Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli, kuten myös talvet 2009/2010 ja 2010/2011.



Samankaltaiset tiedostot
Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Missä mennään ilmastonmuutoskeskustelussa

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Ilmastoskeptikon puheenvuoro:

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee?

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmastonmuutokset skenaariot

Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee?

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

Ilmaston ja sen muutoksen

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla

Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

Ilmastonmuutos missä nyt menemme

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Mitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

SISÄLTÖ. 1. Ilmastojärjestelmä 2. Kasvihuonekaasupäästöt 3. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja seuraukset 4. Toimet ilmastonmuutosta vastaan

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY

Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Lataa Maan muoto. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Maan muoto Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Lataa Maapallon ilmastohistoria - Juha Pekka Lunkka. Lataa

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Utön merentutkimusasema

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ

Suomen muuttuva ilmasto

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset

GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Tuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström

Miten ilmasto muuttuu - tuoreimmat skenaariot

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Ilmastonmuutos on käynnissä, mikä muuttuu Varsinais-Suomessa?

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö

Ilmastonmuutoksen. Kioton ilmastosopimuksen päättyminen. tuudet BORIS WINTERHALTER. Onko geologi kelvollinen keskustelemaan ilmastonmuutoksesta?

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

Transkriptio:

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli, kuten myös talvet 2009/2010 ja 2010/2011.

Boris Winterhalter: Lauttasaaren Rotary-klubissa 23.11.2011 Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama - ellei, niin mikä ilmastoa säätelee? Eli missä mennään totuutta etsimässä! http://www.kolumbus.fi/boris.winterhalter/

Ilmaston vaihtelu on totta! Todisteita ilmaston ajoittain hyvinkin rajuista vaihteluista löytyy yhtälailla geologian, antropologian, arkeologian kuin historiankin aikakirjoista sekä tieteellisistä tutkielmista (mm. J. P. Lunkan Maapallon ilmasto ), joten maapallon vajaan asteen lämpeneminen vajaan 200 vuoden aikana ei ole ennen kuulumaton tapahtuma vaikka IPCC niin väittää. Vaikka aurinko on kiistatta ilmastomme pääsäätelijä, myös maapallon dynamisilla ilmiöillä on oma merkityksensä (mannerliikunnat, merivirrat, jne.). Panaman kannaksen sulkeutuminen noin 3 milj. vuotta sitten poisti Atlantin ja Tyynenmeren yhteyden ja näin muutti merten virtauksia ja oli todennäköisesti mukana synnyttämässä jääkaudet. Aurinkokuntamme muilla taivaankappaleilla (kuu, planeetat), kuten myös ulkoavaruuden tapahtumilla (kosminen säteily), on omat vaikutuksensa maapallon ilmastoon.

Ilmakehän CO2 pitoisuus ja maapallon keskilämpötila Viimeisten 600 miljoonan vuoden aikana ainoastaan myöhäisellä Hiilikaudella ja varhaisella Permikaudella (315-270 milj.v.) lämpötila ja hiilidioksidipitoisuus olivat yhtä alhaiset kuin tänä päivänä.

Ilmasto on MAAPALLOMME KOKO HISTORIAN AIKANA vaihdellut vesiplaneetalle ominaisissa rajoissa äärimmäisyyksistä toiseen ja TEKEE NIIN MYÖS JATKOSSA ilman, että ihminen mahtaa sille mitään. Keskiajalla Eurooppa kukoisti pääosin miellyttävässä ilmastossa. Pienen jääkauden aikana 1400-1800-luvulla etenkin Euroopassa kärsittiin usein vilua ja nälkää (mm. suuret katovuodet Suomessa). 1930-40 luvulla ilmasto oli yleensä miellyttävän lämmin. 1950-luvulla maapallon keskilämpötila yllättäen jäähtyi (0,2-0,3 C). Jotkut tutkijat päätyivät ehdottamaan uuden jääkauden alkua. Noin 1970 maapallon keskilämpötila kääntyi hienoiseen nousuun. Alkoi vuodesta 1989 Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ennen näkemätön pelottelu ja uhkailu äärevillä sääilmiöillä.

