NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta 25.04.2017 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 28 Laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 - osa 1: Väestön hyvinvoinnin kehitys valtuustokaudella 2013-2016 29 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman raportointi lautakunnissa 30 Option käyttö 1.9.2017-31.8.2018 / Vaikeavammaisten palveluasuminen ja kehitysvammaisten tilapäishoito 31 Pyyntö kuntapaikkojen käsittelystä kunnanhallituksissa ja valtuustoissa 32 Viranhaltijapäätökset 12 33 Ilmoitukset 13 34 Kehitys- ja keskusteluasiat 14 35 Valtuustoaloite uutta työtä sakkojen sijaan 15 4 6 8 10
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 2 Sosiaali- ja terveyslautakunta Aika 25.04.2017 klo 17:00-19:26 Paikka Hallitus (ent. kunnanhallituksen kokoushuone) Osallistujat Läsnä Salonen Tarja, KESK puheenjohtaja Lihr Jyrki, KOK varapuheenjohtaja Berg Tiina, KOK jäsen Hakala Kristiina, KOK jäsen Haverinen Paula, KD varajäsen Kopsala Maritta, VIHR jäsen Lappalainen Mira, PerusS jäsen Oksa Jari, SDP jäsen saapui kello 17:07 Salminen Tommi, KESK varajäsen Samanen Kai, PerusS jäsen Sinisalo-Katajisto Petra, jäsen SDP Latva Jerry, SDP kunnanhallituksen varajäsen Pentti Erja esittelijä Aarela Susanna pöytäkirjanpitäjä Nousiainen Sannamari asiantuntija Sainio Tarja asiantuntija Salin Suvi asiantuntija Salminen Ilpo asiantuntija Tommola Nina asiantuntija Jahnukainen Johanna asiantuntija paikalla kello 17:20 asti Poissa Haapalainen Johannes, KD Helminen Olli, SDP Sivula Marko, KESK Virtanen Sirja Kantola Paula jäsen kunnanhallituksen edustaja jäsen nuorisovaltuuston edustaja asiantuntija Muut saapuvilla olleet Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Petra Sinisalo-Katajisto ja Paula Haverinen.
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 3 Kokouksen aluksi toimialasunnittelija Johanna Jahnukainen esitteli sosiaali- ja terveyslautakunnalle väestön hyvinvoinnin kehitystä valtuustokaudella 2013-2016. Käsitellyt asiat 28-35 Allekirjoitukset Tarja Salonen puheenjohtaja Susanna Aarela pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus 2.5.2017 Petra Sinisalo-Katajisto pöytäkirjantarkastaja Paula Haverinen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä 3.5.2017 Todistaa Susanna Aarela pöytäkirjanpitäjä
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 4 Sosiaali- ja terveyslautakunta 28 25.04.2017 Laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 - osa 1: Väestön hyvinvoinnin kehitys valtuustokaudella 2013-2016 SOSTER 28 Terveydenhuoltolain 12 :n nojalla kunnan tulee seurata asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Tämä kertomus on laadittu suositusten mukaisesti FCG:n ylläpitämällä sähköinen hyvinvointikertomus-työkalulla. Sähköiseen kertomukseen voi tutustua osoitteessa www.hyvinvointikertomus.fi, minne tämä kertomus tulee nähtäville kunnanvaltuuston hyväksymisen jälkeen. Sähköinen hyvinvointikertomuksen rakenne koostuu kolmesta osasta: - Osa I: väestön hyvinvoinnin kehitys kuluneella valtuustokaudella - Osa II: hyvinvointisuunnitelma tulevalle valtuustokaudelle - Osa III: valtuustokäsittely Tässä hyvinvointikertomuksessa kuvataan väestön hyvinvoinnin ja terveyden kehitystä valtuustokaudella 2013-2016 verraten samalla hyvinvoinnin tilannetta vertailukuntiin ja -alueisiin. Vertailukuntina ovat Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula ja alueina koko maa ja joissain indikaattoreissa Helsingin seutukunta. Analysoinnin tarkoituksena on tuoda esille tämän hetkiset hyvinvoinnin keskeiset vahvuudet ja haasteet. Tavoitteena on myös kuvata tehtyjen toimenpiteiden kautta niiden tavoitteiden toteutumista, jotka edellisessä hyvinvointisuunnitelmassa 2013-2016 on asetettu. Edellisen hyvinvointisuunnitelman painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista on arvioitu ja esitelty valtuustolle vuosittain. Tämän hyvinvointikertomuksen hyvinvointitiedon johtopäätösten ja toimenpide-ehdotusten pohjalta laaditaan hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2017-2020, jossa esitetään tavoitekohtaiset toimenpiteet, vastuutahot ja mittarit, joilla kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistetään. Hyvinvointisuunnitelman ja koko laajan hyvinvointikertomuksen 2017-2020 kokonaisuuden hyväksyy uusi valtuusto syyskuussa 2017. Laajasta hyvinvointikertomuksesta vastaa kunnan johtoryhmä ja valmistelusta kunnan johtoryhmän nimeämä, eri toimialojen ja hyvinvoinnin edistämisen alatyöryhmien edustajista koostuva hyvinvointityöryhmä. Sen lisäksi kunnassa toimii lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä, aikuisväestön hyvinvointiryhmä,
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 5 Sosiaali- ja terveyslautakunta 28 25.04.2017 liikenneturvallisuusryhmä sekä turvallisuusryhmä, jotka ovat olleet valitsemassa hyvinvointimittareita ja käsitelleet niiden pohjalta noussutta hyvinvointitietoa. Esitys: Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi hyvinvointikertomuksen valtuustokaudelta 2013-2016. Lisätietoja: Johanna Jahnukainen, toimialasuunnittelija puh. 040 317 4363 Päätös: Esitys hyväksyttiin.
