RAUMAN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Tekninen lautakunta hyväksynyt xxxx Voimaantulopäivä 1.1.2019 1
Sisällys 1 Soveltamisala 3 2 Määritelmät 3 3 Tavoite 6 4 Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään 6 5 Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella 6 6 Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen 6 7 Kiinteistökohtainen jäteastia 6 8 Yhteisen jäteastian perustaminen 7 9 kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen 7 10 Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat 7 11 Erikseen lajiteltavat jätelajit 8 12 Sekalainen yhdyskuntajäte 8 13 Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet 8 14 Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien hyötyjätteiden lajittelu ja erilliskeräysvelvoitteet 9 15 Muut erikseen kerättävät jätteet 9 16 Kompostointi 10 17 Jätteiden polttaminen 11 18 Jätteen hautaaminen 11 19 jätteen hyödyntäminen omassa maanrakentamisessa 11 20 Jäteastiatyypit 11 21 Jäteastian merkitseminen 12 22 Jäteastioiden täyttäminen 12 23 Tyhjennysvälit 13 24 kunnossapito ja pesu 13 25 Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset 14 26 Jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen 14 27 Alueelliset kierrätyspisteet 15 28 Kuormaaminen 15 29 Kuljettaminen 15 30 Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat ja kaatopaikkakelpoisuus 15 31 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen 16 32 Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi 17 33 Lietteen omatoiminen käsittely 17 34 Yleisötilaisuuksien jätehuolto 18 35 Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla 18 36 Vaarallisten jätteiden jätehuolto 18 37 Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä 19 38 Erityisjätteet ja terveydenhuollon vaaralliset jätteet 19 39 Tiedottaminen 20 40 Jätehuoltomääräysten valvonta 20 41 Poikkeaminen jätehuoltomääräyksissä 20 42 Voimaantulo 20 2
1. YLEISET VELVOITTEET Nämä jätehuoltomääräykset on annettu jätelain (646/2011) 91 :n nojalla 92 :n mukaisesti ja perustuen jätelain 23, 24 ja 43 :ssä säädettyihin oikeuksiin ja velvoitteisiin. 1 Soveltamisala Jäljempänä annetut määräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä sitovia jätehuoltomääräyksiä. Nämä jätehuoltomääräykset ovat voimassa Rauman seudun jätelautakunnan toimialueella. Sen lisäksi mitä jätelaissa (646/2011) ja sen nojalla on säädetty tai määrätty noudatetaan jätehuollon järjestämisessä, roskaantumisen ehkäisemisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa näitä jätehuoltomääräyksiä. Jätehuoltoa osittain koskevia muita kunnallisia määräyksiä ovat ympäristönsuojelumääräykset, rakennusjärjestys ja terveydensuojelujärjestys. Jätehuoltomääräyksillä ohjataan pääsääntöisesti kunnan vastuulle säädetyn jätehuollon järjestämistä. Näitä jätehuoltomääräyksiä tulee kuitenkin noudattaa soveltuvin osin kaikessa jätehuollossa silloin, kun se on tarpeen jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäisemiseksi sekä jätelainsäädännön vaatimusten noudattamiseksi. Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin. Jätehuoltomääräyksiä sovelletaan tuottajavastuun alaisiin jätteisiin siltä osin, kun kunta järjestää niiden täydentävää keräystä ja kuljetusta. Jätehuoltomääräyksiä sovelletaan myös kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijaisesti kuuluviin jätteisiin, jotka kuljetetaan ja/tai käsitellään elinkeinotoiminnan harjoittajan pyynnöstä kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta siltä osin kuin niistä on muualla säädetty tai määrätty erikseen sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, muiden tutkimus- ja hoitolaitosten sekä eläinlääkintälaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen, viiltävän ja pistävän jätteen eikä eläinperäisen jätteen jätehuollon järjestämiseen. Jätehuoltoviranomainen sekä valvontaviranomaiset voivat antaa näitä jätehuoltomääräyksiä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä. 2 Määritelmät Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan: Asumisessa syntyvällä jätteellä kaikkea vakinaisessa, vapaa-ajanasunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta Biojätteellä kotitalouksissa, ravintoloissa, ateriapalveluissa ja vähittäisliikkeissä syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä, elintarviketuotannossa syntyvää vastaavaa jätettä sekä biologisesti hajoavaa puutarha- ja puistojätettä. Kompostointiin sopivaa eloperäistä jätettä. Elintarvikejätteellä ruoan valmistuksen tai tarjoilun yhteydessä käyttämättä jääneitä ruokaaineksia ja elintarvikkeita sekä ruoanjätteitä, samoin kuin elintarvikkeiden ja rehujen valmistuksessa sekä elintarvikkeiden kaupassa syntyvää biojätettä. Erityisjätteellä jätteitä, joita ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi, mutta jotka vaativat haitallisuutensa, laatunsa tai määränsä takia erityiskäsittelyn tai erityisiä toimenpiteitä keräyksen tai kuljetuksen aikana, jätteitä jotka vaativat välitöntä peittämistä kaatopaikalla, mutta eivät ole vaarallisia jätteitä. Erityisjätteitä ovat esimerkiksi viiltävät, pistävät, haisevat sekä pölyävät jätteet. Erityiskäsiteltäviä jätteitä ovat mm. asbestijäte ja pölyävä jäte. 3
Erotuskaivolietteellä öljyn-, hiekan- ja rasvaerotuskaivojen lietteitä sekä fosforinerotuskaivojen jätteitä. Hyötyjätteellä kierrätystä, energiantuotantoa tai muuta hyödyntämistä varten erilliskerättäviä jätteitä. Jäteasemalla jätehuollon järjestäjän ylläpitämää valvottua pääasiassa kierrätettävien jätteiden tuontipaikkaa, jossa ei ole käsittelytoimintaa. Jätteen haltijalla jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on. Jätteen kuljettajalla sitä, joka vastaa jätteen kuljetuksesta. Kaatopaikkajätteellä jätettä, joka voidaan sijoittaa vain kaatopaikalle ja joka jää jäljelle, kun hyödynnettävät jätteet, vaaralliset jätteet ja erityisjätteet kerätään erikseen. Kaatopaikkakelpoisuus tulee aina selvittää ennen jätteen toimittamista kaatopaikalle. Teollisuusja erityisjätteistä vaaditaan tarkempaa kaatopaikkaselvitystä ennen niiden sijoittamista kaatopaikalle. Tyypillisimpiä selvitystä vaativia jätejakeita ovat elintarviketeollisuuden, maaliteollisuuden, metalliteollisuuden