TAPATURMAKATSAUS Varsinais-Suomen pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS 2016 Varsinais-Suomen pelastusalue

SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturma-käsitteeseen liittyy kaksi elementtiä, joista toinen on onnettomuustapahtuma ja toinen on tapahtumassa mukana olleelle henkilölle aiheutuva seuraus eli henkilövahinko. Tämä tapaturmakatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmakuolemia ja vammoja sekä niistä aiheutuvaa hoitoa ja hoidon kustannuksia. Tapaturmat luokitellaan tavallisesti niiden tapahtumistilanteen perusteella liikenneonnettomuuksiin, työ-, koti- ja liikuntatapaturmiin sekä muihin vapaa-ajan tapaturmiin. Tapaturmakatsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta: millaisia tapaturmia alueella sattuu ja paljonko niitä on koko maahan verrattuna. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää kunta- ja seutukuntakohtaisessa turvallisuustyössä. Sen avulla voidaan määritellä painopisteet turvallisuustyölle ja arvioida turvallisuustyön vaikutuksia. On tärkeää, että alueen turvallisuustoimijat, asukkaat ja luottamushenkilöt saavat tietoa alueen tapaturmista. Tapaturmakatsauksien sisältämiä asioita kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa, esimerkiksi turvallisuussuunnittelun tai hyvinvoinnin - ja terveyden edistämisen työryhmissä sekä koulutustilaisuuksissa. Paikallisesta tapaturmatilanteesta on tärkeää hyvä viestiä laajasti alueen eri toimijoille, organisaatioille ja kansalaisille. Tämä voi tapahtua esimerkiksi nostamalla oman alueen tapaturmakatsauksen tietoja paikallisten toimijoiden ja kunnan omalle verkkosivustolle sekä tiedottamalla tapaturmatilanteesta paikallismediassa ja sosiaalisessa mediassa. Tapaturmakatsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen (tapaturmat@thl.fi). Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2016 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2

SISÄLLYS Sisältö SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu?... 6 2.2. Tapaturmatyypit... 8 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 11 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT... 13 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat... 13 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 22 7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET... 29 8 PALOTAPATURMAT... 30 3

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Tämän katsauksen aineistolähteet ovat seuraavat: kuolemat: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt (lähde: Tilastokeskus) sairaalahoitojaksot, -potilaat ja -hoitopäivät: Hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL). Katsauksen luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Suomessa rekisteröidään (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) erittäin kattavasti tapaturmaiset kuolemat ja vuodeosastohoidosta hoitojaksot sekä potilaiden ja hoitopäivien määrät. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka Hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kirjata jokainen vuodeosastohoitojakso, sairaalassa ei aina kirjata riittävän tarkasti kaikkia tapaturmiin liittyviä tietoja. Joissakin katsauksen taulukoissa tiedot tapaturmien ja fyysisen väkivallan aiheuttamasta hoidosta esitetään yhteenlaskettuina. Tämä johtuu siitä, ettei sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa aina ole määritelty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Tämän katsauksen tuloksia tulkittaessa pitää ottaa huomioon edellä mainitut aineistoon liittyvät seikat. Tietosuojan vuoksi taulukoissa pienimpien lukumäärien kohdalla kuntakohtaisten viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä arvot tai koko aluetta koskevat arvot) pyöristetään lähimpään kymmeneen. Nämä säännöt koskevat vain niitä katsauksen osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä. 4

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2014 tapaturmissa kuoli 2 408 suomalaista: 1 532 miestä ja 876 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturman vuoksi kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa Suomen tapaturmatilanteesta ja tapaturmien ehkäisystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustosta: www.thl.fi/tapaturmat 5

2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu? Tässä katsauksessa käsitellään vakavimpia, eli kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). On kuitenkin hyvä muistaa, että iso osa tapaturmista hoidetaan polikliinisesti. Katsaus ei käsittele polikliinisesti hoidettavia tapaturmapotilaita, koska niistä ei toistaiseksi ole saatavilla riittävän luotettavaa tietoa rekistereistä. Esimerkiksi liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä. Niistä voi seurata pitkiä poissaoloja työstä, merkittävää haittaa päivittäiseen elämään, pitkäaikaisia kiputiloja tai työkyvyttömyyttä vasta useiden vuosien viiveellä. Siihen saakka kunnes valtakunnallisista rekistereistä saadaan kattavaa ja luotettavaa tietoa tapaturmien polikliinisesta hoidosta, on paikallistasolla tärkeää seurata myös polikliiniseen hoitoon johtavien tapaturmien määrää ja aiheuttamia vaikutuksia. On tärkeää, että paikallisessa turvallisuussuunnittelussa asetetaan tavoitteita ja määritetään keinoja sekä vakavimpien että runsaasti terveydenhuollon eri yksiköitä kuormittavien tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Seuraavaa laskutapaa käyttämällä voidaan arvioida, kuinka paljon tapaturmia alueella kaikkiaan tapahtuu: jokaista tapaturmakuolemaa kohti voidaan arvioida aiheutuvan noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6

