PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 05.12.2008 Dnro ESA 2008 Y 231 114 ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä Savon ympäristökeskukseen 14.10.2008. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Mikkelin kaupunki Kunnanmäki 7 50600 MIKKELI Yhteyshenkilö Hannu Rautio 044 794 3290 TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ILMOITUS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Pilaantuneen alueen sijainti Mikkelin kaupunki Kiinteistöt: 491 15 19 1, 491 402 4 26 Saimaankatu 50100 MIKKELI Kiinteistöjen omistaja Mikkelin kaupunki PL 33 50101 MIKKELI Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne Saimaankadun luiskaa on käytetty pienimuotoisena kaatopaikkana. Ilmakuvien perusteella Saimaankatu on rakennettu lähes nykyiselle sijainnilleen 1940 1950 lukujen vaihteessa. Tästä päätellen myös kadun alapuolella oleva jätetäyttö on tehty samoihin aikoihin mahdollisesti kadun rakentamisen yhteydessä. Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli www.ymparisto.fi/esa Jääkärinkatu 14 FI 50100 St. Michel, Finland www.miljo.fi/esa
2/13 Nykyisin alue on tiealuetta, jonka luiska rajautuu vedenottamon pohjoiseen kaivoalueeseen. Pohjoinen kaivoalue on suppamuodostuman pohjalla olevan suoalueen laidalla. Alueen kaavoitustilanne ja tuleva käyttö Kohde sijaitsee Pursialan kaupunginosassa Saimaankadun alla ja tien pohjoisenpuoleisessa jyrkässä penkereessä vedenottamon kohdalla. Saimaankatua on tarkoitus jatkossakin käyttää liikennetarkoituksessa ja viereistä kaivoaluetta vedenottamon käytössä. Kunnostuskohteen maaperän, pohja ja pintavesitietojen kuvaus Maaperätiedot Kunnostettavan alueen maanpinta on katualueella tasolla +90,50...+92,50 ja luiskan alareunassa vedenottamon kaivoalueella tasolla +77,00. Jätetäyttöä on noin 0,8...2,8 metrin paksuisen hiekkaa ja soraa sisältävän täyttökerroksen alla noin 0,2...5,0 metrin paksuisena kerroksena. Jätetäyttökerroksen alapuolella on paikoin hiekasta ja sorasta koostuvaa täyttömaata ja paikoin perusmaa (hiekka / sora). Luiskan alareunassa jätetäytön ja perusmaan välissä on paikoin turvekerros. Kunnostettava täyttö on rakennettu luonnonmukaiseen suppaan, johon on muodostunut suo. Täyttö on pengerretty osin suohon. Suo on todennäköisesti muodostunut pohja / pintavesilammesta, joka on erottunut ja kasvanut umpeen. Suon pinta on noin tasolla +77,00 ja turpeen paksuudeksi on havaittu vähintään 7,0 m. Kunnostettavan alueen läheisyydessä on tehty kalliovarmistettuja porakonekairauksia tasolle +44...+49 eli noin neljänkymmenen metrin syvyyteen maanpinnasta. Kairausten mukaan maaperä on hiekkaa ja syvemmällä soraa ja kallion päällä on kivinen moreenikerros. Pinta ja pohjavesitiedot Kunnostettava kohde sijaitsee 1 luokan pohjavesialueella (Pursiala), jolta Mikkelin kaupunki ottaa noin 70 % tarvitsemastaan vedestä. Pohjaveden pinta on vedenottamon kaivoalueen läheisyydessä tasolla noin +75.5. Pohjaveden pintaan vaikuttaa vedenottamon kaivojen muodostama imukartio. Kunnostettavan kohteen pohjoispuolella olevalla suoalueella on paikoin avovettä. Veden pinta suolla on tasolla noin +77. Päällystetyllä katualueella sadevedet ohjautuvat sadevesiviemäriä pitkin kunnostettavan alueen ulkopuolelle. Päällysteen ulkopuolella tien luiskissa sadevedet imeytyvät maahan. Pilaantuneisuustutkimukset Alueella suoritetut tutkimukset Alueelta on otettu maaperä, pohjavesi, pintavesi ja sedimenttinäytteitä vuosien 2007 ja 2008 aikana. Maanäytteenotto kohdennettiin jätetäyttöön ja sen ympärille. Tutkimuspisteitä oli yhteensä 30 kpl ja näytteitä otettiin 157 kpl. Näytteistä analysoitiin seuraavia haittaaineita: PAH yhdisteet, PCB, raskasmetallit, kloorifenolit, haihtuvat hiilivedyt, mineraaliöljyt sekä polyklooratut dibentsodioksiinit ja furaanit (jatkossa dioksiinit ja furaanit). Suon avovesialueelta otettiin yksi sedimenttinäyte. Näytteenotossa käytettiin sedimenttinäytteenottoon tarkoitettua noudinta. Näytteestä analysoitiin laboratoriossa kloorifenolit, PAH yhdisteet ja metallit.
