PARTNER-POLTTOMOOTTORISAHA. malli C 6

Samankaltaiset tiedostot
VA K 0 LA Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )

Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki Rautatieas. Pitäjänmäki VA K OLA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus

LOMBARD-POLTTOMOOTTORISAHA malli DD

PIONEER- ( Omisa ) polttomoottorisahat mallit He ja RA

VAKOLA Koetusselostus 324

PARTNER-POLTTOMOOTTORISAHA malli R 11

Tehomittauskoe 1 ) REMINGTON-POLTTOMOOTTORISAHA malli GL-7

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Tehonmittauskoe 1) ELRAKET-polttomoottorisaha malli XD

VA K 0 LA Koetusselostus 414

HYRY-POLTTOMOOTTORISAHA malli PS 91

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Tehomnittaugkoe 1) malli PS 91 C

VA K OLA Koetusselostus 269

izz V A K 0 L A VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

malli BLK maapora, puomikaira, jääkaira, vesipumppu ja potkurilaite perämoottorikäyttöä varten.

VAK OLA Koetusselostus 372

WRIGHT -POLTT OMOOTT ORISAHA malli GS-218

VAKOLA Koetusselostus 184

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS DOLMAR-POLTTOMOOTTORISAHA

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VA K 0 LA Koetusselostus 741 Test report

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

K 0 LA MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. malli 7/19 C

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report PIONEER-MOOTTORISAHA. malli 750, valmistusvuosi 1964

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Test report. Ilmoitettu hinta ( ) : 15 in terälevyllä varustettuna 930 mk. Rakenne ja toiminta

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. STIHL-MOOTTORISAHA malli 08 Stihl chain satu type 08

PARTNER-MOOTTORISAHA malli R 14 S, valmistusvuosi.1965 Partner chain saw type I? 14 8, year of manufacturing 1965

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. MAKO-VESIPUMPPU mallit 311, 312, 313 ja 314

Manufacturer Ilmoitettu hinta ( ) : 15 in terällä varustettuna 735 mk.

STIHL-POLTTOMOOTTORISAHA malli 07 Stihl power chain suu, type 07. ot e Oy, Helsinki. Valmistaja: Andreas S tih 1, Masehinenfabrik, Waiblingen-

0110, Pitäjänmäki MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. SOLO-MOOTTORISAHA malli 70. Sola chain saw type 70

Q MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VAK OLA. 673 Test report Koetusselostus

Valmistaja: Me Culloch Corporatio n, Los Angeles, U.S.A. Manufacturer. Ilmoitettu hinta ( ) : 16 in terällä varustettuna 776 mk.

VAKOLA Koetusselostus 260. Tietoja markkinoillamme olevien polttomoottorisahojen tehoista ja eräistä muista ominaisuuksista

Valmistaja: Homelit e, Portchester, New York State, U. S. A. Manufacturer Ilmoitettu hinta ( ): 14 in terälevyllä varustettuna 898 mk.

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. HUSQVARNA-POLTTOMOOTTORISAHA malli 90 EF

JO-BU-MOOTTORISAHA malli Starlet, valmistusvuosi 1965 Jo-Bu chain saw type Starlet, year of manufacturing 1965

MOTO-STANDARD-PUUTARHATRAKTORI malli MC 7

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. tesxt

RAKET-MOOTTORISAHA malli XH valmistusvuosi 1965 Raket chain saw type XH year of manufacturing 1965

VAKOLA Koetusselostus 415

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. DOLMAR-MOOTTORISAHA malli CC DOL.11.1R chain saw type CC

Ilmoitettu hinta ( ) : 16" terällä varustettuna 685 mk.

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report

VAK OLA Koetusselostus 445

VAKOLA Koetusselostus 306 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS RAIVAUSSAHOJEN RYHMÄKOETUS. Ryhmä /59/1. Postios.

