PÖYTÄKIRJASIVU 3/13 1 Kokousaika Kokouspaikka Torstaina 23.5.2013 klo 13 Sulvan kestikievari Päättäjät xismark Anita, pj. xvesterback Kristina, I varapj. xsjögård Olav xingvesgård Hans, 14-21 xlindqvist Hans-Erik xsöderholm Britt-Mari xkindt Christina xolsio-tuisku Anna-Greta xwilson Roy xrosenback Ingmar xwikström Jesper, varajäsen Muut läsnäolijat xmangs Carl-Gustav, yhtvalt. pj. xblomstedt Åsa, I yhtvalt. varapj xforsman Gun, II yhtvalt. varapj xpirttiperä Jarkko, johtaja xstreng Alfred, vs. hallintosihteeri xnyback Sonja, johtava sosiaalijohtaja xriddar Peter, johtava lääkäri xbjörndahl Daniel, harjoittelija Pykälät 14 22 Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Tarkastusaika- ja paikka Anita Ismark Pöytäkirjantarkastaja Närpiö / 2013 Alfred Streng Pöytäkirjantarkastaja Närpiö / 2013 Roy Wilson Hans-Erik Lindqvist Pöytäkirja asetettu nähtäville, aika ja paikka Kuntayhtymän toimitiloissa Erikintie 15, Maalahti 10.6 2013 Todistaa, allekirjoitus, virka-asema Alfred Streng, vs. hallintosihteeri Pöytäkirjan oikeaksi todistaa, paikka, aika ja virka-asema
3/13 KUTSUSIVU Lähetetty 16 05 2013 2 Kokousaika Kokouspaikka Torstaina 23.5.2013 klo 13 Sulvan kestikievari Nro Asia 1 14 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 15 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 3 16 Esityslistan hyväksyminen 5 4 17 Vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelman valmistelu 6 5 18 Mielenterveysneuvoston asettaminen 9 6 19 K5:n ja Turun yliopiston yleislääketieteen tiedekunnan sopimus lääkäreiden koulutusoikeuksista 12 7 20 Ryhmätoiminta lapsille 15 8 21 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) 16 9 22 Ilmoitusasiat 20 Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus 22 Pöytäkirja asetetaan nähtäville, paikka ja aika Kuntayhtymän toimitiloissa Erikintie 15, Maalahti 10.6. 2013 klo 9.00 15.00 Puheenjohtaja ANITA ISMARK Anita Ismark Tämä kokouskutsu on asetettu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Maalahti 16.5.2013 Todistaa Alfred Streng, ilmoitustaulun hoitaja
3 14 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Yht hall 14 Yhtymähallituksen puheenjohtaja Anita Ismark avaa kokouksen. Yhtymähallituksen 16.2.2011, 25, tekemän päätöksen mukaan kutsu lähetetään yhtymähallituksen jäsenille, yhtymävaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle, johtavalle lääkärille ja johtavalle sosiaalijohtajalle sekä jäsenkuntien kaupunginhallituksille vähintään viisi päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa ilmoitetaan kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Yhtymähallituksen 16.2.2011, 24, tekemän päätöksen mukaan kutsu yhtymähallituksen kokouksiin lähetetään sähköisesti. Esityslista ja liitteet lähetetään myös jatkossa kirjallisesti postitse. on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä (58 kuntalaki). Yhhtymähallituksen päätös: Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja läsnä olevien jäsenten lukumäärään nähden päätösvaltaiseksi. Lautakunta Yhtymävaltuusto
4 15 Pöytäkirjantarkastajien valinta Yht hall 15 Yhtymähallituksen pöytäkirja siihen liitettyineen oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu (63 kuntalaki). Kopio yhtymähallituksen pöytäkirjasta lähetetään tarkastamisen jälkeen kunkin jäsenkunnan hallitukselle. Jäsenkuntien ja niiden jäsenten katsotaan saaneen pöytäkirjassa mainituista päätöksistä tiedon sinä päivänä, jona pöytäkirja on asetettu nähtäväksi (85 kuntalaki). Ehdotus: valitsee Roy Wilsonin ja Hans-Erik Lindqvistin tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan ja päättää, että se tarkastetaan viimeistään 6.6.2013 mennessä. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä 10.6.2013 klo 9.00 15.00 kuntayhtymän toimitiloissa Erikintie 15, Maalahti Päätös: Hyväksytään. Lautakunta Yhtymävaltuusto
5 16 Esityslistan hyväksyminen Yht hall 16 Ehdotus: Esityslista hyväksytään. Päätös: Hyväksytään. Lautakunta Yhtymävaltuusto