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 6 Sosiaali- ja terveyslautakunta 29 25.04.2017 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman raportointi lautakunnissa SOSTER 29 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa to detaan, että kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun jär jes tämi sek si ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suun ni tel ma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otet ta va huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista ta lous arvio ta ja -suunnitelmaa laadittaessa. Lasten ja nuorten hy vin voin tisuun ni tel mal la ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten- ja nuorten hy vin voin ti työ tä kunnassa. Nurmijärvellä Lasten ja nuor ten hyvinvointisuunnitelman toteutumista ohjaaja ja seuraa Lasten ja nuor ten hyvinvoinninohjausryhmä. Nurmijärven kunnan valtuusto hyväksyi nykyisen lasten ja nuorten hy vin voin ti suun ni tel man vuosille 2014-2016 kokouksessaan 18.6.2014( 50). Suunnitelman toi men pi de osios sa on keskeisiksi painopistealueiksi nostettu suunnitelmaa val mis tel taes sa pidettyjen kuulemis- ja keskustelutilaisuuksissa sekä ke rä tyn tiedon pohjalta esiin nousseet kehittämisen teemat vuosille 2014 2016. Kehittämisteemoina ovat olleet (1) Lasten ja nuorten harrastaminen, (2) Kouluruokailun kehittäminen, (3) Ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluiden kehittäminen (4) Kannustavat kohtaamiset (5) Lasten ja vanhempien eroauttaminen sekä (6) Ryhmään kuulumisen ja yhteisön merkitys Suunnitelman toteutumisesta on ra por toitu kerran vuodessa lasten ja nuorten palveluista vastaaville asian tun ti ja lau ta kun nil le mukaan lukien kuntasuunnittelulautakunta ja viety tiedoksi kunnanhallitukselle. Pääpaino vuoden 2015 raportoinissa lautakunnille oli suunnitelman tunnettavuudessa. Vuoden 2016 raportissa pääpaino oli toimenpiteiden toteutumisen arvioinnissa. Tässä arviossa on arvioitu toimepiteiden toteutumista, niiden seuraamuksia ja tuotu esiin tulevaisuuden näkymiä lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Yhteenvetona toimenpiteiden toteutumisen arvioinnista voidaan todeta seuraavaa: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet ovat valtaosin toteutuneet. Erityisen hyvin on edennyt lasten ja nuorten liikkumisen liikuntamahdollisuuksien lisääminen. Myös
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 7 Sosiaali- ja terveyslautakunta 29 25.04.2017 lasten eroauttamiseen liittyvä perheasiansovittelu on osoittautunut toimivaksi työtavaksi. Ennaltaehkäisevien - ja varhaisen tuen palveluiden kehittämisen toimenpiteiden toteutumisessa ei olla onnituttu toivotulla tavalla kaikilta osin ja matalan kynnyksen palvelujen kehittämiseen on syytä panostaa voimallisesti jatkossa. Tulevassa suunnitelmassa on tarkoitus pitää esille samoja kehittämisen teemoja kuin nykyisessäkin suunnitelmassa. Näitä teemoja ainakin ovat: lasten ja nuorten harrastaminen, ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen kehittäminen, kannustavat kohtaamiset sekä ryhmään kuulumisen ja yhteisön merkitys. Vuosina 2017 2018 lasten ja nuorten hyvinvointityön kehittämistä määrittää isoin osin hallituksen Lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke(lape). Nurmijärvi on mukana hankkeen kehittämisosioissa: Perhekeskustoimintamallin kehittäminen sekä varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitokset lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Seutukunnallisesti hankkeessa kehitetään erityisen- ja vaativan tason palveluja. Nämä kehittämisen teemat ovat hyvin samansuuntaisia ja - henkisiä kuin kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kehittämisen suunnat Liitteenä on arvioi lasten ja nuorten hyvinvoinnin toteutumisesta sekä siitä tehty tiivistelmä. Esitys: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy suunnitelman toteutumisen arvioinnin omalta osaltaan ja lähettää sen edelleen tiedoksi kunnanhallituksen kautta valtuustoon. Lisätietoja: Olli Laiho, toimiala-asiantuntija puh. 040 317 4105 Päätös: Esitys hyväksyttiin.
