JÄSENKIRJE Y/12/2015 17.12.2015 1(18) Kristel Nybondas LUONTOISETUJEN VEROTUSARVOT VUONNA 2016 Verohallinto on antanut päätöksen vuoden 2016 ennakkoperinnässä noudatettavista luontoisetujen verotusarvoista. Päätös on kirjeen liitteenä. Luontoisetujen euromäärissä on otettu huomioon kustannustason nousu, esimerkiksi ravintoedun arvo on noussut kymmenen senttiä ja on nyt 6,30 euroa aterialta. Puhelinedun arvo säilyy edelleen 20 eurona. Lisäksi asuntoetujen arvot ovat nousseet. VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET VUONNA 2016 Verohallinto on antanut päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016. Päätös on kirjeen liitteenä. Osapäivärahaan on tullut euron korotus. - kokopäiväraha 40,00 euroa - osapäiväraha 19,00 euroa - ateriakorvaus 10,00 euroa Korvaus oman auton käytöstä alenee yhdellä sentillä 43 senttiin kilometriltä. Käyttöedun korvausmäärä alenee myös sentillä 11 senttiin kilometriltä. Päätökset löytyvät myös verohallinnon sivulta www.vero.fi > Syventävät veroohjeet > Verohallinnon päätökset 2016. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan sekä viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksissa on sovittu komennusluontoisten työmatkojen kulukorvauksista edellä mainituista poiketen. Matkakustannusten korvaukset tiedotetaan erikseen näiden sopimusalojen jäsenille. Kunnioittavasti MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA Veli-Matti Rekola Annankatu/Annegatan 31-33 C 48 00100 HELSINKI/HELSINGFORS Puhelin/Telefon (09) 725 04 500 Faksi/Fax (09) 725 04 511 info@tyonantajat.fi www.tyonantajat.fi Y-tunnus/FO-nummer 0215193-7
2(18) Etusivu > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon päätökset > Verohallinnon päätös vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallinnon päätös vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Antopäivä: 4.12.2015 Diaarinumero: 165/200/2015 Voimassaolo: 1.1.2016 Verohallinto on tuloverolain (1535/1992) 64 :n 1 momentin ja 76 :n 1 momentin 5 kohdan, sellaisena kuin ne ovat laissa 504/2010, nojalla määrännyt: 1 Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan: Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: 2 Alue Helsinki 1 Helsinki 2 Helsinki 3, Espoo, Kauniainen Helsinki 4, Vantaa Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku, kehyskunnat, muu Helsinki Muu Suomi Edun arvo euro/kk 273 + 12,00 neliömetriltä 267 + 10,90 neliömetriltä 233 + 9,80 neliömetriltä 187 + 9,80 neliömetriltä 176 + 8,20 neliömetriltä 152 + 7,30 neliömetriltä Edellä 1 momentissa tarkoitettuun alueeseen Helsinki 1 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00100, 00120, 00130, 00140, 00150, 00160, 00170 tai 00180. Alueeseen Helsinki 2 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00200, 00210, 00220, 00240, 00250, 00260, 00270, 00280, 00290, 00300, 00310, 00320, 00330, 00340, 00350, 00380, 00400, 00440, 00500, 00510, 00520, 00530, 00540, 00550, 00570, 00610, 00660, 00670, 00680, 00830 tai 00850. Alueeseen Helsinki 3 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00360, 00370, 00390, 00410, 00420, 00430, 00560, 00600, 00620, 00630, 00640, 00650, 00700, 00720, 00780, 00790, 00800, 00810, 00840 tai 00870. Alueeseen Helsinki 4 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00190, 00580, 00690, 00710, 00730, 00740, 00750, 00760, 00770, 00820, 00860, 00880, 00900, 00910, 00920, 00930, 00940, 00950, 00960, 00970, 00980 tai 00990.
