ORIVEDEN LUKIO KURSSISELOSTEET 2011-2012
2 1.8.2005 voimaan tulleen opetussuunnitelman mukaan BIOLOGIA... 4 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO... 5 ENGLANTI, A1-kieli... 7 FILOSOFIA... 9 FYSIIKKA... 10 HISTORIA... 14 KEMIA... 14 KUVATAIDE... 15 LIIKUNTA... 16 MAANTIEDE... 18 MATEMATIIKKA LYHYT... 19 MATEMATIIKKA PITKÄ... 20 MUSIIKKI... 22 OPINTO-OHJAUS... 22 PSYKOLOGIA... 23 RANSKAN KIELI, B2- JA B3-kieli... 25 RUOTSIN KIELI, B1-kieli, toinen kotimainen kieli... 28 SAKSAN KIELI, B2- ja B3-kieli... 29 TERVEYSTIETO... 34 TIETOTEKNIIKKA... 36 USKONTO ev.lut... 38 VENÄJÄN KIELI, B3-kieli... 39 YHTEISKUNTAOPPI... 41 YRITTÄJYYSKURSSI... 41 ÄIDINKIELI... 42 OPPIAINEET ja LYHENTEET... 43
3 SÄILYTÄ TÄMÄ VIHKO LUKIO-OPINTOJESI AJAN! Tässä vihkosessa on esitelty lyhyesti syventävien ja soveltavien kurssien sisältöjä. Pakolliset kurssit on esitelty musiikissa ja kuvaamataidossa, sillä jommasta kummasta aineesta on otettava kaksi kurssia ja toisesta yksi. Tutustu eri kursseihin ja suunnittele kurssivalintasi. Muista kuitenkin, että kaikki toiveesi eivät välttämättä toteudu, joten ole valmis joustamaan valinnoissasi. MUISTA! Jos käyt lukion kolmessa vuodessa, sinulla tulee olla sekä 1. että 2. vuonna kursseja vähintään 28 (yhteensä siis väh. 56), jolloin kolmannelle vuodelle jää 19 kurssia. Kokonaiskurssimäärän on oltava vähintään 75, mutta saadaksesi pelivaraa on parempi, että alun alkaen valitset muutaman ylimääräisen kurssin.
BIOLOGIA PAKOLLISET KURSSIT 1 ja 2 4 BI1 Eliömaailma Kurssilla tutustutaan siihen, millaisia elämä ja eliöt ovat ja millaisissa olosuhteissa ne viihtyvät. Tavoitteena on saada yleiskuva luonnon toiminnasta ja ekologian keskeisistä periaatteista. BI2 Solu ja perinnöllisyys Kurssi käsittelee elämän ilmiöitä solutasolla, solun rakennetta ja energiataloutta. Aiheisiin tutustutaan myös mikroskopoinnin ja risteytystehtävien avulla. SYVENTÄVÄT KURSSIT BI3 Ympäristöekologia Kurssin tavoitteena on antaa yleiskuva erilaisista ympäristöongelmista sekä Suomen luonnosta ja sen ekologiasta. Kurssiin sisältyy myös pieni tutkimus ympäristön tilasta. BI4 Ihmisen biologia Kurssin tavoitteena on perehtyä ihmisen keskeisiin elintoimintoihin ja saada kokonaiskuva niiden yhteistyöstä. Samalla käsitellään myös sairauksien syitä ja seurataan alan uutisia. BI5 Bioteknologia Kurssilla syvennetään tietoja solun ja geenien rakenteesta ja toiminnasta sekä mikrobeista. Perehdytään näitä tietoja hyödyntävän bio- ja geenitekniikan menetelmiin, mahdollisuuksiin ja ongelmiin. BI6 Työkurssi Kurssilla tehdään käytännön harjoitustöitä kuten laborointeja, mikroskooppitehtäviä, ympäristötutkimusta sekä harjoitellaan itsenäistä tiedonhankintaa esim. eläinten käyttäytymisestä. Perehdytään tulosten esittämiseen ja laaditaan työselostuksia. Kurssi arvostellaan työselostusten perusteella.
