SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen antti.impinen@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29
1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen
2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2012 tapaturmissa kuoli 2640 suomalaista: 1708 miestä ja 932 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleet 3000 2500 2000 1500 1000 Koti ja vapaa-aika Liikenne Työ (2012 = ennakkotieto) 500 0 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Vuosi THL, lähde: Tilastokeskus Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2012, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina.
3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun käytössä on tarkempi tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voidaan saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik.
Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2014 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2014 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2012), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 14% 5% 5 413 970 Koko alue 20% 2% 7% 7% 36% 13% 11% 4% 1 555 915 Askola 25% 3% 3% 5% 35% 14% 11% 4% 4 950 Espoo 23% 3% 7% 7% 37% 12% 10% 3% 254 632 Hanko 18% 2% 4% 4% 30% 17% 19% 5% 9 342 Helsinki 16% 2% 8% 10% 36% 12% 11% 4% 599 676 Hyvinkää 21% 3% 6% 6% 33% 15% 13% 5% 45 560 Inkoo 22% 2% 3% 3% 35% 15% 14% 5% 5 550 Järvenpää 21% 3% 6% 6% 35% 14% 11% 3% 39 306 Karkkila 20% 2% 4% 5% 33% 16% 14% 6% 9 154 Kauniainen 24% 4% 6% 3% 32% 12% 15% 5% 8 858 Kerava 21% 3% 6% 7% 34% 15% 12% 3% 34 520 Kirkkonummi 27% 3% 4% 4% 38% 13% 10% 2% 37 380 Lapinjärvi 18% 2% 4% 5% 30% 17% 17% 7% 2 838 Lohja 22% 2% 5% 4% 34% 15% 14% 4% 47 445 Loviisa 19% 2% 4% 4% 31% 17% 17% 7% 15 536 Mäntsälä 26% 3% 4% 4% 35% 13% 11% 4% 20 304 Nurmijärvi 28% 3% 4% 4% 37% 12% 10% 2% 40 534 Pornainen 30% 3% 3% 4% 36% 12% 9% 3% 5 130 Porvoo 22% 3% 5% 5% 34% 14% 13% 4% 48 930 Raasepori 20% 2% 5% 5% 31% 14% 16% 6% 28 894 Sipoo 25% 3% 4% 3% 37% 12% 12% 4% 18 632 Siuntio 26% 2% 3% 3% 38% 14% 11% 3% 6 159 Tuusula 26% 3% 4% 4% 37% 13% 11% 2% 37 802 Vantaa 22% 3% 6% 7% 36% 13% 11% 2% 204 156 Vihti 25% 3% 4% 5% 36% 14% 11% 3% 28 628 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus
4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2003 2012 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt 14 5 <5 13 44 35 40 33 Liikenne, moottoriajoneuvot 41 20 54 55 214 71 72 27 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 11 7 287 354 624 1 456 Hukkuminen 17 <5 7 10 95 64 63 11 Tukehtuminen 9 <5 5 5 81 74 75 44 Tulipalo 5 <5 <5 <5 66 50 42 19 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 35 25 25 20 Alkoholimyrkytys <5 <5 8 23 486 345 114 <5 Muu myrkytys 7 <5 13 56 89 457 117 71 12 Muut tapaturmat 38 <5 9 12 146 110 108 82 Yhteensä 130 50 150 220 1 910 1 250 1 230 1 710 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 119 67 190-13% Liikenne, moottoriajoneuvot 435 119 550-32% Kaatuminen ja putoaminen 1 497 1 247 2 740 +6% Hukkuminen 216 53 270-30% Tukehtuminen 188 106 290 +21% Tulipalo 121 67 190 - Paleltuminen 75 31 110-41% Alkoholimyrkytys 734 247 980-23% Muu myrkytys 575 242 820 - Muut tapaturmat 357 151 510 - Yhteensä 4 320 2 330 6 650-9% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä.
Kuolemantapauksia 0 200 400 600 800 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2012, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi.
