Aika klo 19:00-21:15 Paikka Paimensali, Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1

Pakilan seurakunnan seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA Aika 13.11.2018 klo 19:00-21:15 Paikka Paimensali, Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 Saapuvilla olleet jäsenet Sanna Vesikansa, puheenjohtaja Susanna Airola Marja Sollo-Kauppinen Pirkko Bang Elina Heikkilä-Kopperoinen Arto Ingervo Ari Järvinen Jaana Lahti Ranja Nenonen Sylvia Nummelin Juhani Nyyssönen Urpo Oksanen Jessi Orpana Juhana Saarinen Helena Sipilä Raila Vuori Leo Norja, kirkkoherra Muut saapuvilla olleet Timo Pekka Kaskinen Ulla Turunen sihteeri Alkuhartaus

PÖYTÄKIRJA 2 (26) Allekirjoitukset Sanna Vesikansa puheenjohtaja Ulla Turunen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Helsinki Helsinki Helena Sipilä Ranja Nenonen Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä 20.11. 18.12.2018 Pakilan seurakunnan kirkkoherranvirastossa, Palosuontie 1, ja sen nähtävänä pitämisestä on ilmoitettu kirkkoherranviraston ilmoitustaululle 6.11.2018 laitetulla ilmoituksella. Leo Norja kirkkoherra

PÖYTÄKIRJA 3 (26) Käsitellyt asiat Liite Otsikko Sivu 127 Kokouksen avaus 4 128 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 129 Pöytäkirjan tarkastajat 4 130 Työjärjestyksen hyväksyminen 4 131 Pöytäkirjan tarkistaminen 4 132 Määräys esittelijästä kirkkoherranvaalissa 6 133 1 Pakilan seurakunnan kirkkoherran vaali 2018/ käsittely 8 7 134 2-5 Koulutussuunnitelma 2019 14 135 6 Muistamiskäytännöt Pakilan seurakunnassa 17 136 7 Talousarvio 2019 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma 2019-2021/Pakilan seurakunnan lausunto 19 137 Hyvän Paimenen kirkon parkkipaikan väliaikainen, osittainen vuokraaminen 20 138 Ilmoitusasiat 21 139 Muut mahdolliset asiat 21 140 Seuraavat kokoukset 21 141 Valitusosoitus ja kokouksen päättäminen 21

PÖYTÄKIRJA 4 (26) 127 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 128 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 129 Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirjan tarkistajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Ranja Nenonen ja Helena Sipilä. 130 Työjärjestyksen hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. 137/2018 131 Pöytäkirjan tarkistaminen ehdotus Seurakuntaneuvosto hyväksyy 5.11.2018 pidetyn kokouksen pöytäkirjan liitteen muodossa. Pöytäkirja tarkistettiin ja hyväksyttiin.

PÖYTÄKIRJA 5 (26) Selostus Seurakuntaneuvosto kokoontui 5.11.2018 haastattelemaan kirkkoherran vaalin 2018 kärkihakijat. Kokouksessa ei valittu erillisiä pöytäkirjan tarkistajia. Siksi pöytäkirja tarkistetaan tässä kokouksessa.

PÖYTÄKIRJA 6 (26) 542/2018 132 Määräys esittelijästä kirkkoherranvaalissa ehdotus Seurakuntaneuvosto merkitsee kirkkoherran päätöksen kirkkoherranvaalin esittelijästä tiedoksi. Seurakuntaneuvosto merkitsi kirkkoherran päätöksen kirkkoherranvaalin esittelijästä tiedoksi. Selostus Seurakuntaneuvoston päätökset tehdään esittelystä. Asiasta määrätään Pakilan seurakuntaneuvoston ohjesäännön 5 :ssä. Asiat esittää kirkkoherra tai ne esittelee kirkkoherran määräämä viranhaltija. Esittelijän vastuusta säädetään KL 25:9 :ssä: Milloin kirkollisen viranomaisen päätös on kirkkolailla tai sen nojalla annetulla säädöksellä taikka virkaesimiehen käskyllä määrätty tehtäväksi viranhaltijan esittelystä, esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole ilmoittanut pöytäkirjaan tai päätöstaltioon merkittäväksi eriävää mielipidettään. Kirkkoherra Timo-Pekka Kaskinen on tuomiokapitulin päätöksellä määrätty asian valmistelijaksi. KJ 6:19 :n mukaan tuomiokapituli määrää henkilön, jonka tehtävänä on kirkkoherran välillisen vaalin valmisteleminen seurakunnassa. Säännöksen perusteluissa ei ole mainintaa esittelytehtävän hoitamisesta kirkkoneuvostossa tai seurakuntaneuvostossa. Tämän vuoksi kirkkoherra Leo Norja on ottanut Timo-Pekka Kaskisen Pakilan seurakunnassa tilapäiseen virkasuhteeseen ja määrännyt hänet kirkkoherranvaalin esittelijäksi. Palkkio viranhoidosta sisältyy valmistelijan palkkioon.

PÖYTÄKIRJA 7 (26) 542/2018 133 Pakilan seurakunnan kirkkoherran vaali 2018/ käsittely 8 ehdotus Seurakuntaneuvosto valitsee Pakilan seurakunnan kirkkoherran virkaan Tiia Valve-Tuovisen. Käsittely Työryhmän jäsenet Ari Järvinen, Jaana Lahti ja Sanna Vesikansa olivat lähettäneet ennakolta kirjallisen vastaehdotuksen, jossa ehdotettiin Kaisa Heinistä kirkkoherraksi. Ehdotus sai kannatusta. Juhani Nyyssönen ehdotti Antti Yli-Opasta kirkkoherraksi, ehdotus ei saanut kannatusta. Suoritettiin lippuäänestys, jossa ehdokkaat saivat ääniä: Kaisa Heininen 6 ääntä Tuomo Törmänen 0 ääntä Tiia Valve-Tuovinen 8 ääntä Antti Yli-Opas 1 ääni Pakilan seurakuntaneuvosto valitsi Pakilan seurakunnan kirkkoherran virkaan Tiia Valve-Tuovisen. Selostus Esittelijänä on tuomiokapitulin määräämä vaalin valmistelija kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen. Esittely perustuu vaalin valmisteluryhmän esitykseen. Valmisteluryhmän esitys ja perustelut Pakilan seurakunnan seurakuntaneuvosto asetti vaalia varten valmisteluryhmän, johon nimettiin Arto Ingervo, Ari Järvinen, Jaana Lahti ja Sanna Vesikansa. Valmisteluryhmän puheenjohtajan toimi Sanna Vesikansa. Vaalin valmistelijaksi tuomiokapituli määräsi kirkkoherra Timo Pekka Kaskisen. Pakilan seurakuntaneuvosto määritteli viran erityistarpeet seuraavalla tavalla: Seurakunnan lausunto viran erityisistä tarpeista