BI7 Kertauskurssi Kerrataan kurssien keskeistä sisältöä. Sopii ainereaaliin valmistautuville tai muuten vain kiinnostuneille opiskelijoille. Kurssi arvostellaan harjoitustehtävien perusteella. kurssi 1. suoritetaan ensin, kurssi 2. ennen kurssia 5. muuten järjestys vapaa ELÄMÄNKATSOMUSTIETO PAKOLLISET KURSSIT 1,2 ja 3 ET1 Hyvä elämä Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin ET2 Maailmankuva Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä. KESKEISET SISÄLLÖT maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti 5
koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi ET3 Yksilö ja yhteisö Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen. KESKEISET SISÄLLÖT ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena ihmisoikeudet ja niiden historia poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä SYVENTÄVÄT KURSSIT ET4 Kulttuuriperintö ja identiteetti Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa 6
7 ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. KESKEISET SISÄLLÖT maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt uskonnon ja uskonnollisuuden olemus uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen ateismi ja agnostismi sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisin ENGLANTI, A1-kieli Perusopetuksen vuosiluokalla 3 alkanut oppimäärä PAKOLLISET KURSSIT: 1, 2, 3, 4, 5, 6 1 Nuori ja hänen maailmansa 2 Viestintä ja vapaa-aika 3 Opiskelu ja työ 4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma 5 Kulttuuri 6 Tiede, talous ja tekniikka SYVENTÄVÄT KURSSIT: 7, 8, 9, 10 Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen ja ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen. ENA7 Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käsitellä aihepiirejä luonto ja kestävä kehitys sekä ajankohtaiset globaalit ilmiöt. Kurssin aikana kerrataan keskeistä kielioppia ja keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen ja valmentaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.
ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin 8 Kurssin tavoitteena on harjoituttaa suullista ilmaisua, sen sujuvuutta, ääntämistä ja intonaatiota, sekä kannustaa ja rohkaista opiskelijaa käyttämään suullista kielitaitoaan erilaisissa tilanteissa. Kurssin aikana kerrataan ja kartutetaan sanastoa ja harjoitellaan myös puheen ymmärtämistä. Kurssi antaa siten paremmat valmiudet selviytyä ylioppilastutkinnosta. Harjoitusmuotoina ovat pari- ja ryhmäkeskustelut sekä opiskelijoiden toiveiden mukaan suulliset esitykset, puheet, paneelikeskustelut, väittelyt, draama ym. Ryhmän maksimikoko on 16 opiskelijaa. Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4-10. Arviointi perustuu opiskelijoiden kurssin päätteeksi pareittain suorittamaan suulliseen kokeeseen, joka arvioidaan myös käyttäen asteikkoa 4-10, sekä opiskelijan kurssin aikana osoittamiin taitoihin ja aktiivisuuteen. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä SOVELTAVAT KURSSIT ENA9 Kertauskurssi lukion aloittaville Kurssi on puolen kurssin mittainen ja tarkoitettu niille lukion aloittaville oppilaille, joilla on ollut vaikeuksia englannin opiskelussa peruskoulussa. Kurssilla kerrataan peruskielioppiasioita sekä tehdään kielitaidon eri osa-alueiden harjoituksia ryhmän tarpeen mukaan. Kurssi arvostellaan merkinnällä hyväksytty=s/hylätty. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista tunteihin ja annettujen tehtävien suorittamista. ENA10 Abikurssi Kurssilla kerrataan kielioppia ja kartutetaan sanastoa, harjoitellaan kuullun- ja luetunymmärtämistä, rakenteita, ainekirjoitusta, tiivistelmän laadintaa ym. ylioppilaskirjoitusten tehtävätyyppejä. Työmuotona käytetään myös suullisia harjoituksia.
9 FILOSOFIA PAKOLLINEN KURSSI 1 FI1 Filosofian peruskysymyksiä SYVENTÄVÄT KURSSIT FI2 Filosofinen etiikka Kurssilla perehdytään filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin. Kurssilla opitaan arvioimaan elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista ja perustelemaan arvioita etiikan käsittein. Keskeisenä kurssin tavoitteena on myös kriittisyyden ja suvaitsevaisuuden kehittäminen. FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Kurssilla perehdytään siihen, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä. Opitaan erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä. Kurssilla pohditaan myös tiedon mahdollisuuksia ja rajoja, mitä ylipäänsä voidaan tietää ja mitä ei. Lisäksi kurssilla opitaan hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen luonnetta ja argumentoinnin ja päättelyn perusteita. FI4 Yhteiskuntafilosofia Kurssin keskeisenä sisältönä ovat yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus. Kurssilla opitaan hahmottamaan yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttamista. Kurssilla perehdytään myös poliittisen filosofian perusajatuksiin sekä nykykulttuuriin liittyviin filosofisiin peruskysymyksiin kuten sukupuolisuuteen, identiteetin rakentumiseen ja monikulttuurisuuteen.
