HE 42/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Samankaltaiset tiedostot
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 292/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan eräitä muutoksia kirkkolain muutoksenhakua koskeviin säännöksiin. Muutoksenhakua kirkkoneuvoston

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 193/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 196/1997 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldwlain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1. Nykytila. julkisuutta koskevalla lailla. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti. kuin laki viranomaisten toiminnan

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 115/1995 vp PERUSTELUT

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 248/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen

1994 vp - HE 83 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle

Laki. kirkkolain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. 4. Voimaantulo

HE 17/2011 vp. täytäntöönpanokelpoisiksi säädetyt yhdenmukaistamisviraston

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 100/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely.

HE 165/1998 vp PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

RINNAKKAISTEKSTIT (Eivät sisällä kokonaan muutettua 6 lukua) Kirkkolaki

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta

ulkomaalaisilla jäsenillä. Äänioikeusikärajanmääräytyminen

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 11/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi kirkkolain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

EV 97/2004 vp HE 98/2004 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 97/2004 vp Hallituksen esitys laiksi kirkkolain muuttami- sesta Asia Valiokuntakäsittely Päätös

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta

1981 vp. n:o 177. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

lomauttamismenettelystä ja 1omauttamisen vaikutuksista. Lomauttamisen syynä on yleensä menekkivaikeuksista tai muista tuotan vp- HE 1

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 125/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 :n muuttamisesta

HE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 58/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräistä henkilöstön asemaa koskevista jätjestelyistä yksityistettäessä opetusministeriön

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017.

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/2018 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

1992 vp - HE 297 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 43/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Transkriptio:

HE 42/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kirkkolakiin lisättäväksi säännös, jolla saatetaan voimaan pohjoismaisista työmarkkinoista 24 päivänä lokakuuta 1990 tehdyn sopimuksen eräät määräykset, ja säännös, jolla kielletään kirkollinen muutoksenhaku eräissä kilpailuneuvoston toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Samal- Ia tehdään mainitun sopimuksen soveltamiseen liittyvä kirkkohallituksen tehtäviä koskeva muutos sekä selvennetään muutoksenhakua koskevia säännöksiä. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu. PERUSTELUT 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset 1.1. Pohjoismaisen työmarkkinasopimuksen voimaansaattaminen Suomessa saatettiin voimaan Euroopan yhteisöjen direktiivin (89/48/ETY) mukainen järjestelmä, joka koskee vähintään kolmivuotisesta, korkeammasta ammatillisesta koulutuksesta annettujen tutkintotodistusten tunnustamista, Euroopan talousalueen valtioiden kansalaisten tutkintotodistusten tunnustamisesta annetulla lailla (159711992). Lain nimi on sittemmin muutettu laiksi Euroopan yhteisön valtioiden kansalaisten tutkintotodistusten tunnustamisesta ja edelleen laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta. Ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetussa laissa (53111986) säädetään näiden opintojen tuottamasta kelpoisuudesta julkiseen virkaan ja toimeen. Nämä lait eivät koskeneet kirkkoa. Koska kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, sen oli sopeutettava oma lainsäädäntönsä mainittujen lakien mukaiseksi. Kirkkolain (1054/1993) 6 lukuun lisättiin 2 a, jossa säädetään ulkomaisten opintojen ja tutkintotodistusten tuottamasta kelpoisuudesta. Suomen liittymisestä Euroopan unioniin johtuva terminologian muutos ja sovellutusalan laajennus toteutettiin kirkkolainsäädännössä vuonna 1997. Nyt kirkkolakiin omaksuttavaksi ehdotetun pohjoismaisen työmarkkinasopimuksen mukaan henkilö, joka on Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan tai Ruotsin kansalainen ja on saanut jossakin näistä maista ammatin harjoittamiseen tai virkaan pätevöittävän vähintään kolmevuotisen korkeamman koulutuksen, saa myös muissa Pohjoismaissa oikeuden harjoittaa ammattia tai kelpoisuuden virkaan sopimuksessa tarkemmin määrätyin ehdoin. Sopimus ei koske niitä henkilöstöryhmiä, joita koskevat muut sopimukset yhteispohjoismaisista työmarkkinoista. Korkeammalla koulutuksella tarkoitetaan koulutusta, johon normaalina pääsyvaatimuksena on yleinen tai ammatillinen lukiotason koulutus. Julkisten virkojen ja toimien kelpoisuusvaatimusten osalta sopimus saatettiin Suomessa voimaan PohjOismaiden välillä pohjoismaisista työmarkkinoista henkilöille, jotka ovat saaneet vähintään kolmevuotisen korkeamman koulutuksen, tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä 209108S

