ASENNUS- JA RAKENNUSTYÖVAKUUTUS

YH 01 ASENNUS- JA RAKENNUSTYÖVAKUUTUS YLEISET VAKUUTUSEHDOT Voimassa 1.1.2001 alkaen. 103 193 1 8.02 (08.05) 4.000

SISÄLLYSLUETTELO 2 VAKUUTUKSEN RAKENNE... 3 ES ESINEVAKUUTUS... 3 ES 1 Vakuutuksen tarkoitus... 3 ES 2 Vakuutuspaikka sekä vakuutuksen alkaminen ja päättyminen... 3 ES 3 Vakuutuksen kohde... 3 ES 4 Korvattavat vahingot ja niihin liittyvät rajoitukset... 4 ES 5 Suojeluohjeet... 5 ES 6 Vakuutuksen voimassaolo... 5 ES 7 Arvioimis- ja korvaussäännöt... 5 ES 8 Korvaussäännöt... 6 ES 9 Monivakuutus... 7 TOIMINTA VAHINGON SATTUESSA... 7 YL YLEISET SOPIMUSEHDOT... 8 YL 1 ERÄÄT KESKEISET KÄSITTEET... 8 YL 2 TIETOJEN ANTAMINEN ENNEN VAKUUTUSSOPIMUKSEN TEKEMISTÄ... 8 2.1 Pohjolan tiedonantovelvollisuus... 8 2.2 Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus... 8 2.3 Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti... 8 YL 3 POHJOLAN VASTUUN ALKAMINEN JA VAKUUTUSSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO. 8 3.1 Pohjolan vastuun alkaminen... 8 3.2 Vakuutussopimuksen voimassaolo... 8 YL 4 VAKUUTUSMAKSU... 8 4.1 Vakuutusmaksun suorittaminen... 8 4.2 Vakuutusmaksun viivästyminen... 9 4.3 Viivästyneen vakuutusmaksun suorittaminen... 9 4.4 Vakuutusmaksun palauttaminen... 9 4.5 Kuittaus palautetusta maksusta... 9 YL 5 TIETOJEN ANTAMINEN SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKANA... 9 5.1 Pohjolan tiedonantovelvollisuus... 9 5.2 Vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuus vaaran lisääntymisestä... 9 YL 6 VELVOLLISUUS ESTÄÄ JA RAJOITTAA VAHINGON SYNTYMISTÄ... 1 0 6.1 Velvollisuus noudattaa suojeluohjeita... 10 6.2 Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus... 10 YL 7 VAHINGON AIHEUTTAMINEN... 1 0 YL 8 SAMASTAMINEN... 1 0 YL 9 SYYNTAKEETTOMUUS JA PAKKOTILA... 1 0 YL 10 KORVAUSMENETTELY... 1 0 10.1 Korvauksen hakijan velvollisuudet... 10 10.2 Korvausoikeuden vanhentuminen... 11 10.3 Pohjolan velvollisuudet... 11 10.4 Kuittaus vakuutuskorvauksesta... 11 YL 11 VAKUUTUSKORVAUS... 11 11.1 Ylivakuutus ja rikastumiskielto... 11 11.2 Alivakuutus... 11 YL 12 SOTA JA YDINVAHINKO... 11 YL 13 MUUTOKSENHAKU POHJOLAN PÄÄTÖKSEEN... 11 YL 14 POHJOLAN TAKAUTUMISOIKEUS... 11 14.1 Pohjolan takautumisoikeus kolmatta kohtaan... 11 14.2 Pohjolan takautumisoikeus vakuutuksenottajaa, vakuutettua tai vakuutettuun samastettua kohtaan... 12 YL 15 VAKUUTUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN... 1 2 15.1 Sopimusehtojen muuttaminen vakuutuskauden aikana... 12 15.2 Sopimusehtojen muuttaminen vakuutuskauden vaihtuessa... 12 YL 16 VAKUUTUSSOPIMUKSEN PÄÄTTYMINEN... 1 2 16.1 Vakuutuksenottajan oikeus irtisanoa vakuutus... 12 16.2 Pohjolan oikeus irtisanoa vakuutus vakuutuskauden aikana... 12 16.3 Pohjolan oikeus irtisanoa vakuutus vakuutuskauden lopussa... 12 16.4 Omistajan vaihdos... 13 YL 17 KOLMANNEN HENKILÖN OIKEUDET... 1 3 17.1 Muut vakuutetut, joiden hyväksi omaisuutta koskeva vakuutus on voimassa... 13 17.2 Vakuutetun asema vahingon satuttua... 13 17.3 Etuoikeus saada maksu korvauksesta... 13 SUOJELUOHJEET... 1 3 TULITYÖT S621 (1998)... 1 3 0 Velvoittavuus ja tarkoitus... 13 1 Määritelmät... 13 2 Vaihtoehtoiset työmenetelmät... 13 3 Tulitöiden valvontasuunnitelma... 13 4 Yrityksen tulitöistä vastaavat henkilöt... 14 5 Vakituinen tulityöpaikka... 14 6 Yrityksen tulityölupakäytäntö... 14 7 Tilapäinen tulityöpaikka... 14 8 Tulitöiden turvallisuustutkinto ja tulityökortti... 15 9 Työvälineet, niiden säilytys ja käyttö... 15 10 Voimaantulo... 15 11 Lähteet... 15 RAKENNUS- JA KORJAUSTYÖT S450 (2000)... 1 8 0 Velvoittavuus ja tarkoitus... 18 1 Yleiset ohjeet ja soveltaminen... 18 2 Tulipalo... 18 3 Murto ja varkaus... 20 4 Maankaivu- ja maansiirtotyöt... 20 5 Lähdekirjallisuutta... 20 KATTO- JA VEDENERISTYSTÖIDEN TULITYÖT S623 (1997)... 2 2 0 Velvoittavuus ja tarkoitus... 22 1 Määritelmät... 22 2 Tulitöiden valvontasuunnitelma... 22 3 Katto- ja vedeneristystöiden tulityötutkinto ja tulityökortti... 22 4 Katto- ja vedeneristystöiden tulityölupa... 22 5 Työmaan järjestys... 22 6 Tulityöpaikka... 22 7 Työvälineet, säilytys ja käyttö... 23 8 Toimet tulipalon sattuessa... 24 9 Voimaantulo... 24 10 Lähteitä ja muuta alaan liittyvää kirjallisuutta... 24 Tutustukaa erityisesti kursiivilla painettuihin rajoitusehtojen kohtiin

ASENNUS- JA RAKENNUSTYÖVAKUUTUS VAKUUTUKSEN RAKENNE Vakuutus sisältää esinevakuutuksen (ES) sekä yleiset sopimusehdot (YL). ES ESINEVAKUUTUS ES 1 VAKUUTUKSEN TARKOITUS Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola (jäljempänä vakuutusyhtiö) sitoutuu näiden ehtojen sekä yleisten sopimusehtojen (YL) mukaisesti korvaamaan kohdassa ES 4 mainituista äkillisistä, ennalta arvaamattomista vahingoista vakuutuksen kohteelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset. ES 2 VAKUUTUSPAIKKA SEKÄ VAKUUTUKSEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN Vakuutus on voimassa Suomessa vakuutuskirjaan merkityllä työmaalla sekä sen yhteydessä olevassa varastossa. Omaisuus tulee vakuutuksen kohteeksi, kun se on purettu kuljetusvälineestä työmaalle tai sen yhteydessä olevaan varastoon ja on voimassa vakuutuskauden loppuun (ks. kohta 6.3). Työkohteen (ks. kohta 3.1) osalta vakuutus päättyy kuitenkin viimeistään, kun se on luovutettu tilaajalle tai otettu käyttöön (ks. kohdat 6.1 6.3). ES 3 VAKUUTUKSEN KOHDE Vakuutuksen kohteena ovat ainoastaan ne kohdissa 3.1-3.8 mainitut omaisuus- tai kustannuserät, jotka on merkitty vakuutuskirjaan. 3.1 Työkohteet Ellei muuta ole sovittu, työkohteen vakuutusmäärän tulee vastata kohteen lopullista kustannusarviota, johon sisältyvät asennettavat koneet, laitteet ja rakenteet sekä rakennukset ja tilapäiset kulutusluonteiset rakennelmat, sisustukset ja keskeneräiset asennukset sekä raaka-aineet ja tarvikkeet, jotka on tarkoitettu vakuutettuun työkohteeseen. Vakuutuksen piiriin kuuluvat ainoastaan vakuutusyhtiölle ilmoitettuun vakuutusmäärään sisältyvät kustannukset. Vakuutuksen kohteena eivät ole sillat, kalliotilat, tunnelit, patorakennelmat, vesivoima-asemat, satamalaitteet tai muut vastaavat järven, meren tai muun vesistön alla tai niiden pinnan ala- tai yläpuolella suoritettavat työt, eivätkä myöskään petrokemiallisen teollisuuden tai öljynjalostamoiden yhteydessä suoritettavat työt. Mikäli edellä mainittuja omaisuuseriä sisältyy muuhun vakuutettuun työkohteeseen, enimmäiskorvaus näiden omaisuuserien osalta on, ellei muuta ole sovittu ja merkitty vakuutuskirjaan, 25.000 euroa. 3.2 Työkalut, työkoneet ja työvälineet Jos erikseen on sovittu ja siitä tehty merkintä vakuutuskirjaan, vakuutuksen kohteena ovat työkalut, työkoneet ja työvälineet. Tähän ryhmään kuuluvat vakuutetun omistamat asennus- ja rakennustoiminnassa käytettävät pienkoneet, työkalut ja -välineet, peitteet, rakennustelineet ja -muotit sekä muut sellaiset tarvikkeet, joita ei miltään osin ole tarkoitettu kuuluviksi valmiiseen työhön. Vakuutuksen kohteena eivät ole liikkuvat työkoneet, hissit, nosturit, muu nostokalusto, sekä työskentelylautat ja ponttonit. 3.3 Työmaarakennukset Jos erikseen on sovittu ja siitä tehty merkintä vakuutuskirjaan, vakuutuksen kohteena ovat työmaarakennukset. Tähän ryhmään kuuluvat siirrettävät, vakuutetun omistamat konttori- ja varastorakennukset, asuntovaunut, vajat, parakit ja muut tilapäiset rakennelmat, jotka on tarkoitettu käytettäviksi asennus- ja rakennustoiminnassa. 3.4 Toimistomateriaali Jos erikseen on sovittu ja siitä tehty merkintä vakuutuskirjaan, vakuutuksen kohteena on toimistomateriaali. Tähän ryhmään kuuluvat konttorikoneet ja -irtaimisto, piirustukset ja muut asiakirjat sekä pientietokoneisiin ja tietovälineisiin sisältyvät tiedot ja ohjelmat. 3.5 Työntekijäin omaisuus Jos erikseen on sovittu ja siitä tehty merkintä vakuutuskirjaan, vakuutuksen kohteena ovat ne työntekijäin työkalut ja varusteet, jotka työnantaja työehtosopimuksen mukaan on velvollinen vakuuttamaan. 3.6 Vuokralle otettu omaisuus Jos erikseen on sovittu ja siitä tehty merkintä vakuutuskirjaan, vakuutuksen kohteena ovat vuokralle otetut kohdissa 3.2-3.4 määritellyt omaisuuserät. Tähän ryhmään kuuluvat vuokralle otetut tai lainassa olevat omaisuuserät. Vuokralle otettujen omaisuuserien osalta kyseessä on ensiriskivakuutus. 3.7 Ympäröivä omaisuus Jos erikseen on sovittu ja siitä tehty merkintä vakuutuskirjaan, vakuutuksen kohteena on ympäröivä omaisuus. Ympäröivällä omaisuudella tarkoitetaan työmaalla sijaitsevaa muuta kuin edellä kohdissa 3.1-3.6 mainittua omaisuutta. Kyseessä on ensiriskivakuutus ja korvausta maksetaan ainoastaan siltä osin kuin korvausta ei ole mahdollista saada muun vakuutuksen perusteella. Lisäksi korvattavuuden edellytyksenä on, että vahinko on suoranainen seuraus vakuutetun tai hänen lukuunsa työskentelevän toiminnasta kyseisessä kohteessa. 3