ja prosessiteollisuuden erityisjätteet, voimalaitosten tuhkat sekä erotuskaivojen lietteet. Selvityksen ulkopuolelle jää asumisessa syntyvä ja siihen rinnastettava jäte. Keräyskartongilla puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua keräyskelpoista pahvia, kartonkia ja voimapaperia. Esimerkiksi kartonkiset maito- ja mehutölkit, munakennot, keksi- yms. pakkaukset, ruskeat kirjekuoret ja paperikassit sekä aaltopahvilaatikot. Keräyslasilla käytöstä poistettua tyhjiä lasipakkauksia. Keräyslasi on joko värillistä tai kirkasta. Keräysmetallilla tarkoitetaan käytöstä poistettua pakkausmetallia ja muuta keräyskelpoista metallijätettä. Keräyspaperilla puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua keräyskelpoista paperia, kuten sanoma- ja aikakauslehtiä, mainoksia ja toimistopaperia. Kierrätyspisteellä kunnan jätelaitoksen tai tuottajan järjestämiä alueellisia keräyspaikkoja, joissa kerättävänä on ainakin yksi kierrätettävä tai hyödynnettävä jätelaji. Kierrätyspisteillä ei kerätä sekalaista yhdyskuntajätettä. Kompostoinnilla biojätteen ja puutarhajätteen yhteen kokoamista, sekoittamista ja muita toimenpiteitä, joilla edistetään sen luonnollista hajoamista hapellisissa olosuhteissa. Kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kunta vastaa jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta sekä tilaamisesta noutamaan jätteet kiinteistöiltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvalla jätteellä asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien asumisessa syntyvä liete, kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte, sekä se liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä asumisessa syntyvien jätteiden kanssa. Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijaisesti kuuluvalla jätteellä elinkeinotoiminnan jätettä, jonka haltija on pyytänyt liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi, eikä asianmukaisen jätehuollon järjestäminen terveyden ja ympäristön suojelemiseksi muutoin ole mahdollista. Pyynnön kohteena oleva jäte on pystyttävä käsittelemään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä. 4
Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla jätteillä jätteitä, jotka jätelain nojalla kuuluvat jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin tai jotka käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä kiinteistöjä, joilla syntyy kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia jätteitä. Kunnan jätehuoltojärjestelmällä kunnan järjestämän jätehuollon kokonaisuutta, jonka kautta kunta huolehtii kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvista jätteistä. Kunnan jätehuoltojärjestelmä koostuu keräys- ja vastaanottopisteistä, kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta sekä jätteiden käsittelystä. Lietteellä tarkoitetaan asumisessa syntyvää nestemäistä lietettä. Sako- ja umpikaivolietteitä, hiekan- ja rasvanerotuskaivolietteitä, puhdistamolietteitä ja muita käsittelyn kannalta vastaavassa nestemäisessä muodossa olevia jätteitä. Nestemäisellä jätteellä, jätettä jossa on yli 200 litraa nestettä tonnia kohti. Nestemäisen jätteen vastaanotto kaatopaikan läjitysalueella on kielletty. Puutarhajätteellä pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää maatuvaa pienjakeista jätettä, kuten ruohoja, puiden lehtiä, risuja ja oksia. Rakennus- ja purkujätteellä rakentamisessa, korjaamisessa, purkamisessa sekä maa- ja vesirakentamisessa syntyviä hyödynnettäviä ja hyödynnettäväksi kelpaamattomia tuotanto- ja purkujätteitä. Käyttämättä jääneitä aineksia, kuten puutavaraa, kivi- ja kivennäisperäistä jätettä, joka koostuu tiilestä, betonista, harkoista, pihakiveyksistä ja laatoista tai niiden yhdistelmästä, sekä peltiä ja rakennusosia. Sakka jätettä, jossa on alle 200 litraa nestettä tonnia kohti. Sakkaa ovat mm. hiekoituserotussakka. Sakkaa voidaan ottaa vastaan kaatopaikan läjitysalueelle, mikäli se täyttää kaatopaikkakelpoisuuden. Sähkö- ja elektroniikkaromulla (SER) tarkoitetaan mm. kylmälaitteita, kodinkoneita, ATK - laitteita, televisioita ja monitoreja, pienelektroniikkaa, loisteputkia ja pienloistelamppuja. Tuottajavastuunalaisella jätteellä jätettä, jonka jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa jätelain 6 luvun mukaan käytöstä poistetun tuotteen markkinoille saattanut tuottaja tai sen lukuun toimiva tuottajayhteisö. Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat moottorikäyttöisten ajoneuvojen renkaat, romuautot, sähkö- ja elektroniikkaromu, paristot ja akut, keräyspaperi sekä pakkaukset. Vaarallisella jätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Vaarallinen jäte voi olla palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus). Vaarallisten jätteiden läjittäminen kaatopaikalle on kielletty. Yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä. Yhdyskuntajäte on jätettä, joka jää jäljelle, kun jätteestä on sen syntypaikalla kerätty erilleen jätelajeittain yksilöidyt jakeet. Sekalainen yhdyskuntajäte on kierrätykseen kelpaamaton jäte. Ylijäämämaalla tarkoitetaan rakennustoiminnan yhteydessä irrotettuja ja siinä käyttämättä jääneitä maa-aineksia. 5
3 Tavoite Jätehuollon tavoitteena on suojella terveyttä ja ympäristöä. Jätehuollon tulee aina olla asianmukaista ja jätteet on kuljetettava sekä käsiteltävä hallitusti. Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Toissijaisesti jäte on valmisteltava uudelleen käyttöä varten tai se on kierrätettävä. Kun kierrättäminen ei ole mahdollista, jäte on pyrittävä hyödyntämään esimerkiksi energiana. Viimeisempänä vaihtoehtoona on jätteen loppukäsittely eli käytännössä sijoittaminen kaatopaikalle. Tätä etusijajärjestystä noudatetaan siten, että saavutetaan kokonaisuuden kannalta paras lopputulos. 1. KUNNAN JÄTEHUOLTOJÄRJESTELMÄÄN LIITTYMINEN 4 Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään Jätelain 32 mukaan kunnalla on velvollisuus järjestää vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa, kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa ja muussa asumisessa syntyvän jätteen, mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteen jätehuolto. Kiinteistöjen ja muiden jätteen tuottajien on jätelain velvoittamana liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan jätehuoltovelvollisuuden piiriin kuuluvan yhdyskuntajätteen osalta ja noudatettava näitä jätehuoltomääräyksiä. Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu lähtökohtaisesti liittymällä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetetaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistön keräyspaikasta 10 :n mukaisiin Rauman seudun jätehuoltolaitoksen osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Kiinteistön omistajan tai jätteenhaltijan on luovutettava kunnalliseen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan. Tuottajanvastuunalaiset jätteet toimitetaan tuottajan järjestämiin vastaanottopaikkoihin. 5 Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella Kiinteistö tai muu jätteen tuottaja voi pyytää liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Toissijaisesti kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien jätteiden osalta Rauman seudun jätehuoltolaitos tekee kiinteistön tai muun jätteen tuottajan kanssa jätelain edellyttämän määräaikaisen sopimuksen liittymisestä kunnan jätehuoltojärjestelmään. 6 Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen Näiden jätehuoltomääräysten soveltamisalueella kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä vastaa Rauman seudun jätehuoltolaitos. Liittyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen tapahtuu ottamalla yhteyttä ja ilmoittamalla liittymisestä Rauman seudun jätehuoltolaitokselle. Kiinteistön haltija tilaa samalla kiinteistölle Rauman seudun jätehuoltolaitokselta näiden jätehuoltomääräysten mukaisen jäteastioiden tyhjentämisen ja jätteenkuljetuksen. 7 Kiinteistökohtainen jäteastia 6
Sovittuaan liittymisestä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, kiinteistön haltija järjestää kiinteistölle jätteiden keräyspaikan sekä hankkii siihen tarvittavat jäteastiat. 8 Yhteisen jäteastian perustaminen Lähekkäin sijaitsevat kiinteistöt voivat sopia yhteisen jäteastian käytöstä eli kimppa-asiakkuudesta. Yhteisastiaa voidaan käyttää sekalaisen yhdyskuntajätteen, biojätteen sekä erilaisten hyötyjätelajien keräämiseen. Taajama-alueella yhteisen jäteastian tulee sijaita korkeitaan 1 km:n päässä kiinteistöiltä, haja-asutusalueilla yhteisen jäteastian tulee sijaita korkeintaan 5 kilometrin päässä kiinteistöiltä. Yhteisastian käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava etukäteen Rauman seudun jätehuoltolaitokselle. Yhteisastian yhdyshenkilö, eli kimppaisäntä ilmoittaa yhteystietonsa, astian sijainnin, astian koon sekä jätehuoltomääräysten mukaisen tyhjennysvälin. Kimppaisäntä vastaa astian käytöstä sekä ilmoittaa yhteisastiaa käyttävistä kiinteistöistä. Lasku tyhjennyksistä osoitetaan kimppaisännälle, kimppaisäntä sopii itse laskun jakamisesta astian käyttäjien kesken. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi puuttua yhteisastian käyttöön, mikäli käytöstä aiheutuu haittaa terveydelle, ympäristölle tai roskaantumista. 9 Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen Kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotka eivät suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tai sovellu kerättäväksi kierrätyspisteisiin on toimitettava Rauman seudun jätehuoltolaitoksen osoittamaan vastaanottopaikkaan. Jätteenkuljettaja voi kieltäytyä sellaisen jäteastian tyhjentämisestä, johon on sijoitettu näistä jätehuoltomääräyksistä poiketen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Tällöin kiinteistönhaltijan on itse huolehdittava näiden jätteiden toimittamisesta Rauman seudun jätehuoltolaitoksen osoittamaan vastaanottopaikkaan. 10 Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat Jätehuoltoviranomainen määrää, että kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet on toimitettava Rauman seudun jätehuoltolaitoksen osoittamiin paikkoihin. Vastaanottopaikkoja kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluville jätteille, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, ovat Hevossuonjäteasema ja Rauman seudun jätehuollon järjestämät kierrätyspisteet. Tuottajavastuunalaiset jätteet toimitetaan tuottajien järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Rauman seudun jätehuoltolaitoksen on pidettävä yllä ajantasaista listaa järjestämistään vastaanottopaikoista tietoverkossa. Lista Rauman seudun jätehuoltolaitoksen osoittamista vastaanottopaikoista on saatavana osoitteessa: www.rauma.fi/jatehuolto Jätteiden toimittaminen yleisille vastaanotto- ja keräyspaikoille on sallittu paikan pitäjän antamien ohjeiden mukaisesti ja ilmoitettuina aukioloaikoina. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin. Vastaanotto- ja käsittelypaikkaan saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, joka on vastaanotto tai käsittelypaikan vastaanottoehtojen mukaista tai joille on varattu vastaanottopaikassa oma jäteastia. Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta sinne soveltumatonta jätettä. Jätteiden poiskuljettaminen yleisiltä jätteenvastaanottopaikoilta on kielletty ilman toiminnanharjoittajan lupaa. 2. JÄTTEIDEN KERÄÄMINEN KIINTEISTÖLLÄ 7
11 Erikseen lajiteltavat jätelajit Vakituisella, vapaa-ajan asunnolla sekä muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvästä yhdyskuntajätteestä on lajiteltava erikseen hyötyjätteet. Jätteiden haltija huolehtii jätteiden lajittelusta ja keräykseen toimittamisesta. Hyötyjätteet kerätään kyseiselle jätelajille tarkoitettuun kiinteistökohtaiseen jäteastiaan, jos kiinteistö kuuluu kyseisen jätelajin osalta kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetuksen piiriin. Kiinteistöjen on hankittava jäteastiat erilliskerättäville hyötyjätteille näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Mikäli kiinteistö ei kuulu kyseisen jätelajin osalta kiinteistöittäisen jätteenkeräyksen piiriin hyötyjätteet tulee toimittaa Rauman seudun jätehuoltolaitoksen osoittamaan vastaanottopaikkaan. Tuottajanvastuunalaiset hyötyjätteet toimitetaan tuottajien järjestämään keräyspaikkaan. Pakkausjätteet toimitetaan tuottajien järjestämään kierrätyspaikkaan tai Rauman seudun jätehuoltolaitoksen järjestämään tuottajien keräystä täydentävään