Tässä katsauksessa kuvataan kyseisen alueen asukkaille tapahtuneita tapaturmia. Koska rekistereistä ei saada tietoa tapaturman tapahtumapaikasta, tapaturma sijoitetaan alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Siten esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on esitetty alueen kunnat vuoden 2014 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne eri ikäryhmissä 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2014 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2014), N. Kunta 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 15% 5% 5 457 703 Koko alue 19% 2% 6% 6% 32% 14% 15% 6% 470 819 Aura 25% 2% 4% 5% 35% 14% 12% 4% 3 972 Kaarina 23% 2% 4% 4% 35% 13% 14% 4% 31 973 Kemiönsaari 16% 2% 4% 3% 28% 16% 21% 9% 6 978 Koski Tl 18% 2% 3% 4% 29% 14% 21% 8% 2 430 Kustavi 11% 2% 3% 3% 25% 21% 25% 9% 880 Laitila 21% 2% 4% 5% 30% 15% 16% 6% 8 514 Lieto 25% 3% 3% 4% 37% 12% 13% 4% 18 184 Loimaa 18% 2% 5% 5% 28% 16% 18% 8% 16 654 Länsi-Turunmaa 21% 2% 4% 4% 31% 15% 17% 6% 15 500 Marttila 20% 2% 3% 4% 32% 15% 18% 7% 2 063 Masku 26% 2% 3% 4% 36% 12% 12% 3% 9 748 Mynämäki 20% 2% 4% 4% 32% 15% 16% 6% 7 934 Naantali 20% 3% 4% 4% 33% 16% 16% 5% 18 865 Nousiainen 25% 2% 3% 4% 35% 14% 12% 4% 4 858 Oripää 24% 1% 4% 4% 29% 14% 15% 7% 1 420 Paimio 23% 2% 4% 5% 33% 14% 14% 5% 10 609 Pyhäranta 20% 2% 3% 4% 31% 17% 18% 6% 2 156 Pöytyä 22% 2% 4% 5% 31% 14% 16% 7% 8 604 Raisio 20% 3% 5% 5% 33% 14% 15% 5% 24 468 Rusko 25% 3% 3% 3% 36% 13% 12% 4% 6 020 Salo 20% 2% 4% 5% 32% 15% 17% 6% 54 358 Sauvo 20% 2% 3% 3% 33% 17% 16% 6% 3 016 Somero 18% 2% 4% 4% 28% 16% 20% 8% 9 160 Taivassalo 15% 1% 3% 4% 28% 18% 21% 9% 1 656 Turku 15% 2% 10% 9% 31% 12% 14% 6% 182 950 Uusikaupunki 17% 2% 5% 5% 29% 17% 19% 6% 15 515 Vehmaa 18% 2% 4% 4% 30% 17% 4% 8% 2 334 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus. 7

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 2.2. Tapaturmatyypit Tapaturmien ehkäisytyön kohdentamiseksi tarvitaan tietoa muun muassa siitä, millaisille väestöryhmille tai missä ympäristöissä tai tilanteissa tapaturmia tapahtuu. Tätä tietoa saadaan sairaalahoidossa tapaturman vuoksi olleiden potilaiden taustatiedoista ja tapaturmasta kirjatuista tiedoista. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnan tai tapahtumapaikan. Tapaturmien ehkäisytyön kannalta on tärkeää, että sairaaloissa tapaturmatiedot kirjataan huolellisesti. Vaikka useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteessa, liian usein edelleen nämä tiedot jätetään merkitsemättä tai tietoa kirjataan ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. (Kuvio 3) Tapaturmien hoidon kirjaamisen tarkkuudesta ja systemaattisuudesta tulisi keskustella terveydenhuollon toimijoiden kanssa, jotta jatkossa saadaan entistä luotettavampaa ja kattavampaa tietoa tapaturmien ehkäisytyön perustaksi. Tämä katsaus käsittää tietoja vain tapaturmien sairaalahoidosta. Katsauksen tarjoamien tietojen perusteella tehtävissä tulkinnoissa ja esimerkiksi ehkäisytoimien suunnittelussa ja kohdentamisessa on huomioitava, että katsauksesta puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista. Esimerkiksi liikuntatapaturmia tapahtuu suomalaisille vuosittain yli 300 000, mutta niiden aiheuttama hoito ei tule kattavasti esiin tässä katsauksessa koska suuri osa liikuntatapaturmien seurauksista hoidetaan polikliinisesti. Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 3. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2014, %. 8

Tapausten lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 5000 Kuvio 4 kertoo miten alueen asukkaille sairaalahoitoon johtaneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueilla, työssä tai päiväkodissa/koulussa tapahtuneisiin tapaturmiin. Kuvio 5 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 4. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2014, N. 9

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 5. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2014, N. Taulukko 2. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2014 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 14 559 Liikenne 8 813 Kotitapaturma 33 316 Urheilu- tai liikuntatapaturma 4 069 Muu vapaa-ajan tapaturma 24 474 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 3 306 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 3 927 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 918 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 10 407 10

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tämän katsauksen tiedot tapaturmaisista kuolemista saadaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista. Suomessa valtaosasta niin sanottuja ei-luonnollisia kuolemia, kuten tapaturmista, tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa määritetään kuolemansyy. Nuoren henkilön kuolemantapauksissa kuolemasyy tutkitaan lähes aina. Iäkkäiden henkilöiden tapaturmakuolemista ei ihan aina tehdä tutkintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaalassa tai laitoksissa tapahtuneen kaatumisen tai kaatumisen seurausten johdosta tapahtunut kuolema, josta lääkärillä on hyvät kliiniset tiedot. 4, Taulukko 3. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2005 2014 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Liikenne, kevyt 6 <5 <5 <5 12 10 21 18 Liikenne, moottoriajoneuvot 28 15 23 19 77 27 23 21 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 71 107 237 595 Hukkuminen <5 <5 9 <5 14 27 44 6 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 10 12 24 20 Tulipalo <5 <5 <5 <5 16 16 16 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 8 10 13 10 Alkoholimyrkytys <5 <5 8 6 153 134 57 <5 Muu myrkytys 8 <5 9 30 42 146 54 23 6 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 23 34 48 45 Yhteensä 50 30 80 80 530 430 510 730 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 39 30 70 - Liikenne, moottoriajoneuvot 194 39 230 - Kaatuminen ja putoaminen 522 496 1 020-6% Hukkuminen 85 21 110 - Tukehtuminen 43 25 70 - Tulipalo 45 15 60 - Paleltuminen 27 16 40-31% Alkoholimyrkytys 288 73 360 - Muu myrkytys 225 85 310 +22% Muut tapaturmat 118 39 160-15% Yhteensä 1 590 840 2 430-6% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282 284 & Pasternack I, Laitinen R, Kauppila R. Oikeuslääkinnän vaikuttavuuden edellytykset Kirjallisuuskatsaus. THL, TYÖPAPERI 10/2014. 5 Vertailusarake kertoo, kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, joka tarkoittaa sitä, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa sitä, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän ovat yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla joko merkitsevä tai ei-merkitsevä. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 11