4 3.8 Kiirehtimiskustannukset Jos erikseen on sovittu ja siitä tehty merkintä vakuutuskirjaan, vakuutuksen kohteena ovat kiirehtimiskustannukset. Vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa erikseen mainittuun vakuutusmäärään saakka suoranaisen esinevahingon lisäksi vahingoittuneen omaisuuden kuntoon saattamisesta aiheutuneet - ylityökustannukset, - tilapäistyökustannukset ja - pikarahtikustannukset. ES 4 KORVATTAVAT VAHINGOT JA NIIHIN LIITTYVÄT RAJOITUKSET 4.1 Korvattavat vahingot Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma. 4.2 Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot ja muut rajoitukset 4.2.1 Kuluminen Vakuutuksesta ei korvata esineen kulumista, ruostumista, syöpymistä, pilaantumista, sienettymistä, lahoamista, aineen väsymistä tai vastaavaa vähitellen tapahtuvaa vahingoittumista eikä esineen tai sen osan toimintakyvyn lakkaamista. 4.2.2 Huoltokustannukset Vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet säätö- tai kunnossapitotoimista, ennakkohuollosta, määräaikaishuollosta, toimintahäiriöiden poistamisesta eikä näiden yhteydessä vaihdettavista osista. 4.2.3 Valmistusviat ja työvirheet Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut työ-, laite- tai materiaalivirheestä, valmistusvirheestä, laskenta- tai piirustusvirheestä tai virheellisestä neuvosta korjattavana, huollettavana tai käsiteltävänä olevalle raaka-aineelle, puolivalmisteelle, valmisteelle tai asiakkaan omaisuudelle. Vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet esineen tai sellaisen osan korjaamisesta, joka on tehty virheellisesti tai virheellisestä materiaalista, ei siinäkään tapauksessa, että syynä olisi ollut laskenta- tai piirustusvirhe, taikka virheellinen neuvo tai ohje. Vakuutuksesta korvataan muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle virheen seurauksena aiheutunut vahinko. 4.2.4 Sopimukset Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa eikä kustannuksia, joista toimittaja tai joku muu on vastuussa sopimuksen, takuun, huoltosopimuksen tai vastaavan sitoumuksen perusteella. Vakuutuksen piiriin muutoin kuuluva vahinko korvataan kuitenkin siltä osin kuin vakuutuksenottaja osoittaa, ettei vastuullinen osapuoli kykene korvausvelvollisuuttaan täyttämään. Mikäli vakuutuksenottaja on itse esineen valmistaja tai myyjä, ei vahinkoa korvata, jos valmistaja tai myyjä olisi alalla vakiintuneen takuun perusteella siitä vastuussa. 4.2.5 Varallisuusrikokset Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut petos, kavallus tai muu näihin rinnastettava rikos. 4.2.6 Katoaminen, unohtaminen ja varkaus Vakuutuksesta ei korvata omaisuuden katoamista tai unohtamista eikä varkautta, jos - tapahtumaa ei voida määritellä tai - vasta inventaarin yhteydessä todetaan katoaminen tapahtuneeksi. Vakuutuksesta ei korvata ajoneuvosta, peräkärrystä tai muusta vastaavasta kuljetusvälineestä anastettua omaisuutta. Varkausvahinkoa ei korvata myöskään mikäli vakuutuksenottaja ei ole ryhtynyt kohtuullisiin suojelutoimenpiteisiin omaisuuden arvo ja säilytysolosuhteet huomioonottaen. 4.2.7 Räjäytystyöt Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut ammattimainen räjäytys- tai louhintatyö taikka julkisen laitoksen räjähdysaineiden räjähtäminen. Vakuutuksen piiriin muutoin kuuluva vahinko korvataan kuitenkin siltä osin kuin vakuutuksenottaja osoittaa, ettei vastuullinen osapuoli kykene korvausvelvollisuuttaan täyttämään. 4.2.8 Ulkona oleva omaisuus Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka luonnonvoimat ovat aiheuttaneet ulkona tai avoimessa rakennuksessa olevalle irtaimelle omaisuudelle, ellei kyse ole laitteista, joita on tarkoitus käyttää tällaisessa tilassa. 4.2.9 Kulutusaineet ja -tarvikkeet Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut koneissa tai laitteissa käytettäville kulutusaineille tai tarvikkeille, kuten poltto- ja voiteluaineille, muille nesteille, kauhoille, vaijereille ja kumirenkaille, paitsi jos kulutusaine- tai tarvike on vahingoittunut muun näiden ehtojen mukaan korvattavan vahingon yhteydessä. 4.2.10 Ohjelma- ja tietovirheet Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut ohjelmoitavalle elektroniikkalaitteelle tai sen tietovälineelle, tiedostoille tai ohjelmille laitteiston tai ohjelman virheellisestä toiminnasta, operointivirheestä, magneettikenttien aiheuttamasta tietojen tuhoutumisesta tai tietojen häviämisestä. 4.2.11 Pohjavesi Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut pohjaveden korkeuden muuttuminen. 4.2.12 Arvonalennus Vakuutuksesta ei korvata arvon alentumista, eikä vahinkoa, joka ei vaikuta omaisuuden käyttökelpoisuuteen.

ES 5 SUOJELUOHJEET Vakuutuksenottajan on noudatettava vakuutuskirjassa mainittuja sekä jäljempänä olevia ja näiden ehtojen loppuun erikseen painettuja (S621, S450 ja S623) suojeluohjeita ja huolehdittava siitä, että myös ali- ja sivu-urakoitsijat noudattavat niitä (ks. Yleiset sopimusehdot kohta 6.1). 5.1 Tehtäessä tulitöitä on noudatettava vakuutuskirjassa mainittuja suojeluohjeita. Tulitöitä ovat työt, joissa esiintyy kipinöitä tai joissa käytetään kaasuliekkiä, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. 5.2 Säilytystilojen ikkunoiden, ovien ja muiden aukkojen on oltava suojaavasti suljetut murtautumisen ja varkauden varalta. Suojausten ja lukitusten on lisäksi täytettävä rakennustyömaalla tai asennuspaikassa näihin ehtoihin erikseen painetut (ks. suojeluohje S450, kohta 3) omaisuuden säilytystä ja murtosuojausta koskevat vaatimukset sekä vakuutuksenottajan toimipaikassa vakuutuskirjassa mainitut liikehuoneistojen rakenteellista murtosuojausta koskevat vaatimukset. 5.3 Alimmassa kellarikerroksessa säilytettävä tavara on sijoitettava vähintään 10 cm korkeudelle lattian pinnasta. Kellarikerroksella tarkoitetaan kerrostilaa, jonka lattia kokonaan tai osittain sijaitsee vähintään yhden metrin maanpinnan alapuolella. 5.4 Rakennuksen johtoverkkoa on hoidettava huolellisesti ja sitä on suojattava jäätymiseltä. Johtoverkko on tyhjennettävä vedestä, kun rakennus jätetään kylmänä vuodenaikana ilman riittävää valvontaa ja lämmitystä. 5.5 Putkistoon liitetyn käyttölaitteen liitännän on oltava valmistajan tai maahantuojan sekä viranomaisten antamien määräysten ja ohjeiden mukainen. 5.6 Vakuutettua konetta on huollettava maahantuojan tai valmistajan edellyttämällä tai suosittamalla tavalla. Huoltotoimenpiteistä on pidettävä kirjaa. 5.7 Varus- ja sovellusohjelmistot sekä tiedot on varmistettava vähintään kerran viikossa alkuperäisen lisäksi kahtena päivitettynä kopiona magneettinauhalle, -levylle tai vastaavalle tietovälineelle. Yhtä kopiota on säilytettävä atk-välineille tarkoitetussa palovarmassa varmuusarkistossa. Varmuusarkiston on sijaittava eri palo-osastossa kuin muut kopiot tai vähintään S60 DIS -luokan tietovälinekaapissa. 5.8 Avaimia ja muita kulunvalvonnassa käytettäviä, sisäänpääsyn mahdollistavia välineitä on säilytettävä huolellisesti eikä niitä saa luovuttaa ulkopuolisille. ES 6 VAKUUTUKSEN VOIMASSAOLO Vakuutus on voimassa etukäteen sovitun ajan, kuitenkin enintään seuraavasti. 6.1 Tilaajan laskuun tehty työ Kun kysymyksessä on tilaajan laskuun tehty työ, joka saatetaan loppuun vakuutuskauden aikana, vakuutus on voimassa siihen asti, jolloin työkohde kokonaan tai osittain on luovutettu tilaajalle taikka otettu käyttöön (ks. kohta 6.3). Ellei tilaajalla ole omaa vakuutusta, koskee vakuutus myös vahinkoa, joka aiheutuu siitä, että tilaaja on aloittanut toiminnan työn luovuttamattomassa osassa. Jos käyttöönotto aiheuttaa vaaran lisääntymistä, eikä tästä ole ilmoitettu vakuutusyhtiölle voi vakuutusyhtiö Yleisten sopimusehtojen kohdan 5.2 mukaan olla joko kokonaan tai osittain vastuusta vapaa. 6.2 Vakuutuksenottajan omaan laskuun tehty työ Kun kysymyksessä on vakuutuksenottajan omaan laskuun tehty työ, joka saatetaan loppuun vakuutuskauden aikana, vakuutus on voimassa siihen asti kunnes työkohde on valmistunut, enintään kuitenkin siihen asti, kun käyttöönotto on alkanut. 6.3 Takuuaika Vakuutetun työkohteen osalta vakuutus on voimassa näiden ehtojen mukaisesti myös takuuajan, kuitenkin enintään kaksi vuotta kohteen tai osakohteen luovutuksesta tai käyttöönottamisesta, sellaisen vahingon osalta, - joka syntyy korjattaessa takuuvikoja tai - jonka on aiheuttanut asennus- tai rakennustyössä tehty virhe. Ellei muuta ole sovittu ja merkitty vakuutuskirjaan, tässä kohdassa mainituista vahingoista korvataan yhteensä enintään 10 % työkohteen vakuutusmäärästä ja ainoastaan siltä osin kuin vahingonkorvausta ei voi saada muun vakuutuksen perusteella. ES 7 ARVIOIMIS- JA KORVAUSSÄÄNNÖT 7.1 Vakuutusmäärä Omaisuus on vakuutettu sovitusta, kullekin esineelle tai omaisuuserälle vakuutuskirjaan merkitystä vakuutusmäärästä, joka on vahingon sattuessa suoritettavan korvauksen yläraja. Vakuutusmäärän peruste on merkitty vakuutuskirjaan. Se on jompikumpi seuraavista. 7.1.1 Jälleenhankinta-arvo Jälleenhankinta-arvo on rahamäärä, joka tarvitaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankkimiseen samalle paikalle. Ellei toisin ole vakuutusyhtiön kanssa sovittu, vakuutusmäärä perustuu omaisuuden jälleenhankinta-arvoon. 7.1.2 Päivänarvo Päivänarvo on rahamäärä, joka saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään, mitä omaisuus on arvossa menettänyt iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun sellaisen syyn johdosta. Huomioon otetaan myös omaisuuden käyttökelpoisuuden aleneminen paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden, kuten harjoitetun elinkeinotoiminnan lakkaamisen tai muun sellaisen syyn vuoksi. 7.2 Vakuutusmäärän merkitys Vakuutusmäärä on vakuutusmaksun laskentaperuste ja ylin korvausmäärä, mutta se ei ole vahingon määrän tai sen arvioimisen peruste. 7.3 Vakuutusmäärä vahingon jälkeen Vakuutusmäärä vähenee korvauksen määrällä, jos korvaus on vähintään 10 % omaisuuden, kunkin esineen tai omaisuuserän sovitusta vakuutusmäärästä. 5

