SISÄLLYS OPISKELIJALLE... 1 VALINTAKORTIN TÄYTTÖ... 1 OPPIAINEET JA KURSSISISÄLLÖT... 2 1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 2 2 RUOTSI (B1)... 3 3 ENGLANTI (A1)... 5 4 SAKSA B3 (lukiossa alkava oppimäärä)... 6 5 SAKSA B2 (perusopetuksen vuosiluokilla 8-9 alkanut oppimäärä)... 7 6 VENÄJÄ B3 (lukiossa alkava oppimäärä)... 8 7 PITKÄ MATEMATIIKKA... 9 8 LYHYT MATEMATIIKKA... 10 9 BIOLOGIA... 11 10 MAANTIEDE... 12 11 FYSIIKKA... 13 12 KEMIA... 14 13 USKONTO... 14 14 FILOSOFIA... 15 15 PSYKOLOGIA... 16 16 HISTORIA... 17 17 YHTEISKUNTAOPPI... 18 18 MUSIIKKI... 18 19 KUVATAIDE... 19 20 LIIKUNTA... 21 21 TERVEYSTIETO... 22 22 OPPILAANOHJAUS... 23 23 TIETOTEKNIIKKA... 24 24 VALINTAKORTTI... 25 LUKION OSOITETIETOJA: Toholammin lukio Ullavantie 18A 69300 Toholampi 06 8885 283, kanslia 06 8885 282, fax 044 7885 248, rehtori 06 8885 247, opinto-ohjaaja toholammin.lukio@toholampi.fi www.toholamminlukio.fi
1 OPISKELIJALLE Tämä opas kertoo lukion oppiaineista ja niiden kursseista. Valintaoppaan avulla voit laatia oman opinto-ohjelmasi. Opetus pohjautuu syksyllä 2005 hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan. Luokattoman lukion suorittaminen kestää 2 4 vuotta. Tavoitteeksi kannattaa ottaa lukion suorittaminen kolmessa vuodessa. Lukion päättötodistukseen vaaditaan vähintään 75 kurssia. Niistä pakollisia on oltava 47 kurssia, jos valitset lyhyen matematiikan, ja 51 kurssia, jos valitset pitkän matematiikan. Lisäksi sinun on suoritettava vähintään 10 syventävää ja loput, vähintään 16 20 kurssia, valintasi mukaan syventäviä tai soveltavia kursseja. Toholammin lukiossa on kuvataidelinjalla tarjolla laaja kuvataideopintojen mahdollisuus muun lukio-opiskelun rinnalla. Kuvataidelinjan merkintä päättötodistukseen edellyttää vähintään kahdeksan kuvataidekurssin hyväksyttyä suoritusta. Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon. Jakson pituus on n. 38 päivää. Jokaisen aineen oppimäärä on jaettu kursseiksi. Jakson aikana tiettyä ainetta opiskellaan pääsääntöisesti 4 oppituntia viikossa. Jos aiot suorittaa lukion kolmessa vuodessa, on kursseja valittava ensimmäisenä vuotena vähintään 28, toisena 28 ja kolmantena vuonna 19. Maksimikurssimäärä 1. ja 2. vuoden aikana on 40 ja 3. vuoden aikana 24 kurssia. Laske kurssimäärä ensisijaisesti pakollisten ja syventävien kurssien mukaan. Jonkin oppiaineen kurssin tai osan siitä voi suorittaa myös itsenäisesti opiskelemalla sopimalla siitä opettajan ja rehtorin kanssa. Muissa keskiasteen oppilaitoksissa suoritettavia kursseja voidaan hyväksyä tietyin perustein opinto-ohjelmaan. Tällaisia kursseja on mahdollista, ja jopa suositeltavaa, ottaa kuvataideopintojen tueksi samassa pihapiirissä toimivasta Artesaaniopistosta. Asiasta saa lisätietoa lukion opintoohjaajalta ja rehtorilta. Myös Keski-Pohjanmaan Konservatorion kursseja on vanhastaan hyväksytty lukion soveltavien kurssien joukkoon. Toisen oppilaitoksen kurssien valinnasta sovitaan ennakkoon rehtorin tai opinto-ohjaajan kanssa. Lukio on mukana Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan etälukiotoiminnassa. Kummastakin on mahdollista valita harvinaisia kursseja, joita oma opintopolku vaatii ja joita ei vähäisen osallistujamäärän takia ole voitu ottaa koulun omaan opetustarjottimeen. VALINTAKORTIN TÄYTTÖ 1. Merkitse henkilötiedot valintakorttiin 2. Vertaa valintakortin merkintöjä opinto-oppaan kurssimerkintöihin ja kurssitarjottimeen 3. Suunnittele KURSSITARJOTTIMEN ja VALINTAKORTIN avulla, mitä syventäviä ja soveltavia kursseja otat ensi vuonna. Valintakortin suluissa olevat kurssit eivät ole nyt tarjolla. Niiden vuoro on tulevina vuosina. Tarpeen vaatiessa niiden opiskelu on kuitenkin mahdollista itsenäisesti sopimalla opettajan, opinto-ohjaajan tai rehtorin kanssa. 