keräyspakkaan. Kiinteistöllä erilliskerättyä hyötyjätettä ei saa luovuttaa Rauman seudun jätehuoltolaitoksen tai tuottajan keräyksen lisäksi muille toimijoille tai muuhun paikkaan, eivätkä muut toimijat saa ottaa sitä vastaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä. Kunta huolehtii kiinteistöllä erilliskerättyjen biojätteiden kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta näiden jätehuoltomääräysten 14 ja 15 mukaisesti. Lisätietoja pakkausjätteen lajittelusta, löytyy Suomen Pakkauskierrätys Oy:n nettisivuilta: www.rinkiin.fi 12 Sekalainen yhdyskuntajäte Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvä muu kuin kierrätystä varten lajiteltu erilliskerätty jäte on lajiteltava kiinteistön sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan. Sekalaiselle yhdyskuntajätteelle tarkoitettuun jäteastiaan ei kuitenkaan saa laittaa sinne kuulumattomia jätteitä, kuten vaarallista jätettä tai muun energiana hyödyntämiseen soveltumatonta jätettä. Kaikilla kiinteistöittäiseen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä tulee olla käytössä sekalaiselle yhdyskuntajätteelle tarkoitettu jäteastia siten kun näissä jätehuoltomääräyksissä muualla määrätään. 13 Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Asuin kiinteistö/ huoneistojen lukumäärä Biojäte Kartonki /pahvi Metalli Lasi Paperi 5 tai enemmän x x Kuten jätelain 49 ja 50 määrittävät 10 tai enemmän x x x x Erilliskeräysvelvoite hyötyjätteille määräytyy samaa jätepistettä käyttävien kiinteistöjen yhteenlasketun huoneistojen lukumäärän mukaan. Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä joissa biojäte kompostoidaan kyseisellä kiinteistöllä. 8
Kiinteistöt, joita edellä mainitut velvoitteet eivät koske, voivat halutessaan liittyä sekalaisen yhdyskuntajätteen lisäksi biojätteen erilliskeräyksen piiriin. Liittyminen kyseisen jätelajin erilliskeräämisen piiriin tapahtuu ilmoittamalla siitä Rauman seudun jätehuoltolaitokselle. Hyötyjätteet tulee kuljettaa Rauman seudun jätehuoltolaitoksen tai tuottajan jätehuoltojärjestelmään. Muiden kuin seka-, muovipakkaus- ja biojätteiden osalta kiinteistö sopii jätteen erilliskeräyksen järjestymisestä suoraan jätteenkuljetusurakoitsijan kanssa. 14 Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien hyötyjätteiden lajittelu ja erilliskeräysvelvoitteet Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä muussa kuin asumisessa syntyvät hyötyjätteet on lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin seuraavasti: Hyötyjätelaji Biojäte Kartonki/pahvi Metalli Lasi Paperi Muu hyödyntämiskelpoinen jätelaji Muovipakkausjäte Erilliskerättävä, jos Kiinteistöllä on ruoan valmistusta tai ruokala tai biojätettä syntyy muuten merkittäviä määriä (yli 50 kg/kk) Kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 50 kg/kk Kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 50 kg /kk Kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 50 kg /kk Kuten jätelain 49 ja 50 määräävät Kunnan jätehuoltoviranomainen päättää jätelajin kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta vapaaehtoinen 15 Muut erikseen kerättävät jätteet Tuottajanvastuunalaiset jätteet (kuten paristot ja akut sekä sähkö- ja elektroniikkaromu) on kerättävä erikseen ja toimitettava tuottajan järjestämää vastaanottopaikkaan. Pantilliset juomapakkaukset on toimitettava näitä varten järjestettyihin palautuspisteisiin. Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava käsiteltäväksi näissä jätehuoltomääräyksissä erikseen luvussa 10 annettujen määräysten mukaisesti. Risut, oksat sekä käsittelemätön puujäte, joita ei käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti, on toimitettava Rauman seudun jätehuollon osoittamaan vastaanottopaikkaan. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvissa toiminnoissa, mukaan lukien asumisessa, syntyvä rakennus- ja purkujäte lajitellaan jäteasetusten mukaisesti. Mikäli kiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus-ja purkujätteiden jätehuollosta, syntyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimitetaan Rauman seudun jätehuollon vastaanottopaikkaan, Hevossuon jäteasemalle. 9
3. OMATOIMINEN KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN 16 Kompostointi Elintarvikejätettä (biojätettä), harmaavesisuodattimien suodatinmassoja (esim. kutterinlastut, turve ja sammal), fosforinsaostuskaivojen massoja, muita kuin mustia jätevesiä sisältäviä puhdistamo- tai saostuskaivolietteitä, kuivakäymäläjätettä, pienpuhdistamoiden lietepusseja, lemmikkieläinten ulosteita ja puutarhajätettä saa kompostoida ilman erillistä lupaa tai ilmoitusta. Kuivakäymäläjätettä, harmaiden jätevesien saostussäiliöstä poistettua kiinteää lietettä sekä jätevesijärjestelmistä poistettua lietettä saa kompostoida vain tarkoitusta varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu eläinten pääsyltä ja jossa valumavesien pääsy maahan on estetty. Puutarhajätettä ei saa kuljettaa puistoihin tai yksityisille alueille. Puutarhajäte, jota ei kompostoida tai muilla tavoin käsitellä omatoimisesti, on toimitettava Rauman seudun jätehuoltolaitoksen osoittamaan vastaanottopaikkaan. Kompostoria on aina hoidettava ohjeiden mukaisesti ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Komposti on sijoitettava ja rakennettava niin, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kompostiin ei saa laittaa muuta kuin kompostoituvaa jätettä. Kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat maatuneet. Maatuneen kompostin voi jälkikompostoida kompostorin ulkopuolella riittävää huolellisuutta noudattaen. Kompostia ei saa sijoittaa 20 metriä lähemmäksi talousvesikaivoa tai vesialuetta. Kompostoinnista ei saa aiheutua roskaantumista. Kompostori voi olla myös useamman kiinteistön tai huoneiston yhteinen, mikäli kiinteistöt sijaitsevat lähekkäin, kiinteistöjen välimatka saa olla enintään 200 metriä. Yhteiskäytössä olevalle kompostorille on nimettävä vastuuhenkilö. Jos kompostoinnin perusteella haetaan pidennystä yhteisen jäteastian tyhjennysväleihin, tulee kaikkien kiinteistöjen kompostoida omassa tai yhteiskäytössä olevassa kompostorissa kiinteistökohtaiset elintarvikejätteet. Jätevesiviemäriin liitetyn jätemyllyn käyttäminen on kielletty. Paistorasvojen, öljyjen ja muun ylimääräisen rasvan johtaminen jätevesiviemäriin on kielletty. Mikäli kiinteistöllä ei kompostoida, tulee isommat rasvaerät jähmettää ennen biojäteastiaan sijoittamista. Mikäli kiinteistöllä ei ole biojäteastiaa tulee rasva jähmettää ja pakata ennen sekajäteastiaan laittamista.. 10
