Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 1 (23) Aika 18.04.2018, klo 17:00-18:03 Paikka Valtuustosali Käsitellyt asiat 22 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 23 Pöytäkirjan tarkastus 24 Ympäristökierros 2018 25 Lausuntopyyntö Hämeenkyrön voima Oy, Voimalaitoksen ympäristöluvan muuttaminen 26 Ympäristölautakunnan linjaukset vesihuoltolain mukaisiin vapautushakemuksiin 27 Ei julkinen 28 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden lausuntopyyntö, MRL 161-163 :n mukainen hakemus viemärijohdon sijoittamiseksi, tila Lähderanta 108-416-1-67 29 Rakennuslupahakemus, Sasslinintie 49-11 (18-36-R), 108-407-1-62 30 VIRTA -hanke 31 Ilmoitusasiat
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 2 (23) Saapuvilla olleet jäsenet Kari Isokivijärvi, puheenjohtaja Sami Mäkelä Anna-Kaisa Immonen Jouni Laaksonen Miska Vesikko Erkki Norokorpi, varajäsen Kati Lahtinen, varajäsen Muut saapuvilla olleet Raija Vuorinen, toimistosihteeri, sihteeri Kaisa Pieniluoma, ympäristötarkastaja Helena Ylinen, kaavoitusarkkitehti Timo Mäkelä, rakennustarkastaja Satu Hyötylä, tekninen johtaja Poissa Johanna Martikainen Virpi Norokorpi Heidi Tulonen, kunnanhallituksen edustaja Allekirjoitukset Kari Isokivijärvi Puheenjohtaja Raija Vuorinen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 19.04.2018 19.04.2018 Erkki Norokorpi Miska Vesikko Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä toimistosihteerin työhuoneessa 20.4.2018 ja se on julkaistu Hämeenkyrön kunnan yleisessä tietoverkossa (www.hameenkyro.fi) kuntalain 140 :ssä säädetyllä tavalla 20.4.2018. Raija Vuorinen, toimistosihteeri
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 3 (23) 22 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 4 (23) 23 Pöytäkirjan tarkastus Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Päätös Valittiin Erkki Norokorpi ja Miska Vesikko.
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 5 (23) 24 Ympäristökierros 2018 HMKDno-2017-155 Valmistelija / lisätiedot: Kaisa Pieniluoma kaisa.pieniluoma@hameenkyro.fi ympäristötarkastaja Kansallismaisemasta ja ympäristöstä huolehtiminen sekä halu profiloitua vetovoimaisena asuinkuntana on osa kunnan strategiaa. Pirkanmaan vihreä helmi -status edellyttää kauniiden maisemien hoitoa ja pihapiirien kunnossapitoa siten enenevässä määrin. Maisemien hoito on pitkäjänteistä työtä ja vaatii talkoohengen elvyttämistä. Viime vuonna järjestetty Risurytinät - tapahtuma oli erittäin hyvä esimerkki siitä, miten talkootyöllä voidaan yhdessä hoitaa lähimaisemia. Ympäristölautakunta ja viranhaltijat ovat vuosittain suorittaneet ympäristökatselmuksia. Näillä säännöllisillä ympäristökierroksilla on myös saatu epäkohtia korjattua ja kannustettu niin kuntalaisia kuin yrityksiäkin siistimään epäsiistejä piha-alueita kuntoon sekä huomioimaan omaa ympäristöään. Lainsäädännöllisen taustan ympäristöjen siistimiseen tuovat mm. maankäyttöja rakennuslaki sekä jätelaki: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä (MRL 166, 167, 169 ). Jätelain (646/2011) 72 mukaan roskaamiskielto edellyttää, että: Ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto). Siisti maisemakuva lisää kaikkien kuntalaisten viihtyisyyttä ja hyvinvointia. Rakennusten kunto ja turvallisuus ovat seikkoja, joihin ympäristökierroksella on myös perinteisesti kiinnitetty huomiota. Ehdotus Esittelijä: Kaisa Pieniluoma, ympäristötarkastaja Esitän, että ympäristölautakunta päättää ympäristökierroksen toteutusajankohdan ja valitsee keskuudestaan kaksi jäsentä osallistumaan ympäristökierrokseen kaavoitusarkkitehdin, ympäristötarkastajan ja rakennustarkastajan/tarkastusinsinöörin lisäksi. Ympäristökierroksen toteutusajankohdasta ilmoitetaan noin viikkoa aiemmin paikallislehdessä. Katselmuksella tarkastellaan myös mitä muutoksia on edellisestä vuodesta tapahtunut. Katselmuksen toteuttava ympäristöraati valitsee lisäksi 1-3 poikkeuksellisen hyvin hoidettua piha-aluetta, joiden omistajille lähetetään katselmuksen jälkeen kehotteen sijasta kiitoslahja.