4. Laadi koko lukioaikaa kattava suunnitelma, jota joudut toki tarkentamaan vuosittain. Huolehdi siitä, että minimimäärä 75 kurssia varmasti täyttyy lukioaikana. - rengasta O ensimmäisen kouluvuoden kurssit (yht. 28 36 kurssia). - neliöi toisen. kouluvuoden kurssit ja - rastita X kolmannen kouluvuoden kurssit. Merkitse kortin alaosassa olevaan sarakkeeseen valitsemiesi pakollisten, syventävien ja soveltavien kurssien määrä ja laske ne yhteen. 5. Kirjoita lyhenne ITS valintakorttiin niiden ensi vuoden kurssien kohdalle, jotka aiot esim. tuntien päällekkäisyyden tms. takia suorittaa itsenäisesti opiskellen 6. Musiikki ja kuvataide eivät ole täysin vaihtoehtoisia, vaan niistä kaikkien on valittava yhteensä kolme pakollista kurssia. Niiden lisäksi kuvataidetta on mahdollista valita yli kymmenen kurssia lukioaikana. 7. Huomioi valinnoissasi, että ylioppilastutkinto perustuu pakollisiin ja syventäviin kursseihin. 8. Valitse kursseja niin runsaasti, että vaihtotilanteessa ei tule ongelmia kurssimäärän riittävyydessä. VALINTAKORTTI TULEE PALAUTTAA 16.4.2010 MENNESSÄ RYHMÄNOHJAAJALLE TOHOLAMMIN LUKION KANSLIAAN. TAI
2 OPPIAINEET JA KURSSISISÄLLÖT 1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 1.1 Pakolliset kurssit 1P. KIELI, TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. 2P. TEKSTIEN RAKENTEITA JA MERKITYKSIÄ Harjoitellaan oman kirjoitetun ja puhutun tekstin rakentamista suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä sekä aineistopohjaista kirjoittamista. Tutustutaan kuva-analyysiin. 3P. KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA Kurssilla tutustutaan kaunokirjallisuuden lajeihin. Eritellään ja tulkitaan novelleja, runoja ja näytelmiä. Harjoitellaan ja vahvistetaan omaa ilmaisua lähtökohtana kaunokirjalliset tekstit. 4P. TEKSTIT JA VAIKUTTAMINEN Kurssilla perehdytään monipuolisesti kielellä vaikuttamiseen sekä vastaanottajan että käyttäjän roolissa. Tarkastellaan kirjallisuuden vaikuttamistapoja. Opetellaan tekemään tekstitaidon kokeen harjoituksena argumentaatioanalyysi. 5P. TEKSTI, TYYLI JA KONTEKSTI Kurssilla perehdytään etupäässä länsimäisen kulttuurin eri aikakausiin ja kaunokirjallisuuden tyylivirtauksiin. Kurssilla syvennetään lähteiden käytön taitoja ja opiskelija ohjataan oman persoonallisen tyylin löytämiseen. Opetellaan kirjoittamaan kirjallisuusessee. 6P. KIELI, KIRJALLISUUS JA IDENTITEETTI Perehdytään suomalaiseen kirjallisuuteen. Eritellään kirjallisuuden tapoja rakentaa ja purkaa suomalaisten identiteettiä ja tarkastellaan kulttuurisia eroja. Ohjataan tiedostamaan oma kielivaranto ja kehittämään sitä. 1.2 Syventävät kurssit 7S. PUHEVIESTINNÄN TAITOJEN SYVENTÄMINEN Kurssilla vahvistetaan yksilö- ja ryhmäviestintätaitoja. Yksilöviestinnässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja harjoitellaan muun muassa erilaisin keskusteluin ja neuvotteluin. Opitaan erittelemään sekä yksityisissä että julkisissa puhetilanteissa käytettäviä keinoja. Perehdytään suomalaiseen puhekulttuuriin, kulttuurienväliseen viestintään ja jokapäiväiseen puheviestintään. 8S. TEKSTITAITOJEN SYVENTÄMINEN Kurssilla harjoitellaan tekstitaidon kokeeseen ja kerrataan tekstianalyysin käsitteitä sekä syvennetään tekstin ymmärtämisen ja analysoimisen taitoja käyttämällä erilaisia tekstejä kirjoittamisen pohjana.
