Ordföranden tackar för presentationen och undrar om samrådet har några frågor.

MINNESANTECKNINGAR/ 1(8) MUISTIINPANOT Stina Gabrielsson, Arkivarie 0171 46 43 69 stina.gabrielsson@habo.se 1. Mötets öppnande Ordförande Carina Lund hälsar alla som deltar på kvällens finska samråd välkomna. Ett extra välkomnande riktas till kommundirektör Per Nordenstam och samtalscirkelledare Markku Välilä som ikväll gästar samrådet. Ordföranden påminner om att inlägg ska hållas korta och koncista samt att en deltagarlista kommer skickas runt för ifyllnad. Utöver deltagarlistan ombeds samrådsdeltagarna att kryssa i om de kan tänka sig att bli kontaktade av en student från Uppsala universitet. En extra ruta för detta ändamål har tillförts dagens deltagarlista. Studenten skriver en C-uppsats om hur samråden i de finska förvaltningsområdena fungerar. 2. Anmälan av övriga frågor Dagordningen godkänns med följande tillägg: Nästa års samrådsmöten Nytt äldreboende vid Kyrkcentrum Finsk avdelning 3. Godkännande av förra mötets mötesanteckningar Minnesanteckningar från föregående samråd har skickats ut tillsammans med utskick av kallelsen. Anteckningarna godkänns och läggs till handlingarna. 4. Rapport i kallelsen Rapportdelen i kallelsen till dagens finska samråd innehöll dels svar på skriftliga frågor/synpunkter från föregående möte och dels en enkät. Enkäten konstaterade nöjdheten kring olika verksamheter under det gångna året. Den finska verksamheten fick ett bra betyg enligt resultatet av nöjdhetsenkäten. 5. Samtalscirkelledaren presenterar sig Samtalscirkelledare Markku Välilä presenterar sig. Han kommer från Enköping dit han flyttade den 10 oktober 1968 med sin familj. Därefter har Enköping varit stadigvarande bostadsort i Sverige. Den finska samrådsgruppen i Enköping har fyra samrådsmöten per år och liksom här i Håbo är politiker och tjänstemän med och samverkar i samrådsgruppen. Han är cirkelledare för en läsecirkel på biblioteket i Enköping, vilket är anledningen till att han blivit tillfrågad som samtalscirkelledare här i Håbo. Läsecirkeln i Enköping har haft många deltagare och de har läst mycket litteratur om Finlands historia vilket lett till många intressanta diskussioner och frågor. Ordföranden tackar för presentationen och undrar om samrådet har några frågor. En samrådsdeltagare undrar om det skulle vara billigare med samtalscirkel om två kommuner delar på kostnaden. Verksamhetsutvecklaren för finskt förvaltningsområde svarar att samtalscirkelledaren POSTADRESS 746 80 Bålsta BESÖKSADRESS Centrumleden 1 TELEFON VÄXEL 0171-525 00 TELEFAX 0171-500 00 ORG.NR 212000-0241 HEMSIDA www.habo.se E-POST kommunstyrelsen@ha bo.se

MINNESANTECKNING 2(8) ställer upp på frivillig basis och inte tar ut arvode. Arvode har därför inte diskuterats däremot har eventuell milersättning varit uppe för diskussion. Det kommer ytterligare frågor som handlar om lokal och maxantal för samtalscirkeln. Verksamhetsutvecklaren svarar att biblioteket är den tänkta lokalen och att cirka tolv personer är lämpligt utifrån bibliotekets lokaler. Läsecirkeln i Enköping har tolv deltagare och omkring åtta till tio av dessa kommer regelbundet. Även i Enköping håller de till på biblioteket. Rådet diskuterar datum och tid för samtalscirkeln. Tanken är att det ska vara en samling på två timmar varav