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 8 Sosiaali- ja terveyslautakunta 30 25.04.2017 Option käyttö 1.9.2017-31.8.2018 / Vaikeavammaisten palveluasuminen ja kehitysvammaisten tilapäishoito SOSTER 30 Keravan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala järjesti keväällä 2013 tarjouskilpailun vaikeavammaisten palveluasumisen ja kehitysvammaisten tilapäishoidon hankinnasta yhdessä Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän ja Pornaisten (Mustijoen perusturva) kuntien kanssa. Kilpailutettu sopimuskausi koskee 1.9.2013-31.8.2017 välistä aikaa, jota voidaan jatkaa kahdella erillisellä optiovuodella, vuosi kerrallaan. Ensimmäinen optiokausi on 1.9.2017-31.8.2018. Keravan kaupunki toteutti teknisesti tarjouskilpailun. Jokainen kunta tekee oman hankintapäätöksensä ja puitesopimuksensa valittavien palveluntuottajien kanssa sekä päättää itsenäisesti optiokauden käyttämisestä. Hankinta on EU-kynnysarvon ylittävä hankintalain liitteen B mukainen toissijainen hankinta (terveydenhoitopalvelujen hankinta). Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hankinnasta 27.8.2013 ( 61). Optiosta päättäminen: Tämä optiopäätös koskee Nurmijärven kunnan palveluhankintaa. Optiokaudella palveluhankinnan arvot arviolta ovat: - vaikeavammaisten palveluasuminen 921 000 - kehitysvammaisten tilapäishoito 174 500 Palvelu on ollut sopimuksen mukaista eikä tästä syystä ole mitään aihetta jättää optiokautta käyttämättä. Oheisessa liitteessä on lueteltu ne palveluntuottajat, joiden kanssa tilaaja käyttää oikeuden sopimuksen jatkamiseen ensimmäisen optiokauden ajan. Ratkaisuvalta: Päätöstoimivalta perustuu kunnanhallituksen päätökseen hankintavaltuuksista (kh 31.10.2016 / 275). Perustelut: Sopimuksen jatkoa koskeva optiovaraus on todettu tarjouspyynnössä ja hankintasopimuksessa. Oheisessa liitteessä luetellut palveluntuottajat ovat valmiita jatkamaan sopimuksia. Toiminta on sujunut sovitulla tavalla palvelun tuottajien kanssa. Lisäksi on kokonaistaloudellisesti järkevää käyttää ensimmäinen optiokausi, 1.9.2017-31.8.2018. Esitys: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että vaikeavammaisten palveluasumista sekä kehitysvammaisten tilapäishoitoa koskevia sopimuksia jatketaan oheisessa liitteessä lueteltujen
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 9 Sosiaali- ja terveyslautakunta 30 25.04.2017 palveluntuottajien kanssa ensimmäisen optiovuoden 1.9.2017-31.8.2018. Lisätietoja: Sannamari Nousiainen, hallintopäällikkö puh. 040 317 2200 Päätös: Esitys hyväksyttiin.
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 10 Sosiaali- ja terveyslautakunta 31 25.04.2017 Pyyntö kuntapaikkojen käsittelystä kunnanhallituksissa ja valtuustoissa SOSTER 31 ELY -keskus lähetti Nurmijärven kunnalle pyynnön 15.3.2017 myöntää lisää kuntapaikkoja vuodelle 2017. ELY-keskus esittää, että ne kunnat, jotka eivät viime vuonna tehneet päätöksiä tai ne kunnat, joiden määrät jäivät esitettyä pienemmiksi tekevät päätöksen vastaanotosta tämän vuoden osalta viimeistään 15.5.2017 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriö on on asettanut vuodelle 2017 kuntapaikkatavoitteen, joka on 4000 koko maahan ja 700 paikkaa Uudellemaalle.Todellisuudessa kuntapaikkojen tarve saattaa olla vieläkin suurempi. Monissa kunnissa on työtä kehitetty, kotoutumisohjelmia valmisteltu ja henkilöstöä palkattu, joten työn jatkuvuus on tärkeää, vaikka oleskeluluvan saavien määrät olisivat tälle vuodelle pienempiä. Uudellamaalla on kuntia, jotka tekivät päätöksen vuodelle 2016 ja joiden kuntapaikat eivät täyttyneet toivotulla tavalla. ELY -keskus odottaa, että jo päätetyt paikat otetaan käyttöön viimeistään vuo-den 2017 aikana. ELY-keskus toivoo yhteydenottoja ja tietoa siitä, millaisella aikataululla ja miten kunta haluaa paikat kohdentaa. Ehdotetut paikkamäärät 2017 perustuvat edellisen vuoden laskentataulukkoon. ELY-keskus ehdotti 11.2 2016, että Nurmijärvi ottaisi 100 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa tai kiintiöpakolaista kuntapaikalle vuonna 2016. Nurmijärvi päätyi ottamaan 73, koska Nurmijärvi oli jo vuonna 2015 asuttanut 27 kiintiöpakolaista. Nurmijärven kunta myönsi 73 kuntapaikkaa 27.4.2016 vuodelle 2016. Paikkoja ei saatu kuitenkaan täytettyä kokonaan kyseisenä vuonna ja vuodelle 2017 jäi 13 kuntapaikkaa täytettäväksi.sopivien