3 9S. KIRJOITTAMINEN JA NYKYKULTTUURI Harjoitellaan erilaisia tekstityyppejä päättökokeen (ns. esseekokeen) kirjoittamisen vahvistamiseksi. Perehdytään ylioppilaskirjoitusten vaatimuksiin ja vahvistetaan oikeinkirjoitusta, välimerkkien käyttöä ja tyylitaitoa. Tavoitteena on hyvän asiatyylin ominaisuudet. KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS Pakolliset kurssit suositellaan suoritettaviksi numerojärjestyksessä. Syventävistä kursseista Tekstitaitojen syventäminen (8S) sekä Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (9S) suositellaan suoritettaviksi viimeisenä lukuvuonna. Puheviestinnän taidot voi suorittaa missä vaiheessa tahansa. Ylioppilaskokeen äidinkielen koe perustuu pakollisiin kursseihin, ja syventävistä kursseista 8. kurssi harjoittaa ylioppilaskokeen tekstitaidon kokeeseen ja 9. kurssi esseekokeeseen. KURSSIEN ARVIOINTI Kaikki pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroilla. 2 RUOTSI (B1) 2.1 Pakolliset kurssit 1P. KOULU JA VAPAA-AIKA (RUB1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. 2P. ARKIELÄMÄÄ POHJOISMAISSA (RUB2) Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3P. SUOMI, POHJOISMAAT JA EUROOPPA (RUB3) Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. 4P. ELÄMÄÄ YHDESSÄ JA ERIKSEEN (RUB4) Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu hyvinvointi ja turvallisuus. 5P. ELINYMPÄRISTÖMME (RUB5) Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
4 2.2 Syventävät kurssit 6S. PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN (RUB6) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. 7S. YHTEINEN MAAILMA JA KANSAINVÄLISTYMINEN (RUB7) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Ylioppilaskuunteluita. 2.3 Soveltavat kurssit 8V. KIRJOITUSKURSSI Kirjoitetaan eripituisia ja eri vaikeusastetta olevia viestejä ja kirjoitelmia. Harjoitellaan tiivistelmän laadintaa. Selvitetään harjoitusten avulla kirjoittamiseen liittyviä rakenteellisia vaikeuksia. 9V. ABI-KURSSI Valmentaa ylioppilastutkintoon: kieliopin kertausharjoituksia, yo-kuuntelu- ja tekstinymmärtämisharjoituksia, kirjoitelmia, tiivistelmä. Lisäksi suullisen kielitaidon harjoittelua, joka valmentaa vapaaehtoiseen suullisen kielitaidon kokeeseen. 0V. KERTAUSKURSSI Kerrataan peruskoulun kielioppi. Suositellaan niille lukioon tuleville, joilla on arvosana kahdeksan tai huonompi. KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS Pakolliset kurssit numerojärjestyksessä. Syventävistä kursseista 6. ja 7. kurssin 5 jälkeen. Kurssit 8, 9 ja 0 voi valita vapaasti. KURSSIEN ARVIOINTI Kaikki pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroin. Soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä. Ylioppilastutkinnon ruotsin kielen koe perustuu pakollisiin ja syventäviin kursseihin.
5 3 ENGLANTI (A1) 3.1 Pakolliset kurssit 1P. NUORI JA HÄNEN MAAILMANSA Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. 2P. VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3P. OPISKELU JA TYÖ Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. 4P. YHTEISKUNTA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. 5P. KULTTUURI Kurssilla käsitellään taiteen eri osa-alueita laaja-alaisesti. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon kirjallisen yms. tuotoksen ja esittelevät sen. 6P. TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. 3.2 Syventävät kurssit 7S. LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Tavoitteena vahvistaa opiskelijan valmiuksia ilmaista itseään ja mielipiteitään aihepiirin puitteissa. Lisänä on kieliopin kertausta ja ylioppilaskuunteluita. 8S. PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla.
