JOKIRANNAN KOULU PURKUTYÖSELOSTUS 4.10.2018 Mika Liedes
1 Sisällys 1 HANKKEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde ja sijainti... 3 2 Sisätilat... 3 2.1 Tilapinnat... 3 2.2 Tilavarusteet... 3 2.3 Tekniikkaosat... 3 3 ALUEEN RAKENTEET... 4 3.1 Työmaa alueen rajaus... 4 3.2 Maanpinnan muotoilu... 4 4 RAKENTEIDEN TYÖNAIKAINEN KESTÄVYYS, TYÖNAIKAISET TUENNAT... 4 4.1 Purettavien rakenteiden kuormituskestävyys... 5 4.2 Työnaikaiset tuennat... 5 5 YLEISET OHJEET JA VAATIMUKSET... 5 5.1 Hankkeen yleiset laatutavoitteet... 5 5.2 Noudatettavat säädökset ja asiakirjat... 5 5.3 Purkutyösuunnitelma... 6 5.4 Purkujätteet... 8 5.5 Jätteiden lajittelu... 9 5.6 Vaarallisten jätteiden lajittelu... 9 5.7 Purkutyöhön liittyvät erityiset vaarat... 10 6 PÖLYNHALLLINTA PURKUTYÖSSÄ... 10 7 HAITALLISTEN AINEIDEN PURKAMINEN... 11 7.1 Purkutyön laatutavoitteet... 11 7.2 Asbestipurkutyöt... 11 7.2.1 Valtuutukset... 11 1.1.1 Ilmoitukset ja suunnitelmat... 11 1.1.2 Asbesti purettavassa rakennuksessa... 12 8 OSA ALUEIDEN PURKU... 12 8.1 Liikuntasalilohkon rakenteiden purku... 12 8.1.1 Liikuntasalilohkon korkea osa... 13 8.1.2 Liikuntasalilohkon matala osa... 13 8.2 VSS:n rakenteiden purku... 14 8.3 2krs IVKH v1976:n purku... 15 8.4 2krs IVKH v2003:n purku... 15
2 8.5 1krs IVKH v2007:n purku... 16 8.6 2krs IVKH v2007:n purku... 16 8.7 Matalan osan, v1976:n purku... 17 8.8 2krs, v1968:n purku... 18 9 VALMIS PURKU... 18 9.1 Vaatimukset... 18 LIITTEET ASBESTI JA HAITTA AINEKARTOITUS ASEMAPIIRUSTUS VANHAT PÄÄASIALLISET PIIRUSTUKSET VANHAT TARKENTAVAT PIIRUSTUKSET
3 1 HANKKEEN YLEISTIEDOT 1.1 Kohde ja sijainti Purkutyönä on Ylivieskassa sijaitseva Jokirannan koulu. Kohde on yläkoulu, joka on rakennettu kolmessa vaiheessa: 1. vaihe 1967, 2. vaihe 1976 ja 3. vaihe 2003. Koulussa on tehty peruskorjaus vuonna 2006 2007. Rakennus on kaksikerroksinen, lisäksi siinä on osittainen kellarikerros. Koulurakennusten huoneistoala on 6133 m2 ja kokonaistilavuus 28150 m3. Pinta alat vanhoista piirustuksista arvioituna: v1958 rakennettu kellari 1200 brm2 v1958 rakennettu 1. kerros 1630 brm2 v1958 rakennettu 2. kerros 1300 brm2 (sis. ruokasalin avoimen yläosan ja IVKH:t) v1976 rakennettu liikuntasaliosa 985brm2 (sis. väestönsuojan) v1976 rakennettu 1. kerros 2240 brm2 (sis. v2007 IVKH:n ja sisääntuloaulan) 2 Sisätilat 2.1 Tilapinnat Kevyet väliseinät ovat pääosin muurattuja seiniä, osittain levyrakenteisia puurankaseiniä. Osa seinistä on tasoitettu ja maalattu, osa vesieristetty ja laatoitettu. Lattiapinnat ovat kosteissa tiloissa laatoitettuja, kuivissa tiloissa pinnoitteena on muovimatto tai muovilaatta. Kattopinnat ovat tasoitettuja ja maalattuja. Alaslasketut katot ovat kipsilevy ja akustolevykattoja. 2.2 Tilavarusteet Kaikki tilavarusteet puretaan. Tilaaja poistaa ennen purkua omaan käyttöön tulevat käyttökelpoiset varusteet ennen purkutyön aloittamista. 2.3 Tekniikkaosat Sähkölaitteet ja asennukset Sähköurakoitsija tekee purettavat asennukset jännitteettömiksi, jonka jälkeen purkuurakoitsija purkaa kaikki purkualueen asennukset.