3/13 Suon avovedestä otettiin yksi vesinäyte. Näytteestä analysoitiin laboratoriossa kloorifenolit, PAH yhdisteet, mineraaliöljyt, haihtuvat hiilivedyt ja metallit. Vedenottamon kaivojen K1 ja K4 raakavedestä sekä ottamolta lähtevästä vedestä otettiin vesinäytteet. Näytteet otettiin hanasta suoraan näyteastiaan. Jokaisesta näytteistä analysoitiin antimoni. Pilaantuneisuustutkimusten tulokset Jätetäyttö on rakennus ja sekajätettä, joka sisältää mm. metallia, puuta, tiiltä, lasia, auton osia ja renkaita. Jätetäytöstä mitattiin kynnysarvon sekä alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia PAH yhdisteitä, kynnysarvon sekä alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Raskasmetalleja esiintyi seuraavasti: ylemmän ohjearvopitoisuuden ylittivät lyijy, sinkki, kromi, kupari ja antimonipitoisuudet, alemman ohjearvopitoisuuden ylitti arseenipitoisuus ja kynnysarvon ylitti kadmiumpitoisuus. Jätetäytöstä mitattiin myös ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia keskiraskaita ja raskaita öljyhiilivetyjä. Jätetäytössä, täyttömaissa ja perusmaassa ei havaittu kynnysarvon ylittäviä dioksiinien ja furaanien, haihtuvien hiilivetyjen, PCB yhdisteiden sekä kloorifenolien pitoisuuksia. Jätetäytön päällä ja alla olevissa täyttömaakerroksissa ei havaittu kohonneita haitta ainepitoisuuksia. Jätetäytön kohdalla olevassa perusmaassa ei myöskään havaittu kohonneita haitta ainepitoisuuksia. Sedimentissä ei havaittu kohonneita pitoisuuksia kloorifenoleita tai PAH yhdisteitä. Suolammen sedimentistä mitattiin sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen (Ympäristöministeriö 19.5.2004) mukaan normalisoitujen tulosten perusteella tason 1 ylittävät pitoisuudet nikkeliä ja kuparia. Suolammen vedestä mitattiin talousvesiasetuksen kemialliset vaatimukset ylittävät pitoisuudet arseenia, kromia, lyijyä ja nikkeliä. Lisäksi mitattiin kohonneet pitoisuudet asetuksen vaatimuksiin kuulumattomista mineraaliöljyistä, sinkistä ja fenolista. Pohjavedessä ei havaittu kohonneita antimonipitoisuuksia. Kunnostustarpeen arviointi ja kunnostustavoitteet Kunnostus Kohteeseen ei ole laadittu varsinaista riskinarviota, koska pilaantuneet maat ja jätteet on tarkoitus kaivaa kokonaisuudessaan pois ja kuljettaa paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä pilaantuneita maita ja jätteitä. Todettujen pitoisuuksien ja ohjearvovertailujen perusteella merkittävimmät kunnostettavalla alueella esiintyvät haitta aineet ovat PAHyhdisteet, lyijy, sinkki, kromi, kupari, antimoni, arseeni sekä keskiraskaat ja raskaat öljyhiilivedyt. Riskiarvioinnin tarvetta tulee tarkastella uudelleen, jos pilaantuneita maita tai jätteitä ei odottamattomista teknisistä syistä saada poistetuksi alueelta kokonaan. Kohteen kunnostustarve muodostuu pohjaveden pilaantumisriskin perusteella. Kunnostustavoitteeksi esitetään Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) asetettuja kynnysarvotasoja havaituilla haitta aineilla. Kunnostuksen periaate Kohteessa olevat pilaantuneet maamassat ja jätteet poistetaan kaivamalla. Pilaantuneiden maamassojen seassa oleva jäte erotellaan tarvittaessa seulomalla tai välppäämällä. Pilaantuneet massat ja jätteet sijoitetaan luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.