Kuolemantapauksia 0 50 100 150 200 250 Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 6. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2014, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 7. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 12

Tuhansia hoitopäiviä 0 10 20 30 40 50 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT Tapaturmien ehkäisytyön suunnittelun ja kohdentamisen kannalta on tärkeää tarkastella paitsi tapaturmien lukumääriä mutta myös niissä tapahtuvia muutoksia. Tässä osiossa esitellään koko aluetta koskevia tapaturmatietoja. Eri alueiden tapaturmalukuja vertailemalla saadaan tietoa siitä, missä ennaltaehkäisevää työtä erityisesti tarvitaan. 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä ICD-luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Siksi tässä osiossa esitetyissä luvuissa hoitopäivistä ja hoitojaksoista on laskettu yhteen sekä tapaturmien ja väkivallan aiheuttama hoito. Kuitenkin valtaosassa tapauksista (noin 85 %) hoidon syynä on tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikenne, moottoriajoneuvot Liikenne, kevyt Tulipalo Hengitystä estävät tapaturmat Muu myrkytys Alkoholimyrkytys Paleltuminen 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Veteen vajoaminen Kuvio 8. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2005 2014, tuhansia päiviä. 13

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 10 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 352 12 49 44 414 201 163 71 1 310 Liikenne, moottoriajoneuvot 753 145 308 228 1 003 287 217 73 3 010 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 416 201 647 696 4 546 3 350 4 840 4 041 20 740 Veteen vajoaminen 9 <5 <5 <5 10 6 <5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 72 <5 <5 <5 19 11 20 18 140 Tulipalo 24 8 12 10 88 43 20 5 210 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 19 20 9 6 60 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 96 <5 15 24 78 31 34 19 300 Alkoholimyrkytys 102 <5 <5 <5 31 14 6 <5 160 Muu tapaturma 1 735 333 946 941 4 955 2 828 3 469 1 360 16 570 Yhteensä 5 560 700 1 980 1 950 11 160 6 790 8 780 5 600 42 530 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 203 15 51 93 219 179 224 145 1 130 Liikenne, moottoriajoneuvot 289 72 113 68 356 126 141 61 1 230 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 556 100 318 308 2 717 2 839 7 111 13 829 28 780 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 53 <5 <5 <5 15 10 20 11 120 Tulipalo 5 <5 <5 <5 16 6 9 11 60 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 7 7 5 17 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 92 6 12 12 48 46 49 49 310 Alkoholimyrkytys 90 <5 <5 <5 7 <5 <5 <5 110 Muu tapaturma 965 131 377 416 3 453 2 173 3 538 2 533 13 590 Yhteensä 3 260 330 880 910 6 840 5 390 11 100 16 660 45 370 Yhteensä 8 820 1 030 2 870 2 860 18 000 12 180 19 890 22 250 87 890 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 14

Kartta 1. Vammojen ja myrkytysten aiheuttamat hoitojaksot alueen kunnissa vuosina 2010 2014, vertailutiedot koko maan tilanteeseen. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 19 Aura 561 Oripää 202 Kaarina 577 Paimio 322 Kemiönsaari 631 Pyhäranta 284 Koski Tl 636 Pöytyä 304 Kustavi 680 Raisio 400 Laitila 704 Rusko 423 Lieto 734 Salo 430 Loimaa 738 Sauvo 445 Länsi-Turunmaa 761 Somero 480 Marttila 833 Taivassalo 481 Masku 853 Turku 503 Mynämäki 895 Uusikaupunki 529 Naantali 918 Vehmaa 538 Nousiainen 15

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 11 Miehet 0-17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 299 11 43 36 318 143 128 58 1 030 Liikenne, moottoriajoneuvot 566 112 224 168 655 189 149 51 2 030 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 001 170 543 570 3 335 2 114 2 771 2 158 13 360 Veteen vajoaminen 7 <5 <5 <5 10 6 <5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 64 <5 <5 <5 19 11 20 17 130 Tulipalo 15 6 10 8 47 23 12 <5 130 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 15 17 8 5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 96 <5 15 20 71 29 29 17 280 Alkoholimyrkytys 100 <5 <5 <5 30 11 6 <5 150 Muu tapaturma 1 448 295 809 795 3 917 2 014 2 286 835 12 120 Yhteensä 4 350 570 1 560 1 500 7 550 4 100 4 800 2 750 26 160 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 161 14 41 35 166 125 168 110 810 Liikenne, moottoriajoneuvot 221 62 81 54 255 92 99 39 880 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 256 93 280 268 2 143 1 971 4 132 6 919 16 550 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 46 <5 <5 <5 15 10 16 11 110 Tulipalo <5 <5 <5 <5 10 5 7 11 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 6 5 <5 12 30 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 89 <5 11 11 46 40 45 46 290 Alkoholimyrkytys 87 <5 <5 <5 7 <5 <5 <5 110 Muu tapaturma 819 113 323 372 2 629 1 576 2 381 1 742 9 720 Yhteensä 2 570 280 700 710 4 920 3 510 6 100 7 840 25 610 Yhteensä 6 920 850 2 260 2 210 12 470 7 610 10 900 10 580 51 770 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 16

Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 12 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 965 144 159 383 3 041 2 546 1 951 965 10 150 Liikenne, moottoriajoneuvot 3 353 1 320 2 422 1 716 10 122 3 504 2 369 1 086 25 890 Kaatumis- ja putoamistapaturma 3 953 841 1 952 2 818 23 486 35 013 67 951 71 487 207 500 Veteen vajoaminen 20 <5 <5 <5 13 35 8 <5 80 Hengitystä estävät tapaturmat 108 <5 7 8 147 17 336 279 900 Tulipalo 176 92 76 35 851 595 743 142 2 710 Paleltuminen <5 <5 12 <5 86 81 31 52 260 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 131 <5 22 67 245 151 137 124 880 Alkoholimyrkytys 105 <5 <5 30 167 69 8 22 400 Muu tapaturma 3 411 975 2 484 2 665 18 294 17 634 28 096 26 416 99 980 Yhteensä 12 220 3 380 7 140 7 730 56 450 59 650 101 630 100 580 348 770 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 510 106 529 863 3 069 1 280 2 052 2 105 10 510 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 524 467 747 468 3 559 1 365 1 784 839 10 750 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 475 239 775 1 137 12 446 21 310 104 256 291 173 433 810 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 23 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 69 6 5 <5 33 16 274 124 530 Tulipalo 7 10 29 55 286 21 49 63 520 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 28 96 15 346 490 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 118 17 16 25 95 157 280 272 980 Alkoholimyrkytys 94 <5 8 19 25 5 5 5 160 Muu tapaturma 1 671 395 1 230 1 266 13 421 12 605 29 150 28 593 88 330 Yhteensä 6 470 1 240 3 340 3 840 32 960 36 860 137 890 323 520 546 120 Yhteensä 18 690 4 620 10 480 11 560 89 410 96 500 239 520 424 100 894 880 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 17

Lukumäärä 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 Kuten raportin luvuista voidaan havaita, vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joissakin tapauksissa samasta tapaturmasta seurannutta vammaa saatetaan hoitaa sairaalassa useampia kertoja. Myös silloin, jos potilas siirtyy esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon, samasta tapaturmasta muodostuu kaksi hoitojaksoa. Hoitojaksoja Potilaita 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 9. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2005 2014, N. 18

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt ovat viime vuosina muuttuneet. Hoitojaksot ovat yleisesti lyhentyneet ja osa tapaturmavammoista, jotka aiemmin hoidettiin sairaalan vuodeosastolla, hoidetaan nykyään polikliinisesti avohoitona. Siksi pelkkä hoitojakson pituus ei enää kerro samalla tavoin vamman vakavuudesta, kuin aiemmin. Erityisesti vanhemman väestön tapaturmista johtuvat hoito on edelleen pitkäkestoista, mutta entistä useammin hoito jakautuu lyhyempiin hoitojaksoihin eri hoitopaikoissa. Edellä mainituista seikoista huolimatta, hoitojaksojen lukumäärä kuitenkin edelleen kuvaa kohtalaisen hyvin vakavien tapaturmien kehitystä pitkällä aikavälillä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 10. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2005 2014, %. 19

Taulukko 7. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 1 päivä 2 7 päivää 8 päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 876 979 580 2 435 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 425 1 732 1 083 4 240 5 Kaatumis- ja putoamistapaturma 12 294 20 179 17 042 49 515 56 Veteen vajoaminen 21 21 2 44 0 Hengitystä estävät tapaturmat 180 56 25 261 0 Tulipalo 84 70 112 266 0 Paleltuminen 28 49 20 97 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 362 197 55 614 1 Alkoholimyrkytys 228 32 9 269 0 Muu tapaturma 12 122 12 041 5 990 30 153 34 Yhteensä 27 620 35 356 24 918 87 894 100 20