VAKOLA Koetusselostus 828 Test report

VAKOLA Koetusselostus 476 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

HORSMA-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE Koetuttaja ja valmistaja: Horsman Konepaj a, Salo. Ilmoitettu hinta ( ) : mk. Rakenne ja toiminta

VAK OLA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 533

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

VAK OLA &DJ "Helsinki Helsinki

ATLAS-AKKU mallit 3 DF 6 ja 3 DF 7

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VAKOLA Koetusselostus 671 Test report. REX 3-TRAKTORIPUMPPU valmistusvuosi 1966 Rex 3 tractor pump year of manufacturing 1966

VAKOLA Koetusselostus 893. Test report

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VAKOLA Koetusselostus 863. Test report

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VA K OLA. "CAJ Helsinki Koetusselostus 784 Test report

lacil Helsinki Rukkila Helsinki ,1111 Pit6j6nmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VAKOLA Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki.

Test report. Kuva 1. Vella II-uuni

1975 Koetusselostus 912 Test report

WALTERSCHEID-NIVELAKSELI

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

Ilmoitettu hinta ( ) : 16 in terälevyliä varustettuna 895 mk.

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Kuva 1. Cera-Tester viljankosteusmittari.

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet lukien

Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet

VAKO LA "Helsinki Helsinki

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

VAKOLA Koetusselostus 913 Test report. RIVIERRE CASALIS ER 40 C PAALAIN Rivierre Casalis ER 40 C pick-up baler

"JÄÄKONE"-MAIDONJÄÄHDYTIN

PEITTAUSKONE OVAS-KOMBI valmistusvuosi 1974 Seed treater OVAS-KOMBI year of manufacture 1974 (Finland)

*;% '441"xlka.lpir.

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

KRUPS-KOTITALOUSVAA'AT mallit 07 ja Pena. Krups-kotitalousvaaka, malli 07

Postios. Helsinki Rukkila VA K 0 L A

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA

Research Institute-af. Agricultural Engirieering. SALAMA-AKKU malli 6E405

V K LA Koetusselostus 920. Test report

BILLNÄSIN UUDET KIRVEET JA KIILAT

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Vasara-Matti. VASARA-MATTI-MYLLY mallit Vasara-Matti ja Vasara-Matti S

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. HAKOCOMBINETTE-PUUTARHATRAKTORI Hakocombinette walking tractor

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta /2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

VA K 0 LA Koetusselostus 363

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

VAKOLA Koetusselostus 195

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Transkriptio:

VAKOLA ADI Helsinki Rukkila Helsinki 43 48 12 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1960 Koetusselostus 356 PARTNER-POLTTOMOOTTORISAHA malli C 6 Koetuttaja ja valmistaja: Ab Partne r, Mölndal 1, Ruotsi. Ilmoitettu hinta (1. 7. 60): 46 em:n terällä varustettuna 67 500 mk. Rakenne ja toiminta Partner polttomoottorisaha, malli C 6 on ilmajäähdytteisellä 2-tahtisella bensiinikäyttöisellä kaasutinmoottorilla varustettu yhden miehen saha. Jäähdytysrivoilla varustettu sylinteri on kevytmetallia ja sen sisäpinta on kovakromattu. Moottori on varus- Ryhmä 181 7068/60/1