6 ES 8 KORVAUSSÄÄNNÖT 8.1 Korvauksen laajuus 8.1.1 Esinevahinko Vakuutuksesta korvataan vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut suoranainen esinevahinko. Korvaus on enintään omaisuuden, kunkin esineen tai omaisuuserän sovittu vakuutusmäärä. 8.1.2 Muut korvattavat kustannukset Lisäkustannukset viranomaismääräyksestä Vakuutuksesta korvataan rakennusvahingoissa korjaamista tai rakentamista koskevista viranomaisten pakottavista määräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset, kuitenkin enintään 20 % suoranaisen esinevahingon ja siihen edellä olevan mukaisesti kuuluvien kustannusten yhteismäärästä. Kokonaiskorvauksen ylimpänä rajana on vakuutusmäärä. Uhkaavan vahingon torjuntakulut Suoranaisen esinevahingon lisäksi vakuutuksesta korvataan Yleisten sopimusehtojen kohdan 6.2 mukaisesti kohtuulliset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet sattuneen tai välittömästi uhkaavan, vakuutuksesta korvattavan vahingon rajoittamisesta tai torjumisesta. Maaperälle aiheutuneen vahingon kustannukset Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle sattuneen korvattavan esinevahingon seurauksena vakuutuspaikan maaperän pilaantumisesta aiheutuneet tutkimuskustannukset, puhdistus- tai vaihtokustannukset ja jätteen kuljetus- ja käsittelykustannukset. Edellytyksenä on, että kustannukset ovat syntyneet viranomaisen pakottavasta määräyksestä suoritetuista toimenpiteistä ja, että viranomaisen määräys on annettu viimeistään vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta. Tässä tarkoitettuja kustannuksia korvataan vahinkoa kohden enintään 200.000 euroa. Raivauskustannukset Vakuutuksesta korvattavan suoranaisen esinevahingon lisäksi korvataan myös vaurioituneen omaisuuden poistamisesta ja hävittämisestä aiheutuneet kustannukset. Ellei erikseen ole muuta sovittu, korvataan raivauskustannuksia kunkin kohteen osalta niin, että kustannusten yhteismäärä on koko kohteen osalta yhteensä enintään 10 % kohteen vakuutusmäärästä. 8.2 Omavastuu Vakuutuksenottajalla on omavastuu jokaisessa vahingossa. Omavastuu on merkitty vakuutuskirjaan. Vakuutukseen liittyvissä muissa ehdoissa tai vakuutuskirjassa voi olla omavastuun laskemista koskevia sääntöjä, kuten palovakuutuksen korotettu omavastuu tulitöissä aiheutetuissa vahingoissa. 8.2.1 Omavastuu tulitöissä Jos palovahinko on aiheutunut tulitöistä (ks. kohta 5.1), on vakuutuksenottajan omavastuu vakuutuskirjaan merkityn omavastuun kymmenkertainen määrä, kuitenkin enintään 20.000 euroa tai tätä suurempi, vakuutuskirjaan merkityn omavastuun määrä. 8.3 Omaisuuden arvon ja esinevahingon määrän laskeminen 8.3.1 Vahingon määrä jälleenhankinta-arvoon perustuvassa vakuutuksessa (ks. kohta 7.1.1). Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä saadaan, kun omaisuudella välittömästi ennen vahinkoa olleesta arvosta vähennetään jäljelle jääneen omaisuuden arvo (jäännösarvo). Molemmat arvot lasketaan jälleenhankinta-arvon mukaan. Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään jälleenhankinta-arvon ja jäännösarvon erotus. Jos kuitenkin esineen arvo on vahinkohetkeen mennessä laskenut niin, että päivänarvo on ollut alle 50 % jälleenhankintaarvosta välittömästi ennen vahinkoa, vahingon määrä lasketaan päivänarvon mukaan (ks. kohta 8.3.2). Kukin vahingoittunut esine arvioidaan erikseen. 8.3.2 Vahingon määrä päivänarvoon perustuvassa vakuutuksessa Päivänarvon mukainen vahingonmäärä saadaan, kun päivänarvosta vähennetään jäljelle jääneen omaisuuden arvo (jäännösarvo). Molemmat arvot lasketaan päivänarvon mukaan. Jos omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään päivänarvon ja jäännösarvon erotus. 8.3.3 Arvonlisävero Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon arvonlisäveroa koskevat säännökset. Veron osuutta ei makseta silloin, kun se voidaan vähentää korvauksen saajan verotuksessa. 8.4 Korvauksen määrä 8.4.1 Korvauksen määrä Korvauksen määrä saadaan, kun vahingon määrästä vähennetään omavastuu. 8.4.2 Alivakuutus Jos vakuutusmäärä on omaisuuden arvoa pienempi, on kyseessä alivakuutus. Korvaus lasketaan silloin Yleisten sopimusehtojen kohdan 11.2 mukaisesti. 8.4.3 Ylivakuutus Jos vakuutusmäärä on omaisuuden arvoa suurempi, on kyseessä ylivakuutus. Korvauksessa otetaan silloin huomioon Yleisten sopimusehtojen kohdan 11.1 säännökset. 8.5 Korvauksen suorittaminen Ensin suoritetaan päivänarvon mukainen korvaus. Jälleenhankintaarvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus suoritetaan, kun vahingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vahingosta on korjattu tai omaisuuden tilalle on hankittu samanlaatuista ja samaan käyttöön tarkoitettua omaisuutta samalle paikalle.

Oikeus jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotukseen on vain vakuutuksenottajalla tai kolmannen henkilön hyväksi tehdyssä vakuutuksessa tällä henkilöllä. Oikeutta ei voi siirtää. Jos rakentaminen viivästyy viranomaisen toimen johdosta, kahden vuoden aikaan lisätään viivästysaika. 8.6 Rakennuksen jäännösarvo 8.6.1 Jäännösarvon alentumisen korvaaminen Jos rakennus- tai tielainsäädännön perusteella voimassa oleva rakennuskielto tai rakentamisrajoitus estää vahingossa säilyneiden rakennusosien käyttämisen rakennuksen kunnostamisessa, korvataan myös jäännösarvon alentuminen. 8.6.2 Poikkeuslupa Vakuutuksenottajan tulee esittää selvitys siitä, että rakennuskielto tai rakentamisrajoitus on voimassa. Jos vakuutusyhtiö pyytää, vakuutuksenottajan tulee hakea poikkeuslupaa saattaakseen rakennuksen entiseen kuntoonsa, sekä, jollei lupaa myönnetä, hakea muutosta päätökseen. Vakuutuksenottajan tulee vakuutusyhtiön pyynnöstä valtuuttaa vakuutusyhtiö edustamaan häntä poikkeusluvan hakemisessa. 8.7 Muita korvaukseen liittyviä säännöksiä 8.7.1 Piirustusten ym. korvaaminen Piirustukset ja asiakirjat korvataan ainoastaan, mikäli vahingoittuneen omaisuuden tilalle hankitaan vastaavat kahden vuoden kuluessa vahingosta. 8.7.2 Tietojen ja ohjelmien korvaaminen Jos tiedot ja ohjelmat ovat vakuutuksen kohteena, niiden vahingoittuminen korvataan vain laitteiston tai tietovälineen korvattavan esinevahingon yhteydessä. 8.7.3 Rahakorvauksen vaihtoehdot Vakuutusyhtiöllä on oikeus rakennuttaa, hankkia tai korjauttaa hävinnyt tai vahingoittunut omaisuus sen sijaan, että maksaisi korvauksen rahana. 8.7.4 Kiinnitettävissä oleva omaisuus Sellaisesta omaisuudesta, johon voidaan vahvistaa kiinnitys, suoritetaan korvaus vakuutuksenottajalle vasta, kun hän on selvittänyt, että omaisuutta ei ole kiinnitetty velan vakuudeksi tai että kiinnityksenhaltijat ovat suostuneet korvauksen suorittamiseen vakuutuksenottajalle (vrt. Yrityskiinnityslaki 13 ja Maakaari 17 luku 8 ). Kiinteistön osalta selvitystä ei vaadita, mikäli vakuutuksenottaja osoittaa, että - vahinko on korjattu, - korvauksen käyttämisestä vahingoittuneen omaisuuden korjaamiseen on annettu vakuus, - korvauksen määrä on kiinteistön arvoon verrattuna vähäinen - tai kun muutoin on ilmeistä, ettei korvauksen nostaminen heikennä velkojan mahdollisuutta saada suoritusta saamiselleen. 8.7.5 Vakuutusyhtiön oikeus lunastaa vahingoittunut omaisuus Vakuutuksen kohteena oleva omaisuus jää vahingoittuneenakin omistajalleen. Vakuutusyhtiöllä on kuitenkin oikeus lunastaa jäljelle jäänyt omaisuus tai osa siitä. Lunastus korvataan samalla perusteella (joko jälleenhankinta-arvon tai päivänarvon perusteella) kuin kyseisen esineen tai omaisuuserän vahinkokin. 8.7.6 Vakuutuksenottajan velvollisuus palauttaa takaisin saatu omaisuus Jos vakuutuksenottaja saa menetettyä omaisuutta takaisin korvauksen maksamisen jälkeen, hänen tulee viipymättä luovuttaa se vakuutusyhtiölle tai palauttaa korvaus sen osalta. ES 9 MONIVAKUUTUS Jos sama omaisuus on vakuutettu usealla vakuutuksella saman vahingon varalta, on kyseessä monivakuutus, jolloin korvaus lasketaan Vakuutussopimuslain 59 mukaisesti. 7 TOIMINTA VAHINGON SATTUESSA Vahingon sattuessa - ryhdy heti enempien vahinkojen torjunta- ja rajoittamistoimenpiteisiin, - ilmoita vahingosta viipymättä vakuutusyhtiölle vahinkoilmoituslomakkeella tai suurissa ja nopeita toimenpiteitä edellyttävissä vahingoissa puhelimitse suoraan vakuutusyhtiön vahinkotarkastajalle ja - varaa vakuutusyhtiölle mahdollisuus vahingon tarkastamiseen.

