Kouvolan yhteiskoulun lukio Opetussuunnitelma Ainekohtainen osa
KYL OPS 2010- Ainekohtainen osa Sisältö Sisältö 1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ...1 2. TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI RUB1 (PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7-9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ)...4 3. VIERAAT KIELET A (PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 1 6 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ)...5 3.1 ENGLANTI A (ENA)...5 3.2 SAKSA A (SAA)...8 3.3 RANSKA A (RAA)...9 3.4 VENÄJÄ A (VEA)...9 4. VIERAAT KIELET B2 (PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7 9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ)...9 4.1 SAKSA B2 (SAB2)...10 4.2 RANSKA B2 (RAB2)...10 4.3 VENÄJÄ B2 (VEB2)...10 5. VIERAAT KIELET B3 (LUKIOSSA ALKAVA OPPIMÄÄRÄ)...10 5.1 SAKSA B3 (SAB3)...10 5.2 RANSKA B3 (RAB3)...11 5.3 VENÄJÄ B3 (VEB3)...11 5.4 ESPANJA B3 (EAB3)...11 6. MUUT KIELET...13 6.1 ESPANJA ABC (EAabc)...13 6.2 LATINA (LA)...13 6.3 VENÄJÄ ABC (VEabc)...14 7. MATEMATIIKKA (MA)...14 7.1 MATEMATIIKKA, pitkä oppimäärä (MAA)...15 7.2 MATEMATIIKKA, lyhyt oppimäärä (MAB)...16 8. BIOLOGIA (BI)...16 9. MAANTIEDE (GE)...18 10. FYSIIKKA (FY)...19 11. KEMIA (KE)...20 12. USKONTO...21 12.1 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO (UE)...21 12.2 ORTODOKSINEN USKONTO (UO)...23 13. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET)...23 14. FILOSOFIA (FI)...24 15. HISTORIA (HI)...25 16. YHTEISKUNTAOPPI (YH)...28 17. PSYKOLOGIA (PS)...31 18. MUSIIKKI (MU)...32 19. KUVATAIDE (KU)...34 20. LIIKUNTA (LI)...38 21. TERVEYSTIETO (TE)...40 22. OPINTO-OHJAUS (OP)...41 23. MUUT LUKIOKURSSIT...42 23.1 TIETOTEKNIIKKA (AT)...42 23.2 ILMAISUTAITO/ Impro (IL)...43 23.3 TANSSITAIDE (TA)...44 23.4 TEKNINEN TYÖ (TN)...44 23.5 TEKSTIILITYÖ (TS)...45 23.6 KANSAINVÄLISYYSKURSSI (KV)...45 23.7 MUSIKAALIPROJEKTI (PRJ)...46 24. CONTENT-BASED INSTRUCTION IN ENGLISH (VIERASKIELINEN OPETUS VK )...46 24.1 Mathematics, advanced syllabus (MAA)...46 24.2 Biology (BIe)...47 24.3 Geography (GEe)...47 24.4 Physics (FYy)...48 24.5 Religion and ethics (UE)...48 24.6 History (HIe)...48 24.7 Psychology (PSe)...49 24.8 Art (KU)...49 24.9 Information technology (AT)...49
1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus käsittää kuusi pakollista (kurssit 1-6) ja kolme syventävää (kurssit 7-9) kurssia. Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävistä ÄI7:n voi suorittaa pakollisen ÄI4:n jälkeen, mutta syventäville kursseille ÄI8 ja ÄI9 on suositeltavaa osallistua vasta pakollisten kurssien jälkeen. Kurssit arvioidaan arvosanoin 4-10 Valtakunnallisten kurssien tavoitteet ja sisällöt, työmenetelmät ja arviointiperiaatteet ovat luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Valtakunnallinen puheviestinnän koe Äidinkielessä järjestetään puheviestinnän valtakunnallinen päättökoe, joka koostuu ryhmäkeskustelusta ja yksilöesiintymisistä. Koe on vapaaehtoinen ja sen suorittamisesta saa erillisen todistuksen. KYL syventävät kurssit Koulukohtaisten kurssien suorittamisjärjestys Kielenhuollon kurssi kannattaisi käydä ensimmäisenä lukiovuonna, jolloin luotaisiin hyvä pohja kielen käytänteiden omaksumiselle ja sisäistämiselle. Mediakurssi puolestaan pohjustaisi hyvin äidinkielen neloskurssia, jossa paneudutaan kieleen ja vaikuttamiseen. Niille, jotka aikovat suorittaa mediadiplomin, Median maailma kurssi on pakollinen, jolloin se on suoritettava viimeistään ennen mediadiplomikurssia, joka suoritetaan abivuonna. Luovan kirjoittamisen kurssin voi käydä parhaaksi katsomassaan vaiheessa. 10. Kielenhuollon kurssi (ÄI10) Opiskelija kertaa peruskieliopin oppii kielenhuollon käsitteistön ymmärtää suomen kielenhuollon periaatteita osaa soveltaa kielenhuollon periaatteita, näkemyksiä ja käytänteitä kirjallisessa ilmaisussaan oikeakielisyyssäännöt ja kielen käytänteet kirjoitetun kielen lause- ja virkerakenteet tekstin kielellinen ja sisällöllinen sidostaminen tekstien rakenteita tekstien tyylejä Kielenhuollon kurssilla opiskellaan opettajajohtoisesti kielen käytänteitä. Kurssilla opiskelijat tekevät paljon kirjallisia harjoituksia, joiden avulla he oppivat sisäistämään kielenhuoltoon liittyviä näkökulmia. Pääpaino opetuksessa on omien tekstien tarkastelussa: oppilas arvioi kirjoittamiensa tekstien oikeinkirjoitusta, lause- ja virkerakenteita, sidostamista, rakenteita ja tyylivalintoja. KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 1/49
: Kurssi arvioidaan 4 10. perustuu jatkuvaan näyttöön, kirjallisiin tehtäviin ja kokeisiin. 11. Luovan kirjoittamisen kurssi (ÄI11) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija pohtii kirjoittamisen tehtäviä kehittää kielitajua lisää aistiherkkyyttä ja kielellistä havainnointikykyä syventää tietojaan fiktiivisestä kirjoittamisesta tutustuu fiktiivisen kirjoittamisen keinoihin ja menetelmiin kokeilee ja oppii sanataiteen eri muotoja ja lajeja harjoittelee yhdessä oppimista, palautteen antamista ja saamista rohkaistuu ilmaisemaan itseään kirjoittajana etsii mieluisia kirjoittamisen tapoja ja nauttii kirjoittamisesta mitä kirjoittaminen on mistä kirjoittaisin kerronnan keinoja: henkilö-, miljöö- ja aikakuvaus; kertoja ja näkökulma, dialogi ja monologi; rakenne: alkuasetelma, ristiriita, lopetus, aukot; aika kerronnan osana kielen keinoja: sanavalinta, rytmi ja äännerakenteet, kuvallisuus, tyyli kertomus, kuvaus, novelli, runo, pastissi jne. Kurssilla perehdytään erilaisin harjoituksin kaunokirjallisen tekstin lajeihin ja ominaispiirteisiin, kirjoitetaan paljon omia tekstejä ja harjoitellaan palautteen antamista ja saamista sekä tekstien muokkaamista että viimeistelyä. Kurssin alussa päätetään, julkistetaanko tekstejä kurssiantologiassa. perustuu tuntiaktiivisuuteen ja kirjallisiin harjoitustöihin. Kurssi arvioidaan suoritusmenetelmällä. KYL soveltavat kurssit 12. Mediakurssi (ÄI12) Kurssilla perehdytään sähköiseen mediaan eri näkökulmista. Kurssilla sekä analysoidaan mediaa että tuotetaan sisältöjä myös itse. Samalla vahvistetaan kriittistä medialukutaitoa. Kurssin sisältö ja painopistealue voivat vaihdella opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan. Kurssin tavoitteena on että opiskelija o tutustuu sähköiseen mediaan monipuolisesti o oppii analysoimaan ja tulkitsemaan median sisältöjä o televisio, internet, radio, elokuva, pelit Kurssilla tehdään monenlaisia mediaan liittyviä tehtäviä. Kurssilla on aktiivisessa käytössä sähköinen opiskeluympäristö. 13. Tekstilajikurssi (ÄI13) Kurssilla tutustutaan kattavasti eri tekstilajeihin. Eritellään lajien tuntomerkkejä ja kirjoitetaan omia tekstilajikokeiluja. Kurssin tavoitteena, on että opiskelija o syventää tietämystään eri tekstilajeista o tunnistaa tekstilajien konventiot o harjaantuu tekstilajien kirjoittajana o kehittää omia tekstitaitojaan o sekä asiatyyliset että kaunokirjalliset tekstilajit KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 2/49