6 3.3 Soveltavat kurssit 0V. ENGLANNIN KERTAUSKURSSI Kurssilla kerrataan englannin keskeisintä kielioppiainesta, sanastoa ja mahdollisuuksien mukaan muitakin kielitaidon osa-alueita. Kurssin tavoitteena on parantaa yläasteella hataraksi jäänyttä kielitaitoa pohjaksi varsinaiselle lukio-opiskelulle. Suositellaan lähinnä lukioon tuleville, joiden englannin kielen arvosana on 7 tai alle ja myös muille, jotka tuntevat tarvitsevansa harjoitusta perusasioissa. 9V. ABI-KURSSI Kurssilla harjoitellaan kirjoittamista englanniksi erityyppisten kirjoitustehtävien avulla. Tavoitteena on parantaa kirjoitelmien, tiivistelmien ja muunlaisten kirjoitustehtävien tekemisen taitoa yokirjoituksia silmällä pitäen. Lisänä on luetun ymmärrys- ja rakennetehtäviä sekä mahdollisesti ylioppilaskuunteluita. Suositellaan lähinnä abiturienteille, mutta mahdollinen myös toisen vuosikurssin opiskelijoille. KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS Pakolliset kurssit olisi suoritettava mielellään numerojärjestyksessä, syventävät kurssit mielellään vasta 6. kurssin jälkeen. Soveltavat kurssit voi valita ihan vapaasti. KURSSIEN ARVIOINTI Kaikki pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin, soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä. Huom! Ylioppilastutkinnon englannin kielen koe perustuu sekä pakollisiin että syventäviin kursseihin. 4 SAKSA B3 (lukiossa alkava oppimäärä) 4.1 Syventävät kurssit 1S. HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA Aiheina tervehtiminen, esittäytyminen ja hyvästely. Opitaan kertomaan perusasioita itsestään ja kysymään vastaavia asioita toiselta. Aihepiireinä perhe, lähimmät ihmissuhteet ja arkipäiväiset viestintätilanteet. Painopisteenä puheviestintä. 2S. NÄIN ASIAT HOITUVAT Opitaan selviytymään erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa (ostokset, pankissa, postissa, lääkärissä, hotellissa ja ravintolassa asiointi). Keskitytään erityisesti puheen ymmärtämiseen ja puhumiseen. Näiden kurssien jälkeen siirrytään noudattamaan Saksa B2-kurssiohjelmaa.
7 5 SAKSA B2 (perusopetuksen vuosiluokilla 8-9 alkanut oppimäärä) 5.1 Syventävät kurssit 1S. VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET Aiheina nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin liittyvät tilanteet. Kerrataan perusopetuksessa opiskeltuja asioita. Painopisteenä puheviestintä. 2S. MEILLÄ JA MUUALLA Aihepiireinä saksankielisten maiden ja Suomen maantiede, historia, ihmiset ja nähtävyydet sekä matkailu. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puheilmaisua, vahvistetaan kielen perusrakenteita. 3S. ENNEN JA NYT Aiheina terveys ja hyvinvointi. Tarkastellaan elämää ennen ja nykypäivänä yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Harjaannutaan käyttämään saksaa puheviestinnässä ja kirjallisessa viestinnässä. 4S. OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT Aihepiireinä koulu, opiskelu ja työelämä. Opitaan ilmaisemaan suullisesti ja kirjallisesti omia toiveita ja suunnitelmia tulevaisuutta varten. 5S. KULTTUURI Aihepiireinä saksankielisten maiden kuvataide, kirjallisuus, musiikki, teatteri, elokuva ja urheilu. Harjoitellaan kokonaisvaltaisesti kielitaidon kaikkia osa-alueita. 6S. YHTEINEN MAAPALLOMME Aiheina Suomen, saksankielisten maiden yhteiskunnalliset toiminnot, maapallon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Keskitytään yleistajuisiin teksteihin ja median kielenkäyttöön ja opitaan laatimaan yksinkertaisia selostuksia aihepiirin asioista suullisesti ja kirjallisesti. 7S. TIEDE JA TEKNIIKKA Aihepiireinä eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. 8S. LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS Aiheina luonto ja sen ilmiöt sekä luontoon suhtautuminen Suomessa ja saksankielisissä maissa. painopisteinä kirjoittaminen ja tekstin ymmärtäminen. KURSSIEN ARVIOINTI Kaikki syventävät kurssit arvostellaan numerolla. 5.2 Soveltavat kurssit 9V. ABIKURSSI Kurssilla kerrataan sanastoa, rakenteita ja harjoitellaan kirjoittamista. Kurssin aikana kuunnellaan runsaasti ylioppilaskuunteluita ja harjoitellaan ylioppilastekstejä. Mukana myös suulliset kielenkäyttätilanteet. KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS Suoritetaan tarjotussa järjestyksessä. KURSSIN ARVIOINTI Soveltava kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.