4 LVI laitteet ja asennukset Purku urakoitsija purkaa kaikki purkualueen LVI asennukset ja laitteet. 3 ALUEEN RAKENTEET Olevat asfaltti ja muut pintarakenteet poistetaan purkutyön vaatimassa laajuudessa alueelta ja kuljetetaan viranomaisen hyväksymälle maankaatopaikalle. Urakoitsija huolehtii kaikkien kaivantojen työnaikaisesta kuivana pidosta. Kaivannot pidetään kuivina pumppaamalla. Kuivana pito on toteutettava siten, että kaivannon pohja ei pääse liettymään. Pohjassa ei saa olla vettä kerääviä painanteita tai löyhtyneitä maakerroksia. Ulkopuolisten pintavesien pääsy kaivantoon on estettävä kaivannon reunojen muotoilun avulla. Purkutyön jälkeen kaivanto täytetään soralla kerroksittain tiivistäen max. 300 mm kerroksin käyttötarkoitukseen sopivalla routimattomalla hiekalla tai soralla, pintaan 1 m kerros soraa. Urakoitsija esittää ennen täyttöä rakennuttajan hyväksyttäväksi todistuksen kiviaineksesta, jolla aikoo täytön tehdä. 3.1 Työmaa alueen rajaus Purku urakoitsija hankkii ja asentaa teräsverkkosuoja aidan, h=2 m, sekä tarvittavat portit. Osa alueesta on jo aidattu. Olemassa olevan ja uuden aidan sekä porttien sijainti on esitetty asemapiirustuksessa. Alue tulee aidata loppuun ennen purkutyön aloittamista, jotta varmistetaan lähirakennuksissa käyvien henkilöiden turvallisuus ja estetään asiattomien pääsy työmaa alueelle. Alueen pelastustiet on pidettävä esteettöminä koko purkutyön ajan. 3.2 Maanpinnan muotoilu Maanpinta tasataan, kun kaikki purettavat rakenteet on purettu ja kellarikerroksen tilan soratäyttö tehty. Pintakerros tehdään 0 16 mm murskeella, kerrospaksuus 300 mm. Maanpinta kallistetaan 1:100 kaltevuudella poispäin jäävistä rakennuksista. Täyttömaan seassa ja maan pinnassa ei saa olla purettuja rakennusmateriaaleja eikä mitään eloperäistä ainesta. 4 RAKENTEIDEN TYÖNAIKAINEN KESTÄVYYS, TYÖNAIKAISET TUENNAT
5 4.1 Purettavien rakenteiden kuormituskestävyys Purku urakoitsija varmistaa, että rakenteet ovat tämän selostuksen mukaisia. Mikäli rakenne poikkeaa työselostuksesta, tulee purku urakoitsijan käyttää apunaan rakennesuunnittelijaa, joka käy kohteessa ennen kantavien rakenteiden purkamista ja tekee mahdollisesti tarvittavat suunnitelmat väliaikaisesta tuennasta. 4.2 Työnaikaiset tuennat Purku urakoitsijan on tehtävä suunnitelma purkutyön aikana tarvittavista tuennoista. Kantavien rakenteiden tuennat asennetaan paikoilleen ennen purkutyön aloittamista. Tuentasuunnitelma ja tuentojen asennus on hyväksytettävä rakennesuunnittelijalla ja tuotava tiedoksi tilaajan valvojalle ja projektipäällikölle ennen purkutyön aloittamista. Viereisten rakennusten käyttäytymistä on seurattava purkutyön kaikissa vaiheissa. Mikäli havaitaan säilyvien rakenteiden tai maaperän halkeamia, painumia tai muodonmuutoksia, on purkutyö keskeytettävä ja havainnoista ilmoitettava rakennesuunnittelijalle, valvojalle ja tilaajan projektipäällikölle. Erityistä seurantaa tulee olla etenkin kellarin purkuvaiheessa. 5 YLEISET OHJEET JA VAATIMUKSET 5.1 Hankkeen yleiset laatutavoitteet Rakennus puretaan asiakirjoissa esitetyn mukaisesti. Purkaminen tai kaivaminen ei vahingoita säilytettäviä ja ympäröiviä rakennuksia tai rakenteita. Liittyvät rakenteet ovat ehjiä ja puhtaita. Purkujätteet poistetaan asianmukaisesti ja alue ja lähiympäristö siivotaan. Työnaikaiset suojaukset poistetaan. 5.2 Noudatettavat säädökset ja asiakirjat - RATU kortit: - RATU 81 0378 Väliaikainen tuenta - RATU 82 0347 Asbestia sisältävien rakenteiden purku - RATU 82 0379 Purkutyöt. Menekit ja menetelmät - RATU 82 0381 Kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purku - RATU 82 0382 PCB:tä ja lyijyä sisältävien saumausmassojen purku - RATU 82 0383 Kosteus ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku - RATU 82 0384 Tavanomaiset purkutyöt. Vaaralliset aineet käsittely ja suojaus - RATU S 1221 Purkutöiden suunnittelu. Purkusuunnitelma ja purkutöiden tehtäväsuunnittelu. - Rakennusrakan yleiset sopimusehdot, YSE 1998 - Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset, RYL 2000