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 6 (23) Päätös Ympäristökierroksen osallistujiksi valittiin lautakunnan jäsenet Jouni Laaksonen ja Johanna Martikainen sekä viranhaltijoista kaavoitusarkkitehti Helena Ylinen, ympäristötarkastaja Kaisa Pieniluoma ja tarkastusinsinööri Pauli Mikkola. Ympäristökierros pidetään 9.5.2018. Tiedoksi valitut henkilöt
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 7 (23) 25 Lausuntopyyntö Hämeenkyrön voima Oy, Voimalaitoksen ympäristöluvan muuttaminen HMKDno-2018-294 Valmistelija / lisätiedot: Kaisa Pieniluoma kaisa.pieniluoma@hameenkyro.fi ympäristötarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Hämeenkyrön Voima Oy:n voimalaitoksen ympäristöluvan muuttamisesta, dnro LSSAVI/6111/2017. Lausunto tulee antaa aluehallintovirastolle 25.4.2018 mennessä. Hämeenkyrön voimalaitos sijaitsee Metsä Board Kyron kartonkitehtaan alueella ja tuottaa prosessihöyryä kartonkitehtaalle ja kaukolämpöä Hämeenkyrön kaukolämpöverkkoon sekä lisäksi sähköä. Hämeenkyrön Voima Oy hakee varakattilan (K6) polttotehon alentamista tasolle alle 50 MW ja sen myötä ympäristöluvan muutosta sekä lupamääräysten tarkistamista. Voimalaitos koostuu kolmesta eri energiantuotantoyksiköstä; biokattilasta (K8), varakattilasta (K6) sekä kaasuturbiinista (G7). Polttoaineteholtaan 80 MW:n varakattila (K6) toimii nykyisen biokattilan varalla ja on käytössä lähinnä huoltoseisokkien aikana tai vastaavissa tilanteissa. K6-kattilan polttoaineena käytetään maakaasua, mutta kattilassa on mahdollista polttaa myös kevyttä ja raskasta polttoöljyä. Polttoöljyjen käyttömahdollisuus halutaan säilyttää poikkeuksellisia tilanteita varten. Varakattilan tehoa pienennetään vastaamaan paremmin nykyistä käyttötapaa ja Metsä Board Kyron paperikoneen sulkemisen myötä muuttunutta tarvetta. Tehon pienentäminen on suunniteltu tehtävän vuonna 2020 ja sen jälkeen varakattilan polttoaineteho olisi 49,5 MW. Tehon pienennys tehdään automaatiojärjestelmän muutoksilla. Muutoksen myötä varakattila kuuluu jatkossa PiPo-asetuksen (VNA 1065/2017) soveltamisalaan. K6-kattila on ilmoitettu 1500 käyttötunnin rajoitteen piiriin siirtymäsuunnitelman jälkeen eli 1.7.2020 alkaen. K6-kattilan vaikutus voimalaitoksen kokonaispäästöihin on pieni alhaisen käyntiajan takia. Kattilan vuosittainen käyntiaika on alle 500 h normaalina toimintavuotena. Muutoksen myötä hakija esittää muutoksia myös tarkkailusuunnitelmaan, joka päivitetään ja hyväksytään ennen varakattilan tehon muutosta. Hakijan mukaan kattilan tehon alennus ja kattilan siirtyminen suuria polttolaitoksia koskevan asetuksen (VNA 936/2014) piiristä pieniä polttolaitoksia koskevan asetuksen (VNA 1065/2017) piiriin ei tule lisäämään päästöjä nykytilanteeseen verrattuna. Oheismateriaali: Avin ympäristölupapäätös 2.10.2015, ympäristöluvan muutoshakemus 21.11.2017, muutoshakemuksen täydentäminen 23.2.2018, hakemuskuulutus 22.3.2018 ja päästömittausraportti 23.9.2014 Ehdotus Esittelijä: Kaisa Pieniluoma, ympäristötarkastaja Hämeenkyrön Voima Oy:n hakee muutosta vastaamaan voimalaitoksen nykyistä käyttötapaa ja tarvetta. Varakattilan (K6) käyttö on nykyisellään vähäistä, mutta sen merkitys huoltoseisokkien ja mahdollisten