PÖYTÄKIRJA 8 (26) Pakilan seurakunnan aluetta luonnehtii sanonta urbaani viherkaupunki, siihen kuuluvat Helsingin pohjoiset kaupunginosat Länsi-Pakila, Itä-Pakila sekä Tuomarinkylän Paloheinä ja Torpparinmäki. Asukkaat arvostavat asuinalueensa luonnonläheisyyttä, pientalovaltaisuutta ja turvallisuutta sekä ihmisten välistä kunnioittavaa yhteistyötä. Helsingin suomenkielisistä seurakunnasta kirkkoonkuulumisprosentiltaan Pakilan seurakunta oli 2017 suurin. Lapsiperheiden alueena lapset ja nuoret ovat seurakunnan työn keskiössä. Tavoitteenamme on kohdata perheet tarpeineen ja palvella yhteisöä laadukkaasti samoin kuin tukea alueella pitkään asuneita senioreita aktiivisina toimijoina paikallisissa yhteisöissä. Kirkkoherraksi valittavalta alueellamme edellytämme Näyttöä johtajuudesta ja yhteisöllisen toiminnan tukemisesta Toimimista seurakunnan hengellisenä johtajana ja läsnäolevana kasvona Vahvaa osaamista tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta henkilöjohtamisesta sekä tuloksekkaasta ja vastuullisesta taloushallinnon johtamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä Viestintä- ja verkostoitumistaitoja sekä kykyä luoda toimivia yhteyksiä naapuriseurakuntiin ja muihin toimijoihin kaupungissa Kykyä toimintakulttuurin murroksessa ja olosuhteiden muutoksissa kehittää ja johtaa seurakuntaa työntekijöineen joustavasti sekä ihmisläheisesti tavoitteiden suuntaan Avarakatseisuutta, innovatiivisuutta sekä yhteistyö- ja neuvottelutaitoja Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin lausunto Virkaan oli 12 hakijaa. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on antanut hakijoista 10.10.2018 KJ 6:16, 3 mom. mukaisen lausunnon. Lausunnossa todetaan hakijoiden kelpoisuus ja arvioidaan heidän taitonsa ja kykynsä haettavana olevaan virkaan. Tuomiokapituli on todennut kaikki hakijat virkaan kelpoisiksi. Lausuntoa varten tuomiokapitulin asettama työryhmä on haastatellut kaikki hakijat. Lausunnossa kuvataan hakijoiden koulutus ja työkokemus sekä arvioidaan heitä taidon, kyvyn ja seurakuntaneuvoston määrittelemien viran erityistarpeiden perusteella. Lausunto on hyvin valmisteltu ja perusteltu. Lausunto toimii lainsäädännön edellyttämänä hakijoiden ansiovertailuna. Lausunnossa tuomiokapituli jakoi hakijat kolmeen ryhmään, joita kuvataan seuraavilla ilmaisuilla: 1. Täyttävä erinomaisesti vian erityiset tarpeet (3 hakijaa) 2. Täyttävät hyvin viran erityiset tarpeet (6 hakijaa) 3. Täyttävät kohtalaisesti viran erityiset tarpeet (3 hakijaa) Valmisteluryhmä päätti kokouksessaan 11.10.2018 kutsua haastatteluun kuusi hakijaa: Satu-Elina Ansas, Kaisa Heininen, Markku Komulainen, Tuomo Törmänen, Tiia Valve-Tuovisen ja Antti Yliopas. Perusteina olivat työkokemus, koulutus, hakemuskirjelmä sekä tuomiokapitulin lausunto. Haastatteluun kutsutuista kolme sijoittui tuomiokapitulin lausunnon ensimmäiseen ryhmään ja kolme toiseen. Toisesta ryhmästä valmisteluryhmä kutsui haastatteluun Satu-Elina Ansaksen ja Tiia Valve-Tuovisen, koska heillä on viran erityisiin tarpeisiin liittyvää kokemusta ja ky-