6 - KorjausRYL, Julkisivut, 2017 - Rakennustöiden turvallisuusmääräykset selityksineen 2009 - Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 26.3.2009 - Työturvallisuuslaki 738/02 - VNp työntekijöille aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjunnasta 922/99 - VNA koneiden turvallisuudesta 403/2008 - VNp käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä 1409/93 - VNp henkilönostoista nosturilla 634/2004 - Sähköturvallisuusmääräykset A2 94 - Sähköturvallisuusmääräysten A1 93 :t 47 51 - Sähköturvallisuusmääräykset A5 93 - VNp henkilösuojainten valinnasta ja käytöstä 1407/93 - Sosiaali ja terveysministeriön asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista 557/2009 - STMa käyttöturvallisuustiedotteesta 1202/2001 - TMp syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä 838/93 - Laki syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä 1014/2003 - VNP asbestityöstä 138/2006 - TSHp hyväksyttävistä asbestipurkutöissä käytettävistä menetelmistä ja laitteista 231/90, 176/92 - VNp työntekijöiden suojelusta työssä esiintyvän melun aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta 85/2006 - TMP 977/94 rakennustyömaan henkilöstötiloista - VNP työnantajan velvollisuudeksi säädetystä sekä yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän työterveyshuollosta 950/94 5.3 Purkutyösuunnitelma Urakoitsijan on laadittava purkutyösuunnitelma. Ennen purkutöiden aloittamista purkutyösuunnitelma on hyväksytettävä rakennuttajalla ja rakennuttajan osoittamilla suunnittelijoilla. Purkutyösuunnitelmassa urakoitsijan tulee esittää ainakin seuraavat asiat: - purettavien rakenteiden materiaalit - purettujen materiaalien varastoiminen tontille sekä lajittelu ja poiskuljetus rakennesuunnitelmissa ja haitta ainekartoituksissa esitettyjen haitta aineiden purkutyömenetelmät ja purkutöiden osastointi. Haitta aineilla tarkoitetaan ympäristölle tai henkilöiden terveydelle haitallisia aineita kuten: - asbesti - polyaromaattiset hiilivedyt (PAH yhdisteet) - metalliyhdisteet - polyklooratut bifenyylit (PCB yhdisteet) - öljyhiilivedyt ja BTEX yhdisteet - kloorifenolit - torjunta aineet (DDT) varautuminen purkutyönaikaisiin haitta aine esiintymien löydöksiin rakennusosakohtainen purkujärjestys materiaalien siirrot ja niistä aiheutuvat kuormitukset oleville rakenteille
7 väliaikaisten tuentojen ja sidontojen suunnitelmat pölyn ja kosteudenhallinta kantavien rakenteiden purkumenetelmät ja niihin liittyvät turvallisuustoimenpiteet, kuten sortumis ja putoamisvaarojen torjunta säilytettävien rakenteiden suojaukset purkutyömaa alueen eristäminen muulta liikenteeltä melun ja tärinän rajoittaminen purkutyön riskienhallinta ja riskeihin sekä vahinkotapauksiin varautuminen purkutyön vastuuhenkilöt purkutyöstä tiedottaminen eri osapuolille purkutyösuunnitelman laatijat purkutöiden katselmukset Purkutyösuunnitelman hyväksyttämisen jälkeen urakoitsija järjestää purkutyön aloituskatselmuksen, jossa tarkastetaan mahdolliset tarvittavat tuentatoimenpiteet sekä työnaikaiset suojaseinät ja tiivistykset. Vastuu työn suorituksesta ja asianmukaisesta lopputuloksesta on katselmuksesta huolimatta urakoitsijalla. Alueella olevat säilytettävät kaapelit, lämpö ja vesijohdot, viemärit yms. asennukset on urakoitsijan selvitettävä ennen purkutöiden aloittamista. Urakoitsijan tulee selvittää myös yhdessä käyttäjän kanssa, onko lähiympäristössä tärinälle herkkiä laitteita sekä sopia toimenpiteistä laitteiden suojaamiseksi. Urakoitsijan tulee käyttää sellaisia työmenetelmiä ja tapoja, ettei purkutyöstä aiheudu vaaraa työtä suorittaville työntekijöille tai sivullisille tai vahinkoa tai haittaa säilytettäville rakenteille. Säilytettäville rakenteille purkutyön aiheuttamat mahdolliset vauriot on urakoitsija velvollinen korjaamaan kustannuksellaan. Työturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työturvallisuuteen liittyvät asiat on selostettu tarkemmin Työturvallisuusasiakirjassa. Purkutyöurakoitsija vastaa VNa 2009/205 12 :n mukaisista päätoteuttajan velvollisuuksista ja niistä seuraavista työturvallisuuteen liittyvistä velvoitteista. Rakennuttajalle ei siirry tämän asiakirjan tai muiden urakka asiakirjojen kautta mitään purkutyömaata koskevia päätoteuttajan velvoitteita. Urakoitsijan tulee antaa kaikki viranomaisten vaatimat ilmoitukset (kuten työnjohtaja, aloitus, pöly ja meluilmoitukset) sekä huolehtia, että kaikki viranomaisten vaatimat ja tässä työselostuksessa määritellyt katselmukset suoritetaan ajallaan. Urakoitsija laatii työmaalle yhteiset purkutyötä koskevat työturvallisuusohjeet ja vastaa siitä, että jokainen omaan, aliurakoitsijan tai sivu urakoitsijan henkilöstöön kuuluva perehdytetään työmaan turvallisuusohjeisiin ennen heidän työmaalle tuloaan. Työmaa on pidettävä siistinä ja hyvässä järjestyksessä. Erityisesti on huolehdittava purkujätteen poiskuljetuksesta riittävän usein. Työn edistyessä on poistettava tarpeettomiksi käyneet tarvikkeet ja välineet.
