13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2. (Jossain tilassa) on television. 3. (Jossain tilassa) on tuoli. 4. (Jossain) on (saatavilla) ruokalista. Eläimistä tai ihmisistä puhuttaessa käytetään sanakirjamuoto, II luokan verbi ks. kohta 11.2.. 5. Pekka on (paikalla). 6. Poliisi on (paikalla). 7. Myyjä on (paikalla). 8. Kissa on (jossain). 11. 2. Subjektin partikkeli on teeman Jos halutaan kysyä onko joku subjekti olemassa yleisessä mielessä, ilman erityistä kohdistamista, käytetään subjektin peruspartikkelia. 9. Onko sinulla lemmikkieläimiä? Kyllä, minulla (meillä) on lemmikki. Kielteisessä lauseessa kielteisyyden kohde, tässä tapauksessa lemmikit merkitään usein - partikkelilla kohdistamaan kielteisyys juuri mainittuun asiaan. Ei, minulla ei ole lemmikkiä. Jos halutaan kohdistaa kysymys johonkin molemmille tuttuun henkilöön tai eläimeen voidaan subjektin partikkeli muuttaa -teemapartikkeliksi. Näin subjektista tulee teema eli puheenaihe. 10. Onko Maija paikalla? Ei, hän ole juuri nyt paikalla. 11.3. Sijaintipaikka merkitään partikkelilla Olemassaololauseissa esineen tai ihmisen sijaintipaikka merkitään partikkelilla 11. Onko teidän kodissanne lemmikkiä? 12. Siinä huoneessa on Niemi ja Yamada. Virpi Serita, KONNICHIWA, FINNLECTURA 2011.
14 Kun haluamme ilmaista, että jossakin on jotakin tai jossain sijaitsee joku, niin sanajärjestys on: Myönteinen lause: sijaintipaikka subjekti Kielteinen lause: sijaintipaikka subjekti Kysymyslause: sijaintipaikka subjekti / Paikanmääre sijoitetaan alkuun ja lisätään siihen partikkkeli, jonka jälkeen mainitaan subjekti ( se joka on olemassa ) ja sijoitetaan sen perään partikkeli. Partikkeli on kieliopillisen subjektin partikkeli, joka saattaa peittyä topiikkipartikkelin alle erityisesti kielto/ ja kysymyslauseissa. 11.4. Partikkelilla ilmaistaan -kin, -kaan, -kään Diskurssipartikkeli tarkoittaa että sekin, sielläkin, on jotain tai ettei sekään tai sielläkään ole jotain. 13.. Yliopistossa on myös kirjasto. 11.5. Omistamista ilmaisevat ja Olemassaoloverbeillä voidaan ilmaista myös omistamista. 14. Minulla on vanhempi sisar. 15. Minulla on auto. 11.3. Kysymyssanat olemassaololauseissa 16. Mitä sillä kotisivulla on?yhteystiedot. 17. Kuka siinä huoneessa on?minä. 11.6. Indefiniittipronominit luodaan - ja partikkeleilla Kun liitetään kysymys partikkeli ( ) kysymyssanoihin tulee niistä indefiniittipronomineja joku esine, ihminen tai paikka ja liittämällä () niihin luodaan edellisten vastakohtia. partikkelin liittäminen kysymyssanaan: (kuka) + = ( joku henkilö ) (mikä) + = ( joku esine tai eläin) (missä) + = ( jossain ) partikkelin liittäminen kysymyssanaan: (kuka) + = ( ei kukaan) (mikä) + = ( ei mitään, ei mikään) (missä) + = (ei missään) Huomaa merkitysero 18. 19. Mitä jääkaapissa on? Onko jääkaapissa jotain? 20. Menetkö jonnekin? 21. Tuletko jonkun kanssa takaisin? Virpi Serita, KONNICHIWA, FINNLECTURA 2011.