Kurssilla eritellään ja analysoidaan tekstinäytteitä sekä tuotetaan omia tekstilajikokeiluja. 14. Lehtityön kurssi (ÄI14) Kurssilla tutustutaan tiedotusopin peruskäsitteisiin ja perehdytään journalismiin eri näkökulmista. Harjoitellaan monenlaisten lehtitekstien kirjoittamista. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija o tutustuu lehdentekoon monipuolisesti o perehtyy jutun kokoamiseen o harjaantuu tuottamaan nopeasti erilaisia julkaistavia tekstejä ojuttutyypit ja lehtikuvat oaineiston hankinta, valikointi, jutun kirjoittaminen oulkoasu ja taitto Kurssilla on keskeistä omien lehtijuttujen tekeminen. Laaditaan joko yksin tai pienryhmissä monenlaisia tekstejä koulun verkkolehteen. 15. Ilmaisutaidon kurssi (ÄI15) Kirjallisuuspiirin tavoitteena on johdattaa opiskelija kirjallisuuden kiehtovaan maailmaan. Opiskelija lukee yhden teoksen kuukaudessa, lukuvuoden aikana yhteensä yhdeksän teosta, jotka käsittelevät pääasiassa sekä koti- että ulkomaista nykykirjallisuutta. Kirjallisuuspiirissä keskustellaan annettujen tehtävien pohjalta kirjailijan tuotannosta, luetun teoksen aiheesta, sen käsittelystä, rakenteesta, näkökulmasta, tyylistä ja merkityksestä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä osallistumisen ja tehtyjen tehtävien pohjalta. 16. Kirjallisuusdiplomikurssi (AI16) Ilmaisutaito on itseen tutustumista ja omimman ilmaisun etsimistä. Opiskelijaa ohjataan ja rohkaistaan omaehtoiseen ilmaisuun. Kurssilla annetaan mahdollisuus monipuoliselle, erilaiset yksilöt huomioon ottavalle ilmaisulle sekä kehitetään vuorovaikutustaitoja ja kykyä eläytyä toisen tunteisiin. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija o harjoittelee ilmaisun perusvalmiuksia: keskittymistä, hengittämistä ja vuorovaikutustaitoja o löytää ja kehittää omia ilmaisun taitoja o tutustumis-, virittäytymis- ja rentoutusharjoitukset o luovan ilmaisun peruselementit o improvisointi Tehdään monenlaisia ilmaisutaidon harjoituksia. Käytetään työmenetelmiä, jotka harjaannuttavat opiskelijan yksilöllistä osaamista ja vuorovaikutustaitoja. Kurssin lopussa toteutetaan mahdollisesti jokin julkinen loppuproduktio. 17. Mediadiplomi (ÄI17) Median lukiodiplomin tavoitteena on edistää opiskelijan viestintäsivistystä ja erilaisten viestintätaitojen hallintaa, joita mediayhteiskunnan täysivaltainen kansalainen tarvitsee. Median lukiodiplomia suorittaville opiskelijoille lukiodiplomi on yleistä valmentautumista työelämään, joillekin myös uravalinnan tuki. Opiskelija voi hyödyntää lukiodiplomia myös jatko-opinnoissaan. Opiskelija perehtyy median rakenteisiin, peruskäsitteisiin ja välineisiin sekä median sisällön ja ilmaisun erityispiirteisiin KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 3/49
ymmärtää median toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä oppii erittelemään ja tulkitsemaan sekä arvioimaan mediaesityksiä oppii mediaesitysten tekemistä eri tuotantovälineillä Mediadiplomin rakentuminen Median lukiodiplomin pohjana on opiskelijan lukioaikana suorittama vähintään neljä (4) mediaan liittyvää tai soveltavaa kurssia, joiden jälkeen suoritetaan lukiodiplomikurssi. Lukio määrittelee omassa opetussuunnitelmassaan kurssit, jotka voivat olla mediadiplomin pohjakursseja. Opiskelijoille tiedotetaan jo ensimmäisen opiskeluvuoden alussa mahdollisuudesta suorittaa lukion mediadiplomi. Lukiodiplomikurssin aikana työllistetään lukiodiplomityö, laaditaan työsuunnitelma ja mediaelämäkerta sekä kirjoitetaan essee, joka sisältää itsearvioinnin. Lukiodiplomityö ja muu edellä mainittu materiaali kootaan arviointia varten portfolioksi. Mediadiplomi Opiskelija tekee mediadiplomin päättötyön valitsemaltaan median alalta. Työssään hän osoittaa valitsemansa median tekniikan ja ilmaisun hallintaa. Opiskelija hallitsee työskentelyprosessin kokonaisuuden. Opettaja valvoo työskentelyprosessin etenemistä. mediadiplomin opiskelija tekee itsenäisesti. Ryhtyessään tekemään mediadiplomityötään opiskelija tekee työsuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Työsuunnitelmassa rajataan selkeästi diplomityön laajuus ja ajankäyttö käytettävän ilmaisuvälineen mukaan. Työ tehdään valmiiksi mediadiplomikurssin aikana. Mediadiplomin arviointi Median lukiodiplomi arvioidaan asteikolla 1 5. Arvioinnin kohteena on diplomityön kokonaisuus: diplomityöksi valittu mediaesitys (painoarvo 2/3) sekä esseessä taito analysoida ja tulkita mediaa ja pohtia omaa oppimistaan (painoarvo 1/3). Arvioinnin suorittaa kaksi arvioijaa itsenäisesti. Lopullisesta arvosanasta päätetään yhdessä. Arvioitsijoista toinen on lukion opettaja ja toinen median ammattilainen. Lukiodiplomisuorituksista laaditaan arvostelupöytäkirja, jonka kumpikin arvioitsija allekirjoittaa. Arvostelupöytäkirja tallennetaan lukion arkistoon. Arvioinnista annetaan numeroarvostelun lisäksi opiskelijan sitä pyytäessä myös arviointilausunto, joka liitetään opiskelijalle annettavaan portfolioon. Sen allekirjoittavat kumpikin arvioitsija. Suoritus merkitään lukion päättötodistukseen koulun opetussuunnitelman määrittelemällä tavalla. Mediadiplomista annetaan erillinen todistus. Lukion mediadiplomin rakentumiseen, suorittamiseen ja arviointiin voi tutustua opetushallituksen nettisivuilla (www.edu.fi > lukiokoulutus > lukiodiplomit > mediadiplomi) Opetushallitus määrittelee hyvin tarkasti mediadiplomin sisällön ja rakenteen, joihin mediadiplomin suorittaminen lukiossa perustuu. 2. TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI RUB1 (perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä) Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Pakolliset kurssit (1 5) suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen. Numerojärjestyksestä poikkeamisesta opiskelija neuvottelee opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan arvosanoin 4-10. Valtakunnallisten kurssien sisältö on luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1) 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) 5. Elinympäristömme (RUB5) 6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6) 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 4/49