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 8 (23) muiden poikkeustilanteiden varalta on ilmeisen tärkeä. Kattilan K6 polttoaineena ei ole vuoden 2000 jälkeen käytetty raskasta polttoöljyä, silti käyttö halutaan jatkossakin sisällyttää lupaan. Varautuminen markkinoiden ja tilanteiden muutoksiin on taloudellisesti ymmärrettävää, mutta toiminnassa oli toivottavaa jatkossakin pyrkiä minimoimaan nestemäisten polttoaineiden käyttöä. Muutoksen jälkeen päivitettäessä tarkkailusuunnitelmaa tulee huomioida, että seuranta on voimalaitoksen toimintaan nähden riittävän laajuista toiminta ja sijainti huomioiden. Muutos Supo-asetuksesta (VNA 936/2014) Pipo-asetuksen (VNA 1065/2017) piiriin ja sen vaikutukset päästöihin ja niiden rajoittaminen jää lupaviranomaisen harkittavaksi. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 9 (23) 26 Ympäristölautakunnan linjaukset vesihuoltolain mukaisiin vapautushakemuksiin HMKDno-2018-148 Valmistelija / lisätiedot: Satu Hyötylä satu.hyotyla@hameenkyro.fi tekninen johtaja Liittämisvelvollisuus vesihuoltolain mukaan toiminta-alueella vesi- ja viemäriverkostoon määräytyy 31 päivään joulukuuta 2018 asti vesihuoltolain (681/2014) siirtymäsäännöksen mukaisesti voimassa olleen vesihuoltolain (119/2001) vanhan 10 mukaisesti, jos vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet on vahvistettu ennen lain muutosta ja laitos on ryhtynyt toimenpiteisiin vesihuollosta huolehtimiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että taajaman ulkopuolella toiminta-alueella ei ole käytössä uudistuksen tuomia helpotuksia liittämisvelvollisuuteen, vaan kaikkien toiminta-alueella olevien kiinteistöjen tulee liittyä verkostoon. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää hakemuksesta toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen vapautuksen 10 :ssä tarkoitetusta kiinteistön liittämisvelvollisuudesta uudistetun vesihuoltolain 11 :ssä pykälässä säädetyin perustein. Ennen vapautuksen myöntämistä on varattava tilaisuus tulla kuuluksi: vesihuoltolaitokselle ja kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Sitä ennen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä vapauttamisesta kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto (lausunto Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon yksiköltä, Pirteva). Vesihuoltolain mukaan vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuvat kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy. Vapauttaminen liittämisvelvollisuudesta ei saa vaarantaa vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toimintaalueella. Lisäksi kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely on hoidettava ympäristönsuojelulaissa (16 luku) säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Vapautuksen myöntäminen edellyttää, että em. kolme asiaa täyttyvät. Kunnanhallitus on 22.8.2016/75 tehnyt ohjeellisen päätöksen vapautuksen myöntämisen periaatteista viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta. Ympäristölautakunta on päätöksellään 16.11.2016/48 päättänyt delegoida päätösvallan vesihuoltolain 11 :n mukaisissa asioissa (vapautukset liittymisvelvollisuudesta) ympäristötarkastajalle. Vapautusperusteista on ollut paljon keskustelua. Osa vapautushakemuksista on ns. vanhentunut, koska hakijat ovat liittyneet viemäriverkostoon. Käsittelyn ja hakijoidenkin kannalta olisi selkeää, että vapautusperiaatteet olisivat mahdollisimman yksinkertaiset ja selkeät.