YL YLEISET SOPIMUSEHDOT YL 1 ERÄÄT KESKEISET KÄSITTEET 2.3 Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti 8 Vakuutuksenottaja on se, joka on tehnyt Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjolan (jäljempänä Pohjola) kanssa vakuutussopimuksen. Vakuutettu on se, jonka hyväksi vakuutus on voimassa. Kuluttaja on henkilö, joka hankkii kulutushyödykkeitä pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten. Kuluttajaan rinnastettava elinkeinonharjoittaja on sellainen elinkeinonharjoittaja, joka huomioon ottaen hänen elinkeinotoimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopimuspuolena rinnastettava kuluttajaan. Vakuutuskausi on sovittu vakuutuskirjaan merkitty vakuutuksen voimassaoloaika. Vakuutussopimus jatkuu sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei jompi kumpi sopimuspuoli irtisano sopimusta. Vahinko on se tapahtuma, jonka perusteella vakuutuksesta suoritetaan korvausta. Suojeluohje on vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai muutoin kirjallisesti asetettu velvollisuus noudattaa määräyksiä, joilla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä. YL 2 TIETOJEN ANTAMINEN ENNEN VAKUUTUS- SOPIMUKSEN TEKEMISTÄ 2.1 Pohjolan tiedonantovelvollisuus Pohjola antaa ennen vakuutussopimuksen solmimista vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tiedot Pohjolan omista vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Tietoja annettaessa kiinnitetään huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Jos Pohjola tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. 2.2 Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset Pohjolan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä Pohjolan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista Pohjolalle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mainittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido Pohjolaa. Pohjolalla on oikeus pitää suoritetut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuksenottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. YL 3 POHJOLAN VASTUUN ALKAMINEN JA VAKUUTUSSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 3.1 Pohjolan vastuun alkaminen Pohjolan vastuu alkaa osapuolten sopimasta ajankohdasta. Jollei alkamisajankohdasta ole sovittu, Pohjolan vastuu alkaa silloin, kun Pohjola tai vakuutuksenottaja on antanut tai lähettänyt hyväksyvän vastauksen toisen sopijapuolen tarjoukseen. Jos vakuutuksenottaja on antanut tai lähettänyt kirjallisen vakuutushakemuksen Pohjolalle ja jos on ilmeistä, että Pohjola olisi hakemuksen hyväksynyt, vastaa Pohjola myös hakemuksen antamisen tai lähettämisen jälkeen sattuneesta vahingosta. Vakuutushakemus tai hyväksyvä vastaus, jonka vakuutuksenottaja on antanut tai lähettänyt Pohjolan edustajalle, katsotaan jätetyksi tai lähetetyksi Pohjolalle. Jollei ole selvitystä siitä, mihin vuorokauden aikaan vastaus tai hakemus on annettu tai lähetetty, katsotaan tämän tapahtuneen klo 24.00. 3.2 Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Pohjola irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös ilman irtisanomista kohdassa 16.4 mainitusta syystä (omistajan vaihdos). Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa sovitun vakuutuskauden, jollei vakuutuksenottaja tai Pohjola irtisano sopimusta tai jollei sopimus pääty vastaavasti kohdassa 16.4 mainitusta syystä (omistajan vaihdos). YL 4 VAKUUTUSMAKSU 4.1 Vakuutusmaksun suorittaminen Vakuutusmaksu on suoritettava viimeistään Pohjolan lähettämässä laskussa mainittuna eräpäivänä. Ensimmäistä maksua ei kuitenkaan tarvitse suorittaa ennen Pohjolan vastuun alkamista. Jos vakuutuksenottajan suoritus ei riitä kaikkien Pohjolan vakuutusmaksusaatavien maksamiseen, vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä, mitä vakuutusmaksusaatavia hänen suorituksillaan lyhennetään.

Vakuutusmaksu käytetään kuitenkin ensisijaisesti sen vakuutuksen hyväksi, jonka laskulla se on maksettu, ellei vakuutuksenottaja ole kirjallisesti erikseen toisin määrännyt. 4.2 Vakuutusmaksun viivästyminen Jos vakuutuksenottaja on laiminlyönyt vakuutusmaksun suorittamisen eräpäivään mennessä, Pohjolalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi 14 päivän kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Jos vakuutuksenottaja suorittaa koko vakuutusmaksun ennen irtisanomisajan päättymistä, ei vakuutus kuitenkaan pääty irtisanomisajan kuluttua. Jos vakuutuksenottajana on kuluttaja tai kuluttajaan rinnastettava elinkeinonharjoittaja ja maksun laiminlyönti on johtunut vakuutuksenottajan maksuvaikeuksista, joihin hän on joutunut sairauden, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi pääasiassa omaa syyttään, vakuutus päättyy irtisanomisesta huolimatta vasta 14 päivän kuluttua esteen lakkaamisesta. Vakuutus päättyy kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisajan päättymisestä. Vakuutuksenottajan on ilmoitettava kirjallisesti Pohjolalle tässä tarkoitetusta maksuvaikeudesta viimeistään irtisanomisaikana. Jos vakuutusmaksua ei suoriteta eräpäivään mennessä, myöhästymisajalta on suoritettava viivästyskorkoa korkolain mukaan. 4.3 Viivästyneen vakuutusmaksun suorittaminen Jos vakuutuksenottaja suorittaa laiminlyödyn vakuutusmaksun kokonaisuudessaan sen jälkeen, kun vakuutus on päättynyt, Pohjolan vastuu alkaa maksun suorittamista seuraavasta päivästä. Vakuutus on tällöin voimassa alunperin sovitun vakuutuskauden loppuun siitä lukien, kun vakuutus tuli uudelleen voimaan. Jos Pohjola ei kuitenkaan halua saattaa päättynyttä vakuutusta uudelleen voimaan, se ilmoittaa 14 päivän kuluessa vakuutusmaksun suorittamisesta vakuutuksenottajalle, ettei se suostu ottamaan maksua vastaan. 4.4 Vakuutusmaksun palauttaminen Jos vakuutus päättyy sovittua ajankohtaa aikaisemmin, on Pohjolalla oikeus vakuutusmaksuun vain siltä ajalta, jonka sen vastuu on ollut voimassa. Muu osa jo suoritetusta vakuutusmaksusta palautetaan vakuutuksenottajalle. Vakuutusmaksua ei kuitenkaan palauteta, jos kohdassa 2.2 Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuutta koskevassa asiassa on menetelty vilpillisesti. Palautettava vakuutusmaksu lasketaan siten, että maksunpalautusta koskevan vakuutuskauden maksusta vähennetään voimassaoloa vastaavan ajanjakson osuus maksusta seuraavan kaavan mukaisesti: Pohjola vähentää palautettavasta vakuutusmaksusta käsittelymaksuna 50 euroa. Vakuutusmaksua ei kuitenkaan palauteta erikseen, jos palautettava maksu on vähemmän kuin vakuutussopimuslaissa tai asetuksella säädetty summa. Asennus- ja rakennustyövakuutuksen maksunpalautukseen ei sovelleta edellä olevia sääntöjä, vaan vakuutusmaksun palauttamisen säännöt on kerrottu vakuutuskirjassa. 4.5 Kuittaus palautetusta maksusta Pohjola voi vähentää palautettavasta vakuutusmaksusta maksamattomat erääntyneet vakuutusmaksut ja muut erääntyneet saatavat. YL 5 TIETOJEN ANTAMINEN SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKANA 5.1 Pohjolan tiedonantovelvollisuus Pohjola toimittaa vakuutuksenottajalle vakuutussopimuksen tekemisen jälkeen vakuutuskirjan ja vakuutusehdot. Vakuutuksen voimassaoloaikana Pohjola lähettää vakuutuksenottajalle vuosittain tiedon vakuutusmäärästä ja muista sellaisista vakuutusta koskevista seikoista, joilla on vakuutuksenottajalle ilmeistä merkitystä. Jos Pohjola tai sen edustaja on vakuutuksen voimassaoloaikana antanut vakuutuksesta puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli aihetta käsittää, jos tällaisten puutteellisten, virheellisten taikka harhaanjohtavien tietojen voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka Pohjola tai sen edustaja on vahingon sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta. 5.2 Vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuus vaaran lisääntymisestä Vakuutuksenottajan on viipymättä ilmoitettava Pohjolalle, jos vakuutussopimusta tehtäessä ilmoitetuissa tai vakuutuskirjaan merkityissä tiedoissa on tapahtunut olennainen muutos, joka lisää vahingonvaaraa ja jota Pohjolan ei voida katsoa ottaneen lukuun vakuutussopimusta tehtäessä. Mikäli vakuutuksenottaja on kuluttaja tai kuluttajaan rinnastettava elinkeinonharjoittaja, on vakuutuksenottajan ilmoitettava tällaisesta muutoksesta Pohjolalle viimeistään muutosta seuraavan vakuutusmaksun suorittamisen yhteydessä. Vaaraa voivat lisätä esimerkiksi vakuutuskohteen käyttötarkoituksen muuttuminen, korjaus-, muutos-, tai laajennustoimet, muuttuneet kuljetusolosuhteet tai muutokset vakuutetussa toiminnassa. Mikäli ilmoitus laiminlyödään, on Pohjolalla oikeus vähentää vakuutuksen perusteella maksettavaa korvausta, evätä se kokonaan tai irtisanoa vakuutussopimus. Vakuutus päättyy tällöin kuukauden kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Mikäli vakuutuksenottaja on kuluttaja tai kuluttajaan rinnastettava elinkeinonharjoittaja, ei Pohjolalla ole tästä syystä oikeutta irtisanoa vakuutussopimusta. Pohjolalla on tällöinkin oikeus alentaa korvausta tai evätä se kokonaan, kuitenkin ainoastaan siinä tapauksessa, että vakuutuksenottaja on laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuutensa tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuksenottajan tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä muut olosuhteet. 9