KYL syventävät kurssit Koulukohtaisten kurssien suorittamisjärjestys Kurssi 10 on tarkoitettu suoritettavaksi ennen ensimmäistä kurssia tai samanaikaisesti sen kanssa. Kurssit 8 ja 9 on tarkoitettu 3. vuoden opiskelijoille. Kurssin itseopiskelu Syventävät koulukohtaiset kurssit voidaan suorittaa ainoastaan osallistumalla opetukseen. 8. Kulttuurimatka Pohjoismaihin (RUB8) Tavoitteena on kielitaidon syventäminen ja pohjoismaiseen kulttuuriin tutustuminen. Kurssilla tutustutaan Pohjoismaihin ja niiden kulttuureihin. Vahvistetaan pakollisten kurssien aikana opittujen rakenteiden hallintaa ja kartutetaan päättökokeessa tarvittavia taitoja. Kuten kurssilla 1. Kurssi arvioidaan numeroin. Arvosana voi vaikuttaa päättöarvosanaan vain korottavasti. 9. Abikertaus (RUB9) Tavoitteena on vahvistaa rakenteiden ja keskeisen sanaston hallintaa. Kurssilla kerrataan rakenteet ja vahvistetaan niiden hallintaa erilaisten harjoitusten sekä kirjoitelman avulla. Opiskelijoiden toiveiden mukaisesti harjoitellaan myös luetun ja kuullun ymmärtämistä. Kurssilla työskennellään enimmäkseen opettajajohtoisesti. Pääpaino on kirjallisessa viestinnässä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, jonka saaminen edellyttää aktiivista mukanaoloa oppitunneilla ja annettujen tehtävien suorittamista. 10. Perusopetuksen kertaus (RUB10) Tavoitteena on kerrata perusopetuksen oppimäärään kuuluvat rakenteet ja keskeinen sanasto sekä parantaa valmiuksia suoriutua ensimmäisistä lukion ruotsin kursseista. Aihepiirit liittyvät keskeisesti nuorten jokapäiväiseen elämään. Niihin liittyvää sanavarastoa laajennetaan aiemmin opitusta. Vahvistetaan kaikkein keskeisimpien rakenteiden hallintaa. Kurssilla luetaan, kirjoitetaan, kuunnellaan ja puhutaan. Ks. oppiaineen yleiskuvaus. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, jonka saaminen edellyttää aktiivista mukanaoloa oppitunneilla ja annettujen tehtävien suorittamista. 3. VIERAAT KIELET A (perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä) Valtakunnallisten kurssien tavoitteet ja sisällöt, työmenetelmät ja arviointiperiaatteet ovat luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. 3.1 ENGLANTI A (ENA) Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Pakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. Ylioppilaskoe perustuu pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin (kurssit 7 ja 8). Suositus on, että myös valtakunnalliset syventävät kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus valita päinvastainen suoritusjärjestys, ellei hänellä muuten ole mahdollisuutta osallistua molemmille kursseille. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10. KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 5/49
Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) 2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2) 3. Opiskelu ja työ (ENA3) 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) 5. Kulttuuri (ENA5) 6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) 7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA8) KYL syventävät kurssit Englannin kielen koulukohtaiset kurssit syventävät opiskelijan tietoja ja taitoja sekä suullisessa että kirjallisessa kielessä. Ne voidaan arvioida joko suoritusmerkinnällä tai numerolla yhteisen sopimuksen mukaisesti, mutta kurssin suorittamisen ehdottomana edellytyksenä on aktiivinen osallistuminen, eikä kursseja voi näin ollen suorittaa itsenäisesti. Koulukohtaisten kurssien suorittamisjärjestys Kurssit voidaan valita milloin tahansa lukioaikana. Kurssi EN9 suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen. Kurssi EN11 on tarkoitettu kirjoituksiin valmentautuville, ja se on hyvä suorittaa ylioppilaskirjoituksia edeltävässä jaksossa. 9. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA9) antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää yhteismaailmallisten kehityslinjojen, ajankohtaisten tapahtumien ja erilaisten maailmankuvien aihepiireihin liittyvää kieltä syventää kielen rakenteiden hallintaa valmentaa ylioppilaskirjoituksiin. aihepiireinä yhteismaailmalliset ja ajankohtaiset tapahtumat sekä erilaiset maailmankuvat kielitaidon kaikkien osa-alueiden hallintaa syvennetään painotetaan abstraktin kielen osaamista. Ymmärtävän lukemisen osuutta korostetaan. Muodollinen englanti on keskeistä kirjoittamisessa. Kuunteluissa pyritään myös abstraktien aiheiden ymmärtämiseen. Keskustellaan yhä muodollisemmista aihepiireistä argumentoiden. Kurssi on tarkoitettu abiturienteille ja se arvioidaan numeroin, mutta arvosana voi vaikuttaa päättöarvosanaan vain korottavasti. 10. Ajankohtaista prosessoitavaksi (ENA10) harjoittaa sekä suullista että kirjallista viestintää antaa opiskelijalle valmiudet käsitellä ympäröivää maailmaa abstraktien käsitteiden avulla perehdytään ajankohtaistapahtumiin ulkomaisten lehtien ja muun uutismateriaalin avulla tehdään kirjallisia ja suullisia töitä ajankohtaisista uutisaiheista Menetelmät Opiskelu tapahtuu pienryhmissä, joissa harjoitellaan sekä suullista että kirjallista viestintää. Kurssilla paneudutaan kielen eri mahdollisuuksiin esimerkiksi uutisoinnissa ja opiskellaan eri tyylilajien vaikutusta lukijan huomion herättämisessä. Aktiivinen osallistuminen, suoritusmerkintä tai numeerinen arvostelu 11. Kertauskurssi (ENA11) valmentaa ylioppilaskirjoituksiin KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 6/49