kuntapaikkalaisten etsintä osoittautui eri vastaanottokeskuksista haasteelliseksi ja neljä paikkaa jäi täyttämättä sopivien asukkaiden puuttuessa. Nurmijärven kunta ja ELY-keskus sekä Nurmijärven kunta ja Kalliolan kannatusyhdistys ry solmivat 27.9.2016 määräaikaisen sopimuksen alaikäisten oleskeluluvan saaneiden lasten ja nuorten perheryhmäkotitoiminnasta 18 nuorelle kertaottona (nämä sisältyvät 73 kuntapaikkaan). Valtuusto hyväksyi 25.1.2017, että kunta perustaa ilman huoltajaa tulleiden oleskeluluvan saaneiden alaikäisten perheryhmäkotitoimintaan 14 väliaikaista paikkaa ja tarkistaa ELY-keskuksen ja Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n kanssa tehdyt sopimukset vastaamaan perheryhmäkodin laajentumista sekä toiminnan vakinaistamista. Sopimukset uusittiin 23.3.2017. Koska Nurmijärvi käytti 60 paikkaa vuonna 2016, vuodelle 2017 ehdotetaan otettavaksi 40 kuntapaikkaa. ELY-keskus ei ole huomioinut ehdotuksessaan, että Nurmijärvelle otettiin 14 lasta tai
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 11 Sosiaali- ja terveyslautakunta 31 25.04.2017 nuorta Vantalan perheryhmäkotiin 23.3.2017 ja Vantalan perheryhmäkodin toiminta vakinaistettiin. Vuoden 2018 loppuun mennessä kaikki 18 nuorta täyttävät 18 -vuotta ja tällöin uusille nuorille on taas tilaa. Nurmijärven kunnan maahanmuuttopalveluiden työntekijät ovat tehneet menestyksellistä kotoutumistyötä yhdessä sivistyspalveluiden ja terveyspalveluiden kanssa. Prosesseja on luotu Karibuni-hankkeen myötävaikutuksella ja yhteistyöverkostot ovat toimivat. Nurmijärvi on myös alustavasti lupautunut ottamaan 20-25 kiintiöpakolaista vuonna 2019. Myöhemmin, ensimmäisen vastaan ottoerän jälkeen, arvioidaan kotoutumisprosessin onnistumista sekä päätetään kanta tuleviin kiintiöihin hyvissä ajoin ennen vuotta 2019. Esitys: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että Nurmijärven kunta myöntää 26 kuntapaikkaa ja samalla valtuuttaa sosiaali- ja terveystoimialan tekemään tarvittavat muutokset vuoden 2017 KS osavuosikatsauksen I ja II yhteydessä. Tähän päätökseen liittyen sosiaali- ja terveystoimiala voi tarvittaessa rekrytoida yhden pakolaisohjaajan kuntakorvausten puitteissa. Työsopimukset jatkuvat oleskeluluvan saaneiden vakiintumattomasta määrästä sekä sote-uudistuksen valmistelusta johtuen maksimissaan 31.12.2018 asti. Neljä kuntapaikkaa vuoden 2016 sopimuksesta täytetään. Lisätietoja: Erja Pentti, sosiaali- ja terveysjohtaja puh. 040 317 4096 Nina Tommola, sosiaalipalvelupäällikkö puh. 040 317 2566 Päätös: Esitys hyväksyttiin.
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 12 Sosiaali- ja terveyslautakunta 32 25.04.2017 Viranhaltijapäätökset SOSTER 32 Sosiaali- ja terveyslautakunnalle on toimitettu tiedoksi toimialajohtajan ja tulosaluepäälliköiden päätöksiä 13.3. - 16.4.2017. Kuntalain mukaan sosiaali- ja terveyslautakunta voi päättää ottaa lautakunnan käsittelyyn asian, joka on siirretty lautakunnan alaisen viranhaltijan toimivaltaan ja jossa asianomainen viranhaltija on tehnyt päätöksen. Esitys: Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi viranhaltijapäätökset ja toteaa, ettei se ota niitä käsiteltäväkseen. Lisätietoja: Sannamari Nousiainen, hallintopäällikkö puh. 040 317 2200 Päätös: Esitys hyväksyttiin.
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 13 Sosiaali- ja terveyslautakunta 33 25.04.2017 Ilmoitukset SOSTER 33 Sosiaali- ja terveyslautakunnalle on toimitettu tiedoksi: 1) Vanhusneuvoston pöytäkirja 30.1.2017 (liite) 2) Vammaisneuvoston pöytäkirja 2.2.2017 (liite) Esitys: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä em. asiat tiedoksi. Lisätietoja: Sannamari Nousiainen, hallintopäällikkö puh. 040 317 2200 Päätös: Esitys hyväksyttiin.