Poistettavat massat 4/13 Kohteessa arvioidaan olevan seuraavat poistettavat massamäärät: Maa aines ja jäte, joka luokitellaan metallipitoisuuksien mukaan ongelmajätteeksi: 500 m 3 ktr / 850 tonnia Maa aines, jonka metallipitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon: 1 640 m 3 ktr / 2 792 tonnia Maa aines, jonka metallipitoisuus on alemman ja ylemmän ohjearvon välissä: 1 640 m 3 ktr / 2 792 tonnia Maa aines, jonka PAH pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon: 820 m 3 ktr / 1 396 tonnia Maa aines, jonka öljyhiilivetypitoisuus (keskiraskaat ja raskaat) ylittää ylemmän ohjearvon: 300 m 3 ktr / 500 tonnia Jätettä sisältävä pilaantumaton maa aines: 2 700 m 3 ktr / 4 590 tonnia Yhteensä alueella on 4 900 m 3 ktr pilaantunutta maata ja jätettä sekä 2 700 m 3 ktr mahdollisesti pilaantunutta maata ja jätettä. Työn toteutus Pilaantuneen maa aineksen ja jätteen poistaminen suoritetaan lajittelevana kaivuna haittaainepitoisuuksien mukaisesti (esim. alempi ohjearvo, ylempiohjearvo, ongelmajäte). Lajitteluperusteet määräytyvät maa aineksen vastaanottolaitoksen lupa ja hinnoittelukriteerien sekä ympäristökeskuksen määräysten mukaan. Lajittelu toteutetaan kenttämittausten avulla. Selkeät jätejakeet eritellään mahdollisuuksien mukaan kaivettaessa. Tarvittaessa jätteet seulotaan erilleen maa aineksesta. Seulonta suoritetaan sille erikseen osoitetussa paikassa. Saimaankadun tiepenkereen kohdalla kaivanto täytetään kerroksittain tiivistäen puhtailla kitkamailla. Kaivannon täyttöön voidaan käyttää alueelta kaivettuja puhtaita kitkamaita, joiden haitta ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvon. Kadun rakennekerrokset rakennetaan entisenlaisiksi. Luiskat muotoillaan alkuperäiseen muotoonsa. Tiepenkereen alaluiskaan, suon reuna alueelle rakennetaan kunnostustyön aikana tiivistyspenger esim. huonosti vettä läpäisevästä moreenista. Penger ulotetaan suon tiiviiseen pohjasedimenttiin. Turvekerroksen paksuus sekä pohjasedimentin sijainti syvyyssuunnassa tulee varmistaa rakennussuunnitteluvaiheessa. Tiivistyspenkereellä estetään suovesien johtuminen kunnostetun alueen kautta suoraan pohjaveteen kunnostustyön aikana sekä kunnostustyön jälkeen, kun suon vedenpinnan alennus lopetetaan. Tiivistyspenkereen yläreuna ulotetaan vähintään tasolle +78.00. Pintavesien (mm. sadevedet) ohjautuminen kaivantoihin estetään esim. matalien suojapatojen ja niskaojien avulla. Saimaankadun pintavedet johdetaan työn aikana patorakenteilla / ojilla Saimaankadun eteläpuolelle. Työ suoritetaan talvella, jolloin pintavesistä aiheutuvat haittavaikutukset ovat pienimmillään. Suoalueen vedenpinnanalennus suoritetaan erillisen rakennussuunnitelman mukaisesti ennen varsinaisen kunnostustyön aloitusta. Suoalueen vedenpintaa alennuksella pyritään estämään pintavesien imeytyminen pohjaveteen. Vedenpinnanalennus suoritetaan pumppaamalla vettä kaupungin viemäriin. Vettä alennetaan n. 1,0 m nykyisestä vesipinnasta eli tasolle +76.00. Suoveden pintaa ei saa missään vaiheessa alentaa ympäröivän pohjavedenpinnan alapuolelle. Pohjavedenpintaa tarkkaillaan koko työmaan ajan. Pilaantunut maa ja jätteet kuljetetaan esim. kuorma autoilla. Massat kuljetaan peitettynä luvanvaraiselle käsittely tai loppusijoitusalueelle. Pilaantuneen maan ja jätteen kuljetuksesta laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat. Pilaantuneen maan ja jätteen välivarastointia pyritään välttämään. Työteknisistä syistä pilaantuneita kaivumaita ja jätteitä joudutaan