kerrata keskeiset rakenteet ja kirjoittamisen perusasiat harjoittaa sanastoa sekä tekstin ymmärtämistä painotetaan tekstin ymmärtämistä ja abstraktin kielen osaamista huomioidaan erityisesti rakenteiden ja kirjoitetun kielen hallinta Menetelmät Muodollinen englanti on keskeistä kirjoittamisessa. Ymmärtävän lukemisen osuutta korostetaan. Opitaan hallitsemaan laajoja kielen rakenteiden kokonaisuuksia ja kerrataan lukion kieliopin keskeisimmät rakenteet. Aktiivinen osallistuminen, suoritusmerkintä tai numeerinen arvostelu 12. Kirjallisuus ja luova kirjoittaminen (ENA12) Opitaan tunnistamaan kirjoitetun kielen eri tyylejä ja rekistereitä ja tulkitsemaan ja analysoimaan kirjallisia teoksia Tutustutaan englanninkieliseen kirjallisuuteen. Luetaan englanninkielistä kirjallisuutta ja tulkitaan sitä. Tutustutaan kirjallisuuden eri lajeihin (esim. novelli, pakina, runo) teoriassa ja käytännössä. Kirjoitetaan analyysejä ja omia luovia tuotoksia. Kurssille pyritään saamaan syntyperäinen englanninkielinen opettaja mahdollisuuksien mukaan. Menetelmät Pääpaino on luetun tekstin analyyttisessä ymmärtämisessä ja luovan kirjoitetun kielen tuottamisessa. Tehdään ryhmä- ja paritöitä, joiden puitteissa opetellaan niin tulkitsemaan kaunokirjallisuutta kuin käyttämään kaunokirjallisuuden välineitä omassa tekstissä. Aktiivinen osallistuminen, kirjalliset ja suulliset tehtävät, suoritusmerkintä tai numeerinen arvostelu. 13. Kirjoituskurssi (ENA13) Kehittyä kirjoittajana ja oppia tuottamaan tarkoituksenmukaista tekstiä eri tyylilajien vaatimalla tavalla. Opiskellaan erityylisten kirjoitelmien ominaispiirteitä (argumentoiva kirjoitelma, yleisönosastokirje, epävirallinen ja virallinen kirje jne.) ja kirjoitetaan useita tuotoksia eri aihepiireistä. Menetelmät Pääpaino kirjallisessa tuottamisessa ja itsenäisessä työskentelyssä. Lisäksi pari- ja ryhmätöitä ja näiden arviointia. Kurssille pyritään saamaan syntyperäinen englanninkielinen opettaja mahdollisuuksien mukaan. Aktiivinen osallistuminen, kirjallisista tuotoksista työstetty portfolio/ kirjalliset tuotokset, suoritusmerkintä tai numeerinen arvostelu. KYL soveltavat kurssit 14. There are two sides to every picture: intercultural understanding (ENA14) Vahvistetaan omaa kulttuuri-identiteettiä ja opitaan englanninkielisestä kulttuurista. Myös kielitaito kehittyy projektitöitä tehdessä. Opitaan kulttuurienvälistä ymmärtämistä Verrataan suomalaista ja jotain englanninkielistä kulttuuria ja pyritään löytämään näistä niin eroavaisuuksia kuin samankaltaisuuksia. Pohditaan kulttuurin merkitystä viestinnässä ja tehdään projektitöitä kulttuurienväliseen viestintään liittyvistä ilmiöistä (esim. kulttuurishokki). KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 7/49
Menetelmät Kurssilla kootaan esimerkiksi portfolio tehdyistä projektitöistä. Käytetään mm. reflektointia arvioinnin välineenä ja pohditaan oman kulttuurin vaikutusta kulttuurienvälisessä ymmärtämisessä ja kanssakäymisessä. Aktiivinen osallistuminen, kurssilla tehtävistä projektitöistä koostuva portfolio tai muu yhdessä sovittu suoritustapa. 3.2 SAKSA A (SAA) Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Pakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10. Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa (SAA1) 2. Viestintä ja vapaa-aika (SAA2) 3. Opiskelu ja työ (SAA3) 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA4) 5. Kulttuuri (SAA5) 6. Tiede, talous ja tekniikka (SAA6) 7. Luonto ja kestävä kehitys (SAA7) 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (SAA08) KYL syventävät kurssit Saksan kielen koulukohtaiset kurssit syventävät opiskelijan tietoja ja taitoja saksan kielessä. Kursseilla harjoitellaan puheviestintää ja vahvistetaan rakenteiden hallintaa. Ne voidaan arvioida joko suoritusmerkinnällä tai numerolla yhteisen sopimuksen mukaisesti. Kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys on vapaa. 9. Yhteinen maailmamme ja kansainvälistyminen (SAA09) oppia sanastoa, jolla voi keskustella ja kertoa maapallon ja ihmisen mahdollisuuksista tulevaisuudessa tutkia erilaisten maailmankuvien takana olevia arvoja tutkia eurooppalaista ja globaalia vastuuta valmentaa lukion päättökokeeseen. yleismaailmalliset kehityslinjat saksalaisen yhteiskunnan tapahtumat ja nykyinen monikulttuurinen saksalainen yhteiskunta Saksan historian linja. Kurssilla on luontevaa painottaa kaikkien kielen eri osa-alueiden hallintaa ja harjoittaa päättökokeessa tarvittavia taitoja. 10. Saksan kertauskurssi (SAA10) Kurssi soveltuu myös B2- ja B3-kielten kertauskurssiksi. vahvistaa kielen eri osa-alueiden hallintaa kerrata keskeiset saksan kielen rakenteet valmentaa opiskelijoita päättökoetta varten saksan kielen keskeiset rakenteet tekstin ymmärtämisen harjoitteleminen KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 8/49
Kurssilla vahvistetaan keskeisten rakenteiden hallintaa vaihtelevilla harjoituksilla, tehdään tekstinymmärtämistehtäviä ja harjoitellaan tiivistelmän laatimista. 3.3 RANSKA A (RAA) Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Pakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10. Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa (RAA1) 2. Viestintä ja vapaa-aika (RAA2) 3. Opiskelu ja työ (RAA3) 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RAA14) 5. Kulttuuri (RAA5) 6. Tiede, talous ja tekniikka (RAA6) 7. Luonto ja kestävä kehitys (RAA7) 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (RAA08) KYL syventävät kurssit 3.4 VENÄJÄ A (VEA) 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (RAA9) Kurssilla kerrataan keskeiset rakenteet ja tehdään tekstinymmärtämistehtäviä ja harjoitellaan päättökokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Pakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10. Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa (VEA1) 2. Viestintä ja vapaa-aika (VEA2) 3. Opiskelu ja työ (VEA3) 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (VEA14) 5. Kulttuuri (VEA5) 6. Tiede, talous ja tekniikka (VEA6) 7. Luonto ja kestävä kehitys (VEA7) 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (VEA8) 4. VIERAAT KIELET B2 (perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä) Kurssien suorittamisjärjestys Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10. Valtakunnallisten kurssien sisältö on luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 9/49