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 10 (23) HALLITUS antaa vapautuksen myöntämisen periaatteista seuraavat ohjeet ympäristölautakunnalle ja tekniselle lautakunnalle sekä tekniselle johtajalle ja ympäristötarkastajalle. Vapautus voidaan pääsääntöisesti myöntää toistaiseksi mikäli: kiinteistö on asumaton, asuinkelvoton tai muutoin todistetusti poissa käytöstä, tai kiinteistön jätevesimäärä on vähäinen (kantovesi tai muu erittäin vähäinen veden käyttö alle 20 m 3 /vuosi tai vapaa-ajankiinteistöllä veden käyttö alle 10 m 3 /vuosi) eikä sisällä käymäläjätevesiä (asianmukainen kuivakäymälä), tai Kiinteistön tarkoituksenmukaiset enimmäisliittymiskustannukset kokoomaviemäristä ovat enintään 10 000 euroa + kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen liittymismaksu/kiinteistö. Tarkoituksenmukaiset enimmäiskustannukset sidotaan rakentamiskustannusideksiin. Vesihuoltolaitos määrittelee toiminta-alueella 10 000 euroa/kiinteistö kustannusrajan. 10 000 euroa/kiinteistö kustannusraja tarkoittaa sitä mihin tai mille kiinteistölle asti liittymä tehdään.tämän rajan takana liittymän haluavat kiinteistöt maksavat lisäksi rajan jälkeen syntyvät liittymiskustannukset kokonaisuudessaan sekä osuutensa kokoomaviemäristä. Liittymiskustannusten, 10 000 euroa rakentamiskustannukset + kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen liittymismaksu, ylittyessä rakentamisen aikana, johtuen vesihuoltolaitoksen arviointivirheestä, vesihuoltolaitos maksaa 10 000 euron ylimenevät rakentamiskustannukset. Toistaiseksi myönnetyt vapautukset ovat voimassa, kunnes kiinteistön käyttö muuttuu ja/tai siellä alkaa muodostua jätevesiä ilmoitettua enemmän. Vapautus voidaan pääsääntöisesti myöntää määräaikaiseksi, mikäli: Kiinteistöllä on kunnan ympäristönsuojelumääräyksien mukainen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Jäteveden käsittelyjärjestelmää käytetään ja huolletaan oikein ja toimenpiteistä pidetään huoltopäiväkirjaa. Vapautusta voidaan myöntää siihen asti kunnes jätevesijärjestelmän käytössäoloaika on 15 vuotta. 15 vuoden järjestelmän käytön jälkeen liittyjä voi hakea vapautusta viiden vuoden välein kaksi kertaa, joilloin suurin mahdollinen käytössäoloaika on 25 vuotta, mikäli kiinteistön omistaja osoittaa luotettavasti jätevesijärjestelmän toimivuuden ulkopuolisen asiantuntijan ottamalla näytteellä ja näytteen perusteella antamallaan lausunnolla. kiinteistö sijaitsee pohjavesialueella, kaikki jätevedet johdetaan ylitäytönhälyttimellä varustettuun umpisäiliöön, käytössä alle 10 v, tällöin siirtymäaika 5 vuotta vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve ja käyttö, (vähäinen vedenkulutus alle 20 m 3 /vuosi). Vapautuksen myöntäminen edellyttää, että kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely on hoidettava kulloinkin voimassa olevien lakien ja asetusten mukaisesti. Ehdotus Esittelijä: Kaisa Pieniluoma, ympäristötarkastaja
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 11 (23) Vapautushakemuksia käsitellessä on tullut esiin, että tapaukset ovat hyvin erilaisia. Viranhaltijalle on syytä jättää asiassa harkintavaltaa. Ympäristölautakunnan on kuitenkin syytä ohjata päätöksentekoa. Vapautukset tulee käsitellä seuraavien periaatteiden mukaan: Syy vapautuksen hakemiseen on aina esitettävä. Vapautus voidaan myöntää ainoastaan silloin, jos: 1) Liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy; 2) Vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sekä 