6 CENTRAL 50/2013 17 Vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelman valmistelu Yht hall 17 Johtaja Pirttiperä: Kuntayhtymän perussopimuksen 17. :ssä säädetään seuraavasti: Taloussuunnitelmaa sekä toiminnallisia tavoitteita valmisteltaessa jäsenkuntia kuullaan ja niille varataan tilaisuus tehdä 30.6. mennessä esityksiä kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä. Seuraavan kalenterivuoden talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus on toimitettava jäsenkunnille 30.9. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja suunnitelma 31.10. mennessä. Talousarvioon tehtävät muutokset on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. Talousarvion 2014 valmisteluprosessi on suunniteltu seuraavasti: 23.5., talousarviokehyksiin ja keskeisiin tavoitteisiin liittyvä keskustelu jatkuu. Jäsenkunnille annetaan toiminnan talousarviokehykset ja tavoitteet kirjallisina ja niille varataan tilaisuus tehdä 30.7. mennessä esityksiä kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä. käsittelee vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2015 2016 taloussuunnitelman 12.9.2013 Jäsenkunnille toimitetaan alustava talousarvio ja taloussuunnitelma 30.9. mennessä. Yhtymävaltuusto käsittelee vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2014 2015 taloussuunnitelman 31.10.2013. Jäsenkunnille toimitetaan hyväksytty talousarvio ja taloussuunnitelma 8.11.2013 mennessä. Vuoden 2014 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuosille 2015 2016 esitellään kokouksessa. Kuntayhtymän talousarvio 2014 sekä taloussuunnitelmaluonnos vuosille 2015 2016 on liitteenä. Vuoden 2013 talousarviossa ja vuosien 2014 2015 taloussuunnitelmassa suunniteltiin vuodelle 2014 seuraavat alueelliset virat: ravitsemustera- Lautakunta Yhtymävaltuusto
7 peutti, toimintaterapeutti, geriatri, radiologi, sisätautien erikoislääkäri sekä työterveyshuollon erikoislääkäri. Kuntatalouden heikon tilanteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten ja rakennetta koskevien uudistusten edelleen viivästyessä kuntayhtymään ei suunnitella varsinaisia uusia alueellisia tehtäviä vuodelle 2014. Kuntayhtymän arvioidut kokonaismenot vuodelle 2014 ovat noin 4,2 milj. euroa. Kuntayhtymän on myös varattava erilaisia hankkeita varten rahoitusosuudet. Welcome Office hanke jatkuu ainakin 28.2.2014 asti, ja kansallinen lastensuojeluhanke päättyy 31.10.2014. Päätös vanhuspalvelulain toimeenpanoon suunnatusta valtionavusta ei ole vielä tätä kirjoitettaessa tiedossa. K5-alueen väestölle tarjottavat lääkäripalvelut ovat hyvin haavoittuvaisia. Palvelurakenne on vanhentunut eikä se enää vastaa nykypäivän vaatimuksia. Pienten resurssien ja kasvavan kysynnän ristiriita luo tyytymättömyyden tunnetta, mikä vuorostaan edelleen vaikeuttaa uusajattelua, uuden henkilöstön rekrytointia sekä ennakkoluulotonta kehitystyötä. K5-alueella on suuri puute yleislääkäreistä, jotka ovat halukkaita sitoutumaan seutuun ja kehittämään kansanterveystyötä. Pystymme vielä rekrytoimaan lääkäreitä tilapäisiin työsuhteisiin, mutta heidän avullaan emme pysty täysin takaamaan kroonisten sairauksien laadukasta hoitoa. Koska kroonisten sairauksien seurantaa ei toteuteta optimaalisesti, syntyy turhaan tilanteita, joissa epätasapaino potilaan taudinkuvassa aiheuttaa päivystyskäyntejä. Lisäksi muuttuvat sairauspanoraama ja tarvekenttä, joita meidän on tarkoitus hoitaa. Yhä nopeammin kasvavan ongelman muodostavat päihteiden väärinkäytöstä, syrjäytymisestä, köyhyydestä juontuvat sosiaaliset haasteet sekä erityisesti ikääntyneen väestön keskuudessa lisääntyvä turvattomuus. Vanhentunut palvelurakenteemme ei oikeastaan luo edellytyksiä avun tarjoamiselle tällaisissa tilanteissa. Meidän tulisi houkutella yleislääketieteen erikoislääkäreitä, jotka olisivat halukkaita tarjoamaan palvelujaan pidemmällä aikavälillä. Alueen vahvuudet tulisi kartoittaa ja rekrytointi yksilöllistää. Akuuttitoiminnan työtapoja ja prosesseja tulisi edelleen kuvailla ja akuuttityölle tulisi saada toiminnan laadun edellyttämät resurssit. Lääkärin suorittaman lääketieteellisen arvioinnin lisäksi meillä tulisi myös olla toimiva hoidontarpeen arviointi sekä kanavia niille apua hakeville, jotka tarvitsevat muuta kuin puhtaasti lääketieteellistä huolenpitoa. Kattavampi palveluntarjonta parantaa mahdollisuuksia vastata asiakkaan tarpeisiin ja vähentää samalla turhautuneisuutta, joka syntyy kun joutuu väärällä Lautakunta Yhtymävaltuusto