FYSIIKKA PAKOLLINEN KURSSI 1 10 FY1 Fysiikka luonnontieetenä Fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana. Aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset, energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa. Kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi. Voima liikkeen muutoksen aiheuttajana. Liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeavaan suoritusjärjestykseen vaadittavat edeltävät kurssit löytyvät alla olevasta taulukosta. Voit kysyä neuvoa myös fysiikan opettajalta. Kurssi Edeltävät kurssit Fysiikka luonnontieteenä (FY1) Lämpö (FY2) FY1 Aallot (FY3) FY1 Liikkeen lait (FY4) FY1 Pyöriminen ja gravitaatio (FY5) FY1 ja FY4 Sähkö (FY6) FY1 ja FY4 Sähkömagnetismi (FY7) FY1, FY4 ja FY 6 Aine ja säteily (FY8) FY1 ja FY4 Fysiikan työkurssi (FY9) FY1 Elektroniikan kurssi (FY10) FY1 Fysiikan kertauskurssi (FY11) FY1 FY2 Lämpö Kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen Paineen yleinen määritelmä, hydrostaattinen paine Kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia Mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde Lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia Energiavarat
11 FY3 Aallot Harmoninen voima ja värähdysliike Aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen Aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen Heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen Valo, peilit ja linssit Ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen FY4 Liikeen lait Liikkeen mallit ja Newtonin lait Etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat Noste Liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate Liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate Värähdysliikkeen energia FY5 Pyöriminen ja gravitaatio Momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen Pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike Pyörimisen liikeyhtälö Pyörimismäärän säilyminen Pyörimisliikkeen energia Ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys Gravitaatiovoima ja gravitaation alainen liike Heittoliike ja planeettojen liike Satelliitit ja niiden käyttö FY6 SÄHKÖ Sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa Jännitteen ja sähkövirran mittaaminen Ohmin laki Joulen laki Vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä Kondensaattori, kytkennät ja energia Sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi
12 FY7 Sähkömagnetismi Magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä Varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä Induktiolaki ja Lenzin laki Induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio Energian siirto sähkövirran avulla Tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen Värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä Sähköturvallisuus Energiateollisuus FY8. Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily Röntgensäteily Mustan kappaleen säteily Valosähköilmiö Säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne Atomimallit, esimerkkinä Bohrin atomimalli Kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio Atomiytimen rakenne Radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus Massan ja energian ekvivalenssi Ydinreaktiot ja ydinenergia Aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu FY9 Fysiikan työkurssi Perehdytään koejärjestelyn tekemiseen ja tietokonepohjaiseen mittausjärjestelmään. Harjoitellaan mittaustulosten käsittelymenetelmiä ja mittausvirheen arviointia. Tehdään fysikaalinen tutkimus ja siitä tieteellisen raportin periaatteiden mukainen työselostus. Tehdään etupäässä työpareittain kokeellisia tutkimustöitä. Pyritään tekemään opintovierailu teollisuuslaitokseen tai johonkin oppilaitokseen. Oppikirja: Fysiikan töitämoniste. Suositus: FY1-kurssin jälkeen. Yhteyksiä: Tukee kokeellisesti lähes kaikkia fysiikan kursseja ja muita luonnontieteellisiä kursseja.