17 Jätteiden polttaminen Jätteiden hävittäminen polttamalla on Rauman kaupungin alueella kielletty. Kielto ei koske sellaista jätteen hyödyntämistä, johon on saatu ympäristölupa tai muu viranomaisen hyväksyntä. Taajama-alueen ulkopuolella saa omalla kiinteistöllä polttaa puutarhajätteitä sekä maa- ja metsätaloudessa ja puistojen hoidossa syntyviä poltettavaksi kelpaavia jätteitä, kuten olkia ja hakkuutähteitä. Avopolton osalta on noudatettava, mitä siitä on erikseen säädetty ja määrätty. Keskuslämmityskattilassa, kiinteistön tulipesässä tai muussa tulipesässä saa polttaa risuja ja oksia, paine- ja pintakäsittelemätöntä puhdasta ja kuivaa puutavaraa sekä muuta niihin verrattavaa jätettä. Sallittujen jätteiden polttaminen edellyttää hyviä palamisolosuhteita, eikä siitä saa aiheutua haju-, savu- eikä noki- ym. haittaa naapurustolle, eikä se saa vähentää ympäristön viihtyisyyttä. Polton suorittajan on huolehdittava jälkisammutuksesta ja palojäännöksen asianmukaisesta käsittelystä. Rakennusten hävittäminen polttamalla on kielletty. Vain poikkeamispäätöksellä ehtojen täyttyessä tämä on sallittu. Jätehuoltoviranomainen päättää poikkeamisluvasta. Lisäksi tarvitaan rakennusvalvontaviranomaisen ja ympäristönsuojeluviranomaisen erilliset päätökset. 18 Jätteen hautaaminen Jätteen hautaaminen maahan on kielletty. Kuolleiden lemmikkieläinten hautaaminen on sallittu koko maassa Eviran antaman ohjeistuksen mukaisesti. Eviran ohjeiden mukaan kuolleet lemmikkieläimet hävitetään esisijaisesti hautaamalla tai tuhkaamalla. 19 Jätteen hyödyntäminen omassa maanrakentamisessa Omassa asumisessa syntyvän lajitellun ja puhtaan betoni-, tiili-, kaakeli-, posliini-, ja muun kiviainesjätteen sekä ylijäämämaa-aineksen käyttö omassa maanrakentamisessa on sallittu. Edellytyksenä on että tiili- ja betonimurskeen käyttö korvaa vastaavaan tarkoitukseen sopivien maaainesten käyttöä. (MARA-asetus 843/2017). 4. JÄTEASTIAT 20 Jäteastiatyypit Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössä riittävä määrä jäteastioita näiden jätehuoltomääräysten mukaista jätteiden keräämistä varten. Jäteastian on sovelluttava siihen kerättävälle jätelajille ja sen koon on vastattava kiinteistöllä syntyvää jätemäärää. Jäteastiat on mitoitettava siten, että ne ovat aina suljettavissa tyhjennysväli huomioon ottaen. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa jäteastioina voidaan käyttää: 1. Käsin siirrettävissä olevia kannellisia, tartuntakahvoin ja pyörin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat koneelliseen kuormaukseen ja pesuun. 2. Vaihtolavasäiliöitä, jotka on varustettu koukkutartunnalla ja joissa jätteet kuljetetaan peitettynä vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. 3. Puristinsäiliöitä, jotka kuljetetaan jätteen vastaanottopaikalle tyhjennettäväksi. 11
4. Maahan upotettuja jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon, ajoneuvossa olevalla nosturilla. 5. Poikkeuksellisten jäte-esineiden tai suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen soveltuvia muita jäteastioita. Jätesäkeille tarkoitettuja jätesäkkitelineitä ei saa käyttää kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. 21 Jäteastian merkitseminen Jäteastiat tulee merkitä kanteen ja/tai etuseinämään riittävän suurella, jäteastiaan kerättävän jätelajin ilmoittavalla tekstillä tai tekstitarralla. Jätelaji ilmoitetaan käyttämällä näissä jätehuoltomääräyksissä käytettyjä jätelajinimikkeitä. Jäteastia joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on lisäksi merkittävä jäteastian haltijan yhteystiedoilla, nimellä tai osoitteella. Jäteastioiden merkitsemisestä vastaa keräysvälineen omistaja. 22 Jäteastioiden täyttäminen Jäteastiaan saa laittaa vain astiaan tarkoitettua jätettä. Käsin siirrettävää jäteastiaa ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, jäteastian rakenteen, jätteen painon tai ominaisuuksien vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin. Käsin siirrettävät keräysvälineet saavat painaa enintään 60 kg ja käsin siirrettävät lisäsäkit saavat täysinäisinä painaa enintään 20 kg. Jätteenkuljettaja voi kieltäytyä sellaisen jäteastian tyhjentämisestä, johon on sijoitettu näistä jätehuolto-määräyksistä poiketen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Tällöin jätteen haltijan on huolehdittava, että astiaan soveltumattomat jätteet poistetaan ja toimitetaan asianmukaiseen paikkaan. Kiinteistön jätteille tarkoitettuun vastaanottopaikan tai jäteastioiden läheisyyteen ei saa sijoitta mitään sellaista, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi pois jätteenä. Jätteet tulee jäteastian likaantumisen välttämiseksi pakata ennen niiden sijoittamista jäteastiaan. Hienojakoinen ja pölyävä jäte on pakattava tiiviisti ennen sijoittamista jäteastiaan. Jätteet on sijoitettava jäteastiaan siten, että koneellinen tyhjennys on aina mahdollista. Biojätteen keräämiseen tarkoitettuun jäteastiaan ei saa laittaa nestemäistä biojätettä. Sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan ei saa laittaa: 1. Palo- ja tai räjähdysvaaran aiheuttavia jätteitä, kuten kuumaa tuhkaa. 2. Vaarallisia jätteitä, 3. Lääkkeitä, 4. Erityisjäteitä, kuten asbestia, 5. Aineita tai esineitä, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa vaaraa tai työturvallisuusriskin tyhjentäjälle, jätteen tuojalle, jäteastiaa käsitteleville tai jätteenkäsittelijälle, 6. Aineita tai esineitä, jotka voivat vahingoittaa jäteastiaa tai jäteautoa tai vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormaamista tai purkamista, 7. Nestemäisiä jätteitä tai lietteitä, 8. Hiekoitushiekkaa ja maa-aineksia, 9. Rakennus ja purkujäteitä, 10. Suuria määriä puutarhajätettä tai risuja, 11. Käymäläjätteitä, 12
