Riihimäen lukio Koulukatu 5 11130 Riihimäki www.riihimaki.fi/lukio lukio@riihimaki.fi Rehtori Apulaisrehtori Koulusihteeri Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaaja Terveydenhoitaja Erityisope aja Kuraa ori Psykologi Vah mestari Kari Jukarainen kari.jukarainen@riihimaki.fi Ulla Korpinen ulla.korpinen@riihimaki.fi Piia Veijalainen piia.veijalainen@riihimaki.fi Rii a Valkonen rii a.valkonen@riihimaki.fi Päivi Modig paivi.modig@riihimaki.fi Jaana Kirjavainen jaana.kirjavainen@riihimaki.fi virka avoinna Elina Papponen elina.papponen@riihimaki.fi Marjo Ma sson marjo.ma sson@riihimaki.fi Seppo Salli seppo.salli@riihimaki.fi Satu Islander Ruokapalvelutyöntekijä Ope ajainhuone Fax ope ajien sähköpos t: etunimi.sukunimi@riihimaki.fi 040 330 4605 019 758 4606, 040 330 4606 019 758 4607, 040 330 4607 019 758 4608, 040 330 4608 040 330 4635 019 758 5617 050 591 0053 019 7584600, 040 330 4600 019 758 4613, 040 330 4613 019 758 4612 019 758 4609 019 758 4614 Riihimäen lukio on erinomainen koulu, jossa nuorilla on mahdollisuus laadukkaaseen ja oivaltavaan oppimiseen monipuolisissa oppimisympäristöissä. Tehokas ohjaustoiminta tukee opiskelua, menestymistä ylioppilastutkinnossa ja sijoi umista jatko-opintoihin. Koulussa korostuu yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen sekä toimiva harrastuskul uuri. Koulun arjessa hyväksytään jokaisen yhteisön jäsenen erilaisuus ja kunnioitetaan sitä. Normaalin perustyön lisäksi koulutyössä painotetaan ainerajat yli ävää yhteistyötä. Lukio luo hyvät mahdollisuudet yhteistyöhön muiden oppilaitosten ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa sekä ohjaa nuoria yhteistyökykyisiksi. Riihimäen lukion arvot opiminen yhteistyökyky ihmisläheisyys turvallisuus 1
TERVETULOA RIIHIMÄEN LUKIOON Tervetuloa aloi amaan uu a lukuvuo a Riihimäen lukiossa. Luet Riihimäen lukion Opinto-opasta, joka sisältää kaikki tärkeimmät koulunkäynin lii yvät asiat ivistetyssä muodossa. Tutustu oppaaseen huolella. Oppaasta saat vastauksen moneen arkipäivän kysymykseen. Anna myös koväkesi tutustua oppaaseen, joka on lue avissa myös koulun kosivuilta. Riihimäen lukio tarjoaa sinulle laaja-alaisen yleissivistyksen ja monenlaisia etoja ja taitoja. Samalla se valmistaa sinua jatko-opintoihin ja työelämään. Laaja kurssitarjonta, moderni opiskeluympäristö, uuden teknologian hyödyntäminen, innostunut henkilökunta ja tekemisen meininki tarjoavat erinomaiset pui eet opiskelulle. Loppu on sinusta itsestäsi kiinni. Ensimmäisen vuoden opiskelija, olet nyt lukiotaipaleesi alkumetreillä ja sinusta on tullut lukioopiskelija, joka osaa o aa itse vastuun omista opinnoistaan. Uusi lukuvuosi uudessa koulussa on aina mahdollisuus uuteen alkuun. Käytä tämä mahdollisuus hyväksesi he ensimmäisestä päivästä lähen. Toisen vuoden opiskelija, olet jo kokenut lukio-opiskelija, joka osaa o aa opiksi virheistään ja joka osaa keski yä kaikkein olennaisimpaan, opiskeluun. Tämän vuoden aikana opit asioita, jotka vievät sinua vauhdilla koh ylioppilastutkintoa ja jatko-opintoja. Abi, aloitat lukio-opintojesi loppusuoran, jota leimaavat ylioppilaskirjoitukset ja niihin valmistautuminen. Viimeiseen kouluvuoteen lii yy paljon tapahtumia, joista saat muistoja elämäsi varrelle. Kouluviihtyvyydestä on puhu u paljon. Meistä jokainen voi vaiku aa siihen omalla asenteellaan. Viihtyvyy ä edistää säännöllinen työnteko: oppitunneilla on mukavampi olla, kun tulet niille valmistautuneena, jolloin tunnin asiat eivät ole sinulle vieraita. Jos koko tun kuluu vieraiden asioiden parissa, viihtyvyyskin kärsii. Pidä myös huolta omasta jaksamisestasi. Siihen vaiku avat meille kaikille tutut asiat: rii ävä lepo, liikunta ja ulkoilu sekä monipuolinen ravinto. Riihimäen lukion on meidän kaikkien yhteinen työyhteisömme. Toisen kunnioi aminen, toisesta väli äminen, suvaitsevaisuus ja yhteistyö ohjaavat työtä tässä talossa. Mie, millaista lukuvuo a sinä haluat olla mukana tekemässä! Innostusta, menestystä ja kaverista väli ämistä alkavaan lukuvuoteen! 2
AIKATAULUT JA ARKIPÄIVÄN OHJEET TYÖAJAT JA LOMAT Syyslukukausi Kevätlukukausi Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma 11.8.2015-22.12.2015 11.1.2016-4.6.2016 12.10.-18.10.2015, viikko 42 23.12.2015-10.1.2016 22.2.2016-28.2.2016, viikko 8 24.3.2016-28.3.2016 Henkilökohtaiset lomamatkat tulee ajoi aa koulun loma-aikoihin. Ope ajat eivät anna tukiopetusta lomamatkojen vuoksi aiheutuneista poissaoloista. Myöskään erillisiä koejärjestelyitä ei lomamatkojen vuoksi tehdä. JAKSOT 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso 11.8.2015 ke 30.9.2015 to 1.10.2015 ma 30.11.2015 1.12.2015 pe 5.2.2016 ma 8.2.2016 pe 8.4.2016 ma 11.4.2016 la 4.6.2016 WILMA Wilma on www-pohjainen ohjelma, jossa opiskelija voi tehdä kurssivalintoja, tarkistaa ja muokata henkilö- ja osoite etoja, seurata poissaolojaan sekä tulostaa esimerkiksi opiskelijarekisterio een. Wilmaa käytetään myös ohjauksen ja itseohjautuvuuden tueksi. Riihimäen lukion Wilma on osoi eessa h ps://wilma.riihimaki.fi. Huoltajatunnukset pos tetaan huoltajille ensimmäisen jakson aikana. Huoltajatunnuksia voi edustella myös apulaisrehtorilta tai opinto-ohjaajilta. Huoltajatunnukset ovat voimassa koko sen ajan, kun opiskelija on lukiossa kirjoilla. Jos täysi-ikäinen opiskelija haluaa sulkea huoltajiensa pääsyn omiin Wilma- etoihin, hänen on ilmoite ava siitä apulaisrehtorille kirjallises. Wilmaan on lada avissa älypuhelinsovellus. KANSLIA JA VAHTIMESTARI Lukion kanslia on avoinna opiskelijoiden asioin a varten koulupäivinä klo 10.30-11.30 ja 12.1513.00. Vah mestari on tava avissa päivi äin ala-aulassa olevassa työ lassaan klo 9.30-9.50 sekä 12.4013.00. Muina aikoina vah mestariin saa parhaiten yhteyden puhelimitse (040 330 4613). RUOKAILU Ruokailu tapahtuu porrastetus klo 10.50-12.45 välisenä aikana. Ennen kunkin jakson alkua kerrotaan, mitkä ryhmät menevät syömään väli ömäs ruokailua edeltävän oppitunnin jälkeen klo 10.50. Muiden ryhmien kohdalla ope aja pää ää ruokailuajan, joka on oppitunnin keskellä. Ruokatunnin pituus on 30 minuu a. Ilmoitetuista ruokailuajoista on ehdo omas pide ävä kiinni! 3