cirkeln inleds med en timmes samtal, därefter är det fika och sedan samtalar cirkeln en timme till. Det finns inget fastställt datum ännu. I Enköping har läsecirkel samlats klockan 10:00-12:00 varannan torsdag. En samrådsdeltagare undrar om inte detta har lett till utanförskap för de som arbetar och därmed inte kan delta den tiden. Markku svarar att det inte har varit ett problem eftersom alla är pensionärer. Verksamhetsutvecklaren informerar om att tanken är att samtalscirkeln kommer bli på lördagar från och med februari. 6. Kommundirektören har ordet Kommundirektören presenterar sig själv och informerar om det kommunala uppdraget. Även i Finland finns rollen som kommundirektör skillnaden mot Sverige är att kommundirektören i Finland tilldelas rollen genom val, i Sverige anställs kommundirektören av kommunstyrelsen. Gemensamt för både Finland och Sverige är att uppdraget som kommundirektör är beroende av politikens förtroende. Viktiga årtal i kommunens historia: År 1571, då kyrkan vid ett kyrkomöte i Uppsala beslutade att ge socknarna ansvaret för de fattiga. År 1863 kom den första kommunallagen År 1952 bildades Håbo kommun. År 1974 genomfördes en stor kommunreform där kommuner slogs samman. Många kommuner lider ännu av sviterna från sammanslagningen. Tre punkter som beskriver en kommun: Stort demokratiskt kulturarv Stor social tillit Balansera stark centralmakt Det yttersta uppdraget som kommunen har är att skapa ett bra samhälle för alla att leva i. Och i det uppdraget ingår även det finska förvaltningsområdet. Presentationen övergår i en diskussion om budgeten för finskt förvaltningsområde. Delar av rådet ifrågasätter att en så stor andel av budgeten går till lön för verksamhetsutvecklaren. Enligt kommundirektören är detta en fråga som varit aktuell även när han arbetat i andra kommuner. Både i Tierp och i Norrtälje, där kommundirektören arbetat tidigare, har stor andel av budgeten gått till en anställd projektledare. En samrådsdeltagare frågar om det ingår i verksamhetutvecklarens uppdrag att översätta dokument. Verksamhetsutvecklaren svarar att han budgeterat för översättningskostnader. Ett par gånger om år

MINNESANTECKNING 3(8) hjälper verksamhetsutvecklaren socialtjänsten med tolkning. Skulle han dock bedöma att han inte klarar av tolkuppgiften skulle han säga det, men hittills har det gått bra. Ytterligare en synpunkt rörande budgeten framförs från en samrådsdeltagare som menar att kommunen har ansvar för det finska språket, som är ett erkänt minoritetsspråk. Därför bör kommunen ha tjänster på finska vid behov. Pengarna till dessa tjänster inte ska tas från statsbidrag. Kommundirektören säger att det alltid blir diskussioner när det handlar om statsbidrag eftersom det är svårt att fördela ansvar och ändamål med medlen. Huvudsaken är att Håbo kommun i största möjliga mån uppfyller lagstiftarens intentioner. En annan samrådsdeltagare vill lyfta fram att kommunen behöver en verksamhetsutvecklare. Det behövs någon som driver samrådets förslag som till exempel Solängen och kören. Ordförande tillika kommunstyrelsens ordförande vill som ytterst ansvarig politiker säga att Håbo kommun inte är en rik kommun. Det finns inte så mycket pengar i kommunkassan. Skulle kommunen ha en bättre ekonomi skulle detta inte vara ett problem. Ordförande tackar även kommundirektören för presentation och svar på frågor. 