5/13 kuitenkin lyhytaikaisesti varastoimaan työmaalla ennen kuljetusta pois. Välivarastointi suoritetaan pilaantuneella alueella tai sen lähituntumassa, ei kuitenkaan vedenottamon kaivoalueella. Kaikki kohteista kaivettavat pilaantuneet maat ja jätteet sijoitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa pilaantuneita maita ja kyseisiä jätteitä. Pilaantuneiden maiden vastaanottopaikka vastaa pilaantuneista maista ja jätteistä tämän jälkeen sekä käsittelee ja loppusijoittaa ne omien ympäristölupien mukaisesti. Terveys ja ympäristöhaittojen ehkäisy Ympäristöriskejä, niihin varautumista sekä suojautumistoimenpiteitä on käsitelty tarkemmin yleissuunnitelman liitteenä olevassa raportissa: "Saimaankadun kunnostamisen aikainen pohjaveden tarkkailu ja varautumissuunnitelma". Seuraavassa lyhennelmä suunnitelmasta. Haitta aineiden ja pintaveden kulkeutuminen vedenottamolle Jätetäyttö ja pilaantunut alue on Pursialan vedenottamon pohjaveden muodostumisalueella aivan raakavesikaivojen välittömässä läheisyydessä, ja haitta aineiden ja pintaveden kulkeutuminen raakavesikaivoihin ja vedenottamolle on mahdollista. Jätetäytössä olevat haitta aineet voivat kulkeutua vajoveden mukana pohjaveteen ja edelleen pohjavesivirtauksen mukana vedenottamolle. Kulkeutuminen huomioon ottaen PAH ja öljy yhdisteet ovat kriittisimmät yhdisteet. Lisäksi metallien suuret kokonaispitoisuudet huomioiden, metallit muodostavat kriittisen haitta aineryhmän. Käytettävissä olleiden tutkimustulosten perusteella pohjavedessä on havaittu pieniä pitoisuuksia PAH yhdisteitä vedenottamon kaivoalueella. On myös mahdollista, että kunnostuksen vaikutuksesta alueella sijaitsevasta suoalueesta pääsee purkautumaan pintavettä pohjaveteen. Varautuminen pohjaveden suojaustoimenpiteisiin Ennen varsinaisen alueen kunnostustyön aloittamista, tullaan vesilaitoksen ja raakavesikaivojen keskellä olevan suoalueen vedenpintaa alentamaan. Suoveden pinnanalennuksesta tullaan tekemään erillinen rakennussuunnitelma, joka hyväksytetään Mikkelin vesilaitoksella, Mikkelin kaupungilla ja Etelä Savon ympäristökeskuksella. Suoveden pinnanalennuksen pääperiaatteet ovat: Työ aloitetaan kesällä 2009. Pinnan alennus suoritetaan hitaasti ja useammasta pumppukaivosta. Pohjaveden laatua ja pinnantasoja tarkkaillaan rakennussuunnitelmassa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Pinnantason alennus on 1 metri nykyisestä pinnantasosta. Tällä alennuksella tuleva jätetäytön kunnostustyö voidaan toteuttaa kuivatyönä pohjavesipinnan yläpuolella. Suovedenpinta pidetään alhaalla myös kunnostuksen aikana Alueella tehtävien kunnostustoimenpiteiden vaikutuksesta haitta ainepitoisuudet pohjavedessä voivat kohota tilapäisesti toimenpidealueella ja sen välittömässä läheisyydessä, jos Kaivun mekaaniset vaikutukset aiheuttavat hienoainespartikkelien ja niihin kiinnittyneiden PAH yhdisteiden sekoittumista huokosveteen. Toimenpiteet muuttavat maaperän/pohjaveden TOC, redox tai ph olosuhteita taikka ionikoostumusta aiheuttaen kolloidien ja kiinnittyneiden haitta aineyhdisteiden sekoittumista huokosveteen. Toimenpiteet lisäävät pohjaveden ja jätetäytön välistä kosketuspinta alaa pohjaveden virtausmuutosten tai haitta aineiden liikkumisen vaikutuksesta. Onnettomuudet/vuodot kunnostustyön aikana kuljetusvälineistä.
