YHTEENVETO PORVOON KOULUVERKOSTOSELVITYS PÄIVITYS 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO



Samankaltaiset tiedostot
KOULUVERKKOSELVITYSTYÖRYHMÄN VÄLIKATSAUS 2016

TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kh TAe2017 TS 2018 TS 2019 SIVISTYSTOIMI. Tehtäväalueet TP 2015 TA 2016 Kh TAe2017

Koulujen Kapasiteettilaskenta. Porvoo Juho Innanen Analyytikko, Vertikal

PORVOON KAUPUNKI, SIVISTYSTOIMI. Liit 9 b2 RUOTSINKIELISET KOULUT KEHITYSEHDOTUS

Sivistystoimi Bildningssektorn TP/BS 2015 TA/BU2016 Kehys/Ram TAe BUf 2017 TS/EP 2018 TS/EP 2019

PORVOON KAUPUNKI, SIVISTYSTOIMI. Liit 9 b1 RUOTSINKIELISET KOULUT NYKYTILANNE

Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017

Entisen Vuolijoen kunnan alue

Porvoon koulukuljetustarpeet lukukaudella , Koululiitu analyysi

MÄNTSÄLÄN KUNNAN KOULUVERKKOSELVITYS

Toimintakate

TOLKIS SKOLAN LAAJENNUS- JA PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITTELUVAIHEEN KUSTANNUSARVION JA LUONNOSSUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN

Porvoon Nuorisovaltuuston kokous

LIITE 12 KOULUKOHTAISET TIEDOT. SUOMENKIELISET KOULUT (20 sivua) RUOTSINKIELISET KOULUT (19 sivua)

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

Kråkö skola, Sannäs skola, Grännäs skola. Toiminta tapahtuu kahdessa rakennuksessa, mutta esimerkiksi ruokailu järjestetään päärakennuksessa.

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET

Vertikal Oy Esko Sainio ja Simo Pokki Porvoon perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen talouden kehitys /2021

Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus

Espoon kaupunki Pöytäkirja Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina ja

TUORILA KERKKOO SELVITYKSEN LOPPURAPORTTI

Perus- ja esiopetuksen tilantarpeen tunnusluvut

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta

Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE

Ruotsinkielistä kouluverkkoa koskeva lisäselvitys

Yli-Maarian koulu. YMA ja Moision yksikkö

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko

Etunimi Sukunimi

Kuulemistilaisuus

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto

Kouvolan kaupungin perusopetuksen kehittäminen valtuustokaudella

TA2018 Tehtäväalueet TP2016 TA2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys

Haapaveden kaupungin kouluverkon kehittäminen Kouluverkkovaihtoehtojen oppilasvaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset

Chydeniuksen koulun esiselvitys

Liite 1: Oppilasmäärät alueen kouluissa Liite 2: Laskentamallin perusteet ja koulujen sijainti alueella

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan Ruotsinkylän koulun tulevaisuudesta. Kuuleminen Ruotsinkylän koulun huoltajille

RAPORTTI. Gymnasiet Grankulla samskola tilaselvitys. Kauniaisten kaupunki Juha Heino Arkkitehti SAFA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Perusopetuksen kouluverkkoselvitys 2015 (Yleisötilaisuus ) LUONNOS

LUONNOS : TOLKIS SKOLAN JA PÄIVÄKODIN RAKENTAMINEN

VAIHTOEHTO, NYKYTILA (VE

Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh Juha Nurmi, puh

Vaativan erityisen tuen opetuksen Toimintasuunnitelman laatiminen. Lempäälä

Selvitys Porvoon ruotsinkielisestä kouluverkosta

Koulujen tilatehokkuutta metsästämässä

Lukuvuosi Esi- ja perusopetuksen opetustunnit (tuntikehys) SIVISTYSTOIMI, OPETUSPALVELUT rehtorit , sivistyslautakunta 27.3.

Perusopetuksen seutuvertailu

Läntisen alueen palveluverkkoselvitys. Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

TAIVALKUNNAN JA VAHALAHDEN KOULUJEN TULEVAISUUS

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41?

Ylä-Malmin alueen koulupalvelut Asukasilta

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden asukasilta ( tarkistettu versio)

Vuosaaren alueen palveluverkko. Asukasilta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35

Nätkin koulun koulumuoto syksystä alkaen

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginhallitus Sj/

GRÄNNÄS SKOLAN UUDISRAKENNUKSEN JA PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITTELUVAIHEEN KUSTANNUSARVION JA LUONNOSSUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN

LAAJUUS. LIIKUNTASALILAAJENNUKSEN JÄLKEEN Mitoitusoppilasmäärä (5)

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

L O V I I S A N K A U P U N K I SIJOITUKSEN VAIHTOEHTOTARKASTELU

TAMMELAN KOULUVERKKOPÄÄTÖKSEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET

Palveluverkon uudistaminen. Kuulemistilaisuus

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi.

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT

TOLKIS SKOLAN LAAJENNUS- JA PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITTELUVAIHEEN KUSTANNUSARVION JA LUONNOSSUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN

TOIMINTASUUNNITELMA

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja

Porin kaupungin kouluverkon muutosesitys

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014

KAUPUNGINJOHTAJAN TALOUSARVIOESITYS MUUTOKSIA TOIMIALOILLA JA INVESTOINNIT

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg

Kosken koulukeskuksen hankesuunnitelman valmistelun tilannekatsaus

KIELIOHJELMA SUOMENKIELISISSÄ KOULUISSA

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79

Porvoon Uusi kunta-selvitys, vaihe 1. Vertikal Oy Simo Pokki, Esko Sainio, Hanne Koskiniemi

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja

Talousvaikutusten arviointia. Melalahden, Vehkalammin ja Riistaveden koulut Juantehtaan, Muuruveden ja Juankosken koulut Vehmersalmen koulu

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Espoon kaupunki Pöytäkirja Henttaa-Suurpellon alueen perusopetuksen järjestäminen alkaen

Transkriptio:

KOULUVERKKOSELVITYS Päivitys 17.9.2009

PORVOON KOULUVERKOSTOSELVITYS PÄIVITYS 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO... 1 1 SELVITYKSEN LAATIMINEN... 2 1.1 TYÖRYHMÄ... 2 1.2 LÄHTÖKOHTA JA TYÖN KULKU... 3 1.3 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT JA KÄYTÖSSÄ OLLEET ASIAKIRJAT... 3 1.4 KÄYTETTYJÄ KÄSITTEITÄ... 3 2 LÄHTÖTIEDOT... 4 2.1 NYKYTILANNE 2009-10... 4 2.1.1 Muutokset vuosina 2006-2009... 4 2.1.2 Nykyinen kouluverkosto... 5 2.1.3 Koulukuljetukset... 6 2.1.4 Koulujen oppilasmäärät ja opetusryhmät... 6 2.2 OPPILASMÄÄRIEN KEHITYS... 7 2.2.1 Koulutustoimien oppilasennusteet (elokuu 2009)... 7 2.2.2 Ennuste 2... 7 2.3 NYKYISET KOULUTILAT... 8 3 KEHITYSEHDOTUS... 8 3.1 EHDOTUKSEN PERUSTELUT... 8 3.1.1 Taloudelliset reunaehdot... 8 3.1.2 Pedagogiset perustelut... 8 3.1.3 Toiminnalliset perustelut... 9 3.2 EHDOTUKSEN SISÄLTÖ... 10 3.2.1 Toimenpiteet ja aikataulutus... 10 3.2.2 Toimenpiteet ja aikataulutus koulukiinteistöjen osalta... 10 3.2.3 Yhtenäiskoulut... 11 3.2.4 Henkilöstön asema... 11 3.2.5 Riskikartoitus kun koulu lakkautetaan... 11 3.2.6 Päätöksenteko... 11 3.3 KUSTANNUSTARKASTELU... 12 3.3.1 Toimintakulut... 12 3.3.2 Ehdotuksen käyttömenomuutokset... 12 3.3.3 Vapautuvat koulukiinteistöt... 12 3.3.4 Koulutoimen investoinnit 2010 14... 12 4 MUITA HUOMIOITA... 12 LIITTEET 1. Nykyinen perusopetuksen kouluverkosto vuonna 2009-10 2. Koulukuljetukset kouluittain 2008-2009 3. Väestötietoja (0-15-vuotiaat) 2003-2008, Tilastokeskus 4. Keskeisten alueiden osayleiskaava (hyväksytty 15.12.2004) Alueiden toteutuminen 5. Oppilasennusteet ikä- ja kieliryhmittäin ( 2009-2016, 2009-2018) 6. Perusopetuksen oppilaiden nettokustannukset /oppilas tp 2008 7. Käyttömenomuutokset 8. Kouluinvestoinnit 9. Koulukohtaiset tiedot (erillinen liite) YHTEENVETO 1

Selvitys koskee Porvoon kouluverkostoa ja sen perusopetusta antavia suomen- ja ruotsinkielisiä kouluja, joita on tällä hetkellä yhteensä 32 koulua 29 kiinteistössä. Lähtökohtina ja reunaehtoina ovat olleet pedagogiset tavoitteet, nykyiset opetustilat, kaavoituksen näkökulmat, oppilasmäärien kehitys ja taloudelliset mahdollisuudet. Tarkastelun ajanjakso on vuodesta 2009 vuoteen 2016. Selvityksen tuloksena on esitetty kouluverkoston muutosehdotus, jota on tarkasteltu pedagogiselta, taloudelliselta ja muiden vaikutusten kannalta. Ehdotuksessa koulutiloja vähennetään niillä alueilla, joissa oppilasmäärät laskevat ja korvaavia opetustiloja on olemassa. Ehdotuksen hyviä puolia: - Kaikkien koulujen tilat pysyvät riittävinä ja oppilasmäärät kohtuullisen kokoisena, mikä turvaa henkilökunnalle ja oppilaille sosiaalisesti monipuolisen työ- ja oppimisympäristön. - Kokonaistaloudellisuus - Opetuksen, erityisopetuksen ja oppilashuollon järkevä toteutus Ehdotuksen huonoja puolia: - Koulumatkojen piteneminen osalla oppilaista - Niiden kyläkeskusten, joista koulu poistuu, palvelutason heikkeneminen ja sitä kautta mahdollisesti vetovoimaisuuden väheneminen Laskelmien mukaan ehdotuksen mukaisilla toimenpiteillä koulutustoimen toimintakulut vuositasolla ovat viimeistään vuonna 2013 noin 680.000 euroa vähemmän kuin vuonna 2009. Tähän ei sisälly jo suunnitelmissa olevat kouluinvestoinnit. 1 SELVITYKSEN LAATIMINEN 1.1 TYÖRYHMÄ Hilding Mattsson, vt sivistysjohtaja, puheenjohtaja Jari Kettunen, suomenkielinen koulutustoimi, vt koulutusjohtaja Rikard Lindström, ruotsinkielinen koulutustoimi, vs koulutusjohtaja Leila Nyberg, päivähoidon johtaja Martti Toivanen, erityisopetuksen rehtori Börje Boström, Tilakeskuksen päällikkö Aki Tamminen, maanmittausinsinööri Maija-Riitta Kontio, yleiskaavoittaja 2

1.2 LÄHTÖKOHTA JA TYÖN KULKU Kaupunginhallitus on kokouksessaan 2.3.2009 94 päättänyt, että sivistystoimi toimittaa kaupunginvaltuuston käsittelyyn kouluverkkoselvityksen kevään 2009 aikana. Selvityksessä arvioitava oppilaaksiottoalueet uudelleen. Sivistyslautakunta asetti kokouksessaan 18.3.2009 virkamiestyöryhmän valmistelemaan kouluverkkoselvitystä. Kouluverkkoselvitys- ja oppilaaksiottoaluetyöryhmä päätti ensimmäisessä kokouksessaan 15.4.2009, että realistinen aikataulu olisi, että työ saataisiin valmiiksi syyskuun aikana. Kokouksia on pidetty yhteensä seitsemän kertaa (15. ja 28.4., 18.5., 11.6., 17.8., 10. ja 16.9.2009). Lähtökohtana tämänkertaiselle päivitykselle oli myös se, että ehdotukset joita esitetään eivät antaisi aihetta sellaisille uusille kiinteistöjen investoinneille, jotka eivät aikaisemmin ole olleet ajankohtaisia. Paremmassa taloudellisessa tilanteessa voitaisiin päätyä toisenlaisiin ratkaisuihin. 1.3 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT JA KÄYTÖSSÄ OLLEET ASIAKIRJAT Tärkeimmät käytössä olleet asiakirjat ovat seuraavat: - Investointiohjelma 2009-2013 - Koulutustoimien oppilasennusteet 1-6 2009-10 - 2015-16, 1-9 2009-10 2017-18 - Porvoon väestö 2003-2008, 0-15-vuotiaat - Porvoon kaupungin keskeisten alueiden osayleiskaava - Koulukohtaiset selvitykset - Koulujen oppilaaksiottoalueet - Esi- ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetusohjelma lukuvuonna 2008-2009 - Porvoon kouluverkostoselvitys 21.6.2004 - Porvoon kouluverkostoselvityksen päivitys 31.8.2005 - Porvoon kouluverkkoselvityksen päivitys 25.4.2007 1.4 KÄYTETTYJÄ KÄSITTEITÄ Tekstissä ja liitteissä on käytetty seuraavia käsitteitä: Hyötyala (hym²) - Hyötyala on toimintaan tarvittavien huoneiden ja tilojen pinta-ala. 3

- Hyötyalaan ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen tai rakenteiden pinta-alaa. - Koulurakennuksessa voi olla hyötyalaan laskettavia tiloja, joita ei kuitenkaan lasketa mukaan oppilaskohtaisen hyötyalan (hym2/opp.) tunnuslukua laskettaessa esim. aula, oleskelutila, talonmiehen asunto. Bruttoala (brm²) - Bruttoala kuvaa rakennuksen kokonaislaajuutta. - Bruttoala = hyötyala + käytävät, porrashuoneet, tekniset tilat sekä rakenteiden ja hormien ala - Nykyisin usein käytetty oppilaitosten tavoitetehokkuus on e=1,5 eli bruttoala voidaan arvioida hyötyalasta laskutoimituksella 1,5*hym2=brm2 Perusopetusryhmä (por) - Koulutuksen järjestäjä voi pääsääntöisesti määrätä opetusryhmän koon. - Perusopetusryhmät ovat Porvoossa käytännössä yleensä enintään 25 oppilaan opetusryhmiä. Porvoon koulutustoimet ovat asettaneet tavoitteeksi 20 oppilaan opetusryhmät. - Erityisopetuksessa perusopetusryhmät ovat korkeintaan 10 oppilasta. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilailla ryhmäkoko on 8 ja vaikeimmin kehitysvammaisten opetuksessa 6. Kun pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas on integroitu yleisopetuksen ryhmään, ryhmäkoko voi olla enintään 20. Sopiva oppilasmäärä - Sopivalla oppilasmäärällä tarkoitetaan tässä selvityksessä sitä oppilasmäärää, mikä tiloista päätellen on arvioitu pedagogisesti tarkoituksen mukaiseksi. - Sopivaa oppilasmäärää arvioitaessa on kotiluokkien lisäksi pyritty uomioimaan muut tilat ja mahdolliset erikoisjärjestelyt. - Sopiva oppilasmäärä ei automaattisesti tarkoita, että koulussa ei olisi tilatarpeita; usein tilatarve voi olla mille tahansa oppilasmäärälle esim. liikuntatilat. Maksimioppilasmäärä - Maksimioppilasmäärällä tarkoitetaan tässä selvityksessä sitä oppilasmäärää, mikä normaalin ikäluokkien kokojen vaihtelun vuoksi on hyväksyttävää eikä aiheuta vielä tilanahtautta. 2 LÄHTÖTIEDOT 2.1 NYKYTILANNE 2009-10 2.1.1 Muutokset vuosina 2006-2009 - Nygård skolan lakkautettiin ja oppilaat siirtyivät Kråkö skolanin oppilaiksi 1.8.2006 - Skepparegatans skola (erityiskoulu 7-9) lakkautettiin 1.8.2006 ja erityiskoulu toimii nyt erityisluokkina osana Lyceiparkens skolaa 4

- Sannäs skolanin entiseen asuntoon valmistuivat tarvittavat lisätilat keväällä 2006 - Gammelbacka skolanin teknisen työn tilat uusittiin syksyllä 2006 - Tolkkisten koulun laajennus ja peruskorjaus valmistuivat syyslukukaudella 2006 - Keskuskoulun peruskorjaus valmistui keväällä 2007 - Kumpulan koulun peruskorjaus valmistui keväällä 2006 - Pääskytien koulun peruskorjaus ja laajennus valmistuvat kesällä 2007 - Kumpulan koulu lakkautettiin ja luokat toimivat erityisluokkina Pääskytien koulussa 1.8.2007 alkaen - Veckoski skola lakkautettiin ja oppilaat siirtyivät Hinthaaran koulun yhteyteen rakennettuun Hindhår skolaniin 1.8.2008 - Hindhår skolan muutti vanhasta kiinteistöstä Hinthaaran koulun yhteyteen rakennettuun Hindhår skolaniin 1.8.2008 - Kulloon koulu muutti Kullo skolanin yhteyteen rakennettuun uudisrakennukseen.1.1. 2009 - Albert Edelfeltin koulu aloitti toimintansa 1.8.2009 - Tulliportin koulu lakkautettiin ja luokat toimivat nyt erityisluokkina Albert Edelfeltin koulussa samassa kiinteistössä kuin Näse skola - Kielikylpyopetus siirtyi Kevätkummun koulusta Albert Edelfeltin kouluun - Svartså skola lakkautettiin 1.8.2009 ja oppilaat siirtyivät pääosin Näse skolaniin josta tuli 1-6 vuosiluokkien koulu - Jakarin koulu lakkautettiin 1.8.2009 ja oppilaat siirtyivät Keskuskouluun ja - Epoon kouluun - Kullo skolanin peruskorjaus valmistui 15.9.2009 - Vårberga skolanista tuli 1-6 vuosiluokkien koulu 2.1.2 Nykyinen kouluverkosto Porvoon kouluverkosto käsittää perusopetuksen osalta yhteensä 32 koulua lukuvuonna 2009-10 ja näissä yhteensä 5 509 oppilasta. Suomenkieliset koulut kpl oppilaita 1-6 -koulut 13 2 037 7-9 -koulut 2 1 228 1-9 -koulu 1 442 yhteensä 16 3 707 5

Ruotsinkieliset koulut 1-6 koulut 14 1 113 7-9 koulut 2 689 yhteensä 16 1 802 LIITE 1, Nykyinen perusopetuksen kouluverkosto vuonna 2009-10 2.1.3 Koulukuljetukset Koulukuljetuksessa 2008-2009 on yhteensä 1476 oppilasta eli 27%. Suomenkielisiä oppilaita on kuljetuksessa 843 oppilasta eli 23%. Ruotsinkielisiä oppilaita on kuljetuksessa 633 oppilasta eli 35%. Kuljetukset perustuvat perusopetuslainsäädäntöön ja Porvoon kaupungin kuljetusperiaatteisiin. LIITE 2, Koulukuljetukset kouluittain 2008-2009 2.1.4 Koulujen oppilasmäärät ja opetusryhmät Suomenkieliset lkt por opp.määrä sopiva maksimi koulut 2009-10 Epoon koulu 1-6 3 56 60 70 Hamarin koulu 1-6 8 127 160 180 Hinthaaran koulu 1-6 6 151 120 150 Huhtisen koulu 1-6 13 249 280 310 Ilolan koulu 1-6 4 68 60 75 Kerkkoon koulu 1-6 4 60 90 105 Keskuskoulu 1-6 19+4 502 500 550 Kevätkummun koulu 1-6 11 159 200 250 Kulloon koulu 1-6 4 72 80 100 Peipon koulu 1-6 18+2 331 360 400 Suomenkylän koulu 1-6 3 45 60 70 Tolkkisten koulu 1-6 8 161 180 200 Tuorilan koulu 1-6 3 56 100 120 Linnajoen koulu 7-9 27+3 604 500 550 Pääskytien koulu 7-9 29+8 624 710 750 Albert Edelfeltin koulu 1-9 27+5 442 540 675 Ruotsinkieliset lkt por opp.määrä sopiva maksimi koulut 2009-10 Ebbo skola 1-6 3 36 55 65 Gammelbacka skola 1-6 6 118 120 140 Grännäs skola 1-6 4 47 60 90 Hindhår skola 1-6 4 62 75 90 Illby skola 1-6 4 40 80 100 Kråkö skola 1-6 3 46 50 70 Kullo skola 1-6 3 36 60 90 Kvarnbackens skola 1-6 18+ 4 367 360 400 Näse skola 1-6 5 94 120 140 Pellinge skola 1-4 1 4 20 30 6

Sannäs skola 1-6 5 77 85 105 Saxby skola 1-6 3 58 65 80 Tolkis skola 1-6 4 65 60 80 Vårberga skola 1-6 5 63 120 150 Lyceiparkens skola 7-9 18+3 374 340 380 Strömborgska skolan 7-9 15+1 315 250 280 Lähtökohtana sopivan oppilasmäärän määrittelyssä on käytetty 20 oppilasta/opetusryhmä/ -tila kohti. Maksimioppilasmäärän määrittelyyn on vaikuttanut tiloille asetetut vaatimukset mm. eri vuosiluokilla, erityisopetuksessa, erikoisopetustiloissa. 2.2 OPPILASMÄÄRIEN KEHITYS 2.2.1 Koulutustoimien oppilasennusteet (elokuu 2009) Suomen- ja ruotsinkieliset koulutustoimet ovat laatineet oppilasennusteensa lukuvuosille 2009-10 - 2015-16 (1-6-koulut) ja 2009-10 - 2017-18 (7-9-koulut) perustuen henkikirjoittajan tilastoon. Koulutustoimien ennusteissa ei ole huomioitu kielivalintaa 1.luokan aloittavien osalta lukuvuonna 2010-11 ja siitä eteen päin. Koulutustoimien ennusteissa ei ole huomioitu Porvoon muuttovoittoa. 2.2.2 Ennuste 2 Väestön ja oppilasmäärien kehitystä Porvoossa on arvioitu yhteistyössä koulutustoimien ja yleiskaavoittajan kesken. Ennusteisiin sisältyy epävarmuustekijöitä, kuten asuinrakentamisen määrä ja toteutumisnopeus, asuntotyypit, muuttajien ikärakenne, syntyvyydessä tapahtuvat muutokset ja kaksikielisten kouluvalinnat. Porvoon väestökasvuennuste on noin 1% vuodessa. Vuonna 2008 ikäluokissa 0-15 -vuotiaat muuttovoitto oli yhteensä +107 lasta Porvoon hyväksi; kuntien välinen nettomuutto oli +49 ja nettomaahanmuutto +58. Muuttaneista lapsista pitkällä aikavälillä tarkasteltuna on 2/3 alle kouluikäisiä ja keskimäärin muuttovoitto on ollun noin +125 lasta. Vuonna 2008 tilanne oli poikkeuksellinen, yläasteikäisiä oli enemmän ja maahanmuuton osuus oli poikkeuksellisen suuri. Vuosina 2003, 2004 ja 2006 muuttovoitto oli huomattavasti vuotta 2008 suurempi. Muuttovoitossa on nähtävissä pieni laskeva trendi. Porvoon seutu on kuitenkin kasvualuetta jatkossakin. LIITE 3, Väestötietoja (0-15-vuotiaat) 2003-2008, Tilastokeskus Ennustetta 2 laadittaessa on keskimääräisinä vuosittaisena muuttovoittolukuna käytetty +100 lasta; 0-6 ikäluokassa +69 (suomi +58, ruotsi +11), 7-12 ikäluokassa +28 (suomi +24, ruotsi +4), 13-15 ikäluokassa +3 (suomi +3, ruotsi 0), mikä tarkoittaa vähän yli 1% väestön kasvua 0-15-vuotiaiden ikäluokassa. Nettomuuton tuoma oppilaslisä loiventaa ikärakenteesta johtuvaa oppilasmäärien laskua, mutta peruskouluikäisten ikäluokka pienenee kuitenkin kokonaisuudessaan n. -50 oppilasta aikavälillä 2009-2011. Vuodesta 2012 lähtien oppilasmäärä lähtee jälleen nousuun. Länsipuolen alueiden ikärakenteesta johtuva oppilasmäärän väheneminen vuosina 2009-11 on vähäisempää kuin muualla Porvoossa. Lisäksi asuinrakentamisen painopisteen 7

vuoksi pääosa muuttovaikutuksesta (kaupungin sisäinen ja ulkopuolelta tuleva muutto) johtuvasta oppilasmäärän kasvusta kohdistuu länsiosaan. Tässä selvityksessä on arvioitu, että vuosina 2009-2011 noin 75% muuttovaikutuksesta kohdistuu länsipuolen kaavoitettuihin alueisiin, noin 20% haja-asutusalueille ja 5% keskustaan. Kyseiset alueet lienevät pääosin valmiita vuoteen 2011 mennessä, jonka jälkeen asuinrakentamisen painopiste siirtynee Porvoonjoen itäpuolelle. Oppilasmääräkasvun painopisteen muutos tapahtuu kuitenkin viiveellä vähitellen vuosien 2012 20 aikana. LIITE 4, Keskeisten alueiden osayleiskaava (hyväksytty 15.12.2004) Alueiden toteutuminen Koulukohtaisesti muuttovaikutuksen arvioiminen on vaikeaa. Esimerkiksi hajaasutusalueiden pienten koulujen oppilasmäärään vaikuttaa suhteellisesti paljon jo muutaman yksityisen tontin myynti lapsiperheille. Porvoossa kaksikielisten kielivalinnat ovat merkinneet keskimäärin 20 henkikirjoittajan suomenkieliseksi merkitsemän lapsen aloittamista ruotsinkielisessä koulussa. Koulutustoimien ennusteessa tämä tarkoittaa esim. vuoden 2015-16 kohdalla noin 120 alaastelaisen oikaisua kieliryhmien välillä, mikä on pyritty korjaamaan ennusteessa 2. Koulukohtaisesti kielivalinnan vaikutus vaihtelee vuosittain ja sitä on vaikea arvioida. Oletuksena on käytetty, että se jakautuu keskimäärin koulujen oppilasmäärien suhteessa. LIITE 5, Oppilasennusteet ikä- ja kieliryhmittäin ( 2009-2016, 2009-2018) 2.3 NYKYISET KOULUTILAT Koulujen nykyiset hyötyalat on tarkastettu vastaamaan vuoden 2009 tilannetta. 3 KEHITYSEHDOTUS 3.1 EHDOTUKSEN PERUSTELUT 3.1.1 Taloudelliset reunaehdot Ehdotuksessa lähdetään siitä, että toimenpiteet eivät vaadi sellaista uudisrakentamista, jota ei muutenkin tarvittaisi. Kouluverkostoselvityksen tavoitteena on jatkaa kouluverkoston järkeistämistä ja kustannusten tasapainottamista. Henkilöstömenot, sisäiset vuokrat, kuljetuskustannukset, ruokahuollon kustannukset sekä keskitetyt tietotekniikkaratkaisut muodostavat valtaosan koulutustoimen käyttömenoista. Erityistukea tarvitsevien oppilaiden määrä on suuri ja aiheuttaa kustannuspaineita oppilashuollossa ja erityisopetuksessa. Koulutustoimen käyttömenojen karsinta on vaikeuttanut taloudellista hallintaa. Rakenteellisilla muutoksilla ja tiivistämällä kouluverkkoja voidaan vähentää paineita käyttötalouteen. 3.1.2 Pedagogiset perustelut Jokaisella oppijalla on oikeus monipuoliseen opetusympäristöön, jossa oppilaat voivat käyttää vaihtelevaa ja tarkoituksenmukaista opetusmateriaalia ja tietotekniikkaa, opiskella erikoisluokissa sekä liikkua liikuntatiloissa. 8

Oppilaalla on myös oikeus kouluyhteisössä työskentelevien opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön antamaan varhaiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Oppilashuollon saatavuus toteutuu parhaiten sellaisessa koulussa, jossa oppilashuoltohenkilöstöllä on tarkoituksenmukaista vierailla ja toimia säännöllisesti. Sopivan kokoisessa koulussa pystytään riittävällä määrällä opetus- ja oppilashuoltohenkilökuntaa järjestämään oppimista tukevia järjestelyjä useammalle tarvitsijalle kuin muutaman opettajan koulussa. Erilainen oppija tarvitsee ympärilleen riittävän määrän vertaistukea. Sosiaalisella oppimisympäristöllä on suuri merkitys mahdollistamassa kanssakäymistä samanikäisten luokkatovereiden kanssa niin välitunnilla kuin esim. ryhmätöissä. Kovin pienissä kouluyksiköissä opetussuunnitelman tavoitteiden täyttyminen ja arvioinnin järjestäminen on vaikeaa. Mikäli koulun koko ja oppilasmäärä edellyttävät, että opettajakunnassa työskentelee useampi opettaja, se myös mahdollistaa paremman työnjaon, vaihtelevuuden työssä ja osallistumisen esim. projekteihin tai jatkokoulutukseen. Oppilasryhmäkoko pitää määritellä joustavaksi siten, että tavoitteena on 20 oppilaan ryhmä. Tästä lähtee myös voimassa oleva Porvoon koulutuspoliittinen ohjelma. 3.1.3 Toiminnalliset perustelut Opettajan työnkuva ja olosuhteet ovat muuttumassa. Työnkuvaan kuuluu paljon kehittämistyötä ja opettajanrooli muistuttaa yhä enemmän ohjaajan työnkuvaa. Esimiehen ja johtajuuden merkitys korostuu muun muassa olemassa olevien opettajien työssä viihtyvyyteen ja uusien opettajien halukkuuteen hakeutua kouluun. Opettajan oman työn kannalta on tärkeää kollegojen tuki ja oman työn kehittäminen. Koulun tukipalvelut (vahtimestari, talonmies, ruokahuolto, terveydenhuolto, oppilashuolto, erityisopetus) voidaan suuremmissa kouluyksiköissä järjestää myös oppilaiden ja koulun toiminnan kannalta järkevämmällä tavalla. Kun kouluyksiköitä on paljon työntekijää kohden, niin erityistyöntekijän työskentelyaika kouluyksikköä kohti jää pieneksi. Siirtymäaikoihin kuluu myös runsaasti aikaa. Samoin erityistyöntekijän liittyminen yksittäisen koulun toiminnan suunnitteluun ei ole yhtä joustavaa, kun kouluja on työntekijän vastuulla monta. Kouluratkaisuissa pitäisi pyrkiä sellaisiin ratkaisuihin, joissa koulu, esiopetus ja päivähoito järjestetään lähekkäin tai samoissa kiinteistöissä. Tätä menettelyä voidaan perustella sekä pedagogisesti että toiminnallisesti. Päivähoito, esiopetus ja koulu muodostavat lapsen kehityksen ja kasvatuksen kannalta yhtenäisen jatkumon, jossa entistä tiiviimpi yhteistyö on tarpeen. Porvoossa aamu- ja iltapäivätoiminta toteutetaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta annetun lain mukaisesti. Toiminnan koordinointivastuu on Porvoon kaupungin koulutustoimella. Toimintaa järjestetään päivittäin koulun jälkeen kokoontuvina kerhoina. Toiminta ei ole koulun omaa toimintaa, mutta koulujen tiloja pyritään aktiivisesti hyödyntämään suunniteltaessa toimintaa. Erilaisten palveluiden sijoittaminen samoihin tiloihin on mielekästä myös taloudellisesti ja henkilöstön käytön kannalta. 9

3.2 EHDOTUKSEN SISÄLTÖ 3.2.1 Toimenpiteet ja aikataulutus Alla mainitut toimenpiteet voidaan suorittaa 1.8.2010 alkaen mutta kuitenkin niin että ne olisi toteutettu viimeistään 1.8.2013. SUOMENKIELINEN KOULUTUSTOIMI - Suomenkylän koulun 1-6 luokkien oppilaat Huhtisten kouluun Jatkoselvitystä vaativat kysymykset: - Tuorilan ja Kerkkoon koulut yhdistetään yhdeksi yksisarjaiseksi kouluksi toisen niistä yhteyteen, jolloin toisesta kiinteistöstä voidaan luopua. - Kevätkummun, Skaftkärrin ja Tarkkisten alueen koulujärjestelyt vuodesta 2013 alkaen - Sopeutumista tukevien erityisluokkien tilajärjestelyt tulevaisuudessa (Kuuselan tila ja AMMATTIYSIN luokan tila) RUOTSINKIELINEN KOULUTUSTOIMI - Illby skolanin nykyiset oppilaat Sannäs skolaniin - Illby skolanin tulevat oppilaat uuden oppilaaksiottoalueen mukaisesti Vårberga ja Sannäs skolaniin - Ebbo skolaniin nykyiset oppilaat Grännäs skolaniin - Ebbo skolanin tulevat oppilaat uuden oppilaaksiottoalueeen mukaisesti Vårberga, Grännäs sekä Sannäs skolaniin - Pellinge skolanin oppilaat Grännäs skolaniin 3.2.2 Toimenpiteet ja aikataulutus koulukiinteistöjen osalta Hamarin koulun peruskorjaushanke toteutetaan laaditun hankesuunnitelman mukaan ja se valmistuu helmikuussa 2011 Linnajoen koulun peruskorjaushanke toteutetaan laaditun hankesuunnitelman mukaan ja se valmistuu elokuussa 2012 Strömborgska skolanille rakennetaan uudet tilat Näse skolanin yhteyteen, Strömborgskan kiinteistöstä luovutaan Ilolan koulu siirretään Illby skolanin kiinteistöön jonka yhteyteen voidaan rakentaa voimistelusali, Ilolan koulun tiloista luovutaan/siirretään Ilolan paviljonki siirretään Sannäs skolaniin 10

Epoon koulu siirretään Ebbo skolanin kiinteistöön, Epoon koulusta luovutaan 3.2.3 Yhtenäiskoulut Kouluverkkotyöryhmä ehdottaa koskien yhtenäiskouluja - että Strömborgska skolanista sekä Näse skolanista muodostetaan yhtenäiskoulu - että ruotsinkielisessä koulutustoimessa myös Lyceiparkens skolasta sekä Kvarnbackens skolasta muodostetaan yhtenäiskoulut yhtenäiskoulutyöryhmän ehdotuksen (18.4.2008) mukaisesti kuitenkin niin, että se tapahtuu aikataulussa joka ei vaadi lisärakentamista - että Albert Edelfeltin koulua kehitetään yhtenäiskouluna - että Linnajoen ja Pääskytien kouluissa vahvistetaan oman oppilaaksiottoalueen koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä ja joustavia järjestelyjä yhtenäiskouluperiaatteiden mukaisesti. 3.2.4 Henkilöstön asema Kouluverkkoselvityksessä lähdetään sitä, että vakinaista henkilökuntaa ei irtisanota. Yhteistoimintamenettelyn mukaisia tiedotus- ja kuulemistilaisuuksia järjestetään. 3.2.5 Riskikartoitus kun koulu lakkautetaan Koulun mahdollinen lakkauttaminen voi aiheuttaa seurauksia, joita voi olla vaikea ennakoida. Tällaisessa tilanteessa on myös katsottava lapsen etua. On tehtävä arvio siitä, miten päätös vaikuttaa lapsiin. Riskien tunnistaminen ajoissa edesauttaa toimenpiteiden suunnittelua niin, että riskejä voidaan olennaisesti vähentää. Opetukseen osallistujalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön (Perusopetuslaki, 1998/628). Kun koulu lakkautetaan, on oppilaan tarvitsemat tukipalvelut oltava toimivat. Tuella on muun muassa pystyttävä ennaltaehkäisemään syrjäytymistä. Vaikkakin tuen määrä voi olla vaikeasti arvioitavissa on koulutuksen järjestäjän kuitenkin varmistettava sen saatavuus. 3.2.6 Päätöksenteko Koulun lakkauttamisprosessi kestää noin vuoden. Prosessin on edettävä järjestelmällisesti ja sen on seurattava tehtyä aikataulua. Kaupungin on eri tavoin tiedotettava lakkauttamissuunnitelmasta. Porvoossa lakkauttamispäätöksen tekee kaupunginvaltuusto ja prosessi lähtee käyntiin koulutusjaostoista. 11

3.3 KUSTANNUSTARKASTELU 3.3.1 Toimintakulut Perusopetuksen oppilaiden nettokustannukset /oppilas ovat vuoden 2008 tilinpäätöksen lukuja. Luvuista pystyy näkemään sekä sisäisten vuokrien että oppilaskuljetusten vaikutus kustannuksiin. LIITE 6, Perusopetuksen oppilaiden nettokustannukset /oppilas tp 2008 3.3.2 Ehdotuksen käyttömenomuutokset Käyttömenot vähenevät ehdotuksen mukaisilla toimenpiteillä noin 680.000 :lla. Tämä koskee lakkautusta seuraava vuotta jolloin säästöä saadaan kokonaiselle vuodelle. Säästöt syntyvät lähinnä henkilöstömenoissa sekä sisäisissä vuokrissa. LIITE 7, Käyttömenomuutokset 3.3.3 Vapautuvat koulukiinteistöt Vapautuvien koulukiinteistöjen käyttöä muihin tarpeisiin ei selvityksessä ole tutkittu. 3.3.4 Koulutoimen investoinnit 2010 14 Koulutustoimessa on käynnissä tai suunnitteilla jo aikaisemmin päätettyjä investointeja, jotka toteutetaan vuosina 2010 14. Kehitysehdotuksessa esitetyt toimenpiteet eivät muuta näitä suunnitelmia. LIITE 8, Kouluinvestoinnit 2010 14 4 MUITA HUOMIOITA Uusien koulujen ja opetustilojen suunnittelu Uusien koulutilojen suunnittelussa tulee huomioida monipuoliset käyttömahdollisuudet ja muuntojoustavuus oppimisympäristönä. Oppilasmäärissä voi myös tapahtua pitkällä aikavälillä huomattavia muutoksia. Uusien koulurakennusten suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, etteivät ne estä koko koulukiinteistön tai sen osan käyttötarkoituksen muutosta muuhun kuin koulutoimintaan. Koulureittien kehittäminen Kouluille johtavia kevyen liikenteen väyliä tulisi edelleen kehittää turvallisempien koulureittien saamiseksi, millä olisi myös koulukuljetuskustannuksia alentava vaikutus. Yhteistyömahdollisuudet Kaksikielisenä kuntana Porvoon olisi mietittävä pitkällä tähtäimellä yhteistyömahdollisuuksia suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulutustoimen sekä päivähoidon välillä etenkin silloin kun suunnitellaan uusia tiloja ja toimipisteitä. 12