PÖYTÄKIRJA 9 (26) kyä sekä Tuomo Törmäsen kirkkoherran virassa hankkiman johtamiskokemuksen perusteella. Valmisteluryhmä haastatteli hakijat 23.10.2018. Haastattelu kesti kunkin hakijan osalta noin 45 minuuttia. Haastattelun tavoitteena oli saada kuva hakijan motivaatiosta, teologista näkemyksistä, johtamiskokemuksesta, visioista ja ajatuksia niiden toteuttamisesta sekä seurakuntaneuvoston määrittämiin erityistarpeisiin liittyvästä kokemuksesta ja osaamisesta. Haastattelu perusteella valmisteluryhmä arvioi, että hakijoista kärkeen sijoittuvat Kaisa Heininen, Tuomo Törmänen, Tiia Valve-Tuovisen ja Antti Yliopas. Perustelut ovat liitteenä olevassa haastattelu- ja vertailumuistiossa. Valintatyöryhmän esitti seurakuntaneuvostolle, että käkihakijat lähetetään soveltuvuusarvioon. tä tehdessään seurakuntaneuvostolla oli käytössään kustakin hakijasta heidän itse tuottamansa kahden minuutin kestoinen videoesittely. Videot olivat haastattelutyöryhmän jäsenten käytettävissä jo ennen haastattelujen tekemistä. Soveltuvuusarviointi Soveltuvuusarvion teki MPS Career Oy, vastaavana tutkijan Heidi Palo. Valmisteluryhmä tapasi Heidi Palon ennen arvion tekemistä, luovutti hänelle kuvauksen viran erityisistä tarpeista ja kuvasti tehtävää, johon kirkkoherra valitaan sekä niitä tarpeita, joita viranhoito edellyttää. Soveltuvuusarvion raportit perustuvat etukäteistehtäviin? sekä yhden päivän aikana suoritettuihin haastatteluihin ja yksilö- ja ryhmätehtäviin. Heidi Palo esiteli arvion tulokset valmisteluryhmälle ja seurakuntaneuvostolle 5.11.. Arvion raportit olivat neuvoston jäsenten nähtävissä esittelytilaisuudessa ja sen jälkeen kirkkoherranvirastossa. Pakilan seurakuntalaisille järjestettiin neljän kärkihakijan yhteishaastattelu 5.11. Tilaisuudessa hakijat vastasivat aluksi seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajan ja seurakunnan nuorten laatimiin kysymyksiin. Sen jälkeen seurakuntalaisilla oli mahdollisuus esittää heille kysymyksiä. Yleisötilaisuuden jälkeen hakijat olivat kukin seurakuntaneuvoston haastateltavina. Nämä haastattelut olivat kestoltaan 20 minuuttia. Hakijoiden vertailu Hakijoiden työkokemus ja ansiot on kuvattu tuomiokapitulin lausunnossa. Niitä ei ole tarpeen valinnan perusteissa toistaa. Esittelijä on käyttänyt valmistelussa laatimaansa haastattelumuistiota, joka on ollut myös valintatyöryhmän käytettävissä. Se hävitetään, kun vaali on saanut lainvoiman. Tuomiokapitulin lausunnon valmisteluun liittynyt haastattelu nojautui keskeisesti seurakunnan antamaan kuvaukseen Pakilan kirkkoherran viran erityisistä tarpeista. Kuvaus viran erityisistä tarpeista annettiin myös soveltuvuusarvion tekijän käyttöön. Valintatyöryhmän suorittamassa hakijoiden haastattelussa tavoitteena oli syventää ja tarkentaa näkemystä hakijoiden motivaatiosta, esimiestyöstä, johtamistyylistä ja visioista. Kysymykset eivät nousseet suoraan viran erityisten tarpeiden ilmaisuista, eivätkä siksi olleet hakijoiden ennakoitavissa.

PÖYTÄKIRJA 10 (26) Kaikilla kärkihakijoilla on kokemusta johtamisesta ja esimiestehtävistä. Tuomo Törmänen on toiminut viisi vuotta kirkkoherrana pienessä pohjoissuomalaisessa maalaisseurakunnassa, Antti Yli-Opas on parhaillaan vt. kirkkoherrana pienessä uusmaalaisessa maalaisseurakunnassa, Kaisa Heininen toiminut esimiesvastuussa suurehkossa helsinkiläisessä seurakunnassa ja Tiia Valve-Tuovinen on toiminut työalan lähiesimiehenä ja projektin johtajana keskisuuressa helsinkiläisessä seurakunnassa. Hakijat ovat hankkineet johtamiskokemusta hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä, mutta valintatyöryhmän mukaan sitä on kullakin riittävästi. Haastattelussa kaikki hakijat toivat vastauksissaan esille hyvää ajantasaista ymmärrystä johtamisen yleisistä periaatteista, kuten yhteistyön tekemisen tärkeydestä, seurakuntalaisten huomioon ottamisesta ja nopeassa muutoksessa olevan toimintaympäristön asettamista haasteista. Kaisa Heinisellä on ollut kehittämässä verkostomaista työskentelyä, ja hänellä on erityistä kiinnostusta toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen puolesta. Hän on ollut organisoimassa yhteisöruokailun käynnistämistä ja hänellä oli keskeinen rooli Oulunkylän seurakunnassa turvapaikanhakijoiden auttamistyössä. Hänellä on myös kokemusta työstä seurakunnan ja kirkon kannalta haasteellisessa opiskelijamaailmassa. Haastattelussa hän esitti helsinkiläiseen toimintaympäristöön istuvaa oivaltavaa teologista osaamista. Hän osoitti oivaltavaa näkemystä yhteisöllisyyden rakentamisessa ja siihen sitouttamisessa. Työryhmä koki hänet työotteeltaan joustavaksi ja pystyväksi toimimaan aloitteellisesti uusissa ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Tuomo Törmänen on ollut nykyisessä tehtävässään aktiivinen toimija, luontevasti verkostoituva sekä johtamisessaan ratkaisuhakuinen. Hän antoi haastattelussa vaikutelman aloitekykyisyydestä ja ripeäotteisuudesta. Hän korosti olevansa analyyttinen ja pystyi haastattelussa hahmottamaan nopeasti asioiden olennaisen sisällön. Hänellä ei ole työkokemusta pääkaupunkiseudun toimintaympäristöstä. Tiia Valve-Tuovinen toi haastattelussa esiin konkreettisia visioita tulevaisuudesta ja hahmotteli kiinnostavasti keinoja, joilla niitä kohti voidaan suunnistaa. Hänellä on hyvä paikallistuntemus eteenkin nuorisotyön näkökulmasta. Hänellä on monipuoliset viestintätaidot ja näkemystä eri viestintäväylien käytöstä seurakunnassa. Hänellä on halua ja taitoa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Haastattelussa hän esitti helsinkiläiseen toimintaympäristöön istuvaa oivaltavaa teologista osaamista. Hänestä välittyi vaikutelma innovatiivisesta ja nopeasti ratkaisuja hahmottavasta työotteesta. Hänellä on halu kehittää työyhteisöä ja seurakuntaa. Antti Yli-Oppaalla on merkittävää teologisesta osaamista, monipuolisin koulutus ja hän on toiminut myös kansainvälisissä ekumeenisissa yhteyksissä. Hänelle on kertynyt johtamiskokemusta kirkkoherran viran lisäksi myös työyhteisökonsultin tehtävässä vaativassa seurakuntarakenteen uudistusprosessissa. Hänellä on näyttöä verkostomaisen työotteen soveltamisesta yhteistyössä neuvolan ja urheiluseurojen kanssa. Hänellä on toiminut myös aviopari- ja miestyössä. Haastattelussa hän antoi vaikutelman itsenäisestä mutta visioissaan maltillisesta kirkon työn uudistajasta. Hänellä on vain vähän kokemusta helsinkiläisestä toimintaympäristöstä.