13 FY11 Fysiikan kertauskurssi Kerrataan täydentäen lukion fysiikka - etenkin 1. ja 2. luokan kurssit. Syvennetään matemaattisten mallien käyttöä fysiikassa. Pyritään luomaan kokonaiskuva fysiikasta. Tarkastellaan fysiikan yhteiskunnallista merkitystä. Oppikirja: Fysiikan kertauskirja. Suositus: Teoriakurssien jälkeen. Yhteyksiä: Tukee ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintojen sisäänpääsykokeisiin valmistautumista. SOVELTAVAT KURSSIT FY10 Elektroniikan kurssi (2. tai 3. luokalla, suositus) Käsitellään kokeellisesti erilaisia sähkökomponentteja, virtapiirejä, värähtelypiirejä käytettävissä olevilla välinesarjoilla ja oskilloskoopeilla. Tehdään oma elektroniikkalaite piirilevylle. Toteutuu, jos löytyy riittävästi osallistujia (vähintään 8). Kurssista ei anneta numeroarvostelua. Oppikirjan hankkiminen on vapaaehtoista. (Voi myös saada lainaan.) Suositus: Fy1-kurssin jälkeen Yhteyksiä: Tukee kokeellisesti FY6- ja FY7-kursseja ja antaa pohjaa mahdollisille sähköalan jatko-opinnoille. Kun teet fysiikan syventävien kurssien valintoja, kannattaa ottaa huomioon seuraavia seikkoja: Fysiikan työkurssi FY9 vahvistaa kokeellisesti muita lukion kursseja ja tutustuttaa korkeakoulujen kokeellisiin harjoitustöihin. Kertauskurssi FY11 kertaa etupäässä lukion 1. ja 2. luokan kursseja ylioppilaskirjoituksia ja jatko-opintopaikkojen sisäänpääsykokeita varten. Elektroniikan kurssi FY10 vahvistaa kursseja FY6 ja FY7 sekä antaa valmiutta elektroniikan eritasoisille jatko-opinnoille. Koulumme monipuoliset opetusvälineet antavat mahdollisuuden fysiikan ja muiden luonnontieteiden syvälliselle oppimiselle ja harrastamiselle.
HISTORIA PAKOLLISET KURSSIT 1,2,3 ja4 HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri HI2 Eurooppalainen ihminen HI3 Kansainväliset suhteet HI4 Suomen historian käännekohtia 14 Kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Suositus pakollisten kurssien suoritusjärjestykseksi on 1,2,3,4. SYVENTÄVÄT KURSSIT HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan saakka Kurssilla tarkastellaan Suomen historian kehityslinjoja esihistoriasta vuoteen 1809. Lisäksi kurssin sisältöihin kuuluu paikallishistoriaa. Kurssin painotuksista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa kurssin alussa. HI6 Kulttuurien kohtaaminen Kurssi käsittelee Euroopan ulkopuolisten alueiden historiaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Tarkastelun kohteeksi valitaan joitakin Euroopan ulkopuolisia kulttuureja. Kurssin sisällöistä ja työtavoista sovitaan kurssin alussa. KEMIA PAKOLLINEN KURSSI 1 KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia SYVENTÄVÄT KURSSIT KE2 Kemian mikromaailma Tutustutaan aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliseen yhteyteen. Kurssilla käytetään jaksollista järjestelmää ja opiskellaan hapetuslukuja. Opitaan kemialliset sidokset ja isomeriakäsite. Esitietoina vaaditaan KE1. KE3 Reaktiot ja energia Tällä kurssilla opitaan kirjoittamaan kemiallisen reaktion reaktioyhtälöitä, tutustutaan reaktiotyyppeihin, mekanismeihin ja sovelluksiin. Opiskellaan kemiallisen reaktion energiamuutoksia ja reaktionopeutta. Lasketaan reaktioyhtälöihin liittyviä laskuja. Käsitellään kaasujen yleinen tilanyhtälö. Esitietoina vaaditaan KE1 Ja KE2.