Uusimpiin tutkimuksiin perustuva käyrä näyttää miten maapallon keskilämpötila on nykytiedon mukaan vaihdellut ajanlaskumme alusta lähtien ajoittain hyvinkin kohtalokkaasti. Keskiajan lämpökauteen kuului mm. viikinkien asuttama Gröönlanti. Seuraavien vuosisatojen aikana ilmasto muuttui hyvin epävakaaksi ja kylmeni kunnes uusi lämpeneminen alkoi 1800-luvulla jatkuen meidän päiviimme saakka.

Lontoossa Thames jäätyi monasti -kuva vuodelta 1677

Maapallon alemman ilmakehän keskilämpötila Vuoden 1998 poikkeuksellisen voimakas ja vuoden 2010 hieman laimeampi Tyynenmeren el Niño-ilmiö nosti hetkellisesti maapallon keskilämpötilaa usealla asteen kymmenyksellä. Tällä vuosituhannella lämpötilan aiempi nousu on tasaantunut. http://www.drroyspencer.com/latest-global-temperatures/

Totuus on, että myös ihminen vaikuttaa ilmastoon, mutta? P On totta, että ihminen on muuttanut merkittävästi ympäristöään niin maalla kuin merellä. Ympäristön likaamista pidetään suurena uhkana, joka on valistuksella torjuttavissa. Myös maankäyttöön liittyvät toimenpiteet (vesistömuutokset, metsien raivaukset, asfaltti-ja betoniviidakoiden laajeneminen, jne.) aiheuttavat todellisia ja usein lähes peruuttamattomia, paikallisia muutoksia myös ilmastossa. P Ihmisen vaikutus globaaliin ilmastoon on uusimman tiedon valossa nähtävä huomattavasti vähäisempänä kuin mitä tuomiopäivänjulistajat väittävät. On suuruuden hulluutta kuvitella, että ihminen voisi torjua ilmaston vaihtelua, eikä lämpenemistä missään tapauksessa torjuta epätoivoisilla päästörajoituksilla, eikä hiilidioksidi ole se väitetty mörkö.

Ilmastopelottelu, -mallit ja säteilypakotteet IPCC:n uusimmassa raportissa (2007) pylvään korkeus kuvaa ihmiskunnasta johtuvia säteilypakoteita ja päässä oleva jana epävarmuusväliä. Lämpötilaa muuttavat pakotteet on saatu vertaamalla tilannetta v. 2005 oloihin ennen teollista vallankumousta v. 1750. Harmaa pylväs kuvaa muutosten (pylväät 1 8) yhteisvaikutusta, eli 1,8 W/m2. Auringolle on tässä annettu varsin vähäinen rooli vaikka ihmiskunnan kukoistuksen hetket liittyvät aktiiviseen aurinkoon ja vaikeat ajat hiljaiseen aurinkoon. Ja tärkein kasvihuonekaasu, vesihöyry, on jätetty arvioista pois, koska siihen ei voida ihmistoimin vaikuttaa. Vesihöyryn katsotaan toimivan positiivisena palautteena eli vain lämpötilaa nostavana eikä pilvien muodossa päivisin lämpötilaa alentavana.

Missä mennään ilmastonmuutoskeskustelussa Faktaa ja fiktiota sekä toiveajattelua Maapallon ilmasto on ainaisessa muutostilassa. Ilmastolla tarkoitetaan sään monivuotista keskiarvoa (väh 30 v.) Ilmastoa säätelee lähinnä aurinko ja lähiavaruus. Tärkein kasvihuonekaasu on vesihöyry. Lämpeneminen johtuu ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä. Lämpeneminen voidaan estää vähentämällä päästöjä. Poliitikot ja vihreä media ovat pelastamassa maapalloa.

Hiilidioksidi on kasveille ja elämälle välttämätön ravinne. Kasvit tarvitsevat ainakin vettä, hiilidioksidia ja auringonvaloa.