10 YL 6 VELVOLLISUUS ESTÄÄ JA RAJOITTAA VAHINGON SYNTYMISTÄ 6.1 Velvollisuus noudattaa suojeluohjeita Vakuutetun tulee noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai kirjallisesti muutoin annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys suojeluohjeen laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun tahallisuus ja huolimattomuuden laatu sekä muut olosuhteet. Mikäli vakuutuksenottajana on kuluttaja tai kuluttajaan rinnastettava elinkeinonharjoittaja, voidaan vastuuvakuutuksessa korvausta alentaa tai korvaus evätä vakuutetun huolimattomuuden takia vain, jos vakuutettu on laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamisen tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella taikka, milloin hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut laiminlyöntiin. Pohjola suorittaa kuitenkin vakuutetun menettelystä huolimatta korvauksena vastuuvakuutuksesta luonnolliselle henkilölle sen osan korvauksesta, jota vahinkoa kärsinyt ei ole saanut perityksi vakuutetulta. Korvausta ei kuitenkaan suoriteta, mikäli vakuutettu on laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamisen tahallaan. 6.2 Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus Vahingon sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin Pohjolan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun on pyrittävä esimerkiksi selvittämään vahingon aiheuttajan henkilöllisyys. Jos vahinko on aiheutettu rangaistavalla teolla, vakuutetun tulee viivytyksettä ilmoittaa asiasta poliisiviranomaiselle ja vaatia oikeudessa rikoksen tekijöille rangaistusta, jos Pohjolan etu sitä vaatii. Vakuutetun tulee muutoinkin noudattaa Pohjolan vahingon torjumiseksi ja rajoittamiseksi antamia ohjeita. Pohjola korvaa vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin. Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt edellä tarkoitetun velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä muut olosuhteet. Mikäli vakuutuksenottajana on kuluttaja tai kuluttajaan rinnastettava elinkeinonharjoittaja, voidaan vastuuvakuutuksessa korvausta alentaa tai korvaus evätä vakuutetun huolimattomuuden takia vain, jos vakuutettu on laiminlyönyt velvollisuutensa tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella taikka, milloin hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut laiminlyöntiin. Pohjola suorittaa kuitenkin vakuutetun menettelystä huolimatta korvauksena vastuuvakuutuksesta luonnolliselle henkilölle sen osan korvauksesta, jota vahinkoa kärsinyt ei ole saanut perityksi vakuutetulta. Korvausta ei kuitenkaan suoriteta, mikäli vakuutettu on laiminlyönyt velvollisuutensa tahallaan. YL 7 VAHINGON AIHEUTTAMINEN Pohjola on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vahingon. Jos vakuutettu on aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudella tai, jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vahinkoon, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa onko korvausta edellä mainituissa tapauksissa alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen. Jos vakuutettu on aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudella tai, jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vahinkoon, Pohjola suorittaa kuitenkin vastuuvakuutuksesta vahinkoa kärsineelle luonnolliselle henkilölle sen osan korvauksesta, jota tämä ei ole ulosotossa tai konkurssissa todetun vakuutetun maksukyvyttömyyden vuoksi saanut perityksi. YL 8 SAMASTAMINEN Mitä edellä on sanottu vakuutetusta, kun kysymys on vahingon aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön, - joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta, - joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan tai - joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan. Mitä edellä on sanottu vakuutetusta, kun kysymys on suojeluohjeiden noudattamisesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön, jonka tehtävänä vakuutuksenottajaan olevan työ- tai virkasuhteen perusteella on huolehtia suojeluohjeen noudattamisesta. YL 9 SYYNTAKEETTOMUUS JA PAKKOTILA Pohjola ei vastuusta vapautuakseen tai sen rajoittamiseksi vetoa edellä mainittuihin kohtiin 6 ja 7, jos vakuutettu aiheuttaessaan vahingon tai laiminlyödessään suojeluohjeen noudattamisen taikka vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuuden oli 12 vuotta nuorempi tai sellaisessa mielentilassa, ettei häntä olisi voitu tuomita rangaistukseen rikoksesta. Pohjola ei vastuusta vapautuakseen tai sen rajoittamiseksi vetoa kohtiin 5, 6 ja 7, jos vakuutettu aiheuttaessaan vaaran lisääntymisen tai vahingon taikka laiminlyödessään suojeluohjeen noudattamisen tai vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuuden toimi henkilön tai omaisuuden vahingoittumisen estämiseksi sellaisissa olosuhteissa, että laiminlyönti tai toimenpide oli puolustettavissa. Mitä tässä kohdassa on sanottu vakuutetusta, sovelletaan myös kohdassa 8 vakuutettuun samastettavaan henkilöön. YL 10 KORVAUSMENETTELY 10.1 Korvauksen hakijan velvollisuudet Pohjolalle on varattava tilaisuus vahingon tarkastamiseen. Rikoksesta on viipymättä ilmoitettava poliisiviranomaiselle.

Korvauksen hakijan on annettava Pohjolalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen Pohjolan vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vahinko sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava (esimerkiksi poliisitutkintapöytäkirja, rikosilmoitus, rasitustodistus ja selvitys kiinnityksenhaltijoista). Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan. Pohjola ei ole velvollinen suorittamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset. Jos korvauksen hakija on vahingon jälkeen vilpillisesti antanut Pohjolalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vahingon ja Pohjolan vastuun selvittämisen kannalta, voidaan korvausta alentaa tai se evätä sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. 10.2 Korvausoikeuden vanhentuminen Vakuutuskorvausta on haettava Pohjolalta vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää mahdollisuudestaan saada korvausta ja viimeistään 10 vuoden kuluttua vahingon sattumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vahingosta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen. 10.3 Pohjolan velvollisuudet Vahingon sattumisen jälkeen Pohjola antaa korvauksen hakijalle tietoja vakuutuksen sisällöstä ja korvauksen hakemismenettelystä. Korvauksen hakijalle mahdollisesti annetut ennakkotiedot tulevasta korvauksesta, korvausmäärästä tai korvauksen suorittamistavasta eivät vaikuta vakuutussopimuksen mukaiseen suoritusvelvollisuuteen. Pohjola suorittaa vahingosta johtuvan vakuutussopimuksen mukaisen korvauksen tai ilmoittaa, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut vastuunsa selvittämisen kannalta tarpeelliset asiakirjat ja tiedot. Jos korvauksen määrä ei ole riidaton, Pohjola suorittaa kuitenkin edellä mainitussa ajassa korvauksen riidattoman osan. Viivästyneelle korvaukselle Pohjola maksaa viivästyskorkoa korkolain mukaan. 10.4 Kuittaus vakuutuskorvauksesta Korvauksesta voidaan vähentää maksamattomat erääntyneet vakuutusmaksut ja muut Pohjolan erääntyneet saatavat. YL 11 VAKUUTUSKORVAUS 11.1 Ylivakuutus ja rikastumiskielto Omaisuus tai etuus on ylivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden tai etuuden oikeaa arvoa suurempi. Pohjola ei korvaa ylivakuutetulle omaisuudelle tai etuudelle sattuneen vahingon johdosta enempää kuin vahingon peittämiseksi tarvittavan määrän. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olennaisesti perustuu Pohjolan tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus suoritetaan vakuutusmäärän mukaisena, paitsi milloin vakuutuksenottajan tahallisesti antamat väärät tai puutteelliset tiedot olivat vaikuttaneet arvioon. 11.2 Alivakuutus Omaisuus tai etuus on alivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden tai etuuden oikeaa arvoa pienempi. Pohjola korvaa alivakuutetulle omaisuudelle tai etuudelle sattuneen vahingon johdosta vain niin suuren osan vahingosta kuin vakuutusmäärän ja omaisuuden tai etuuden arvon välinen suhde osoittaa. Alivakuutusta arvioitaessa vakuutusmäärää verrataan jälleenhankinta-arvokorvausta laskettaessa omaisuuden jälleenhankinta-arvoon ja päivänarvokorvausta laskettaessa omaisuuden päivänarvoon. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olennaisesti perustuu Pohjolan tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus suoritetaan vahingon määräisenä, kuitenkin enintään vakuutusmäärän mukaisena. YL 12 SOTA JA YDINVAHINKO Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut - sodasta, kapinasta, vallankumouksesta tai muusta sen kaltaisesta syystä, - ydinvastuulaissa tai vastaavassa ulkomaisessa laissa tarkoitetusta ydinvahingosta tai ydinaseen räjähtämisestä. YL 13 MUUTOKSENHAKU POHJOLAN PÄÄTÖKSEEN Jos vakuutuksenottaja, vakuutettu, vastuuvakuutuksessa vahinkoa kärsinyt tai muu korvauksen hakija ei tyydy Pohjolan päätökseen, hän voi panna vireille kanteen Pohjolaa vastaan Helsingin käräjäoikeudessa, Suomessa olevassa kotipaikkansa käräjäoikeudessa tai Suomessa sijaitsevan vahinkopaikan käräjäoikeudessa, jollei Suomen kansainvälisistä sopimuksista muuta johdu. Pohjolan päätös voidaan saattaa myös ratkaisusuosituksia antavan Kuluttajien vakuutustoimiston Vakuutuslautakunnan käsiteltäväksi. Kanne Pohjolan tekemän korvausta koskevan päätöksen johdosta on oikeuden menettämisen uhalla nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen sai kirjallisen tiedon Pohjolan päätöksestä ja tästä määräajasta. YL 14 POHJOLAN TAKAUTUMISOIKEUS 14.1 Pohjolan takautumisoikeus kolmatta kohtaan Jos elinkeino-, ammatti- tai ansiotoiminnan harjoittaja tai julkisyhteisö on korvausvelvollinen vahingosta, siirtyy vakuutuksenottajan oikeus vaatia korvausta vahingon aiheuttajalta Pohjolalle siihen määrään saakka, kun se on suorittanut korvausta vahingosta. Takautumisoikeus syntyy myös sitä kohtaan, joka tuottamuksestaan riippumatta on voimassa olevan oikeuden mukaan vastuussa vahingosta. Jos vahingon on aiheuttanut joku muu tai, jos korvaus on maksettu työnantajan vastuun perusteella, siirtyy oikeus vaatia korvausta vahingon aiheuttajalta Pohjolalle vain, jos vahinko on aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella taikka alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena. 11