2 HE 42/2000 vp sopimuksen soveltamisesta annetulla lailla (65111998), jäljempänä voimaanpanolaki. Julkisella viralla tarkoitetaan laissa valtion, kunnan tai kuntayhtymän virkaa sekä itsenäisen julkisoikeudellisen laitoksen virkaa tai tointa ja julkisella toimena työsopimussuhteista tehtävää kunnan ja kuntayhtymän palveluksessa. Kelpoisuuden osoittamiseksi ei sopimuksessa tarkoitetuissa tapauksissa tarvita Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain nojalla tehtyä päätöstä kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään eikä ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain nojalla tehtyä päätöstä korkeakouluopintojen rinnastamisesta Suomessa suoritettuihin korkeakouluopintoihin. Sopimus koskee pohjoismaista myös Islantia ja Norjaa, jotka eivät ole Euroopan yhteisön jäsenvaltioita mutta kuuluvat Euroopan talousalueeseen. Voimaanpanolain mukaan kirkon virat eivät kuulu lain soveltamisalaan. Koska kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, sopimus on saatettava voimaan myös kirkkolainsäädännössä vastaavasti kuin Euroopan yhteisön yleinen tutkintojen tunnustamisjärjestelmä. Tämän vuoksi kirkkolain 6 luvun 2 a :ään ehdotetaan lisättäväksi voimaanpanolain soveltamista koskeva momentti. Kirkkohallituksen tehtäviä koskevan 22 luvun 2 :n 6 a kohtaa ehdotetaan täydennettäväksi siten, että siihen sisältyy myös päätöksenteko työmarkkinasopimuksessa tarkoitettujen tutkintojen tuottamasta kelpoisuudesta. Kirkkohallituksen päätöksestä voidaan valittaa korkeimmalle hallintooikeudelle. Voimaanpanolain mukaan viranomainen voi vaatia, että virkaa hakeva henkilö täyttää ne erityiset vaatimukset, jotka sopimuksen mukaan voidaan asettaa. Vaatimukset eivät kuitenkaan saa olla suurempia kuin mitä Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annettujen lakien ja asetusten mukaan voitaisiin asettaa. 1.2. Oikeusturvakeinot hankintaa koskevassa asiassa Nykyisten säännösten mukaan julkista hankintaa koskevaan kirkon ja seurakunnan viranomaisen päätökseen voidaan hakea muutosta, samoin kuin muihin päätöksiin, kirkkolain mukaan kirkollisvalituksella. Asia voidaan kuitenkin saattaa myös kilpailuneuvoston ratkaistavaksi julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992), jäljempänä hankintalaki, mukaisesti. Käytettävissä on siten kahden eri lain mukaiset toisistaan poikkeavat oikeusturvakeinot Hankintalakia säädettäessä tarkoituksena on ollut oikeusturvakeinojen keskittäminen kilpailuneuvostolle. Kuntalakiin (365/ 1995) ja hallintolainkäyttölakiin (58611996) perustuvaa muutoksenhakua on rajoitettu hankintalain 9 a :n 4 momenttiin otetulla säännöksellä. Ongelmaksi on muodostunut, tuleeko muutoksenhausta hankintoja koskevaan kirkon ja sen seurakunnan päätökseen säätää kirkkolaissa vai hankintalaissa. Kirkkolaki on säätämisjärjestyksensä johdosta erityisasemassa muihin lakeihin verrattuna. Tämän vuoksi kirkkolain mukaisen muutoksenhaun rajoittamista koskeva säännös on otettava kirkkolakiin. Kirkkolain 24 luvun uudeksi 5 c :ksi otettava rajoitussäännös sulkee pois laillisuusperusteella tehtävän valituksen silloin, kun hankinnassa on menetelty hankintalain tai lain 9 :n 1 momentissa tarkoitettujen säännösten, määräysten, lainsäädännön tai sopimuksen vastaisesti. Kun päätös on syntynyt virheeilisessä järjestyksessä, menee viranomaisen toimivaltaa ulommaksi tai on muun lain kuin hankintalain tai asetuksen vastainen, haetaan muutosta kirkon tai seurakunnan viranomaisen päätökseen myös julkista hankintaa koskevassa asiassa kirkkolain mukaisesti kirkollisvalituksella. Rajoitussäännöksen soveltamisala vastaa hankintalain 9 a :n 4 momentin mukaista kieltoa valittaa kuntalain ja hallintolainkäyttölain mukaan kilpailuneuvoston toimivaltaan kuuluvassa asiassa sillä perusteella, että päätös on hankintalain vastainen. Kirkkolain 24 luvun 6 :ssä säädetään valitusviranomaisista. Pykälän 1 momentin mukaan valitusviranomaisena toimii seurakunnan tai seurakuntayhtymän päätöksissä sekä eräissä vaalivalituksissa tuomiokapituli, jollei jäljempänä samassa pykälässä toisin säädetä. Pykälän 2 momentin mukaan tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen päätöksistä valitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Kirkkohallituksen eläkettä koskevassa asiassa antaman päätöksen muutoksenhakuviranomaisena toimii kuitenkin 24 luvun 5 a :n nojalla vakuutusoikeus. Lain 24 luvun 6 :n 1 momentti ehdotetaan selvennettäväksi siten, että valitusviranomaisilla toimisivat momentissa mainitut viranomaiset,

HE 42/2000 vp 3 jollei kirkkolaissa toisin säädetä. Pykälän 2 momentin säännös siirrettäisiin 1 momenttiin. 2. Esityksen vaikutukset, valmistelu ja voimaantulo Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia eikä myöskään henkilöstöön tai organisaatioon kohdistuvia vaikutuksia. Muutokset on valmisteltu kirkkohallituksessa ja kirkolliskokouksen lakivaliokunnassa. Lakivaliokunta ja kirkolliskokous ovat antaneet niistä lausuntonsa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: Laki kimkoiaio muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 26 päivänä marraskuuta 1993 annetun kirkkolain (1054/1993) 24 luvun 6 :n 2 momentti, muutetaan 6 luvun 2 a :n 3 momentti, 22 luvun 2 :n 1 momentin 6 a kohta ja 24 luvun 6 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 6 luvun 2 a :n 3 momentti ja 22 luvun 2 :n 1 momentin 6 a kohta laissa 59/1996, ja lisätään 6 luvun 2 a :ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 5911996 ja laissa 1303/1997, uusi 3 momentti, jolloin muutettu 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, ja 24lukuun uusi 5 c seuraavasti: 6 luku Viranhaltijat ja työntekijät A. Yleiset säännökset 2a Ulkomaiset opinnot ja tutkintotodistukset Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan kansalaiseen sovelletaan 1 ja 2 momentissa mainittujen lakien lisäksi lakia, joka on säädetty pohjoismaisista työmarkkinoista henkilöille, jotka ovat saaneet vähintään kolmevuotisen korkeamman koulutuksen, tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä sopimuksen soveltamisesta (65111998). Siitä, miten 1-3 momentissa mainittuja lakeja sovelletaan päätettäessä kelpoisuudesta kirkon, seurakunnan tai seurakuntayhtymän virkoihin, määrätään tarkemmin kirkkojärjestyksessä. 22luku KirKkohallitus, kimon keskusrahasto ja kimon sopimusvaltuuskunta 2 Kirkkohallituksen tehtävät Kirkkohallituksen tehtävänä on, jollei tässä laissa tai kirkkojärjestyksessä toisin säädetä tai määrätä, 6 a) päättää ulkomaisten opintojen, koulutuksen tai ammatillisen harjoittelun tunnustamisesta ja rinnastamisesta sekä tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta, joita 6 luvun 2 a :ssä tarkoitetaan;

4 HE 42/2000 vp 24luku Alistaminen ja muutoksenhaku 5 c Valituskielto kilpailuneuvoston toimivaltaan kuuluvassa asiassa Seurakunnan tai seurakuntayhtymän viranomaisen, tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen hankintaa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) vastainen, jos asian tutkiminen kuuluu kilpailuneuvoston toimivaltaan. 6 Valitusviranomaiset Valitus tehdään, jollei tässä laissa toisin säädetä, 1) kirkkoneuvostolle tai seurakuntaneuvostolle johtokunnan, kappelineuvoston ja piirineuvoston päätöksestä sekä kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan taikka viranhaltijan 10 luvun 4 :n 2 momentin nojalla tekemästä päätöksestä; 2) tuomiokapitulille seurakunnan tai seurakuntayhtymän muun viranomaisen päätöksestä sekä papinvaalista, seurakuntavaalista ja kirkolliskokousedustajan vaalista; ja 3) korkeimmalle hallinto-oikeudelle tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen päätöksestä. Tämä laki tulee voimaan kuuta päivänä Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Kulttuuriministeri Suvi Linden