Auringon magneettinen aktiviisuus Aurinkopilkkuina ilmenevä magneettinen aktiivisuus heijastuu maapallon ilmastossa. Pienen jääkauden surkeimmat ilmat osuivat Maunder- ja Dalton-minimeihin. Timo Niroma oli keväällä 2009 ystävällisesti laatinut minulle viereisen kuvan juuri ennen kuin syöpä vei hänet. Kuvassa hän vertaa Daltonminimin alun syklejä nro:t 3-4 sykleihin 22-23 sekä sykli 5 juuri kehittyvään sykliin 24. Syklien samankaltaisuus viittaa odotettavissa olevaan vuosikymmeniä kestävään kylmenemiseen. Timon ilmastonäkemykset 1610-1700 hyvin kylmää ja nälkävuodet 1695-97 1710-1800 lämmintä 1810-1900 kylmää ja nälkävuodet 1867-68. 1910-2000 lämmintä 2010-2100 kylmää

Odotettavissa tänä talvena Skeptikkoystäväni ympäristötekniikan dosentti Åbo Akademissa, tri Jarl Ahlbeck, on pyynnöstä antanut oman ennusteensa, jonka mukaan alkava talvi, joulukuu - helmikuu, tulee todennäköisesti olemaan verrattain lämmin. Hän luottaa keräämiinsä tilastoihin, joiden mukaan vuodesta 1951 lähtien lähes kaikki kylmät talvet liittyvät kolmen eri tekijän yhteisvaikutukseen. 1. Tropiikin päällä (15-20 km) vallitsee itäinen stratosfäärituuli, joka vaihtaa suuntaansa 28-29 kuukauden sykleissä (QBO-indeksi) 2. Auringon magneettinen aktiivisuus on hyvin alhainen, mikä ilmenee aurinkopilkkujen vähyytenä. 3. Arktinen oskillaatio (AO-indeksi) on negatiivinen, t.s. napa-alueella on korkeampi ilmanpaine kuin sen eteläpuolella olevalla keskileveyspiirillä MUTTA! Aurinko näyttää nyt aktivoituvan, joten itäisestä stratosfäärituulesta huolimatta äsken kokemamme kylmät talvet eivät ehkä toistu. Talven kireys riippuu lähinnä miten aktiiviseksi aurinko äityy lähiaikoina.

Auringon pilkut kuvastavat tähtemme magneettista aktiivisuutta

Arktinen oskillaatio ja AO-indeksi Arktinen oskillaatio viittaa vastakkaisiin ilmanpaine-eroihin (AO-indeksi) napa-alueen ja keskileveyspiirien välillä. Negatiivisen (oik.) vaiheen aikana napa-alueella vallitsee alempia leveyspiirejä korkeampi ilmanpaine. Positiivisen vaiheen aikana myrskyt kulkeutuvat pidemmälle pohjoiseen tuoden sateita Alaskaan, Skotlantiin ja Pohjolaan ja kuivempaa ilmaa USA:n länsiosiin ja Välimeren alueelle. Tällöin myös Jäämeren merijään pinta-ala vähenee ja monivuotinen jää ohenee. Vuodesta 1970 alkaen positiivinen vaihe on ollut vallitsevampi aiheuttaen normaalia korkeampia lämpötiloja Yhdysvalloissa ja Euraasian pohjoisosissa; myös vuoristojäätiköt menettävät jäätä. Edellisenä 2 talvena AO oli negatiivinen, mutta nyt (11/2011) AO on positiivinen. Lähde: http://nsidc.org/arcticmet/patterns/arctic_oscillation.html ja http://http://nsidc.org/arcticmet/patterns/climate_change.html

Todellinen syyllinen on ilmeisesti aurinko IPCC väittää, että aurinko ei voi olla nykyisen lämpenemisen (?) syy, koska säteilyvoimakkuuden vaihtelu (1365-1367 W/m2) on ollut vain promillen luokkaa eikä voi näin ollen selittää havaittua 100 vuoden lämpenemistä. Kuitenkin huomataan, että aurinkopilkkujen ilmentämät vaihtelut auringon aktiivisuudessa korreloivat erinomaisesti maapallon ilmaston kanssa (vrt. pienen jääkauden aikana vallinnut Dalton tai Maunder-minimit). Jo vuonna 2001 ilmestyneessä IPCC:n kolmannessa arviointiraportissa mainitaan tanskalaisten aurinkotutkijoiden havainnoista pilvisyyden ja auringon aktiivisuuden välisestä mahdollisesta riippuvuudesta. Sitä ei kuitenkaan osata ilmastomalleissa soveltaa, koska vuorovaikutuksen taustalla oleva fysiikka on selvittämättä.