8 koulutuksella ja väärillä työkaluilla ratkaisemaan ongelmia, jotka ovat selvästi oman osaamisalueen ulkopuolella Yhtymähallituksen kokouksessa (23.5.2013) tullaan esittämään näkemys niistä tarvittavista toimenpiteistä, jotta kuntayhtymän alueen lähipalvelut turvataan ja lääkäripalvelujen saatavuus ei heikkene riippumatta sosiaali- ja terveydenhuollon tulevista rakenteellisista muutoksista. Yhtymävaltuuston (22.10.2012) linjauksen mukaan vuonna 2014 on palveluja koordinoitava, kehitettävä sekä turvattava, jotta väestön lähipalvelut säilyvät ja osaamista voidaan keskittää. Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ovat uudistuneet vuoden 2014 aikana, on K5 hyvinvointiorganisaatio osa alueellista tai isompaa kokonaisuutta. Johtaja Pirttiperän ehdotus: keskustelee vuoden 2014 talousarvion kehyksestä. Päätös: Johtaja Jarkko Pirttiperä esitteli vuoden 2014 talousarviota ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelmaa. Johtava lääkäri Peter Riddar antoi oman näkemyksensä peruspalveluista otsikolla Pystymmekö turvaamaan peruspalvelujen saatavuutta? Taloussuunnittelija Joakim Jönn selosti talousarvion talousosaa. Ensi vuonna menot lisääntyvät kuluvaan vuoteen verrattuna 2,5 % ja palkkojen arvioidaan nousevan 1,5 %. Talousarvioehdotuksen käsittelyn aikana varapuheenjohtaja Kristina Vesterback ehdotti Britt-Mari Söderholmin kannattamana, että talousarvion sivulla 19 oleva teksti Lääkäri- ja hammaslääkärivastaanotot ovat kuntayhtymän omaa tuotantoa poistetaan, koska Maalahti on vastustanut sitä. päätti yksimielisesti poistaa tekstin. Talousarviotekstiin tehtiin lisäksi seuraavat korjaukset: sivu 8. Jotta varsinaisen puheterapian antaminen onnistuu, tarvitaan alueelle toinen ruotsinkielinen puheterapeutti, poistettiin. lla 9: hyvinvointikoordinaattori 50 % muutetaan 75 %:ksi ja ruotsinkielisen version sivulla 15 olevasta ensimmäisestä lauseesta poistetaan yksi vi -sana. päätti yksimielisesti omalta osaltaan hyväksyä vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelman menojen lisäyksen ollessa kohtuullisella tasolla. Vuoden 2014 talousarvioehdotus ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelma lähetetään jäsenkunnille lausuntoa varten. Lausunto tulee jättää kuntayhtymälle viimeistään 30.7.2013. Ehdotus vuoden 2014 talousarvioksi ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelmaksi annetaan yhtymävaltuustolle tiedoksi yhtymävaltuuston kokouksessa 6.6.2013. Lautakunta Yhtymävaltuusto
9 18 Mielenterveysneuvoston asettaminen CENTRAL 52/2013 Yht.hall. 40 Johtaja Pirttiperä: Kuntayhtymähallitus on hyväksynyt 1.12.2008 Rannikko-Pohjanmaan kuntayhtymän keskeiset painopistealueet sekä strategiset valinnat. Yhdeksi kehittämiskohteeksi on valittu mielenterveyspalvelut ja tarkoituksena on laatia yhteinen mielenterveysstrategia vuonna 2010. Allekirjoittaneen johdolla on tehty alustavia suunnitelmia yhteistä mielenterveysstrategiaa koskien. Mielenterveysstrategian laatiminen on pitkä prosessi ja kannattaa hyödyntää alueemme mielenterveystyöhön liittyvää tahtotilaa. Mielenterveystyön asiantuntijat ovat kokoontuneet työnimellä Psyykkisen hyvinvoinnin tiimi. Tiimi on keskustellut mielenterveyspalvelujen rakenteesta ja sisällöistä sekä mielenterveysstrategian prosesseista. Mielenterveysneuvostoja toimii Euroopan alueella lähinnä Italiassa ja Ranskassa. Suomessa tämä foorumi toimii ainakin Oulun ja Ylöjärven kaupungeissa. Mielenterveysneuvoston tehtävänä voi olla mielenterveyskuntoutujien ja heidän omaisten osallistuminen mieleneterveystyön kehittämiseen. Toisaalta neuvoston tehtäviin on liitetty väestön psyykkisen hyvinvoinnin seuraaminen, eri toimijoiden välisen yhteistyön edistäminen sekä erilaisten hankkeiden toteuttaminen. Rannikko-Pohjanmaan kuntayhtymän alueelle nimettävän mielenterveysneuvoston ensimmäisenä tehtävänä olisi yhteisen mielenterveysstrategian johtoryhmänä toimiminen. Mielenterveysneuvosto voisi jatkossa ottaa kantaa mielenterveystyönm kehittämiseen, antaa lausuntoja