3(18) Kehyskunnilla tarkoitetaan Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntia. Asunnon katsotaan kuuluvan siihen kuntaan tai postinumeroalueeseen, jossa se oli verovuoden ensimmäisenä päivänä. Aravarajoituslaissa (1190/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on 1 momentista poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä. Tuloverolain 76 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun ulkomailla saadun asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50 prosenttia 1 momentin mukaisesta alueella Helsinki 2 sijaitsevan asunnon luontoisetuarvosta. Jos matkatoimiston tai matkanjärjestäjän palveluksessa oleva palkansaaja, joka on työsopimuksen mukaan siirtovelvollinen, joutuu ulkomaantyöskentelyn aikana työnantajan määräyksestä vaihtamaan työskentelypaikkakuntaa ja asuntoa kalenterivuoden aikana, asuntoedun arvo lasketaan 25 m 2 :n mukaan. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 2 :ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 1,21 neliömetriltä kuukaudessa. 3 4 Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 4,30 neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 2,95 neliömetriltä kuukaudessa. Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 0,73 neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä. 5 Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon. Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 131 kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-arvo on 46 kuukaudessa. Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima- allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan. 6 7 Verovelvollisella jo edellisen vuoden aikana käytössä olleen luontoisetuasunnon raha-arvo voi olla enintään 20 prosenttia korkeampi, kuin sille tuolloin määrätty arvo. Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan edellä 2 :n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan näitä arvoja yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla. 8
4(18) Vastaavasti voidaan edellä 2 :n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja tai niiden tämän pykälän 1 momentin mukaisesti muutettuja arvoja alentaa asunnon kunnassa olevan sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 20 prosentilla. Autotallietu 9 Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo alueilla Helsinki 1-4, Espoo, Kauniainen ja Vantaa on 78 ja muun Suomen alueella 51 kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo alueilla Helsinki 1-4, Espoo, Kauniainen ja Vantaa on 51 ja muun Suomen alueella 40 kuukaudessa. Ravintoetu 10 Ravintoedun arvo on 6,30 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 6,30 ja enintään 10,20. Jos tämä määrä alittaa 6,30 tai ylittää 10,20, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. 11 Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistusja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä (sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ruokailupaikalle suorittamaa määrää. Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia. Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta. 12 Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,73 ateriaa kohden. Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 3,78 ateriaa kohden. Hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnan ja lentohenkilöstön lennon aikana saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 5,36 ateriaa kohden 13 Enintään 10,20 euron nimellisarvoisen, muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 6,30. Nimellisarvoltaan yli 10,20 euron ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää
5(18) kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty. 14 Ateriointiin tarkoitetulle maksukortille tai muulle vastaavalle kohdennetulle maksuvälineelle, jolta veloitetaan maksutapahtuman yhteydessä aterian hinnan mukainen euromäärä, ladattu euromääräinen saldo arvostetaan 75 prosenttiin nimellisarvostaan, kuitenkin vähintään 6,30 euroon 3 momentissa tarkoitettua työssäolopäivää kohti. Edellytyksenä tälle on, että maksukortilla maksettava määrä on vähintään 6,30 euroa ateriaa kohden ja enintään 10,20 euroa ateriaa kohden. Muussa tapauksessa maksukortille ladattu saldo arvostetaan nimellisarvoon. Maksukortille ladatun saldon arvostaminen 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edellyttää, että kortilla voidaan maksaa ainoastaan aterioita eikä sitä vastaan voida antaa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Jos nämä edellytykset eivät täyty, maksukortille ladattu saldo arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla arvostettuna enintään 10,20 euroa saldoa kutakin sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty. Täysihoitoetu 15 Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 490 kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 470 kuukaudessa yhteishuoneessa. Hotellissa tai sitä vastaavassa muussa majoitustilassa järjestetty täysihoito arvostetaan käypään arvoonsa. 16 Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 12,60 päivää kohden tai enintään 284 kuukaudessa. Autoetu 17 Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti: a) Ikäryhmä A (vuosina 2014-2016 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä.