2/366 tettu Pallas-uimurikaasuttimella ja S.E.M. vauhtipyörämagneetolla. Sahan teräosaa on kierrettävä 90 siirryttäessä kaatoasennosta katkontaan ja päinvastoin. Kaasuvipu, - jossa on kaksi paininta, on sijoitettu taaempaan kädensijaan peukalolla hoidettavaksi. Polttoaineeseen sekoitetaan voiteluainetta suhteessa 1:20. Käynnistyslaite on sijoitettu tuulettimen pyörän ja kampiakselin kammen väliin. Käynnistimen teräsvaij eri tulee polttoainesäiliön läpi ja sen vetonuppi on säiliön päällä. Voima siirtyy kampiakselin päässä olevan keskipakokytkimen ja kartiohammaspyöräparin välityksellä terää käyttävälle ketjupyörälle. Terän voitelua varten on välityspyörästöstä liikkeensä saava mäntäpumppu. Sahassa on kouruhammasterä. Terän tukilevyssä on kärkipyörä. Sahan mukaan kuuluivat seuraavat työkalut ja varusteet: 2 kuusiokoloavainta, 3 putkihylsyavainta, kiintoavain, magneeton avain, ulosvedin, rasvapuristin, öljyn mittakannu, suppilo ja työkalulaukku. Mit t oj a: Sahan valmistusnumero A 4410 pituus 105 cm terän pituus kuorituesta terän kärkeen 44 paino säiliöt täynnä 14,7 kg Moöttorin sylinterin läpimitta 50 mm iskun pituus 50 iskutilavuus 98 cm3 puristussulide 6,5 valmistajan ilmoittama nimellisnopeus ei tiecl. m/s suurin nopeus 7 550 r/min joutokäyntinopeus n. 2 880 Terän nopeus moottorin nimellisnopeudella ei tied. m/s harituksen leveys 7,5 mm tukilevyn paksuus 6,5 o Polttoainesäiliön tilavuus 0,7 1 Terän voiteluainesäiliön tilavuus 0,2 Teoreettinen kannon pituus n. 5 cm Koetus Koetus suoritettiin vuosina 1956-59. Koetuksen aikana sahalle tuli n. 200 käyttötuntia. Tulokset teräketjun tehon ja leikkuunopeuden mittauksista esitetään piirroksessa 1.

3/356 Terökeljun teho hv ILME: IMEMINN. I mimmempqm==s5qmpht,!_ii N em 4 II 11:1-.. I11 1 ' 1 i I.1 I I : II lir 0 II 1 Leikkuu-, II. ra EI i nopeus NIMI ml. cm,is liffinp ME. EM. EMME ""9"" ~111II --, 60 s Nl 70 MINE UI.. e e e ei Gig/s II Iffill. ' 1 I 1 4500 5000 5500 r/min 6000 Moottorin nopeus Piirros 1. P artner C 6-polttomoottorisahan terän teho sekä leikkuunopeus katkottaessa mittauslaitteessa 25,0 em:n läpimittaista tuoretta koivua. Paras terän teho n. 3,0 hv, saatiin moottorin nopeuden ollessa 5 280 r/min ja paras leikkuunopeus, n. 70 em2/s moottorin nopeudella 5 400 r/min. Kok'eessa käytetyn terän harituksen leveys oli 7,5 mm. Kytkin luisti terää kuormitettaessa moottorin nopeuden ollessa n. 4 140 r/min. Arvostelu Rakenne ja käyttö ominaisuudet Sahan teräo-saa on kierrettävä 900 siirryttäessä kaatoasennosta katkontaan ja päinvastoin. Voima siirtyy kartiohammaspyöräparin välityksellä terää käyttävälle ketjupyörälle. Terän voitelua varten on välityspyörästöstä liikkeensä saava mäntäpumppu. Koetuksen aikana sahaa käytettiin yhteensä n. 200 tuntia. Tästä ajasta kului n. 54 tuntia tukin tekoon, n. 40 tuntia raivaus laitteella varustettuna erilaiseen raivaus.työhön 1), n. 13 tuntia 1) Vrt. koetusselostusta n:o 306 vuodelta 1959.