8 Rakennuksen sisätiloissa suositellaan käytettäväksi kaasu tai sähkökäyttöisiä työkoneita. Polttomoottorilla varustettujen työkoneiden käyttö tulee minimoida. Purkutyössä on lisäksi otettava huomioon seuraavaa: - rakennuksen purkamisessa on rajattava tärinää ja melua aiheuttavat työvaiheet arkisin klo 7:00 18:00 väliselle ajalle - tontin ulkopuolisen alueen käyttöluvat hankkii urakoitsija - jokaisella työmaalla työskentelevällä on oltava kuvallinen, henkilönumerolla varustettu henkilökortti. 5.4 Purkujätteet Purkujäte pakataan jätesäkkeihin tai vastaaviin sitä mukaan, kun sitä syntyy, ja viedään suojatulle jätelavalle. Jätteiden käsittely ja siirrot on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristölle pöly tai muuta haittaa. Purkujätteiden lajittelu, mahdollinen välivarastointi ja kappaleiden kuljetus kaatopaikalle tulee suunnitella etukäteen. Purkujätteiden käsittely esitetään urakoitsijan laatimassa purkutyösuunnitelmassa. Purkujätteen sijoittelu ja välivarastointi on esitettävä työmaan yleissuunnitelmassa. Jätettä ei saa varastoida muilla kuin siihen varatuilla paikoilla. Purkujätteiden varastoinnissa, lajittelemisessa ja kuljettamisessa noudatetaan jätelakia (646/2012) ja valtioneuvoston asetusta jätteistä (179/2012). Purkujätteille järjestetään lain edellyttämät lajittelumahdollisuudet ja jäte on hyötykäytettävä mahdollisuuksien mukaan. Urakoitsijan tulee pitää kirjaa ja antaa lain määräämät tiedot purkujätteen määrästä, laadusta ja sijoittamisesta viranomaisille ja rakennuttajalle. Lisäksi erilaiset vaaralliset ja erityisjätteet (PCB, lyijy sekä PAH yhdisteet, asbestia sisältävät jätteet sekä kyllästetty puutavara) on lajiteltava ja käsiteltävä erikseen. Mahdolliset öljyyntyneet purkujätteet tulee toimittaa kaatopaikalle tai muuhun luvanvaraiseen käsittelyyn. Urakoitsijan on laadittava siirtoasiakirja vaarallisesta jätteestä, hiekan ja rasvanerotuskaivojen lietteestä, pilaantuneesta maa aineksesta ja muusta rakennus ja purkujätteestä. Siirtoasiakirjassa on oltava seuraavat tiedot: 1) urakoitsijan vastuuhenkilön, kuljettajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; 2) jätteen siirron ajankohta sekä alkamis ja päättymispaikka; 3) jäteluettelon mukainen jätteen nimike sekä kuvaus jätelajista; 4) jätteen määrä; 5) urakoitsijan vahvistus annettujen tietojen oikeellisuudesta; 6) jätteen siirron päätyttyä jätteen vastaanottajan vahvistus jätteen vastaanotosta mukaan lukien tiedot vastaanotetun jätteen määrästä Vaarallisen jätteen siirtoa koskevassa siirtoasiakirjassa on lisäksi oltava seuraavat tiedot: 1) jätteen koostumus, olomuoto ja komission asetuksen N:o 1357/2014 mukaiset pääasialliset vaaraominaisuudet; 2) jätteen pakkaus ja kuljetustapa; 3) jätteen käsittelytapa.
9 Urakoitsijan ja vastaanottajan vahvistus on annettava siirtoasiakirjaan tehdyllä nimikirjoituksella tai sähköisellä allekirjoituksella jätteen luovutuksen tai vastaanoton yhteydessä. Jos siirtoasiakirjan allekirjoittaminen tuolloin ei ole mahdollista, voidaan vahvistus tehdä myös muunlaisin järjestelyin, jos tämä ei heikennä vahvistuksen luotettavuutta. Purkutyön jälkeen on alue siivottava kaikesta roskasta, romusta ja jätteestä. Urakoitsija tekee lopuksi kirjallisen raportin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportissa tulee olla urakoitsijan vastuuhenkilön kuittaus, että kaikki jätteet on käsitelty määräysten ja tämän työselostuksen mukaisesti. 5.5 Jätteiden lajittelu Urakoitsijan on järjestettävä jätteen erilliskeräys siten, että mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan valmistella uudelleenkäyttöön taikka muutoin kierrättää tai hyödyntää Jätteelle varataan riittävä määrä siirtolavoja, jotta jätteen lajittelu voidaan toteuttaa. Siirtolavat peitetään tarvittaessa kestopeitteellä, joka kiinnitetään tiiviisti kiinni lavan kiinnityspisteisiin. Energiajätteeksi lajitellaan polttokelpoinen materiaali, kuten paperi, pahvi, kartonki ja muovi, sekä pienet määrät solupolystyreeniä. Tiili keramiikka ja betonijäte lajitellaan erikseen muusta