HENKILÖKUNTA 4 Eveli Heini Hokkanen Kirs Hu unen Leena Hälinen Minna Jarho Maarit Jukarainen Kari Juntunen Tuija Kaakinen Ari Kolehmainen Jarmo Komonen Tuomo Korpinen Ulla Körkkö Niina Laaksonen Kalle Laaksonen Kris ina Lamberg Pauliina Lö erg Erkki Modig Päivi Muumäki Heidi Nurmela Minna Päres-Schulman Leena Pääsky Leena Rajamaa Timo Räsänen An Rönnkvist Essi Rössi Anne Salmela Liina Savonmäki Sirkka Simola Ritva Sinivuori Juha-Pekka Suomalainen Jari Turunen Heidi Valkonen Rii a Valovirta Eero Virtanen An (EVE) (HOK) (HUT) (HÄL) (JAR) (JUK) (JUN) (KAA) (KOL) (KOM) (KOR) (KÖR) (LAA) (LKR) (LAM) (LÖF) (MOD) (MHE) (NUM) (PÄR) (PÄÄ) (RAJ) (RÄS) (RÖN) (RÖS) (SAL) (SSI) (SIM) (SIN) (SUO) (THE) (VAL) (VVI) (VIR) matema ikka, etotekniikka psykologia, filosofia, tutortoiminta äidinkieli ja kirjallisuus uskonto, filosofia, psykologia englan rehtori, ruotsi ruotsi, venäjä historia, yhteiskuntaoppi historia, yhteiskuntaoppi musiikki apulaisrehtori, elämänkatsomus eto, filosofia ruotsi, saksa ruotsi, englan englan espanja, ranska äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä opinto-ohjaus saksa, ruotsi fysiikka, matema ikka äidinkieli ja kirjallisuus, opiskelijakunnan ohjaava ope aja biologia, maan ede historia, yhteiskuntaoppi uskonto, filosofia, kevätlukukausi ilmaisutaito kemia kuvataide biologia äidinkieli ja kirjallisuus matema ikka fysiikka, matema ikka liikunta, terveys eto opinto-ohjaus liikunta, terveys eto, urheiluvalmennus matema ikka, etotekniikka Kirjavainen Jaana Ma sson Marjo Papponen Elina Veijalainen Piia Salli Seppo Islander Satu Pyykkö Heidi Tuominen Marika Vilenius Niina terveydenhoitaja psykologi kuraa ori koulusihteeri vah mestari ruokapalvelutyöntekijä ruokapalvelutyöntekijä siis jä siis jä
RYHMÄNOHJAUS JA OPINTORYHMÄT 15a 15b 15c 15d 15e 15f Minna Nurmela Jari Suomalainen An Virtanen Heidi Muumäki ja Juha-Pekka Sinivuori Tuija Juntunen Tuomo Komonen 310 Nii y 302 Musta aukko 218 Akseli 118 Wiesn 229 Mielen la 252 Ääninen 14a 14b 14c 14d 14e 14f Erkki Lö erg Jarmo Kolehmainen Timo Rajamaa Leena Päres-Sculman Leena Pääsky Anne Rössi 119 Impivaara 232 Kollaa 231 Rooma 208 Toukola 312 Hal 307 Hila 13a 13b 13c 13d 13e 13f Niina Körkkö Kris ina Laaksonen Pauliina Lamberg Kalle Laaksonen Liina Salmela Heini Eveli 117 Stonehenge 115 Mayflower 120 Chez Marianne 116 Þingvellir 025 Valööri 215 Origo 12h Ulla Korpinen 217 Tavu Kaksoistutkintolaiset Rii a Valkonen Ruokalan neuvo elu la Ryhmänohjaaja Huoleh i opintoryhmänsä koulun käytäntöihin tutustu amisesta ja ryhmäy ämisestä. Pitää ryhmänohjaustuokiot ja huoleh i ajankohtaisesta edo amisesta. Haasta elee ensimmäisen vuosikurssin aikana ja tarvi aessa myöhemminkin opintoryhmänsä opiskelijat. Seuraa ryhmänsä kokonais lanne a. Seuraa ryhmänsä opiskelijoiden poissaoloja ja tar uu niihin väli ömäs. Pitää yhtey ä ryhmänsä opiskelijoiden huoltajiin. Au aa opiskelijaa kurssitarjo npulmissa. Myöntää vapautuksen opiskelusta 1-3 päiväksi. 5
1. JAKSO 11.8.-30.9. VKO MA TI KE TO PE LA 33 11.8. Lukuvuoden avajaiset 12.8. Ilmoittautuminen 1. jakson uusintoihin 12.00 mennessä 13.8. Koulukuvaus 14.8. Koulukuvaus 34 17.8. 18.8. 19.8. Uusintakoe 15.45-18.45 ENA RAB, EAB, VEB, MAB, HI, GE, FY, FI, TE 20.8. Uusintakoe 15.45-18.45 AI, RUB, SAA, SAB, MAA, BI, UE, PS, KE, YH 21.8. 35 24.8. 25.8. opekokous 11.00-11.45 26.8. Hyväntekeväisyysjalkapalloturnaus 13-15.30 27.8. Abien yo-infot 8.30 ja 9.30 28.8. 36 31.8. Yrittäjyysteemaviikko, päivänavaus 1.9. 2.9. Studia Generalialuennot 3.9. 4.9. Yrittäjätapaaminen, lounas 12.00 5.9. Opettajien vesopäivä 37 7.9. YO-kuuntelu: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8.9. YO-kuuntelu: vieras kieli, pitkä oppimäärä 9.9. YO-kuuntelu: vieras kieli, lyhyt oppimäärä 10.9. 1. vsk:n kotiväen ilta 18.00 11.9. YO: ÄI, tekstitaidon koe 38 14.9. YO: PS,FF,HI,FY,BI 15.9. Liikenneturvallisuustapahtuma 2 vsk. 16.9. YO: vieras kieli, pitkä oppimäärä 17.9. Ysien päivä, oppiainemessut 18.9. YO: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 39 21.9. 1. palkin arviointi YO: ÄI, esseekoe 22.9. 2. palkin arviointi Opettajien kokous 23.9. 3. palkin arviointi YO: MA 24.9. 4. palkin arviointi 25.9. 5. palkin arviointi YO: UE,ET,YH,KE,GE,TE 40 28.9. 6. palkin arviointi YO-koe: vieras kieli, lyhyt oppimäärä 29.9. 7. palkin arviointi 30.9. 8. palkin arviointi 6
Muistiinpanoja: Studia Generalia-luennot 2.9.: 8.05 1 vsk., 9.30 2 vsk. ja 11.30 3 vsk. LUKUJÄRJESTYS MA TI KE TO PE 8.05-9.20 3 8 7 6 8 9.30-10.50 5 6 2 4 1 11.00-12.45 6 4 5 3 2 12.55-14.10 4 ROT 12.50 3 7 5 14.20-15.35 7 1 (13.15-14.30) 1 8 2 (14.40-15.55) 7
2. JAKSO1.10.-30.11. VKO MA TI KE T0 PE 40 1.10. 2.10. 41 5.10. Opettajien kokous 11.00-11.45 6.10. Riihimäen lukio 110 vuotta 7.10. 8.10. Kokeiden palautus 1-4 9.10. Kokeiden palautus 5-8 Ilmoittautuminen 2. jakson uusintoihin 12.00 mennessä 42 12.10. SYYSLOMA 13.10. SYYSLOMA 14.10. SYYSLOMA 15.10. SYYSLOMA 16.10. SYYSLOMA 43 19.10. 20.10. 21.10. Uusintakoe 15.45-18.45 AI, RUB, SAA, SAB, MAA, BI, UE, PS, KE, YH 22.10. Uusintakoe 15.45-18.45 ENA RAB, EAB, VEB, MAB, HI, GE, FY, FI, TE 23.10. 44 26.10. 13-16 Fronter-koulutus opettajille 27.10. Lukion matematiikkakilpailu 28.10. 29.10. Koe kampustapahtuma abeille 30.10. Urheiluopistokurssi 30.10.-1.11. 45 2.11. 3.11. Lukion fysiikkakilpailu 4.11. 5.11. Studia Generalia: Arto Kivimäki 12.55-14.10 Lukion kemiakilpailu 6.11. Opettajien virkistyspäivä 12.00-16.00 46 9.11. 10.11. Yo-ilmoittautumisinfo 8.30 ja 9.30 11.11. Yo-ilmoittautumisinfo 9.30 ja 14.20 12.11. 13.11. 47 16.11. 17.11. Abien kotiväen ilta 18.00 18.11. 19.11. 1. palkin arviointi opettajainkokous 13.45-14.30 Ro-koulutus: Ryhmäilmiö 14.30-16.30 20.11. 2. palkin arviointi 48 23.11. 3. palkin arviointi 24.11. 4. palkin arviointi 25.11. 5. palkin arviointi 26.11 6. palkin arviointi 27.11 7. palkin arviointi 8 49 30.11 8. palkin arviointi
Muistiinpanoja: LUKUJÄRJESTYS MA TI KE TO PE 8.05-9.20 3 8 7 6 8 9.30-10.50 5 6 2 4 1 11.00-12.45 6 4 5 3 2 12.55-14.10 4 ROT 12.50 3 7 5 14.20-15.35 7 1 (13.15-14.30) 1 8 2 (14.40-15.55) 9