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 14 Sosiaali- ja terveyslautakunta 34 25.04.2017 Kehitys- ja keskusteluasiat SOSTER 34 1) Terveys- ja vanhuspalveluiden päällikkö Tarja Sainio esitteli sosiaali- ja terveyslautakunnalle ikäihmisten palveluohjausta, kotiutustiimin käyttöönottoa, kotisairaalaa, kuntouttavaa tilapäishoitoa ja kotona asumista tukevia palveluita. 2) Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Pentti esitteli sosiaali- ja terveyslautakunnalle SoTe-uudistuksen tilannetta. Ku-soten rakentumista (järjestäjän, tuotannon ja tukipalveluiden organisoitumista, yhteisen tietopohjan rakentamista, muutosjohtamista). Toiminta alkaisi 1.1.2018. 3) Nurmijärven Onnenkimpale ry:n vahingonkorvaushakemus Sosiaali- ja terveyslautakunta haluaa saada sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukseen 30.5.2017 perusteellisen selvityksen Onnenkimpaleen tilanteesta (mm. ostosopimukset ostoperusteluineen, kilpailutusasiakirjat ja selvityksen siitä, miksi ollaan ajauduttu tähän tilanteeseen. (liitteenä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Jyrki Lihrin merkintä) Lisätietoja: Erja Pentti, sosiaali- ja terveysjohtaja puh. 040 317 4096 Tarja Sainio, terveys- ja vanhuspalveluiden päällikkö puh. 040 317 3340
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 15 Sosiaali- ja terveyslautakunta 35 25.04.2017 Valtuustoaloite uutta työtä sakkojen sijaan SOSTER 35 Valtuutetut Harri Lepolahti ja Hannu Toikkanen esittävät 21.12.2016 tekemässään valtuustoaloitteessaan, että kunta ryhtyy välittömästi toimiin pitkäaikaistyöttömien työllistämisen tehostamiseksi. He esittävät myös, että kunta selvittää mahdollisuuden käyttää työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattua määrärahaa uusien työpaikkojen luomiseen Nurmijärvellä Kuusamon mallin mukaisesti. Kunnanhallitus päätti antaa 16.1.2016 aloitteen valmisteltavaksi sosiaali- ja terveystoimelle yhteistyössä elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen sekä nuorisotoimen kanssa. Kuusamossa on saatu hyviä kokemuksia kokeilulla, missä kunta maksaa päätöksensä mukaisesti avustusta työnantajille, jotka palkkaavat 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneen henkilön työsuhteeseen. Avustuksiin käytetään ns. Kela-sakkoja, jolloin rahat ovat työllistämiskäytössä ja jäävät alueen talouteen sen sijaan, että ne maksettaisiin valtiolle. Pitkäaikaistyöttömyys ja työmarkkinatuen saaminen Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan työhallinnon tilastoissa 12 kk yhtäjaksoisesti työttömänä ollutta henkilöä. Kunnan kannalta pitkäaikaistyöttömyydessä katsotaan yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita, joista aiheutuu kustannuksia kunnalle. Kunnan palvelut kohdentuvat pääsääntöisesti tähän asiakaskuntaan. Kunta maksaa yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuesta osan takaisin Kelalle. Maksettavan summan suuruus on riippuvainen henkilön työttömyyden kestosta. Työmarkkinatukea 300 999 päivää saaneiden osalta maksetaan 50 % työmarkkinatuesta takaisin kelalle. Maksettava summa on ollut tavallisesti 325 euroa/henkilö.yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta maksetaan 70 % takaisin kelalle.tämä summa on ollut tavallisesti 500 euroa/ henkilö kuukaudessa. Näiden maksettavien sakkomaksujen lisäksi lapsikorotukset korottavat maksettavaa summaa. 300 999 päivää työmarkkinatukea Henkilöä 300 999 päivää työmarkkinatukea nuoret (alle 25v) Yli 1000 päivää työmarkkinatukea Henkilöä euroa vuodessa Tammikuu 01.2016 197 14 99 1 386 000 114 376 01.2017 187 18 105 118 831 Työmarkkinatukimenot olivat vuonna 2015 yhteensä 1 410 716 euroa
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 16 Sosiaali- ja terveyslautakunta 35 25.04.2017 Työllisyydenhoito Nurmijärvellä Nurmijärven kunnassa lakisääteisiä sosiaalipalveluihin kuuluvia pitkäaikaistyöttömien palveluita hoidetaan perhe- ja sosiaalipalveluiden alaisessa työllisyyspalvelut yksikössä. Yksikkö huolehtii suunnitelmallisesta sosiaalityöstä sekä kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä kaikenikäisille nurmijärveläisille lain säätelemien työttömyyden kestojen perusteella. Kuntouttava työtoiminta on työllistymispolun alkupää, jota järjestetään monipalvelukeskus Woimalassa, yhdistyksissä ja seurakunnalla. Työllisyyspalveluihin kuuluu myös työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu typ, joka on seutukunnallista valtion kanssa järjestettävää palvelua asiakkaille. Samoin aikuisten pitkäaikaistyöttömien kuntaan työllistämistä hoitavat työllisyyspalvelut. Sosiaalipalveluiden työllisyyspalvelut seuraavat työmarkkinatuen kuntaosuuden laskua ja kutsuvat asiakkaita tilannekartoituksiin ja palveluihin. Laskussa on asiakkaiden nimet ja heidän kuntaosuuden palautuksen määrä Kelalle. 