rakennusjätteestä. Tiili ja betonijätettä ei saa murskata purkualueella. Puujäte (käsittelemätön puu) lajitellaan erikseen muusta energiajätteestä. Puujätteessä ei saa olla metallikehyksiä tai sidoslevyjä, mutta normaalit naulat, ruuvit ja saranat voi jättää paikoilleen. Puu saa olla maalattu tai lakattu, mutta jos puutavaran kosteussuojaus /pintakäsittelyaineesta ei ole varmuutta, se tulee hävittää kuten kyllästetty puutavara. Kyllästetty puu on vaarallista jätettä, sitä ei saa laittaa normaalin rakennusjätteen sekaan. Ikkunalasit ja muut tasolasit (esim. peilit) lajitellaan erikseen muusta rakennusjätteestä. Tasolasissa ei saa olla karmeja tai kehyksiä. Metalliromuna lajitellaan esim. rauta, teräs, alumiini, kupari, messinki ym. metalliesineet. Kipsipohjaiset jätteet, kuten kipsilevyt lajitelleen erikseen muusta jätteestä. 5.6 Vaarallisten jätteiden lajittelu Asbestipitoiset jätteet tulee pitää erillään muista jätteistä. Kaikki asbestipitoiset jätteet pakataan tiiviisti ja huolellisesti. Asbestipitoiset jätteet ja muut vaaralliset jätteet toimitetaan vaarallisten jätteiden vastaanottokeskukseen. Vaaralliset jätteet tulee lajitella erikseen, eikä niitä saa sekoittaa keskenään. Jätteet tulee pakata tiiviisti ja säilyttää hyväkuntoisissa merkityissä astioissa. Niiden pääsy maaperään tai viemäriin tulee estää, eivätkä jätteet saisi kastua. Hyvä varasto on tiivispohjainen ja
10 katettu. Purkujätteiden tarpeetonta varastointia tulee välttää. Haitallisia aineita sisältävät purkujätteet kuljetetaan vastaanottopaikkaan ilman tarpeetonta viivytystä. Haitallisten aineiden purkujätteiden poiskuljetus järjestetään viranomaismääräysten ja ohjeiden mukaan. 5.7 Purkutyöhön liittyvät erityiset vaarat Korkealla suoritettavat työt, purkutyöt sekä työt, joissa työntekijät altistuvat kemiallisille aineille, kuten haitta aineet, luokitellaan VNa 205/2009:ssa vaarallisiksi töiksi. Näiden lisäksi kohteelle ominaiset, erityiset vaaraa aiheuttavat työvaiheet ovat seuraavat: - Rakennus sisältää pieniä määriä haitta aineita. On mahdollista, että purkutyön aikana esiintyy haitta ainekartoituksessa esiintymättömiä haitta aineita. - Purkutyössä on putoavien kappaleiden mahdollisuus. Purettavien rakenteiden nostoissa ei alapuolella saa työskennellä. - Rakenteen kaatuminen, sortuminen tai pettäminen. - Jännitteellisen kaapelin tai paineellisen putken aiheuttama vaaratilanne - Purkutyömaan liikennejärjestelyt ja siirrot. Urakoitsijan tulee ottaa huomioon purkutyöhön liittyvät erityiset vaarat työnsuunnittelussa. 6 PÖLYNHALLLINTA PURKUTYÖSSÄ Purkutyön aikaisella pölynhallinnalla varmistetaan, että työntekijät ja muut työalueen lähiympäristössä liikkuvat eivät altistu purkutyössä syntyvälle pölylle haitallisissa määrin (Ks. HTP arvot 2014, Sosiaali ja terveysministeriön julkaisuja 2014:2). Lisäksi pölynhallinnalla varmistetaan, ettei vaarallisiksi tai haitallisiksi luokitelluista rakennusmateriaaleista, kuten asbestista tai PAH pitoisesta kivihiilipiestä, peräisin oleva pöly leviä purkualueen ympäristöön ja että se saadaan luotettavasti kerättyä talteen asianmukaista jatkokäsittelyä varten. Urakoitsijan tulee laatia pölynhallintasuunnitelma, jossa esitetään vähintään seuraavat asiat: työalueiden suojaus ja tiivistystarpeet vaiheittainen ali /ylipaineistustarve pölyävien työvaiheiden ajaksi työalueiden osastoinnit ja suojaseinien sijainnit ja rakenteet viereisten rakennusten huomioiminen siten, että purkutyöstä peräisin oleva pöly ei pääse niiden ilmanvaihtojärjestelmiin - pölynhallinnassa käytettävät koneet ja laitteet, alipaineistimet, kohdepoistolaitteet, imurit yms. - työmenetelmien valinnat - poistoilmareittien sijoittelu - jätteenkäsittelyratkaisut Työntekijöillä on oltava helposti saatavilla asianmukaiset henkilösuojaimet, joilla varmistetaan työn turvallinen toteuttaminen. Urakoitsija vastaa siitä, että kussakin työvaiheessa käytettävät henkilösuojaimet (hengityssuojaimet, ihosuojaus) ovat suojausteholtaan riittävät estämään työntekijöiden altistumista rakennuspölyn haitallisille vaikutuksille.