8 6 VENÄJÄ B3 (lukiossa alkava oppimäärä) 6.1 Syventävät kurssit 1S. HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA Tavoitteena perusvuorovaikutukseen liittyvän kielen oppiminen, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Opitaan kyrilliset kirjaimet, tutustutaan venäläisen kulttuurin erityispiirteisiin ja mm. nimikäytäntöön. 2S. NÄIN ASIAT HOITUVAT Opitaan selviytymään jokapäiväisistä kielenkäyttötilanteista: ostokset, majoitus- ja ateriointipalvelut, pankissa tai postissa asiointi. Aihepiireinä myös suku, perhe ja ystävät sekä muut ihmissuhteet. Painopisteenä puheen ymmärtäminen ja yksinkertaisissa tilanteissa puhuminen. 3S. VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET Aihepiireinä vapaa-ajan vietto ja harrastukset sekä niiden yhteydessä käytettävät palvelut. Opitaan ilmaisemaan omia mielipiteitä. Monipuolistetaan kielen hallintaa ja rakenteita. 4S. MEILLÄ JA MUUALLA Tutustutaan venäläiseen elämänmenoon ja Venäjän maantieteeseen ja historiaan. Painopisteenä lomanviettomahdollisuudet ja nähtävyydet. Syvennetään puheen ymmärtämisen taitoa, laajennetaan rakenteiden hallintaa sekä opitaan ilmaisemaan itseään myös kirjallisesti. 5S. ENNEN JA NYT Tutustutaan venäläisten elämään ennen ja nyt, aihetta tarkastellaan sekä yhteiskunnallisesta että yksilön näkökulmasta. Painotetaan puheviestintää ja kehitetään kirjoittamistaitoa. 6S. OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT Kurssilla tutustutaan venäläiseen ja suomalaiseen koulujärjestelmään. Aihepiireinä myös ammatinvalinta, urasuunnittelu ja työelämä. Harjoitellaan aihepiiriin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää. 7S. KULTTUURI Aihepiireinä venäläinen taide, musiikki, kirjallisuus, teatteri, elokuva ja urheilu. Harjoitellaan kielitaidon kaikkia osa-alueita ja kerrataan opittuja kielen perusrakenteita. 8S. YHTEINEN MAAPALLOMME Tutustutaan Suomen ja Venäjän yhteiskuntien yhtäläisyyksiin ja erilaisuuteen, tasa-arvoon, luontoon ja luonnonsuojeluun. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä yleistajuisin mediatekstein. Opitaan hallitsemaan kielen rakenteita monipuolisesti sekä suullisesti että kirjallisesti. KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. 6.2 Soveltavat kurssit 9V. ABIKURSSI/KUUNTELUN JA KIRJOITTAMISEN ERIKOISKURSSI Harjoitellaan runsaasti ylioppilaskuunteluita ja opetellaan paremmiksi kirjoitelmien kirjoittajiksi. Kuunteluita selityksin ja kommentein, kootaan sanavarastoa kirjoitelmiin ja tehdään mallikirjoitelmia. KURSSIEN ARVIOINTI Kaikki syventävät kurssit arvostellaan numeroin. Soveltava kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.
9 7 PITKÄ MATEMATIIKKA 7.1 Pakolliset kurssit 1P. FUNKTIOT JA YHTÄLÖT (MAA1) 2P. POLYNOMIFUNKTIOT (MAA2) 3P. GEOMETRIA (MAA3) 4P. ANALYYTTINEN GEOMETRIA (MAA4) 5P. VEKTORIT (MAA5) 6P. TODENNÄKÖISYYS JA TILASTOT (MAA6) 7P. DERIVAATTA (MAA7) 8P. JUURI- JA LOGARITMIFUNKTIOT (MAA8) 9P. TRIGONOMETRISET FUNKTIOT JA LUKUJONOT (MAA9) 10P. INTEGRAALILASKENTA (MAA10) 7.2 Syventävät kurssit 11S. LUKUTEORIA JA LOGIIKKA (MAA11) 12S. NUMEERISIA JA ALGEBRALLISIA MENETELMIÄ (MAA12) 13S. DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENNAN JATKOKURSSI (MAA13) 7.2 Soveltavat kurssit 0V. KERTAUSKURSSI (MAA0) 14V. GRAAFINEN LASKIN KÄSINLASKEMISEN APUVÄLINEENÄ (MAA14) 15V. TALOUSMATEMATIIKKA (MAA15) 16V. KERTAUSKURSSI (MAA16) KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS 1P, 0V, 2P,3P,4P, 5P, 6P, 7P,8P,9P,10P, 14V, 15V, 11S, 12S, 13S, 16V KURSSIEN ARVIOINTI Kaikki pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroin. Soveltavat kurssit arvostellaan suoritusmerkinnällä.
10 8 LYHYT MATEMATIIKKA 8.1 Pakolliset kurssit 1P. LAUSEKKEET JA YHTÄLÖT (MAB1) 2P. GEOMETRIA (MAB2) 3P. MATEMAATTISIA MALLEJA I (MAB3) 4P. MATEMAATTINEN ANALYYSI (MAB4) 5P. TILASTOT JA TODENNÄKÖISYYS (MAB5) 6P. MATEMAATTISIA MALLEJA II (MAB6) 8.2 Syventävät kurssit 7S. TALOUSMATEMATIIKKA (MAB7) 8S. MATEMAATTISIA MALLEJA III (MAB8) 8.3 Soveltavat kurssit 0V. ORIENTOIVA 0-KURSSI (MAB0) 9V. TODENNÄKÖISYYS JA TILASTOLLINEN PÄÄTTELY (MAB9) 10V. KERTAUSKURSSI (MAB10) Kurssijärjestys: 1P, 2P, 3P, 0V, 4P, 5P, 6P, 7S, 9V, 8S, 10V KURSSIEN ARVIOINTI Kaikki pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroin. Soveltavat kurssit arvostellaan suoritusmerkinnällä.