KUVATAIDE 15 KE4 Metallit ja materiaalit Kurssilla opiskellaan sähkökemiaa, mm. kemiallinen pari ja elektrolyysi. Käsitellään metalleja ja epämetalleja, sekä niiden happi- ja vety-yhdisteitä. Tutustutaan bio- ja synteettisiin polymeereihin sekä komposiitteihin. Esitietoina vaaditaan KE1 ja KE2. KE5 Reaktiot ja tasapaino Käsitellään tasapainoreaktioita sekä liukoisuutta ja liukoisuustasapainoa. Tulkitaan ja tuotetaan tasapainoon liittyviä graafisia esityksiä. Esitietoina vaaditaan KE1 ja KE2. KE6 Työkurssi Syvennetään kemian teorioita ja taitoja tekemällä synteesejä ja analyysejä eri kemian osa-alueilta. Tutustutaan tutkimusraportteihin ja laaditaan työselostuksia. KE7 Kertauskurssi Kerrataan kurssien keskeisiä oppisisältöjä ja vahvistetaan laskennollisia taitoja. Harjoitellaan reaalikokeeseen vastaamista. Esitietoina vaaditaan KE1-KE5. PAKOLLISET KURSSIT 1-2 KU1 Minä, kuva ja kulttuuri Kaikille yhteinen kuvataiteen kurssi Keskeiset sisällöt: Kuvan kulttuurinen tulkinta, kuva-analyysi, taiteellinen ilmaisu. Työtavat: Luennot, tutkielmat, taiteellinen työskentely KU2 Ympäristö, paikka ja tila Keskeiset sisällöt: arkkitehtuuri, muotoilu, suunnitteluprosessit. Työtavat: Luennot, tutkielmat, oma suunnitteluprojekti SYVENTÄVÄT KURSSIT (valtakunnalliset) KU3Media ja kuvien viestit Keskeiset sisällöt: Median kuvien erittely ja mediateknologiaan tutustuminen oman kuvailmaisun kautta. Työtavat: Tutkielmat, mediailmaisua eri tekniikoilla: kameroilla, videolla ja tietokoneella
KU4Taiteen kuvista omiin kuviin Keskeiset sisällöt: Taiteen ja taideilmaisun historia. Työtavat: Luennot, tutkielmat, oma taiteellinen työskentely 16 KU5 Nykytaiteen työpaja Keskeiset sisällöt: Nykytaiteen suuntaukset, taideilmaisun mahdollisuudet Työtavat: Taiteelliset harjoitukset, näyttelykäynnit. KOULUKOHTAISET KURSSIT KU6 Kuvataiteen lukiodiplomikurssi Sisältö: Valtakunnallisen lukiodiplomin suorittaminen. Työtavat: Taiteellinen työskentely KU7 Keramiikkakurssi Sisältö: Keraamiset tekniikat Työtavat: Taiteellinen työskentely KU8 Grafiikan kurssi Sisältö: Graafiset tekniikat: metalligrafiikka, serigrafia, collagrafia, carborundum. Työtavat: Taiteellinen Työskentely. LIIKUNTA Pakolliset kurssit 1,2 LI 1 Taitoa ja kuntoa Kurssin tavoitteena on, että opiskelija jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista, saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan, saa myönteisiä liikuntakokemuksia, tutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihin, ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi. keskeiset sisällöt: Fyysisen kunnon harjoittelu, fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi, lihashuolto ja rentoutus, sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit, voimistelu eri muodoissaan, tanssi eri muodoissaan, talviliikunta, uinti ja vesipelastus, yleisurheilu, suunnistus ja luontoliikunta
17 LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen Kurssin tavoitteena on, että opiskelija monipuolistaa lajitaitojaan ja tietojaan, saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen, saa ohjausta henkilökohtaisen, terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimiseen, oppii vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä, oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä, kehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä. keskeiset sisällöt: Fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus, sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit, voimistelu eri muodoissaan, tanssi eri muodoissaan, talviliikunta, kuntouinti ja vesiliikunta, luontoliikunta, jokin uusi liikuntalaji SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden edistäminen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssin sisältöjen tarkentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä. LI3 Virkisty liikunnasta Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön. LI4 Yhdessä liikkuen Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä ovat vanhat tanssit tai jokin muu yhdessä toteutettava liikunta. LI5 Kuntoliikunta Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.