11 7 HAITALLISTEN AINEIDEN PURKAMINEN Asbestijätteitä sisältävät pakkaukset on suljettava huolella ja merkittävä näkyvällä tekstillä seuraavasti: ASBESTIJÄTETTÄ: PÖLYN HENGITTÄMINEN VAARALLISTA. Purkujätteiden varastoinnissa, lajittelemisessa ja kuljettamisessa noudatetaan jätelakia (646/2012) ja valtioneuvoston asetusta jätteistä (179/2012). 7.1 Purkutyön laatutavoitteet Haitallisten aineiden purkaminen suunnitellaan purkutyöselostuksen ja purkukohteeseen ja sen lähiympäristöön tutustumisen mukaisesti. Tarvittaessa tehdään koepurku. Haitallisten aineiden purkaminen tehdään purkutyösuunnitelman mukaan siinä esitetyillä purkumenetelmillä ja purkujärjestyksessä. Purkaminen ei saa vaurioittaa tai vahingoittaa säilytettäviä rakenteita tai rakennusosia. Purkutöissä tulee käyttää lajittelevaa purkutekniikkaa. Kastelun tai sumutuksen käyttö pölyntorjunnassa on sallittu vain, kun kosteus ei vaurioita tai vahingoita säilytettäviä tai uudelleen käytettäviä rakenteita tai rakennusosia. 7.2 Asbestipurkutyöt 7.2.1 Valtuutukset Asbestia sisältävien rakennusten ja rakenteiden purkamista, asbestin poistamista niistä, asbestirakenteiden koteloimista ja peittämistä, asbestisiivousta tai asbestipitoisten jätteiden kokoamista ja viimeistelyä työpaikalta pois kuljetettaviksi (asbestipurkutyötä) saa tehdä vain sellainen työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja, jonka työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on valtuuttanut tällaista työtä tekemään. Tarkka määrittely on esitetty VNp 1380/1994 ja selvitettävissä työsuojeluviranomaiselta. 1.1.1 Ilmoitukset ja suunnitelmat Valtioneuvoston päätös asbestityöstä 1380/1994 19 mukaan asbestityötä suorittamaan ryhtyvän työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan on tehtävä työsuunnitelma ennen kuin asbestipurkutyö aloitetaan. Suunnitelmassa on esitettävä työntekijöiden ja muiden työn vaikutuspiirissä olevien henkilöiden turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi tarpeelliset toimenpiteet: - purkutyötä tekevien työntekijöiden altistumisen estäminen - muiden työn vaikutuspiirissä olevien henkilöiden altistumisen estäminen - asbestipölyn työympäristöön leviämisen estäminen - työkohteen puhdistaminen asbestijätteistä ja asbestipölystä - asbestijätteiden käsittely työpaikalla
12 Lisäksi suunnitelman tulee sisältää tietoa seuraavista seikoista: - työn luonne, alkamisaika ja todennäköinen kesto - paikka, jossa työ tehdään - asbestikartoituksen suorituspäivä, tekijä ja kartoitukseen liittyvien asiakirjojen haltija - asbestin tai asbestipitoisen materiaalin purkuun käytettävät menetelmät - työntekijöiden suojaukseen ja puhdistamiseen käytettävät laitteet ja niiden ominaisuudet asbestipölyn työympäristöön leviämisen estämiseksi käytettävät laitteet ja niiden ominaisuudet sen kaatopaikan nimi, jonne jätteet toimitetaan Työnantajan on toimitettava työsuunnitelma vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista työpaikkaa tarkastavalle työsuojeluviranomaiselle. Viranomaisen suostumuksella tämä aikaväli voi olla lyhempi. Matalariskiseksi arvioidusta työstä, jossa asbestille altistuminen ei tule ylittämään suurinta sallittua 0,1 kuitua/cm³ tasoa, ei tarvitse tehdä ilmoitusta viranomaisille. Työssä on kuitenkin estettävä asbestipölyn leviäminen ympäristöön ja käytettävä sopivia henkilösuojaimia. Silloin, kun työsuunnitelman toimittaminen ennen työn aloittamista työsuojeluviranomaiselle ei ole mahdollista, on työsuunnitelma toimitettava tai ainakin ilmoitus työstä tehtävä työsuojeluviranomaiselle heti, kun se on mahdollista. Lomakkeen asbestipurkusuunnitelmasta saa mm. työsuojeluhallinnon verkkosivuilta http://www.tyosuojelu.fi/fi/asbestipurkusuunnitelma. Työsuojeluhallituksen päätös hyväksyttävistä asbestipurkutyössä käytettävistä menetelmistä ja laitteista 14.12.1989/231 (1990, päivitetty 23.1.2006) antaa täsmällisiä ohjeita purkutyötekniikoista ja niiden valinnasta, laitteista ja suojaimista. Asbestia sisältävien rakenteiden purkamisessa on noudatettava Ratu 82 0347 Asbestia sisältävien rakenteiden purkuvaatimuksia. 1.1.2 Asbesti purettavassa rakennuksessa Kohteesta on tehty asbesti ja haitta ainekartoitus, jonka raportti on tarjouspyyntöasiakirjoissa. 8 OSA ALUEIDEN PURKU 8.1 Liikuntasalilohkon rakenteiden purku