3) lisäksi: a) vesijohtoon liittämisestä vapautettavalla kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä tai b) jätevesiviemäriin liittämisestä vapautettavan kiinteistön jätevesien kokoaminen ja käsittely voidaan järjestää niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Eli kaikkien kolmen kohdan on toteuduttava. Kohtuuttomiksi kustannus voidaan arvioida, mikäli kiinteistökohtaisesti arvonlisäveroton kustannus nousee yli 10.000 euron liittymismaksun lisäksi. Vähäinen tarve on esimerkiksi, mikäli kiinteistöllä on kantovesi, niin ei tarvita viemäröintiäkään, koska käytetyn veden määrä on arvattavasti pieni. Kohdan 2 mukaisen arvioinnin tekee vesihuoltolaitos. Vapautus myönnetään pääsääntöisesti vain määräaikaisesti, mutta viranhaltijan niin harkitessa myös toistaiseksi. Toistaiseksi vapautus voidaan myöntää mm. jos kyseessä on asuinkelvoton käytöstä poistettu rakennus. Hakijan on hakemuksessa esitettävä tiedot päätöksenteon pohjaksi. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi ympäristötarkastaja
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 12 (23) 28 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden lausuntopyyntö, MRL 161-163 :n mukainen hakemus viemärijohdon sijoittamiseksi, tila Lähderanta 108-416-1-67 HMKDno-2018-207 Valmistelija / lisätiedot: Pauli Mikkola, Jari Luoma pauli.mikkola@hameenkyro.fi, jari.luoma@hameenkyro.fi tarkastusinsinööri, kunnallistekniikan rakennuspäällikkö Ympäristölautakunta päätti 21.2.2018 useista MRLn mukaisista viemärin-, vesijohdon sekä laitteiden sijoittamisista. Yksi maanomistaja on valittanut hallinto-oikeuteen päätöksestä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyytää ympäristölautakunnan lausuntoa hallinto-oikeuteen tehdyn valituksen johdosta. Maanomistaja on valittanut sekä sijoittamisesta että esittänyt täytäntöönpanokieltoa päätökselle. Hallinto-oikeus on antanut välipäätöksen täytäntöönpanokieltoa koskevassa valituksessa ja päättänyt, että se hylkää valituksen täytäntöönpanon kieltämisestä. Maanomistaja vetoaa valituksessaan siihen, että kiinteistöllä ei ole vesijohtoa eikä viemäriä, koska kiinteistöllä on kuivakäymälä ja juomavesi tuodaan mukana ja muu käyttövesi otetaan järvestä. Vesihuoltolaitoksen lausunto: Valituksen kohteena oleva paineviemäri (kokoojaviemäri) mahdollistaa kahden naapurikiinteistön (108-416-1-68 ja 108-416-1-69) liittämisen kunnan jätevesiviemäriin. Molemmat kiinteistöt ovat jo tehneet liittymissopimukset jätevesiviemäriin liittymisestä. Tila Lähderanta 108-416-1-67 sijaitsee paineviemärin tienalituskohdan ja kahden viemäriin liittyneen naapurikiinteistön välissä niin ettei sitä voi kiertää. Hämeenkyrön kunnan vesihuoltolaitoksen projektikoordinaattori Risto Kivimäki on käynyt 10.3.2018 tilalla Lähderanta 108-416-1-67 neuvottelemassa viemärin sijainnista ko. tontilla. Paikalla neuvottelemassa olivat myös kiinteistön omistajat. Neuvottelun tuloksena osapuolet yhdessä löysivät paineviemärille Dn 63 sopivan sijoituspaikan, joka eroaa hieman ympäristölautakunnan päätöksen 21.2.2018 mukaisesta sijainnista. Paineviemäri rakennettiin omistajien suostumuksella sovittuun paikkaan viikolla 11. Oheismateriaali: lausuntopyyntö ja välipäätös diaarinro 00464/18/4120 Ehdotus Esittelijä: Timo Mäkelä, rakennustarkastaja Ympäristölautakunta esittää edellä olevan lausuntonaan hallinto-oikeudelle ja esittää, että valitus hylätään. Päätös Hyväksyttiin.