6/13 Mahdollisia häiriötilanteita, joista haitta aineita alkaa levitä pohjaveden mukana, voivat olla esimerkiksi: Runsaat sateet massanvaihtotyön aikana kerryttävät vettä kaivantoihin, jolloin suuret määrät pintavesiä suotautuu huomattavan nopeasti pieneltä alalta pilaantuneiden maakerrosten läpi pohjaveteen. Maankaivulla puhkaistaan tiivis maakerros ja pintavedet pääsevät pohjaveteen. Suojautumisperiaate Suolammen pinnantason alennus vähentää suon pintaveden kulkeutumisriskiä lammen pohjan kautta pohjaveteen. Kunnostus tullaan suorittamaan talvityönä, jonka vaikutuksesta riskitekijät sadeveden/huuhtouman mukana leviävistä haitta aineista pienenee. Kunnostusalueen pohjoisreunaan, Saimaankadun penkereen luiskan alareunaan, rakennetaan kunnostustyön aikana tiivistyspenger esim. hyvin vettä pidättävästä moreenista. Edellä mainituilla ratkaisuilla pyritään siihen, että kunnostuksesta aiheutuvat riskit minimoidaan ja, ettei pohjaveden laatuun aiheudu muutoksia > Pohjaveden parametreissa ei havaita muutoksia Alueen pohjavesiputkien pintaosista tarkkaillaan kunnostamisen aikana pohjaveden parametrien mahdollisia muutoksia. Kunnostusalueen välittömään läheisyyteen asennetaan 2...4 uutta pohjavesiputkea pohjaveden pintaosan tarkkailua varten. Putkia ei saa asentaa siten, että porauksilla puhkaistaan tiiviitä kerroksia. Mikäli pohjaveden pintaosissa havaitaan merkittäviä muutoksia, tullaan tarvittaessa pohjavesiputkien pintaosista suojapumppaamaan. Edellä mainituilla ratkaisuilla pyritään siihen, että kunnostuksesta aiheutuvat riskit minimoidaan ja, ettei pohjaveden laatuun aiheudu muutoksia > pohjaveden parametreissa ei havaita muutoksia Kunnostuksen aiheuttamien riskitekijöiden viimeisenä suojautumisperiaatteena käytetään vesilaitoksen varautumiskeinoja vedenkäsittelyprosessien tehostamiseksi (desifiointi ja aktiivihiiliprosessi). Näitä vesilaitoksen omia varautumiskeinoja käytetään vain tilanteessa, jossa edellä olevat toimenpiteet eivät ole olleet riittävät ja pilaantunutta tai pintavesipitoista pohjavettä on joutunut vesilaitokselle asti. Jos vedenottamon raakavesi pääsee pilaantumaan, ovat seuraavat keinot mahdollisia: Tehostetaan vedenkäsittelyprosessia vesilaitoksella. Rajoitetaan raakaveden ottoa kunnostusalueen läheisyydessä sijaitsevista kaivoista. Kielletään vesijohtoveden käyttäminen juomavetenä (pesuvetenä käyttäminen voi olla silti mahdollista). Ohjeistetaan korvaavan juomaveden hankkiminen (esim. pullovesi). Mikäli vesilaitoksen varautumisprosessit ovat riittämättömät, varaudutaan veden jakelun katkoon. Vesilaitos hakee poikkeusluvan talousveden jakelua varten. Pohjaveden tarkkailu Jätetäyttöalueen läheisyyteen tullaan asentamaan 3...4 pohjavesiputkea. Putket asennetaan pohjaveden pintaosaan erillisen rakennussuunnitelman mukaan. Samassa yhteydessä määritetään tarkkailun piiriin otettavat raakavesikaivot. Alueen pohjavesiputkista tullaan seuraamaan alueen pohjavedenpintoja ennen, aikana ja jälkeen kunnostustoimenpiteiden. Pinnanseurannan lisäksi pohjavesiputkista PV1 PV4 seurataan haitta ainepitoisuuksia ja veden muita parametreja ennen, aikana ja jälkeen kunnostustoimenpiteiden. Myös raakavesikaivoista ja suovedestä seurataan samoja parametreja. Seurattavat parametrit ovat PAH yhdisteet, metallit, öljyhiilivedyt, happi, lämpötila, ph, väri, kiintoaine, TOC, DOC, COD, kolimuotoiset bakteerit, E.coli, sameus, sähkönjohta
7/13 vuus. Näytteitä otetaan taulukon 1 mukaisesti. Oletuksena on, että kunnostus alkaa tammikuussa ja loppuu helmikuun aikana. Taulukko 1. Näytteenottoajankohdat. Vuosi 2008/2009 ja 2010 Kuukausi 10 11 12 1 2 3 4 5 Näytteenotto x x x xxxx xxx Xx x x Kunnostustyön aikaiseen pohjaveden haitta ainepitoisuuksien vertailuun käytetään Sosiaali ja terveysministeriön asetuksien 401/2001 ja 461/2000 mukaiset talousveden laatuvaatimukset ja suositukset ohjearvoja. Tarkoituksena on pyrkiä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa havaitsemaan "normaalista" tilanteesta poikkeava, kunnostustoimenpiteistä mahdollisesti aiheutuva, pohjaveden haitta ainepitoisuuksien kasvu. Tulosten raportointi Pohjaveden tarkkailun tulokset raportoidaan säännöllisesti kahden kuukauden välein tai välittömästi havaittaessa oleellisia muutoksia mitattavissa