PÖYTÄKIRJA 11 (26) Valmisteluryhmän enemmistön kanta Valmisteluryhmä ei ollut yksimielinen siitä, kuka ehdokkaista on soveltuvin Pakilan seurakunnan kirkkoherraksi. Kokouksessa 12.11.2018 valmisteluryhmä äänesti äänin 3 1 siitä, että soveltuvin hakija Pakilan seurakunnan kirkkoherraksi on Kaisa Heininen. Valmisteluryhmän jäsenet Ari Järvinen, Jaana Lahti ja Sanna Vesikansa äänestivät Kaisa Heinistä, Arto Ingervo Tiia Valve-Tuovista. Esittelijän näkemys ja esityksen perustelut Esitystä laatiessaan esittelijä on tulkinnut seurakunnan antamaa kuvausta seurakunnasta sekä viran erityisten tarpeiden kuvausta seuraavasti: 1. Näyttöä johtajuudesta ja yhteisöllisen toiminnan tukemisesta Kirkkoherran tärkein tehtävä on johtaa. Kirkkoherran pitää ottaa vastuuta, tuntea alaiset ja osata kuunnella. Kokemusta johtajuudesta kertyy kirkkoherran työssä aina, muissa seurakunnan tehtävissä vaihtelevasti. Enemmän kuin johtamiskokemuksen määrää työryhmä pyrki arvioimaan hakijoiden johtamispotentiaalia. Soveltuvuuslausunto toimii tärkeänä tukena tässä arvioinnissa. Johtopäätösten oikeellisuuden näkökulmasta on erityisen paljon merkitystä sillä, jos haastattelussa tehdyt havainnot ja soveltuvuusarvio tukevat toisiaan. Yhteisöllisen toiminnan tukeminen ei usein määräydy tehtävän perusteella vaan on riippuvainen johtajan tai työntekijän orientaatiosta, tavasta tehdä työtä. Yhteisöllisen johtajuuden ulottuvuuksina pidetään esimerkillä johtamista, halua ottaa huomioon yksilöllisiä tarpeita sekä kykyä vaikuttaa visioimalla ja motivoimalla. 2. Toimimista seurakunnan hengellisenä johtajana ja läsnä olevana kasvona Hengellinen johtajuus ei ole erillinen ilmiö seurakunnassa. Se kytkeytyy kirkkoherran tehtävään ympäristön analyysistä ja tahdonmuodostuksesta strategisiin valintoihin ja tavoitteiden asettamiseen. Hyvä hengellinen johtajuus sitouttaa ihmiset mukaan tarkoituksella ja sydämellä. Se pitää yllä motivaation. Seurakunnassa motivaatio on ajoittain koetuksella, kun toimintaympäristö ja toiminnan painopisteet ovat muutoksessa. Hengellisessä johtajuudessa onkin usein kysymys taidosta pitää yllä toiveikkuutta ja välittää traditiota. Jälkimmäinen saattaa tulla ajoittain haastetuksi ja silloin teologinen osaaminen, tradition tulkitseminen, on tärkeää. 3a. Vahvaa osaamista tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta henkilöjohtamisesta Hyvä johtaja tekee työntekijöistään tähtiä, jolloin työt sujuvat ja syntyy tulosta. Ihmisten johtamisessa tavoitteena on saavuttaa yhdessä enemmän kuin mihin yksittäinen ihminen pystyy. Hyvä johtaja ymmärtää johtamisen olevan palvelutehtävä: kirkkoherra on seurakuntaa varten. Kirkkoherran on tärkeä tuntea tiiminsä ja tietää, miten tukea ja auttaa erilaisia ihmisiä. Työntekijöiden kannalta kokemus tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta tuo mukanaan hyvän työmotivaation. 3b. tuloksekkaasta ja vastuullisesta taloushallinnon johtamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä

PÖYTÄKIRJA 12 (26) Helsinkiläisen seurakunnan kirkkoherran tehtävässä painopiste taloushallinnon johtamisessa on taidossa seurata raporteista talouden kehitystä. Hänen on osattava reagoida mahdollisiin muutoksiin ajoissa. Tätäkin tärkeämpi taito on kyky löytää keinoja saada rahat riittämään niukkenevien resurssien toimintaympäristössä. Helsingin seurakuntayhtymässä kirkkoherra saa myös talousasioissa monipuolisesti tukea ja laadukasta opastusta talousasioiden hoitoon. 4. Viestintä- ja verkostoitumistaitoja sekä kykyä luoda toimivia yhteyksiä naapuriseurakuntiin ja muihin toimijoihin kaupungissa Kirkkoherran työssä lähestyttävyys ja kiinnostavuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Verkostoituminen liittyy kaikkiin tapaamisiin, joissa kohdataan uusia ihmisiä. Hyvä verkostoituja on kiinnostunut ihmisistä ja etsii mahdollisuuksia olla toisille avuksi ja hyödyksi. Sosiaalinen media on olennainen osa modernia verkostoitumista. Kirkkoherran on kuitenkin ymmärrettävä viestinnän kokonaisuutta ja eri viestintävälineiden merkitystä laajasti. Sosiaalisen median käyttämisen taidot korostuvat jatkuvasti, mutta seurakunnan kannalta myös muilla viestinnän väylillä on edelleen merkitystä. Viestintäosaamista arvioitaessa hakijoiden välillä on selviä eroja. 5. Kykyä toimintakulttuurin murroksessa ja olosuhteiden muutoksissa kehittää ja johtaa seurakuntaa työntekijöineen joustavasti sekä ihmisläheisesti tavoitteiden suuntaan Kirkkoherralla on tärkeää olla osaamista sekä ideoiden kehittämisessä että niiden jalostamisessa käytännön toteutukseen. Kirkon ja seurakuntien toimintaympäristö lähestyy tulevaisuudessa yhä enemmän yritysten tilannetta, jossa menestystekijät syntyvät innovaatioista, kehittämisestä ja jatkuvasta parantamisesta. On tärkeää, että kirkkoherra osaa sanoittaa selkeästi ja ymmärrettävästi työyhteisölle (ja seurakunnalle) seurakunnan vision, mission ja strategian. Johtajan persoonan helppolukuisuus auttaa alaisia ymmärtämään viestit oikein, tukee turvallisuudentunnetta ja rohkaisee omaksumaan uskaltavaa ja kokeilevaa työotetta. Kysymys on johtamisen kannalta tärkeästä ominaisuudesta, ja siksi keskeinen painopistealue hakijoiden vertailussa. Soveltuvuusarvio antaa tärkeää tukea tähän arviointiin. Johtopäätösten oikeellisuuden kannalta on paljon merkitystä sillä, jos haastatteluvastaukset saavat tukea soveltuvuuslausunnosta. 6. Avarakatseisuutta, innovatiivisuutta sekä yhteistyö- ja neuvottelutaitoja Johtajan tärkeä ominaisuus on nähdä erilaisuus voimavarana, hyväksyä epävarmuus ja sallia omien ajatusten haastaminen. Erilaisuuden arvostaminen liittyy myös kysymykseen joustavuudesta, joka on asiantuntijaorganisaation johtajalle tärkeä ominaisuus. Kirkossa tarvitaan uusia innovaatioita. Pakilan seurakunta tarvitsee niitä ollakseen kilpailukykyinen. Innovaatioita synnyttävät ideoivat ihmiset. Ideoita tarvitaan paljon, jotta joukkoon mahtuu myös helmiä. Hyvä johtaja pystyy luomaan innostavan vision, joka saa työntekijät tekemään parhaansa. Toiseksi hän luo selkeän perustehtävän, joihin kaikkien on helppo