Tuhansia hoitopäiviä 0 20 40 60 80 100 120 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Tulipalo Muu myrkytys Paleltuminen Alkoholimyrkytys Hengitystä estävät tapaturmat 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2003 2012, tuhansia päiviä.
Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 1 251 104 292 277 1 940 705 478 123 5 170 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 745 501 968 905 3 242 857 465 137 8 820 Kaatumis- ja putoamistapaturma 7 515 1 003 2 747 3 197 21 714 10 532 11 561 7 090 65 360 Veteen vajoaminen 26 <5 <5 5 29 20 16 <5 100 Hengitystä estävät tapaturmat 178 <5 13 16 81 27 23 16 360 Tulipalo 59 29 51 47 251 116 64 12 630 Paleltuminen <5 8 14 7 91 41 22 7 190 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 334 12 30 35 151 82 68 29 740 Alkoholimyrkytys 484 <5 5 <5 42 10 11 <5 560 Muu tapaturma 4 867 1 344 3 574 3 670 18 352 6 990 6 040 5 106 49 940 Yhteensä 16 460 3 000 7 700 8 160 45 890 19 380 18 750 12 520 131 860 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 607 52 148 175 1 212 608 664 190 3 660 Liikenne, moottoriajoneuvot 783 276 428 362 1 440 404 399 106 4 200 Kaatumis- ja putoamistapaturma 4 621 457 1 172 1 376 12 588 10 256 17 739 27 083 75 290 Veteen vajoaminen 27 <5 <5 <5 13 <5 6 <5 60 Hengitystä estävät tapaturmat 107 <5 7 <5 48 23 28 28 250 Tulipalo 28 <5 14 6 146 45 48 30 320 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 11 12 12 13 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 427 7 33 25 133 64 90 116 900 Alkoholimyrkytys 595 <5 <5 <5 19 5 <5 <5 630 Muu tapaturma 3 045 547 1 398 1 846 11 910 5 719 6 881 3 554 34 900 Yhteensä 10 240 1 350 3 200 3 800 27 520 17 140 25 870 31 120 120 240 Yhteensä 26 700 4 350 10 900 11 960 73 410 36 520 44 620 43 640 252 110
Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2008-2012. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 18 Askola 505 Mäntsälä 49 Espoo 543 Nurmijärvi 78 Hanko 611 Pornainen 91 Helsinki 638 Porvoo 106 Hyvinkää 710 Raasepori 149 Inkoo 753 Sipoo 186 Järvenpää 755 Siuntio 224 Karkkila 858 Tuusula 235 Kauniainen 92 Vantaa 245 Kerava 927 Vihti 257 Kirkkonummi 407 Lapinjärvi 444 Lohja 434 Loviisa
Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 1 025 80 230 237 1 593 543 371 93 4 140 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 382 405 752 672 2 399 567 321 96 6 420 Kaatumis- ja putoamistapaturma 6 366 895 2 359 2 783 16 699 7 355 6 845 3 858 45 950 Veteen vajoaminen 26 <5 <5 <5 26 18 13 <5 90 Hengitystä estävät tapaturmat 162 <5 12 11 73 25 22 16 320 Tulipalo 42 22 38 33 187 75 42 9 440 Paleltuminen <5 5 9 <5 53 31 16 6 120 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 