sekä ylläpitää eri toimijoiden välistä verkostoa. Eri toimijoilla tarkoitetaan peruspalveluja, erikoissairaanhoitoa sekä kolmatta sektoria. Mielenterveysneuvostoon tulee nimetä myös palvelujen käyttäjien edustajia sekä omaisia. Myös johtavat virkamiehet voivat toimia mielenterveysneuvostossa. Mielenterveysneuvoston on tarkoitus aloittaa yhteisen mielenterveysstrategian valmistelu touko-kesäkuussa, viimeistään ensi syksynä. Johtaja Pirttiperä tekee mielenterveysneuvostolle ehdotuksen, kuinka strategiatyössä edetään niin, että Rannikko-Pohjanmaan mielenterveysstrategia on valmiina vuoden 2010 kevääseen mennessä. Mielenterveysneuvoston Lautakunta Yhtymävaltuusto
10 ja kuntayhtymähallituksen tulee syksyllä keskustella siitä, kuinka mahdolliset suunnitelmat pannaan toimeksi. Mielenterveysneuvosto toimii yhtymähallituksen toimikautta vastaavan ajan. Mielenterveysneuvostoon nimetään 8-12 jäsentä. Jäsenten tulee edustaa useita eri toimijoita sekä myös palvelujen käyttäjiä ja omaisia. Ehdotus mielenterveysneuvoston toimintasäännöstä liitteenä. Johtaja Pirttiperän ehdotus: Kuntayhtymähallitus asettaa mielenterveysneuvoston ajalle 2009-2012. Rannikko-Pohjanmaan kuntayhtymän jäsenkunnat tulee olla edustettuina mielenterveysneuvostossa. Mielenterveysneuvoston koordinoijaksi valitaan psykologi Ralf Häggqvist Närpiöstä. Muut jäsenet ovat psykologi Helena Lundman-Evars Kristiinankaupungista, koulukuraattori Mats Bergvik Maalahdesta, terveysjohtaja Stina Lähteenmäki Kaskisista, osastonhoitaja Birgitta Eklund Närpiöstä, psykologi Eva-Stina Häggdahl Maalahdesta, sosiaalityöntekijä Johanna Björkman Korsnäsista. Mielenterveysneuvostoa voidaan edelleen täydentää ja mielenterveysneuvosto kutsuu jäseniksi myös omaisten ja palvelujen käyttäjien edustajat. Päätös: tarkisti mielenterveysneuvoston johtosäännön 2 :n 1. momenttia siten, että se kuuluu Kuntayhtymähallitus valitsee omaa toimikauttaan vastaavaksi ajaksi 8-12 jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Jäsenten tulee edustaa monipuolisesti mielenterveystyön viran- ja toimenhaltijoita. Lisäksi yhden jäsenen ja henkilökohtaisen varajäsenen tulee olla kuntayhtymähallituksen varsinainen jäsen tai varajäsen. Lisäksi 2 :n 3 momentin lauseeseen voi neuvosto tarvittaessa kutsua palvelun käyttäjien edustajia ja heidän omaisia lisättiin sana asiantuntijoiksi. 5 :ään lisättiin, että johtosääntö astuu voimaan 1.7.2009. Johtosääntö yht.hall. 47 liitteenä. valitsi mielenterveysneuvoston jäseniksi ja varajäseniksi ehdotuksessa mainitut henkilöt. Lisäksi yhtymähallitus valitsi keskuudestaan Gun- Kristin Nordströmin jäseneksi ja Hans Ingvesgårdin varajäseneksi. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetusta laista poiketaan viitaten siihen, että neuvoston jäsenet, lukuun ottamatta yhtymähallituksen jäsenten keskuudessa valittua jäsentä, on valittu virka- tai työtehtäviensä perusteella. Neuvosto kutsuu tarvittaessa palvelujen käyttäjien ja omaisten edustajia asiantuntijoiksi neuvoston kokouksiin. Yht hall 18 Johtaja Pirttiperä: Lautakunta Yhtymävaltuusto
11 asetti mielenterveysneuvoston ajalle 2009 2012, ja nyt mielenterveysneuvosto tarvitsee valtuutuksen uutta toimintakautta varten ajalle 2013-2016. Neuvosto on aikaisemmin työskennellyt ahkerasti alueellisen mielenterveysstrategian parissa, puheenjohtaja Ralf Häggqvistin johdolla. Mielenterveysneuvoston seuraava suuri haaste tulee olemaan päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen kehittäminen. Välittäjä hankkeessa on jo kartoitettu alueen kuntoutuksen liittyviä tarpeita. Mielenterveysneuvoston toimintaohje on liitteenä. Johtaja Pirttiperän ehdotus: asettaa mielenterveysneuvoston ajalle 2013-2016 toimintasäännön mukaisesti. Perussopimuksen 14 mukaan jäsenkunnilla tulee olla vähintään yksi jäsen ja varajäsen. Mielenterveysneuvoston jäseniksi valitaan: - psykologi Elizabeth Häggqvist Närpiöstä (koordinoi ens. kokousta), varajäsen Ralf Häggqvist Närpiöstä. - Bengt Norrgran Kristiinankaupungista, varajäsen psykologi Helena Lundman-Evars Kristiinankaupungista/K5 - Projektkoordinaattori Eva Åstrand Maalahdesta/K5, varajäsen vanhustenhuollon johtaja