Kosmiset säteet vai jokin muu? Tanskan aurinkotutkimuskeskuksen johtaja, Henrik Svensmark, on esittänyt varsin vakuuttavan kytköksen pilvipeitteen ja korkeaenergisen kosmisen säteilyn välillä. Aktiivisen auringon aikana mm. voimistuva aurinkotuuli vähentää kosmista säteilyä, jolloin myös pilvisyys vähenee ja maapallo lämpenee ja päinvastoin... Kanadalaiset mallintajat Peter Adams Carnegie Mellon Yliopisto ja Jeff Pierce Dalhousie Yliopisto Halifax ovat kehittäneet tietokonemallin, jolla he osoittavat, että Svensmarkin kosminen ilmastoteoria ei tuota riittävästi pilvien muodostuksen edellyttämiä tiivistymiskeskuksia. J. R. Pierce and P. J. Adams. Can cosmic rays affect cloud condensation nuclei by altering new particle formation rates? Geophys. Res. Lett., 2009; (in press) Piers Corbyn (http://www.weatheraction.com/displayarticle.asp?a=34&c=1) tuomitsee mallikokeilun, mutta myös kyseenalaistaa kosmisen säteilyn ja pilvisyyden välisen suoran vuorovaikutuksen sillä maapallon lämpötiloissa ei voida havaita auringon 11 vuoden syklisyyttä, mutta sen sijaan 22 vuoden magneettinen syklisyys näkyy. Näin ollen merkittävin pilvitekijä löytyisikin auringon omista massapurkauksista (aurinkotuuli).

Al Goren totuus ilmastonmuutoksesta? Joitakin viikkoja sitten ex-varapresidentti Al Gore esiintyi Jyväskylässä varmaankin satojen tuhansien eurojen korvauksesta vääristellen tieteen näkemyksiä sinisilmäisille liikemaailman edustajille. Al Gore väittää omaksumaansa tieteeseen tukeutuen, että ihminen on syyllinen katastrofaaliseen ilmastonmuutokseen. Hänen Oskarilla palkittu dokumenttielokuvansa Epämiellyttävä totuus sisälsi siinä määrin karkeita virheitä, että Lontoon korkein tuomioistuin määräsi sen esittämiskieltoon kouluissa ellei samalla kerrota oppilaille siinä olevista virheistä tai esitetä vaikkapa BBC:n näyttämä dokumentti The Great Global Warming Swindle (Yle Suuri ilmastohuijaus ). Kuitenkin Norjan Nobel-toimikunta katsoi aiheelliseksi palkita Al Gore ja IPCC v. 2007 rauhan palkinnolla. Lopputuloksena, palkinto säilyi kritiikistä huolimatta, mutta valinnan tehnyt toimikunta taisi saada lähtöpassit.

Maapallolla on yksi rohkea poliitikko - Vaclav Klaus Tshekin presidentti kiersi kesällä Australiassa esitelmöimässä ilmastonmuutoksesta pitäen puheet muutoksen torjumisesta edesvastuuttomina, korosti ilmaston luontaista vaihtelevuutta ja siihen jatkuvaa sopeutumista. http://www.youtube.com/watch?v=idkcefvo7am Vapaa käännös puheen pääteemoista: Ihmiskunnan aiheuttamaksi väitetty maapalloa uhkaava lämpeneminen on perusteiltaan väärä. Poliittisesti hyväksyttynä doktriinina se on ideologia ellei peräti uskonto, joka elää ilmastotieteistä erillään. Ilmastoa ja lämpötiloja väärinkäytetään yhteiskunnassa käytävässä ideologisessa väittelyssä. Tämä ympäristö-ismin uusi inkarnaatio on vaikeasti ymmärrettävissä oleva muuttuva ja epäjohdonmukainen, tieteestä irrallinen, vaarallinen doktriini. Kirjoittanut kirjan Blue Planet in Green Shackles