4.1 SAKSA B2 (SAB2) 1. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB21) 2. Meillä ja muualla (SAB22) 3. Ennen ja nyt (SAB23) 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB24) 5. Kulttuuri (SAB25) 6. Yhteinen maapallomme (SAB26) 7. Tiede ja tekniikka (SAB27) 8. Luonto ja kestävä kehitys (SAB28) 4.2 RANSKA B2 (RAB2) 1. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB21) 2. Meillä ja muualla (RAB22) 3. Ennen ja nyt (RAB23) 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB24) 5. Kulttuuri (RAB25) 6. Yhteinen maapallomme (RAB26) 7. Tiede ja tekniikka (RAB27) 8. Luonto ja kestävä kehitys (RAB28) 4.3 VENÄJÄ B2 (VEB2) 1. Vapaa-aika ja harrastukset (VEB21) 2. Meillä ja muualla (VEB22) 3. Ennen ja nyt (VEB23) 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB24) 5. Kulttuuri (VEB25) 6. Yhteinen maapallomme (VEB26) 7. Tiede ja tekniikka (VEB27) 8. Luonto ja kestävä kehitys (VEB28) 5. VIERAAT KIELET B3 (lukiossa alkava oppimäärä) Kurssien suorittamisjärjestys Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. Kurssit arvostellaan numeroin 4-10. Valtakunnallisten kurssien tavoitteet ja sisällöt, työmenetelmät ja arviointiperiaatteet ovat luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. 5.1 SAKSA B3 (SAB3) 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB31) 2. Näin asiat hoituvat (SAB32) Kurssien SAB31 ja SAB32 jälkeen opiskelija on valmis jatkamaan opiskelua B2 oppimäärän mukaan kurssista SAB201 alkaen. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB33) 4. Meillä ja muualla (SAB34) 5. Ennen ja nyt (SAB35) 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB35) 7. Kulttuuri (SAB37) 8. Yhteinen maapallomme (SAB38) KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 10/49
KYL syventävät kurssit 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (SAB39) Kurssilla kerrataan keskeiset rakenteet ja tehdään tekstinymmärtämistehtäviä ja harjoitellaan päättökokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. 5.2 RANSKA B3 (RAB3) 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB31) 2. Näin asiat hoituvat (RAB32) 3. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB33) 4. Meillä ja muualla (RAB34) 5. Ennen ja nyt (RAB35) 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB36) 7. Kulttuuri (RAB37) 8. Yhteinen maapallomme (RAB38) KYL syventävät kurssit 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (RAB39) Kurssilla kerrataan keskeiset rakenteet ja tehdään tekstinymmärtämistehtäviä ja harjoitellaan päättökokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. 5.3 VENÄJÄ B3 (VEB3) 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (VEB31) 2. Näin asiat hoituvat (VEB32) 3. Vapaa-aika ja harrastukset (VEB33) 4. Meillä ja muualla (VEB34) 5. Ennen ja nyt (VEB35) 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB36) 7. Kulttuuri (VEB37) 8. Yhteinen maapallomme (VEB38) KYL syventävät kurssit 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (VEB39) Kurssilla kerrataan keskeiset rakenteet ja tehdään tekstinymmärtämistehtäviä ja harjoitellaan päättökokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. 5.4 ESPANJA B3 (EAB3) SYVENTÄVÄT KURSSIT (1 8) Aihekokonaisuudet Kaikilla kursseilla keskeisiä aihekokonaisuuksia ovat Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä Viestintä ja mediaosaaminen. Muut aihekokonaisuudet on mainittu niiden kurssien kuvauksissa, joissa ne korostuvat. Kurssien suorittamisjärjestys Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. Itseopiskelu Espanja on oppiaine, joka soveltuu opiskeltavaksi parhaiten osallistumalla kurssien oppitunneille. Jos opiskelijalla on painava syy, miksi hän ei voi osallistua opetukseen, kurssin voi suorittaa itsenäisesti. Tämä edellyttää aina neuvottelua opettajan kanssa ja yhteisesti laaditun ohjelman sekä aikataulun noudattamista. Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet. Kurssin arvosana muodostuu seuraavien elementtien yhdistelemisestä kurssikuvausten painotusten mukaisesti: KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 11/49
kurssin tavoitteiden mukaisen suullisen ja kirjallisen kielitaidon osoittaminen opiskelijan itsearviointi ja oppimisprosessin seuraaminen itsenäinen työskentely kurssilla tai kurssin itsenäinen suorittaminen portfolio kurssin loppukoe taitotasoasteikon käyttäminen kriteeripohjaiseen arviointiin. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (EAB31) Tavoitteena on, että opiskelija oppii espanjan kielen ääntämistä, intonaatiota, helppoa suullista vuorovaikutusta ja oikeinkirjoitusta. Opiskelija oppii kertomaan itsestään ja omista mieltymyksistään Sisältö Perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä ja yksinkertaista arkipäivän viestintää: tervehtiminen, hyvästely, esittäytyminen, kiittäminen, viikonpäivät, päivämäärät, kuukaudet, vuodenajat, perhepiiri, kielet, kansallisuudet, ammatteja. Kielioppi: epämääräinen ja määräinen artikkeli, substantiivien yksikkö ja monikko, adjektiivien taivutus ja paikka, lukusanoja, myönteiset, kielteiset ja kysyvät lauseet, olla-verbin käytöstä (ser, hay), qustar-verbi. 2. Näin asiat hoituvat (EAB32) Tavoitteena on oppia kertomaan laajemmin omasta elämästä ja harrastuksista. Sisältö Aihepiireinä suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit, asuinympäristö, palvelujen käyttäminen, urheilu- ja koulusanastoa, kellonajat, sää. Kielioppi: aiemmin opittujen rakenteiden kertausta ja täydentämistä, genetiivi, painoton possessiivipronomini, tener que + infinitiivi, lisää gustar -verbistä, -ar, -er, -ir verbien preesens, epäsäännöllisiä ja vokaalivaihteluverbejä. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (EAB33) Rohkaista opiskelijoita puhumaan jokapäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Sisältö Aihepiireinä jokapäiväinen elämä, vapaa-ajan vietto, harrastukset ja niihin liittyvien palvelujen käyttö: ateriat, tien neuvominen, juhlat, kuulumisia. Kielioppi: aiemmin opitut rakenteet kertauksena, estar -verbin käyttö, prepositioita, ir a +infinitiivi, estar + gerundi, henkilöobjekti, kaikkien persoonapronominien objekti- ja datiivimuodot, olla-verbi + adjektiivi; Qué + subst. + más / tan + adjektiivi. 4. Meillä ja muualla (EAB34) Tutustuttaa ja perehdyttää oman maan ja kohdekielisten maiden kulttuuriin. Sisältö Aihepiireinä oman maan ja espanjankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kielioppi: aiemmin opittujen rakenteiden kertausta, imperatiivi, refleksiivipassiivi, adjektiivien vertailu, demonstratiivipronominit, indefiniittipronominit. 5. Ennen ja nyt (EAB35) Tarkastella elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Sisältö Aihepiireinä elämä ennen ja nyt yksilön sekä yhteiskunnan kannalta, terveys ja hyvinvointi. Kielioppi: aiemmin opittujen rakenteiden kertausta ja täydentämistä, prepositio+pronomini refleksiiviverbit, imperfekti, yksinkertainen perfekti, aikamuotojen käyttö (imperfektin ja yksinkertaisen perfektin ero), lauseenvastikkeita, relatiiviproniminit, johdantoa subjunktiiviin. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (EAB36) Harjoitella puhumaan ja kirjoittamaan sekä etsimään tietoa opiskeluun ja kouluun liittyvistä asioista. KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 12/49
Sisältö Aihepiireinä opiskelu, työelämä ja tulevaisuudensuunnitelmat. Kielioppi: yhdistetty perfekti, pluskvamperfekti, subjunktiivin preesens, perfekti ja imperfekti, futuuri, I konditionaali, ehtovirkkeet I ja II. 7. Kulttuuri (EAB37) Tutustutaan ja perehdytään kohdekielisten maiden kulttuuriin laajasti ymmärrettynä. Sisältö Aihepiireinä espanjankielisten maiden kulttuuri: kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri. Kielioppi: aiemmin opittujen rakenteiden kertausta ja täydentämistä, itsenäiset possessiivipronominit. 8. Yhteinen maapallomme (EAB38) Harjoitella puhumaan ja kirjoittamaan luonnosta ja eri yhteiskuntien toiminnasta. Sisältö Aihepiireinä oman maan ja espanjankielisten maiden yhteiskuntien toiminta ja maapallon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kielioppi: II konditionaali, subjunktiivin pluskvamperfekti, ehtovirkkeet III 6. MUUT KIELET 6.1 ESPANJA ABC (EAabc) KYL soveltavat kurssit 1. Espanjan perusteet (EA1) oppia espanjan kielen ääntäminen ja perusrakenteita oppia kertomaan itsestään espanjaksi ja tutustumaan toisiin oppia tuntemaan espanjaa puhuvien maiden kulttuuria saada nuoret innostumaan espanjan kielestä oppia selviytymään tavallisimmista jokapäiväisistä tilanteista jokapäiväisen elämäntilanteet matkailuun liittyvät tilanteet harrastustoimintaan liittyvät tilanteet Espanjan kieltä opetellaan kurssilla tekemällä harjoituksia, lukien ja keskustellen 6.2 LATINA (LA) KYL soveltavat kurssit Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. 1. Cursus primus (LA1) tehdä opiskelijalle ymmärrettäväksi latinan kielen vuosisatainen merkitys tuoda esiin latinan kielen merkitys nykykielille johdattaa opiskelija ymmärtämään antiikista periytyviä aineksia eurooppalaisissa kielissä ja kulttuurissa latinan kielen kieliopin perusrakenteet Rooman imperiumin historia pähkinänkuoressa Euroopan kulttuurihistorian eri vaiheita kuolemattomia lentäviä lauseita tärkeimmät roomalaiset runoilijat ja heidän pääteoksensa KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 13/49
Opiskellaan suppeasti latinan kieliopin keskeisiä rakenteita ja perussanastoa kommunikatiivistenkin harjoitusten avulla. Opitaan lentäviä lauseita ja niiden taustatarinoita. Tutustutaan muutamaan Rooman kulta-ajan kuuluisimpaan runoilijaan. Opetellaan lukemaan latinankielisiä runoja runomittaa noudattaen. 2. Cursus secundus (LA2) lisätä opiskelijan latinan kielen ja antiikin tuntemusta oppia ymmärtämään kreikkalais-roomalaisen kultuuriperinnön merkitys eurooppalaiselle kulttuurille laajempi lentävien lauseiden kokoelma antiikin runoilijoiden töitä katkelmia historiankirjoittajien teoksista esimerkkejä keski- ja uuden ajan latinan kielestä Apuneuvoja käyttäen opitaan ymmärtämään ja kääntämään muokattuja latinankielisiä tekstejä. Kurssityönä tehdään itsenäisesti lyhyehkö käännöstyö. 6.3 VENÄJÄ ABC (VEabc) KYL soveltavat kurssit Venäjän ABC-kurssi (VEabc) oppia kyrilliset kirjaimet ja venäjän kielen äänteet oppia ilmaisemaan itseään hyvin rajoitetusti venäjäksi rohkaista nuoria opiskelemaan ennakkoluulottomasti uusia kieliä jokapäiväisen elämäntilanteet matkailuun liittyvät tilanteet harrastustoimintaan liittyvät tilanteet Venäjän kieltä opetellaan kurssilla kommunikatiivisin menetelmin ja keinojen avulla. draaman 7. MATEMATIIKKA (MA) Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Pitkä oppimäärä ja lyhyt oppimäärä Matematiikan osaamista yhteiskunnassa tarvitaan pelkistetysti ammattilaistasolla ja kansalaistasolla. Ammattilaistason valmiuksia kehitetään matematiikan pitkässä oppimäärässä. Kansalaistason valmiusvaatimuksiin pyritään lyhyessä matematiikassa. Toisaalta lyhyen oppimäärän opiskelleen mahdollisuutta siirtyä myöhemmin matemaattisille aloille tuetaan kurssilla MAB8. Molempien oppimäärien suorittajille soveltuvia syventäviä kursseja ovat MAA11 ja MAB7. Oppimäärän vaihto Vaihdettaessa oppimäärää pitkästä lyhyeen opiskelijan suorittamat pitkän kurssit muunnetaan lyhyen kursseiksi pääsääntöisesti seuraavasti: KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 14/49