Taulukko 8. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2014, N. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitopäivät on laskettu vuoden alusta sairaaloissa, joissa oli vähintään 10 potilasta vuonna 2014. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja. Lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 50230 - Turun yliopistollinen keskussairaala 5 351 4 555 17 373 3,2 60794 - Sairaala Neo 898 862 898 1,0 90545 - Turun terveyskeskus 797 662 21 741 27,0 40412 - Tyks Salon sairaala 718 618 2 693 3,7 60695 - Terveystalo Pulssi 499 473 501 1,0 40406 - Tyks Loimaan sairaala 346 308 1 348 3,9 60651 - Sairaala Mehiläinen Turku 286 274 286 1,0 90719 - Salon terveyskeskus 351 252 7 607 21,6 40425 - Tyks Vakka-Suomen sairaala 268 220 737 2,7 90200 - Kaarinan terveyskeskus 180 146 3 354 18,4 90451 - Raision terveyskeskus 168 133 3 218 19,0 90686 - Uudenkaupungin terveyskeskus 155 125 2 743 17,6 90751 - Perusturvakuntayhtymä Akseli/Terveydenhuolto 124 101 2 057 16,6 90369 - Naantalin terveyskeskus 112 94 1 740 15,4 90649 - Pöytyän terveyskeskus 138 92 3 207 23,1 90321 - Liedon terveyskeskus 99 87 3 419 33,9 90698 - Pargas hälsocentral 91 75 1 670 18,4 90703 - Loimaan sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 85 74 2 469 28,7 60816 - (nimi ei tiedossa) 91 68 1 224 13,5 90644 - Paimion-Sauvon terveyskeskus 90 65 1 812 20,1 90631 - Someron terveyskeskus 69 58 1 327 19,2 90301 - Laitilan terveyskeskus 65 53 1 448 22,3 90718 - Kimitoöns hälsovårdscentral 71 53 1 562 22,0 40431 - Turunmaan sairaala 49 42 262 5,3 50200 - Helsingin yliopistollinen keskussairaala 38 33 245 6,4 60806 - Omasairaala 25 25 26 1,0 50290 - Tampereen yliopistollinen sairaala 21 21 210 10,0 60626 - Sairaala Mehiläinen Helsinki 19 19 19 1,0 40313 - Satakunnan keskussairaala 15 15 23 1,5 50250 - Kuopion yliopistollinen sairaala 10 10 20 2,0 40309 - Kanta-Hämeen keskussairaala 11 10 21 1,9 40311 - Lapin keskussairaala 10 10 19 1,9 21

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Tässä osiossa esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuina. Tapaturmien ja väkivallan määrään vaikuttaa muiden muassa alueen asukkaiden ikärakenne ja sukupuolijakauma. Kuntien välisiin eroihin tapaturmien määrässä voivat vaikuttaa myös esimerkiksi alkoholin käyttö, työllisyys, alueella toimivien työnantajaorganisaatioiden työturvallisuus tai esimerkiksi kevyen liikenteen väylien määrä tai turvallisuus sekä alueella tehty tapaturmien ehkäisy ja turvallisuustyö. Katsauksen vertailuluvuissa näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei pystytä ottamaan huomioon, mutta eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia paikallisen turvallisuustyön suunnittelussa ja tavoitteita määriteltäessä. Kun halutaan vertailla, poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Tässä katsauksessa on käytetty epäsuoraa vakiointia. Tässä menetelmässä lasketaan ensin kyseiselle alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia (esimerkiksi tapaturmista johtuvia kuolemantapauksia) sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus tapaturmiin) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Sen jälkeen on alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää verrattu alueelle odotettuun lukumäärään tapahtumia. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee Liikenneonnettomuus -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikenneonnettomuudeksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6 539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun jälkeen ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se ylitä riittävän paljon arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua. Tällöin poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä. Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ero tai muutos ei aina tarkoita käytännössä merkittävää eroa tai muutosta. Esimerkki: silloin kun hoitojaksojen määrä on esimerkiksi 15 ei 100 % odotettua enemmän ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän silloin kun hoitojaksojen määrä on 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. Katsauksessa käytetyt tilastomenetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. 13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste 22

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2010 2014. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 58 740-4% 37 320-494 770-4% 8,2 1 630 - Aura 530-330 +14% 3 940-7,4 11 - Kaarina 3 900-2 550 +8% 24 910-12% 6,3 82 - Kemiönsaari 1 010-555 -13% 14 258-13,7 28 - Koski Tl 350-208 - 3 566-10,0 12 - Kustavi 150-94 - 1 226 * 8,2 7 * Laitila 1 190-690 - 10 167-8,3 30 - Lieto 2 070-1 411-16 722-7,9 49 - Loimaa 2 730 +10% 1 571 +9% 21 993-7,9 83 - Länsi-Turunmaa 1 870-12% 1 191-7% 14 838-20% 7,8 56 - Marttila 290-183 - 2 390-8,2 5 * Masku 1 000-8% 704-6 585-6,5 17-41% Mynämäki 1 050-683 - 8 153-7,7 27 - Naantali 2 360-1 550-16 472-15% 6,9 62 - Nousiainen 610-406 - 4 782-7,8 13 - Oripää 190-124 - 1 355 * 7,1 6 * Paimio 1 330-841 - 11 376-8,4 25-29% Pyhäranta 260-157 - 2 136 * 7,9 7 * Pöytyä 1 330 +13% 760 +8% 13 331 +27% 9,9 39 - Raisio 3 080-2 040 +6% 22 378-10% 7,1 83 - Rusko 700-467 - 3 860-22% 5,5 11-40% Salo 7 050-4% 4 243-5% 64 692-9,0 174-13% Sauvo 380-247 - 2 444-29% 6,3 12 - Somero 1 340-783 - 12 237-8,9 45 - Taivassalo 280-172 - 2 006-24% 7,0 7 * Turku 21 270-9% 14 191-191 228-8,8 668 - Uusikaupunki 2 090-1 289-15 054-19% 7,1 60 - Vehmaa 360-218 - 2 670-7,3 11 * 14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 23