15 Luku 11 Kielenkäytöstä Kielenkäyttöä 11-1 Kuinka monta henkilöä? Halutessamme laskea henkilöiden lukumäärää käytämme yksikköä yksi henkilö kaksi henkilöä kolme henkilöä neljä henkilöä viisi henkilöä kuusi henkilöä seitsemän henkilöä kahdeksan henkilöä yhdeksän henkilöä kymmenen henkilöä kuinka monta henkeä Määrää ilmaisevat yksiköt sijoitetaan pääsanan jälkeen. 22. Kuinka monta opiskelijaa on? 23. Opiskelijoita on kymmenen henkeä. Kielenkäyttöä 11-2 Kuinka monta perheenjäsentä teitä on? Kerrottaessa omista perheenjäsenistä käytetään vaatimattomia ilmaisuja (ilman go- ja o- alkuliitteitä sekä san-loppuliitettä). Kun kysytään perheen lukumäärää sanotaan: 1. Kuinka monta perheenjäsentä teitä on? 2. / / Meitä on neljä, viisi, kuusi jne. perheenjäsentä Kuinka monta lasta, sisarta (teillä) on? Kun halutaan tietää sisarusten lukumäärä, kysytään : 3. Kuinka monta sisarta teitä on? 4. Kun halutaan tietää lasten lukumäärä, kysytään : Meitä on kolme. 5. Kuinka monta lasta teillä on? Meillä on kolme lasta. Virpi Serita, KONNICHIWA, FINNLECTURA 2011.
16 Kaksi poikaa ja yksi tyttö. Vanhempi sisar ja nuorempi tytär: Vanhempaa sisarta sanotaan ( ~ ) ja nuorempaa ( ~ ). 6. Vanhempi isoveljeni on 30 vuotias. 7. Nuorempi tyttäreni on 2 vuotias Kielenkäyttöä 11-3 Laskurit ja laskuyksiköt Japanin kielessä käytetään kanjeja kuvaamaan erimuotoisia esineitä. Esimerkiksi nide on (), levymäiset litteät esineet (), pitkät johdonomaiset sekä pylväsmäiset esineet (), laitteet () jne. Eläimiä laskettaessa lehmiin sovelletaan yksikköä (päätä), lintuihin (siivekästä), kun taas yleisimmin eläimiä lasketaan yksiköllä. (). Katso tarkemmat luettelot kirjan lopussa). Kielen opiskelun alkuvaiheessa on mukavinta käyttää perinteistä japanilaista laskutapaa joka soveltuu yleisesti monenlaisiin ja muotoisiin esineisiin: Kuuntele: Kuinka monta niitä on? yksi kpl kaksi kpl kolme kpl neljä kpl viisi kpl kuusi kpl seitsemän kpl kahdeksan kpl yhdeksän kpl kymmenen kpl kuinka monta kappaletta Kielenkäyttöä 11-4 Kerrokset <ei ole äänititedostoja> Rakennuksen kerroksista käytetään yksikköä : Monennessa kerroksessa se on? 1. kerros 2. kerros 3. kerros 4. kerros 5. kerros 6. kerros 7. kerros 8. kerros 9. kerros 10. kerros Monesko kerros? Virpi Serita, KONNICHIWA, FINNLECTURA 2011.
17 Kielenkäyttöä 11-5 Asunto ja huonekalut <kuva tähän, jossa kaksikerroksisen jap. omakotitalon 2ulotteinen pohjapiirustus vinosti ylhäältä katsottuna ja sanasto rinnalla> vuokrahuoneisto, vuokrakerrostalo omakotitalo kerrostalohuoneisto, kerrostalo (omistus) maalaistalo huone eteinen keittiö ruokasali olohuone wc pesuhuone kylpyhuone kylpy parveke puutarha ulkokatto lattia seinä sisäkatto ikkuna ovi nurkka Japanilaisessa talossa seuraavat tilat:ja huonekalut ovat myös tyypillisiä länsimaistyyppinen huone japanilaistyyppinen tatamihuone seinärakenteessa sijaitseva futonien säilytyskaappi tilanjakana käytetty puukehyksinen pahvipeitteinen liukuovi alko-ovi taide-esineitä varten ristikkorakenteinen ovi, johon on pingotettu ohutta läpikuultavaa paperia lämpölampulla ja suurella peitteellä varustettu matala pöytä japanilainen patja tai peitto istumatyyny öydä kuvasta myös seuraavat huonekalut: huonekalu keittiön pöytä tuoli sohva Virpi Serita, KONNICHIWA, FINNLECTURA 2011.