MAANTIEDE LI6, Liikuntadiplomikurssi Opiskelija suorittaa lukiodiplomin liikunnasta. Valtakunnallisen liikunnan lukiodiplomin suorittamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut viisi (5) liikunnan kurssia. Tämän lisäksi opiskelija antaa näytöt liikuntatiedoista, liikuntakykyisyydestä ja erityisosaamisestga valitsemassaan lajissa. Opiskelijan laatiman portofolion ja muun seurannan perusteella todistukseen merkitään muut eniten harrastetut lajit, menestyminen kilpaurheilussa ja osallistuminen koulun liikuntatoimintaan. Yhteistyötaidot arvioidaan liikuntakurssien perusteella. Liikuntadiplomi arvioidaan numerolla 1-5. Liikuntadiplomikurssi suoritetaan varsinaisen kouluajan ulkopuolella erikseen sovittavina aikoina ja se alkaa parittomien vuosien syksyllä. PAKOLLISET KURSSIT 1 ja 2 GE1 Sininen planeetta Kurssilla käydään läpi maapallon keskeiset luonnonolosuhteet kuten ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet ja pinnanmuotoihin vaikuttavat tekijät. Tavoitteena on saada yleiskuva maapallon luonnonoloista ja niiden alueellisista eroista. GE2. Yhteinen maailma Kurssilla perehdytään väestötieteeseen, luonnonvarojen hyödyntämiseen ja ihmistoiminnan alueelliseen rakenteeseen. Tavoitteena on ymmärtää alueellisten erojen syitä ja kestävän kehityksen edellytyksiä. SYVENTÄVÄT KURSSIT GE3. Riskien maailma Kurssi käsittelee ihmistoimintaa uhkaavia riskejä (maanjäristykset, myrskyt, luonnonvarojen loppuminen ) sekä näiden riskien vähentämismahdollisuuksia. Samalla seurataan uutisia ajankohtaisista riskeistä. GE4. Aluetutkimus Kurssilla perehdytään maantieteelliseen tiedonhankintaan, erityisesti karttoihin ja paikkatietojärjestelmiin. Tehdään tutkimus itse valitusta alueesta, esim. valtiosta ja käytetään siinä näitä taitoja. 18
19 GE5. Kehitysmaat Tutustutaan tarkemmin jonkin alikehittyneen alueen (esim. Afrikan) maantieteeseen ja etsitään syitä sen ongelmiin. Käsitellään kehitysyhteistyön eri muotoja. Kurssi etenee erilaisten harjoitustöiden, filmien sekä sanomalehti- ja internettutkimusten muodossa. GE6. Euroopan aluemaantiede ja kertaus Kurssilla kerrataan luonnon- ja kulttuurimaantiedettä ylioppilaskirjoituksia varten. Aineistona käytetään Eurooppaa, josta samalla hankitaan syventävää tietoa ja kerrataan nimistöä. Kurssi arvostellaan harjoitustöiden perusteella ja sille voivat osallistua myös muut asiasta kiinnostuneet. -kurssi 1. suoritetaan ensin, muuten järjestys vapaa MATEMATIIKKA LYHYT PAKOLLISET KURSSIT 1,2,3,4,5 ja 6. MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt MAB2 Geometria MAB3 Matemaattisia malleja I MAB4 Matemaattinen analyysi MAB5 Tilastot ja todennäköisyys MAB6 Matemaattisia malleja II SYVENTÄVÄT KURSSIT MAB7 Talousmatematiikka Perehdytään indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muihin sellaisiin laskelmiin sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Sovelletaan tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn. MAB8 Matemaattisia malleja III Kurssilla käsitellään tarkemmin trigonometrisia funktioita. Tutustutaan vektoreihin ja niiden laskutoimituksiin. MAB9 Kertauskurssi Kerrataan lukion pakollisten kurssien asioita. Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin tutustumalla vanhoihin tehtäviin.
MATEMATIIKKA PITKÄ 20 PAKOLLISET KURSSIT suoritetaan numerojärjestyksessä (suluissa suositeltava suoritusvuosi) MAA1 Funktiot ja yhtälöt (I) MAA2 Polynomifunktiot (I) MAA3 Geometria (I) MAA4 Analyyttinen geometria (I) MAA5 Vektorit (I) MAA6 Todennäköisyys ja tilastot (II) MAA7 Derivaatta (II) MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot (II) MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot (II) MAA10 Integraalilaskenta (III) VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT(suluissa suositeltava suoritusvuosi) MAA11 Lukuteoria ja logiikka (I) Tutustutaan matemaattisen logiikan perusteisiin sekä lukuteoriaan kuten kokonaislukujen jaollisuusominaisuuksiin ja alkulukuihin. Esitietoina vaaditaan kurssien MAA1 ja MAA2 tiedot. MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (II) Tällä kurssilla käytetään paljon graafisia laskimia. Opitaan ymmärtämään absoluuttinen ja suhteellisen virheen käsitteet. Tutustutaan ratkaisualgoritmeihin ja likimääräismenetelmiin yhtälöiden ja yhtälöryhmien ratkaisuissa sekä differentiaalilaskennassa. Opiskellaan polynomien jakoyhtälö. Esitietoina vaaditaan kurssien MAA1 - MAA8 tiedot MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (III) Kurssilla syvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemusta. Täydennetään integraalilaskennan taitoja ja sovelletaan niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen. Tutkitaan lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia. Esitietoina vaaditaan kurssien MAA1 - MAA10 tiedot.