12 14.2 Pohjolan takautumisoikeus vakuutuksenottajaa, vakuutettua tai vakuutettuun samastettua kohtaan Pohjolan takautumisoikeus vakuutuksenottajaa, vakuutettua tai näihin samastettua kohtaan määräytyy vakuutussopimuslain 75 4 momentin mukaisesti. YL 15 VAKUUTUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN 15.1 Sopimusehtojen muuttaminen vakuutuskauden aikana Pohjolalla on oikeus vakuutuskauden aikana muuttaa vakuutusmaksua tai muita sopimusehtoja vastaamaan uusia olosuhteita, jos - vakuutuksenottaja tai vakuutettu on laiminlyönyt kohdassa 2.2 tarkoitetun tiedonantovelvollisuutensa tai - vakuutuksenottajan tai vakuutetun Pohjolalle sopimusta päätettäessä ilmoittamissa olosuhteissa tai vakuutuskirjaan merkityssä asiantilassa on vakuutuskauden aikana tapahtunut kohdassa 5.2 tarkoitettu muutos. Pohjola lähettää ilman aiheetonta viivytystä saatuaan tiedon edellä mainitusta seikasta ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankohdasta vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksessa mainitaan, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus. 15.2 Sopimusehtojen muuttaminen vakuutuskauden vaihtuessa 15.2.1 Ilmoitusmenettely Pohjolalla on oikeus vakuutuskauden vaihtuessa muuttaa vakuutusehtoja, -maksua sekä muita sopimusehtoja, kun perusteena on - uusi tai muuttunut lainsäädäntö tai viranomaisen määräys, - ennalta arvaamaton olosuhteiden muutos (esim. kansainvälinen kriisi, poikkeuksellinen luonnontapahtuma, suuronnettomuus), - vakuutukseen vaikuttavan vakuutuskirjassa mainitun indeksin muutos, - vakuutuksen korvausmenon muutos. Pohjolalla on lisäksi oikeus tehdä vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön. Jos Pohjola tekee vakuutussopimukseen edellä kuvattuja muutoksia, Pohjola lähettää vakuutuskirjan yhteydessä vakuutuksenottajalle ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankohdasta lukien vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksessa mainitaan, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus. 15.2.2 Vakuutuksen irtisanomista edellyttävät muutokset Jos Pohjola muuttaa vakuutusehtoja, -maksuja tai muita sopimusehtoja muissa kuin edellä kohdassa 15.2.1 luetelluissa tapauksissa tai poistaa vakuutuksesta voimakkaasti markkinoidun edun, Pohjolan on irtisanottava vakuutus päättymään vakuutuskauden lopussa. Irtisanominen suoritetaan kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä. YL 16 VAKUUTUSSOPIMUKSEN PÄÄTTYMINEN 16.1 Vakuutuksenottajan oikeus irtisanoa vakuutus Vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättymään vakuutuskauden aikana. Irtisanominen on suoritettava kirjallisesti. Muu irtisanominen on mitätön. Jos vakuutuksenottaja ei ole määrännyt vakuutukseen myöhempää päättymisaikaa, vakuutus päättyy, kun irtisanomista koskeva ilmoitus on jätetty tai lähetetty Pohjolalle. 16.2 Pohjolan oikeus irtisanoa vakuutus vakuutuskauden aikana Pohjolalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättymään vakuutuskauden aikana, jos 16.2.1 vakuutuksenottaja tai vakuutettu on ennen vakuutuksen myöntämistä antanut vääriä tai puutteellisia tietoja ja jos Pohjola oikean asianlaidan tuntien ei olisi myöntänyt vakuutusta, 16.2.2 vakuutuksenottajan tai vakuutetun Pohjolalle sopimusta tehtäessä ilmoittamissa olosuhteissa tai vakuutuskirjaan merkityssä asiantilassa on vakuutuskauden aikana tapahtunut sellainen olennaisesti vahingonvaaraa lisäävä muutos, jota Pohjolan ei voida katsoa ottaneen lukuun sopimusta tehtäessä, 16.2.3 vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamisen, 16.2.4 vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttanut vahingon tai 16.2.5 vakuutuksenottaja tai vakuutettu on vahingon jälkeen vilpillisesti antanut Pohjolalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä Pohjolan vastuun arvioimisen kanssa, 16.2.6 vahinko, joka on vakuutukseen sovellettavien ehtojen mukaan korvattava, sattuu, 16.2.7 vakuutuksenottaja on laiminlyönyt ehtokohdassa 5.2 tarkoitetun ilmoituksen (vaaran lisääntymisestä ilmoittaminen), 16.2.8 vakuutuksenottaja on asetettu konkurssiin. Mikäli vakuutettuna on vakuutuksenottaja, joka on kuluttajaan rinnastettava elinkeinonharjoittaja, ei Pohjolalla kuitenkaan ole oikeutta irtisanoa vakuutusta vakuutuskauden aikana kohdissa 16.2.6, 16.2.7 ja 16.2.8 mainituilla perusteilla. Pohjola suorittaa irtisanomisen kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä saatuaan tiedon irtisanomiseen oikeuttavasta perusteesta. Vakuutus päättyy kuukauden kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Pohjolan oikeus irtisanoa vakuutus vakuutusmaksun suorittamisen laiminlyönnin vuoksi määräytyy kohdan 4.2 mukaisesti. 16.3 Pohjolan oikeus irtisanoa vakuutus vakuutuskauden lopussa Pohjolalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi vakuutuskauden lopussa. Irtisanomisilmoitus lähetetään viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä.

16.4 Omistajan vaihdos Vakuutussopimus lakkaa, jos vakuutettu omaisuus siirtyy muulle uudelle omistajalle kuin vakuutuksenottajalle itselleen tai tämän kuolinpesälle. Jos vahinko sattuu 14 päivän kuluessa omistusoikeuden siirtymisestä, uudella omistajalla on kuitenkin oikeus korvaukseen, jollei hän ole ottanut omaisuudelle vakuutusta. YL 17 KOLMANNEN HENKILÖN OIKEUDET 17.1 Muut vakuutetut, joiden hyväksi omaisuutta koskeva vakuutus on voimassa Ellei toisin ole sovittu, on omaisuutta koskeva vakuutus voimassa omistajan, omistuksenpidätysehdoin omaisuuden ostaneen, panttioikeuden ja pidätysoikeuden haltijan sekä muutoinkin sen hyväksi, johon omaisuutta koskeva vaaranvastuu kohdistuu. 17.2 Vakuutetun asema vahingon satuttua Pohjola vetoaa korvauksen alentamiseksi tai epäämiseksi kohdassa 17.1 tarkoitettua vakuutettua kohtaan vakuutuksenottajan tai toisen vakuutetun tiedonantovelvollisuuden (kohta 2.2) tai vaaran lisääntymisestä (kohta 5.2) ilmoittamisen laiminlyöntiin vain, jos vakuutettu ennen vahinkoa tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää vakuutuksenottajan tai toisen vakuutetun menettelystä. Kullakin vakuutetulla on oikeus vahingon johdosta suoritettavaan korvaukseen. Vakuutuksenottaja saa kuitenkin vakuutettua sitovasti neuvotella Pohjolan kanssa sekä nostaa korvauksen, paitsi, jos vakuutettu on sopimuksessa nimeltä mainittu tai hän on ilmoittanut itse valvovansa oikeuttaan taikka kysymys on kiinnityksenhaltijan oikeudesta saada maksu korvauksesta. 17.3 Etuoikeus saada maksu korvauksesta Jos omaisuutta koskeva vakuutus on voimassa henkilön hyväksi, jolla on saatavan vakuudeksi panttioikeus omaisuuteen, hänellä on, vaikkei saatava olisikaan erääntynyt, oikeus ennen omistajaa saada maksu korvauksesta, jollei omistaja ole korjannut vahinkoa tai aseta vakuutta sen korjaamiseksi. Mitä tässä on sanottu, on vastaavasti voimassa henkilön hyväksi, jolla on oikeus pidättää omaisuus erääntyneen saatavan vakuudeksi. Omistajalla on oikeus saada maksu korvauksesta ennen omistuksenpidätysehdoin omaisuuden ostanutta. Kiinnityksenhaltijan oikeudesta saada maksu korvauksesta on voimassa mitä kiinnityksenhaltijan oikeudesta vakuutuskorvaukseen on säädetty. 13 SUOJELUOHJEET TULITYÖT S621 (1998) 0 VELVOITTAVUUS JA TARKOITUS Vakuutussopimukseen liitetty Tulityöt -suojeluohje on varsinaisia vakuutusehtoja täydentävä vakuutussopimuksen osa. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee tulitöitä tehtäessä noudattaa vakuutussopimukseen liitettyä Tulityöt -suojeluohjetta (VakSL 543/94, voimassa 1.7.1995 alkaen). Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vakuutussopimuslain mukaan vähentää tai se voidaan evätä. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun on huolehdittava siitä, että suojeluohjeen sisältö on kaikkien tulityöstä vastaavien ja tulityötä tekevien henkilöiden tiedossa. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun on huolehdittava siitä, että suojeluohje liitetään tulityötä sisältävään urakkasopimukseen ja että urakoitsija myös noudattaa sitä. Katto- ja vedeneristystöiden tulitöitä (bitumi- ja muovikermien kiinnittämistä kuumentamalla) tehtäessä on noudatettava suojeluohjetta Katto- ja vedeneristystöiden tulityöt, S623. Muita kattotöitä tehtäessä on niihin liittyvät tulityöt tehtävä Tulityöt -suojeluohjeen mukaisesti. 1 MÄÄRITELMÄT Tulitöitä ovat työt, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Tulitöitä ovat muun muassa kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöitä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. 2 VAIHTOEHTOISET TYÖMENETELMÄT Tulitöiden palovaaran vuoksi on aina harkittava tulitöille vaihtoehtoisia työmenetelmiä. Vaihtoehtoisia työmenetelmiä ovat esimerkiksi työstömenetelmät ja sellaiset liitos- ja katkaisutavat, joista ei synny kipinöitä ja joissa ei käytetä avotulta. 3 TULITÖIDEN VALVONTASUUNNITELMA Teollisuus- ja muihin yrityksiin, rakennustyömaille, yhteisöihin ja laitoksiin on laadittava tulitöiden valvontasuunnitelma, joka on yrityksen hyväksymä pysyvä ohje tulitöiden turvallisesta tekemisestä. Urakoitsijat noudattavat tilaajan valvontasuunnitelmaa. Niiden kohteiden, joiden vakuutussopimuksiin ei liitetä tulityösuojeluohjetta tai joissa ei ole palovakuutusta, tulitöissä noudatetaan urakoitsijan valvontasuunnitelmaa. Tulitöiden valvontasuunnitelmassa on otettava huomioon vakituisen ja tilapäisen tulityöpaikan paloturvallisuusvaatimukset. Tulitöiden valvontasuunnitelmassa on määriteltävä ainakin seuraavat asiat: - yrityksen tulitöistä vastaavat henkilöt ja heidän turvallisuuskoulutuksensa - vakituinen tulityöpaikka - yrityksen tulityölupakäytäntö - tilapäinen tulityöpaikka - työn aloittamista edeltävät turvatoimet - työn aikaiset turvatoimet - työn jälkeiset turvatoimet.