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2010 2014. Kunta Liikenneonnettomuus Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 3 050-27% 25 560-15% 3 210 +33% 16 820-17% 10 100 +124% 58 740-4% Aura 43 +73% 221-21 * 163-78 +168% 530 - Kaarina 175-34% 1 618-7% 204 +34% 1 089-16% 814 +182% 3 900 - Kemiönsaari 55-550 - 20-256 -23% 130 +97% 1 010 - Koski Tl 25 * 192-11 * 89-33 +78% 350 - Kustavi 5 * 72 - <5 * 45-25 * 150 - Laitila 48-637 - 34-340 - 133 +80% 1 190 - Lieto 126-870 -14% 78-591 -22% 407 +140% 2 070 - Loimaa 171-1 342-100 - 813-299 +77% 2 730 +10% Länsi-Turunmaa 83-851 -20% 84-589 -15% 264 +79% 1 870-12% Marttila 16 * 129-11 * 87-42 * 290 - Masku 64-354 -28% 27-307 -20% 250 +191% 1 000-8% Mynämäki 63-440 -20% 23-336 - 185 +143% 1 050 - Naantali 106-32% 1 002-13% 104-662 -18% 485 +185% 2 360 - Nousiainen 37-242 - 19 * 193-114 +197% 610 - Oripää 9 * 94-5 * 58-23 * 190 - Paimio 93-562 - 44-397 - 234 +164% 1 330 - Pyhäranta 15 * 146 - <5 * 69-32 +129% 260 - Pöytyä 85-690 +16% 24-388 - 138 +75% 1 330 +13% Raisio 202-1 221-18% 188 +56% 878-17% 592 +165% 3 080 - Rusko 34-209 -32% 20-253 - 179 +239% 700 - Salo 486-3 378-7% 342 +28% 2 051-15% 788 +48% 7 050-4% Sauvo 28 * 161-12 * 124-53 +124% 380 - Somero 80-683 - 23-411 - 143 +60% 1 340 - Taivassalo <5 * 131-5 * 94-47 +207% 280 - Turku 859-46% 8 618-24% 1 743 +73% 5 809-25% 4 244 +143% 21 270-9% Uusikaupunki 108-973 -9% 57-641 -10% 306 +99% 2 090 - Vehmaa 27 * 177-10 * 91-58 +193% 360-18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 24

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2010 2014. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 830-18% 18 590-15% 910-14% 1 620-21% 2 440-25 400-14% Aura 16 * 152-8 * 27 * 17 * 220 - Kaarina 123-1 193-40 - 106-143 - 1 610 - Kemiönsaari 26-425 - 15 * 31 * 53-550 - Koski Tl 5 * 165 - <5 * 6 * 9 * 190 - Kustavi 6 * 38 - <5 * <5 * 27 * 70 - Laitila 38-462 - 10 * 33-94 +149% 640 - Lieto 60-631 -11% 22-75 - 70-860 -14% Loimaa 68-1 011-55 +46% 92-107 - 1 330 - Länsi-Turunmaa 73-625 -19% 19-47 - 79-840 -20% Marttila 11 * 91-7 * 9 * 8 * 130 - Masku 31-242 -25% <5 * 38-35 - 350-28% Mynämäki 28-322 -18% 15 * 32-38 - 440-20% Naantali 62-746 -10% 31-61 - 95-1 000-13% Nousiainen 19-159 - 10 * 29 * 23-240 - Oripää 7 * 73 - <5 * <5 * 9 * 90 - Paimio 33-388 - 27 * 49-57 - 550 - Pyhäranta 9 * 78 - <5 * 12 * 43 * 150 - Pöytyä 51 +61% 526 +22% 25 * 45 +70% 37-680 +17% Raisio 78-883 -17% 51-111 - 87-21% 1 210-18% Rusko 17-130 -34% 9 * 25 +84% 23-200 -34% Salo 242-2 569-131 - 252-176 -41% 3 370-7% Sauvo 12 * 109-14 * 16 * 10 * 160-18% Somero 42-548 - 19 * 36-36 - 680 - Taivassalo 9 * 65-33% <5 * 10 * 45 * 130 - Turku 683-18% 6 341-24% 367-409 -46% 764-16% 8 560-23% Uusikaupunki 67-514 -35% 24-55 - 311 +278% 970 - Vehmaa 15 * 103 - <5 * 11 * 47 * 180-22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 25

Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2010 2014. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 15 020-11% 1 760-26% 12 990 +9% 1 760-17% 26 430-780 -54% 58 740-4% Aura 120-18 * 135 +46% 20-230 - <5 * 530 - Kaarina 945-133 - 872 +14% 92-32% 1 851 +13% 7-76% 3 900 - Kemiönsaari 386-22 - 189-31 - 381 - <5 * 1 010 - Koski Tl 150 +39% <5 * 53-10 * 135 - <5 * 350 - Kustavi 51 - <5 * 30 - <5 * 60 - <5 * 150 - Laitila 449 +36% 13-275 +27% 50 +72% 404-17% <5 * 1 190 - Lieto 515-78 - 450-52 - 969-8 -55% 2 070 - Loimaa 913 +19% 51-642 +39% 96 +34% 997-26 -37% 2 730 +10% Länsi-Turunmaa 467-23% 69-419 - 59-802 -10% 55 +43% 1 870-12% Marttila 97-8 * 45-14 * 118 - <5 * 290 - Masku 207-31 - 203-40 - 519 - <5 * 1 000-8% Mynämäki 284-29 - 214-36 - 482 - <5 * 1 050 - Naantali 548-13% 80-562 +17% 65-1 086-18 - 2 360 - Nousiainen 153-17 - 128-20 - 287 - <5 * 610 - Oripää 66-6 * 47 +59% 13 * 56 - <5 * 190 - Paimio 321-46 - 279-51 - 628-5 -60% 1 330 - Pyhäranta 79 - <5 * 81 +60% 17 * 83-29% <5 * 260 - Pöytyä 496 +46% 15-270 +24% 57 +61% 484 - <5 * 1 330 +13% Raisio 613-24% 97-695 +12% 72-27% 1 583 +17% 21-52% 3 080 - Rusko 119-20 - 124-31 - 399 +32% <5 * 700 - Salo 2 313 +11% 237-1 461-238 - 2 760-12% 36-73% 7 050-4% Sauvo 103-5 * 76-17 * 174 - <5 * 380 - Somero 489-25 - 257-48 - 517 - <5 * 1 340 - Taivassalo 97-5 * 71 +84% 6 * 102 - <5 * 280 - Turku 4 313-32% 684-29% 4 743 +5% 538-33% 10 424 +3% 571-11% 21 270-9% Uusikaupunki 619-59 - 586 +40% 72-742 -19% 7-54% 2 090 - Vehmaa 109-8 * 83 +53% 7 * 154 - <5 * 360-26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 26