3. JAKSO 1.12.-5.2. VKO MA TI KE TO PE 49 1.12. 2.12. Studia-tapahtuma abeille Messukeskuksessa 3.12. 4.12. Syksyn lakkiaiset ja itsenäisyysjuhla 13.00 50 7.12. Kokeiden palautus palkit 1-4 8.12. Fronter-koulutus 12-9.12. 10.12. Kokeiden palautus palkit 5-8 Ilmoittautuminen 3. jakson uusintoihin 12.00 mennessä 11.12. 51 14.12. 15.12. Uusintakoe 16.00-19.00 AI, RUB, SAA, SAB, MAA, BI, UE, PS, KE, YH 16.12. 17.12. Abi-infopäivä Uusintakoe 15.45-18.45 ENA RAB, EAB, VEB, MAB, HI, GE, FY, FI, TE 18.12. 52 21.12. 22.12. 23.12. JOULULOMA 24.12. JOULULOMA 25.12. JOULULOMA 53 28.12. JOULULOMA 1 4.1 JOULULOMA 29.12. JOULULOMA 5.1 JOULULOMA 30.12. JOULULOMA 6.1. JOULULOMA 31.12. JOULULOMA 7.1. JOULULOMA 1.1. JOULULOMA 8.1. JOULULOMA 2 11.1. 12.1. 13.1. 14.1. 15.1. 3 18.1. Abit-opet lentopallo-ottelu 12.55-14.10 19.1. 2. vsk:n kotiväen ilta18.00 20.1. Yo-info 13.00 ja 14.20 21.1. Väittelykilpailu 2. vsk9.30-11.00 22.1. Yo-info 8.30 ja 13.00 4 25.1. 26.1. Ysien kotiväen infoilta 27.1. 1. palkin arviointi RO-kokous 13.45-14.45 Opettajienkokous 14.45-16.00 28.1. 2. palkin arviointi 29.1. 3. palkin arviointi 5 1.2. 4. palkin arviointi 2.2. 5. palkin arviointi 3.2. 6. palkin arviointi 4.2. 7. palkin arviointi 5.2. 8. palkin arviointi 10
Muistiinpanoja: LUKUJÄRJESTYS MA TI KE TO PE 8.05-9.20 3 8 7 6 8 9.30-10.50 5 6 2 4 1 11.00-12.45 6 4 5 3 2 12.55-14.10 4 ROT 12.50 3 7 5 14.20-15.35 7 1 (13.15-14.30) 1 8 2 (14.40-15.55) 11
4. JAKSO 8.2.-8.4. VKO MA TI KE TO PE 6 8.2. 9.2. 10.2 Palautukset 1-4 7 15.2. YO-kuuntelu: vieras kieli, pitkä oppimäärä 16.2. YO-kuuntelu: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 17.2. YO-kuuntelu: vieras kieli, lyhyt oppimäärä. 11.2. Palautukset 5-8 18.2. Penkkarit 12.2. YO: ÄI tekstitaidon koe Ilmoittautuminen 4. jakson uusintaan 12.00 mennessä 19.2. Vanhojen päivä 8 22.2. TALVILOMA 9 29.2. Uusintakoe 15.45-18.45 ENA RAB, EAB, VEB, MAB, HI, GE, FY, FI, TE 23.2. TALVILOMA 24.2. TALVILOMA 1.3. 2.3. Uusintakoe 15.45-18.45 AI, RUB, SAA, SAB, MAA, BI, UE, PS, KE, YH 25.2. TALVILOMA 26.2. TALVILOMA 3.3. 4.3. Opettajien kokous 11.00-11.45 10 7.3. 8.3. Kulttuuri- ja liikuntailtapäivä 9.3. 10.3. 11.3. 11 14.3. YO: ÄI, esseekoe 15.3. 16.3. YO: UE,ET,YH,KE,GE,TE 17.3. 18.3. YO: vieras kieli, pitkä oppimäärä 12 21.3. YO: RU 22.3. 23.3. YO: MA 24.3. 25.3. PITKÄPERJANTAI 13 28.3. 2. PÄÄSIÄISPÄIVÄ 29.3. 30.3. 1.palkin arviointi YO: PS,FF,HI,FY.BI 31.3. 2. palkin arviointi RO-kokous 13.45-15.45 Opettajien kokous 15.45-16.00 1.4. 3. palkin arviointi YO: vieras kieli, lyhyt 14 4.4. 4. palkin arviointi 5.4. 5. palkin arviointi 6.4. 6. palkin arviointi 2 vsk. TET 7.4. 7. palkin arviointi 2 vsk. TET 8.4. 8. palkin arviointi 2 vsk. TET 12
Muistiinpanoja: LUKUJÄRJESTYS MA TI KE TO PE 8.05-9.20 3 8 7 6 8 9.30-10.50 5 6 2 4 1 11.00-12.45 6 4 5 3 2 12.55-14.10 4 ROT 12.50 3 7 5 14.20-15.35 7 1 (13.15-14.30) 1 8 2 (14.40-15.55) 13
5. JAKSO 11.4.-4.6. VKO MA TI KE TO PE LA 15 11.4. 12.4. Kokeiden palautus palkit 1-4 16 18.4. 19.4. 20.4. Uusintakoe 15.45-18.45 AI, RUB, SAA, SAB, MAA, BI, UE, PS, KE, YH 17 25.4. 26.4. 27.4. Ammattipaneeli 12.55-14.10 2. vsk 13.4. 14.4. 15.4. Kokeiden palautus palkit 5-8 Ilmoittautuminen 5. jakson uusintoihin 12.00 mennessä 21.4. Uusintakoe 15.45-18.45 ENA RAB, EAB, VEB, MAB, HI, GE, FY, FI, TE 22.4. 28.4. 29.4. 18 2.5. Mestarien areena 1vsk. 3.5. Suunnittelukokous 15-18 4.5. 5.5. HELATORSTAI 6.5. 7.-8.5. SEIKKAI- LUKURSSI 19 9.5. Yo-ilmoittautumssinfo syksyn 2016 kirjoittajille 10.5. Yo-ilmoittautumisinfo syksyn 2016 kirjoittajille 11.5. 12.5. TUTOR-LEIRI 13.5. TUTOR-LEIRI 20 16.5. 17.5. Ilmoittautuminen syksyn 2016 ylioppilaskirjoituksiin päättyy 12.00 18.5. 19.5. 20.5. 21 23.5. 24.5. 1. palkin arviointi 25.5. 2.palkin arviointi 26.5. 3. palkin arviointi 27.5. 4. palkin arviointi 22 30.5. 5. palkin arviointi 31.5. 6. palkin arviointi 1.6. 7. palkin arviointi 2.6. 8. palkin arviointi 3.6. Kokeiden palautus palkit 1-8 Lakkiaisharjoitukset 16.15 4.6. 8.30-9.00 1.-2. vsk. kevätjuhla 10.00 lakkiaiset 14
Muistiinpanoja: LUKUJÄRJESTYS MA TI KE TO PE 8.05-9.20 3 8 7 6 8 9.30-10.50 5 6 2 4 1 11.00-12.45 6 4 5 3 2 12.55-14.10 4 ROT 12.50 3 7 5 14.20-15.35 7 1 (13.15-14.30) 1 8 2 (14.40-15.55) 15
RIIHIMÄEN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT A. Järjestyssääntöjen tavoi eet Sääntöjen tavoi eena on viihtyisä, turvallinen ja rauhallinen kouluyhteisö. Jokainen on vastuussa yhteisölle sääntöjen nouda amisesta. B. Koulualue ja kouluaika Koulun alue on koululat, koulun ton ja ton in rajoi uvat katuosuudet. Kouluajaksi katsotaan työsuunnitelman mukainen työaika sekä kaikki koulun järjestämät laisuudet koulussa tai koulun ulkopuolella. Koulupäivän aikana opiskelijalla on lupa poistua koulualueelta nk. vapaatunneilla. C. Päivi äinen työskentely Oppitunnit alkavat ja pää yvät täsmällises koulun ohjelman mukaises. Ope aja ja opiskelijat huolehvat, e ä opetusla on siis oppitunnin pää yessä. Kouluyhteisön jäsenet omalta osaltaan vastaavat koulualueen siisteydestä ja viihtyisyydestä. Koulun omaisuu a on käsiteltävä huolellises. Kulkuvälineet on säilyte ävä niille osoitetuilla paikoilla niin, e ä kulku pihoille ja koulurakennuksen oville ei esty. D. Vapaa-ajan toiminta Koulun loissa tapahtuvassa vapaa-ajan toiminnassa tulee nouda aa koulun järjestyssääntöjä. Järjestävä yhteisö vastaa omasta laisuudestaan. E. Tupakoin ja päihteet Tupakkatuo eiden ja päihteiden käy ö on kielle y kouluaikana, koulualueella ja koulun järjestämissä laisuuksissa. Alkoholin ja muiden huumaavien aineiden tuominen koulun alueelle ja koulun järjestämiin laisuuksiin on kielle y. Säännön rikkomisesta seuraa kirjallinen varoitus tai määräaikainen koulusta ero aminen. F. Vilppi ja vilpin yritys Vilpillinen toiminta koe laisuuksissa tai itsenäisessä työskentelyssä, kuten tutkielman tai esitelmän valmistelemisessa, voi johtaa kurssin hylkäämiseen (kurssiarvosana K). Asia saatetaan ope ajakunnan ja huoltajien etoon. G. Muut määräykset Niissä asioissa, joita ei järjestyssäännöissä erikseen mainita, noudatetaan lukiota koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Hyväksy y ope ajainkokouksessa 4.5.2011 Rehtorin päätös 1.6.2011, 58 TAVOITTEENA viihtyisä turvallinen rauhallinen kouluyhteisö 16
Markus Iven 14b 17