6(18) b) Ikäryhmä B (vuosina 2011-2013 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä. c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2011 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 135 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä. Ulkomailla saatu autoetu (ennen vuotta 2008 käyttöönotetut autot) Kuukausikohtainen arvo euro/kk Ajopäiväkirjan tai muun verovelvollisen tai veroviranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo perusarvo euro/kk - vapaa autoetu 744 264 0,32 - auton käyttöetu 444 264 0,12 + kilometrikohtainen arvo euro/km Vapaassa autoedussa perusarvoon lisättävästä käyttökustannusten osuudesta vähennetään 0,08 euroa kilometriltä tai 120 euroa kuukaudessa, jos auton ainoa mahdollinen käyttövoima on sähkö. Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää 18 000 kilometriä. Jos palkansaajan luontoisetuauto hänen työnsä vuoksi vaihtuu kuukauden aikana useita kertoja, perusarvo lasketaan sen auton mukaan, joka hänellä on ollut käytössään suurimman osan kuukaudesta. 18 Perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta. Uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa uutena hankitun auton ostopäivänä voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3 400 eurolla. Kuitenkin, jos aikaisintaan vuonna 2015 ensimmäistä kertaa käyttöön otetun auton edellä tarkoitettua ostopäivän yleistä suositushintaa ei ole tiedossa tai auto on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön ennen vuotta 2015, uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa
7(18) voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3 400 eurolla. Tästä hinnasta lasketaan 17 :ssä mainittu prosentti. Saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 10 euroon. Ulkomailla saadun autoedun arvo määräytyy auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella 17 :n mukaisesti. Vuoden 2007 jälkeen käyttöönotettujen autojen perusarvo lasketaan edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kuitenkin niin, että auton uushankintahinta on auton hankintamaan hinta mahdollisine veroineen vähennettynä 3 400 eurolla. 19 Jos luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenterivuoden aikana yli 30 000 kilometriä, tai palkansaaja joutuu vaihtamaan luontoisetuautoa 17 :n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla, edun perusarvo on 80 prosenttia edellä 17 ja 18 :ssä tarkoitetusta perusarvosta. 20 Autoon hankitut lisävarusteet autopuhelinta ja tavanomaisia talvipyöriä lukuun ottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä. Autopuhelimen arvona käytetään matkapuhelinedun arvoa. Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteis- tms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä suositushintaa. 21 Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton käyttövoimakulut. Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta. 22 Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin. 23 Autoedun raha-arvoa on korotettava 450 eurolla kuukaudessa tai 30 sentillä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja. 24 Edellä 17 :ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä. Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot: ajon alkamis- ja päättymisajankohta ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä matkan pituus ajon tarkoitus ja auton käyttäjä.
8(18) Puhelinetu 25 Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset. Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. Käyvän arvon soveltaminen 26 Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa. Tämän päätöksen mukaisesta edun raha-arvosta vähennetään työnantajan palkansaajalta perimä korvaus. Voimaantulo 27 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016 ja sitä sovelletaan toimitettaessa ennakonpidätystä vuonna 2016 ja vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa. Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2015 pääjohtaja Pekka Ruuhonen johtava asiantuntija Kari Aaltonen
9(18) Etusivu > Syventävät vero-ohjeet > Ennakkoperintä > Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016 Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016 Antopäivä: 1.12.2015 Diaarinumero: A175/200/2015 Voimassaolo: 1.1.2016 Löydät tästä ohjeesta mm.: kilometrikorvaukset kotimaan päivärahat ulkomaan päivärahat ateriakorvaukset majoittumiskorvaukset yömatkarahan Verohallinto on tuloverolain (1535/1992) 73 :n ja 75 :n 2 momentin nojalla, sellaisina kuin niistä 73 :n 1 momentti ja 75 :n 2 momentti ovat laissa 504/2010 ja sellaisena kuin niistä 73 :n 2 momentti on laissa 1246/2013, päättänyt: Vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät ovat jäljempänä tässä päätöksessä mainitut. Matkakustannuksia ovat verovelvolliselle Suomessa tai ulkomailla tehdystä työmatkasta aiheutuneet kustannukset. 1 2 3 Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Mikäli palkansaajalla työn luonteen vuoksi ei ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle. Työmatkana pidetään matkaa työntekemispaikalle myös silloin, jos: 1. työntekemispaikka sijaitsee muualla kuin oman työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön toimipaikassa; 2. työskentely on tilapäistä TVL 72a :ssä tarkoitetulla tavalla; 3. työntekemispaikka sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä verovelvollisen asunnosta ja 4. verovelvollinen on työntekemispaikalle tehdyn matkan takia yöpynyt työntekemispaikan sijainnin vuoksi tarpeellisissa tilapäisissä majoitustiloissa. Työmatkana ei pidetä palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa eikä työkomennuksen kestäessä tehtyjä viikonloppu- ja muita vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä.
10(18) Aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, pidetään päivittäistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välistä matkaa vain 7, 8 ja 9 :ssä tarkoitettuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana, jos palkansaajalla ei ole varsinaista työpaikkaa. Palkansaaja on kuitenkin oikeutettu myös 14 :ssä tarkoitettuun ateriakorvaukseen, jos hänellä ei ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. 4 Matkaa, jonka palkansaaja muutoin kuin 3 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tekee työtehtäviensä hoitamiseksi toissijaiseen työpaikkaansa, pidetään vain 7, 8 ja 9 :n mukaiseen matkustamiskustannusten korvaukseen ja 16 :n mukaiseen majoittumiskorvaukseen oikeuttavana matkana. Toissijaisella työpaikalla tarkoitetaan sellaista työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön vakituista toimipaikkaa, joka sijaitsee toisella paikkakunnalla tai toisessa valtiossa kuin työntekijän ensisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka. Edellä 1 momentissa mainittuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana ei pidetä toissijaisen työpaikan sijainnin vuoksi tarpeellisen erillisen majoittumispaikan ja toissijaisen työpaikan välistä matkaa. Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkansaajalla työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa. 5 6 Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa palkansaajan lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuorokausi päättyy palkansaajan palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asunnolleen. 7 Työmatkasta suoritettavalla matkustamiskustannusten korvauksella tarkoitetaan korvausta matka-, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista. Matkustamiskustannusten korvauksena pidetään myös korvausta työvälineiden ja muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita palkansaajan on pidettävä mukanaan. 8 Palkansaajan muulla kuin omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavan matkustamiskustannusten korvauksen enimmäismäärä on liikenteenharjoittajan antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä, jonka palkansaaja osoittaa matkustamiskustannuksista suorittaneensa. Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat: 9
11(18) Kulkuneuvo auto Korvauksen enimmäismäärä 43 senttiä kilometriltä, jota korotetaan 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä 21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta moottorivene, enintään 50 hv moottorivene, yli 50 hv moottorikelkka mönkijä moottoripyörä mopo muu kulkuneuvo 74 senttiä kilometriltä 108 senttiä kilometriltä 102 senttiä kilometriltä 96 senttiä kilometriltä 32 senttiä kilometriltä 17 senttiä kilometriltä 10 senttiä kilometriltä Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan 1 momentissa tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden. Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 11 senttiä kilometriltä. 10 Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta. 11 Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. 12 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat:
12(18) Työmatkan kestoaika yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40 kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden - vähintään 2 tunnilla 19 - yli 6 tunnilla 40 Päivärahan enimmäismäärä euro Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. 13 Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat: Maa tai alue Päivärahan enimmäismäärä euro Afganistan 55 Alankomaat 65 Albania 52 Algeria 64 Andorra 58 Angola 95 Antigua ja Barbuda 74 Arabiemiirikunnat 71 Argentiina 47 Armenia 52 Aruba 54 Australia 63 Azerbaidžan 65 Azorit 59 Bahama 75 Bahrain 71 Bangladesh 55 Barbados 65 Belgia 61 Belize 47 Benin 43 Bermuda 74 Bhutan 41 Bolivia 38 Bosnia ja Hertsegovina 50 Botswana 40 Brasilia 55 Britannia 70 Lontoo ja Edinburgh 74
13(18) Brunei 40 Bulgaria 51 Burkina Faso 38 Burundi 47 Chile 49 Cookinsaaret 62 Costa Rica 55 Curaçao 49 Djibouti 64 Dominica 54 Dominikaaninen tasavalta 59 Ecuador 57 Egypti 57 El Salvador 49 Eritrea 53 Espanja 62 Etelä-Afrikka 45 Etelä-Sudan 54 Etiopia 49 Fidži 44 Filippiinit 59 Färsaaret 53 Gabon 74 Gambia 40 Georgia 45 Ghana 44 Grenada 63 Grönlanti 54 Guadeloupe 50 Guatemala 54 Guinea 59 Guinea-Bissau 35 Guyana 42 Haiti 51 Honduras 45 Indonesia 44 Intia 47 Irak 65 Iran 49 Irlanti 66 Islanti 68 Israel 74 Italia 64 Itä-Timor 45 Itävalta 62 Jamaika 54 Japani 71 Jemen 65