12. Moottoriajoneuvon renkaita, 13. Sähkö- ja elektroniikkaromua tai 14. Muuta erilliskerättävää hyötyjätettä. Kauttaaltaan jäähtynyttä ja kytemätöntä tuhkaa ja nokea saa sijoittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen pakattuna. 23 Tyhjennysvälit Jäteastiat on tyhjennettävä vähintään seuraavasti: Jätelaji Pisin tyhjennysväli kesäaikana Pisin tyhjennysväli talviaikana (marras - maaliskuu) Sekalainen yhdyskuntajäte 4 viikkoa 4 viikkoa Sekalainen yhdyskuntajäte, jos kiinteistölle on myönnetty tyhjennysvälin pidennys 12 viikkoa 12 viikkoa Biojäte 1 viikkoa 2 viikkoa Biojäte syväkeräyssäiliöt 6 viikkoa 6 viikkoa Jäteastiat on tyhjennettävä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tarvittaessa niin, ettei jäteastiasta aiheudun hajuhaittaa eikä muita haittoja. Sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastian tyhjennysvälin pidentämisestä 8 tai 12 viikkoon tehdään kirjallinen hakemus Rauman seudun jätehuoltolaitokselle. Tämän pidemmän tyhjennysvälin myöntämisessä edellytyksenä on että biojäte kompostoidaan kiinteistöllä lämpöeristetyssä kompostorissa. Pidemmän tyhjennysvälin myöntää jätehuoltoviranomainen. Vapaa-ajan asuntojen jätehuollon vähimmäisvaatimus on kolme tyhjennystä kesässä. Erilliskerättyjen hyötyjätteiden jäteastiat on tyhjennettävä siten, ettei niiden täyttymisen seurauksena aiheudu hyötyjätteiden sijoittamista sekalaisen yhdyskuntajätteen joukkoon. 24 Kunnossapito ja pesu Jäteasetuksen 10 :n mukaan jäteastia on pidettävä kunnossa ja puhdistettava riittävän usein siten, että keräyksestä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 13
5. JÄTTEEN KERÄYSPAIKAT 25 Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset Määräykset koskevat uusia asiakkaita Jäteastiat on sijoitettava keräyspaikkaan, jossa ei ole kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Jos keräyspaikka on aitauksessa, katoksessa tai jätehuoneessa tulee sisäänkäynnin tilaan olla suoraan ulkotiloista. Keräyspaikalle johtava ovi on varustettava laitteella, jolla ovi saadaan pysymään auki. Jäteastiat on sijoitettava vaakasuoralle, kulutusta kestävälle ja jäteastioiden siirtoon sopivalle alustalle. Keräyspaikka on mitoitettava siten, että eri jätelajien jäteastiat voidaan siirtää tyhjennettäväksi siirtämättä muita jäteastioita. Keräyspaikka on sijoitettava riittävän kauas rakennuksen ilmanottoaukoista sekä asuntojen ikkunoista. Keräyspaikalla on oltava riittävä valaistus. Mikäli keräyspaikka sijaitsee jätehuoneessa, on huolehdittava riittävästä ilmastoinnista ja viemäröinnistä. Jätteiden keräyspaikkaa ei saa käyttää muuna varastona. Keräyspaikkaan ei saa sijoittaa jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Kiinteistön haltija vastaa keräyspaikan ja jäteastioiden siirtoväylien asianmukaisesta varustuksesta, kunnossapidosta ja siisteydestä. Lumen auraus ja liukkauden torjunta on hoidettava siten, että jäteastioiden siirtäminen ja tyhjentäminen on turvallista. Käsin siirrettävät pyörälliset jäteastiat on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettömästi ja turvallisesti vähintään 10 metrin etäisyydelle jäteastioista. Kiinteistöllä sijaitsevan ajoväylän tulee kantaa tieliikennelain sallimat ajoneuvojen painot. Mikäli kiinteistöllä ei ole keräyspaikaksi soveltuvaa paikkaa, on selvitettävä keräyspaikan perustamismahdollisuudet kiinteistön välittömään läheisyyteen. Jäteastiat, jotka eivät ole käsin siirrettävissä on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettä tyhjentämään jäteastiat. Mikäli kiinteistölle tai vapaa-ajan asunnolle kulkeva tie on pieni, huonokuntoinen eikä kestä jäteauton painoa tai tien päässä ei ole kääntöpaikkaa tulee jäteastia sijoittaa isomman tien varteen, mistä jäteastian tyhjennys onnistuu ongelmitta. Jäteastiat, jotka eivät ole käsin siirrettävissä on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettä tyhjentämään ne. Syväkeräyssäiliöt tulee sijoittaa siten että jäteauto pääsee sivuttain syväkeräyssäiliön viereen, jolloin nostoetäisyys on korkeintaan 3 metriä syväkeräyssäiliöstä. 26 Jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen Jos kiinteistön haltija on lukinnut jäteastian sijoituspaikalle johtavan reitin tai jäteastian, on lukitus järjestettävä siten että jätteenkuljettajan yleisavain sopii lukkoon. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan käyttää avainsäiliötä josta kuljettaja saa tyhjennyksen yhteydessä yleisavaimella avaimen jätehuoneeseen. Avainsäiliö on sijoitettava keräyspaikalle johtavan reitin välittömään läheisyyteen. Kiinteistön haltija vastaa lukituksen asennus- ja huoltokustannuksista sekä lukituksen toimintakuntoisuudesta. 14
27 Alueelliset kierrätyspisteet Alueellisia jätteiden keräyspaikkoja koskevat määräykset ovat voimassa sekä Rauman seudun jätehuoltolaitoksen, että tuottajien kierrätyspisteillä. Alueelliselle keräyspaikalle saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, jota varten jätepisteellä on jäteastia. Jätteitä ei saa jättää jäteastioiden ulkopuolelle. Mikäli jäteastiat ovat täysiä, jätteet tulee toimittaa toiselle alueelliselle jätteiden keräyspaikalle tai Rauman seudun jätehuoltolaitokselle. Kierrätyspisteestä vastaavan tahon on huolehdittava keräyspaikan ylläpidosta, puhdistamisesta ja tyhjentämisestä siten, että keräyspaikasta ei aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön likaantumista tai roskaantumista. 6. JÄTTEENKULJETUS 28 Kuormaaminen Jätteiden kuormaaminen on sallittu arkisin klo 6-22. Jätteiden kuormaamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. 29 Jätteiden kuljettaminen Jätteet on kuljetettava sellaisessa säiliössä tai peitettävä siten, että jätteitä ei pääse kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön eivätkä ne aiheuta tapaturmavaaraa. Kuljetettaessa pölyävää, kevyttä, pienikokoista tai nestemäistä jätettä on varmistuttava säiliön tiiveydestä. Erilliskerätyt ja erilaatuiset jätelajit on pidettävä kuljetuksen aikana erillään. Erilaatuiset jätelajit voidaan sekoittaa vain, jos sekoittaminen ei aiheuta haittaa niiden kierrättämiselle tai hyödyntämiselle. Jätteenkuljettaja vastaa siitä, että jätettä ei pääse leviämään ympäristöön kuljetuksen aikana. 