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2010 2014. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 3 060-640 - 1 670-1 700-8 930-3% 4 620-5 470-7% 3 410-17% 29 490-5% Aura 50 * 6 * 10-15 * 83-49 - 41-21 - 280 - Kaarina 251-48 - 66-104 +40% 683-308 - 379-208 - 2 050 - Kemiönsaari 57-8 * 6 * 16-94 -27% 113-119 - 84-24% 500 - Koski Tl 12 - <5 * <5 * <5 * 33-31% 18-58 - 26-160 - Kustavi <5 * <5 * <5 * <5 * 7-56% 15-20 - 11 * 60 - Laitila 35-40% 6 * 12-50% 17-213 +27% 113-125 - 76-600 - Lieto 179-34 - 34-33 - 388-148 - 173-123 - 1 110-7% Loimaa 87-25 - 60-60 - 335-223 - 337 +32% 202-1 330 +9% Länsi-Turunmaa 106-20 - 34-35 - 263-162 - 206-141 - 970-10% Marttila 15 - <5 * 6 * <5 * 44-15 -40% 35-14 -45% 130 - Masku 102-17 * 17-20 - 173-20% 62-30% 91-32 - 510-14% Mynämäki 66-20 * 15-35 - 127-21% 126 +38% 110-63 - 560 - Naantali 152-27 - 51-45 - 384-200 - 239-120 - 1 220 - Nousiainen 46-11 * 6 * 13 * 134 +24% 24-51% 58-30 - 320 - Oripää 11 * <5 * 5 * 7 * 32-21 - 16 * 7-53% 100 - Paimio 88-14 - 25-25 - 241-120 - 122-75 - 710 - Pyhäranta 11 - <5 * 11 * <5 * 27-40% 36-58 +63% 8-55% 160 - Pöytyä 74-8 - 23-16 - 152-106 - 146-127 - 650 - Raisio 171-44 - 87-72 - 549-230 - 287-168 - 1 610 - Rusko 54-10 * 7-46% 11-154 - 48-40 -35% 50-370 - Salo 360-55 -25% 151-145 - 973-11% 585-677 - 472-3 420-8% Sauvo 16 - <5 * 5 * 12 * 48-63 - 35-21 - 200 - Somero 44-11 - 31-12 -42% 157-115 - 154-106 - 630 - Taivassalo 6 * 6 * <5 * 5 * 37-25 - 45-37 - 160 - Turku 948-230 - 944-959 - 3 219-5% 1 451-7% 1 631-19% 1 071-26% 10 450-9% Uusikaupunki 99-25 - 55-27 -35% 337-217 - 215-85 -43% 1 060 - Vehmaa 17-6 * 5 * <5 * 45-24 - 52-29 * 180-30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 27

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2010 2014. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 2 010-440 +19% 960 +14% 860-5 570 +4% 3 630-6 320-10% 9 470-8% 29 25-4% 0 Aura 33-6 * 13 * 7 * 69-22 - 49-52 - 250 - Kaarina 177-22 - 34-39 - 467 +15% 254-357 -13% 503 +15% 1 850 - Kemiönsaari 32-6 * 5 * 5 * 54-30 -55% 167-215 - 510 - Koski Tl 7 * <5 * <5 * 6 * 38-17 - 47-77 - 200 - Kustavi <5 * <5 * <5 * <5 * 7 * 13 * 22-41 - 90 - Laitila 34 - <5 * 10 * 6-93 - 62-157 - 229-600 - Lieto 101-16 - 15-16 - 236-115 - 188-273 - 960 - Loimaa 86-18 * 26-26 - 232 +33% 157-305 - 546-1 400 +9% Länsi-Turunmaa 82-8 - 17-12 - 128-28% 109-18% 209-339 - 900-14% Marttila 19 * <5 * <5 * <5 * 18-23 * 43-43 - 150 - Masku 71-15 * 7 * 9-126 - 78-79 - 103-490 - Mynämäki 37-7 * 6 * <5 * 85-57 - 103-188 - 490-11% Naantali 81-16 - 28 * 27-232 - 128-23% 279-350 - 1 140 - Nousiainen 26-5 * 8 * 5 * 52-54 - 47-86 - 280 - Oripää 11 * <5 * <5 * <5 * 12-5 -57% 15-43 - 90 - Paimio 53-13 * 10-15 - 122-52 -40% 145-210 - 620 - Pyhäranta <5 * <5 * <5 * <5 * 17-10 -51% 28-44 - 110-21% Pöytyä 40-8 * 12 * 7-80 - 77-129 - 320 +44% 670 +19% Raisio 112-28 - 35-43 - 342-211 - 344-358 -15% 1 470 - Rusko 43-11 * 5 * 5 * 88-53 - 49-67 - 320 - Salo 269-49 - 53-90 - 655-424 - 809-1 278-3 630 - Sauvo 17 - <5 * 7 * <5 * 26-29% 15-44% 58-50 - 180 - Somero 32 - <5 * 12 * 7 * 74-22% 87-178 - 318-710 - Taivassalo 5 * <5 * <5 * <5 * 22-10 * 34-44 - 120 - Turku 577-182 - 628 +17% 507 +13% 2 101 +7% 1 376-2 115-21% 3 334-21% 10 82-10% 0 Uusikaupunki 51-5 -55% 15-18 - 51-164 - 317-291 -15% 1 030 - Vehmaa 7 - <5 * <5 * <5 * 30-23 - 46-71 - 180-34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 28