Monika Björk Maalahdesta - Pesturvajohtaja Jaana Tuokkola Kaskisista, varajäsen terveydenhoitaja Päivi Onnela Kaskisista - Birgitta Eklund Närpiöstä, varajäsen johtava hoitaja Birgitta Udd Närpiöstä - Osastonhoitaja Mikaela Granfors K5/Kaskinen, varajäsen Mirja Högstrand Kaskisista - Vanhustenhuollon johtaja Johanna Björkman Korsnäsista, varajäsen sosiaalijohtaja Carina Westberg, Korsnäs. valitsee keskuudestaan jäsenen ja varajäsenen mielenterveysneuvostoon ajalle 2013-2016. Neuvosto kutsuu edustajat omaisten ja palvelujen käyttäjien keskuudesta neuvoston kokouksiin. Päätös: hyväksyi ehdokkaat mielenterveysneuvostoon vuosille 2013-2016 ja valitsi Christina Kindtin hallituksen edustajaksi ja Hans Ingvesgårdin varajäseniksi. Lautakunta Yhtymävaltuusto
12 CENTRAL 46/2013 19 K5:n ja Turun yliopiston yleislääketieteen tiedekunnan sopimus lääkäreiden koulutusoikeuksista Yht.hall 8 Johtava lääkäri Riddar: Vaasan sairaanhoitopiiri on siirretty Turun yliopistollisen sairaalan ERVAalueeseen. Tämän seurauksena irtisanotaan Tampereen yliopiston yleislääketieteen tiedekunnan kanssa solmitut koulutussopimukset ja solmitaan uudet Turun yliopiston kanssa. Tämän yhteydessä käydään myös läpi yksittäiset terveyskeskukset. Tarkastus muodostaa perustan päätettäessä opetusterveyskeskuksen aseman myöntämisestä yksittäiselle terveyskeskukselle. Seuraavat lääkärikoulutuksen ja jatkokoulutuksen jaksot voidaan suorittaa opetusterveyskeskuksessa: - C10:een kuuluva kahden viikon yleislääketieteen työharjoittelu - yleislääketieteen erityiskoulutus - erikoistumiskoulutuksen perusvaihe - erikoistuminen yleislääketieteeseen. Tällä hetkellä K5:n alueella työskentelee ainakin 7 lääkäriä, jotka kuuluvat em. koulutus-/jatkokoulutusjaksoon. Jos yksittäiselle terveyskeskukselle tai yhteistoiminta-alueelle ei myönnetä opetusterveyskeskuksen asemaa, se merkitsee sitä, että siellä suoritettavaa työharjoittelua ei lääkäreiden koulutukseen. Sen seurauksena he johtuvat hakeutumaan muualle saadakseen koulutuksensa/jatkokoulutuksena hyväksyttyä, jolloin menetämme yhden tärkeimmistä rekrytointivälineistämme. Opetusterveyskeskuksen statuksen myöntämisen ehdot ovat ainakin seuraavat: - nimetty koulutusvastaava lääkäri - nimetty koulutusvastaava hoitaja - terveyskeskus pystyy takaamaan moniammatilliselle kohderyhmälle 100 opetustuntia vuodessa - terveyskeskuksella on valtuutettu ohjaaja, eli yleislääketieteen erikoislääkäri, joka on suorittanut tiedekunnan ohjaajan koulutusohjelman ja kuuluu jatkokoulutukseen säännöllisesti tapaavien ohjaajien verkostoon Yhteistoiminta-alueella on tällä hetkellä vain yksi valtuutettu ohjaaja, joka työskentelee Kristiinankaupungin perusturvakeskuksessa. Yhteistoiminta-alueen terveyskeskukset käydään läpi huhtikuun lopussa, jolloin vahvistetaan lopulliset vaatimukset opetusterveyskeskuksen aseman saamiselle. Rajoittavin tekijä on ohjaajien saatavuus. Vierailun yhteydessä tullaan ehdottamaan, että Kristiinankaupungin ohjaaja toimisi alkujakson aikana koko yhteistoiminta-alueen ohjaajana. Toiminnalla tulee kuitenkin olla vakaampi pohja, minkä vuoksi kuntayhtymän on rekrytoitava lisää Lautakunta Yhtymävaltuusto
13 yleislääketieteen erikoislääkäreitä, jotka ovat halukkaita suorittamaan jatkokoulutuksen ja sitoutumaan toimia ohjaajina. Samanaikaisesti tulee myös työnantajan varmistaa ohjaavalle lääkärille mahdollisuus sopeuttaa oma työvuorolistansa, jotta tehtävän hoitamiseen taataan riittävästi aikaa. Lisäksi on sovittava korvauksesta, jos yhteistoiminta-alueen ainoa ohjaaja ryhtyy toistaiseksi vastaamaan tehtävästä koko K5:n alueella. Korvaus koskee siinä tapauksessa henkilökohtaista työpanosta sekä Kristiinankaupungille maksettavaa kompensaatiota tekemättä jääneestä työpanoksesta. Johtaja Pirttiperän ehdotus: merkitsee asian tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaan. Yht hall 19 Turun PETE-yksikön edustajien kanssa käydyissä neuvotteluissa kävi ilmi, että koulutussopimukset tehdään mieluummin sen yksikön kanssa, joka palkkaa lääkärin ja jossa käytännön ohjaus toteutetaan. Tämä merkitsee sitä, että K5:n osalta solmitaan erilliset sopimukset