4/356 paikalliskäyttöön, n. 3 tuntia leikkuutehon ja polttoaineen kulutuksen mittauksiin sekä loput rankojen, paperipuun ja halkojen tekoon. Sahassa käytettiin kokeiden aikana 3 Partner-teräketjua, joista ensimmäinen oli höylähammasteräketju. Teräketjun tehoksi moottorin nopeuden ollessa 5 280 r/min, joka vastaa teräketjun nopeutta 8,15 m/s, saatiin 3,0 hv. Tällöin painettiin terää puuta vasten 17,3 kp:n voimalla. Kytkin alkoi luistaa painettaessa terää puuta vasten n. 18,5 kp:n voimalla. Moottorin nopeus oli tällöin n. 4 140 r/min. Tehon mittauskokeen yhteydessä saatiin n. 25 cm:n läpimittaista tuoretta koivua sahattaessa parhaaksi leikkuunopeudeksi moottorin nopeuden ollessa 5 400 r/min n. 70 cm2/s. Polttoaineen kulutus mitattiin erillisten käsivaralla suoritettujen leikkuunopeuden mittauskokeiden yhteydessä. Se oli n. 33 cm:n läpimittaisia kiekkoja jatkuvasti sahattaessa tuoreesta kuusesta n. 2,6 ja joutokäynnissä n. 1,1 litraa tunnissa. Polttoainetta kului n. 1,8... 2,0 litraa työtunnissa. 1 litra polttoainetta riitti n. 7,4 m2 poikkipinnan leikkaamiseen sulasta kuusesta. Tutkimuslaitoksella tähän mennessä kokeillun 25 sahan joukosta valitussa 13: ssa polttoaineen kulutukseltaan edullisimmassa sahassa yksi polttoainelitra on riittänyt keskimäärin 10,4 m2 leikkaamiseen sulasta kuusesta. Edullisin tulos vertailuryhmässä on 12,6 m2 ja epäedullisin 8,5 m2. Sahan leikkuunopeus on pienenlainen. Saha on liian raskas. Olisi eduksi, jos terää ei tarvitsisi kääntää siirryttäessä kaadosta katkontaan ja päinvastoin. Polttoaineen kulutus suoritettuun työhön nähden on suurenlainen. Taaemman kädensijan muodosta sekä kierrettävästä kaasuvivusta johtuen sahan ohjaus etenkin katkottaessa on hieman epävarmaa. Lisäksi kierrettävä kaasuvipu saattaa aiheuttaa vajaalla kaasulla sahausta. Teräketju pysähtyy helposti kun terää painetaan puuta vasten voimakkaammin kuin paras leikkuunopeus edellyttää. Terän ja moottorin aiheuttama tärinä tuntuu voimakkaana kädensij oissa. Terälaipassa olevat syvennykset ja reiät vaikeuttavat sahan irroittamista puusta, puun vähänkin puristuessa terää vasten. Polttoainesäiliö on polttoaineen kulutukseen nähden pieni. Kaarnatuki ei pidä jäätyneessä puussa.

5/356 Sytytystulpan johtoineen sekä kaasuvaijerin tulisi olla paremmin suojatut. Käynnistyslaitteen vetonupin muoto on sellainen, että se pyrkii irtoamaan kädestä käsineen ollessa liukas. Käynnistyslaite on korjauksia silmällä pitäen hankalasti sijoitettu. Äänen voimakkuutta ei mitattu. Kestävyys Kiertokangen laakeri rikkoutui n. 55 käyttötunnin kuluttua. Ilmanpuhdistimen bakeliittinen kiinnitysmutteri särkyi n. 14 käyttötunnin kuluttua. Kytkinien jousi katkesi ja kytkimeen oli päässyt öljyä n. 22 käyttötunnin kuluttua. Magneettoon havaittiin päässeen vettä taaemman kädensijan muodostaman putken kautta. Putken päällä oleva kumisuojus oli kulunut puhki n. 147 käyttötunnin kuluttua. Kaasuvivun vaijeri, teräketju nivelien kulumisen johdosta ja käynnistimen rullien suojusrengas jouduttiin uusimaan n. 165 käyttötunnin kuluttua. Samalla uusittiin tuuletinkammio, johon oli tullut murtuma. Kaasuvivun vaij erin liitoskappale oli irronnut jo 139 käyttötunnin kuluttua. Vähäisempiä huomautuksia Sytytystulppa vaihdettiin n. 22 käyttötunnin kuluttua. 1) Käynnistimen vaijeri katkesi n. 55 ja 165 käyttötunnin kuluttua. Magneeton kärjet vaihdettiin n. 182 käyttötunnin kuluttua. Lopputarkastuksen yhteydessä n. 200 käyttötunnin jälkeen todettiin seuraavaa: Terän tukilevy ja kärkipyörä olivat runsaasti kuluneet ja kärkipyörän laakeri oli hyvin väljä. Kytkimen puoleinen runkolaakeri oli jonkin verran löysä ja tiiviste oli vuotanut jonkin verran öljyä kytkimeen. Yksi kytkimen jousista oli poikki. Teräketjun terät ja nivelet olivat loppuun kuluneet. Vähäisempiä huomautuksia Kytkinrumpuun oli kulunut jonkin verran uria. Vaihteiston akselien laakerit olivat ulkokehästään hieman väljät. Terän kiristimen nokka oli hieman kulunut. Kaasuvaij erin vaippa oli rikki. Taaemman kädensijan suojuskumi oli venynyt liian pitkäksi ja väljäksi. 1) Kestävyyden kannalta tarpeeton osan vaihto.