13 8.1.1 Liikuntasalilohkon korkea osa Liikuntasalin katto on kantava teräspoimulevy, jonka päällä on koolattu puurakenne. Vesikatteen alustana on raakaponttilaudoitus ja katteena kumibitumikermi. Katon pääkannattajana on liimapuupalkit. Pilarit ovat teräsbetonirakenteisia. Alapohja on kantava teräsbetoninen laatta palkkirakenne. Anturat ovat teräsbetonisia paaluanturoita. Paalut ovat 250x250mm2 teräsbetonipaaluja. Purkujärjestys: Tyhjentäminen irtaimistosta ja siivous. Asbesti ja haitta ainepitoisen materiaalin sekä vaarallisen jätteen purku Normaalit kevyeen purkuun kuuluvat sisä ja ulkorakenteet Tekniset järjestelmät Vesikaton vesieristys, puurakenteet ja lämmöneristeet Ulkoseinien lasi ja muuratut rakenteet, Ei matalanosan kantavia muurattuja seiniä. Vesikaton kantava poimulevy Vesikaton harjapalkit Matalan osan kattorakenteet kohdan 8.2 mukaan Pilarit Alapohjalaatta ja palkistot Anturat Teräsbetonipaalut katkaistaan korkoon maanpinta 1.000 8.1.2 Liikuntasalilohkon matala osa Matalan osan katon kannattajana on aaltopalkit. Aaltopalkit tukeutuvat muurattuihin ulko ja väliseiniin, VSS:n kattoon, liimapuupalkkiin sekä liikuntasalin puolelta HEB200 teräspalkkiin. Vesikatteen alustana on raakaponttilaudoitus ja katteena kumibitumikermi. Ulkoseinät ovat muurattuja, osin kantavia rakenteita. Pilarit ovat teräsbetonisia. Alapohja on kantava teräsbetoninen laatta palkkirakenne. Anturat ovat teräsbetonisia paaluanturoita. Paalut ovat 250x250mm2 teräsbetonipaaluja.
14 Purkujärjestys: Tyhjentäminen irtaimistosta ja siivous. Asbesti ja haitta ainepitoisen materiaalin sekä vaarallisen jätteen purku Normaalit kevyeen purkuun kuuluvat sisä ja ulkorakenteet Tekniset järjestelmät Ulkoseinien lasirakenteet Vesikaton vesieristys, lämmöneristeet ja koolaukset sekä aaltopalkkirunko. Kantavat ja ei kantavat muuratut ulkoseinärakenteet Pilarit Alapohjalaatta ja palkistot Anturat Teräsbetonipaalut katkaistaan korkoon maanpinta 1.000 8.2 VSS:n rakenteiden purku VSS:n kattolaatan päällä on koolattu puurakenne. Vesikatteen alustana on raakaponttilaudoitus ja katteena kumibitumikermi. Ulkoseinä on tiiliverhoiltu. Purkujärjestys: Tyhjentäminen irtaimistosta ja siivous. Asbesti ja haitta ainepitoisen materiaalin sekä vaarallisen jätteen purku Normaalit kevyeen purkuun kuuluvat sisä ja ulkorakenteet
15 Tekniset järjestelmät Ulkoseinien muuratut rakenteet ja eristeet Vesikaton vesieristys, lämmöneristeet ja koolaukset Sokkeli VSS runko jätetään varastokäyttöön. Kattorakenne suojataan kestopeitteellä. 8.3 2krs IVKH v1976:n purku v.1976 rakennetussa IV konehuoneessa oli yläpohjassa aaltopalkki runko. Vesikatteen alustana raakaponttilaudoitus ja katteena kumibitumikermi. Ulkoseinät olivat kantavia puurunkoseiniä. Ulkoseiniä kannattelivat liimapuupalkit sekä teräksiset C palkit. Konehuonetta on myöhemmin korotettu ja laajennettu. Rakennejärjestelmä tulee varmistaa purkutyön yhteydessä. Purkujärjestys: Tyhjentäminen irtaimistosta ja siivous. Asbesti ja haitta ainepitoisen materiaalin sekä vaarallisen jätteen purku Normaalit kevyeen purkuun kuuluvat sisä ja ulkorakenteet Tekniset järjestelmät Vesikatto Ulkoseinät Välipohjan pintarakenteet Välipohjan liimapuu ja teräspalkit 8.4 2krs IVKH v2003:n purku