PÖYTÄKIRJA 13 (26) kiinnittyä. Nämä kaksi asiaa tukevat työntekijöissä lisäarvoa tuottavaa positiivista itseohjautuvuutta, työt sujuvat ja asiat etenevät. Esittelijän johtopäätökset Pakilan seurakunta etsii uuden kirkkoherran kanssa tietä tulevaisuuteen. Seurakunnassa on toteutettu laaja Jäsen 360 asiakasryhmätutkimus, jolla on kartoitettu pakilalaisten arvoja, odotuksia, hengellisyyttä ja asennetta suhteessa kirkkoon. Tulevaisuuden suunnitelmat halutaan perustaa faktoihin käyttäen apuna segmentointia, kyselyjä ja palvelumuotoilun menetelmiä. Esittelijän näkemyksen mukaan Pakilan seurakunta on kuvauksessaan viran erityisistä tarpeista ilmaissut etsivänsä eteenpäin katsovaa, rohkeaa, avointa ja empaattista kirkkoherraa, jolla on hyvät vuorovaikutustaidot ja seurakunnan johtajalle tarpeellista tunneälyä. Kirkkoherra tulisi olla helppo lähestyä. Häneltä odotetaan olevan monipuoliset viestintätaidot ja hyvä tilannetaju. Kirkkoherran tulee pystyä esiintymään yleisön edessä, mutta hänen on kyettävä myös antamaan tilaa muille työntekijöille ja mahdollistaa heille onnistumisen kokemuksia. Esittelijän näkemyksen mukaan Tiia Valve-Tuovisella on parhaat edellytykset vastata kirkkoherrana Pakilan seurakunnan tulevaisuuden haasteisiin innovatiivisella, niin työyhteisöä kuin seurakuntalaisia innostavalla johtajan otteella. Soveltuvuusarvio tukee näitä esittelijän Tiia Valve-Tuovisesta tekemiä havaintoja ja johtopäätöksiä. Valinnassa käytettävä aineisto Seurakuntaneuvostolla on käytössään tuomiokapitulin lausunto hakijoista sekä soveltuvuusarvion tulokset. Näitä ei liitetä pöytäkirjaan, koska molemmat sisältävät viranomaisen toiminnan julkisuudessa annetun lain (621/1999) 24: :n 1 momentin 29 kohdan nojalla salassa pidettävää tietoa. Tuomiokapitulin lausunto arkistoidaan tuomiokapitulissa. Soveltuvuusarvion tulokset hävitetään seurakunnassa, kun vaali on saanut lainvoiman. Seurakuntaneuvoston jäsenille on aiemmin lähetetty tuomikapitulin lausunto ja hakemukset, joihin sisältyy nimikirjan otteet ja hakijoiden itse laatimat CV:t. Näitä ei lähetetä uudestaan. Liitteet 1 MUUTOSESITYS ESITTELIJÄN ESITYKSEEN

PÖYTÄKIRJA 14 (26) 627/2018 134 Koulutussuunnitelma 2019 ehdotus Seurakuntaneuvosto päättää 1. hyväksyä henkilöstön koulutussuunnitelman 2019 yksilökohtainen koulutus osion mukaisesti; 2. merkitä tiedoksi virkamatkaehdotukset, joista päättää kirkkoherra; 3. hyväksyä muu koulutus osiosta voimavarakeskeinen työnohjaajakoulutuksesta 50% osaksi tätä koulutussuunnitelmaa eli kahdeksan koulutuspäivän osalta ja 50% koulutuksen kustannuksesta. Muu osa toteutuu omalla ajalla ja kustannuksella; 4. hyväksyä työnvaihtoprojektin Jerusalemin Felm-keskuksessa yhden kuukauden ajalta; 5. valtuuttaa turvallisuuskoulutuksen yksityiskohdista päättämisen kirkkoherralle; 6. valtuuttaa kirkkoherran päättämään tiedoksi merkittävät koulutusehdotukset osan koulutukset; 7. että kirkkoherra valtuutetaan tekemään muutokset koulutussuunnitelmaan perustelluista syistä koulutukseen budjetissa varattujen resurssien puitteissa. Käsittely Kirkkoherra muutti päätösesityksen kohdan 3 muotoon, jossa työnohjaajakoulutuksesta kuusi päivää ja 40% kustannuksista liitetään tähän koulutussuunnitelmaan ja teki vastaavan muutoksen esittelytekstiin. Seurakuntaneuvosto päätti 1. hyväksyä henkilöstön koulutussuunnitelman 2019 yksilökohtainen koulutus osion mukaisesti; 2. merkitä tiedoksi virkamatkaehdotukset, joista päättää kirkkoherra; 3. hyväksyä muu koulutus osiosta voimavarakeskeinen työnohjaajakoulutuksesta 40 % osaksi tätä koulutussuunnitelmaa eli kuuden koulutuspäivän osalta ja 40 % koulutuksen kustannuksesta. Muu osa toteutuu omalla ajalla ja kustannuksella; 4. hyväksyä työnvaihtoprojektin Jerusalemin Felm-keskuksessa yhden kuukauden ajalta; 5. valtuuttaa turvallisuuskoulutuksen yksityiskohdista päättämisen kirkkoherralle;