6/356 Sylinterin suurin kulumismittaus oli 0,04 mm eli 0,08 mm sylinterin läpimitan dm:ä kohden. Tähän mennessä samaan tapaan tutkitun 13 sahan vastaavien lukujen keskiarvo on 0,09 mm dm:ä kohden. Männän ylempi tiivistysrengas oli kulunut 0,78 % ja alempi 0,57 % alkuperäisestä painostaan. Tähän mennessä samaan tapaan tutkitun 13 sahan vastaavien lukujen keskiarvot ovat 1,96 ja 1,25 %. Käyttöominaisuuksiltaanl) sahaa on pidettävä olosuhteitamme silmällä pitäen huonona. Suoritetussa koetuksessa on Partner C 6-p olttomoottorisahan kestävyyteen 2) nähden ollut runsaasti huomauttamista. Käyttöominaisuudet arvostellaan seuraavia arvosanoja käyttäen: erittäin hyvä, hyvä, kohtalaisen hyvä, tyydyttävä, runsaasti huomauttamista ja huono. Kestävyys arvostellaan seuraavia arvosanoja käyttäen: erittäin hyvä, hyvä, tyydyttävä, runsaasti huomauttamista ja huono. Helsingissä maaliskuun 31 päivänä 1960. MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetuttajan ilmoituksen mukaan: Partner C 6-polttomoottorisahoja ei enää valmisteta eikä niitä ole tuotu Suomeen vuoden 1957 jälkeen. Sahoja on maassa n. 4 000 kpl. Koneen mukana seuraa kuvitettu suomenkielinen ohjekirja sekä erillinen terän viilausohjekirjanen. Valmistaja on luvannut Partner-polttomoottorisahoille määräehdoilla 6 kk:n takuun. Partner-polttomoottorisahoja huolletaan ja korjataan seuraavilla paikkakunnilla olevissa valtuutetuissa korjaamoissa: Rovaniemi, Kemijärvi, Sodankylä, Ylitornio, Kemi, Taivalkoski, Pudasjärvi, Oulu, Suomussalmi, Hyrynsalmi, Kajaani, Sotkamo, Kuhmo, Nurmes, Lieksa, Ilomantsi, Joensuu, Outokumpu, Kiihtelysvaara, Iisalmi, Pihtipudas, Kokkola, Vaasa, Lapua, Seinäjoki, Inha, Ähtäri, Saarijärvi, Äänekoski, Konnevesi, Pieksämäki, Keuruu, Mänttä, Tammijärvi, Savonlinna, Mikkeli, Pertunmaa, Kuhmoinen, Orivesi, Tampere, Valkeakoski, Padasjoki, Hämeenlinna, Lahti, Heinola, Lappeenranta, Lauritsala, Tainionkoski, Kotka, Kuninkaankylä, Porvoo, Rajamäki, Pori, Helsinki. Koetus- ja tutkimustulosten vanhenemisen vuoksi sekä väärinkäsitysten ja harhauttavien tietojen syntymisen estämiseksi koetus- ja tutkimusselostuksia tai erillisiä koetus- ja tutkimustuloksia ei ole lupa julkaista eikä kirjallisesti esittää ilman tutkimuslaitoksen kussakin tapauksessa erikseen antamaa kirjallista lupaa. Helsinki 1960. Valtioneuvoston kirjapaino