laadussa. Jokaisen näytteenottokierroksen analyysitulokset toimitetaan viranomaisille ja tilaajille tulosten valmistuttua. Laadun valvonta Pilaantuneiden maiden kunnostukseen perehtynyt henkilö on paikalla kunnostuksen aikana. Hän ottaa tarvittavat näytteet ja tekee kenttähavaintoja ja siten ohjaa pilaantuneiden maiden ja jätteiden lajittelua. Valvoja vastaa massojen toimittamisesta oikeaan loppusijoituspaikkaan. Kunnostuksen lopputulos varmistetaan ottamalla riittävä määrä jäännöspitoisuusnäytteitä kaivantojen pohjilta ja seinämistä. Jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan kenttämittareilla. Kenttämittaustuloksista vähintään 10 % varmistetaan laboratoriossa. Loppuraportti Aikataulu Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa käsitellään mm. seuraavat asiat: tunnistetiedot yhteenveto työmaapäiväkirjasta laadunvarmistusmenetelmät käsiteltyjen massojen määrä ja haitta ainepitoisuudet kunnostustyön toteutus kunnostuksen aikataulu maa ainesten käsittelytiedot mahdollisten loppusijoituskohteiden nimet mahdolliset käyttörajoitukset arvio tavoitteiden toteutumisesta kartta kunnostetuista alueista Loppuraportti toimitetaan viranomaisille 5 kk:n kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Kunnostustyö toteutetaan sen jälkeen, kun ilmoitus pilaantuneiden maiden kunnostustyöstä on käsitelty ja lupa kunnostukselle myönnetty. Tavoitteena on, että kunnostus suoritetaan viimeistään vuosien 2009 ja 2010 aikana. Työn arvioitu kesto on noin 20 työvuoroa.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY 8/13 Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu, mutta siitä on pyydetty 17.10.2008 lausunto Mikkelin seudun ympäristöpalveluilta. Erityisesti pyydettiin ottamaan kantaa kunnostamisen aikaiseen pohjaveden tarkkailu ja varautumissuunnitelmaan. Mikkelin seudun ympäristöpalvelut on antanut lausunnon 12.11.2008. Lausunnossa todetaan: "Ympäristöpalveluiden näkemyksen mukaan suunnitelmassa on huomioitu hyvin yksityiskohtia, jotka saattaisivat aiheuttaa häiriöitä/pilaantumista pohjavedessä. Työn tilaajan ja työn suorittajan tulee tiedostaa mahdolliset riskit työn toteuttamisvaiheessa, työn tekemisen tulee olla hyvin suunniteltu etukäteen ja tiedonkulku ohjeistettu ja varmistettu eri osapuolten kesken. Työn etenemisvaiheen aikana tulee eri osapuolten järjestää riittävän usein työkokouksia. Näytetiheyttä ympäristöpalvelut pitää etukäteen arvioiden riittävänä, mutta huomioiden työn monitahoisuus, tilanteiden nopeaan puuttumiseen tulee olla hyvin varauduttu, jolloin myös näytekertoja tulee tarvittaessa lisätä esim. tiettyjen tutkittavien parametrien suhteen. Ympäristöpalvelut esittää myös liuotinaineet tutkittavaksi esim. 3 4 kertaa kunnostusvaiheen aikana". Etelä Savon ympäristökeskus ei ole nähnyt tarpeelliseksi pyytää ilmoituksen tekijältä vastinetta annettuun lausuntoon. ETELÄ SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä Savon ympäristökeskus hyväksyy Mikkelin kaupungissa osoitteessa Saimaankatu sijaitsevien kiinteistöjen 491 15 19 1, 491 402 4 26 pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten jäljempänä esitetyt määräykset. Muistutusten huomioon ottaminen Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden lausunnossa esitetty vaatimus on huomioita päätöksen määräyksessä 15. Maaperän puhdistaminen 1. Alueelta on puhdistettava kaikki pilaantuneet maat, joiden öljyjakeiden (C 10 C 40 ) pitoisuus ylittää 300 mg/kg ka, PAH yhdisteiden summapitoisuus ylittää 15 mg/kg ka, lyijyn pitoisuus ylittää 60 mg/kg ka, sinkin pitoisuus ylittää 200 mg/kg ka, kromin pitoisuus ylittää 100 mg/kg ka, kuparin pitoisuus ylittää 100 mg/kg ka, antimonin pitoisuus ylittää 2 mg/kg ka ja arseenin pitoisuus ylittää 5 mg/kg ka. Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin kynnysarvopitoisuuksiin päästään. Maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. Mikäli kunnostuksen yhteydessä todetaan muita kuin edellä mainittuja haitta aineita käytetään niiden osalta tavoitepitoisuutena Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja. (YSL 75 ja 78 )