Asemasota USA:n entinen varapresidentti Al Gore ja Britannian hallituksen tiedeneuvoja Sir David King, monien muiden tavoin, väittävät perusteettomasti, että ilmastonmuutokseen liittyvä tiede on selvitetty ja ihminen on siis todettu syylliseksi. Ihminen on paljoon syyllinen, mutta ei maapallon lämpenemiseen. Ympäristömuutoksen professori Atte Korhola korosti Lahden radiossa 12.5.2009: Ilmastonmuutos on hyvin monitahoinen prosessi, jonka kaikki osatekijät eivät vielä ole tiedossa, puhumattakaan siitä, miten ne vaikuttavat nykyiseen muutokseen. On kasvava joukko tutkijoita (IPCC:ssä toimineita, esim. Landsea, Reiter jne.), jotka ovat sanoutuneet irti ilmastopelottelusta, jossa hiilidioksidille ja muille kasvihuonekaasupäästöille annetaan ylisuuri ilmastoon vaikuttava merkitys. Vallitsee tavallaan sotatila, jossa ei vain mielipiteet vaan myös henkilökohtaisuudet ovat tulilinjalla. Poliittisen statuksen omaavana IPCC ja sen kansalliset edustajat ovat onnistuneet sulkemaan lähes kaiken median kriittisiltä kannanotoilta. Näin on muodostunut väärä käsitys, että kritiikki IPCC:n uhkia kohtaan olisi hiipunut. Todellisuus on päinvastainen.

Dialogi puuttuu On muodostunut kaksi vastakkaista leiriä, jossa kumpikin osapuoli vetoaa periaatteessa samaan tutkimusaineistoon. Tulkinta vain eroaa, koska teoriat ja havaintoaineistot ovat puutteelliset, joten jokainen poimii niistä mieleisensä eikä kuuntele mitä toinen osapuoli sanoo. IPCC:n poliittisesti värittynyt ilmastopelottelu perustuu rajattomaan luottamukseen ilmastomalleihin ja vihreän ideologian mukaiseen syyttelyyn, missä ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat saaneet kohtuuttoman suuren merkityksen. Toisella puolella ovat IPCC:n perusteluihin skeptisesti suhtautuvat tutkijat (ilmastorealistit), jotka ovat tietoisia menneiden aikojen suurista ilmastovaihteluista ja ilmastomallien monista puutteista.

Kansainvälinen ilmastosopimus Kioton ilmastosopimuksen päättyminen 2012 on pannut vauhtia aiheesta käytävään pahasti kuumentuneeseen keskusteluun, josta sivistynyt tieteellinen debatointi on karannut täysin käsistä. Ensi viikolla Etelä-Afrikan Durbanissa lähes 200 valtion edustajien on tarkoitus vahvistaa Kiotolle jatko-ohjelma eli miten maapallon kuviteltu lämpeneminen pysäytetään. Samaa yritettiin turhaan (onneksi) 2009 Kööpenhaminassa ja 2010 Cancun ssa Meksikossa. Koska on mahdotonta edellyttää, että poliittiset päättäjät voisivat arvoida tutkimustiedon paikkansapitävyyttä heillä on, kansallisten intressien painostuksessa ja massiivisen vihreän lobbauksen keskellä, mammuttimaisia vaikeuksia löytää hyväksyttävää kansainvälistä ilmastokonsensusta. Valitettavasti samasta syystä iso business, pienempien seuratessa perässä, on suurten voittojen toivossa sotkeutunut perusteellisesti vihreään ideologiaan. Kun vapaa tiede on tukahdudettu ja politisoitunut tiede on astunut kuvioon, lopputulos on perustelematon, kallis ja sitä paitsi täysin hyödytön yritys vaikuttaa maapallon lämpötilaan. Aurinkoa ei voi panna säästöliekille

Jätämmekö kaiken poliittikkojen käsiin? Luonnon säätelemän ilmastonmuutoksen hyödyttömän vastustamisen sijaan ihmiskunnan tulisi keskittyä ympäristön vaalimiseen ja puhtaan veden ja hengitysilman varmistaminen maapallon yhäti kasvavalle ihmismäärälle. Siihen ihmiskunnan voimavarat ehkä riittäisivät. Asiaa edesauttaisi energian säästö ja vähemmän kuormittavien energiamuotojen kehittäminen. www.kolumbus.fi/boris.winterhalter/index.htm

Kiitos!