14 4 YRITYKSEN TULITÖISTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Yrityksen tulee nimetä tulitöistä vastaava henkilö. Hänen tulee asemansa puolesta olla tehtävään sopiva, hänen tulee tuntea yritys ja hänen tulee olla perehtynyt paloturvallisuuteen. 5 VAKITUINEN TULITYÖPAIKKA Vakituinen tulityöpaikka on erityinen tulitöiden tekemiseen varattu alue tai palotekninen osasto. Vakituisen tulityöpaikan on täytettävä ainakin seuraavat vaatimukset: - Työtilan rakenteiden on oltava joko palamattomia tai suojaverhottuja, jos rakenteet ovat palavia. - Työtilassa ei saa olla työhön kuulumatonta palavaa tavaraa tai jätettä. - Työtilassa ei saa käsitellä tai säilyttää palavia nesteitä, eikä tila saa olla yhteydessä sellaiseen tilaan, jossa voi olla palavia kaasuja. - Työtilassa on oltava riittävästi alkusammutuskalustoa, kuitenkin vähintään yksi 12 kg:n 43 A 183 B-C -teholuokan (A-BIII-E) käsisammutin ja lisäksi tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä toinen vastaava käsisammutin tai kaksi 6 kg:n 27 A 144 B-C -teholuokan (A-BIII-E) käsisammutinta. 6 YRITYKSEN TULITYÖLUPAKÄYTÄNTÖ Tulityöt tilapäisillä tulityöpaikoilla edellyttävät aina yrityksen tulitöiden valvontasuunnitelmassa määriteltyä kirjallista tulityölupakäytäntöä, jossa on otettu huomioon myös yrityksen toiminnan erityispiirteet. Tulitöiden valvontasuunnitelmassa on otettava huomioon myös tulityölupakäytäntö äkillisten, ennalta-arvaamattomien korjaustöiden tekemisessä lisävahinkojen estämiseksi. Esimerkki tulityöluvasta on liitteenä. 7 TILAPÄINEN TULITYÖPAIKKA Tilapäinen tulityöpaikka on työpaikka, joka ei täytä vakituisen tulityöpaikan vaatimuksia ja jossa tulityötä saa tehdä vain silloin, kun työtä ei voi tehdä vakituisella tulityöpaikalla. Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla edellyttää aina yrityksen valvontasuunnitelman mukaisen työkohtaisen tulityöluvan. Tehtäessä tulitöitä kohteissa, joissa on erittäin suuri palovaara tai räjähdysvaara tai jotka ovat taloudellisesti (esimerkiksi tavaratalot), historiallisesti (esimerkiksi kirkot ja sakraalirakennukset), taiteellisesti (esimerkiksi museot) tai muuten arvokkaita, on otettava yhteys paikalliseen paloviranomaiseen ennen tulitöiden aloittamista. Tämä ei koske niitä teollisuusyrityksiä, joissa on oma turvallisuusorganisaatio ja riittävä paloturvallisuusasiantuntemus. Tulityölupa laaditaan yleensä neljänä samanlaisena kappaleena, joista luvan antajalle, luvan saajalle, työn aikaisesta tulityövartioinnista vastaavalle ja työn jälkeisestä tulityövartioinnista vastaavalle annetaan kullekin yksi kappale tulitöiden valvontasuunnitelman mukaan. 7.1 Työn aloittamista edeltävät turvatoimet - On aina hankittava kirjallinen tulityölupa tulitöiden valvontasuunnitelman mukaisesti. - On nimettävä työn aikaisesta ja työn jälkeisestä tulityövartioinnista vastaava henkilöt. - On huolehdittava siitä, että kaikki työpaikalla työskentelevät tietävät hätäpuhelimen sijainnin ja hätänumeron, osaavat tehdä hätäilmoituksen sekä osaavat käyttää alkusammutuskalustoa. - Työpaikka ja sen ympäristö on puhdistettava, suojattava ja palava materiaali on poistettava. - Palavat rakenteet on suojattava. - Tarvittaessa on työpaikka ympäristöineen kasteltava vedellä. - Rakenteissa olevat aukot on suojattava. - Ympäröivät tilat on tarkastettava sen varmistamiseksi, ettei niissä pääse syttymään paloa. Tarvittaessa on tulityövartiointi järjestettävä myös näihin tiloihin. - Työpaikalle on varattava esimerkiksi palamattomia suojapeitteitä tulityössä syntyvien kipinöiden leviämisen estämiseksi. - Tulityössä syntyvän lämmön johtuminen putkia, ilmanvaihtokanavia yms. pitkin muihin tiloihin on estettävä. - Työpaikalla on oltava tulityöluvan edellyttämä alkusammutuskalusto, kuitenkin vähintään yksi 12 kg:n 43 A 183 B-C -teholuokan (A-BIll-E) käsisammutin ja lisäksi tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä toinen vastaava käsisammutin tai kaksi 6 kg:n 27 A 144 B-C -teholuokan (A-BIII-E) käsisammutinta, joista toinen voi olla kaasupullokärryyn vaadittava sammutin. - Tarvittaessa on mitattava työtilan kaasupitoisuus ja työtila tuuletettava. - Tulityötä ei saa aloittaa ennen kuin tulityöluvassa edellytetyt turvatoimet on toteutettu. - Automaattisen paloilmoitin- ja sammutuslaitteiston saa kytkeä irti vain paloviranomaisen luvalla ja toimenpiteestä on ilmoitettava aluehälytyskeskukseen. Irtikytkettävä alue on rajattava mahdollisimman pieneksi. Laitteistot saa kytkeä irti vain laitteiston hoitaja tai hänen varamiehensä. Sprinkleri- tai paloilmoitinlaitteiston irtikytkemisen aikana on vartioitava jatkuvasti sitä aluetta, jota laitteisto toimintakuntoisena suojaa, myös työkohteen ulkopuolista aluetta. 7.2 Työn aikaiset turvatoimet - Työtilan mahdollinen kaasupitoisuus on mitattava ja tarvittaessa työtila tuuletettava. - Tulityöluvassa edellytetty tulityövartiointi on toteutettava koko työn ajan. - Myös taukojen aikana on oltava tulityövartiointi. 7.3 Työn jälkeiset turvatoimet - Tulityön päättymisen jälkeen on tulityövartiointia jatkettava tulitöiden valvontasuunnitelman mukaisesti tulityöluvassa

määrätyn ajan, vähintään yhden tunnin, mikä edellyttää vartijan jatkuvaa läsnäoloa tai paikan jatkuvaa silmälläpitoa. - Tulityöluvassa voidaan vartiointiaika määrätä tarvittaessa pidemmäksi. - Irtikytketty paloilmoitin- ja sammutuslaitteisto on heti työn päättymisen jälkeen kytkettävä takaisin. Laitteistot saa kytkeä irti ja takaisin vain laitteiston hoitaja tai hänen varamiehensä. Takaisinkytkennästäkin on aina ilmoitettava aluehälytyskeskukseen. 8 TULITÖIDEN TURVALLISUUSTUTKINTO JA TULITYÖKORTTI Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla edellyttää Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton (SVK) hyväksymää tulitöiden turvallisuustutkintoa. Tutkinnon suorittaminen oikeuttaa tulitöitä tekevän saamaan henkilökohtaisen tulityökortin. Tulityökorttiin on merkitty sen voimassaoloaika. Kortin uusiminen edellyttää SVK:n hyväksymää jatkokoulutusta. Tulityökortti ei korvaa yrityksen tulityölupamenettelyä. Tulityölupia myöntävillä ja tulitöiden valvontaa ja vartiointia suorittavilla tulee olla joko yrityksen valvontasuunnitelman mukainen turvakoulutus tai sama koulutus kuin tulitöitä tekevillä. 9 TYÖVÄLINEET, NIIDEN SÄILYTYS JA KÄYTTÖ Työvälineiden osalta on noudatettava tulitöissä käytettävistä laitteista annettuja lakeja, asetuksia, ministeriöiden päätöksiä, standardeja ja viranomaisten määräyksiä. 9.1 Kaarihitsaus ja -leikkaus Kaarihitsauksessa ja -leikkauksessa on otettava huomioon: - Maadoituskaapelin johtokyky ei saa olla pienempi kuin hitsauskaapelin. - Maadoituskaapeli on kiinnitettävä huolellisesti ja yleensä suoraan hitsattavaan työkappaleeseen. 9.2 Kaasuhitsaus ja -leikkaus Kaasupullot on säilytettävä hyvin tuulettuvassa varastotilassa, johon on erillinen sisäänkäynti ulkopuolelta, tai pullot on säilytettävä ulkona aurinkosuojalla varustetussa telineistössä. Kaasupullojen kaatuminen varastossa on estettävä. Kaasupulloja on käsiteltävä huolellisesti. Erityisesti asetyleenipulloja on varottava kolhimasta. Täydet, tyhjät ja eri kaasuja sisältävät pullot on pidettävä erillään toisistaan ja säilytyspaikat on varustettava asianmukaisin merkinnöin. Asetyleeni- ja happipullojen sekä kiinteän kaasuputkiston ulosottopisteisiin on liitettävä paineensäätimet ja takaiskusuojat. Kaasuletkuihin on heti polttimen kahvan taakse asennettava takatulisuojat. Kaasuletkuina tulee käyttää standardin mukaisia letkuja. Turvalaitteet on yleensä mitoitettu enintään 10 metrin kaasuletkuille. Käytössä olevat kaasupullot on kiinnitettävä telineeseen tai pullokärryihin, joissa on oltava turvakäsine ja yksi 6 kg:n 27 A 144 B-C -teholuokan (A-BIII-E) käsisammutin. Pullokärryt pulloineen on työajan päättyessä siirrettävä joko erilliseen säilytystilaan tai ulos johtavan oven läheisyyteen. Säilytyspaikan ulko-ovessa on oltava merkintä kaasupullot. 9.3 Nestekaasupullot, -letkut ja -varusteet - Täysinäisiä ja käytössä olevia nestekaasupulloja on säilytettävä ja käytettävä pystyasennossa. - Nestekaasupullot on tuettava huolellisesti. - Nestekaasupullot on sijoitettava siten, että pullon pinnan lämpötila ei nouse korkeammaksi kuin + 40 ºC. - Nestekaasupullojen lämmitykseen ei saa käyttää avoliekkiä. - Nestekaasupulloon on asennettava paineensäädin, joka on säädettävissä enintään 4 barin paineelle. - Jos nestekaasun käyttöpaine on yli 200 mbar, varustetaan nestekaasuletkun pullon puoleinen pää letkurikkoventtiilillä. Letkurikkoventtiili on turvalaite, joka sulkeutuu, jos venttiilin läpi virtaavan nestekaasun virtausnopeus kasvaa tietyn suuruiseksi. Venttiilin sulkeuduttua se on uudelleen aukaistavissa vain käsin. - Nestekaasuletkuna on käytettävä suurpaineletkua, joka ei saa olla yli 10 m pitkä, jottei letkurikkoventtiilin toiminta esty. 9.4 Nestekaasukäsipolttimet - Käsipolttimen on oltava rakenteeltaan sellainen, että siinä on tuki- ja työliekki tai pietsosähköinen sytytys. Tukiliekin säätö on rakenteellisesti rajoitettava vain sytytyskäyttöön. Työliekkiä ohjataan painikkeella. Painike ei saa olla lukittavissa auki-asentoon. - Käsipoltin on varustettava jalustalla, joka pitää polttimen sellaisessa asennossa, että liekki ei voi suuntautua laitteen alustaan, kun poltin ei ole käytössä. 9.5 Kuumailmapuhaltimet - Nestekaasukäyttöiset kuumailmapuhaltimet ja -laitteet rinnastetaan nestekaasukäsi- ja rivipolttimiin. - Sähkökäyttöiset kuumailmapuhaltimet tulee varustaa termostaatilla tai muulla lämpötilaa rajoittavalla laitteella. - Kuumailmapuhallin on varustettava jalustalla, joka pitää puhaltimen sellaisessa asennossa, ettei kuuma ilmavirtaus voi suuntautua alustaan, kun puhallin ei ole käytössä. 10 VOIMAANTULO Tämä suojeluohje tulee voimaan 1. 1. 1998, ja se korvaa aikaisemman suojeluohjeen vuodelta 1994. 11 LÄHTEET Nestekaasuasetus 711/1993 ja nestekaasupäätös 344/1997. SFS 3053. Hitsaussanasto. Terminen leikkaus. Suomen Standardisoimisliitto. SFS 3054. Hitsaussanasto. Kaarihitsaus. Suomen Standardisoimisliitto. SFS 3056. Hitsaussanasto. Kaasuhitsaus. Suomen Standardisoimisliitto. SFS 3359. Asetyleeni. Varastointi ja teknillinen käyttö. Suomen Standardisoimisliitto. 15