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 13 (23) Tiedoksi Hämeenlinnan hallinto-oikeus (hameenlinna.hao@oikeus.fi)
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 14 (23) 29 Rakennuslupahakemus, Sasslinintie 49-11 (18-36-R), 108-407-1-62 HMKDno-2018-295 Valmistelija / lisätiedot: Timo Mäkelä timo.makela2@hameenkyro.fi rakennustarkastaja Liitteet 1 Toimenpideselvitys ja lupaehdot.pdf Lypsykarjanavetan laajentaminen sekä uuden lietesäiliön ja laakasiilon tekeminen. Ehdotus Esittelijä: Timo Mäkelä, rakennustarkastaja Jaskaran maatalousyhtymän rakennuslupahakemus pihaton laajentamiseen sekä uuden lietesäiliön ja laakasiilon tekemiseen hyväksytään liitteessä mainituin ehdoin. Perustelut Rakennuslupa, MRL 125 Päätös Hyväksyttiin. Päätös annetaan julkipanon jälkeen 26.4.2018. Tiedoksi Jaskaran maatalousyhtymä, rakennusvalvonta
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 15 (23) 30 VIRTA -hanke HMKDno-2018-317 Valmistelija / lisätiedot: Kaisa Pieniluoma kaisa.pieniluoma@hameenkyro.fi ympäristötarkastaja VIRTA-hanke eli virtavesien ja taimenkantojen parantamishanke Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina 2018-2021 on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n käynnistämä hanke. Hankkeessa on mukana ja rahoittamassa noin 10 kuntaa, kalastusalueita ja ELY-keskus, lisäksi Pirkanmaan liitolta ja yksityiseltä sektorilta haetaan tukea. EKOenergia Ympäristörahastolta ja R.Erik ja Bror Serlachiuksen säätiöltä hanke on saanut rahoitusta. Rahoitussuunnitelmassa kuntien vuosittaiseksi rahoitusosuudeksi on laskettu 3 000 euroa. Kunnan taloudellinen tuki kohdistetaan kyseisen kunnan alueella sijaitsevien virtavesien tilaa parantaviin toimenpiteisiin. Hankkeen tavoitteena on laatia kunnostussuunnitelmia ja toteuttaa virtavesikunnostuksia. Hankkeessa pyritään myös kiinnittämään huomiota kunnostustoimien vaikutusten arviointiin. VIRTA-hankkeen aikana järjestetään talkookunnostustapahtumia, joiden ensisijainen tavoite on muodostaa kunnostettaviin kohdevesistöihin taimenelle soveltuvia kutusorakoita. Talkootapahtumat järjestetään yhteistyössä kalastusalueiden ja osakaskuntien kanssa. Kunnostustoimien arvioinnin johdosta KVVY sähkökoekalastaa kaikki kunnostettavat kohteet ennen ja jälkeen kunnostusten. Hankkeessa toteutetaan mm. koneellisia kunnostuksia, taimenen T-ankkurimerkintää ja PIT-merkkitutkimusta sekä jatketaan alkuperäisten taimenkantojen kartoitustyötä. Lisäksi hankkeen aikana on tarkoitus toteuttaa toimenpiteitä hankealueella esiintyvien toutainkantojen tilan vahvistamiseksi. Tiedotus on tärkeä osa hanketta sekä yhteistyö kalastusalueiden, yhdistysten ja viranomaisten kanssa. KVVY on alustavasti esittänyt, että Hämeenkyrön kunnan taloudellinen tuki ohjattaisiin esim. Lavajoen ja Prentinjoen virtavesi-inventointeihin ja sähkökoekalastuksiin. Oheismateriaali: KVVY:n kirje 511/17, Virtavesien ja taimenkantojen parantamishanke Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina 2018-2021 Ehdotus Esittelijä: Kaisa Pieniluoma, ympäristötarkastaja Hämeenkyrössä on tehty töitä jokihelmisimpukan eli raakun elinolojen parantamiseksi Kolmen helmen joet -hankkeessa. Hankkeessa