Maalahden, Närpiön ja Kristiinankaupungin kanssa. Sopimusten solmiminen Kaskisten osalta ei ole ajankohtaista, koska yksiköllä on vain yksi lääkärinvirka. Kristiinankaupungissa on akkreditoitu ohjaaja, mikä merkitsee sitä, että vain 25 % myönnetystä EVO-rahoituksesta siirretään PETE-yksikköön. Maalahden ja Närpiön vastaava kustannus on 50 % myönnetystä EVOrahoituksesta siihen saakka kunnes yksikkö saa hyväksytyn ohjaajan. Suurempi kustannus peritään, koska PETE-yksikkö vastaa ohjauksesta ja varaa ko. resurssin yksikölle. Terveyskeskuksen PETE-yksikölle maksama korvaus palautuu seudulle sairaanhoitopiirin oman PETE-yksikön toiminnan puitteissa ja yhtenä painopistealueena ovat alueelliset koulutusvastaavat sekä heidän palkkansa. Lisäksi varoja varataan uusille ohjaajille järjestettäviä kursseja varten. Tässä vaiheessa kuntayhtymän roolina on vain valvoa, että sisäistä koulutusta varten varataan riittävästi varoja ja että toimintaa koordinoidaan toimipisteiden välillä. Johtaja Pirttiperän ehdotus: merkitsee asian tiedoksi Lautakunta Yhtymävaltuusto
14 Päätös: Hyväksyttiin. Lautakunta Yhtymävaltuusto
15 20 Ryhmätoiminta lapsille CENTRAL 53/2013 Yht hall 20 Hoitotyön johtaja Sonja Nyback: Koska ATH-tutkimuksen tulokset osoittavat, että K5-alueen lapset ja nuoret kokevat, että heillä on vaihtelevassa määrin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä, Psykososiaalinen yksikkö suunnittelee nyt käynnistävänsä palvelujensa puitteissa lapsiryhmiä sellaisten perheiden lapsille, joilla on erityyppistä rasitusta. Ryhmätoiminnan kohderyhmänä olisi aluksi n. 7-12 -vuotiaat lapset ja toimintaa järjestettäisiin kerran viikossa tai joka toinen viikko 1,5 h kerralla ja yhteensä 10-15 kertaa. Vähintään kaksi ohjaajaa kerralla. Toiminta perustuisi teematapaamisiin, joissa olisi vaihtelevasti harjoituksia ja leikkejä. Ryhmätoiminta olisi tärkeä lapsille, jotka siten saisivat tavata muita vastaavassa elämäntilanteessa olevia lapsia ja jakaa ajatuksia, tunteita ja kokemuksia. Toinen tärkeä seikka on se, että lapset saisivat purkaa syyllisyyden ja häpeän tunteita. Koska ryhmät vahvistavat lasten itsetuntoa, harjoittelevat rajojen asettamista, tarjoavat mahdollisuuksia vaihtaa ajatuksia ja tunteita, ne ovat mitä suurimmassa määrin ennaltaehkäiseviä. Osa Psykososiaalisen yksikön henkilökunnasta on jo osallistunut ryhmäohjaajan koulutukseen, minkä vuoksi yksikössä on jo tämä osaaminen. Johtaja Pirttiperän ehdotus: merkitsee asian tiedoksi Päätös: Hyväksyttiin. Lautakunta Yhtymävaltuusto
16 CENTRAL 6/2012 21 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Yht hall 14 Johtaja Pirttiperä: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2009 käynnistämä alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) on tarjonnut kunnille ja yhteistoiminta-alueille mahdollisuuden väestön hyvinvoinnin seuraamiseksi. Tutkimushankkeen käynnistysvaiheessa (2010) seurattiin Turun kaupungin, Kainuun maakunnan ja Pohjois-Pohjanmaalla n. 31 000 henkilön terveyttä ja hyvinvointia. ATH-tutkimus palvelee alueiden ja kuntien tärkeää perustehtävää: väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä (terveydenhuoltolaki 12, kansanterveyslaki 14). Väestöpohjaltaan vähintään 20 000 asukkaan kunnilla/alueilla on ollut mahdollisuus osallistua tutkimukseen. Tutkimuksen ansiosta väestön hyvinvointitietoa voitaneen käyttää palvelujen kehittämisen tukena sekä palvelujen vaikutusten arvioinnissa. THL tarjoaa tutkimustulokset sekä asiantuntijatulkinnat. ATH-tutkimuksesta lisää tietoa osoitteesta http://www.thl.fi/ath. ATH-tutkimus on tarkoitus aloittaa myös Vaasan sairaanhoitopiirin alueella ja Pohjanmaan alueen yhteistoiminta-alueet voivat olla mukana. Pohjaanmaan alueellisten toimijoiden ja THL:n kanssa on vuoden 2011 aikana neuvoteltu osallistumisesta ATH-tutkimukseen. Tutkimusprosessi on tarkoitus käynnistää syksyllä 2012 ja ensimmäiset tulokset saadaan vuoden 2012 lopussa. Vaasan sairaanhoitopiiri osallistuu tutkimuskuluihin 25 000 eurolla. Rannikko-Pohjanmaan kuntayhtymän osuus on 8 300, josta Vaasan sairaanhoitopiirin osuus on 3930. Kuntayhtymässä on varattu 4 370 euroa ATH-tutkimuksen kuluihin. THL:n ja kuntayhtymän välinen yhteistyösopimus liitteenä. ATH-tutkimuksen kysely suunnataan väestölle ja tarkoituksena on myös käynnistää markkinointikampanja, jota suunnitellaan yhdessä THL:n ja alueellisten toimijoiden kanssa. Liitteenä tutkimuksen kyselylomake. Johtaja Pirttiperän ehdotus: Rannikko-Pohjanmaan kuntayhtymä osallistuu ATH-tutkimukseen ja hyväksyy kuntayhtymän ja THL:n välisen yhteistyösopimuksen. Päätös: Lautakunta Yhtymävaltuusto