Jätteen käsittely ja kuljetus Puhdistushankkeen seuranta 9/13 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 3. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava viikkoa ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. (YSL 78 ) 4. Ennen ryhtymistä suoveden pinnanalentamiseen, tulee siitä esittää suunnitelma tarkastettavaksi Etelä Savon ympäristökeskukselle. Varsinaisen kaivuun yhteydessä on myös varauduttava vesien käsittelyyn. Puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyvä vesi on poistettava kaivannoista kokonaan ja toimitettava, mikäli todetaan pilaantuneeksi, käsiteltäväksi asianomaiseen käsittelyluvan omaavaan laitokseen tai mikäli vesi käsitellään paikan päällä, tulee vedenkäsittelytapa esittää Etelä Savon ympäristökeskukseen ennen veden käsittelyn aloittamista. Sekä suoveden, että kaivantoihin mahdollisesti kertyvän veden viemäriverkostoon johtamiseen tulee olla Mikkelin Vesilaitoksen lupa. (YSL 78 ) 5. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa aines, jonka haitta ainepitoisuus ylittää Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 mainitut alemmat ohjearvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Maamassat joiden haitta ainepitoisuudet ovat kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä voidaan sijoittaa myös erillisen Etelä Savon ympäristökeskuksessa tarkastetun suunnitelman mukaisesti. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. Jätemateriaaleja sisältämätön seulontaylite, joka ei sisällä haitta aineita, voidaan sijoittaa takaisin puhdistettavalle alueelle. (YSL 7 ja 78 ) 6. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 14 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. (YSL 78 ) 7. Jätteet on kaivettava, seulottava, mikäli seulontaa suoritetaan ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haitta aineiden leviäminen ympäristöön sekä pölyäminen kaivun, seulonnan ja kuljetuksen aikana estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. (YSL 78 ) 8. Puhdistustyön aikana on noudatettava laadittua tarkkailu ja varautumissuunnitelmaa. Pohjaveden tarkkailuun tulee sisällyttää liuotinaineiden ana
Päätöksen perustelut 10/13 lysointi (SGSF126 tai vastaava). Näytteet tulee ottaa kertaalleen ennen kunnostuksen aloittamista ja kaksi kertaa kunnostuksen aikana. (YSL 78 ) 9. Puhdistustyön aikana havaituista poikkeamista, koskien esim. pohjaveden laatua, puhdistustyön etenemistä, maaperän haitta aineiden laatua ja määriä sekä puhdistamisessa käytetyille laitteille ja koneille sattuneita onnettomuuksia, tulee välittömästi ilmoittaa Etelä Savon ympäristökeskukseen sekä Mikkelin seudun ympäristöpalveluihin ja mikäli poikkeamat koskevat pohjavettä ja vaarantavat vedenottamon toiminnan niin myös Mikkelin Vesilaitokselle. (YSL 78 ) 10. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta ainepitoisuuksia on seurattava kyseisille haitta aineille soveltuvien kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta aine pitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 11. Alueelle jäävien maiden haitta ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. (YSL 78 ) 12. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto, käsittely ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 13. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 14. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällytettävä tutkimusraportit, työn aloitus ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä Savon ympäristökeskukseen sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään viisi kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. (YSL 78 ) 15. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja alueelle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on alueen puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä Savon ympäristökeskukselle. (YSL 78 ) Etelä Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöllä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset
11/13 eikä työstä tai kiinteistön maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätylle alueelle. Kohteen maaperä on pilaantunut tehdyn selvityksen perusteella pitkän ajan kuluessa jätteiden läjitystoiminnan seurauksena. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22.1 :n mukaan maaperän pilaantumiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 12 luvun säännöksiä. Lisäksi ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan voimaanpanolain 22.2 :n nojalla ympäristönsuojelulain 14 :n nojalla annettavia säännöksiä. Tällainen säännös on valtioneuvosten asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Kohteen sijaitessa tärkeällä pohjavesialueella vedenottamon välittömässä läheisyydessä on puhdistustavoitteeksi asetettu määräyksessä 1 lueteltujen aineiden osalta siinä esitetyt arvot (Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvot). Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan kynnysarvot alittavista haitta ainemääristä aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle. (Määräykset 2 7) Koska suolammen vedenpinnan alentamisen toteutus ei ole selvillä annettaessa tätä päätöstä, niin on tarpeen määrätä, että toteuttamissuunnitelma tulee esittää tarkastettavaksi Etelä Savon ympäristökeskuksessa ennen työn aloittamista. Jotta haitta aineita ei pääse suotautumaan pohjaveteen tulee varautua kaivantoon joutuvien vesien käsittelyyn puhdistustyön aikana. (Määräys 4) Haitta ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävien ja alemman ohjearvon alittajien maaainesten käsitteleminen tai hyödyntäminen muualla kuin kaivupaikalla edellyttää kohonneiden haitta ainepitoisuuksien takia pääsääntöisesti ympäristöluvan. Ympäristöluvan tarpeesta voidaan poiketa tietyissä tapauksissa (esim. hyötykäyttökohde ei sijaitse pohjavesialueella eikä sijoittaminen lisää merkittävästi ympäristöön kohdistuvia riskejä). Näissäkin tapauksissa on meneteltävä ympäristösuojeluasetuksen 4 mukaisesti. Edellä mainittujen seikkojen perusteella, jos haitta ainepitoisuudeltaan kynnys ja ohjearvon välisiä maamassoja sijoitetaan ympäristöluvallisten sijoituspaikkojen ulkopuolelle, tulee massojen sijoittamispaikasta esittää erillinen suunnitelma Etelä Savon ympäristökeskukseen. (Määräys 5) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. (Määräys 6) Suoritettaessa pilaantuneen maaperän puhdistamista pohjavesialueella ja lähellä vedenottamoa, tulee varmistaa, ettei pilaantumasta tai sen puhdistamisesta aiheudu vedenottamon toiminnan vaarantumista. Tehty tarkkailu ja varautumissuunnitelma on kattava ja sitä noudattamalla maaperän puhdistaminen voidaan suorittaa vedenottamon toimintaa vaarantamatta. Lisäyksenä suunnitelmaan on määrätty liuotinaineiden määrittäminen kolmella näytteenottokerralla. Alueen pohjavedessä on havaittu liuotinaineita ja periaatteessa jätetäyttöalue voi olla kyseisten aineiden päästölähde. (Määräys 8)
12/13 Puhdistettavan alueen sijaitessa lähellä vedenottamoa, tulee kaikista epätavallisista tilanteista koskien puhdistamisesta tai huomioista koskien puhdistustyön seurantaa, ilmoittaa viivyttelemättä viranomaisille sekä vesilaitokselle, jotta poikkeamiin voidaan reagoida riittävällä nopeudella. (Määräys 9) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräykset 10 15) ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Jätelaki (1072/1993) 77 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) MAKSU 774 euroa Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 43 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 18 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Mikkelin kaupunki lasku mukana Mikkelin kaupunginhallitus Mikkelin Vesilaitos Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Terveysvalvonta Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Ympäristönsuojelu
Suomen ympäristökeskus, sähköisesti 13/13 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla MUUTOKSEN HAKU Päätös kuulutetaan Mikkelin kaupungin ilmoitustaululla. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupainsinööri Ari Liimatainen Ympäristöinsinööri Mikko Rautio LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely
VALITUSOSOITUS LIITE 1 Etelä Savon ympäristökeskuksen päätökseen 05.12.2008 DIAARINUMERO ESA 2008 Y 231 114 Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallintooikeudelle osoitetulla kirjallisella valituksella. Päätös on annettu 05.12.2008. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy 05.01.2009. Valitus on jätettävä Vaasan hallinto oikeuden kirjaamoon. Käynti ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, 65100 Vaasa Telefax: 010 36 42760 Puhelin: 010 36 42611 Aukioloaika: klo 8.00 16.15 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.