LUKIOLAISEN TYÖKALUJA LUKIOLAISEN PERUSTYÖKALUT On suositeltavaa, e ä lukiolainen hankkii itselleen oman kanne avan etokoneen, jota voi käy ää opiskeluun niin oppitunneilla kuin tun en ulkopuolellakin. Koneen tulee olla sellainen, e ä sitä voi käy ää esim. reaalivastauksen tai äidinkielen esseen kirjoi amiseen. Hanki jakson kirjat aina ennen ensimmäisten tun en alkua. Lukiossa voit käy ää joko perinteistä paine ua kirjaa tai e-oppikirjaa, jos sellainen on tarjolla. Oppimateriaalilue elo on koulun ne sivuilla. Hanki monisteille ja papereille hyvä kansio. Irtopaperit hukkuvat ja ru aantuvat. Kansio, jota kuljetat mukanasi voi olla pienempi, jossa on jokaiselle jakson aineelle oma lokero. Hanki ko in isompi kansio, jonne voit aina siirtää menneen jakson paperit. Muista, e ä lukiomateriaalit pitää säily ää kolme vuo a, sillä monia niistä tarvitset esim. valmistautuessasi ylioppilaskirjoituksiin. Hanki luentopaperia, johon voit tehdä muis inpanoja tunneilla. Kunkin aineen ope aja antaa tarkempia ohjeita oppiaineessa tarvi avista välineistä.opiskelijoilta kerä ävä materiaalimaksu ka aa kokeissa käyte ävät konsep arkit. Kun käytät koulun koneita, hanki itsellesi muis kku, kooltaan mielellään vähintään 8 GB. MATEMATIIKAN OPISKELUVÄLINEET MAOL-taulukkokirja (sisältää matema ikan, fysiikan ja kemian kaavoja) Harppi ja piirtokolmio Muis inpanoille A4-paperia LASKIN Pitkä matema ikka Pitkän matema ikan lukijoille suositellaan symbolista laskinta. Syyslukukauden alussa tehdään yhteis laus TI-Nspire laskimista, joiden avulla ope ajat näy ävät tunneilla laskinesimerkit. (Myös muut laskinmerkit/-mallit käyvät.) Tilauslistat kiertävät ROTissa istaina 18.8.2015. Lyhyt matema ikka Tavallinen funk olaskin rii ää (Laskimessa oltava trigonometriset, eksponen - ja logaritmitoiminnot, esim. TI-30XPro). Hanki kaikki opiskeluvälineet aina ennen kurssin alkua! 18
LUKION VERKOT JA TIETOTEKNIIKAN KÄYTTÖ LUKION VERKOT JA TIETOTEKNIIKAN KÄYTTÖSÄÄNNÖT Lukiossa on kaksi langatonta verkkoa (opetusverkko ja vierailijaverkko), joihin voi lii yä omilla lai eilla. Verkkotunnukset jaetaan ensimmäisten koulupäivien aikana. Omien etokoneiden/table en/älypuhelimien käy äminen oppitunneilla on salli ua, kun niitä käytetään opiskeluun lii yviin asioihin. Tarvi aessa ope aja voi myös kieltää koneiden käytön käsiteltävän asian niin vaa essa. Opiskelun ulkopuolisiin asioihin koneiden käy äminen oppitun en aikana on kielle y. Kaikki lukiolaiset allekirjoi avat Riihimäen lukion atk-säännöt ja sitoutuvat nouda amaan niitä. Jokaiselle lukiolaiselle jaetaan oma, henkilökohtainen käy äjätunnus ja salasana lukion oppilasverkkoon. Tunnuksen saaneet voivat käy ää eto- ja vies ntäteknisiä lai eita, ohjelmia ja verkkoa opiskeluun lii yvissä tehtävissä. Käy äjätunnus ja salasana ovat henkilökohtaisia, eikä niitä saa luovu aa muiden käy öön. Jokainen on henkilökohtaises vastuussa omasta käy äjätunnuksesta ja salasanasta. Lukion opiskelijaverkon kiintolevyt siivotaan kesäisin, joten jokaisen opiskelijan on itse huolehdi ava siitä, e ä hän tallentaa esim. omalle kulleen myöhemmin tarvitsemansa edostot. Turhaa tulostamista on syytä väl ää. Tulosta vasta työsi viimeinen versio. Käytä mediateekin monitoimilaite a ja muista noutaa tulosteesi. Atk-sääntöjen vastainen toiminta voi johtaa opiskelijan käy öoikeuksien poistamiseen. UNOHTUNUT SALASANA Lukion opetusverkon, Wilman tai Fronterin unohtuneen salasanan lalle voi pyytää uuden täy ämällä ope ajainhuoneen vierestä saatavan lomakkeen. Opiskelija on velvollinen säily ämään salasanansa huolellises. Jos sama opiskelija pyytää toistuvas uu a salasanaa, hänen oikeutensa käy ää koulun koneita voidaan poistaa määräajaksi. Tutustu interne n käy öön lii yviin ohjeisiin ja sääntöihin esimerkiksi Suomen internetoppaan sivuilla h p://www.internetopas.com/ne ke /. Seuraa ylioppilastutkinnon sähköistymisprojek a osoi eessa www.digabi.fi. 19
KIRJALLISEN TYÖN OHJEITA Lukiossa laaditaan monenlaisia kirjallisia tehtäviä, kuten referaa eja, esseitä, tutkielmia, luentopäiväkirjoja, rapor eja, tehtävä- tai työselostuksia jne. Kirjallisen työn tekeminen vaa i huolellista suunni elua ja työtä sekä aineistoa kerä essä e ä teks ä kirjoite aessa. Aiheen valinnan jälkeen on hyvä tehdä suunnitelma, johon sisältyy mm. aiheen rajaaminen ja aikataulun laa minen. Aineiston hankkimiseen kanna aa käy ää aikaa riippuma a siitä koostuuko se kirjoista, sanomalehdistä tai esim. internet-pohjaisesta materiaalista. Itse työn kirjoi aminen on tämän jälkeen helpompaa. Lähteiden merkitseminen Teks ssä tulee näkyä, mitkä asiat ovat tekijän omaa tulkintaa, ja mitkä perustuvat lähteisiin. Kaikki toteamukset, joita ei ole lähdevii eillä dokumentoitu, käsitetään tekijän omaksi teks ksi. Laajan työn luote avuus saa aa kärsiä, jos se perustuu vain yhteen tai muutamaan lähteeseen. Lähteissä on syytä kiinni ää huomiota niiden luote avuuteen. Esimerkiksi eteellinen kirjallisuus täy ää useimmiten lähteen luote avuusvaa mukset, mu a fik ivinen teks ei. Samoin monien internet-lähteiden luote avuus saa aa olla kyseenalainen (esim. Wikipedia). Tällaisten lähteiden käy öä on syytä väl ää. Lisää yksityiskohtaisia ohjeita kirjallisten töiden tekoa varten saa oheisen osoi een kau a: h p://bot.fi/yav Lähdelue elo Kirjallisen työn loppuun laaditaan lähdelue elo, johon lähteet merkitään teoksessa ensimmäisenä mainitun tekijän sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä. Teoksista merkitään lähdelue eloon seuraavat edot: tekijä(t), julkaisuaika, teoksen nimike, myös alanimike, painos, kustantaja, kustannuspaikka, sivut (ar kkelit). Otsikoksi merkitään LÄHTEET. Esimerkki alla: LÄHTEET Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. painos. Kustannusosakeyh ö Tammi, Helsinki. Mäkinen O. 2005. Tieteellisen kirjoi amisen ABC. Tammi, Helsinki. Plagioinnin seuraukset Koulu käy ää Ephorus-plagioinninpaljastusohjelmaa, mu a on myös muita tapoja, joilla plagioin voi paljastua. Plagioin a on myös toisen opiskelijan työn esi äminen omanaan. Rangaistus plagioinnista määräytyy sen vakavuusasteen mukaan. Mikäli plagioitu työ muodostaa merki ävän osan kurssin arvosanan määräytymisestä, katsotaan kurssi keskeytyneeksi. Muussa tapauksessa työ arvioidaan arvosanalla 0 ja työn vaikutus kurssin arvosanaan määräytyy tällä perusteella. Kaikki ilmitulleet plagioin tapaukset kirjataan koululla. Plagioinnista voi seurata lukiolain mukainen kirjallinen varoitus. Kiista lanteissa ope aja tai opiskelija voi saa aa plagioin tapauksen rehtorin tutki avaksi, joka tekee asiassa ratkaisun molempia osapuolia kuultuaan. Ope aja muistuttaa näistä säännöistä kirjallisia arvioitavia töitä antaessaan ja selvi ää samalla opiskelijoille kuinka olennaisen osan kurssin suoritusta kyseiset työt muodostavat. 20