30 Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen Jätteenkuljettajan on luovutettava jätehuoltoviranomaiselle kiinteistöittäin ja jätelajeittain eritellyt tyhjennystiedot kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetetuista jätteistä. Tiedot on toimitettava jätehuoltoviranomaiselle vähintään kerran vuodessa tai sen edellyttämän aikataulun mukaisesti. Luovutettavien tietojen sisällöstä määrätään jäteasetuksen 26 :ssa. Tiedot on toimitettava sähköisesti muokattavassa muodossa. Jätehuoltoviranomainen ylläpitää kuljetusrekisteriä, jonne edellä mainitut tiedot merkitään viipymättä luovuttamisen jälkeen. 31 Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat ja kaatopaikkakelpoisuus Jätteenkuljettajan on kuljetettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet Rauman seudun jätehuoltolaitoksen osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Erilliskerättyjen pakkausjätteiden osalta jätteet on kuljetettava tuottajien osoittamaan vastaanottopaikkaan. Rauman seudun jätehuoltolaitoksen on pidettävä yllä ajantasaista listaa järjestämistään vastaanottopaikoista tietoverkossa. 15
Jätteiden toimittaminen vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu ilmoitettuina aukioloaikoina. Jätteiden toimittamisessa on noudatettava Rauman seudun jätehuoltolaitoksen antamia ohjeita. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava henkilökunnan niille osoittamaan paikkaan. Jätettä tuotaessa on ilmoitettava jätteen syntypaikka, laatu ja määrä ja tarvittaessa osoitettava VNp:n (202/2006) mukaiset kaatopaikkakelpoisuus- ja laadunvarmennustestien tulokset, joiden kustannuksista vastaa jätteenhaltija. Myös jätteenkuljettajan on tiedettävä mitä hän kuljetettavakseen on ottanut. Jäte voidaan palauttaa vastaanottopaikasta jätteen lähettäjälle tämän kustannuksella, mikäli jäte ei vastaa vastaanottopaikan vastaanottoehtoja taikka kaatopaikkakelpoisuus- tai laadunvarmennustestin tuloksia. Jätteen haltijan on jätelain (646/2011) mukaan laadittava siirtoasiakirja vaarallisesta jätteestä, sako- ja umpikaivolietteestä, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteestä, rakennus- ja purkujätteestä ja pilaantuneesta maa-aineksesta, joka siirretään ja luovutetaan niille tarkoitetulle vastaanottajalle. Siirtoasiakirjassa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siirtoasiakirjaan merkittävistä tiedoista. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana jätteen siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto ja vastaanotetun jätteen määrä asiakirjaan tehdyllä allekirjoituksellaan. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. (Jätelaki 646/2011 121) Jos jäte noudetaan kotitaloudesta, jätteen kuljettajan on jätteen haltijan sijasta laadittava siirtoasiakirja sekä huolehdittava asiakirjan antamisesta vastaanottajalle ja sen säilyttämisestä. Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä, mikäli jäte ei ole vastaanottopaikan vastaanottoehtojen mukaista tai jos paikka ei ole hyväksytty kyseisien jätelajin vastaanottotai käsittelypaikaksi. Kuormaa ei vastaanoteta, jos tuojalla ei ole haltijan ja kuljettajan allekirjoittamaa siirtoasiakirjaa. Mikäli siirtoasiakirjasta puuttuu jätteen haltijan allekirjoitus (ei koske kotitalouksista noudettuja kuormia), tuojalle annetaan noin vuorokausi aikaa hankkia haltijan allekirjoitus ja tuoda kuorma. Mikäli ko. kuormaa ei tuoda noin vuorokauden sisään, tehdään kuormasta ilmoitus ELYkeskukselle. Jätteiden vastaanottaminen voidaan keskeyttää poikkeuksellisesti erilisellä päätöksellä, jos jätteiden vastaanottamisen jatkuminen aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin ei saa toimittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen seassa sellaisia jätelajeja, joille on järjestetty vastaanottopaikka muualle. 32 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan keskeyttää määräajaksi ympärivuotisessa käytössä olevan kiinteistön ollessa käyttämättömänä esimerkiksi lomamatkan vuoksi. Määräaikaisesta jätteenkuljetuksen keskeyttämisestä sovitaan Rauman seudun jätehuoltolaitoksen kanssa. Keskeyttäminen edellyttää, että kiinteistö on käyttämätön kyseisenä aikana. 16
7. ASUMISESSA SYNTYVÄT LIETTEET JA MUUT KUNNALLISEN YHDYSKUNTAJÄTEHUOLLON PIIRIIN KUULUVAT LIETTEET 33 Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi Saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Saostussäiliöistä, joita käytetään käymäläjätevesiä sisältävien jätevesien käsittelyyn, lietteenpoisto on tehtävä valmistajan ohjeiden mukaan tätä vähimmäisvelvoitetta useammin kuin tyhjennysvaatimus on tiheämpi kuin kerran vuodessa. Vähimmäistyhjennysväliä on noudatettava vaikka lietteen käsittely tapahtuisi omatoimisesti kiinteistöllä luvun 33 mukaisesti. Lietteen poistaminen lietepuhdistamosta omatoimisesti hyväksytään, jos se laitteen käyttö- ja huolto-ohjeen mukaan on mahdollista. Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa. Hiekanerotuskaivot, öljynerotuskaivot ja rasvanerotuskaivot on tarkastettava ja tyhjennettävä säännöllisin välein, kuitenkin aina tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Erotuskaivojen hälyttimet on tarkastettava säännöllisesti ja pidettävä kunnossa. Rasvanerotuskaivolietettä otetaan Rauman seudun jätehuoltolaitoksella vastaan erilliseen säiliöön. Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa kaivojen tyhjennyksistä, lietteenpoistosta ja tarkastuksista. Jätevesilietteet, umpisäiliöiden jätevedet sekä erotuskaivojen lietteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sellaiselle toimijalle, joka on hyväksytty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin. Jätevesilietteet umpisäiliöiden jätevedet sekä muut vastaavat lietteet on toimitettava Rauman veden jätevedenpuhdistamolle. Pesukaivojen sakkaa, joihin ei ole joutunut liuotinaineita voidaan ottaa vastaan Rauman seudun jätehuoltolaitokselle. Asumisessa syntyvän lietteen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liitytään ottamalla yhteyttä jätteenkuljettajaan, joka on hyväksytty ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Kiinteistön haltijan on tehtävä sopimus jätteiden noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistön haltijan vastuulla on varmistaa, että kuljetuspalveluita tarjoava yritys kuuluu jätehuoltorekisteriin. Kiinteistön haltijalla on oikeus saada jätteenkuljettajalta nähtäväksi jätehuoltorekisteriote, joka osoittaa kuljettajan olevan hyväksytty kyseiseen rekisteriin. 