11 9 BIOLOGIA 9.1 Pakolliset kurssit 1P. ELIÖMAAILMA (BI1) Biologia tieteenä, luonnon monimuotoisuus, evoluutio, miten luonto toimii 2P. SOLU JAPERINNÖLLISYYS (BI2) Solut, solujen energiatalous, toiminta, lisääntyminen, periytyminen, populaatiogenetiikka, synteettinen evoluutioteoria 9.2 Syventävät kurssit 3S. YMPÄRISTÖEKOLOGIA (BI3) Ekologinen tutkimus, biodiversiteetti, ekologiset ympäristöongelmat, Suomen luonnon haavoittuvuus, kestävä tulevaisuus 4S. IHMISEN BIOLOGIA (BI4) Ihmisen solut, kudokset, elimistöt, elintoimintojen säätely, lisääntyminen, elämänkaari, perimä, puolustusmekanismit 5S. BIOTEKNOLOGIA (BI5) Solut, proteiinisynteesi, geenit ja niiden toiminta, geeniteknologia, mikrobit, jalostus KURSSIJÄRJESTYS Suositellaan järjestystä 1P, 2P ensiksi. 5S vasta pakollisten jälkeen. ARVIOINTI: Pakolliset ja syventävät kurssit numeroin.
12 10 MAANTIEDE 10.1 Pakollisen kurssit 1P. SININEN PLANEETTA (GE1) Maan planetaarisuus, ilmakehä, vesikehä, sää, ilmasto, muuttuvat pinnanmuodot, kasvillisuusvyöhykkeet 2P. YHTEINEN MAAILMA (GE2) Väestö, asutus, luonnonvarat, alkutuotanto, teollisuus, energia, liikenne, kehitys 10.2 Syventävät kurssit 3S. RISKIEN MAAILMA (GE3) Luonnon toimintaan liittyvät riskit, ympäristöriskit, ihmiskunnan riskit ja tekniset riskit 4S. ALUETUTKIMUS (GE4) Oman aluetutkimuksen teko KURSSIJÄRJESTYS Pakollisia suositellaan suoritettavaksi ensin. ARVIOINTI: Pakolliset ja syventävät kurssit numeroin.
13 11 FYSIIKKA 11.1 Pakollinen kurssi 1P. FYSIIKKA LUONNONTIETEENÄ (FY1) 12.2. Syventävät kurssit 2S. LÄMPÖ (FY2) 3S. AALLOT (FY3) 4S. LIIKKEEN LAIT (FY4) 5S. PYÖRIMINEN JA GRAVITAATIO (FY5) 6S. SÄHKÖ (FY6) 7S. SÄHKÖMAGNETISMI (FY7) 8S. AINE JA SÄTEILY (FY8) 12.3 Soveltavat kurssit 9V. KERTAUS (FY9) 10V. AVARUUS (FY10) 12V. VALMENTAUTUMINEN YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN JA PÄÄSYKOKEISIIN (FY12) Kurssien järjestys: 1P, 2S, 3S, 4S, 5S, 6S, 10V, 7S, 8S, 9V, 12V KURSSIEN ARVIOINTI Kaikki pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroin. Soveltavat kurssit arvostellaan suoritusmerkinnällä.
14 12 KEMIA 12.1 Pakolliset kurssit 1P. IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIA (KE1) Syvennetään kuvaa kemiasta orgaanisen kemian avulla 12.2 Soveltavat kurssit 2S. KEMIAN MIKROMAAILMA (KE2) Opitaan sidosten muodostuminen ja sidosten vaikutus ominaisuuksiin ja aineen muotoon. 3S. REAKTIOT JA ENERGIA (KE3) Opiskellaan kemiallisen reaktion kulkua. 4S. METALLIT JA MATERIAALIT (KE4) Opitaan sähkökemiaa. Tutustutaan tarkemmin metalleihin ja materiaaleihin. 5S. REAKTIOT JA TASAPAINO (KE5) Opitaan tasapainotilan muodostuminen ja merkitys luonnossa ja teollisuuden prosesseissa. Tutkitaan kokeellisesti ja laskennallisesti tasapainoa. SUORITUSJÄRJESTYS 1P, 2S, 3S, 4S, 5S, ARVIOINTI Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. 13 USKONTO 13.1 Pakolliset kurssi 1P. USKONNON LUONNE JA MERKITYS (UE1) - uskonnon määrittely ja tutkiminen - uskonto yleismaailmallisena ilmiönä - Raamattu pyhänä kirjallisuutena - Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin 2P. KIRKKO, KULTTUURI JA YHTEISKUNTA (UE2) - kristillisen kirkon historia ja nykyhetki 3P. IHMISEN ELÄMÄ JA ETIIKKA (UE3) - käsitellään elämänkysymyksiä: elämän tarkoitus, kärsimys ja kuolema - kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta - kristillinen yksilö- ja yhteiskuntaetiikka