PÖYTÄKIRJA 15 (26) 6. valtuuttaa kirkkoherran päättämään tiedoksi merkittävät koulutusehdotukset osan koulutukset; 7. että kirkkoherra valtuutetaan tekemään muutokset koulutussuunnitelmaan perustelluista syistä koulutukseen budjetissa varattujen resurssien puitteissa. Selostus Koulutussuunnitelmassa 2019 on noudatettu Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstön kehittämissäännön (2014) ja sen täydentävän ohjeen linjauksia. Tässä muutamia kehittämissäännön kirjauksia: Toimintaympäristön nopeat muutokset, henkilöstön eläköityminen ja käytettävissä olevien resurssien väheneminen asettavat haasteita seurakunnille. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, resurssien uudelleen arviointia, uusia työtapoja ja innovatiivisuutta toiminnan kehittämiseksi. Tämä edellyttää osaavia ja motivoituneita työntekijöitä sekä suunnitelmallista osaamisen johtamista. Osaamisen johtaminen edellyttää muutamia asioita. Ensinnäkin täytyy tietää mitä osaamista tarvitaan, kenellä tarvittavaa osaamista on ja kenellä sitä pitäisi olla. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Lisäksi täytyy varmistaa, että ne, joilla tarvittava osaaminen on, myös haluavat käyttää ja kehittää osaamistaan sekä jakaa sitä muiden kanssa. Osaamis- ja kehitystarpeita ja käytettäviä kehittämisen keinoja kartoitetaan yhdessä henkilöstön kanssa esimerkiksi työyhteisön kehittämispäivillä, osaamiskartoituksissa, tiimipalavereissa ja kehityskeskusteluissa. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tulee olla monipuolista. Se voi sisältää esimerkiksi henkilöstökoulutusta, perehdyttämistä, mentorointia, työnohjausta sekä oppimista ja urakehitystä tukevia menettelytapoja, osallistumismahdollisuuksia ja hankkeita sekä työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä. Kehittämissäännön mukaiseen koulutuspäivien lukumäärä on 20 pv/kolmivuotiskausi. Tärkeänä periaatteena ovat myös henkilökunnan tasapuolinen kohtelu. Nykytilan tunnistaminen, ennakointi, osaamisen määrittely ja koulutussuunnitelman laatiminen on valmisteltu vuorovaikutuksessa johtoryhmän ja tiimien kanssa. Virkamatkat osiossa on yksilöity vuonna 2019 toteutettavat virkamatkat. Ne merkitään tässä yhteydessä tiedoksi. Virkamatkoista kotimaassa päättää kirkkoherra. Liitteessä on yksilöity voimavarakeskeinen työnohjaajakoulutus 2019-2021. Tämä koulutus ylittää työpäivien määrässä koulutussuunnitelmien 20 vuorokautta kolmessa vuodessa rajan ja koulutus on osittain myös

PÖYTÄKIRJA 16 (26) oman ammattitaidon jatkokehittämistä, joka ei perustu yksin Pakilan seurakunnan työn tarpeisiin. Tästä syystä koulutuksesta on perusteltua liittää vain 40% Pakilan seurakunnan koulutussuunnitelmaan. Helsingin seurakuntayhtymä ja Suomen Lähetysseura ovat aloittaneet työnvaihtoprojektin Jerusalemin Felm-keskuksessa. Felm gives backohjelma on kuuden kuukauden mittainen pilottiprojekti ja sillä etsitään uusia mahdollisuuksia työvaihdon käytännön järjestelyihin. Pilottiluonteisuudesta johtuen monet yksityiskohdat ovat vielä vahvistamatta. Tästä koulutussuunnitelmasta puutuu vielä toistaiseksi turvallisuuskoulutuksen yksilöinti. Turvallisuuskoulutuksen käytäntöä on kevennetty ja toteutussuunnitelmat ovat vielä valmistelussa. Turvallisuuskoulutus liittyy toiminnan oleellisiin piirteisiin. Seurakuntaneuvosto voi siksi myös delegoida yksityiskohdista päättämisen kirkkoherralle. Näiden koulutusten ja virkamatkojen lisäksi vuonna 2019 syntyy tarve toteuttaa koko työyhteisön prosesseja, joista päättäminen on hyvä siirtää seuraavan seurakuntaneuvoston päätettäväksi. Liitteet 2 Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstön kehittämissääntö 2014 3 Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstön kehittämissääntöä täydentävä ohje 4 Koulutussuunnitelma 2019 - luonnos 2 5 Voimavarakeskeinen työnohjaajakoulutus 2019-2021

PÖYTÄKIRJA 17 (26) 588/2018 135 Muistamiskäytännöt Pakilan seurakunnassa ehdotus Käsittely Seurakuntaneuvosto päättää hyväksyä liitteen mukaisen muistamiskäytäntöjen ohjeistuksen linjaukseksi Pakilan seurakunnassa 1.1.2019 alkaen. Seurakuntaneuvosto päätti hyväksyä liitteen mukaisen muistamiskäytäntöjen ohjeistuksen linjaukseksi Pakilan seurakunnassa 1.1.2019 alkaen. Selostus Helsingin seurakuntayhtymän erityistarkastuksessa tammimaaliskuussa 2018 tunnistettiin tarve yhtenäistää ohjeistus eri yhteyksissä tapahtuvasta muistamisesta. Ohjeistusta vieraanvaraisuudesta ja lahjoituksista sekä eettistä ohjeistusta valmisteltiin erillisessä työryhmässä. Erillisenä johtajiston päätöksellä ns. lahjatyöryhmään kutsuttiin ohjeistusta valmistelemaan Soile Rusanen ja Heli Harkko (hallintoosasto), Riitta Maatiala (Malmin seurakunta), Anne Liimatainen (yhteinen seurakuntatyö) ja Outi Välimäki (kiinteistöosasto). Lahjatyöryhmä ehdotti, että Helsingin seurakuntayhtymässä ja sen seurakunnissa siirryttäisiin yhtenäiseen käytäntöön henkilökunnan merkkipäivämuistamisen ja muiden lahjojen antamisen osalta. Ohjeiden tarkoitus on varmistaa, että Helsingin seurakuntayhtymässä noudatetaan yhteisiä muistamiskäytäntöjä. Kirkossa ohjeistus nousee kristillisen etiikan perusteista. Ohjeistuksen taustalla ovat seurakuntayhtymän arvot: totuudellisuus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. Tämä ohjeistus kumoaa vuoden 2012 Muistamiskäytäntösuosituksen. Samalla, kun yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi omalta osaltaan muistamiskäytäntösuosituksen kokouksessa 25.10.2018, se lähetti ohjeistuksen käsiteltäväksi Helsingin seurakunnille seurakuntaneuvostoihin ja pyytää seurakuntaneuvostoja raportoimaan Helsingin seurakuntayhtymän sisäiselle tarkastukselle ohjeistuksen hyväksymisestä tai mahdollisista seurakuntakohtaisista muutoksista ohjeistukseen.