7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET Tapaturmavammat aiheuttavat usein pitkäaikaista hoidontarvetta ja ketjuuntuneita hoitojaksoja. Seurauksena on merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Erityisesti vakavat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla, missä hoidon kustannukset ovat suuria. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38 ja hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 39. Taulukossa 15 esitetään arvioita tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannuksista erikoissairaanhoidon osalta. Koska luvut perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin ne eivät suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia mutta antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Tietoa käytetystä laskentamenetelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 Näitä kustannustietoja käytettäessä on huomioitava, että huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Näistä kustannuksista ei kuitenkaan toistaiseksi ole saatavilla valtakunnallisesti luotettavaa tietoa. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2014. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 566 818 Koko alue 49 261 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Aura 271 Oripää 173 Kaarina 2 560 Paimio 1 024 Kemiönsaari 822 Pyhäranta 146 Koski Tl 326 Pöytyä 1 342 Kustavi 91 Raisio 2 212 Laitila 885 Rusko 462 Lieto 1 601 Salo 5 665 Loimaa 2 053 Sauvo 305 Länsi-Turunmaa 1 594 Somero 1 114 Marttila 249 Taivassalo 170 Masku 538 Turku 21 358 Mynämäki 879 Uusikaupunki 1 467 Naantali 1 375 Vehmaa 247 Nousiainen 331 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit 29

8 PALOTAPATURMAT Tässä osiossa tarkastellaan sellaisia savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia tapaturmia, joiden seurauksen on ollut henkilön kuolema tai joutuminen vähintään sairaalan vuodeosastohoitoon (mukaan lukien päiväkirurginen hoito). Lisäksi kuvataan tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2005 2014 (kuvio 11). Suomessa tapaturmaisissa tulipaloissa kuolleiden määrä on vuosien 1952 2007 aikana vaihdellut 50:stä ja 140:een henkilöön 42. Tulipalojen vuoksi sairaalahoitoon joutuvien henkilöiden määrä on tulipaloissa menehtyneiden määrään verrattuna moninkertainen. Tulipaloissa kuolleiden ja loukkaantuneiden sekä loukkaantumisista seuranneiden hoitopäivien määrissä on huomattavia eroja iän ja sukupuolen mukaan. Tulipaloissa kuolee ja loukkaantuu huomattavasti useammin miehet kuin naiset. Avohoidossa hoidettavien tulipaloissa vammoja saaneiden henkilöiden määrä on huomattavasti suurempi kuin sairaalahoitoon joutuvien tulipalojen uhrien määrä. Luotettavaa tietoa avohoidossa hoidetuista tulipaloihin liittyvien tapaturmien hoidosta ei toistaiseksi ole saatavilla ja siksi ne eivät mukana tässä katsauksessa. 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007 2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 30

Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007 2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007 2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0 9 3 1.7 1 1,7 10 19 10 5.2 1 1,6 20 29 12 6.0 6 9,0 30 39 21 10.8 2 3,1 40 49 42 18.7 16 21,7 50 59 73 30.8 15 19,6 60 69 81 44.8 20 30,5 70 79 34 28.8 10 24,7 80 89 20 33.5 9 41,7 90+ 2 22.0 0 0,0 Yhteensä 299 18.8 80 14,9 Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2005 2014 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 104 53 157 10 19 305 54 359 20 29 386 72 458 30 39 368 79 447 40 49 502 145 647 50 59 572 205 777 60 69 384 207 591 70 79 238 151 389 80 89 131 130 261 90+ 9 29 38 Yhteensä 2 999 1 125 4 124 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2005 2014 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 436 144 580 10 19 2 269 222 2 491 20 29 2 331 471 2 802 30 39 3 234 467 3 701 40 49 5 021 1 280 6 301 50 59 5 936 2 323 8 259 60 69 4 571 2 561 7 132 70 79 3 074 1 715 4 789 80 89 1 613 958 2 571 90+ 130 236 366 Yhteensä 28 615 10 377 38 992 31

Hoitopäiviä 0 200 400 600 800 Hoitopäivät 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2005 2014. Lisätietoa palotapaturmista ja niiden ehkäisystä Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt ja pelastuslaki (STEP) on THL:n vuosina 2012 2016 toteuttama tutkimus- ja kehittämishanke. www.thl.fi/step Savusta, tulesta ja liekeistä vammautumisen terveyskustannukset tutkimuksen tuloksia Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Kokki E. Economic burden of fire-related deaths in Finland, 2000-2010: Indirect costs using a human capital approach. Burns. 2016;4:56-62. Haikonen K, Lillsunde PM, Vuola J. Inpatient costs of fire-related injuries in Finland. Burns. 2014;40:1754-60. Haikonen K, Lunetta P, Lillsunde PM, Sund R.Methodological challenges in using the Finnish Hospital Discharge Register for studying firerelated injuries leading to inpatient care. BMC Med Inform Decis Mak. 2013;13:36. Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Lounamaa A, Vuola J. Fire-related injuries with inpatient care in Finland: a 10-year nationwide study. Burns. 2013;39:796-802. 32