323 10 30 33 142 75 67 29 710 Alkoholimyrkytys 465 <5 5 <5 40 8 11 <5 530 Muu tapaturma 4 227 1 215 3 053 3 165 14 869 5 400 4 281 1 723 37 050 Yhteensä 13 120 2 510 6 010 6 390 32 120 12 640 10 620 5 180 85 010 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 508 49 125 139 971 499 485 140 2 900 Liikenne, moottoriajoneuvot 603 232 364 311 1 128 307 273 89 3 250 Kaatumis- ja putoamistapaturma 3 975 413 1 039 1 197 10 151 7 459 10 601 13 621 47 170 Veteen vajoaminen 23 <5 <5 <5 12 <5 6 <5 50 Hengitystä estävät tapaturmat 99 <5 7 <5 45 21 23 28 230 Tulipalo 23 <5 8 6 83 33 30 25 210 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 11 9 8 12 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 406 7 28 23 127 62 87 107 850 Alkoholimyrkytys 553 <5 <5 <5 17 5 <5 <5 580 Muu tapaturma 2 710 506 1 225 1 607 9 739 4 476 4 862 2 604 27 250 Yhteensä 8 440 1 170 2 640 3 090 20 250 11 650 14 590 15 060 74 250 Yhteensä 21 570 3 670 8 650 9 470 52 370 24 280 25 220 20 240 159 260
Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 3 923 804 1 676 796 14 170 7 335 4 971 1 970 35 650 Liikenne, moottoriajoneuvot 7 652 2 808 6 649 6 304 25 906 9 992 5 222 1 480 66 010 Kaatumis- ja putoamistapaturma 12 235 2 392 9 998 11 834 114 125 99 586 170 172 133 615 553 960 Veteen vajoaminen 59 <5 7 65 194 80 125 <5 530 Hengitystä estävät tapaturmat 237 <5 74 25 259 87 426 352 1 460 Tulipalo 231 75 467 388 2 513 1 496 934 65 6 170 Paleltuminen <5 25 39 53 889 507 216 64 1 790 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 501 60 89 100 483 309 325 201 2 070 Alkoholimyrkytys 519 7 5 9 109 26 89 <5 760 Muu tapaturma 9 114 2 731 7 743 8 232 55 158 33 403 54 652 218 589 389 620 Yhteensä 34 470 8 900 26 750 27 810 213 810 152 820 237 130 356 340 1 058 030 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 2 903 127 609 753 5 596 3 696 7 336 2 425 23 450 Liikenne, moottoriajoneuvot 2 870 1 392 2 120 1 932 8 618 3 107 4 445 1 130 25 610 Kaatumis- ja putoamistapaturma 7 396 1 007 2 644 3 965 47 062 67 638 241 186 567 416 938 310 Veteen vajoaminen 90 <5 <5 <5 61 14 20 <5 190 Hengitystä estävät tapaturmat 119 <5 7 16 66 53 238 172 680 Tulipalo 111 16 128 30 1 573 539 964 187 3 550 Paleltuminen 6 <5 <5 <5 36 103 31 207 380 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 623 17 184 126 501 271 490 687 2 900 Alkoholimyrkytys 620 <5 <5 22 63 12 29 <5 750 Muu tapaturma 5 075 1 203 2 878 4 021 35 054 25 856 50 656 35 049 159 790 Yhteensä 19 810 3 770 8 580 10 870 98 630 101 290 305 400 607 270 1 155 610 Yhteensä 54 280 12 670 35 320 38 670 312 440 254 110 542 530 963 610 2 213 640
Lukumäärä 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2003 2012, N.