14(18) Jordania 74 Kambodža 53 Kamerun 49 Kanada 64 Kanarian saaret 60 Kap Verde 42 Kazakstan 52 Kenia 58 Keski-Afrikan tasavalta 53 Kiina 68 Hongkong 70 Macao 66 Kirgisia 45 Kolumbia 50 Komorit 43 Kongo (Kongo-Brazzaville) 51 Kongon demokraattinen tasavalta (Kongo-Kinshasa) 70 Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea) 66 Korean tasavalta (Etelä-Korea) 79 Kosovo 45 Kreikka 59 Kroatia 60 Kuuba 58 Kuwait 68 Kypros 60 Laos 50 Latvia 50 Lesotho 34 Libanon 69 Liberia 56 Libya 63 Liechtenstein 70 Liettua 48 Luxemburg 64 Madagaskar 36 Madeira 58 Makedonia 51 Malawi 50 Malediivit 62 Malesia 47 Mali 41 Malta 62 Marokko 63 Marshallinsaaret 61 Martinique 52 Mauritania 52 Mauritius 51 Meksiko 54
15(18) Mikronesia 55 Moldova 40 Monaco 68 Mongolia 46 Montenegro 52 Mosambik 44 Myanmar (Burma) 51 Namibia 34 Neitsytsaaret (USA) 48 Nepal 40 Nicaragua 45 Niger 44 Nigeria 79 Norja 68 Norsunluurannikko 71 Oman 66 Pakistan 39 Palau 64 Palestiinalaisalue 66 Panama 56 Papua-Uusi-Guinea 60 Paraguay 34 Peru 58 Portugali 60 Puerto Rico 57 Puola 56 Qatar 70 Ranska 66 Romania 54 Ruanda 42 Ruotsi 63 Saint Kitts ja Nevis 65 Saint Lucia 74 Saint Vincent ja Grenadiinit 70 Saksa 61 Salomonsaaret 50 Sambia 59 Samoa 49 San Marino 57 São Tomé ja Príncipe 61 Saudi-Arabia 68 Senegal 48 Serbia 55 Seychellit 70 Sierra Leone 58 Singapore 67 Slovakia 57 Slovenia 57
16(18) Somalia 56 Sri Lanka 47 Sudan 61 Suriname 54 Swazimaa 35 Sveitsi 76 Syyria 63 Tadžikistan 47 Taiwan 60 Tansania 43 Tanska 68 Thaimaa 56 Togo 48 Tonga 44 Trinidad ja Tobago 71 Tšad 53 Tšekki 55 Tunisia 57 Turkki 52 Istanbul 54 Turkmenistan 60 Uganda 35 Ukraina 53 Unkari 54 Uruguay 50 Uusi-Seelanti 60 Uzbekistan 53 Valko-Venäjä 43 Vanuatu 55 Venezuela 90 Venäjä 50 Moskova 62 Pietari 57 Vietnam 55 Viro 51 Yhdysvallat 67 New York, Los Angeles, Washington 73 Zimbabwe 49 Maa, jota ei ole erikseen mainittu 45 Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Matkavuorokausi on 24 tuntia työmatkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä. Päivärahan enimmäismäärä määräytyy sen maan tai alueen mukaan, missä matkavuorokausi ulkomailla päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.
17(18) Suomeen palattaessa palkansaajalla on oikeus puoleen viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksetusta ulkomaanpäivärahasta, jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla. Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kymmenellä tunnilla, palkansaajalla on oikeus viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksettuun ulkomaanpäivärahaan. Kotimaahan paluun jälkeen alkaneelta matkavuorokaudelta tai sen osalta maksettavan päivärahan enimmäismäärä määräytyy 12 :n mukaan. Palkansaajalla on oikeus kysymyksessä olevaa maata varten vahvistettuun päivärahaan, jos ulkomaille tehty työmatka on kestänyt vähintään 10 tuntia. Mikäli työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 10 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja määrien mukaisesti. Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 prosentilla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan ulkomaanpäivärahan kysymyksessä ollen kahta ilmaista ateriaa. Kun työmatka tehdään Suomen alueen ulkopuolelle siten, että työ tehdään Suomessa olevan työnantajan lukuun poikkeuksellisissa olosuhteissa ja palkansaaja palaa yöksi Suomen alueelle eikä työmatkasta suoriteta 12 :n mukaista päivärahaa, on työmatkasta suoritettavan korvauksen enimmäismäärä 1 momentista poiketen 18 euroa. 14 Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 10,00 euroa. Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 20,00 euroa. 15 Työmatkasta päivärahan lisäksi suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä. 16 Toissijaiselle työpaikalle tehdystä matkasta suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen määrä tai muuhun luotettavaan selvitykseen perustuva kohtuullinen määrä. 17 Yömatkarahan suorittaminen edellyttää, että päivärahaan oikeuttavasta matkavuorokaudesta vähintään 4 tuntia on kello 21.00-07.00 välisenä aikana ja että työnantaja ei järjestä palkansaajalle ilmaista majoitusta eikä suorita majoittumiskorvausta tai korvausta makuupaikasta. Yömatkarahan enimmäismäärä on 12 euroa. 18 Mitä edellä on määrätty matkakustannusten korvauksesta, sovelletaan merityötuloa saaville verovelvollisille maksettaviin laissa verovapaiksi säädettyihin korvauksiin.
18(18) 19 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Tätä päätöstä sovelletaan työmatkaan tai sen osaan, joka tehdään vuonna 2016. Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2015 pääjohtaja Pekka Ruuhonen johtava asiantuntija Mia Keskinen Liite Ulkomaanpäivärahat/alueiden määrittelyjä (pdf)