Säkylän kunnan oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma

2018 Säkylän kunnan oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma Sivistyslautakunta 29.5.2018 29

Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Opiskeluhuoltoryhmät...4 3. Yhteisöllinen opiskeluhuolto...5 3.1 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen...5 3.2 Yhteistyö...5 3.3 Kouluruokailut ja -matkat...6 3.4 Turvallisuuden edistäminen - suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä...6 3.5 Seuranta ja arviointi...6 4. Yksilökohtainen opiskeluhuolto...8 4.1 Psykologi- ja kuraattoripalvelut...8 4.2 Terveydenhoitajan ja lääkärin palvelut... 10 4.3 Yksittäistä opiskelijaa koskevan opiskeluhuoltoasian käsittely... 11 4.4 Opiskeluhuoltokertomus, rekisterit ja muu kirjaaminen sekä salassapito... 12 4.5 Palveluiden laskuttaminen muiden kuntien oppilailta... 14 5. Opiskeluhuollon vaikuttavuuden arviointi ja omavalvonta... 15 Liite1. Ohjeet koulukohtaiseen suunnitelmaan... 16 1

1. Johdanto Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 3 : Opiskeluhuollon kokonaisuus Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto että lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon siten kuin tässä laissa säädetään. Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 4 : Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan tässä laissa toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat. Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 5 : Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan tässä laissa yksittäiselle opiskelijalle annettavia: 1. koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja; 2. opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja; 3. monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa; ja 4. jäljempänä 10 :ssä tarkoitettuja koulutuksen järjestäjän järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja. 2

Monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan 14 :n 4 momentissa tarkoitetussa monialaisessa asiantuntijaryhmässä ja siitä laaditaan opiskeluhuoltokertomus siten kuin 20 :ssä säädetään. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 Opiskeluhuoltosuunnitelma Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Suunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun 12 :ssä tarkoitettu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Opiskeluhuoltosuunnitelmaan on kirjattava: 1. arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista; 2. oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi; 3. yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa; 4. suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä; 5. toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta). Opetushallitus antaa opetussuunnitelman perusteissa määräykset opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta. Koulutuksen järjestäjän on seurattava oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista. Tämän suunnitelman tarkoituksena on selvittää koko Säkylän kunnan tasolla oppilas- ja opiskelijahuollon tarve, resurssit ja toiminnan periaatteet. Suunnitelma toimii oppilaitoskohtaisten opiskeluhuoltosuunnitelmien mallina ja yleisenä osana, jonka periaatteiden ja lainsäädännön mukaan oppilaitokset tekevät omat suunnitelmansa. Suunnitelmien tekemisestä vastaavat rehtorit tai yksiköiden esimiehet. Oppilaitoksiin luetaan tämän suunnitelman ja lainsäädännön mukaisesti esiopetusta ja perusopetusta antavat yksiköt sekä lukio. Tämän suunnitelman sisältö jakaantuu pääasiassa yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. 3

2. Opiskeluhuoltoryhmät Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 14 : Opiskeluhuoltoryhmät Koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Opiskeluhuollon ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen taikka sille asetetut tehtävät voi hoitaa muu tehtävään soveltuva ryhmä. Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Muilta osin koulutuksen järjestäjä päättää yhteistyössä opiskeluhuollon palveluja tuottavien tahojen kanssa tarkemmin opiskeluhuoltoryhmien kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Opiskeluhuoltoryhmät voivat tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Kun käsitellään yksittäistä opiskelijaa koskevaa asiaa tai opiskelijaryhmää koskevaa asiaa siten, että yksittäisten opiskelijoiden henkilöllisyys on tunnistettavissa, on otettava huomioon, mitä 18 ja 19 :ssä säädetään. Edellä 4 momentissa tarkoitetun asiantuntijaryhmän jäsen ei saa käyttää asiantuntijaryhmän jäsenenä saamiaan salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin opiskeluhuoltoon liittyvään tehtävään. Säkylän kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmään kuuluvat ylilääkäri, johtava sosiaalityöntekijä ja sivistysjohtaja. Ohjausryhmä suorittaa sille laissa säädettyä tehtävää. Ohjausryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Ohjausryhmä kutsuu tarvittaessa koolle eri asiantuntijoista koostuvan laajemman työryhmän. Koko kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmän lisäksi oppilaitokset nimeävät oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän, joka toteuttaa laissa säädettyjä tehtäviä yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi. Tämän painopistealueet tarkentuvat tässä suunnitelmassa myöhemmin. Edustettuina tulee olla sivistystoimen henkilöstön lisäksi sosiaalitoimen ja terveydenhuollon edustajat. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Tämän toiminnasta ohjeistetaan tässä suunnitelmassa myöhemmin. 4

3. Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa koordinoidaan oppilaitoskohtaisesti koko kunnan yhteisten periaatteiden ja linjauksien mukaisesti. Keskeisiä toimijoita ovat tässä suhteessa oppilaitosten opiskeluhuoltoryhmät ja heidän apunaan työskentelevät muut oppilashuollon toimijat. Yhteisöllisen opiskeluhuollon tulee tällöin rakentua monialaisena yhteistyönä, jossa ovat mukana opetushenkilöstön lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita. Yhteisöllisen oppilashuollon välttämättömiä painopistealueita tarkastellaan seuraavissa ala-luvuissa. Oppilaitosten opiskeluhuoltoryhmien tulee kokoontua 4-9 kertaa vuodessa. 3.1 Terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen Terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen on osa oppilaitosten toimintakulttuuria. Edellä mainitut kokonaisuudet ovat erittäin laajoja, mutta ne edustavat toiminnan periaatteellisia kulmakiviä, jotka konkretisoituvat varsinaisessa työssä. Esimerkiksi perusopetuslaki ja muu opetustoimintaa ohjaava lainsäädäntö korostavat oppilaan tervettä ja turvallista kehitystä. Koulut ja oppilaitokset ovat tärkeitä kehitysympäristöjä kodin ohella ja näin ollen ne ovat myös keskeisiä paikkoja hyvinvointioppimisen kannalta. Tähän liittyen on huomioitava, että oppimisympäristö muodostuu paitsi fyysisistä tiloista ja puitteista, myös ihmisten välisestä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja koulun ja oppilaitoksen tunneilmastosta. Lisäksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on huomioitava, että koulu ja oppilaitos ovat yhteisö. Tähän liittyvän yhteisöllisyyden keskeisimpiä tekijöitä on osallisuus. Tavoitteena onkin, että lapsi ja nuori voi turvallisesti kehittyä itsenäiseksi, omasta elämästään vastuuta kantavaksi, mutta myös yhteisössä yhteiseen vastuunottoon kykeneväksi yksilöksi. (Opetushallituksen oppilas- ja opiskeluhuollon opas) 3.2 Yhteistyö Yhteistyö on oppilashuollon keskeisimpiä tekijöitä. Se jakaantuu eri ammattilaisten ja hallintokuntien väliseen yhteistyöhön sekä kodin ja koulun yhteistyöhön. Hallintokuntien rajat ylittävässä moniammatillisessa yhteistyössä korostuvat seuraavat asiat: asiakaslähtöisyys, eri näkökulmien yhteensovittaminen, ammattitaidon jakaminen, näkemyserojen tuomat luovat ratkaisut sekä yhteistyön kehittäminen ja kehittyminen. Moniammatillinen yhteistyö esimerkiksi oppilashuollossa perustuu aina vanhempien ja oppilaan suostumukseen. Kodin kanssa tehtävän yhteistyön periaatteena tuleekin olla molemminpuolinen arvostus. Yhteistyön tulee olla lisäksi monen tasoista. Kodin kanssa tehtävä yhteistyö pitää näkyä yksittäistä oppilasta käsiteltävän prosessin lisäksi luokkatasolla, koulutasolla ja kuntatasolla. Näihin lukeutuu muun muassa vanhempien kuuleminen suunnitelmien laadinnassa ja edustus vanhempainilloissa. (Opetushallituksen oppilas- ja opiskeluhuollon opas) 5

3.3 Kouluruokailut ja -matkat Kouluruokailujen merkitys korostaa yhteisöllisessä oppilashuollossa tapahtuvan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Se on osa prosessia, jossa oppilaan hyvinvointitieto kasvaa ja kehittyy. Kouluruokailujen ja niiden tuottamisen oikeaoppinen ohjaaminen on tärkeä osa viihtyisää ja terveellistä koulupäivää. Tähän liittyy muun muassa ruokailutilanteen rauhallisuus ja ruuan laatu. Lisäksi on huomioitava, että kouluruokailuja voidaan kehittää yhdessä oppilaiden ja kotien kanssa. Koulumatkalla tarkoitetaan kodin ja koulun välistä matkaa, jonka oppilas kulkee mennessään kouluun ja palatessaan sieltä. Koulumatkojen sujuvuus ja turvallisuus ovat huomioitavia seikkoja koulupäivän osina. Esimerkiksi kuljetusten osalta koulun tulee ohjata ja valvoa kuljetusoppilaiden käyttäytymistä koululla ennen koulutyön alkua ja iltapäivällä ennen kuljetusautojen lähtöä. (Opetushallituksen oppilas- ja opiskeluhuollon opas) 3.4 Turvallisuuden edistäminen - suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Turvallisuuden edistämisessä on tärkeä huomioida, että se ei ole pelkästään fyysisen turvallisuuden edistämistä, vaan siihen lukeutuu myös psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen. Tärkeä osa turvallisuuskulttuuria on tapaturmien ehkäisy. Tähän liittyen oppilaitoksissa on oltava järjestyssäännöt, kotien kanssa on tehtävä jatkuvaa yhteistyötä, ehkäisevään toimintaan on panostettava muun muassa arvioimalla riskitekijöitä, fyysisen ympäristön on oltava turvallinen vuodenajasta riippumatta, turvallisuus-, pelastus- ja vastaavat suunnitelmat on oltava ajan tasalla sekä henkilöstön tulee olla koulutettu tapaturmien ehkäisyyn ja niiden hoitoon. Kriisi-, uhka- tai vaaratilanteiden tapahtuessa oppilaitoksilla tulee olla valmiudet näiden hallintaan. Tätä edesauttaa, että henkilöstö hallitsee yksikön kriisisuunnitelman ja muut vastaavat asiakirjat. Muun muassa psykososiaalinen tuki on oltava saatavilla mahdollisimman joustavasti ja nopeasti tätä vaativan tilanteen sattuessa. Lisäksi kriisiryhmän nimeäminen jäntevöittää tapahtumiin reagoimista ja suunnitelmallisen tuen antamista. (Opetushallituksen oppilas- ja opiskeluhuollon opas) Suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Kaikissa Säkylän kunnan oppilaitoksissa on olemassa opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma eli lukuvuosisuunnitelma, jonka sivistyslautakunta vuosittain hyväksyy. Lisäksi oppilaitoksissa on päivitetyt järjestyssäännöt, kriisi- ja pelastussuunnitelmat. Turvallisuussuunnitelmiin sisältyy Säkylän kunnan yhteisiä suunnitelmia ja ohjeita häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta, asiakasväkivallasta, päihteistä, henkisestä kuormittumisesta ja työkyvyn tukemisesta. Yhteiskoululla ja alakouluilla sekä Säkylän seudun lukiolla on lisäksi erillinen tasa-arvosuunnitelma. 6

3.5 Seuranta ja arviointi Oppilashuollon seuraamista ja arviointia toteutetaan Säkylässä muun muassa kouluterveyskyselyjen tuloksien arvioinnilla sekä muiden vastaavien asiakaskyselyjen arvioinnilla. Tärkeää on myös huomioida muu tilastoitu informaatio, jota kouluista ja oppilaitoksista tuotetaan. Kunta- ja koulutasolla voidaan asettaa tavoitteita, joihin oppilashuollossa pyritään. Lisäksi arvioinnin ja seurannan välineiden toimivuutta ja luotettavuutta pitää arvioida säännöllisesti. Oppilashuollon onnistumista kouluyhteisössä voidaan tarkastella Laitisen ja Hallantien (2011) mukaan kolmen perustehtävän kehikosta käsin. Kehikossa oppilashuolto nähdään opetussuunnitelman mukaisena tehtävänä, joka kuuluu kouluyhteisössä kaikille aikuisille: 1. yhteisöllisyyden ylläpitäminen ja edistäminen: yhteisöllinen toimintakulttuuri 2. kokonaisvaltainen huolenpito jokaisesta oppilasta: hyvinvoiva oppilas 3. vanhempien tukeminen koululaisten vanhempina: vastavuoroinen yhteistyö kotien kanssa Näiden perustehtävien toteutumista voidaan arvioida kouluyhteisössä tarkistuslistan muotoon rakennettujen kysymysten avulla. Kysymykset on tarkoitettu herättämään yhteistä keskustelua oppilashuollon onnistumisesta kouluyhteisössä, ja niitä voidaan käyttää valikoiden esimerkiksi opettajainkokouksissa ja suunnittelupäivillä (Opetushallituksen oppilas- ja opiskeluhuollon opas) 7

4. Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskeluhuollon palveluita ja muuta vastaavaa toimintaa, jolla tuetaan tapauskohtaisesti yksittäistä oppilasta/opiskelijaa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) määrittelee käytössä oltavat palvelut ja niiden kattavuuden sekä tavat, joilla yksilökohtaisesta opiskeluhuoltoa toteutetaan. Näitä tarkastellaan Säkylän kunnan osalta seuraavissa alaluvuissa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijoilla ja heidän huoltajillaan on tieto oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta. Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja. Säkylän kunnassa ohjauksesta ja tiedottamisesta vastaa rehtori, opettajat ja opiskeluhuollon erityishenkilöstö (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja jne.). Tiedottaminen voi tapahtua esimerkiksi Wilman avulla. 4.1 Psykologi- ja kuraattoripalvelut Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) määrittelee käytössä oltavat psykologi- ja kuraattoripalvelut seuraavalla tavalla: 7 Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin antamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla: 1) edistetään koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa; 2) tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Kuraattorin kelpoisuusvaatimuksena on vähintään sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 6 :n mukainen kelpoisuus. Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluja, jolla on mainitun lain 3 :n mukainen kelpoisuus sekä psykologin palveluja 15 Oikeus saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä opiskelijalle 1 momentissa tarkoitetulla tavalla myös opiskelijan huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella, jollei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus tai jos keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. 8

Opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa opiskelija on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. 16 Yhteydenotto opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen saamiseksi Jos oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä 15 :n 1 momentissa säädetyssä määräajassa. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu, joka ammatillisessa tehtävässään on saanut tietää opiskelijan tuen tarpeesta, voi salassapitosäännösten estämättä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin. Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto tässä pykälässä säädetystä yhteydenotosta, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. Kuraattoripalvelut hoitavat koulukuraattori ja vastaava kuraattori. Vastaava kuraattori Säkylän kunnassa on perusturvatoimen sosiaalityöntekijä oman virkansa ohella ja häntä sijaistaa lyhytaikaisesti tarvittaessa toinen sosiaalityöntekijä. Kuraattorit ovat kaikkien koulujen ja oppilaitosten yhteiset. Kuraattoreilla on mahdollisuus jalkautua omasta tehtävästään. Edellä oleva järjestely mahdollistaa yhteydenoton seitsemän arkipäivän kuluessa ja kiireellisissä tapauksissa samana tai seuraavana päivänä. Tarvittavat lyhytaikaiset sijaistukset järjestetään käytössä olevilla voimavaroilla. Kuraattoripalvelut kattavat hallituksen suosituksen 780 oppilasta/kuraattori. Tämän lisäksi Säkylän kunnan perhepalveluista on alakouluille nimetty oma nimikkotyöntekijä, joka toimii tarvittaessa koulun oppilaiden ja vanhempien tukena ja yhteistyölinkkinä. Lisäksi etsivä nuorisotyöntekijä työskentelee tarvittaessa yläkoulu- ja lukioikäisten kanssa. Etsivän nuorisotyöntekijän työnkuvaan kuuluvat myös toiminnalliset vanhempainillat 5. ja 7. luokkalaisille. 9

Säkylän kunnan opiskeluhuollon psykologin palvelut tuottaa Säkylän terveyspalvelut, jonka palveluksessa on kaksi psykologia. Toinen psykologeista hoitaa peruskoulujen ja esiopetuksen oppilaita ja toinen psykologi Säkylän seudun lukion opiskelijoita. Psykologiresurssit vastaavat psykologiliiton suosituksia. Sekä perusopetuksessa että lukiossa on mahdollista päästä psykologin vastaanotolle seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija tai perhe on tätä pyytänyt. Akuuteissa tapauksissa keskustelu on mahdollista järjestää samana tai seuraavana päivänä. Kaksi psykologia voivat sijaistaa toisiaan lyhytaikaisesti. Säkylän kunnassa toimii myös psykiatrinen sairaanhoitaja, koulupsyykkari, joka toimii 80 % peruskouluilla ja lukiossa ja 20 % terveydenhuollossa. 4.2 Terveydenhoitajan ja lääkärin palvelut Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) määrittelee käytössä oltavat terveydenhuollon palvelut seuraavalla tavalla: 8 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 16 :n mukaista kouluterveydenhuoltoa ja opiskeluterveydenhuollolla mainitun lain 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Terveydenhuoltolain mukaisilla koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla: 1) edistetään ja seurataan oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 2) edistetään ja seurataan opiskelijoiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja opiskelukykyä; 3) tunnistetaan opiskelijoiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestetään tarvittava tuki sekä ohjataan hoitoon ja tutkimuksiin. Lisäksi kouluterveydenhuollossa tuetaan vanhempien ja huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. Opiskeluterveydenhuolto sisältää opiskelijan terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, jotka on järjestettävä yhtenäisenä kokonaisuutena. 17 Terveydenhoitajan ja lääkärin tavoitettavuus koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 10

Terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Hoidon tarpeen arviointi ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 :n mukaisesti. Säkylän kunnan opiskeluhuollon terveydenhoitajan ja lääkärin palvelut tuottaa Säkylän terveyspalvelut. Säkylän yhteiskoulun, Säkylän seudun lukion ja Isosäkylän koulun terveydenhoitajan palveluista vastaa yksi terveydenhoitaja päätoimisesti. Huovinrinteen koulun terveydenhoitajan palveluita tuottaa kuntayhtymän neuvolan terveydenhoitaja osa-aikaisesti. Terveydenhoitajat ovat tavoitettavissa välittömästi esimerkiksi puhelimella tai he voivat liikkua toiselle koululle, jos ei ole oikealla koululla paikalla. Oppilasmitoitukset ovat näillä resursseilla riittävät ja lyhytaikaiset sijaistukset järjestetään kuntayhtymän toimesta. Opiskeluhuollon lääkäripalveluiden piiriin ohjataan pääasiassa terveydenhoitajien kautta. Kuntayhtymän lääkäripalvelut toimivat erinomaisesti ja asianmukainen lääkäri järjestetään joustavasti tarpeen ja resurssien mukaisesti. 4.3 Yksittäistä opiskelijaa koskevan opiskeluhuoltoasian käsittely Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) määrittelee yksittäistä opiskelijaa koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyn seuraavalla tavalla: 19 Yksittäistä opiskelijaa koskevan opiskeluhuoltoasian käsittely Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumukseen. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. Jos alaikäisellä tai muutoin vajaavaltaisella ei ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja voi antaa siihen suostumuksen hänen sijastaan. Opiskeluhuoltoryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 26 :n 3 momentissa säädetään. 11

Yksittäistä opiskelijaa varten koottava monialainen asiantuntijaryhmä kutsutaan koolle Säkylän kunnassa opiskeluhuollon henkilöstön aloitteesta. Koolle kutsujana voi olla oppilaitoksen henkilökunnan edustaja, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu. Koolle kutsuja toimii myös ryhmän vastuuhenkilönä. Opettajan huolen kohdalla hän ottaa yhteyden edellä mainittuihin henkilöihin. Vastuuhenkilön tehtävät määritellään tarkemmin alaluvussa 4.4. Asiantuntijaryhmän kokoonpano määritellään tapauskohtaisesti. Lähtökohtaisesti edustettuina pitää olla kuitenkin asian hoidon kannalta keskeiset asiantuntijat, jotta käsittely on riittävän kattavaa. Koulut/oppilaitokset voivatkin määritellä joustavan kokoonpanon valmiiksi, jota voidaan ehdottaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Asiantuntijaryhmän toiminta perustuu aina oppilaan tai hänen huoltajansa vapaaehtoisuuteen. Toiminnan käynnistämiseksi pitää pyytää kirjallinen suostumus, jossa hyväksytään myös ryhmän kokoonpano. Jos sitä halutaan täydentää tai muuttaa, pitää myös tähän pyytää kirjallinen suostumus oppilaalta tai hänen huoltajaltaan. Painavasta, erikseen arvioitavasta syystä alaikäinen voi kieltää huoltajaa osallistumasta käsittelyyn. Erittäin painavasta syystä asiaa voidaan käsitellä asiantuntijaryhmässä ilman oppilaan tai huoltajan suostumusta. Arvion tekee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen. Erittäin painavasta syystä asiaa voidaan käsitellä asiantuntijaryhmässä ilman oppilaan tai huoltajan suostumusta. Arvion tekee sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen. 4.4 Opiskeluhuoltokertomus, rekisterit ja muu kirjaaminen sekä salassapito Opiskeluhuollon henkilöstö eli psykologit, terveydenhoitajat, lääkärit ja kuraattorit kirjaavat yksittäistä oppilasta koskeva asiat normaalisti omiin asiakasrekistereihin jo aiemmin voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti. Rekisteriä ylläpitävä organisaatio nimeää niille vastuuhenkilön, joka vastaa tietojen salassapitosäännösten mukaisesta luovuttamisesta. Asiantuntijaryhmän käytännöistä oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) linjaa 3. momentista eteenpäin seuraavalla tavalla: 20 Opiskeluhuollon kertomukset Kun 14 :ssä tarkoitetussa opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta, tai kun sen jäsenet toteuttavat jo suunniteltuja ja sovittuja yksilöllisiä opiskeluhuollon tukitoimia, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä tällaisia kirjauksia salassapitovelvoitteiden estämättä. Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan yksittäisen opiskelijan: 12

1. nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot; 2. asian aihe ja vireillepanija; 3. opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet; 4. tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot; 5. toteutetut toimenpiteet; 6. kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa. Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Alaluvussa 4.3 mainittu asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö vastaa opiskeluhuoltokertomuksen lainmukaisesta laadinnasta ja muusta siihen liittyvästä ohjeistuksesta. Opiskeluhuoltokertomukset ja muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat tallennetaan koulujen/oppilaitosten omiin opiskeluhuollonrekistereihin. Rekistereille nimetään vastuuhenkilö, joka määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet rekisteriin tallennettaviin tietoihin. Sähköisen järjestelmän puuttuessa opiskeluhuollonrekisterinä toimii asiaan soveltuva tila, jonka käyttöä voidaan rajoittaa. Opiskeluhuoltokertomusta varten käytetään samaa lomaketta koko kunnassa. Opetuksen ja koulutuksen toteuttamisesta säädetään erikseen, jolloin opiskeluhuoltokertomusta ei laadita näistä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) linjaa salassapidosta seuraavalla tavalla: 22 Opiskeluhuoltorekisteriin sisältyvien tietojen salassapito Edellä 21 :n 1 momentissa tarkoitettuun opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä opiskelijaa taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :ssä säädetään. Oppilaitoksen henkilöstö, opiskeluhuoltopalveluja toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt taikka niiden toimeksiannosta tai muutoin niiden lukuun opiskeluhuollon toimenpiteisiin osallistuvat ammattihenkilöt, opetusharjoittelua suorittavat ja muut opetuksen tai yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutukseen osallistuvat henkilöt taikka opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet eivät saa antaa sivullisille yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiakirjoihin sisältyviä tai muuten tietoonsa saamia yksittäistä opiskelijaa koskevia salassa pidettäviä tietoja, jos siihen ei ole: 1. asianomaisen henkilön tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen laillisen edustajansa kirjallista, yksilöityä suostumusta; taikka 2. tiedon luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä. 13

Sivullisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei osallistu asianomaisen opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon tarpeen selvittämiseen tai sen toteutukseen taikka niihin liittyviin tehtäviin. Edellä 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden salassapitovelvoitteista säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 22 :ssä (asiakirjasalaisuus) ja 23 :ssä (vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto). 23 Oikeus poiketa salassapitovelvoitteista Opiskeluhuoltoa koskevista salassapitovelvoitteista voidaan poiketa siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 7 luvussa säädetään, ellei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on pyydettävä opiskelijan taikka, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta. Säkylän kunnan koulujen/oppilaitosten opiskeluhuoltoon osallistuvan henkilöstön on pyydettävä poikkeuksetta aina kirjallista lupaa tietojen luovuttamiseen, jos tilanne on epäselvä. Näihin tilanteisiin voidaan laatia kaavake valmiiksi. Lupa pyydetään yksittäiseen tietoon, eikä esimerkiksi koko lukuvuotta varten. Mahdollisia ristiriitatilanteita voidaan arvioida tapauskohtaisesti erikseen. Toiseen kouluun tai toiselle asteelle siirryttäessä sovitaan huoltajan kanssa siirrettävistä tiedoista. 4.5 Palveluiden laskuttaminen muiden kuntien oppilailta Laki kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta (30.12.2013/1294) määrittelee psykologi- ja kuraattoripalveluiden laskuttamisen perusteet: 41 a Korvaus opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä Jos perusopetuslaissa tarkoitetun oppilaan tai lukiolaissa (629/1998) tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetun opiskelijan kotikunta on muu kuin koulun tai oppilaitoksen sijaintikunta, oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 :n perusteella opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluista järjestämisvastuussa oleva kunta voi laskuttaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen käyttämisestä aiheutuneet oppilas- tai opiskelijakohtaiset henkilöstökustannukset oppilaan tai opiskelijan kotikunnalta. Jos kunnat ovat erimielisiä, onko toinen kunta oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan 1 momentissa mainittuja kustannuksia, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. 14

Palvelut laskutetaan muiden kuntien oppilailta/ opiskelijoilta toteutuneiden kustannusten mukaisesti. 5. Opiskeluhuollon vaikuttavuuden arviointi ja omavalvonta Opiskeluhuollon vaikuttavuuden arviointia ja omavalvontaa koordinoi Säkylän kunnassa opiskeluhuollon ohjausryhmä, johon kuuluvat sosiaalitoimen, sivistystoimen ja terveydenhuollon edustajat. Ohjausryhmä asettaa tavoitteet, joihin opiskeluhuollossa pyritään. Koulujen/oppilaitosten opiskeluhuoltoryhmien tehtävinä on seurata ja ohjausryhmän asettamien tavoitteiden toteutumista ja raportoida tästä koko kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmälle. Arvioinnin ja omavalvonnan mittarit määritellään opiskeluhuollon ohjausryhmässä. Kaikkien koulujen tulee laatia oppilaitosten yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokoontumisesta raportit ohjausryhmälle lukukausittain. Samoin koulujen tulee laatia selvitys yksilökohtaisen opiskeluhuollon toimivuudesta oppilaitoksessa. 15

Liite 1. Ohjeet koulukohtaiseen suunnitelmaan Koulukohtaiset suunnitelmat täsmentävät opiskeluhuollon konkreettisen toiminnan. Siinä pitää huomioida tässä suunnitelmassa linjatut asiat, jotka koskevat koko kuntaa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muuttaminen 1.8.2014 alkaen (Opetushallitus): Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman koulun yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla koulun henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille. Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat: 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee koulun käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa otetaan huomioon oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan kouluyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä koulussa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös oppilailta ja huoltajilta sekä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöltä saatava tieto. Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista, joita ovat kouluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä oppilashuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan. 2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee 16

yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt, yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä, yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa, yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa, yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä, järjestyssäännöt, poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen, tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus, tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen, koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet, suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö: a. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla, yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta, yhteistyö huoltajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet, psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen, 17

suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille, toimintavalmiuksien harjoittelu sekä suunnitelman arviointi ja päivittäminen. 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi. Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa, oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa, yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä, oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä, asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä, oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys sekä yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi. 4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon toimintatavat oppilaiden ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi. Suunnitelmassa kuvataan oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille. 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Opetuksen järjestäjä seuraa koulun oppilashuoltosuunnitelman toteutumista. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. 18