HE 42/2000 vp 5 Laki Liite kimkoiaio muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 26 päivänä marraskuuta 1993 annetun kirkkolain (105411993) 24 luvun 6 :n 2 momentti, muutetaan 6 luvun 2 a :n 3 momentti, 22 luvun 2 :n 1 momentin 6 a kohta ja 24 luvun 6 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 6 luvun 2 a :n 3 momentti ja 22 luvun 2 :n 1 momentin 6 a kohta laissa 59/1996, ja Lisätäiin 6 luvun 2 a :ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 59/1996 ja laissa 1303/1997, uusi 3 momentti, jolloin muutettu 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, ja 24lukuun uusi 5 c seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 6 luku Viranhaltijat ja työntekijät A. Yleiset säännökset 2a Ulkomaiset opinnot ja tutkintotodistukset Siitä, miten 1 ja 2 momentissa mainittuja lakeja sovelletaan päätettäessä kelpoisuudesta kirkon, seurakunnan tai seurakuntayhtymän virkoihin, määrätään tarkemmin kirkkojärjestyksessä. 22 luku Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan kansalaiseen sovelletaan 1 ja 2 momentissa mainittujen lakien lisäksi lakia, joka on säädetty pohjoismaisista työmarkkinoista henkilöille, jotka ovat saaneet vähintään kolmevuotisen korkeamman koulutuksen, tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä sopimuksen soveltamisesta (65111998). Siitä, miten 1-3 momentissa mainittuja lakeja sovelletaan päätettäessä kelpoisuudesta kirkon, seurakunnan tai seurakuntayhtymän virkoihin, määrätään tarkemmin kirkkojärjestyksessä. Kimkohallitus, kimon keskusrahasto ja kimon sopimusvaltuuskunta 2 Kirkkohallituksen tehtävät Kirkkohallituksen tehtävänä on, jollei tässä laissa tai kirkkojärjestyksessä toisin säädetä tai määrätä, 6 a) päättää 6 luvun 2 a :n 1 ja 2 mo- 2 Kirkkohallituksen tehtävät Kirkkohallituksen tehtävänä on, jollei tässä laissa tai kirkkojärjestyksessä toisin säädetä tai määrätä, 6 a) päättää ulkomaisten opintojen, koulu-

6 HE 42/2000 vp Voimassa oleva laki mentissa tarkoitettujen ulkomaisten opintojen, koulutuksen tai ammatillisen harjoittelun tunnustamisesta ja rinnastamisesta; Ehdotus tuksen tai ammatillisen harjoittelun tunnustamisesta ja rinnastamisesta sekä tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta, joita 6 luvun 2 a :ssä tarkoitetaan; 24luku Alistaminen ja muutoksenhaku 5c Valituskielto kilpailuneuvoston toimivaltaan kuuluvassa asiassa 6 Valitusviranomainen Valitus seurakunnan tai seurakuntayhtymän viranomaisen päätöksestä sekä papinvaalista, seurakuntavaaleista ja kirkolliskokousedustajien vaalista tehdään tuomiokapitulille, jollei jäljempänä tässä pykälässä toisin säädetä. Johtokunnan, kappelineuvoston ja piirineuvoston päätöksestä sekä, milloin kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle taikka viranhaltijalle on 10 luvun 4 :n 2 momentin mukaan annettu valta ratkaista asioita, tämän päätöksestä valitetaan asianomaiselle kirkkoneuvostolle tai seurakuntaneuvostolle. Tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen päätöksistä valitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Seurakunnan tai seurakuntayhtymän viranomaisen, tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen hankintaa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) vastainen, jos asian tutkiminen kuuluu kilpailuneuvoston toimivaltaan. 6 Valitusviranomaiset Valitus tehdään, jollei tässä laissa toisin säädetä, 1) kirkkoneuvostolle tai seurakuntaneuvostolle johtokunnan, kappelineuvoston ja piirineuvoston päätöksestä sekä kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan taikka viranhaltijan 10 luvun 4 :n 2 momentin nojalla tekemästä päätöksestä; 2) tuomiokapitulille seurakunnan tai seurakuntayhtymän muun viranomaisen päätöksestä sekä papinvaalista, seurakuntavaalista ja kirkolliskokousedustajan vaalista; ja 3) korkeimmalle hallinto-oikeudelle tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen päätöksestä. (2 mom. kumotaan) Tämä laki tulee voimaan kuuta päivänä