KASVIHUONEILMIÖ NUMEROINA Maapallon keskilämpötilaksi on laskettu 14-15 Celsius astetta.on sanottu, arvioitu, ehkä jopa arvattu, että maapallo olisi 33 astetta nykyistä kylmempi ilman kasvihuoneilmiötä. NASAn ilmastotutkijat ovat arvioineet, että maata lämpimänä pitävä kasvihuoneilmiö normalisoituna koko maapallolle koostuu seuraavista tekijöistä: pilvipeite 52 %, vesihöyry 36 %, hiilidioksidi 9 % ja otsooni 3 %. Kahden ensin mainitun, pilvisyyden ja vesihöyryn 88 %:n, yhteisvaikutus helposti unohtuu puhuttaessa hiilidioksidista.

Ilmakehän läpipäästämä sähkömagneettinen säteily Maapallolle lankeava auringon kokonaissäteily (punainen viiva) ja siitä 70-75% saapuu pinnalle UV, näkyvää ja lämpösäteilyä (punainen kenttä) Lämmennyt maanpinta säteilee lämpötilansa mukaisesti (210-310 K), josta lämpöä karkaa suoraan ulos avaruuteen (sinimusta kenttä). Ilmakehän ominaisabsorption ja sironnan osuus koko säteilyspektristä (läpinäkyvä aallonpituus). Vesihöyryn, hiiliidoksidin, hapen ja otsonin sekä metaanin ja dityppioksidin absorptioominaisuudet. Havaitaan, että vesihöyry on ylivoimaisesti merkittävin kasvihuonekaasu. Hiiliidoksidin absorptiospektri menee osittain päällekkäin vesihöyryn kanssa.

TUKHOLMAN YLIOPISTON METEOROLOGIAN LAITOS

Maapallon arvioitu keskimääräinen energiabudjetti Energiavuot on arvioitu monista eri lähteistä ja edustavat tämän hetken parasta arvausta. Lähde: Trenberth, K., Fasullo, J., Kiehl, J. (2009). Earth s global energy budget. Bulletin of the American Meteorological Society.

Onko hiilidioksidi syyllinen? Käyrien samanaikainen vaihtelu on IPCC:n mukaan todiste siitä, että lämpötila seuraa hiilidioksidipitoisuutta. Väärin! Uusimpien analyysien mukaan lämpötila ei seuraakaan CO2:ta vaan päinvastoin CO2 seuraa lämpötilaa ja peräti useiden satojen vuosien viiveellä. Selityksenä on meriveteen liuenneen hiilidioksidin vapautuminen ilmaan, kun vesi lämpenee. (Vrt. lämpöön jätetty avoin vichy-pullo)

Menneiden aikojen ilmastot (1) Jääkauden jälkeen ilmasto lämpeni varsin nopeasti, jopa ehkä 5 o C vuosikymmenessä. Sen jälkeen maapallon ilmastossa on ollut useita varsin suuriakin lämpötilavaihteluita. Kylmistä jaksoista tunnetuin on ns. pieni jääkausi. Tuolloin mm Thamesin jäällä pidettiin markkinoita ja pohjolassa koettiin ankarat katovuodet.

Menneiden aikojen ilmastot (2)

Menneiden aikojen ilmastot (3) IPCC 4AR mukaan O2005 globaali kesälämpötila, PS2004 porareikämittauksia

Mikä on keskilämpötila? Marcel Leroux, Ranskan arvostetuimpia klimatologeja, sanoo Ei voi olla globaalia keskilämpötilaa, koska ei ole globaalia keskimääräistä ilmastoakaan Vieressä (ylh.) Verhojansk Siperiassa, (kesk.) Summit-asema Grönlannissa ja (alh.) Jan Mayen Jäämerellä, kaikki lähes samalla leveyspiirillä. Näiden kolmen aseman keskilämpötila voidaan laskea, mutta mitä se merkitsee?

Kalifornian lämpötilamuutos kuntien väkiluvun mukaan Lähde: Jim Goodridge Kalifornian emer. Valtion meteorologi 94:n säähavaintoaseman tilastot 1908-1998 ajalta jaettuna kuntien koon mukaan kolmeen ryhmään: Yli miljoona asukasta 100.000-1 miljoona alle 100.000 asukasta

Valtameren pinnan nousu 1993-2011/4

Sadannan muutos GRACE satelliitilla mitattuna