16 Runkojärjestelmä varmistettava purkutyön yhteydessä. Purkujärjestys: Tyhjentäminen irtaimistosta ja siivous. Asbesti ja haitta ainepitoisen materiaalin sekä vaarallisen jätteen purku Normaalit kevyeen purkuun kuuluvat sisä ja ulkorakenteet Tekniset järjestelmät Yläpohjan rakenteet Seinät 8.5 1krs IVKH v2007:n purku Yläpohjarakenteena on puuristikot ja vesikatteena PVC kate. Ulkoseinien kantava rakenne on puurungolla. Julkisivuissa on tiiliverhoilu. Alapohjassa on ontelolaatat ja 60mm:n pintavalu. Teräsbetonisen sokkelin alla on paaluanturat. Paalut ovat teräsbetonisia. Purkujärjestys: Tyhjentäminen irtaimistosta ja siivous. Asbesti ja haitta ainepitoisen materiaalin sekä vaarallisen jätteen purku Normaalit kevyeen purkuun kuuluvat sisä ja ulkorakenteet Tekniset järjestelmät Ulkoseinien muuratut rakenteet ja eristeet Vesikaton rakenteet Ulkoseinärungot Alapohjan ontelolaatat Sokkelit Paaluanturat 8.6 2krs IVKH v2007:n purku Yläpohjassa on puuristikot ja vesikatteena kumibitumikermi. Katon pääkannattajina on liimapuupalkit. Liimapuupalkit on tuettu teräspilareihin. Osa rakenteesta on tuettu vanhan osan seinään. Ulkoseinät ovat puurunkoisia. Arkadiosan välipohja on ontelolaattarakenteinen. Vanhan osan päälle rakennettu välipohja on aaltopalkkirunkoinen. Arkadiosan pilarit ovat teräsbetonia. Teräsbetonipilareiden alla on paaluanturat ja teräsbetonipaalut. Purkujärjestys: Tyhjentäminen irtaimistosta ja siivous. Asbesti ja haitta ainepitoisen materiaalin sekä vaarallisen jätteen purku Normaalit kevyeen purkuun kuuluvat sisä ja ulkorakenteet Tekniset järjestelmät Kantamattomat ulkoseinät Vesikaton vesieristys, lämmöneristeet ja ristikot. Kantavat ulkoseinät (vanhan osan päällä) Teräspilarit Välipohjan ontelolaatat ja palkit
17 Betonipilarit Vanhan osan välipohjarakenteet Anturat Teräsbetonipaalut katkaistaan korkoon maanpinta 1.000 8.7 Matalan osan, v1976:n purku Matalan osan yläpohjassa on sekundäärikannattajina aaltopalkit. Vesikatteen alustana on raakaponttilaudoitus ja katteena kumibitumikermi. Pääkannattajina ovat liimapuupalkit. Pilarit ovat teräsbetonisia. Alapohjassa on kantava teräsbetoninen laatta palkkirakenne. Perustuksissa on paaluanturat ja teräsbetonipaalut. Purkujärjestys: Tyhjentäminen irtaimistosta ja siivous. Asbesti ja haitta ainepitoisen materiaalin Normaalit kevyeen purkuun kuuluvat sisä ja ulkorakenteet Tekniset järjestelmät Ulkoseinien muuratut ja lasirakenteet Ulkoseinien muut kevyet rakenteet Yläpohjan vesieristys, raakapontti, muuratun palomuurin yläosa ja aaltopalkkisekundäärikannattajat Muurattu palomuuri Yläpohjan liimapuu primäärikannattajat Pilarit Alapohjalaatta ja palkistot Anturat Teräsbetonipaalut katkaistaan korkoon maanpinta 1.000
18 8.8 2krs, v1968:n purku Yläpohjan kantavarakenne on teräsbetonilaatta. Kattolaatan päällä on koolattu puurakenne. Vesikatteen alustana on raakaponttilaudoitus ja katteena kumibitumikermi. Kattolaattaa kantavat teräsbetonipilarit ja teräsbetoniseinät. Välipohjat ovat kantavia teräsbetonilaattoja Välipohjalaattoja kantavat teräsbetonipilarit ja teräsbetoniseinät. Kellarin seinät ja pilarit ovat teräsbetonisia. Alapohjassa on teräsbetonilaatta. Purkujärjestys: Tyhjentäminen irtaimistosta ja siivous. Asbesti ja haitta ainepitoisen materiaalin Normaalit kevyeen purkuun kuuluvat sisä ja ulkorakenteet Tekniset järjestelmät Ulkoseinien muuratut ja lasirakenteet Ulkoseinien muut kevyet rakenteet Yläpohjan vesikate ja puurakenteet. Yläpohja kantava teräsbetonilaatta 2. kerroksen teräsbetonipilarit ja seinät 2. kerroksen lattian kantava teräsbetonilaatta 1. kerroksen teräsbetonipilarit ja seinät Kellarikerroksen ulkopuolelta kaivetaan maata auki, jotta seiniin kohdistuva maanpaine poistuu. 1kerroksen lattian kantava teräsbetonilaatta Kellarin teräsbetoniseinät Alapohjan teräsbetonilaatta 9 VALMIS PURKU 9.1 Vaatimukset
19 Kaikki jäävät teräsbetonipaalut tarkemitataan ja toimitetaan dwg muodossa tilaajalle. Rakennus, rakenne tai rakennusosa on purettu suunnitelma asiakirjojen mukaisesti. Purkukohteen kaivut, niiden tasaukset ja luiskat ovat suunnitelma asiakirjojen mukaisia. Purkaminen tai kaivaminen ei ole vaurioittanut tai vahingoittanut säilytettäviä tai ympäröiviä rakennuksia, rakenteita tai rakennusosia. Liittyvät rakenteet ovat puhtaita ja ehjiä. Purkujätteet on poistettu asianmukaisesti ja alue sekä lähiympäristö on siivottu. Suojaukset on poistettu. Sade, pinta ja pohjavesien ohjaus sekä avoveden lammikoituminen ovat purku ja kaivualueella suunnitelma asiakirjojen mukaisia.