13.2 Syventävät kurssit 15 4S. USKONTOJEN MAAILMAT (UE4) - tutustutaan uskontojen maailmaan - käsitellään syvällisemmin maailmanuskontoja - vertaillaan eri uskontojen käsityksiä 5S. MIHIN SUOMALAINEN USKOO (UE5) - suomalaisten uskonnollisuus kautta aikojen - tutustutaan erilaisiin uskonnollisiin yhteisöihin nyky-suomessa - pohditaan kristinuskon vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan SUORITUSJÄRJESTYS: UE1P ensimmäisenä ARVIOINTI: Arvostelu numeroin. 14 FILOSOFIA 14.1 Pakollinen kurssi 1P. JOHDATUS FILOSOFISEEN AJATTELUUN (FI1) Kurssilla käsitellään eurooppalaisen filosofian peruslähtökohdat, yleiskuva filosofian tutkimustavasta sekä annetaan ja etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mitä on filosofia? Mitä oleva on? Mikä on ihminen? Mikä on totuus? Mitä on hyvä? Mitä on oikeudenmukaisuus? Mitä on kauneus? 14.2 Syventävät opinnot 2S. FILOSOFINEN ETIIKKA (FI2) Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen filosofian etiikan pääsuuntauksiin, pohditaan ihmisen ominaislaatua ja ympäristöfilosofisia kysymyksiä. 3S. TIEDON JA TODELLISUUDEN FILOSOFIA (FI3) Käsitellään tiedonmuodostusta ja erilaisia todellisuuskäsityksiä. Selvitellään tiedon perusteita ja lajeja sekä tieteen ja tiedon suhdetta yhteiskunnallisiin tavoitteisiin. 4S. YHTEISKUNTAFILOSOFIA (FI4) Tutustutaan yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin. SUORITUSJÄRJESTYS: Suositellaan pakollisen kurssin suorittamista ennen syventäviä kursseja. ARVIOINTI: Arvostelu numeroin.
15 PSYKOLOGIA 16 15.1 Pakolliset kurssit 1P. PSYYKKINEN TOIMINTA, OPPIMINEN JA VUOROVAIKUTUS (PS1) - ihmisestä saatavan tiedon luonne, menetelmät ja sovellusalueet - oppimisen muodot ja lainalaisuudet - psykologian koulukunnat ja niiden ihmiskäsitykset 15.2 Syventävät kurssit 2S. IHMISEN PSYYKKINEN KEHITYS (PS2) - monipuolinen katsaus ihmisen kehitykseen kohdusta hautaan - terveen psykososiaalisen kehityksen edellytykset - yksilö erilaisissa ryhmissä - sosiaalinen vaikuttaminen: viestintä ja asenteet 3S. IHMISEN TIEDONKÄSITTELYN PERUSTEET (PS3) - havaintotoimintojen lainalaisuudet - muistin toiminta - kielen, käsitteenmuodostuksen ja ajattelun suhde sekä osuus psyykkisissä toiminnoissa - aktiivinen toiminnanohjaus: ongelmaratkaisu, päätöksenteko - kognitiivisten toimintojen hermostollinen perusta 4S. MOTIVAATIO, TUNTEET JA ÄLYKÄS TOIMINTA (PS4) - motiivit ja tunteet toiminnan ohjaajina, luovuus - motiivien ja tunteiden kuvausmallit - toiminnan sisäisen säätelyn mekanismit: keskushermosto ja sisäeritys 5S. PERSOONALLISUUS JA MIELENTERVEYS (PS5) - persoonallisuuden käsite ja tutkimusmenetelmät - ihmisen erilaisuuden kartoittaminen: lahjakkuus, älykkyys, luonne - mielenterveys, poikkeavuus ja normaalisuus - psyykkiset häiriöt, niiden syyt ja hoitomenetelmät Kursseihin liittyy runsaasti erilaisia kokeita, testejä tutkimuksia, joiden avulla kartoitetaan omia ja toisten psykologisia ominaisuuksia. SUORITUSJÄRJESTYS Kurssit voidaan opiskella missä järjestyksessä tahansa pakollisten kurssien jälkeen. ARVIOINTI Arvostelu numeroin.