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2003 2012, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 4 685 2 647 1 494 8 826 4 Liikenne, moottoriajoneuvot 6 390 4 057 2 571 13 018 5 Kaatumis- ja putoamistapaturma 56 017 48 333 36 301 140 651 56 Veteen vajoaminen 71 61 24 156 0 Hengitystä estävät tapaturmat 469 91 44 604 0 Tulipalo 284 345 319 948 0 Paleltuminen 63 104 74 241 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 1 062 439 135 1 636 1 Alkoholimyrkytys 1 100 70 15 1 185 0 Muu tapaturma 46 964 24 314 13 565 84 843 34 Yhteensä 117 105 80 461 54 542 252 108 100
Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2012, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2012, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi. Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 13 793 12 079 49 832 3.6 40426 - HYVINKÄÄN SAIRAANHOITO-ALUE/ HYVINKÄÄN SAIRAALA 1 874 1 677 5 502 2.9 90152 - HELSINGIN KAUPUNGIN TERVEYSVIRASTO 2 173 1 731 62 103 26.5 40415 - VÄSTRA NYLANDS SJUKVÅRDSOMRÅDE / VÄSTRA NYLANDS SJUKHUS 497 445 1 444 2.9 40401 - PORVOON SAIRAANHOITOALUE / PORVOON SAI- RAALA 971 871 2 817 2.9 40405 - LOHJAN SAIRAANHOITOALUE/ LOHJAN SAIRAALA 904 796 3 584 4.0 60605 - DEXTRA MUNKKIVUOREN LÄÄKÄRIKESKUS OY:N SAIRAALA 1 377 1 301 1 377 1.0 60611 - DIACOR SAIRAALA 1 244 1 214 1 247 1.0 60626 - SAIRAALA MEHILÄINEN HELSINKI 1 170 1 140 1 185 1.0 60702 - SAIRAALA LASERI OY 1 072 1 022 1 072 1.0 90124 - ESPOON TERVEYSKESKUS 611 522 24 729 37.0 90153 - VANTAAN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO / TERVEY- DENHUOLTO 502 443 15 987 29.0 40312 - MIKKELIN KESKUSSAIRAALA 35 33 66 1.9 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 37 37 73 2.0 60738 - LÄÄKÄRIKESKUS ARS MEDICINA 333 317 333 1.0 60613 - INVALIDISÄÄTIÖ/SAIRAALA ORTON 361 307 561 1.6 40302 - KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA 43 42 96 2.2 40318 - PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 21 20 39 1.9 40301 - ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 21 20 40 1.8 90700 - KOUVOLAN SEUDUN TERVEYSKESKUKSET 6 6 9 1.5 40433 - Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 90325 - LOHJAN TERVEYSKESKUS 219 196 6 658 28.1 60617 - KAUNIALAN SOTAVAMMASAIRAALA 478 175 26 600 48.8 60688 - OULUNKYLÄN KUNTOUTUSSAIRAALA 234 180 11 604 44.3 40314 - KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA 47 41 100 2.1 40313 - SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 12 11 21 1.8 40309 - KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 35 33 99 2.8 60621 - INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA 187 155 6 205 32.2 90162 - HYVINKÄÄN TERVEYSKESKUS 176 140 7 213 37.0 60770 - KILJAVAN SAIRAALA 164 135 4 008 21.5 90332 - LOVIISAN TERVEYSKESKUS/TARKENTAMATON 158 118 3 112 18.3 50250 - KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 58 54 114 2.0 40305 - SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA 27 27 42 1.6 90738 - PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN/TH TAR- KENTAMATON 130 98 3 916 27.2 90426 - PORVOON SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / TERVEY- DENHUOLTO 100 90 6 884 57.4 90198 - JÄRVENPÄÄN TERVEYSKESKUS 119 104 2 175 17.3 90740 - RASEBORG HÄLSOVÅRDSCENTRAL EKENÄS/RAASEPORIN TERVEYSKESKUS TARKENTAMATON 113 95 3 365 27.1 40304 - POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 37 35 49 1.3 90382 - NURMIJÄRVEN TERVEYSKESKUS 114 97 2 653 21.9
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2012, %.
Tapausten lukumäärä 0 2000 4000 6000 8000 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Ei kirjattu Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2012, N.
Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2012, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2012 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 16 784 Liikenne 23 762 Kotitapaturma 69 817 Urheilu- tai liikuntatapaturma 15 781 Muu vapaa-ajan tapaturma 75 108 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 7 568 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 11 185 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2 020 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 48 577
6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste
Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 10 11 12 2008-2012. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 155 220-13% 101 240-10% 1 420 110 +3% 9.0 4 560-12% Askola 430-26% 325-1 260-73% 2.9 19 - Espoo 22 280-17% 15 135-13% 209 932 +12% 9.2 572-26% Hanko 1 370-781 - 17 273 +50% 12.2 32 - Helsinki 62 180-13% 40 535-9% 605 059-9.5 2 030 - Hyvinkää 5 360-5% 3 336-5% 50 556-9.2 195 +19% Inkoo 570-19% 385-11% 3 299-45% 5.8 16 - Järvenpää 4 130-5% 2 591-7% 36 894-8.7 112 - Karkkila 1 210-729 - 10 902-8.9 37 - Kauniainen 880-21% 611-11% 9 550-10.6 16-50% Kerava 3 210-18% 2 186-12% 34 768-10.6 85-25% Kirkkonummi 3 320-14% 2 360-6% 23 224-6.9 83-26% Lapinjärvi 460-257 - 3 627-7.7 15 - Lohja 5 420-7% 3 435-4% 53 444-9.7 144-16% Loviisa 2 090-1 211-9% 19 849-9.3 59 - Mäntsälä 2 040-11% 1 281-12% 18 049-8.7 49-26% Nurmijärvi 4 050-5% 2 673-31 876-7.7 98-20% Pornainen 430-21% 303-15% 1 826-52% 4.2 6-61% Porvoo 5 320-10% 3 429-7% 46 400-8.5 132-23% Raasepori 3 700-6% 2 342-35 225-9.3 104 - Sipoo 1 940-11% 1 297-7% 20 205-10.2 42-33% Siuntio 580-13% 434-4 691-7.9 11-45% Tuusula 3 700-9% 2 429-7% 22 764-19% 6.1 83-29% Vantaa 17 680-19% 12 091-14% 133 746-12% 7.4 527-17% Vihti 2 880-9% 1 913-5% 25 692-8.7 88-10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, iminus5-13 14 15 2012. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 11 230-20% 76 260-7% 6 290-31% 49 330-13% 12 100-28% 155 220-13% Askola 50 +62% 202-25% 19 * 142-19% 16-430 -26% Espoo 1 331-42% 10 509-11% 884-40% 7 841-11% 1 713-35% 22 280-17% Hanko 151 +77% 725-51 - 359-84 - 1 370 - Helsinki 3 767-30% 30 650-8% 2 413-34% 19 657-12% 5 692-14% 62 180-13% Hyvinkää 479-2 956 +9% 180-29% 1 416-19% 333-32% 5 360-5% Inkoo 47 +52% 305-24 * 156-26% 34-570 -19% Järvenpää 405-2 183 +13% 149-34% 1 198-15% 195-51% 4 130-5% Karkkila 105 +42% 595-46 - 367-92 - 1 210 - Kauniainen 68-449 -19% 19-262 -23% 81-880 -21% Kerava 258-18% 1 537-12% 165-17% 1 066-15% 186-49% 3 210-18% Kirkkonummi 270-15% 1 626-134 -33% 1 076-17% 218-41% 3 320-14% Lapinjärvi 54 * 253-13 * 126-15 * 460 - Lohja 506 +16% 2 558-8% 308 +20% 1 602-12% 449-12% 5 420-7% Loviisa 157-1 236-59 - 584-11% 52-66% 2 090 - Mäntsälä 196-1 041-61 -33% 601-18% 138-32% 2 040-11% Nurmijärvi 351-2 002-130 -36% 1 327-241 -40% 4 050-5% Pornainen 57 +112% 211-9 * 131-21 -36% 430-21% Porvoo 428-3 036 +9% 245-1 420-23% 188-62% 5 320-10% Raasepori 351 +30% 1 963-102 -29% 1 075-10% 211-35% 3 700-6% Sipoo 142-1 054-41 -50% 552-21% 150-22% 1 940-11% Siuntio 62-269 - 21-191 - 41-580 -13% Tuusula 456-1 763-117 -37% 1 183-11% 178-52% 3 700-9% Vantaa 1 278-30% 7 866-18% 949-20% 6 077-16% 1 509-29% 17 680-19% Vihti 264-1 274-11% 153-922 -10% 265-2 880-9% 13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2008-2012. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 8 230-52 670-7% 3 020-6% 5 070-25% 6 920 +5% 75 920-7% Askola 28 +74% 115-37% <5 * 26 * 28 +124% 200-25% Espoo 820-34% 7 836-393 -18% 792-28% 620-37% 10 460-10% Hanko 42-492 - 34 +92% 60-92 +106% 720 - Helsinki 3 074-22 024-7% 1 280-1 486-41% 2 638-30 500-8% Hyvinkää 412 +63% 1 892-123 +32% 195-322 +50% 2 940 +9% Inkoo 33-175 -26% 15 * 30-49 +174% 300 - Järvenpää 294 +45% 1 472 +13% 54-132 -22% 221 +38% 2 170 +13% Karkkila 45-432 - 31 +87% 40-44 - 590 - Kauniainen 31-349 - 15 * 27-23 - 450-19% Kerava 238 +37% 1 011-15% 63-85 -38% 133-1 530-12% Kirkkonummi 109-35% 1 194 +9% 41-154 - 120-1 620 - Lapinjärvi 20-176 - 12 * 21 * 23 +107% 250 - Lohja 249-1 572-19% 131 +39% 230-359 +66% 2 540-8% Loviisa 124 * 847-50 - 89 +37% 118 +53% 1 230 - Mäntsälä 142 +39% 654-10% 37-100 - 105 +34% 1 040 - Nurmijärvi 255 +25% 1 186-78 - 245 +34% 229 +42% 1 990 - Pornainen 31 +89% 122-20% 9 * 22 * 26 * 210 - Porvoo 293-2 005-116 - 276 +25% 335 +49% 3 030 +9% Raasepori 151-1 379-78 - 128-222 +45% 1 960 - Sipoo 91-721 - 31-91 - 119 +53% 1 050 - Siuntio 41-160 -19% 6 * 27 +101% 33 +104% 270 - Tuusula 252 +30% 1 057-11% 71-147 - 226 +54% 1 750 - Vantaa 1 316 +29% 4 920-23% 308-22% 559-37% 739-8% 7 840-17% Vihti 142-881 -8% 38-108 - 100-1 270-10% 16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
19 20 21 Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 2008-2012. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 35 100-18% 7 590-40 340 +7% 5 540-25% 58 740-23% 7 900 +33% 155 220-13% Askola 67-47% 23-163 +38% 32 +67% 125-46% 19 * 430-26% Espoo 3 953-33% 1 399 +8% 4 711-20% 692-42% 9 826-17% 1 697 +92% 22 280-17% Hanko 419-42 - 358 +37% 35-474 - 42-1 370 - Helsinki 14 369-20% 2 672-10% 17 272 +17% 1 888-35% 22 827-25% 3 151 +31% 62 180-13% Hyvinkää 1 500-302 +36% 1 507 +29% 208-1 685-29% 162-5 360-5% Inkoo 116-31% 26 +97% 175-18 - 191-33% 40 +134% 570-19% Järvenpää 1 156 +18% 232 +21% 1 133 +19% 163-1 314-31% 132-4 130-5% Karkkila 366-32 - 240-42 - 490-35 - 1 210 - Kauniainen 176-37% 63 +64% 173-23% 17-370 -20% 80 +136% 880-21% Kerava 657-26% 114-30% 765-9% 140-1 410-17% 126-3 210-18% Kirkkonummi 638-22% 214 +20% 773-11% 132-23% 1 320-22% 247 +110% 3 320-14% Lapinjärvi 144-14 * 124 +55% 27 * 135-17 * 460 - Lohja 1 330-11% 213-1 293-210 - 2 044-17% 333 +73% 5 420-7% Loviisa 711-89 * 495 +14% 86-632 -29% 75-2 090 - Mäntsälä 616-75 - 529-103 - 666-32% 48-2 040-11% Nurmijärvi 988-248 +26% 1 061 +11% 190-1 397-25% 167 +28% 4 050-5% Pornainen 103-20 - 140-27 - 125-44% 14 * 430-21% Porvoo 1 444-300 +29% 1 747 +41% 228-1 446-42% 152-21% 5 320-10% Raasepori 1 110-128 - 986 +26% 122-1 270-22% 86-33% 3 700-6% Sipoo 511-120 +35% 533 +14% 95-574 -38% 106 +53% 1 940-11% Siuntio 106-24% 47 +103% 149-24 +86% 207-27% 51 +188% 580-13% Tuusula 772-13% 253 +38% 1 103 +22% 184-1 235-30% 150-3 700-9% Vantaa 3 183-33% 817-20% 4 225-12% 771-21% 7 827-19% 856 +18% 17 680-19% Vihti 669-149 - 685-107 -18% 1 153-15% 115-2 880-9% 19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 22 23 24 2008-2012. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 8 680-17% 1 910-11% 4 970-12% 5 430-16% 29 050-15% 11 740-16% 11 330-17% 8 430 +9% 81 550-14% Askola 40-8 * 11-14 - 114-24 -57% 51-8 -71% 270-14% Espoo 1 522-20% 316-14% 814-22% 798-27% 4 338-23% 1 787-12% 1 471-22% 1 495 +48% 12 540-16% Hanko 85-12 * 39-38 - 217-123 - 118-76 - 710 - Helsinki 2 507-22% 593-18% 1 929-22% 2 479-21% 11 241-14% 4 401-12% 4 436-13% 3 234-30 820-15% Hyvinkää 296-65 - 190 +25% 134-17% 937-419 -12% 395-14% 302-2 740-6% Inkoo 37-8 * 9-12 * 111-41 -38% 40-43% 31-290 -22% Järvenpää 266-48 -26% 148-131 - 802-320 -18% 342-198 +48% 2 260 - Karkkila 67-16 - 27-36 - 219-105 - 100-112 - 680 - Kauniainen 65-14 - 23-11 -46% 141-17% 57-24% 85-57 -34% 450-22% Kerava 188-23% 55-116 - 126-599 -20% 265-24% 209-32% 108-1 670-21% Kirkkonummi 292-11% 40-27% 106-79 - 790-10% 233-33% 247-119 - 1 910-14% Lapinjärvi 18 - <5 * 7 * 10 * 63-45 - 46-62 +87% 260 - Lohja 321-78 - 175 +34% 165 +27% 948-8% 438-16% 429-22% 360-2 910-6% Loviisa 69-32% 18-35 - 53-262 -19% 178-227 - 272 +60% 1 110 - Mäntsälä 142-31 - 52-41 - 354-21% 132-33% 182-148 - 1 080-13% Nurmijärvi 364-85 - 98-96 - 803-14% 379-286 -17% 199 +55% 2 310 - Pornainen 59-9 * 8-9 * 98-36 - 20-49% 11 * 250-18% Porvoo 345-68 - 164-160 - 930-12% 483-410 -19% 277-2 840-9% Raasepori 189-58 - 117-106 - 489-16% 268-15% 339-15% 330-1 900 - Sipoo 165-28 - 47-43 - 359-19% 114-34% 158-108 - 1 020-14% Siuntio 60-8 * 15-13 - 134-35 -49% 40-31% 18-320 -16% Tuusula 311-73 - 97-80 - 762-14% 332-254 -22% 148-2 060-9% Vantaa 1 085-25% 242-18% 659-10% 723-13% 3 715-20% 1 287-29% 1 267-24% 595-9 570-21% Vihti 190-18% 37-87 - 77-619 - 239-18% 176-28% 160-1 590-9% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 25 26 27 2008-2012. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 5 760-12% 940-20% 2 220-19% 2 490-17% 17 15-13% 10 55-10% 15 24-14% 19 32-10% 73 68-12% 0 0 0 0 0 Askola 29 - <5 * <5 * 8 * 46-23 -36% 20-61% 27-64% 160-40% Espoo 1 023-14% 150-24% 379-301 -34% 2 568-22% 1 473-16% 1 940-17% 1 903-18% 9 740-19% Hanko 33-8 * 11-8 * 92-89 - 177-244 - 660 - Helsinki 1 733-14% 308-29% 990-29% 1 273-18% 6 751-11% 4 289-6% 6 541-12% 9 474-10% 31 36-12% 0 Hyvinkää 224-27 - 71-57 - 493-12% 355-541 -12% 858-2 630 - Inkoo 19 - <5 * 6 * <5 * 84-28 -39% 72-64 -32% 280-16% Järvenpää 133-27% 29-34 -48% 45-29% 430-17% 301-408 - 495 +20% 1 880-6% Karkkila 22-45% 9 * 8-10 * 110-77 - 98-25% 189-520 -12% Kauniainen 44-9 * 10 * 6 * 81-25% 57-110 - 109-33% 430-21% Kerava 131-16 -45% 47-57 - 330-23% 245-19% 346-374 - 1 550-13% Kirkkonummi 171-15% 24-38 - 44-427 -16% 215-19% 241-24% 258-1 420-15% Lapinjärvi 12 * <5 * <5 * 6 * 39-20 - 51-77 - 210 - Lohja 207-40 - 72-73 - 571-318 -18% 627-601 -18% 2 510-7% Loviisa 44-29% 19 * 13-19 - 154-117 -21% 261-347 - 970-9% Mäntsälä 101-5 -65% 6-66% 19-209 -19% 106-25% 213-296 - 960-9% Nurmijärvi 239-31 - 33-44 - 462-14% 258-321 - 353-1 740-7% Pornainen 34 - <5 * <5 * <5 * 40-39% 30-31 - 38-180 -25% Porvoo 182-21% 48-91 - 71-515 -17% 364-487 -19% 722-2 480-12% Raasepori 134-24 - 49-51 - 338-189 -22% 375-21% 646-1 810-8% Sipoo 111-11 - 7-54% 16-237 - 114-153 -26% 268-920 - Siuntio 30 - <5 * 5 * 5 * 81-48 - 52-38 -34% 260 - Tuusula 237-29 - 22-33% 35-466 - 266-317 - 268-18% 1 640-7% Vantaa 733-20% 129-22% 275-21% 312-17% 2 266-13% 1 405-8% 1 622-22% 1 364-21% 8 110-17% Vihti 137-21 - 42-26 -31% 358-167 -24% 231-18% 311-1 290-9% 25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2012. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 676 152 Koko alue 143 356 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Askola 217 Mäntsälä 2 311 Espoo 19 835 Nurmijärvi 3 424 Hanko 1 227 Pornainen 408 Helsinki 62 321 Porvoo 4 884 Hyvinkää 4 797 Raasepori 3 033 Inkoo 458 Sipoo 1 244 Järvenpää 3 206 Siuntio 490 Karkkila 1 251 Tuusula 2 475 Kauniainen 1 055 Vantaa 15 112 Kerava 3 055 Vihti 2 650 Kirkkonummi 2 512 Lapinjärvi 412 Lohja 5 192 Loviisa 1 785 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakes Työpapereita 3/2008. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201204194178 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit
7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2003-2012. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto.
Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2003-2012 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 135 58 193 10-19 365 61 426 20-29 408 74 482 30-39 403 88 491 40-49 539 155 694 50-59 575 197 772 60-69 386 200 586 70-79 216 136 352 80-89 97 119 216 90+ 9 27 36 Yhteensä 3 133 1 115 4 248 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2003-2012 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 625 134 759 10-19 2 620 303 2 923 20-29 2 669 445 3 114 30-39 3 939 586 4 525 40-49 5 275 1 426 6 701 50-59 5 925 2 286 8 211 60-69 4 657 2 465 7 122 70-79 2 921 1 568 4 489 80-89 838 869 1 707 90+ 132 224 356 Yhteensä 29 601 10 306 39 907
Hoitopäiviä 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 Hoitopäivät 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2003-2012.
Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen.