Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Samankaltaiset tiedostot
Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Riittääkö puu VMI-tulokset

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Suomen metsävarat

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Hakkuumahdollisuusarviot

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Suomen metsien inventointi

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Metsäpolitikkafoorumi

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Lounais-Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet - Varsinais-Suomen maakunta

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

YKSITYISMETSIEN HAKKUUMAHDOLLISUUDET METSÄVEROTUKSEN SIIRTYMÄKAUDEN JÄLKEEN

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Uusimmat metsävaratiedot

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

METSÄ SUUNNITELMÄ

Puuraaka-aineen saatavuus

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä

Uudenmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

METSÄ SUUNNITELMÄ

Metsäohjelman seuranta

Valtakunnan metsien inventointiin perustuvat MELA hakkuumahdollisuusarviot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsäohjelman seuranta

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Metsäohjelman seuranta

Alue Pääryhmä Hakkuun ajankohta hakkuuvuosina 2) Hakkuutapa km 2 % puuntuotannon

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Metsäohjelman seuranta

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU Timo Pukkala

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Metsäohjelman seuranta

Metsätuhojen vaikutukset puumarkkinoihin

MELA käyttäjäsovelluksia ja -kokemuksia

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelmien seuranta

Jyväskylän kaupungin metsät

Metsäohjelman seuranta

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Metsäohjelman seuranta

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Metsäohjelman seuranta

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola Tallinna

Metsäohjelman seuranta

Transkriptio:

Pohjois-Suomessa 1950-70 luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys Lapin 55. metsätalouspäivät 7-8.2.2013 Olli Salminen & Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos olli.salminen@metla.fi http://www.metla.fi/metinfo/mela http://www.metla.fi/ohjelma/vmi/info.htm

Perusta: VMI ja MELA-ohjelmisto VMI maastoaineisto 2007-2011 31-60 vuotiaat metsät puuntuotannon metsämaa Metsänkäsittelyohjeet: Tapio 2006, Ruotsalainen 2007 Keskimölö ym 2008 Yksikköhinnat ja kustannukset vv. 2002-2011 keskim. toteutuneet Simulointi - luonnonprosessit - käsittelyt (metsänhoito, hakkuut) Metsiköiden käsittelyvaihtoehdot MELA Strategiset tavoitteet ja rajoitteet - hakkuukertymät, tulot jne. Optimointi Alueelliset tuotantomahdollisuudet

1950-1970 -luvuilla syntyneiden metsien pinta-ala milj. ha 2,5 2 1,5 1 0,5 Ikäluokan osuus % Uudistamistavan 31-60 pinta-alasta osuus % ikäluokasta Luontainen Viljelty 31-40 34 34 66 Kainuu 41-50 37 56 44 51-60 29 86 14 31-40 28 34 66 P-P 41-50 34 59 41 51-60 38 84 16 31-40 27 28 72 Lappi 41-50 32 52 48 51-60 41 84 16 0 Kainuu Pohjois- Pohjan maa Lappi Pohjois- Suomi Viljelty 0,25 0,26 0,39 0,9 Luontainen 0,33 0,42 0,55 1,3 Kankaiden osuus 31-60 v. pinta-alasta, % 31-40 41-50 51-60 Kainuu 83 71 44 P-P 68 63 48 Lappi 85 77 64

31-60 vuotiaiden puuntuotannon metsämaan pinta-ala omistajittain milj. ha 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 % = 31-60 vuotiaiden osuus puuntuotannon metsämaan kokonaispinta-alasta 38 % 30 % Koko ala 31-60 Koko ala 31-60 Koko ala 31-60 Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi 25 % Valtio ja metsäteoll. Yksityiset ym. - tasaisella ikäluokkarakenteella 1950-1970-luvuilla syntyneiden metsien pinta-alaosuus vastaa Kainuussa 80, Pohjois-Pohjanmaalla 105 ja Lapissa 125 vuoden keskimääräistä kiertoaikaa

70,0 milj. m³ 1950-1970 -luvuilla syntyneiden metsien tilavuus puuntuotannon metsämaalla 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Pohjois- Kainuu Pohjanmaa Lappi Lehtipuu 9,2 11,9 10,3 Kuusi 7,3 7,7 6,8 Mänty 42,1 40,3 43,7 Ikäluokan osuus puulajin 31-60 vuotiaiden puuntuotannon metsämaan tilavuudesta Mänty Kuusi Lehtipuu % % % 31-40 34 28 26 Kainuu 41-50 39 29 50 51-60 27 42 24 31-40 28 23 24 P-P 41-50 36 35 30 51-60 36 42 46 31-40 29 28 23 Lappi 41-50 32 30 41 51-60 39 41 36

31-60 vuotiaiden osuus puuntuotannon metsämaan kokonaispuustosta puulajeittain milj. m³ 180 26 % 160 140 33 % 120 100 47 % 80 60 22 % 27 % 17 % 24 % 40 27 % 35 % 20 0 Mänty Kuusi Lehtipuu Mänty Kuusi Lehtipuu Mänty Kuusi Lehtipuu Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi 30-60 Muut Koko puuntuotannon metsämaan tilavuus n. 600 milj. m³, josta 31-60 vuotiaiden osuus 30 % (180 milj. m³); Kainuussa 31-60 vuotiaiden osuus keskimäärin 41 %, Pohjois-Pohjanmaalla 30 ja Lapissa 24 %.

1950-70 -luvuilla syntyneiden metsien kasvu puuntuotannon metsämaalla, milj. m 3 /v 31-40 41-50 51-60 Yht. 31-60 % puuntuot.kok.kasvusta Kainuu 1,2 1,2 0,8 3,3 49 P-P 1,0 1,2 1,2 3,4 35 Lappi 1,0 1,1 1,2 3,3 32 -Koko metsämaan puuntuotannon kasvu noin 27 milj. m 3 /v, josta 31-60 vuotiaiden osuus keskimäärin 38 % (osuus pinta-alasta ja tilavuudesta n. 30 %) -31-60 vuotiaiden osuus kasvusta on Kainuussa n. 10 %-yksikköä suurempi kuin osuus pinta-alasta tai tilavuudesta, Pohjois-Pohjanmaalla 5 ja Lapissa 7 %-yksikköä

1950-70 luvuilla syntyneiden metsien laatu 60 % 50 40 30 20 10 0 Hyvä Tyydyttävä Välttävä Vajaatuottoine n Kainuu 18 55 23 3 Pohjois-Pohjanmaa 14 51 25 9 Lappi 8 50 33 10 Pohjois-Suomi 12 52 28 8 -Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla hyviä ja tyydyttäviä hieman vähemmän ja Lapissa hieman enemmän kuin näillä alueilla puuntuotannon metsämaalla keskimäärin (Kainuu ka. 80 %, Pohjois-Pohjanmaa 69 % ja Lappi 56 %).

Laadun tarkennus koko Pohjois-Suomi Tuhot 19 % Tekninen laatu 17 % Ei alennusta 12 % Epätasaisuus 32 % Puulaji 4 % Ylitiheys 4 % Hoitamattomuus 4 % Luontainen harvuus 7 % Hakkuu 1 % - Laatujakauma likimain sama ikäluokissa: hyviä 12 %, tyydyttäviä 52 %, välttäviä 28 % ja vajaatuottoisia 8 % - Iän myötä vähenee syynä tuhot, jonkin verran myös tekninen laatu - Iän myötä kasvaa syynä epätasaisuus - Vajaatuottoisuuden yleisimmät syyt väärä puulaji ja tekninen laatu, seuraavina luontainen harvuus ja tuhot. -Lapissa keskimääräistä (Pohjois-Suomi) useammin syynä hoitamattomuus ja luontainen harvuus ja Kainuussa sekä Pohjois-Pohjanmaalla tekninen laatu

Puuntuotannon metsämaalta metsänhoitosuositusten mukaisesti hakattavissa oleva puusto (hakkuumahto) vuosina 2009-2018 ja 1950-1970 luvuilla syntyneiden metsien osuus hakkuumahdosta milj. m3/v 8,00 7,00 15 % 12 % 6,00 5,00 21 % 4,00 3,00 2,00 19 % 43 % 14 % 30 % 12 % 28 % 1,00 0,00 Mä Ku Lp Mä Ku Lp Mä Ku Lp Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi 31-60 0,98 0,37 0,60 1,00 0,38 0,81 0,87 0,27 0,62 Muu puutuotanto 3,78 1,60 0,79 5,78 2,28 1,90 6,68 2,08 1,58 -Tukin hakkuumahdosta osuus havupuilla 6-13 % ja lehtipuilla 20-30 %

1950-1970 -luvuilla syntyneiden metsien ainespuukokoisen puun hakkuumahdollisuudet 2008-2019, milj. m 3 /v Hakkuumahdollisuusarvio Kainuu P-P Lappi Tot. hakkuiden tasosta 4 % 0,76 (23 %) 0,78 (18 %) 0,41 (10%) Suurin kestävä 3 % 0,79 (20) 0,77 (16) 0,54 (10) Suurin kestävä 4 % 0,99 (20) 0,98 (15) 0,68 (10) Nettotulojen maks. 3 % 0,83 (20) 0,78 (16) 0,53 (10) Nettotulojen maks. 5 % 1,18 (21) 1,13 (15) 0,77 (11) Hakkuumahto 1,95 (24) 2,19 (18) 1,76 (15) - suluissa osuus koko puuntuotannon metsämaan hakkuumahdollisuusarviosta 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Kainuu P-P Lappi 31-60 hakkuumahto =1 Tot. hakkuiden taso 4 % Suurin kestävä 3 % Suurin kestävä 4 % Nettotulojen maks. 3 % Nettotulojen maks. 5 %

Suurin kestävä hakkuukertymäarvio 2009-2048, milj. m³/v Toteutunut 2007-2011 SK3 31-60 SK4 31-60 SK3 yhteensä SK4 yhteensä 6,000 5,000 4,000 3,000 2,000 1,000 0,000 8,000 7,000 6,000 5,000 4,000 3,000 2,000 1,000 0,000 8,000 7,000 6,000 5,000 4,000 3,000 2,000 1,000 0,000 Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Toteutunutta hakkuukertymä noudattavassa laskelmassa 1950-70 -luvuilla syntyneiden metsien osuus nousee Kainuuussa ja Pohjois-Pohjanmalla n. 1,5 milj. m³:iin/v ja Lapissa 1,2 milj. m³:iin/v

Kokonaistilavuuden ja erikseen 1950-1970 luvuilla syntyneiden metsien tilavuuden kehitys eri hakkuukertymäarvioissa milj. m³ 500 450 400 350 300 250 Kainuu 31-60 P-P 31-60 Lappi 31-60 Kainuu yht. P-P yht. Lappi yht. 200 150 100 50 0 2009 2019 2029 2039 2009 2019 2029 2039 2009 2019 2029 2039 Tot.hakkuiden taso 2007-2011 Suurin kestävä 3 % Suurin kestävä 4 %

2019/2009 2029/2019 2039/2029 2019/2009 2029/2019 2039/2029 2019/2009 2029/2019 2039/2029 Tilavuuden suht. muutos 2007-2011 toteutuneiden hakkuiden tasoa noudatettaessa 2,5 2 1,5 1 0,5 Tilavuus muu pt Tilavuus 31-60 Tukkitil.muu pt Tukkitil. 31-60 0 Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi -1950-1970 luvuilla syntyneiden tukkitilavuus yli kaksinkertaistuu 2019 mennessä nykytilavuuteen nähden 31-60 vuotiaat puustot nyt arvokasvuvaiheessa

Johtopäätökset ja varaukset Pohjois-Suomen 31-60 vuotiaat metsät ovat voimakkaassa (arvo)kasvuvaiheessa ja hakkuina realisoituva puuntuotannollinen merkitys vasta tulossa. Varaukset toiminnan tehokkuusoletus (= optimointiin perustuvat tulokset) luonnonprosessi- ja tuottavuusmallit hinnat ilmaston ja puiden kasvuntason oletetaan pysyvän viim. 30 vuoden keskimääräisellä tasolla metsät oletetaan hoidetuksi ajallaan metsänhoitosuositusten mukaisesti vain metsävaroihin perustuva tarkastelu: => käytännössä puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat puumarkkinoilla, miten metsiä hakataan

Kiitos