OPPIMISEN OHJAUS JA TUKI Lukiolaisen oppiminen ja opiskelu on työn tekemistä, jossa korostuu opiskelijan oma vastuu, oppimisen tavoi eellisuus ja koulunkäynnin säännöllisyys. Useimmiten ahkeruus ja sinnikkyys palkitaan oppimisessakin. Oppimisen ohjaus Riihimäen lukiossa tarkoi aa sitä, e ä opiskelijan työntekoa tuetaan monella tavalla. Jokaista opiskelijaa kannustetaan ja innostetaan siten, e ä hän voisi oppia itselleen parhaalla mahdollisella tavalla ja tasolla. Tavoi eena on, e ä jokainen voi yli ää ja yllä ää itsensä omassa oppimisessaan. Oppimisen eteen työskentelyä on myös se, e ä hakee tukea tai sparrausta oppimisen sujumiseksi. Seuraavassa on opiskelijoiden usein esi ämiä kysymyksiä omaan oppimiseensa lii yen ja henkilöitä, joilta voi lukiossamme saada apua näihin kysymyksiin. Miten essee kirjoitetaan? Aineenope aja tai erityisope aja opastavat. Erityises oppiaineen ensimmäisillä tunneilla ja kursseilla perehdytään oppimisen ja opiskelun taitoihin. En ymmärrä jotain kurssin sisältöä - mistä apua? Olethan aluksi tarkastellut omia opiskelutapojasi. Voit myös verkostoitua kavereiden kesken ja järjestää yhteisen ajan läksynkertaukselle. Jos näistäkään ei löydy apua, käänny aineenope ajan puoleen. Aineen opiskelu sujuu hyvin, mu a haluaisin oppia vieläkin enemmän - kuka osaisi au aa? Aineenope ajat antavat oppimisen ohjausta, jolloin aineen sisältöjen ja menetelmien oppimisessa voi päästä pitkälle. Haasta ope aja! Aina ei oikein jaksa tai huvita. Mistä potkua opiskeluun? Ryhmänohjaaja kannustaa ja seuraa opiskelijoiden opintojen etenemistä sekä antaa niistä henkilökohtaista palaute a. En oikein edä millaisia kursseja minun olisi hyvä opiskella lukiossa? Opinto-ohjaajat ohjaavat valinnoissa - katse koh tulevaisuu a. Aineenope ajat osaavat parhaiten kertoa omien aineidensa kurssien sisällöistä, jos tulevaisuudessa kiinnostaa juuri e yyn aineeseen lii yvä opiskelu. Oppiminen ei suju toivotulla tavalla, vaikka kuinka yritän ja teen töitä. Mitä tehdä? Kyseessä voi olla oppimisvaikeus, joiden selvi ämisessä erityisope aja on eksper. Myös aineenope aja osaa au aa. 21
ERITYISOPETUS Erityisope aja on lukiossa kaikkien opiskelijoiden apuna oppimisen ja opiskelun pulma lanteissa. Ensisijaises erityisope aja antaa pedagogista tukea ja ohjausta niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat tukea oppimisvaikeuksien vuoksi. Painopiste on opiskelijan oppimaan oppimisen taitojen kehi ämisessä ja itsetunnon tukemisessa oppijana. Erityisope aja antaa opiskelijoille lukemisen ja kirjoi amisen vaikeuksiin sekä muihin oppimisvaikeuksiin lii yvää yksilöllistä opastusta ja ohjausta, au aa opiskelutekniikoiden harjoi elemisessa ja hiomisessa, opastaa työskentelytaidoissa (mm. opiskelun aikataulu aminen, keski yminen, lukeminen, kirjoi aminen, luetun ymmärtäminen), au aa opiskelijan oman oppimistyylin löytämisessä ja sen hyödyntämisessä oppimisprosessissa, tukee ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa, au aa mahdollisten apuvälineiden löytämisessä, tukee opiskelumo vaa oon lii yvissä asioissa, toimii koulun opiskelijahuoltoryhmän jäsenenä, tekee testauksia mahdollisen oppimisvaikeuden selvi ämiseksi, laa i lukilausuntoja niitä tarvitseville ennen ylioppilaskirjoituksia, neuvoo erityisjärjestelyiden hakemisessa ylioppilaskirjoituksia varten, pitää soveltaviin opintoihin kuuluvan Opin-kurssin (OP5), jossa keskitytään mm. opiskelijoiden oman oppimistyylin ja vahvuuksien löytämiseen, oppimaan oppimisen taitojen harjoi eluun ja itsetunnon vahvistamiseen sekä lukemisen ja kirjoi amisen tekniikoihin ja harjoituksiin. Joka syksy erityisope aja tee ää kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille lukiseulan, jonka avulla pyritään selvi ämään mahdollisia lukemisen ja kirjoi amisen vaikeuksia. Seulonta voi antaa vii eitä lukemisen ja kirjoi amisen vaikeuksista, jotka on syytä tutkia tarkemmin yksilötes llä. Erityisope aja kutsuu lukiseulan perusteella opiskelijat vapaaehtoiseen yksilötes in. Mikäli lukivaikeus, muu oppimisvaikeus tai opiskeluun vaiku ava vamma tai sairaus on edossa jo lukioon tultaessa, on siitä hyvä olla yhteydessä erityisope ajaan. Erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle laaditaan erityisen tuen suunnitelma, jossa määritellään myös ylioppilaskirjoituksissa mahdollises toteute avat erityisjärjestelyt. Erityisope ajan työhuone on toisessa kerroksessa kansliakäytävällä. Tapaamisajan voi varata joko puhelimitse, sähköpos tse tai Wilman kau a. Lisä etoa erityisopetuksesta ja hyödyllisiä linkkejä koulun ko sivuilla kohdassa Oppimisen tuki. 22
ARVIOINTIVIIKKO Jokainen jakso pää yy arvioin viikkoon. Eri palkkien arvioin päivät on ilmoite u tämän oppaan kalenterisivuilla. Arvioin viikolla koulutyö alkaa pääsääntöises klo 9.00 ja pää yy klo 13.30. Kurssin ope aja ilmoi aa tarvi aessa aikataulumuutoksista. Arvioin päivänä voidaan mm. pitää esitelmiä, kerrata ja valmistautua varsinaiseen kurssikokeeseen, tehdä kurssikoe, antaa kurssipalaute a, tehdä itsearvioin a, käydä läpi kurssikoe, tehdä opintoretkiä yms. Eri kurssien arvioin päivän käytänteet voivat olla hyvinkin erilaiset. Arvioin päivänä ruokaillaan ope ajan määräämänä ajankohtana. Ruokaa on arvioin viikolla tarjolla klo 10.30-12.30 välisenä aikana. Ruokailuun on käyte ävissä 30 minuu a. Kokeet palautetaan Opinto-oppaan kalenterissa ilmoite uina päivinä. Tarkempi palautusajankohta kerrotaan viikko edo eessa. Käy aina läpi oma kokeesi. Tarkista, e ä pisteet on laske u oikein. Jos et ymmärrä ope ajan tekemiä merkintöjä, ota yhtey ä ope ajaan ja pyydä tarkempaa palaute a. Opintojen suunni elu Laadi opiskelu- ja oppimistavoi eet. Organisoi opiskelu suhteessa muuhun elämään. Selvitä, millä tavoin opit parhaiten. Ole ak ivinen oppitunneilla: kuuntele, osallistu keskusteluihin, tee muis inpanoja, kysy ja harjoi ele. Tee ko tehtävät joka päivä. Valmistaudut samalla arvioin viikkoon. Käytä tarvi aessa oppimisen ohjausta ja tukea. Arvioi opintojasi ja oppimistasi. Suunnitele ajankäy ösi niin e ä aikaa on myös harrastuksille, levolle ja ihmissuhteille. Hyvää mieltä lisää myös hyvä fyysinen kunto. Virkeänä jaksat keski yä ja mo voitua uudesta. 23