1.1.2017 (mahdollinen jatko 31.12.2018 saakka) alkanut Alusta-hankkeen palvelu täydentää kunnan olemassa olevia palveluja ja sijoittuu kunnan työllisyyspalveluissa asiakasprosessin loppuvaiheeseen. Alusta hankkeessa asiakas saa apua ja tukea avoimille markkinoille työllistymiseen. Hankkeen määrällisenä tavoitteena on työllistää erilaisin työllistämisen keinoin 48 nurmijärveläistä, jotka ovat 300 päivää työmarkkinatukea saaneet sekä 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleet. Nuoret Nurmijärvellä nuorten alle 25-vuotiaiden nuorten työllistämisestä vastaa sivistystoimen nuorisopalvelut. Nuorisolaissa todetaan, että kunnat voivat tarvittaessa järjestää nuorten työpajatoimintaa. Työpajatoiminta sijoittuu julkisen sektorin palvelupalvelukokonaisuudessa koulutus- ja työmarkkinoiden sekä sosiaalialan palvelujen välimaastoon. Palvelu on monialaista toimintaa. Nuoria työllistetään erilaisin tukimuodoin nuorten työpajaan, kunnan eri hallintokuntiin, kesäisin Sääksin rantakahvilaan ja Tiiranrannan kioskiin. Nuorten työllistämistoimien piirissä oli vuonna 2016 yhteensä 76 nuorta. Nuorisopalvelut jakaa 155 kesätyöseteliä nuorille, jotka etsivät itse kesätyöpaikkansa yrityksistä, yhteisöistä tai säätiöstä. Työnantajan tulee maksaa nuorelle palkkaa vähintään 380 euroa kahden viikon
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 17 Sosiaali- ja terveyslautakunta 35 25.04.2017 työjaksolta. Nurmijärven nuorisopalvelut maksaa työnantajalle tukea 330 euroa/nuori/kahden viikon työjaksosta. Etsivä nuorisotyö ja Ohjaamo Etsivä nuorisotyö toimii nuoren työllistymisen alkupään tukena. Asiakkaat ovat 16 29-vuotiaita nuoria.työ perustuu vapaaehtoisuuteen.tuen tarve kartoitetaan laaja-alaisesti yhdessä nuoren kanssa ja tehdään ns. tulevaisuustyötä. Nuori voi ohjautua Etsivään nuorisotyöhön koulusta (jos eroaa/keskeyttää), sosiaalityöstä, TE- toimistosta, vanhemmilta tai ottaa itse yhteyttä. Ohjaamo on suunnattu alle 30-vuotiaille nuorille. Ohjaamossa nuori saa henkilökohtaista neuvontaa ja tukea, joka voi liittyä esim. uran suunnitteluun, opiskelupaikkaan, työnhakuun tai talousasioihin. Ohjaamo on ESR- rahoitteinen tukipalvelu, jonka painopiste on ammatinhankkimiseen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa. Elinkeinotoimen rooli työpaikkojen luomisessa Elinkeinotoimi pyrkii luomaan uusia työpaikkoja: a) auttamalla uusia työllistäviä yrityksiä sijoittumaan kunnan alueelle b) tukemalla kunnassa olevien yritysten kasvua c) tukemalla uusien yritysten perustamista alueelle Toimenpiteinä elinkeinotoimi mm. osallistuu yritystonttitarjonnan kehittämiseen, markkinoi yritystontteja, vastaa yritystonttien luovutusprosessista, toimii asiakasvastaavana tahona, edistää kaupallisia hankkeita, ylläpitää toimitilaportaalia, järjestää kasvupalveluja yrityksille, järjestää ja tekee yritysneuvontaa, tekee yhteistyötä mm. yrittäjäjärjestöjen ja muiden relevanttien kumppaneiden kanssa, osallistuu kunnan vetovoiman ja imagon kehittämiseen. Kuusamon malli Kuusamon kaupunki haluaa tukea osaltaan alueen työllisyyttä kannustamalla työnantajia - yrityksiä, yhdistyksiä ja yksityisiä työnantajia tai kaupungin hallintokunnalle - tarjoamaan työpaikkoja kuusamolaisille. Kuusamo maksaa työnantajalle työttömästä henkilöstä Kelalle maksettavaa työmarkkinatukiosuutta vastaavan summan työllistämisen kuntalisänä. Avustusta maksetaan enintään palkattavasta henkilöstä maksettavan kuntaosuuden verran. Tukea voidaan maksaa kunnes henkilöllä täyttyy työssäoloehto (1.1.2017 lukien 8 kk). Avustus on tarkoitettu palkanmaksuun tai työntekijästä aiheutuviin muihin kuluihin. Kuusamon mallissa he tarjoavat työantajalle työllistettävän henkilön valintaan ja ohjaukseen liittyvää tukea.
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 18 Sosiaali- ja terveyslautakunta 35 25.04.2017 Kuusamossa mallia on toteutettu puolitoista vuotta ja tulokset ovat olleet erinomaisia. 