7. Genomgång av förslag till Budget 2017 och förslag till verksamhetsplan Ordföranden frågar om samrådet har några synpunkter eller frågor inför genomgång av budget och verksamhetsplan. En deltagare undrar hur det kan vara så höga kostnader för läsecirkel när samtalscirkelledaren inte tar ut arvode. Verksamhetsutvecklaren svarar att de siffrorna gäller damernas läsecirkel, inte den samtalscirkel som ska starta nästa år. 8. Samrådet studerar förslagen till budget och verksamhetsplan 2017 Ordföranden ber samrådet att studera och diskutera förslagen till budget och verksamhetsplan för 2017 i grupper om 2 personer. Därefter ska rådet gemensamt gå igenom de frågor/synpunkter som uppkommer. 9. Fråge- och synpunktsstund Efter att samrådet diskuterat förslagen en stund frågar ordföranden om samrådet har några frågor eller synpunkter på förslagen. En samrådsdeltagare undrar hur det är med frivilligarbete och volontärgruppen. Verksamhetsutvecklaren svarar att volontärgruppen gör ett förtjänstfullt arbete. Det är budgeterat för blommor etcetera även nästa år 2017. En annan deltagare frågar om det är planerat för någon fest nästa år 2017 eftersom Finland fyller 100 år då. Verksamhetsutvecklaren svarar att det inte ryms något sådant i budgeten, däremot ska Föreningen Norden arrangera något för att uppmärksamma republiken Finlands jubileum. 10. Budget 2017 Ordföranden frågar, utifrån diskussion under tidigare mötespunkt, om det är samrådets mening att vi ska verka för att verksamhetsutvecklaren arbetar halvtid istället för heltid. Frågan kan tas med i framtida diskussioner rörande budget menar ordföranden. Samrådet godkänner budget 2017, med tillägget om att ta med frågan om verksamhetsutvecklarens tjänst för framtiden. 11. Verksamhetsplan 2017 Det uppkommer ett par frågor i samband med att verksamhetsplanen för 2017 diskuteras. Dels undrar en deltagare om högläsningen för finsktalande på Solängens demensboende kommer att fortsätta.

MINNESANTECKNING 4(8) Verksamhetsutvecklaren svarar att högläsningen, som varit bibliotekets ansvar, inte kommer att fortsätta. Samrådet godkänner verksamhetsplan 2017. 12. Övriga frågor Nästa års samrådsmöten Föreslagna tider för samrådsmöten nästa år, 2017, är: Onsdagen den 15 februari (efter samrådet ändrades detta datum till torsdagen den 16 februari på grund av svårigheter att få tag på och boka lokal) Onsdagen den 17 maj Onsdagen den 27 september Onsdagen den 22 november Tiden är klockan 19:00 i Övergranssalen och fika kommer att serveras från och med klockan 18.30 för samtliga tider. Nytt äldreboende vid Kyrkcentrum Det är beslutat att det ska byggas ett nytt äldreboende vid Kyrkcentrum. Äldreboendet ska byggas av en extern entreprenör men drivas av kommunen. Finsk avdelning Vård- och omsorgsnämnden har sagt att de ska starta en finsk avdelning när det finns tillräckligt med underlag. Ordföranden vet dock inte hur detta ser ut för tillfället och ber om att få återkomma i frågan. Ordföranden säger också att ett problem med en finsk avdelning är att det är svårt att få tag på finsktalande personal. 13. Mötet avslutas Ordföranden tackar för ikväll och avslutar mötet klockan 20.30.

MINNESANTECKNING 5(8) 1. Kokous avataan Puheenjohtaja Carina Lund toivottaa kaikki osallistujat tervetulleeksi illan suomenkieliseen neuvonpitoon. Erityisesti kunnanjohtaja Per Nordenstam ja keskustelupiirin vetäjä Markku Välilä, jotka vierailevat tänä iltana neuvonpidossa, toivotetaan tervetulleiksi. Puheenjohtaja muistuttaa, että puheenvuorot tulee pitää lyhyinä ja nasevina. Osallistujalista laitetaan kiertämään. Osallistuja pyydetään merkkaamaan rastilla, haluavatko he että opiskelija Uppsalan yliopistosta ottaa heihin yhteyttä. Lisäruutu on tätä tiedonantoa varten. Opiskelija työstää kirjoitelmaa siitä, miten neuvonpidot suomen kielen hallintoalueella toimivat. 2. Muiden kysymysten ottaminen asialistalle Asialista hyväksytään seuraavine lisäyksineen: Ensi vuoden neuvonpitokokoukset Uusi vanhustenasuntola Kyrkcentrumin lähellä Suomenkielinen osasto 3. Edellisen kokouksen muistiinpanojen hyväksyminen Edellisen neuvonpidon muistiinpanot lähetettiin osallistujille postitse kutsun kanssa. Muistiinpanot hyväksytään ja merkitään tiedoksi. 4. Kutsuun kuuluva raportti Kutsuun sisältyvä raporttiosuus sisälsi vastauksia kirjallisiin kysymyksiin/mielipiteisiin ja kyselyn tuloksen. Kyselyssä todettiin menneen vuoden aikana eri toimintahaaroihin osallistuneiden olleen tyytyväisiä toimintaan. Suomenkieliset toimintahaarat saivat hyvät arvonumerot tämän tyytyväisyyttä mittaavan kyselyn mukaan. 5. Keskustelupiirin vetäjä esittelee itsensä Keskustelupiirin vetäjä Markku Välilä esittelee itsensä. Hän on kotoisin Enköpingistä, jonne hän muutti 10. lokakuuta 1968 perheensä kanssa. Tästä lähtien Enköping on ollut hänen vakituinen asuinpaikkansa Ruotsissa. Suomalaisella neuvonpitoryhmällä Enköpingissä on neljä neuvonpitoa vuosittain ja kuten myös täällä Håbossa sielläkin osallistuvat poliitikot ja virkamiehet ryhmän työhön. Markku vetää lukupiiriä Enköpingin kirjastossa, ja tämän johdosta häntä on pyydetty vetämään keskustelupiiriä Håbossa. Enköpingin lukupiirii on houkutellut montakin osallistujaa, ja piirissä on luettu runsaasti Suomen historiaa käsittelevää kirjallisuutta, mikä vuorostaan on herättänyt monta mielenkiintoista keskustelua ja kysymyksiä. Puheenjohtaja kiittää tiedotuksesta ja tiedustelee, onko neuvonpidolla kysyttävää. Osallistuja tiedustelee, olisiko edullisempaa, jos kaksi kuntaa vetäisivät lukupiiriä yhdessä, jakaen kustannukset. Suomen kielen hallintoalueen toiminnankehittäjä vastaa, että keskustelupiirin vetäjä tarjoutuu vetämään piiriä täysin vapaaehtoisella pohjalla, maksutta. Palkka ei tämän vuoksi ole ollut ajankohtainen keskusteluaihe mahdollisesta matkakorvauksesta on kuitenkin ollut puhe.

MINNESANTECKNING 6(8) Osallistujat esittävät lisää kysymyksiä, muun muassa tiloista ja keskustelupiirin osallistujamäärästä. Toiminnankehittäjä vastaa, että piiri toteutetaan kirjaston tiloissa ja että suurin osallistujamäärä kirjaston tilat huomioiden olisi noin kaksitoista henkeä. Enköpingin lukupiirissä on 12 jäsentä ja 8-10 näistä käyvät kokoontumisissa säännöllisesti. Myös Enköpingissä piirit kokoontuvat kirjastossa. Neuvnpito keskustelee keskustelupiirin päivämääristä ja kellonajasta. Tarkoitus on, että piiri kokoontuisi aina kahdeksi tunniksi, ensin pidettäisiin tunnin pituista keskustelua, sitten olisi kahvittelun vuoro, jonka jälkeen keskusteltaisiin vielä tunti. Vielä ei ole päätetty päivämääristä. Enköpingissä lukupiiri on kokoontunut joka toinen torstai klo 10-12. Osallistuja tiedustelee, onko tämä johtanut syrjäyttämiseen niitä henkilöitä ajatellen, jotka ovat töissä ja eivät pysty osallistumaan piiritoimintaan siihen aikaan. Markku vastaa, että tämä ei ole ollut ongelma, koska kaikki osallistujat ovat eläkkeellä. Toiminnankehittäjä tiedottaa, että tarkoitus on käynnistää keskustelupiiri lauantaisin helmikuusta lähtien. 6. Kunnanpäällikön puheenvuoro Kunnanpäällikkö esittelee itsensä ja tiedottaa kunnan tehtävästä. Myös Suomessa on olemassa kunnanpäällikön toimi, mutta verrattuna Ruotsiin kunnanpäälliköksi Suomessa päästään vaalien myötä, kun taas Ruotsissa kunnanpäällikkö on kunnanhallituksen valitsema. Yhteistä Suomelle ja Ruotsille on, että kunnanpäällikön tehtävä riippuu poliitikkojen luottamuksesta. Tärkeitä vuosilukuja kunnan historiassa: Vuosi 1571, jolloin kirkko Uppsalan kirkko kirkolliskokouksessa päätti antaa vastuun köyhistä pitäjille. Vuonna 1863 astui ensimmäinen kunnallislaki voimaan Vuonna 1952 perustettiin Håbon kunta. Vuonna 1974 vietiin läpi suuri kuntauudistus, jolloin kuntia liitettin toisiinsa. Moni kunta kärsii vieläkin liittämisen seurauksista. Kolme asiaa, jotka kuvaavat kuntaa: Suuri demokraattinen kultturiperintö Suuri sosiaalinen luottamus Vahvan keskushallinnon tasapainottaminen Tärkein kunnan tehtävistä on luoda yhteiskunta, jossa kaikkien on hyvä elää. Ja siihen tehtävään kuuluu myös suomen kielen hallintoalue. Esittely siirtyy suomen kielen hallintoalueen budjettia koskevaan keskusteluun. Osa neuvonpidosta kyseenalaistaa, että suuri osuus budjetista uppoaa toiminnankehittäjän palkaan. Kunnanpäällikön mukaan tämä on kysymys, joka on myös ollut ajankohtainen hänen työskennellessään muissakin kunnissa. Sekä Tierpissä että Norrtäljessä, jossa kunnanjohtaja on ollut töissä aiemmin, suuri osuus budjetista on mennyt palkatun projektipäällikön palkkaan. Osallistuja kysyy, kuuluuko toiminnankehittäjän tehtäviin kääntää asiakirjoja. Toiminnakehittäjä vastaa, että hän on budjetoinut varoja käännöskustannuksia varten. Pari kertaa vuodessa toiminnakehittäjä auttaa sosiaalipalvelua tulkkaustehtävissä. Jos hän ei arvioi olevansa pätevä tiettyä tulkkaustehtävää varten, hän siinä tapauksessa kieltäytyisi, mutta tähän saakka asioista on selvitty.

MINNESANTECKNING 7(8) Toinen osallistujan esittämä, budjettia koskeva mielipide on, että kunnalla on vastuu suomen kielestä, joka on tunnustettu vähemmistökieli. Siksi kunnalla tulee olla suomenkielisiä virkoja niitä tarvittaessa. Rahaa näitä virkoja varten ei tule ottaa valtionavustuksesta. Kunnanpäällikkö vastaa, että syntyy aina keskustelua valtionavustuksesta, koska on vaikeaa jakaa vastuuta ja avustuksen rahoittamia tarkoituksia. Pääasia on, että Håbon kunta suurimmassa mahdollisessa määrin täyttää lainsäädännön pyrkimystä. Eräs osallistuja korostaa, että kunta tarvitsee toiminnankehittäjää. Tarvitaan henkilö, joka työstää neuvonpidon ehdotuksia, kuten Solängeniä ja kuorotoimintaa. Puheenjohtaja niin ikään kunnanhallituksen puheenjohtaja haluaa päävastuussa olevana poliitikkona sanoa, että Håbon kunta ei ole varakas. Kunnan kirstussa ei ole kovinkaan paljon varoja. Jos kunnalla olisi parempi talous, tämä ei olisi ongelma. Puheenjohtaja kiittää kunnanpäällikköä esittelystä ja tämän antamistaan vastauksista kysymyksiin. 7. Budjetti 2017 -ehdotuksen ja toimintasuunnitteluehdotuksen käsittely Puheenjohtaja tiedustelee, onko neuvonpidolla mielipiteitä tai kysyttävää ennen budjetti- ja toimintasunnitteluehdotuksen käsittelyä. Osallistuja tiedustelee, miksi lukupiirin kustannukset saattavat olla niin korkeat, kun keskustelupiirin vetäjä ei peri palkaa. Toimintakehittäjä vastaa, että nämä budjetoidut varat koskevat naisten lukupiiriä, ei ensi vuonna käynnistettävää keskustelupiiriä. 8. Neuvonpito paneutuu budjetti- ja toimintasuunnitteluehdotuksiin 2017 Puheenjohtaja pyytää neuvonpitoa paneutumaan budjetti- ja toimintasuunnitteluehdotuksiin 2017 ja keskustella niistä kaksittain. Tämän jälkeen neuvonpito käsittelee aiheesta esiin tulleet kysymykset/mielipiteet. 9. Kysymys- ja mielipidetuokio Neuvonpitoon osallistuvien keskusteltua hetken ehdotuksia, puheenjohtaja kysyy, onko ilmestynyt kysyttävää tai ehdotuksiin liittyviä mielipiteitä. Osallistuja kysyy, miten on vapaaehtoistyön ja vapaaehtoisryhmän laita. Toiminnankehittäjä vastaa, että vapaaehtoisryhmä suorittaa ansiokasta työtä. Myös ensi vuodeksi on budjetoitu kukkia jne. Toinen osallistuja kysyy, onko ensi vuodeksi 2017 suunnitteilla juhlia, Suomen täyttäessä 100 vuotta. Toiminnankehittäjä vastaa, ettei sille ole budjetissa varoja, mutta että Föreningen Norden:illa on suunnitteilla tasavallan juhlimisen huomioiminen. 10. Budjetti 2017 Puheenjohtaja kysyy, viitaten edellisen kohdan keskusteluun, onko neuvonpito sitä mieltä, että kunnan tulisi toimia sen eteen, että toiminnankehittäjän virka olisi puoliaikatyöhön perustuva kokoaikatyöhön sijasta. Kysymys voidaan ajankohtaistaa keskustellessa budjettikysymyksistä vastedes, puheenjohtajan mukaan. Neuvonpito hyväksyy budjetti 2017, lisäten kysymyksen toiminnankehittäjän virasta tulevaisuudessa. 11. Toimintasuunnitelma 2017 Neuvonpito esittää pari kysymystä keskustellessa toimintasuunnitelmasta 2017. Osallistuja tiedustelee, jatkuuko ääneenlukeminen suomenkielisille Solängenin dementiahoitokodissa. Toiminnankehittäjä vastaa, että ääneenlukeminen, joka on ollut kirjaston vastuulla, ei jatku 2017. Neuvonpito hyväksyy toimintasunnitelman 2017.

MINNESANTECKNING 8(8) 12. Muut kysymykset Ensi vuoden neuvonpidot Suositellut ajat ensi vuoden neuvonpidoille, 2017, ovat: Keskiviikko 15. helmikuuta (neuvonpidon jälkeen tämä päivämäärä muutettiin torstaiksi 16. helmikuuta johtuen vaikeuksista tilojen löytämisessä ja varaamisessa) Keskiviikko 17. toukokuuta Keskiviikko 27. syyskuuta Keskiviikko 22. marraskuuta Kellonaika on klo 19:00 Övergranssalen:issa ja kahvittelu alkaa klo 18:30 koskien kaikkia päivämääriä. Uusi vanhustenasuntola Kyrkcentrumin lähelle Kunta on päättänyt uuden vanhustenasuntolan rakentamisesta Kyrkcentrumin lähelle. Asuntolan rakentaa ulkoinen urakoitsija, mutta sen toiminta on oleva kunnan alainen. Suomenkielinen osasto Hoito- ja hoivalautakunta on ilmoittanut, että suomenkielinen osasto käynnistetään, kunhan on riittävästi edellytyksiä. Puheenjohtajalla ei kuitenkaan ole tietoa tämänhetkisestä tilanteesta ja haluaa palata asiaan. Puheenjohtaja tiedottaa, että suomenkieliseen osastoon liittyvä ongelma on suomenkielisen henkilökunnan löytäminen. 13. Kokous päätetään Puheenjohtaja kiittää tämän illan neuvonpidosta ja päättää kokouksen klo 20:30.