PÖYTÄKIRJA 18 (26) Liitteet 6 Muistamista koskeva ohjeistus syksy 2018

PÖYTÄKIRJA 19 (26) 145/2018 136 Talousarvio 2019 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma 2019-2021/Pakilan seurakunnan lausunto ehdotus Pakilan seurakunta hyväksyy lausunnon esitetyssä muodossa Pakilan seurakuntaneuvosto hyväksyy lausunnon esitetyssä muodossa. Selostus Liitteet Seurakuntaneuvosto päätti kokouksessa 23.10.2018, että kirkkoherra valmistelee lausuntoluonnoksen. Lausuntoluonnos on oheisena liitteenä. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2019-2021 ja henkilöstöliite ovat 23.10.2018 kokouksen liitteinä. 7 Pakilan seurakuntaneuvoston lausunto TTS 2019-2021

PÖYTÄKIRJA 20 (26) 662/2018 137 Hyvän Paimenen kirkon parkkipaikan väliaikainen, osittainen vuokraaminen ehdotus Seurakuntaneuvosto puoltaa Hyvän Paimenen kirkon parkkipaikan osittaista, määräaikaista vuokraamista naapuritontin rakennustyömaan käyttöön 1.1.-31.5.2019 väliseksi ajaksi. Seurakuntaneuvosto päätti puoltaa Hyvän Paimenen kirkon parkkipaikan osittaista, määräaikaista vuokraamista naapuritontin. rakennustyömaan käyttöön 1.1.-31.5.2019 väliseksi ajaksi. Selostus Hyvän Paimenen kirkon pohjoispuoleisella tontilla on alkanut rakennustyö. Työnjohtaja on esittänyt, että he voisivat mielellään vuokrata työmaan ja kirkon välissä olevalta seurakunnan parkkialueelta yhdeksän pohjoisella laidalla olevaa parkkiruutua työmaaparakkeja varten tammikuun ja toukokuun väliseksi ajaksi 2019. Parkkialueella on 25 parkkiruutua. Kirkon ja Kehä I:n välissä on yhtä monta parkkiruutua. Koska ne sijaitsevat kirkontornin toisella puolella ja niitä on vaikeahko havaita, näiden parkkipaikkojen käyttö rajoittuu usein työntekijöiden tarpeisiin. Siellä on usein vapaita paikkoja silloinkin, kun kirkossa on suuria yleisötilaisuuksia. Yläparkkipaikan paikoituskapasiteetin pieneneminen voitaisiin osittain korvata alaparkkipaikan paikoituksella, mikäli vapaitten autopaikkojen olemassaolosta voitaisiin tehokkaammin tiedottaa kirkolle tuleville autoilijoille. Parkkiruutujen vuokraaminen aiheuttaa jonkin asteista haitta kirkon toimintaan osallistuville. Haitta voidaan ajatella olevan kuitenkin hyvin suhteutettavissa naapuriavun tarpeeseen. Parkkipaikat ovat Helsingin seurakuntayhtymän hallinnassa. Vuokraus tulee hoitaa kiinteistötoimiston toimesta. Yhteyshenkilönä voi toimia Hannu Taskinen. Vuokraajalta voidaan edellyttää tarvittavien suunnitelmien tekemistä, jotta ehdotus voi edetä seurakuntayhtymän hallinnossa. Tonttivuokrista päättää viimekädessä yhteinen kirkkovaltuusto.

PÖYTÄKIRJA 21 (26) 138 Ilmoitusasiat Ei ilmoitusasioita. 139 Muut mahdolliset asiat Ei muita asioita. 140 Seuraavat kokoukset Tämän seurakuntaneuvoston viimeinen kokous pidetään maanantaina10.12.2018 klo 19 erikseen ilmoitetussa paikassa. Kokous päättyy yhteiseen illalliseen. Lisäksi pidetään yhteinen kokoontuminen uuden seurakuntaneuvoston kanssa ke 23.1.2019. 141 Valitusosoitus ja kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 21.15 ja antoi valitusosoituksen. MUUTOKSENHAKUKIELLOT Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevat asia Pöytäkirjan pykälät:127-131, 137-141 Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kirkkolain 24 luvun 5 :n, eikä hallintolainkäyttölain 5.1 :n mukaan hakea muutosta. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa hankintalain 146.2 :n mukaan valittaa, jos päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Alistusasia Pöytäkirjan pykälät: Kirkkolain 24 luvun 3.2 :n mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kirkkolain 24 luvun 14 :n mukainen asia Pöytäkirjan pykälät: Kirkkolain 24:14.1,9: Muutosta ei saa hakea työnantajan viranhaltijalle antamaan varoitukseen. Kirkkolain 24:14.1,10: Muutosta ei saa hakea työnantajan esittämään pyyntöön tiedoista työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi tai määräykseen osallistua terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on välttämätöntä tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi Kirkkolain 24:14.2 : Muutosta ei saa hakea oikaisuvaatimuksella tai valittamalla päätökseen, joka koskee väliaikaista viran toimituksesta pidättämistä tai väliaikaista pappisviran toimituksesta pidättämistä.

PÖYTÄKIRJA 22 (26) Kirkkolain 24:14.3 : Seurakunnan jäsenellä ei ole oikeutta tehdä oikaisuvaatimusta tai valitusta kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston päätöksestä, jos se koskee toiseen henkilöön kohdistuvaa diakoniaa, kristillistä kasvatusta tai opetusta. Sisäinen määräys Pöytäkirjan pykälät: Hallintolainkäyttölain 5.2 :n mukaan valitusta ei saa tehdä hallinnon sisäisestä määräyksestä, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista. Kirkkolain 6 luvun 72.3 :ään perustuva valituskielto ja palvelussuhteen ehtoja koskeva valituskielto Pöytäkirjan pykälät: Kirkkolain 6 luvun 72.3 :n mukaan viranhaltija ei saa valittamalla hakea muutosta virkaehtosopimuksessa sovittuihin palvelussuhteen ehtoja koskeviin päätöksiin (palkkaus, vuosiloma, matkakorvaukset, työaika, henkilöstökoulutus) taikka saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana käsiteltäväksi, jos hänellä tai viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Muutoksenhakukielto ei koske virkaehtosopimuksen ulkopuolella olevaa viranhaltijaa. Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimesta annetun lain 1 :n mukaan työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee työntekijöiden työehtosopimuksia koskevat riita-asiat. Saman lain 12 :n mukaan työtuomioistuimessa työehtosopimusta koskevissa asioissa kanteen vireille panee ja sitä ajaa työehtosopimukseen osallinen yhdistys. Työsuhteeseen ottamista tai irtisanomista koskeva asia Pöytäkirjan pykälät: Työsuhteeseen valitsemista tai siitä irtisanomista koskevat päätökset ovat luonteeltaan yksityisoikeudellisia työsopimuslain soveltamiseen liittyviä päätöksiä. Niihin liittyvät riitaisuudet käsitellään oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 1 :n mukaisesti siviilikanteina käräjäoikeudessa, eikä hallinto-oikeudellisessa lainkäyttömenettelyssä. Hankinta-asia Pöytäkirjan pykälät: Päätökseen hankinta-asiassa ei saa hakea muutosta kirkkolain nojalla oikaisuvaatimuksella tai kirkollisvalituksella, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 25 :n mukaisen kynnysarvon, asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Soveltamisen kynnysarvot ovat (alv 0 %): 60 000 euroa tavarat, palvelut ja suunnittelukilpailut, 150 000 euroa rakennusurakat, 400 000 euroa sosiaali- ja terveyspalvelut (liitteen kohdat E 1-4), 300 000 muut erityiset palvelut (liitteen kohdat E 5-15), 500 000 euroa käyttöoikeussopimukset. Muu peruste, mikä? Pöytäkirjan pykälät:

PÖYTÄKIRJA 23 (26) OIKAISUVAATIMUSOHJEET Pöytäkirjan pykälät, joista oikaisuvaatimuksen voi tehdä: 132-133,135-136 Edellä mainittuihin seurakuntaneuvoston päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimusaika Tiedoksisaanti Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä seurakuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös seurakuntayhtymän jäsenseurakunta ja sen jäsen. Oikaisuvaatimus osoitetaan Pakilan seurakunnan seurakuntaneuvostolle. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava seurakuntaneuvostolle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille kirkkoherranvirastoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Yhteystiedot: Käyntiosoite: Postiosoite: Sähköposti: Palosuontie 1, Helsinki Palosuontie 1, 00660 Helsinki pakila.srk@evl.fi HANKINTAOIKAISUOHJE Hankintaoikaisuoikeus Hankintaoikaisuaika Viranomainen Tiedoksisaanti Pöytäkirjan pykälät: Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun. Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hankintaoikaisu osoitetaan hankintapäätöksen tehneelle toimielimelle tai viranhaltijalle.

PÖYTÄKIRJA 24 (26) Hankintaoikaisun sisältö Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Hankintaoikaisun toimittaminen Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Hankintaoikaisu pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla: - oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi - tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä - millaista oikaisua päätökseen vaaditaan - millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. Hankintaoikaisu on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuajan päättymistä. Postiin hankintaoikaisu on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille kirkkoherranvirastoon oikaisuajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisun voi toimittaa virka-aikana ennen oikaisuajan päättymistä myös sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Yhteystiedot: Käyntiosoite: Postiosoite: Sähköposti: Palosuontie 1, Helsinki Palosuontie 1, 00660 Helsinki pakila.srk@evl.fi VALITUSOSOITUS Seuraaviin seurakuntaneuvoston päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikeus valituksen tekemiseen Valitusperusteet Valitusviranomainen Valitusaika Tiedoksisaanti Valituskirjelmän sisältö Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä seurakuntayhtymän jäsenseurakunta ja sen jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitus seurakunnan tai seurakuntayhtymän alistettavasta päätöksestä voidaan perustaa myös siihen, että päätös ei ole tarkoituksenmukainen. Helsingin hallinto-oikeus. Alistusasioissa valitusviranomainen on tuomiokapituli tai kirkkohallitus. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja tai alistus- tai valitusviranomaisen päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

PÖYTÄKIRJA 25 (26) Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaisesti. Valituskirjelmän toimittaminen Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki Puhelin: 029 564 2000 Fax: 029 564 2079 Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Aukioloaika: 8.00-16.15 Alistusasioissa Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Bulevardi 16 B, V kerros, Helsinki Postiosoite: Bulevardi 16 B, 00120 Helsinki Fax: (09) 2340 3050 Sähköposti: helsinki.tuomiokapituli@evl.fi Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Eteläranta 8, Helsinki Postiosoite: PL 210, 00131 Helsinki Fax: (09) 1802 350 Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi VALITUS MARKKINAOIKEUTEEN Pöytäkirjan pykälät: Oikeus valituksen tekemiseen Valitusperusteet Valitusaika Tiedoksisaanti Hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen se, jota asia koskee. Valituksen markkinaoikeuteen voi tehdä vain hankinnoista, jotka ylittävät hankintalain 25 :ssä määritellyn kansallisen kynnysarvon. on julkista hankintamenettelyä koskevien oikeusohjeiden vastainen. Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Jos hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen jälkeen hankintasopimuksen hankintalain 130 1 tai 3 kohdan nojalla noudattamatta odotusaikaa, valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa.

PÖYTÄKIRJA 26 (26) Valituskirjelmän sisältö Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua, hankinnan jättämistä osiin jakamatta tai yksinomaan halvimman hinnan käyttämistä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena. Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaisesti. Valituskirjelmän toimittaminen Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Postiosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki Puhelin: 029 564 3300 Fax: 029 564 3314 Sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi Aukioloaika: 8.00-16.15 Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjan otteeseen.