166 henkilöä on saanut työtä. Työnantajia on 110, joista 80 yrityksiä tai yksityisiä ammatinharjoittajia tai kotitaloutta sekä yhdistyksiä on mukana 10. Useat työt ovat olleet osa-aikaisia ja ovat saaneet soviteltua työmarkkinatukea. Kuntamaksut ovat laskeneet 60 000 eurosta/kk (2016) 38 000 euroon/kk (2017). Seurantaraportit ensimmäisistä päättyneistä avustuksista kertoivat, että 47 % työsuhteista jatkuu edelleen ja 67 % kaikista työllistyneistä on saanut työtä tai työsopimuksen/lupauksen jatkosta tarvittaessa. Kuusamon mallin idea on oikea-aikainen, täyden palvelun työllistäminen. He ovat valmiit tekemään kaikkensa työnantajan ja työntekijän eteen. Kokemuksia lähikunnista Naapurikunnilta (ks. Liite 1.) tehtyjen tiedustelujen perusteella he kertoivat seuraavaa; Järvenpään Järppi tukea on myönnetty seuraavasti: 2014; 7980 euroa, 2015: 24 000 euroa; 2016: 12 560 euroa. Järvenpäässä tehdään hylkäyksiä vuosittain yksi - kaksi, johtuen siitä, että yritys ei ole ollut paikkakuntalainen tai te - toimiston myöntämä tuki on ollut jo riittävän suuri. Kyselyitä ei ole juurikaan tullut yrittäjiltä. Työaikaa toimintaan kuluu työntekijän arvion mukaan viikko vuodessa. Tuusulassa toiminta alkanut vasta viime vuoden lopulla, kiinnostus on yllättänyt positiivisesti. Hakemuksia on tänä vuonna maaliskuun puoliväliin mennessä tullut kolme ja viime vuonna kolme. Varsinaisia hylkyjä ei ole tullut, koska puhelimitse informoitaessa on pystytty ohjeistamaan ja tarkistamaan myöntämisen edellytykset. Työnantajat ovat kiinnostuneita ja puheluita on tullut päivittäin. Työllisyysasiamies markkinoi tukea aktiivisesti yritysvierailuilla. Joitakin työttömiä tuki on kiinnostanut ja kyselleet siitä, mutta tämä on ollut vähäisempää. Keravalla toiminta on ollut reilut kaksi vuotta. Yritykset ovat palkanneet 8-12 työtöntä vuosittain. Hylkääviä päätöksiä on tullut vain pari kahden vuoden aikana. Kyselyitä lisästä on tullut vähän, ei edes kuukausittain, mutta kuitenkin työttömät ovat kiinnostuneita, kun kuulevat asiasta. Työaikaa toimintaan arvioidaan menevän noin 1-2 tuntia kuukaudessa. Miten Nurmijärvi- lisä auttaisi pitkäaikaistyöttömiä työllistymään Lisän tarkoituksena on madaltaa työnantajan kynnystä palkata pitkäaikaistyötön. Työllistäminen perustuu aina työantajan tarpeeseen. Haasteena on, kohtaako työntekijän osaaminen työnantajan tarpeet. Todennäköisiä kuntalisän käyttäjiä voisivat olla kolmannen sektorin työllistäjät (kuten yhdistykset, järjestöt). Mallin
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 19 Sosiaali- ja terveyslautakunta 35 25.04.2017 käyttöönotto vaatii henkilöä, joka osaa neuvoa sekä työnantajaa ja työnhakijaa. Elinkeinotoimella on laajat yhteydet alueen työnantajiin, joten heillä on siten mahdollisuus markkinoida ja tiedottaa kuntalisästä. Elinkeinotoimen ja sosiaalipalveluiden yhteistyön tiivistäminen on tärkeää. Esitys työllistymisen Nurmijärvi - lisästä Edellä esitetyn perusteella Nurmijärvellä voisi olla perusteltua kokeilla Nurmijärvi-lisää yhtenä työllistämisen tukitoimena. Arviomme tällä tavoin työllistettävän seuraavan vuoden aikana 24 (13 %) työtöntä (300 päiväläisistä) Nurmijärveläistä. Työmarkkinatukeen varattua kuntaosuutta käytettään lisän maksamiseen ja se voisi olla 500 euroa kuukaudessa enintään 8 kuukauden ajan. Työttömän tulee olla yli 300 päivää työmarkkinatukea saanut. Työsuhteen tulee olla sellainen, että päivärahaan vaadittava työssäoloehto täyttyy (20 tuntia/ viikko ja työehtosopimusten mukainen palkkaus ja tuki eivät saa ylittää henkilön saamaa palkkaa). Työnantajille ei ole erityisehtoja eikä vaadita työttömälle valtion palkkatukea. Nurmijärvi-lisää voidaan maksaa kaikille työnantajille: yrityksille, yhdistyksille, säätiöille, yksityisille työnantajille sekä kunnan toimialoille. Perhe- ja sosiaalipalveluiden työllisyyspalvelut koordinoivat lisän myöntämistä. Käytännön toteutuksesta vastaa työllisyyspalvelut ja lisän maksatuksesta hallinto- ja talouspalvelut. Elinkeinotoimi huolehtii markkinoinnista työnantajille omalta osaltaan. Työllisyyspalvelut palkkaavat työn suunnittelijan/työhön valmentajan toimimaan työttömien ja työnantajien väissä hoitaen Nurmijärvi-lisä prosessin kokonaisuudessaan Kuusamon mallin mukaisesti palkkatukeen varatuilla määrärahoilla. Aloitteessa esitetty toimintamalli jää jatkossa sote- ja maakuntauudistuksen myötä kunnan tehtäväksi. Esitys: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että Nurmijärvi-lisä otetaan käyttöön edellä esitetyillä tavalla, varaa kokeiluun arvioidun määrärahan TA-2018 ja esittää sen edelleen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Nurmijärvi-lisä otetaan käyttöön elokuussa 2017 ja se on vuoden kokeilu. Lisätietoja: Merja Winha-Järvinen, nuorisopäällikkö puh. 040 317 2060 Aarno Kononen, kehitysjohtaja puh. 040 317 2361 Seppo Pietarinen, elinkeinojohtaja puh. 040 317 2011 Nina Tommola, sosiaalipalvelupäällikkö puh. 040 317 2566 Päätös: Esitys hyväksyttiin.