on myös raakun väli-isännän eli taimenen elinvoimaisuuden ja suotuisan suojelun tason turvaaminen ollut tärkeää. VIRTA-hankkeeseen osallistuminen tukee taimenkantojen elinolojen ja lisääntymisen turvaamista sekä virtavesien parantamista myös muilla kuin raakkujoilla. Ympäristölautakunta sitoutuu osallistumaan VIRTA-hankkeeseen ja pitää tärkeänä, että kunnan rahoitus kohdistuu KVVY:n esittämien toimien lisäksi talkookunnostuksiin Lavajoki-Rokkakoskenjoki-Muotialanjoki alueelle sekä
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 16 (23) Prentinjoelle ja Turkimusojalle. Hankkeeseen sitoudutaan aluksi vuosiksi 2018-2019. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi tekninen lautakunta, KVVY/Heikki Holsti
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 17 (23) 31 Ilmoitusasiat Ympäristölautakunnalle tiedoksi annettavat asiat: 1. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto 22.2.2018 dnro PIRELY/6939/2015: Lausunto YSL 80 :n mukaisesta arvioinnista, Hämeenkyrön Voima Oy, biovoimalaitos Hämeenkyrö. ELY-keskus katsoo, että Hämeenkyrön Voiman voimalaitoksen toiminta on ns. sivutoiminta, eikä ympäristöluvan tarkistamisen tarvetta YSL 80 :n perusteella arvioida tässä vaiheessa, vaan vasta päätoiminnan (massa- ja paperiteollisuus) uusien BAT-päätelmien julkaisemisen yhteydessä. 2. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n julkaisu 791: Pappilanjoen ja Siuron reitin kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2016. Tulosten mukaan ahvenen ja hauen elohopeapitoisuudet olivat edellisiä vuosia matalampia. Kirkkojärveltä pyydettyä haukea voi syödä viikossa noin 457 610 grammaa, ilman että suositeltu raja-arvo ylittyisi. Kalatuotteille asetettu enimmäismäärä ei kuitenkaan ylittynyt kummallakaan kalalajilla (ahven ja hauki). Julkaisu on tallennettu Virtaan. 3. CO 2 -raportti, Hämeenkyrön kasvihuonekaasujen päästöt vuosilta 2009 2016 sekä ennakkotieto vuodelta 2017. Julkaisu on tallennettu Virtaan. 4. Viranhaltijapäätöksiä Ympäristötarkastaja: 23.2.2018 1; Metsä Forest, päätös YSL:n 118 :n mukaisesta meluilmoituksesta 14.3.2018 2; Päätös YSL:n 119 :n mukaisesta ilmoituksesta, JST Kuljetuspalvelut Oy Maankäyttöinsinööri: 28.2.2018 2; Tontin varaus- ja myyntipäätös, Mahnalan asemakaava-alue kortteli 103 tontti 2 1.3.2018 3; Tontin varaus- ja myyntipäätös, Mahnalan asemakaava-alue kortteli 102 tontti 5 1.3.2018 4; Tontin varaus- ja myyntipäätös, Mahnalan asemakaava-alue kortteli 102 tontti 6 12.3.2018 5; Tontin varaus- ja myyntipäätös, Ahrolantien asemakaava-alue kortteli 516 tontti 13 16.3.2018 6; Tontin varaus- ja myyntipäätös, Mahnalan asemakaava-alue kortteli 104 tontti 3 10.4.2018 7; Tontin varaus- ja myyntipäätös, Mahnalan asemakaava-alue kortteli 102 tontti 4 Rakennustarkastaja: Rakennustarkastajan viranhaltijapäätökset ajalta 29.11. - 31.12.2017 :t 193-202 ja ajalta 1.1-3.4.2018 :t 1-40. Luettelo Virran työtilassa. 5. Kaavasuunnittelija Anna-Kaisa Anttila on irtisanoutunut virastaan 2.4.2018 alkaen. 6. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyyntö LSSAVI/4700/2017. Ympäristötarkastaja on antanut pyydetyn lausunnon 6.4.2018 ja se on luettavissa Virrassa.