MAA1 MAB1 MAA2 MAB3 MAA3 MAB2 MAA6 MAB5 MAA7 MAB4 MAA8 MAB3 Valtakunnallisten kurssien suoritusjärjestys Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua opettavan opettajan kanssa. Valtakunnalliset kurssit arvioidaan asteikolla 4-10. Valtakunnallisten kurssien tavoitteet ja sisällöt, työmenetelmät ja arviointiperiaatteet ovat luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. 7.1 MATEMATIIKKA, pitkä oppimäärä (MAA) Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1) 2. Polynomifunktiot (MAA2) 3. Geometria (MAA3) 4. Analyyttinen geometria (MAA4) 5. Vektorit (MAA5) 6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) 7. Derivaatta (MAA7) 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) 10. Integraalilaskenta (MAA10) 11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11) 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) KYL syventävät kurssit 14. Pitkän matematiikan kertauskurssi (MAA14) pakollisten kurssien MAa1 MAA10 kokoava kertaus valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin Keskeiset sisällöt kertaustehtäviä eri kursseista eri kurssien sisältöjä yhdisteleviä tehtäviä preliminäärikoe laskuharjoitukset tunnilla ja kotona työskentely voi tapahtua pienryhmissä 15. Perusopetuksen matematiikan kertauskurssi (MAA0) Kurssin tavoitteena on, että lukioon tulevan opiskelija rutiinilaskutaso mahdollistaa pitkän (lyhyen) matematiikan menestyksekkään opiskelun. Keskeiset sisällöt Kurssilla kerrataan ja vahvistetaan matematiikan eri osa-alueiden hallintaa ja laskurutiineja. Laskuharjoitukset. KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 15/49
7.2 MATEMATIIKKA, lyhyt oppimäärä (MAB) Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) 2. Geometria (MAB2) 3. Matemaattisia malleja (MAB3) 4. Matemaattinen analyysi (MAB4) 5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) 6. Matemaattisia tutkimusmenetelmiä (MAB6) 7. Talousmatematiikka (MAB7) 8. Matemaattisia malleja II (MAB8) KYL syventävät kurssit 9. Lyhyen matematiikan kertauskurssi (MAB9) Pakollisten kurssien MAB1 MAB6 kokoava kertaus valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin Keskeiset sisällöt kertaustehtäviä eri kursseista eri kurssien sisältöjä yhdisteleviä tehtäviä preliminäärikoe laskuharjoitukset tunnilla ja kotona työskentely voi tapahtua pienryhmissä 8. BIOLOGIA (BI) Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Pääsääntöisesti kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, josta voidaan poiketa opettajan kanssa sopien. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10. Valtakunnallisten kurssien tavoitteet ja sisällöt, työmenetelmät ja arviointiperiaatteet ovat luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) 2. Solu ja perinnöllisyys (BI2) 3. Ympäristöekologia (BI3) 4. Ihmisen biologia (BI4) 5. Bioteknologia (BI5) KYL syventävät kurssit 6. Kertauskurssi (BI6) Kurssin suorittamisajankohta ja itseopiskelu Pääsääntöisesti kurssi suoritetaan pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien jälkeen ennen ylioppilaskirjoituksia. Perustellusta syystä (esim. osallistuminen syksyn ylioppilaskirjoituksiin) kurssille voi kuitenkin osallistua jo aikaisemmin. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti opiskellen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija omaksuu aiempaa yhtenäisemmän kuvan biologiasta tieteenä kertaa ja syventää tietojaan biologian keskeisistä aihepiireistä täydentää tietojaan aiemmilla kursseilla vähemmälle huomiolle jääneistä aihepiireistä KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 16/49
valmentautuu ylioppilaskirjoitusten reaalikokeeseen saa valmiuksia myös lukion jälkeisiin bioalan pääsykokeisiin ja opintoihin Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien joidenkin keskeisten kohtien kertausta, kuten ekologia ja ekosysteemien toiminta solut ja niiden toiminta perinnöllisyys ihmisen rakenne ja fysiologia geenitekniikan menetelmät Aiemmilla kursseilla vähemmälle huomiolle jääneitä aihepiirejä, kuten eliöiden luokittelu yksilönkehitys evoluution vaiheet immunologia biotekniikan tuotantomenetelmät Biologian reaalikoe tehtävätyypit perinnöllisyystehtävien tulkinta muihin aineistotehtäviin vastaaminen biologia ja ainerajat ylittävät tehtävät Kurssi toteutetaan pääosin oppilaskeskeisesti, esimerkiksi vanhoista ylioppilastehtävistä pidettävien alustusten muodossa. Vaikeiden aiheiden kohdalla käytetään myös luennointia. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, kun kaikki työt, raportit jne. on hyväksytty. 7. Työtapakurssi (BI7) Kurssin suorittamisajankohta ja itseopiskelu Kurssille voi osallistua, kun biologian 1. kurssi on suoritettu. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti opiskellen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu sekä teoriassa, että käytännössä biologisissa laboratoriotutkimuksissa käytettäviin työtapoihin tutustuu myös joihinkin biologisissa kenttätutkimuksissa käytettäviin työtapoihin tekee pienimuotoisia laboratorio- ja kenttätutkimuksia osaa tehdä työselostuksen tutustuu joihinkin tieteellisiin julkaisuihin ja ymmärtää tulosten julkistamisen merkityksen hankkii valmiuksia lukion jälkeisiin bioalan, kuten lääketieteen, hoitoalan, biotekniikan, ympäristöalan, maa- ja metsätalouden ja biologian opintoihin Esimerkkejä laboratoriotutkimuksista solujen, kudosten ja kokonaisten pieneliöiden mikroskopointi eläinten ja kasvien anatomia eliöiden elintoimintoja käsittelevät tutkimukset Esimerkkejä kenttätutkimuksista vesi- ja maaperänäytteiden otto kasvillisuuskartoitus ympäristöekologiset tutkimukset esim. indikaattorilajeja käyttäen Työselostukset ja tulosten julkistaminen Kurssi on luonteeltaan työkurssi, jossa pareina tai pienryhmissä tutustutaan käsiteltävien asioiden teoreettiseen taustaan ja sitten käytännössä harjoitellaan tutkimuksissa käytettäviä työtapoja. Työskentelyn vaiheet kuvataan työselostuksissa. Myös tutustumiskäyntejä esim. bioalan laboratorioihin voidaan tehdä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, kun sovitut työt on hyväksytysti suoritettu ja työselostukset sekä mahdolliset raportit (esim. tutustumiskäynneiltä) on jätetty. KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 17/49