17 Hyväksyttiin. Sopimus liitteenä yhthall 14. Yht hall 21 Johtaja Pirttiperä: Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen Pohjanmaata koskevat tulokset valmistuivat maaliskuussa 2013. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos toteutti ATH-tutkimuksen vuoden 2012 syksyllä Pohjanmaan maakunnassa ja myös muilla alueilla. Tutkimuksessa kerättiin myös koko Suomea edustava otos. ATH-tutkimustulokset osoittavat, että pohjalaisten hyvinvoinnissa on suuria eroja. Tämä alueiden ja väestöryhmien välisten hyvinvointierojen kaventaminen on tärkeä terveyspoliittinen haaste. Pohjalaiset kokevat olevansa sosiaalisesti aktiivisia tutkimustulosten mukaan, ja pohjalasiten vahvuutena ovat edelleen yhteisöllisyys ja aktiivinen osallistuminen.toisaalta pohjalaisten hyvinvoinnin etumatka muihin alueisiin nähden on tutkimustulosten mukaan pienentynyt selvästi. Uusia haasteita puolestaan on muun muassa köyhyys ja joka kymmenes pohjalainen on joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahapulan takia. Kuntayhtymän hyvinvointikoordinaattori Kristiinan Strandmanin avustuksella on analysoitu K5-alueen ATH-tutkimustuloksia syvällisemmin ja muun muassa seuraavat havainnot on otettu tarkemman tarkastelun alle: Lasten ja nuorten terveys ja mielenterveys Työikäiset ja heidän työikänsä pidentäminen Ikäihmiset (palvelujärjestelmä liian laitospainotteinen, uhkailun kohteeksi joutuminen ja peliriippuvuus uusia ilmiöitä) K5-alueen hyvinvointiin liittyen on esimerkinomaisesti otettu yksi jäsenkunta (Maalahti) tarkemman tarkastelun kohteeksi. Lähteinä on käytetty muun muassa Kelan tilastoja, Tilastokeskusta, sähköistä hyvinvointikertomusta, Sotkanettia, hyvinvointikompassia, kouluterveyskysely 8.- 9.luokille sekä ATH-tutkimusta. Maalahti Vahvuudet: kunnan sijainti, lentoyhteydet lähellä, laivayhteys (Vaasa- Uumaja), rautatieyhteys, kesäasukkaat, väestömäärä kasvaa edelleen v. 2030 asti, työttömiä vähän, tuloerot vähäiset, sairastavuusindeksi K5- alueen alhaisin. Lautakunta Yhtymävaltuusto
18 Heikkoudet: liikennerikkomukset, julkiset liikenneyhteydet kunnan alueella huonot, huoltosuhde nousee lähivuosina. Nuoret 17-24vuotiaat: Vahvuudet: Nuorten tupakointi, erityiskorvattavien lääkkeiden määrä, perheiden toimeentulotuki, kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä ja nuorisotyöttömyys Haasteita: Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 8,4 %, vanhemmuuden puute, koulun fyysisissä oloissa puutteita 31,3%, ylipaino 18,8%, kokee terveydentilan keskinkertaiseksi tai huonoksi 19,4%, keskivaikea tai vaikea masennus 10,4%, ei yhtään läheistä ystävää 7,9% Työikäiset 24-64 vuotiaat: Vahvuudet: toimeentuoloa saavien määrä vakio, työttömiä 4,9 %, vaikeasti työllistyvien määrä pieni, asuinalueen kokeminen turvallisena 90 %, asuinalueeseen tyytyväisiä 80-85%, luottamus kunnan päätöksentekoon ja julkiseen terveydenhuoltoon korkea Haasteita:mielenterveysperusteisesti sairaspäivärahoja saavien määrä ja on kaikista 18,8%, vaikeus kattaa menot tuloilla, ylipaino 10-20%, alkoholin liikakäyttö 20-25%, kannabiskäyttö 6% (koko maa 5%), masennusoireilua 20-30%, ei jaksa työskennellä vanhusikään asti 20%, laiminlyö kotiasioita työn takia 43-45%, 15-20% harrastaa vakituisesti liikuntaa jne. Ikäihmiset: Kotona asuvat 75 v. täyttäneet; 87,3% asuu kotona, säännöllisen kotihoidon piirissä 10,7%, omasihoidon tuki 5,7 %, tehostettu palveluasuminen 5%, pitkäaikaisessa laitoshoidossa 7,6% (valtakunnallinen laatusuositus kork. 3 %), yksinasuvat 75 v. 42,4%, ylipainoa 25 %, 1 % ilmoitti alkoholin liikakäytöstä, rahapelaaminen ongelmana 8%, kukaan ei ilmoittanut harrastavansa liikuntaa säännöllisesti, 40 % koki elämänlaadun hyväksi, 65% kokee terveytensä keskitasoiseksi tai huonommaksi, väkivallan ja uhkailun kohteeksi joutuminen 5% (koko maassa 3%), fyysinen uhka 12 kk:n aikana 5%, kiristyksen kohteena 12kk:n aikana 4%, 85% pitää yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin, arkiaskareiden hoitaminen 20%:lla suuria vaikeuksia, auttaa heikentynyttä puolisoa 20%, 25% ei pysty kävelemään 500 m. jne. Lautakunta Yhtymävaltuusto