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 18 (23) 7. Pirkanmaan Ely-keskuksen lausunto 6.4.2018 (PIRELY/9845/2017); Sähkömaakaapelien asentaminen Pukarajoen alitse Sastamalassa. Lausunto on Virrassa. 8. Pirkanmaan Ely-keskuksen lausunto 6.4.2018 (PIRELY/1623/2018); Vesistökaapelien asentaminen Matalus-Pinsiön -joen alitse, Nokia ja Hämeenkyrö. Lausunto on Virrassa. 9. Kadonneen helmen metsästys -hanke on saanut EKOenergian ympäristörahastolta 36 000 euron rahoituksen. Hankkeen tavoitteena on parantaa raakun suojelun tasoa ja toteuttaa paikkatietoihin perustuen menetelmä, jolla potentiaalisia raakkujokia ja -puroja voidaan jatkossa kartoittaa Suomessa. 10. Sasi-Mahnala-Laitila-Metsäkulma -osayleiskaava etenee. Eri osapuolilta saadut tavoitteet on koottu raportiksi, jonka luonnos esiteltiin ohjausryhmälle 10.4. ja yleisötilaisuudessa 12.4. Raportti on tarkoitus esitellä kunnanhallitukselle loppukeväällä. Kaavaa varten on laadittu saavutettavuustarkastelu ja luontotietojen esiselvitys. Maisemaselvitystä ja kulttuuriympäristöselvitystä laaditaan parhaillaan. Kulttuuriympäristöselvityksen maastokäynnit tehdään kevään aikana (Mia Saloranta). 11. Pirkanmaan joukkoliikenteen solmupysäkeistä ja liityntäpysäköinnistä pidettiin työpaja ja haastattelu, joihin Ylinen osallistui (järjestäjät Pirkanmaan liitto, ELY ja Liikennevirasto). 12. Kunnassa on alettu varautua ohitustien investointipäätökseen: mitä työvaiheita ja resursseja se kunnalta tulee vaatimaan (työryhmässä on kunnan viranhaltijoita ja yrityspalveluiden edustaja). 13. Viime aikaisia maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyviä yleisötilaisuuksia ovat olleet mm. HINKU-tiekartan iltaseminaari (27.3. Silta), kyläasiamieshankkeen ja yrityspalveluiden järjestämä kyläilta (3.4. Koskilinna), Mahnalan uusien rakentajien infoilta (4.4. Jyväpirtti). 14. Avoinna olleeseen kaavasuunnittelijan virkaan saatiin 7 hakemusta, mutta koska joukossa oli niin paljon kokemattomia hakijoita, hakua päätettiin jatkaa kuukaudella. 15. Eteläntien itäpään asemakaavamuutos esitetään asetettavaksi valmisteluvaiheena nähtäville, kunnanhallitus 23.4. 16. Kuntaliiton julkaisu: Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen opas luottamushenkilöille. Opas on tallennettu Virtaan. Ehdotus Lautakunta merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. Päätös Ilmoitusasiat merkittiin tiedoksi.
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 19 (23) Muutoksenhakukielto 22, 23, 24, 25, 28, 31 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: - vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 ) - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.)
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 20 (23) Oikaisuvaatimus 26 Oikaisuvaatimusohje Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen saa tehdä: - se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä - kunnan jäsen Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava Hämeenkyrön kunnan kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä, kello 15.00 mennessä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Oikaisuvaatimusviranomainen Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Hämeenkyrön kunnan ympäristölautakunta. Postiosoite: Härkikuja 7, 39100 Hämeenkyrö Sähköpostiosoite: kirjaamo@hameenkyro.fi Puhelinnumero: 03-565 23000
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 21 (23) Oikaisuvaatimus 29 Oikaisuvaatimusohje Valitusosoitus Rakennuslupa Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella. Valitusoikeus on: 1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla; 2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa; 3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä; 4) kunnalla Valitusviranomainen Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle: Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi fax: 029 56 42269 puh: 029 56 42200 Valitusaika Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä kirjallisesti kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Päätökseen saa hakea muutosta kirjallisella valituksella se, johon päätös kohdistuu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Lisäksi valitusoikeus on maaaineslain 20 :n mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: - päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; - päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai - päätös on muutoin lainvastainen. Valituksen sisältö ja liitteet Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 22 (23) Valitukseen on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä jo aiemmin ole toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valitukseen valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä. Valituksen toimittaminen Valitus on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle niin ajoissa, että ne ovat perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa valitusviranomaiselle joko viemällä ne henkilökohtaisesti, asiamiestä tai lähettiä käyttäen taikka lähettämällä ne postissa, telekopiona tai sähköpostilla. Asiakirjojen lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa.
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2018 23 (23) Oikaisuvaatimus 30 Oikaisuvaatimusohje Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen saa tehdä: - se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä - kunnan jäsen Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava Hämeenkyrön kunnan kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä, kello 15.00 mennessä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimus tehdään päätöksen tehneelle viranomaiselle. Postiosoite: Härkikuja 7, 39100 Hämeenkyrö Sähköpostiosoite: kirjaamo@hameenkyro.fi Puhelinnumero: 03-565 23000