KURAATTORI Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014, jolloin kuraa oripalvelut tulivat koske amaan myös lukiolaisia. Lain tarkoituksena on taata varhaista tukea opiskelijoille matalan kynnyksen periaa eella sekä edistää opiskelijoiden hyvinvoin a, mu a myös lisätä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Lain tavoi een pääpainona on hyvinvoiva opiskeluyhteisö; kuulluksi tuleminen, yhteisöön kuulumisen tunne, hyvinvoivat ihmiset ja tervey ä tukeva ympäristö. Kuraa orin työn tavoi eena on olla läsnä opiskelijoiden arjessa opintojen parissa oppilaitoksessa. Tehtävänä on au aa ja tukea opiskelijoita kaikenlaisessa koulunkäyn in ja muuhun elämänpiiriin lii yvissä asioissa kuten esim. opintotuki, ihmissuhteet, riippuvuudet, elämässä kohdatut kriisi lanteet. Kuraa orin tarjoamat keskustelut ovat aina opiskelijoille luo amuksellisia (poislukien lain velvoi amat lastensuojelu- ja rikosasiat) ja näin toimimalla tuetaan opiskelijan psykososiaalista kasvua koh uusia urapolkuja lukion jälkeen. Yksi tärkeä tavoite on myös edistää oppilaitoksen ja opiskelijoiden sekä huoltajien ja muiden yhteistyötahojen yhteistyötä. Kuraa ori on tava avissa lukiolla Sympa a - lassa (2. kerros ope ajanhuoneen läheisyydessä) pääsääntöises opiskelupäivinä, jolloin opiskelija voi tulla ju elemaan ilman ajanvaraustakin. Opiseklija voi varata ajan itse Wilman kau a, huoltaja tai muu yhteistyötaho, ryhmänohjaaja tai ope aja, kun on ensin keskustellut asiasta opiskelijan kanssa. Kuraa oriin voi o aa yhtey ä Wilman lisäksi soi amalla tai teks vies llä (050 591 0053) tai sähköpos lla. Val eri Virtanen 14b 24
TERVEYDENHUOLTO Terveydenhoitaja Jaana Kirjavainen on tava avissa joka arkipäivä. Ajanvaraukse omat ajat ovat aamuisin klo 8.00-8.30 ja ne on tarkoite u ensisijaises sairauslomien tarvitsijoille. Muissa asioissa ilman ajanvarausta voi tulla klo 10.30-11.30. Muina aikoina vastaanotolle voi tulla vain ajanvarauksella. Ajan voit varata vastaanotolta tai Wilma-vies llä, jolloin liitä vies in eto millaista aikaa haluat ja aikatoiveita jos et halua olla pois joltain teityn aineen tunneilta. Mikäli olet tulossa rokotteen kanssa vastaanotolle, sovi aina rokotusaika! Opiskeluterveydenhuollon palveluihin kuuluvat akuu sairaanhoito (esim. koulutapaturmat) opiskeluun lii yvä sairaanhoito, terveyden edistäminen (mm. terveystarkastukset, rokotukset), mielenterveys- ja päihdeasiat sekä ehkäisypalvelut. Viikonloppuisin sa uneet liikunta- tai muut vammat eivät kuulu opiskeluterveydenhuollon piiriin. Näiden asioiden imoilta oikea osoite on terveyskeskuksen vastaano o. Opiskelija voi sairastaa 3 päivää vanhemman luvalla ja vasta tuon jälkeen tarvitaan hoitajan/lääkärin kirjoi ama sairastodistus. Kesken koulupäivän sairastuessa rii ää, e ä ilmoitat asiasta ope ajalle ja vanhempi selvi ää poissaoloin. Kaikki 1. vuosiluokan oppilaat tarkastetaan ensimmäisen lukuvuoden aikana. Tytöille tarjotaan tuolloin myös mahdollisuus lääkärintarkastukseen. Pojille lääkärintarkastus tehdään kutsuntojen esitarkastuksen yhteydessä 2. lla vuosiluokalla. Opiskeluterveydenhuollon lääkäri on koululla joka istai. Hänen työnkuvaansa kuuluvat kaikki koulunkäyn ä tukevat asiat kuten terveystarkastukset, rokotukset, mielenterveys- ja päihdeasiat, ehkäisyasiat sekä opiskelupaino einen sairaanhoito. Viimeisellä tarkoitetaan opiskeluun tai opiskelukykyyn vaiku avien asioiden hoitamista. Kaikki muu sairaanhoito hoidetaan terveyskeskuksessa. Lääkäri voi uusia allergialääkityksen ja rasvojen reseptejä mikäli resep on po las etokannassa tai paperiresep on tallessa. Seurantaa vaa vien sairauksien hoitoon kuuluvat lääkkeet uusitaan aina terveyskeskuksessa. Rokotusten resep t saa myös opiskeluterveydenhuollon lääkäriltä. Resep en uusintapyynnöt tapahtuvat terveydenhoitajan kau a. Vaihtoon lähtevät opiskelijat voivat saada lääkäriltä lähe een mm. tuberkuloosin pois sulkevaan röntgentutkimukseen. Lähete on maksuton, tutkimukset tehdään yksityisellä puolella ja ovat maksullisia. Terveydenhoitaja kirjoi aa rokotustodistuksen opiskelijalle vaihto-opiskelijajärjestön kaavakkeelle. Nuorison terveystodistuksia on osalle kirjoite u 8. luokalla. Mikäli olet sen saanut ja mikään terveyden lasi ei ole muu unut, käy se ajokor a varten. 1. nuorison terveystodistus on maksuton, seuraavat maksavat 39,60. Samoin muut todistukset, joita opiskeluterveydenhuollossa kirjoitetaan, ovat maksullisia. Hammashuoltoon varataan itse aika ja se on maksutonta aina 18 ikävuoteen saakka. 25
LUKIOLAISEN EKOVINKIT 26 Muista lajitella oikein ruokalassa, esim. lautasliinat kuuluvat sekajä eeseen ja ruoantähteet biojä eeseen. Terveydenhoitajan huoneen lähellä portaiden alla on myös keräysas at metallille ja lasille. Älä heitä mitään kirjoituspaperia sekajä eeseen; joka luokassa on papereita varten laji eluas a! Tulosta harkiten, kirjallisen työn joka vaihe a ei ole tarkoituksenmukaista tulostaa erikseen paperille. Tulosta vasta lopullinen työ. Muista myös hakea tuloste u työsi tulos mesta. Muista kierrä ää oppikirjat: Kysy tutuiltasi, onko heillä tarve a ostaa kirjasi. Laita ilmoitus myytävistä kirjoistasi opiskelijakunnan huoneen viereiselle ilmoitustaululle. Kirjakauppa ostaa ja myy käyte yjä kirjoja. Muista kirjaa käy äessäsi, e ä käyte y ja täyte y kirja ovat kaksi eri asiaa. Älä siis täytä esim. harjoituskirjoja kuulakärkikynällä, jos aiot myydä kirjan eteenpäin. Ethän heitä pulloja ja tölkkejä roskakoriin. Opiskelijakunnan huoneessa on keräysas a. Osallistu vuosi aisiin opiskelijakunnan ja tapahtuma imin järjestämiin tempauksiin kuten vaate- ja lelukeräyksiin. Muistathan, e ä koulussamme voit syödä kasvisruokaa. Kasvisruokaan siirtymisestä pitää ilmoi aa koulun kansliaan. Käytä polkupyörää, julkisia kulkuvälineitä ja kimppakyytejä. Pyöräillessäsi muista pyöräilykypärä. Rohkaise muitakin ympäristötekoihin!