34 Lietteen omatoiminen käsittely Lietteen omatoiminen käsittely on kielletty lukuun ottamatta seuraavia tähän pykälään sisällettyjä tilanteita. Omassa asumisessa syntyvän lietteen saa levittää käsiteltynä lannoitustarkoituksessa omalle pellolle tai omassa hallinnassa olevalle pellolle. Liete on aina käsiteltävä kalkkistabiloimalla tai muun Eviran ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Lietteen käsittelyssä ja peltokäytössä on noudatettava lannoitevalmistelakia (931/2000) ja maa- ja metsätalousministeriön asetusta lannoitevalmisteista (24/2011) Harmaiden jätevesien saostussäiliön lietteen voi kompostoida kiinteistöllä, mikäli kiinteistön vedenkäyttö on vähäistä. Pienpuhdistamossa tai muussa vastaavassa järjestelmässä syntyvän kiinteän ylijäämälietteen voi kompostoida kiinteistöllä 16 :n mukaisesti, jos muodostuvan lietteen määrä on vähäinen ja eikä 17
lietteen omatoiminen käsittely ja kompostointi kiinteistöllä aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. 8. ROSKAANTUMISEN EHKÄISEMINEN 35 Yleisötilaisuuksien jätehuolto Yleisötilaisuuden järjestäjä vastaa järjestettävän tilaisuuden jätehuollosta. Järjestäjä vastaa myös jätehuoltoon liittyvästä neuvonnasta tilaisuuden aikana sekä jätteiden lajittelusta ja erilliskeräämisestä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Yleisötilaisuus on suunniteltava siten, että syntyvän jätteen määrä on mahdollisimman vähäinen. Tapahtuma-alueelle on sijoitettava riittävästi ja kattavasti jäteastioita eri jätelajien keräämistä varten. Roskaantuneen alueen toissijainen siivoamisvastuun osalta järjestäjänä pidetään myös tilaisuuden tai tapahtuman kokoonkutsujaa. Jäteastiat on tyhjennettävä ja alue siivottava välittömästi tilaisuuden päätyttyä sekä tarvittaessa tilaisuuden aikana. Jäteastiat on tyhjennettävä aina niiden täyttyessä. Monipäiväisissä tilaisuuksissa jäteastiat on lähtökohtaisesti tyhjennettävä ja alue siivottava vähintään kerran päivässä. Yleisötilaisuuksissa tulee muusta yhdyskuntajätteestä lajitella ja erilliskerätä omiin jäteastioihinsa hyöty-käyttöön soveltuvat jätteet seuraavasti: biojäte, jos sitä syntyy tilaisuudessa vähintään 50 kg keräyskartonki ja pahvi, jos sitä poistetaan käytöstä vähintään 50 kg tilaisuuden aikana keräyslasi, jos sitä poistetaan tilaisuudessa käytöstä vähintään 50 kg keräysmetalli, jos sitä poistetaan tilaisuudessa käytöstä vähintään 50 kg 36 Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla Jätteen sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle yleisillä alueilla on kielletty. Jäteastian ylläpitäjän on huolehdittava jäteastian riittävästä tyhjennysvälistä ja alueen siisteydestä. 9. VAARALLISET JÄTTEET JA ERITYISJÄTTEET 37 Vaarallisten jätteiden jätehuolto Erilaatuiset vaaralliset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen. Asumisessa syntyviä tavallisimpia vaarallisia jätteitä ovat: - raskasmetalliparistot, - erilaiset akut, (myös laitteet, joissa akku on kiinteästi kytkettynä) - loisteputket ja elohopealamput, - LED- ja energiansäästölamput, - maalit, lakat, liimat ja liuottimet, - vaaramerkinnällä varustetut puhdistusaineet, 18
- kyllästetty puu, - torjunta-aineet, - jäteöljyt ja öljyiset jätteet, - lääkejätteet. Kiinteistöllä kerättävät ja varastoitavat vaaralliset jätteet on toimitettava niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin vähintään kerran vuodessa. Vaarallisia jätteitä ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava Rauman seudun jätehuoltolaitoksen niille järjestämään vastaanottopaikkaan. Tuottajanvastuunalaiset vaaralliset jätteet (esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut) on toimitettava tuottajien niille järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Lääkejätteet on toimitettava apteekkiin, joka on sopinut niiden vastaanottopaikan järjestämisestä Rauman seudun jätehuollon kanssa. Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä sekä elinkeinotoiminnassa syntyvä vaarallinen jäte on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus sen vastaanottamiseen. Määrältään suurten vaarallista jätettä olevien erien toimittamisesta on sovittava etukäteen vastaanottajan kanssa. Vaarallisten jätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään jäteasetuksen 8 ja 9 :ssä. Vaarallinen jäte on pakattava alkuperäispakkaukseensa, mikäli on se on mahdollista ja turvallista. 38 Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä Muilla kuin omakotikiinteistöillä järjestettävän vaarallisen jätteen keräämisen tulee tapahtua erillisessä lukitussa tai valvotussa tilassa tai vaarallinen jäte tulee kerätä sellaisiin kaappeihin ja astioihin, joista sitä ei voi poistaa. Kutakin vaarallista jätelajia varten tulee olla oma merkitty jäteastiansa. Nestemäiset vaaralliset jätteet on säilytettävä ehjissä tiiviisti suljetuissa niille tarkoitetuissa astioissa. Nestemäistä vaarallista jätettä sisältävät astiat on sijoitettava nestettä läpäisemätöntä materiaalia olevalle reunakorokkeelliselle alustalle, joka on katettu. Asbestijäte on kerättävä tiiviisti suljettaviin, umpinaisiin, merkittyihin säiliöihin tai pakkauksiin. Asbestia sisältävät jätteet tulee toimittaa niille varattuihin vastaanottopaikkoihin Kiinteistön haltijan on asetettava vaarallisten jätteiden keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Lisäksi kiinteistön haltijan on tiedotettava keräyspisteen käyttäjiä siitä, kuinka vaarallisten jätteiden keräys kiinteistöllä on järjestetty. 39 Erityisjätteet ja terveydenhuollon vaaralliset jätteet Erityisjäte on pidettävä erillään ja pakattava lujiin UN-hyväksyttyihin ja tiivisti suljettuihin astioihin. Astioihin on merkittävä jätteen laatu, siitä mahdollisesti aiheutuva haitta ja siitä johtuvat toimenpiteet. Terveydenhuollon erityisjäte on pakattava ja pakkaukset on merkittävä voimassa olevan lainsäädännän mukaisesti. Merkinnöistä on käytävä ilmi mitä pakkaus sisältää. Tunnistettavaa biologista jätettä ja tartuntavaarallista jätettä ei saa haudata vaan se on toimitettava polttoon tai muuhun asianmukaiseen käsittelyyn. 19