21 KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT(suluissa suositeltava suoritusvuosi) MAA14 Kertauskurssi (III) Kerrataan lukion pitkän matematiikan pakolliset kurssit. Esitietoina vaaditaan kurssien MAA1 - MAA10 tiedot. MAA15 Talousmatematiikka (II tai III) Perehdytään indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muihin sellaisiin laskelmiin sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Tilastollisia menetelmiä sovelletaan erityisesti mahdollisien projektitehtävien käsittelyyn. Esitietoina vaaditaan kurssien MAA1 MAA6 tiedot. Kurssi toteutetaan joka toinen vuosi (lv. 2011-2012, 2013-2014 jne.). MAA16 Tilastollinen päättely (II tai III) Tutustutaan tilastoaineiston mallintamiseen todennäköisyysjakaumilla. Tutustutaan otoksen informaation perusteella luottamusväliin ja luottamustasoon arvion tarkkuuden mittana. Perehdytään käytettävien mallien hyvyyden ja niiden pohjalta laadittavien ennusteiden luotettavuuden testaukseen. Vahvistetaan tilasto- ja todennäköisyyslaskennan taitoja. Esitietoina vaaditaan kurssin MAA6 tiedot. Kurssi toteutetaan joka toinen vuosi (lv. 2012-2013, 2014-2015 jne.). MAA17 Lineaarialgebra (II tai III) Opiskellaan matriisien laskutoimitukset ja matriisien käyttöä yhtälöryhmien ratkaisemiseen. Tutustutaan vektoriavaruuksiin ja lineaarikuvauksiin. Käsitellään ominaisarvoja ja ominaisvektoreita. Esitietoina vaaditaan kurssien MAA1 - MAA5 tiedot. Kurssi toteutetaan joka toinen vuosi (lv. 2012-2013, 2014-2015 jne.). MAA18 Geometrian ja vektorien täydennys sekä kompleksiluvut (II tai III) Syvennetään geometrian osaamista ja tutustutaan matemaattiseen todistustekniikkaan lähinnä yhtenevyyslauseiden kautta. Käsitellään kolmiulotteinen vektoriavaruus, jossa uutena asiana vektoritulo ja skalaarikolmitulo. Laajennetaan lukualuetta kompleksilukuihin. Opiskellaan kompleksilukujen määritelmä ja laskutoimitukset. Tutustutaan kompleksitasoon. Määritetään toisen asteen yhtälön yleinen ratkaisu. Esitietoina vaaditaan MAA1 MAA8 tiedot (voidaan opiskella samanaikaisesti kurssin MAA8 kanssa). Kurssi toteutetaan joka toinen vuosi (lv. 2011-2012, 2013-2014 jne.). Kurssin tarkka sisältö selviää kurssin alussa.
22 MUSIIKKI PAKOLLISET KURSSIT 1-2 MU1 Musiikki ja minä Opiskelija tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. MU2 Moniääninen Suomi Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja ja oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä. SYVENTÄVÄT KURSSIT MU3 Ovet auki musiikille Opiskelija tutustuu itselleen vieraisiin musiikinlajeihin ja musiikkikulttuureihin. MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. MU5 Musiikkiprojekti Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan musiikillinen kokonaisuus, joka voi olla esim. pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteiden välinen projekti. OPINTO-OHJAUS PAKOLLINEN KURSSI 1 OPO1 Koulutus, työ ja tulevaisuus Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opiskeluun ja jatko-opintoihin liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssi jaetaan kahdelle vuodelle. Keskeiset sisällöt: lukio-opintoihin liittyvät käytänteet, opiskelutekniikka, itsetuntemus, ylioppilaskirjoitukset, ammatillinen suuntautuminen, jatko-opintomahdollisuuksiin perehtyminen ja niihin hakeutuminen, työelämätietous ja yrittäjyys. Kurssin suoritus edellyttää osallistumista ryhmänohjaustuokioihin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.