Taru Lahnen 14b 27
SUORITUSOHJEET 2015-2016 1. Opiskelijan on oltava läsnä kurssin alkaessa ensimmäisellä tunnilla. Muuten hän mene ää paikkansa ko. kurssilla ja lalle voidaan o aa joku muu. Ainoastaan etukäteisilmoitus sairaudesta tms. voi antaa oikeuden päästä kurssille ensimmäisen tunnin poissaolon jälkeen. 2. Poissaolot Lukiolain (25 ) mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönne y siitä vapautusta. Etukäteisluvan poissaoloihin voi antaa: aineenope aja oman aineensa tunneista, ryhmänohjaaja kolmeksi päiväksi, apulaisrehtori sitä pidemmäksi ajaksi. Mikäli ope aja katsoo, e ä poissaolojen vuoksi opiskelijan kurssisuoritusta ei ole mahdollista arvioida, kurssi keskeytyy. 3. Kurssikokeesta poissaolo tulee selvi ää ope ajalle suoritusohjeiden mukaises. Kurssikokeesta poissaolo ilman pätevää syytä katsotaan keskeytyneeksi suoritukseksi. (K). 4. Uusintakuulusteluun on aina ilmoi audu ava kirjallises viimeistään tapahtumakalenterissa ilmoite una päivänä klo 12:een mennessä. Ilmoi autumislomakkeet palautetaan ope ajien henkilökohtaisiin pos laa koihin ope ajainhuoneen oven vieressä. Uusintakuulustelupäivänä opiskelijan tulee osallistua normaalis koulutyöhön, muutoin hänelle ei ole oikeu a osallistua uusintakokeeseen. 5. Kahden kurssin samanaikainen opiskelu saa aa joissakin tapauksissa olla väl ämätöntä. Opiskelija, ao. ope ajat sekä opinto-ohjaaja neuvo elevat kussakin tapauksessa erikseen tämän mahdollisuuden toteu amisesta ja laa vat kirjallisen suunnitelman kurssin suori amisesta. 6. Opinto-ohjelman muu aminen ja ryhmävaihdokset Opiskelija ilmoi autuu kursseille Wilman kau a. Ilmoi autumismahdollisuus opetusryhmiin sulkeutuu kuusi päivää ennen jakson alkua. Opiskelusuunnitelman muutokset tehdään myös Wilman kau a. Opiskelijan on huolehdi ava siitä, e ä hänen kurssikertymänsä kar uu normaalis opinto-ohjelman muutoksesta huolima a. Jos opiskelija ei ole itse ilmoi autunut opetusryhmään Wilmassa, hänelle ei anneta kurssista suoritusmerkintää. Jos opiskelija keskey ää pakollisen kurssin, hänen on väli ömäs selvite ävä opinto-ohjaajalta, milloin hän voi suori aa ko. kurssin seuraavan kerran. 7. Etenemiseste Etenemisesteen saaneen opiskelijan on neuvoteltava he oma-aloi eises esteen poistamisesta opinto-ohjaajan kanssa. 8. Lukion opiskelijana olo opiskelijaetuineen edelly ää, e ä opiskelija kussakin jaksossa suori aa vähintään neljä kurssia. Poikkeuksista pää ää tarvi aessa apulaisrehtori tai rehtori. 9. Lukio suoritetaan kolmessa vuodessa. Erityisen painavasta syystä opiskelijalle voidaan anomuksesta myöntää mahdollisuus opintojen pidentämiseen. Opiskelijan päätyessä muuhun kuin kolmen vuoden opiskeluun, on hänen väli ömäs keskusteltava opinto-ohjaajan ja rehtorin/ apulaisrehtorin kanssa opiskelun jatkosuunni elusta. 28
10. Opiskelija katsotaan eronneeksi, kun on kulunut 20 työpäivää, eikä opiskelija ole ilmoi anut poissaolonsa syytä. Asiasta ilmoitetaan he opiskelijalle, huoltajalle, opintotukikeskukseen sekä etsivälle nuorisotyölle. 11. Kurssin itsenäinen suori aminen omassa lukiossa Kurssiselostevihkosessa selvitetään, mitkä kurssit on mahdollista suori aa itsenäises. Jos opiskelijan on mahdollista osallistua kurssille, hänelle ei anneta pääsääntöises mahdollisuu a itsenäiseen opiskeluun. Itsenäisestä suori amisesta opiskelija tekee yhdessä ao. aineenope ajan kanssa kirjallisen sopimuksen, jonka apulaisrehtori hyväksyy. Apulaisrehtori toimi aa alkuperäisen sopimuksen aineenope ajalle, opiskelijalle jää kopio sopimuksesta. Jos opiskelija ei pidä sopimusta (esim. jä ää työt palau ama a sovi una päivänä), hän mene ää kyseisen kurssin itsenäisen suori amisen mahdollisuuden. Itsenäises opiskellusta kurssista edellytetään hyväksy y arvosana. Jos opiskelija ei saa itsenäistä kurssia suorite ua hyväksytyllä arvosanalla, hänelle annetaan kurssimerkinnäksi hylä y (H). 12. Kurssin suori aminen muissa oppilaitoksissa Jos opiskelija aikoo suori aa kurssin muussa oppilaitoksessa, on siitä sovi ava etukäteen opintoohjaajan tai apulaisrehtorin kanssa. Muiden lukioiden kurssit hyväksytään kurssisuorituksiksi. 13. Keväällä ylioppilaaksi aikovan opiskelijan on suorite ava hyväksytys lukion oppimäärän edelly ämät pakolliset kurssit kolmannen jakson loppuun mennessä (5.2.2016). Neljännen jakson aikana opiskelija voi täydentää suorituksiaan vain syventävillä ja soveltavilla kursseilla. Viidennessä jaksossa opiskeleminen ei ole enää mahdollista. Syksyllä ylioppilaaksi aikovan opiskelijan on suorite ava hyväksytys lukion oppimäärän edelly ämän pakolliset kurssit edellisen kevään viidennen jakson loppuun mennessä (4.6.2016). Ensimmäisen jakson aikana opiskelija voi täydentää suorituksiaan vain syventävillä ja soveltavilla kursseilla. Ida Kuparinen 14a 29
30 KURSSITARJOTIN 2015-2016
31
OPPIMÄÄRÄ JA ARVIOINTI 1. OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI Lukion oppimäärä muodostuu pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin lii yvistä soveltavista kursseista. 1. Lukion oppimäärä on vähintään 75 kurssia. 2. Oppiaineen oppimäärään arvosana (=pää ötodistuksen arvosana) määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssiarvosanojen aritmee sena keskiarvosanana. 3. Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset, opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit sekä koulukohtaiset soveltavat kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. 4. Soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytys suori amat kurssit. (OPH:n päätös 19.3.1999) 5. Pää öarvosanaa on mahdollista koro aa soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä tai ope ajan harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan edot ja taidot ovat oppiaineen pää övaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. 6. Pää öarvioinnissa lukioasetuksen määri ämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. 7. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeute u saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suori ama oppimäärä käsi ää vain yhden kurssin sekä valinnaisista kielistä, mikäli opiskelijan suori ama oppimäärä niissä käsi ää vain kaksi kurssia. 8. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. 9. Oppiaineen oppimäärän arvosanaa on mahdollista yri ää koro aa kirjallisessa tenssä, johon voi sisältyä myös suullisia osioita. Ten in voi osallistua vain yhden kerran, ja ilmoi autuminen on sitova. 2. PAKOLLISET JA VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 1. Opiskelijan on suorite ava hyväksytys opetussuunnitelman mukaises opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja seuraavas: kurssimäärä joista voi olla hylä yjä kursseja enintään 1-2 kurssia 0 3-5 kurssia 1 6-8 kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 2. Kurssinumeroltaan peräkkäisistä kursseista kaksi nelosta tai yksi nelonen ja K muodostavat etenemisesteen. 3. Jokaisen hylätyn kurssin saa uusia yhden kerran. 4. Uusinnassa hylätyn kurssin saa uusia käymällä kurssin uudelleen. 32