9. MAANTIEDE (GE) Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Pääsääntöisesti kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, josta voidaan poiketa opettajan kanssa sopien. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10. Valtakunnallisten kurssien tavoitteet ja sisällöt, työmenetelmät ja arviointiperiaatteet ovat luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Sininen planeetta (GE1) 2. Yhteinen maailma (GE2) 3. Riskien maailma (GE3) 4. Aluetutkimus (GE4) KYL syventävät kurssit 5. Kartta- ja kertauskurssi (GE5) Kurssin suorittamisajankohta ja itseopiskelu Paras ajankohta kurssin suorittamiseen on ennen ylioppilaskirjoituksia. Kurssille voi kuitenkin osallistua, kun pakolliset kurssit on suoritettu. Kurssin itsenäinen suorittaminen on mahdollista vain erityisen pakottavista syistä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija valmentautuu ylioppilaskirjoitusten reaalikokeeseen syventää kartografian tietojaan ja taitojaan syventää paikkatietojärjestelmien tuntemustaan kertaa Suomen, Euroopan ja koko maailman perusnimistöä hahmottaa maailmaa aiempaa paremmin Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskeisten kohtien kertaus Maan planetaarisuuteen liittyvät ilmiöt ilmakehä, vesikehä, kivikehä, eliökehä ja niiden vuorovaikutus ihmisen toiminnan alueelliset piirteet Maantieteen reaalikoe tehtävätyypit karttatehtävien tulkitseminen muihin aineistotehtäviin vastaaminen maantiede ja ainerajat ylittävät tehtävät Kartat ja maailmankuvan kehitys kartografian historiaa kartoitus nykymenetelmin havainnollistaminen maantieteessä kartat aluesuunnittelussa, maankäytön ohjannassa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa Suomen, Euroopan ja maailman perusnimistöä Kurssi toteutetaan oppilaskeskeisesti portfoliomuotoisena. Työtapoina esim. yo-tehtäviin perustuvat esitelmät, paikkatieto-ohjelman avulla tehtävät työt ja tutustumiskäynnit raportteineen. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, kun portfolioon kerättävät työt, muistiinpanot, karttatulkinnat jne. on hyväksyttävästi tehty. Kurssin suorittaminen voi vaikuttaa korottavasti päästötodistuksen arvosanaan. KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 18/49
10. FYSIIKKA (FY) Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina. Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Fysiikan ainoa pakollinen kurssi FY1 suoritetaan ensin ja syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10. Valtakunnallisten kurssien tavoitteet ja sisällöt, työmenetelmät ja arviointiperiaatteet ovat luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1) 2. Lämpö (FY2) 3. Aallot (FY3) 4. Liikkeen lait (FY4) 5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5) 6. Sähkö (FY6) 7. Sähkömagnetismi (FY7) 8. Aine ja säteily (FY8) KYL syventävät kurssit 9. Kertauskurssi (FY9) Kurssin tavoitteena on kehittää fysiikan lukiokursseille ominaisia taitoja. Kurssi valmentaa opiskelijoita erityisesti ylioppilastutkinnon reaalikoetta varten. Kurssista on apua myös niille opiskelijoille, jotka pyrkivät sellaisiin oppilaitoksiin, joiden pääsykokeissa vaaditaan lukion fysiikan tietoja. Sisältö Kurssilla kerrataan fysiikan kurssien 1 8 (FY1 FY8) keskeiset sisällöt. Erityisesti keskitytään mekaniikkaan sekä sähkö- ja lämpöopin sisältöihin. Kurssimateriaalina käytetään aikaisempia reaalikoetehtäviä, preliminäärikokeita ja muita kertaustehtäviä. Tehtävät ovat pääosin laskutehtäviä, joiden yhteydessä kerrataan asiaan liittyvä teoria. KYL soveltavat kurssit 10. Tähtitiede (FY10) Kurssin tavoitteena on tähtitaivaan keskeisten ilmiöiden ja kohteiden oppiminen pääpiirteittäin. Sisältö Kurssilla tutustutaan tähtitaivaan kohteisiin alkaen aurinkokunnasta päättyen kosmologian eri vaihtoehtoehtoihin. Sisällön kannalta keskeisimpiä asioita ovat muun muassa aurinkokunnan synty, rakenne ja eritysominaisuudet, tähtien välinen avaruus, säteily, etäisyydet, galaksit, kvasaarit, kompaktit tähdet ja muuttujat. Myös astrobiologiset kysymykset voivat kuulua kurssin sisältöön. Lisäksi kurssiin kuuluu matemaattisia tähtitieteeseen kuuluvia perustehtäviä, kuten Keplerin lait. Kurssilla tehdään mahdollisesti vierailu lähialueen tähtitorniin. Kurssin työmenetelminä ovat luokkaopetus, ryhmätyöt, tähtien havainnointi (sään salliessa) ja mahdollinen vierailu johonkin lähialueen tähtitorniin. perusteet selvitetään kurssin alussa. 11. Fysiikan työkurssi (FY11) Oppilas tuntee fysikaalisia ilmiöitä ja lakeja KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 19/49
oppii tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia sekä arvioimaan tulosten luotettavuutta ja merkitystä osaa työskennellä turvallisesti ohjeita noudattaen kykenee vastuulliseen työskentelyyn niin itsenäisesti kuin ryhmissä. Kurssin sisältö vaihtelee ja kehittyy vuosittain. kokeellinen työskentely itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä raportointi keskusteleva opetus 11. KEMIA (KE) Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Pakollinen kurssi suoritetaan ensin. Syventävien kurssien suorittaminen numerojärjestyksessä on suositeltavaa. Muutoksista on syytä keskustella opettajan kanssa. Kurssi arvostellaan numeroin 4-10. Valtakunnallisten kurssien tavoitteet ja sisällöt, työmenetelmät ja arviointiperiaatteet ovat luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. Valtakunnallinen pakollinen kurssi 1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) 2. Kemian mikromaailma (KE2) 3. Reaktiot ja energia (KE3) 4. Metallit ja materiaalit (KE4) 5. Reaktiot ja tasapaino (KE5) KYL soveltavat kurssit 6. Kemian laborointikurssi (KE6) Oppilas tuntee aineiden ominaisuuksia tietää aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja sekä tämän perusteella osaa esittää kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla oppii tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia sekä arvioimaan tulosten luotettavuutta ja merkitystä osaa työskennellä turvallisesti ohjeita noudattaen kykenee vastuulliseen työskentelyyn niin itsenäisesti kuin ryhmissä. Kurssin sisältö vaihtelee ja kehittyy vuosittain. Kurssilla suoritettavia töitä ovat esimerkiksi sakkareaktiot titraus alkuaine analyysi pumpulin nitraus kemiallinen puutarha suhdekaavan määrittäminen KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 20/49