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 20 Sosiaali- ja terveyslautakunta 35 25.04.2017
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 21 Sosiaali- ja terveyslautakunta 25.4.2017 MUUTOKSENHAKU 1. OIKAISUVAATIMUS Muutosta :ssä 30 tehtyihin päätöksiin voi hakea Nurmijärven kunnan sosiaali- ja ter veys lau ta kun nal ta kirjallisella oikaisuvaatimuksella. Oikaisuvaatimus on toimitettava Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan kirjaamoon viimeistään ennen viraston aukioloajan päättymistä neljäntenätoista (14) päivänä päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä asianosainen ja / tai kunnan jäsen. :stä 28, 29, 31, 32, 33, 34, 35 ei voi tehdä oikaisuvaatimusta, koska a) päätökset koskevat vain valmiste lua tai täytäntöönpanoa tai b) niistä voi tehdä kunnallisvalituksen. 2. VALITUSOSOITUS Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta asianosainen ja kunnan jäsen. :stä ei saa valittaa, koska päätöksestä tehdään ensimmäisessä vaiheessa 1. koh dan mukaisesti oikaisuvaatimus. :stä 28, 29, 31, 32, 33, 34, 35 ei saa valittaa, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpa noa. :issä tehtyihin päätöksiin voi hakea muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta kir jallisella valituksella, joka on toimitettava valitusviranomaiselle ennen viraston au kioloajan päättymistä viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä tiedoksisaannista. OHJEITA MUUTOKSENHAUSTA Oikaisuvaatimus - / valituskirjelmä Oikaisuvaatimus / valitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on ilmoitettava: 1) valittajan nimi, ammatti ja postiosoite (asiamiehen osalta vastaavat tiedot); 2) päätös, johon haetaan muutosta; 3) miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja muutos, jota siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 4) muutosvaatimuksen perusteet. Kirjelmä on vaatimuksen tekijän itsensä tai hänen valtuuttamansa asia miehen allekirjoitettava ja siihen on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta sekä selvitys
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 22 sii tä, mistä päivästä oikaisuvaatimuksen / valituksen tekemisen aika seuraavassa to de tun mukaisesti lasketaan. Oikaisuvaatimus- / valitusaika Oikaisuvaatimus- ja valitusaika lasketaan tiedoksisaannista. Asianosaiselle (se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa) lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kun nan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville. Oikaisuvaatimuksen / valituksen toimittaminen muutoksenhakuviranomaiselle Oikaisuvaatimus- tai valituskirjelmä on muutoksenhakijan itsensä tai hänen valtuutta mansa asiamiehen toimitettava taikka postitse lähetettävä oikaisuvaatimus- tai valitusviranomaisen kirjaamoon ennen valitusajan päättymistä. Muutoksenhakuviranomaisten osoitteet Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta Käyntiosoite: Kiljavantie 539, 05250 Kiljava Postiosoite: PL 37, 01901 Nurmijärvi Sähköposti: kunta@nurmijarvi.fi Helsingin hallinto-oikeus Katuosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Markkinaoikeus Katuosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi Oikeudenkäyntimaksut Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan hallinto-oikeudessa valituksen käsit te lys tä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduk si, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asia ryh mis sä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu mak sus ta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Maksua ei peritä mm. eräissä sosaali- ja terveydenhuoltoa sekä lastensuojelua koskevissa asioissa, kansainvälistä suojelua koskevissa ulkomaalaisasioissa, oikeusapua koskevissa asioissa eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta ( 5). Markkinaoikeudessa oikeudenkäyntimaksu 1.1.2016 lukien on 2 000 euroa.
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 23 Jos markkinaoikeudessa käsiteltävässä julkisia hankintoja koskevassa asiassa han kin nan arvo on vähintään 1 miljoona euroa, oikeudenkäyntimaksu on 4 000 eu roa. Jos hankinnan arvo on vähintään 10 miljoonaa euroa, maksu on 6 000 eu roa. Yksityishenkilön oikeudenkäyntimaksu on 500 euroa. 3. HANKINTAOIKAISUVAATIMUSOHJE JA VALITUSOSOITUS MARKKINAOI- KEUTEEN Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun voidaan julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (hankintaoikaisu). Asia voidaan myös saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli han kin nan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. I Oikaisuohje Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi vaatia hankintalain 80-83 :n mukaan hankintaoikaisua. Han kin ta oi kai sua voi vaatia hankintayksiköltä kirjallisesti tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on koh dis tet tu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Asianosaisen on vaadittava hankintaoikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun asian osainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintame nettelyssä tehdystä ratkaisusta. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältä vä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa si ten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähet tämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toi mi mat to muu des ta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen vies ti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan kat sotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tie dok si an non näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tie doksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoitta mana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Hankintaoikaisua koskevan vaatimuksen sisältö Hankintaoikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Vaatimuksesta on käytävä ilmi oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Vaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa.
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 24 Toimitusosoite Hankintaoikaisuvaatimus toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta Postiosoite: PL 37, 01900 Nurmijärvi käyntiosoite: Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi Hankintaoikaisuvaatimuksen vireille tulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. II Valitusosoitus markkinaoikeuteen Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Julkisista hankinnoista annetun lain 86 :n mukaan puitejärjestelyyn perustuvaan han kin taan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asias sa käsittelylupaa. Lupa on myönnettävä, jos: 1) asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asiois sa tärkeää; tai 2) siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy. Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asian osai nen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen hankintalain 78 :n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä sii nä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätökses tä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puut teel li nen. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältä vä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa si ten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähet tämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toi mi mat to muu des ta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen vies ti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 25 Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan kat sotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tie dok si an non näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tie doksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoitta mana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituksen sisältö Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee, sekä valittajan vaa ti muk set ja niiden perusteet. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta va li tus kir jel mäs sä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyt tää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on jo ku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on al le kir joi tet ta va valituskirjelmä. Valitukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä päätös, johon haetaan muu tos ta, sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu sel vi tys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joi hin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valituksen toimittaminen Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Itse tie doksisaantipäivää ei lasketa mukaan. Hakemuksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostin avulla ku ten laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) säädetään. Jos vireillepanon viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa asiakirjat toimittaa markkinaoi keudelle ensiksi seuraavana arkipäivänä. Valituskielto Hankintalain 102 :n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla. Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, joll ei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa hankintalain 86 :n mukaisesti. Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölle Hankintalain 88 :n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti il moitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväk si. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikölle viimeistään silloin, kun hankintaa kos ke va valitus toimitetaan
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 26 markkinaoikeuteen. Ilmoitus on toimitettava hankinta yksikön kohdassa I mainittuun osoitteeseen.