17 16 HISTORIA 16.1 Pakolliset kurssit 1P. IHMINEN, LUONTO JA KULTTUURI (HI1) Kurssin keskeisiä teemoja ovat - luonto ja talous - muuttoliikkeet - yhteisön eloonjääminen ja muuttuminen - sukupuolten tehtäväjako - taloudelliset murroskaudet 2P. EUROOPPALAINEN IHMINEN (HI2) Kurssi tarkastelee Euroopan kulttuurihistoriaa ja suomalaisen kulttuurin kehitystä sen osana. 3P. KANSAINVÄLISET SUHTEET 1900- LUVULLA (HI3) Kansainvälisen politiikan analyysikurssi, jossa tapahtumia tarkastellaan taloudellisen ja ideologisen viitetaustan avulla. 4P. SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTIA 1900-LUVULLA (HI4) Kurssin tarkoituksena on analysoida keskeisiä Suomen historian murroskausia tällä vuosisadalla. Ilmiöiden ymmärtäminen vaatii 1800-luvun yhteiskunnallistaloudellisen taustan selvittämistä. 16.2 Syventävät kurssit 5S. SUOMEN VAIHEET ESIHISTORIASTA AUTONOMIAN AIKAAN (HI5) Tarkastellaan Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä 6S. KULTTUURIEN KOHTAAMINEN (HI6) Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta. 16.3 Soveltavat kurssit 7V. SUOMI TOISESSA MAAILMASODASSA Kurssi syventää opiskelijan tietoja ko. aikakaudesta SUORITUSJÄRJESTYS Vapaa ensimmäisen pakollisen (HI1) jälkeen ARVIOINTI Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroilla, soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä tai numerolla.
18 17 YHTEISKUNTAOPPI 17.1 Pakolliset kurssit 1P. YHTEISKUNTATIETO (YH1) Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen. 2P. TALOUSTIETO (YH2) Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. 17. 2 Syventävät kurssit 3S. KANSALAISEN LAKITIETO (YH3) Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. 4S. EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI (YH4) Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. SUORITUSJÄRJESTYS:Vapaa ARVIOINTI Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroilla, soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä tai numerolla. 18 MUSIIKKI 18.1 Pakolliset kurssit 1P. MUSIIKKI JA MINÄ (MU1) Kurssilla pyritään löytämään oma tapa toimia musiikin alueella, tutkitaan omia mahdollisuuksia musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan, kehitetään omaa äänenkäyttöä ja soittotaitoa mm. käytännön musisoinnin avulla. 2P. MONIÄÄNINEN SUOMI (MU2) Kurssin tavoitteena on oppia tuntemaan suomalaista musiikkia, vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiä, tutkia erilaisia Suomen ja Euroopan musiikkikulttuureja ja oppia ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssi edustaa eri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia.
19 18.2 Syventävät kurssit 3S. OVET AUKI MUSIIKILLE (MU3) Kurssilla opetellaan tuntemaan itselle vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtämään musiikin kulttuurisidonnaisuutta - miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Samalla kehitetään musisointi- ja tiedonhankintataitoja. 4S. MUSIIKKI VIESTII JA VAIKUTTAA (MU4) Kurssilla tutustutaan musiikin käyttöön eri taidemuodoissa, esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä. Tutkitaan monipuolisesti musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla mm. itse tuotettua materiaalia. 5S. MUSIIKKIPROJEKTI (MU5) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti. SUORITUSJÄRJESTYS Vapaa ARVIOINTI Pakolliset kurssit arvostellaan numeroilla, syventävät kurssit suoritusmerkinnällä. 19 KUVATAIDE Kuvataidelinjan opiskelijoiden tulee valita lukioaikanaan vähintään kahdeksan kuvataidekurssia. 19.1 PAKOLLISET KURSSIT Kuvataiteen kursseista 1P on kaikille pakollinen kurssi. 2P on pakollinen kuvataidelinjalaisille ja kaikille niille jotka eivät ota musiikin 2P-kurssia. Kuvataiteen kursseilla on materiaalimaksu, pakollisilla 1-2 euroa, syventävillä ja soveltavilla 2-15 euroa kurssista riippuen. 1P MINÄ, KUVA JA KULTTUURI (KU1) Tarkastellaan kuvia ja visuaalista kulttuuria oman aikakautensa yhteiskuntaa heijastavana ilmiönä. Tutustutaan kuvan analysointitapoihin ja opitaan kuvan sisällön tarkastelun perusteita tekemällä itse analyysi. Opetellaan ja tutkitaan kuvan rakentamisen keinoja kuten sommittelu, muoto, väri, tila ja aika oman työskentelyn ja kuvan tarkastelun kautta. 2P YMPÄRISTÖ, PAIKKA JA TILA (KU2) Perehdytään ympäristö- ja tuotesuunnitteluun vaikuttaviin asioihin ja ympäristöestetiikkaan. Pohditaan omia ympäristö- ja tilakokemuksia ja niiden miellyttävyyteen vaikuttavia tekijöitä. Toteutetaan yksi isompi lähiympäristön parantamiseen liittyvä projekti ryhmässä. 19.2 SYVENTÄVÄT KURSSIT Syventävät kurssit ovat kuvataidelinjalaisille pakollisia.