Todistuksessa käytetään seuraavia merkintöjä: 4-10 Numeroarvioin (10 erinomaiset, 9 kiite ävät, 8 hyvät, 7 tyydy ävät, 6 kohtalaiset ja 5 väl ävät edot ja taidot, 4 hylä y), S Kurssi suorite u hyväksytys, H Kurssisuoritus hylä y, P Kurssikoe suori ama a, K Kurssi keskeytynyt. H-, P- ja K-merkintöjä ei lasketa kurssimäärään. Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehi ämään opiskelijan edellytyksiä itsearvioin in. Opiskelijan arvioin a ja työskentelyä tulee arvioinda monipuolises. (Lukiolaki 17 1 mom) Maximillian 33
34 AINEVALINTAKORTTI
2. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Arvioin perustuu opetussuunnitelmassa maini uihin tavoi eisiin ja sen tehtävänä on antaa opiskelijalle palaute a opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana e ä lukioopiskelun pää yessä. Jaksoarvosanat merkitään Wilmaan ja jaksotodistus annetaan lukuvuoden ensimmäisen ja viimeisen jakson pää yessä. Ope aja selvi ää kurssin alkaessa opiskelijalle kurssin tavoi eet, arvioinkäytänteet ja -perusteet. Opiskelijan suori ama kurssi arvioidaan sen pääty yä. Kurssin arvioin perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnoinin ja opiskelijan etojen ja taitojen arvioinin. Opiskelijan oma itsearvioin voidaan o aa huomioon käy äen hyväksi mm. kurssin arvioinkeskusteluja, por oliota tms. Jos opiskelija suori aa kurssin kokonaan tai osi ain itsenäises tai opetukseen osallistuma a, edellä maini uja arvioinperusteita noudatetaan soveltuvin osin. 3. KURSSIN ARVIOINTI 1. Kurssit arvioidaan toisistaan riippuma a asteikolla 4-10. Arvosana 4 merkitsee, e ä kurssisuoritus on hylä y. Eräät kurssit voidaan arvioida asteikolla suorite u hylä y. 2. Koulukohtaiset kurssit arvioidaan asteikolla 5-10 tai asteikolla suorite u hylä y. Numeroin arvioitavien koulukohtaisten kurssien kohdalla hylätystä kurssisuorituksesta annetaan arvosanaksi H, ei 4. 3. Kurssiarvosana annetaan kokeiden ja opiskelussa osoitetun muun näytön perusteella. 4. Muuta näy öä ovat mm. tunakivisuus, kotehtävät, tutkielmat, itsearvioin jne. 5. Arvosanaa alentavaa näy öä ovat siten myöhästymiset, aihee omat poissaolot ja tehtävien suori ama a jä äminen. 6. Kurssi voidaan arvioida ilman koe a. 7. Kurssikokeeseen osallistumisen edellytyksenä on, e ä kaikki kurssin osasuoritukset on suorite u ennen kurssikoe a. Osasuoritusten puu umisesta seuraa kurssin keskeytyminen ja arvosanaksi merkitään K. Jos kurssista ei järjestetä kurssikoe a, kurssin osasuoritukset on saatava valmiiksi ennen kyseisen palkin arvioinpäivää, muutoin kurssi katsotaan keskeytyneeksi. Keskeytynyt kurssi on käytävä uudelleen. 8. Suoritusmerkintä P on suorite ava kurssisuoritusta seuraavaan uusintakuulustelupäivään mennessä, muutoin P-merkintä muutetaan arvosanaksi K. 9. Jos opiskelija aikoo suori aa kurssin itsenäises, suoritustapa on vali ava etukäteen. 4. KURSSIN UUDELLEEN SUORITTAMINEN Numeroarvosana 4 merkitsee hylä yä kurssisuoritusta. Sitä voi yri ää koro aa kerran osallistumalla seuraavan jakson uusintakokeeseen. Jos arvosanan 4 korotusta ei uusinnassa hyväksytä, jää kurssiarvosanaksi 4. Tämän jälkeen kurssisuoritusta voi yri ää koro aa käymällä kurssin uudelleen. Ilmoi autuminen uusintakokeeseen on sitova. Poisjääminen kokeesta vie oikeuden lisäsuorituksiin. Hyväksytys suoritetun kurssin (arvosanat 5-9) voi suori aa uudelleen vain kerran käymällä kurssin uudelleen tai suori amalla kurssin itsenäises opetussuunnitelmassa määriteltyjen ehtojen mukaises. Parempi arvosana jää voimaan. Hyväksy yä kurssia ei voi koro aa pelkällä kurssikokeella. 35
OPISKELUHUOLTO JA -PALVELUT Koulumatkatuki Koulumatkatukena korvataan päivi äisten koulumatkojen kustannukset. Val on tuki korvaa 54,00 euroa kuukaudessa yli ävät matkakustannukset niin, e ä opiskelijan omavastuu eli maksuosuus on 43,00 euroa. Yhdensuuntaisen koulumatkan on oltava vähintään 10 kilometriä. Opiskelijan ikä tai taloudellinen asema ei vaikuta koulumatkatukeen. Matkatukihakemuslomakkeita saa kansliasta. Ajantasaista lisä etoa saa myös ne stä osoi eesta www.kela.fi/opintotuki. Kouluruokailu Kouluruokailu on kaikille maksuton. Erikoisruokavaliota tarvitsevat (myös kasvisruoka) toimi avat aina syyslukukauden alussa erikoisruokavaliolomakkeen terveydenhoitajalle. Vali uun ruokavalioon on sitoudu ava. Tietyissä ruokalajeissa on kappalerajoituksia, joita on noudate ava. Opiskelumaksut Lukukausimaksuja ei ole, ja ruokailu on opiskelijoille maksutonta. Riihimäen kaupungin koulutuslautakunta on vahvistanut kokouksessaan (KOULA 29.3.2011, 53) materiaalimaksuksi 16,00 lukuvuodessa. Kuvataiteen kursseilla materiaalimaksu 5-10 / valinnaiskurssi. Materiaalimaksu kerätään ensimmäisen jakson aikana. Kuvataideope aja kerää kuvataiteen materiaalimaksut kurssin aikana. Maksun suori ama a jä äminen johtaa kurssin keskeytymiseen. Opiskeluhuoltoryhmä (OHR) Opiskeluhuoltoryhmän muodostavat apulaisrehtori, rehtori, opinto-ohjaajat, erityisope aja, kuraa ori, psykologi, terveydenhoitaja ja tutor-ope aja. Tarvi aessa mukaan voidaan kutsua muita henkilöitä. Opiskeluhuoltoryhmän tavoi eena on tukea lukio-opintojen sujumista sekä lisätä koko kouluyhteisön hyvinvoin a. Opinto-ohjaus Opinto-ohjaaja antaa etoa lukion jälkeisistä opiskeluvaihtoehdoista ja työelämästä sekä au aa opiskelijaa kehi ämään valmiuksiaan lukion jälkeisen uran suunni elussa. Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijoiden lukio-opintojen suunni elua ja seuraa niitä yhdessä ryhmänohjaajien kanssa. Opinto-ohjaaja pitää opotunteja jokaiselle vuosikurssille sekä antaa henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta. Opinto-ohjaaja ovat tava avissa työhuoneessaan päivi äin. Opinto-ohjaajan työhuoneen oven vieressä on ajanvarauslista. Lyhyitä asioita voi hoitaa ilman ajanvaraustakin. Amma nvalintapsykologit ovat tava avissa Työ- ja elinkeinotoimistossa, Temppelikatu 2. Kysy lisää ajanvarauskäytännöstä opinto-ohjaajalta. Opintotuki KELA:n opintotukikeskus myöntää lukiolaisille opintotukea, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja val on takaamasta opintolainasta. Opiskelija on oikeute u opintotukeen, kun hän täy ää 17 vuo a. Asumislisää voi saada myös alle 17-vuo as. Lukio-opintoihin tuki myönnetään aluksi kolmeksi opiskeluvuodeksi. Mahdollisen neljännen vuoden tuki on hae ava erikseen. 36