19 Kristiina Strandman esittelee kuntayhtymän alueen ATHtutkimustuloksia kokouksessa 23.5. ja K5-hyvinvointikertomuksen sisältöä. K5-hyvinvointikertomus jaetaan yhtymähallituksen jäsenille kokouksessa. Johtaja Pirttiperän ehdotus: tutustuu ATH-tutkimuksen kuntayhtymää koskeviin tuloksiin ja ehdottaa yhtymävaltuustolle alueen hyvinvointia parantavia toimia valitsemalla kolme osa-aluetta, joita kuntayhtymässä tullaan kehittämään vuosina 2014-2016. Päätös: valitsi seuraava neljä osa-aluetta: - Vanhemmuus - Nuorten hyvinvointi - Työterveys - Ikäihmisten hyvinvointi Lautakunta Yhtymävaltuusto
20 22 Ilmoitusasiat 1.Vanhuspalvelustrategiatyö 2. Kuntayhtymän keskushallinto suljettu 15 28.7.2013 3. Kuntayhtymän esite 4. Henkilötietolomake Lautakunta Yhtymävaltuusto
21 Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus OIKAISUVAATIMUS Oikaisuvaatimusviranomainen ja oikaisuvaatimusaika Alla mainittuihin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä yhtymähallitukselle: Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveyden kuntayhtymä Erikintie 15 66100 Maalahti Pykälät: 18 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi päätös, johon muutosta haetaan sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan omakätisesti allekirjoitettava. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Alla mainittuihin päätöksiin voi hakea muutosta kirjallisilla valituksilla. Muutosta oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen voi hakea vain oikaisuvaatimuksen esittäjä. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen tai kunnan jäsen. Pykälän/Pykälien xxx päätöksestä/päätöksistä voi tehdä kunnallisvalituksen osoitteeseen: Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 VAASA Valitusaika on 30 päivää ja lasketaan alkavaksi siitä, kun päätös on annettu tiedoksi kuntalain 95. :n mukaisesti. Pykälän/pykälien xxx päätöksestä/päätöksistä voi tehdä hallintovalituksen osoitteeseen: Lautakunta Yhtymävaltuusto
22 Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 VAASA Valitusaika on 30 päivää ja sen lasketaan alkavan päätöksen julkipanosta. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava seuraavat tiedot: Muutoksenhakijan nimi, ammatti, asuinpaikka ja postiosoite Päätös, josta valitetaan Miltä osin päätöksestä valitetaan sekä minkälaista muutosta päätökseen vaaditaan Perustelut päätöksen muuttamiselle Muutoksenhakijan tai valituskirjelmän laatijan on omakätisesti allekirjoitettava valituskirjelmä. Allekirjoittajan on myös ilmoitettava ammattinsa, asuinpaikkansa ja postiosoitteensa. Valituskirjelmään on liitettävä joko alkuperäisenä tai virallisesti oikeaksi todistettuna jäljennöksenä päätös, josta valitetaan sekä todistus päivästä, josta valitusajan lasketaan alkaneen. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on jätettävä valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lähettää myös postitse tai asiamiehen välityksellä, mutta siinä tapauksessa lähettäjän omalla vastuulla. Asiakirjat on jätettävä postiin hyvissä ajoin niin, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Maksu Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasiassa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla 80 euron oikeudenkäyntimaksun. VALITUSKIELTO Kieltoperuste Koska alla mainitut päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, niistä ei kuntalain 91. :n mukaan voi tehdä oikaisuvaatimusta eikä myöskään kunnallisvalitusta. Pykälät: 17,19, 20, 21, 22 Lautakunta Yhtymävaltuusto
23 Alla mainituista päätöksistä ei voi tehdä valitusta, koska niistä voi kuntalain 89. :n 1. momentin mukaan tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Pykälät: Lautakunta Yhtymävaltuusto