16

17

18 0 VELVOITTAVUUS JA TARKOITUS Tämä suojeluohje on osa vakuutussopimusta ja se täydentää liitteenä varsinaisia vakuutusehtoja. Tehtäessä rakennus- ja korjaustöitä on tätä suojeluohjetta noudatettava. Rakennus- ja korjaustöissä on tämän lisäksi noudatettava suojeluohjeita Tulityöt ja Katto- ja vedeneristystöiden tulityöt. Ohje sisältää suojeluteknisiä määräyksiä, joita noudattamalla voidaan estää tai pienentää vahinkoja. Suojeluohjeen noudattamatta jättämisen perusteella voidaan korvausta vakuutussopimuslain mukaan vähentää tai se voidaan kokonaan evätä. 1 YLEISET OHJEET JA SOVELTAMINEN 1.1 Soveltaminen Tätä suojeluohjetta sovelletaan kaikkeen uudis- ja korjausrakentamiseen sekä purku- ja asennustöihin. 1.2 Tiedottaminen ja koulutus Vakuutuksenottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tämän ohjeen sisältö on työsuorituksesta vastaavan työnjohdon tiedossa. Työnjohdon tulee edelleen huolehtia työntekijöiden opastuksesta ja koulutuksesta siten, että työmaalla noudatetaan tämän suojeluohjeen määräyksiä. 1.3 Työn suunnittelu Näitä ohjeita on noudatettava laadittaessa työmaasuunnitelmaa. 1.4 Sopimusasiakirjat Urakka- ja sopimusasiakirjoihin on merkittävä velvollisuus noudattaa tätä suojeluohjetta. RAKENNUS- JA KORJAUSTYÖT S450 (2000) Parakkeja ja muita rakenteita ei saa sijoittaa niin, että palopostien käyttö vaikeutuu tai estyy. Varastopaikkoja valittaessa on huomioitava varastojen paloturvallisuus ja palon leviäminen. Kulkureittejä suunniteltaessa on huomioitava palo- ja muun pelastuskaluston asettamat vaatimukset kulkureittien leveydelle ja teiden kantavuudelle. Työmaa-alue on pidettävä järjestyksessä. Rakennusjätteet on lajiteltava mahdollista uudelleen käyttöä varten valtioneuvoston päätöksen rakennusjätteistä (295/97) mukaisesti. Ongelmajätteet on lajiteltava ja pakattava. Pakkaukset on merkittävä asianmukaisesti (Jätelaki 1072/93). 2.2 Tulityöt Tulitöitä ovat työt, joissa esiintyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joista aiheutuu palonvaaraa. Tulitöitä ovat muun muassa kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Rakennus- ja korjaustyömaille on laadittava tulitöiden valvontasuunnitelma, jossa määritellään tulityöt, vakituiset tulityöpaikat, tilapäiset tulityöpaikat ja tilapäisillä tulityöpaikoilla noudatettavat lupa- ja turvatoimenpiteet. Tulitöitä tekevältä vaaditaan tulityökortti. Tulityön valvojilta ja tulityöluvan myöntäjiltä sekä vartiointia suorittavilta vaaditaan, joko sama koulutus kuin tulitöiden tekijältä tai tulityöjohtoryhmän hyväksymä muu tulitöiden turvallisuuskoulutus. Rakennus- ja korjaustyömaat ovat tilapäisiä tulityöpaikkoja, lukuun ottamatta erikseen hyväksyttyjä vakituisia tulityöpaikkoja, jotka täyttävät suojeluohjeessa Tulityöt asetetut vaatimukset. Urakka- ja sopimusasiakirjoissa on sovittava siitä, kuka vastaa tulitöissä tarvittavan sammutuskaluston hankkimisesta, tulityövartioinnista ja jätteiden poistosta. 1.5 Vahingontorjuntasuunnitelma Ottaen työsuorituksen laajuuden ja vaativuuden huomioon, on työmaasuunnitelmassa esitettävä, miten varaudutaan henkilö- ja omaisuusvahinkoihin. Jokaisen työmaalla on osattava tehdä hätäilmoitus. 1.6 Viranomaismääräykset Tämän ohjeen lisäksi on noudatettava viranomaismääräyksiä. 2 TULIPALO 2.1 Yleinen järjestys ja siisteys Työmaasuunnitelmassa on selvitettävä muun muassa työmaaparakkien sijoitus, varastointipaikat, kulkureitit, sähköpääkeskuksen sijainti, tulitöiden valvontasuunnitelma, aina hätäilmoituksen tekemiseen käytettävissä oleva puhelin ja ensiapuvälineiden sijainti. Rakennus- ja korjaustyömaan työmaakohtaisessa tulitöiden valvontasuunnitelmassa voidaan edellä mainituista yleisperiaatteista poiketen määritellä työmaa-alueita tai työvaiheita, jotka eivät edellytä työntekijältä tulityökorttia eikä tulityölupaa. Rakennus- ja korjaustyömailla on noudatettava suojeluohjetta Tulityöt. 2.3 Katto- ja vedeneristystöiden tulityöt Katto- ja vedeneristystöiden tulitöitä ovat muun muassa eristettävän alustan kuivaaminen liekillä tai kuumalla ilmalla, bitumin kuumentaminen bitumipadassa ja kermieristysten kuumentamalla tapahtuvat kiinnitystyöt. Katto- ja vedeneristystöiden yhteydessä tehtävät työt, joissa käytetään kulmahiomakonetta, hitsataan tai polttoleikataan, ovat myös tulitöitä. Katto- ja vedeneristystöiden tulitöiden tekijällä on oltava katto- ja vedeneristystöiden tulityökortti. Rakennus- ja korjaustyömailla on noudatettava suojeluohjetta Kattoja vedeneristystöiden tulityöt.

2.4 Tupakointi ja avotulen teko Tupakointi on kielletty pölyisissä ja palonarkoja materiaaleja sisältävissä paikoissa sekä paikoissa, joissa varastoidaan tai käsitellään palavia nesteitä, kaasuja ja räjähteitä. Tupakointikielto ja tupakointipaikat osoitetaan opastekilvin. Avotulen teko edellyttää tulityölupaa. 2.5 Työmaa-aikaiset sähköasennukset Maahan asennetut kaapelit ja lattialla olevat tilapäiset kaapelit on suojattava mekaanisilta vaurioilta. Jos käytetään kelautuvia kaapeleita, on kaapelikelassa oltava lämpösuoja. Ilmajohtoasennuksissa on varattava riittävät alikulkukorkeudet ja nosturien toiminta-alueet. Työmaa-aikaisia tilapäisiä sähköasennuksia ei saa asentaa lattioille tai paikkoihin, joissa ne voivat mekaanisesti vaurioitua. Sähkölaitteiden ja kaapelien kunto on tarkastettava säännöllisesti. Sähkölaitteiden kotelointiluokan on oltava Sähköturvallisuusmääräysten rakennustyömaiden sähkölaitteilta edellyttämän kotelointiluokan mukaisia. Sähköpääkytkin on merkittävä ja sähkökeskukset on asennettava paikkoihin, joissa ne ovat suojassa vahingoittumiselta. 2.6 Lämmityslaitteet ja valaisimet Lämmitykseen tulee ensisijaisesti käyttää kiinteistön omaa lämmitysjärjestelmää. Tilapäisten lämmityslaitteiden sijoittamisessa on otettava huomioon laitekohtaisesti tarvittavat suojaetäisyydet. Ennen laitteiden käyttöönottoa työnjohdon on tarkastettava laitteet ja asennukset. Lämmittimiä ja valaisimia, joiden pintalämpötila on yli 100 C eikä lämmittimiä, jotka on varustettu koteloimattomilla hehkuvilla vastuksilla ei saa käyttää palovaarallisissa tiloissa. Palovaarallisia tiloja ovat mm. tilat, joissa on herkästi syttyvää lastua, pölyä tai vastaavassa muodossa olevaa kiinteää ainetta tai erittäin helposti tai helposti syttyvää palavaa nestettä. 2.7 Vaaralliset aineet 2.7.1 Palavat nesteet ja kaasut Palavien nesteiden käsittelyssä ja varastoinnissa on noudatettava kemikaalilain (744/89) ja sen nojalla annetun asetuksen (59/99) sekä näiden nojalla annettuja määräyksiä. Rakennustyömaalla saa ilman lupaa tai ilmoitusta säilyttää palavia nesteitä tai muita vaarallisia kemikaaleja enintään sellaisia määriä, ettei niiden yhteenlaskettu vertailulukujen summa ylitä lukua 10. Rakennustyömaalla saa ilman lupaa tai ilmoitusta käsitellä palavia nesteitä tai muita vaarallisia kemikaaleja enintään sellaisia määriä, ettei niiden yhteenlaskettu vertailulukujen summa ylitä lukua 2. Ohjeita palavien nesteiden ja muiden vaarallisten kemikaalien luokittelusta, vertailuluvuista, lupakäytännöstä, säilytyksestä, käsittelystä jne. annetaan suojeluohjeessa Palavat nesteet ja kaasut. 2.7.2 Nestekaasu Nestekaasun käsittelyssä ja varastoinnissa on noudatettava nestekaasuasetuksen 711/93 määräyksiä. Nestekaasua saa rakennustyömaalla säilyttää (pitää hallussa ilman lupaa tai katsastusta) enintään 200 kg. Nestekaasun vähäisestä teknisestä käytöstä, käsittelystä tai varastoinnista on tehtävä ilmoitus kunnan palopäällikölle, kun nestekaasun määrä on yli 200 kg. 2.7.3 Räjähteet Räjäytys- ja louhintatyötä varten voi teknillinen tarkastuskeskus myöntää tilapäisen varastointiluvan. Ilman varastointilupaa saa räjähteiden omistajan hallinnassa olevassa muussa kuin asuinhuoneistossa tarkoitetussa lukitussa tilassa säilyttää louhintaräjähteitä ja ruutia yhteensä enintään 5 kg. Räjähdysnallit tulee säilyttää vähintään 1 metrin etäisyydellä muista räjähteistä. Panostaja, jolla on panostaja-asetuksessa tarkoitettu pätevyyskirja, saa säilyttää työmaalla räjähteitä siten, kuin valtioneuvoston päätöksessä 410/86 määrätään. Erityisesti tulee huolehtia siitä, ettei räjähteitä joudu asiattomien haltuun. 2.7.4 Helposti syttyvät aineet Maalien, lakkojen, liimojen, liuottimien, muovituotteiden ja eristysaineiden varastoinnissa ja käsittelyssä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Palavat nesteet on säilytettävä tiiviissä astioissa, joiden alle tulee vuotojen varalta tarvittaessa asettaa peltilaatikot. Käytettäessä lakkoja tai liimoja, joiden liuottimena on palava neste, on haihtumisvaiheessa räjähdysvaaran vuoksi huolehdittava riittävästi tuuletuksesta. Tällaisten aineiden käsittelyn yhteydessä on tupakointi ja avotulen käyttö kielletty. 2.8 Alkusammutuskalusto Rakennustyömaan paloturvallisuus edellyttää, että työmaalla on riittävästi sammutuskalustoa, johon kuuluvat sankoruiskut, käsisammuttimet ja palopostit. Käsisammuttimien on oltava vähintään 12 kg:n 43A 183 B-C -teholuokan sammuttimia. Ohjeita käsisammuttimien valinnasta on annettu Pohjolan ohjeessa S710 Käsisammuttimet. Työmaalla olevasta vesijohtoverkosta tulee varata ulosotto- ja pikapaloposteja varten esim. työnjohdon parakin, työkaluvaraston ja sosiaalitilojen yhteyteen. Vaativiin kohteisiin tulee rakennuksen eri kerroksia varten rakentaa kiinteät palopostien nousujohdot ulosottoineen. Ne varustetaan letkuin ja suihkuputkin. Kiinteä palovesiverkosto tulee rakentaa valmiiksi jo projektin alkuvaiheessa. Alkusammuttimet sijoitetaan työmaalle siten, ettei etäisyys työmaan mistään kohdasta lähimpään sammuttimeen ylitä 25-30 metriä. Alkusammuttimien sijaintipaikat on merkittävä kilvin. Työntekijöille on annettava opastusta alkusammuttimien käytöstä. 19

20 2.9 Korjausrakentaminen Korjausrakennus- ja purkutyömailla on erityisesti otettava huomioon, mitä edellä kohdissa 2.2, 2.3, 2.4, 2.6 ja 2.8 on tulitöistä, tupakoinnista ja alkusammutuskalustosta sanottu. Tupakointi rakennuksen sisällä on kielletty muualla kuin sitä varten erikseen osoitetussa paikassa. Korjattaessa kiinteistöjä, joissa on automaattinen paloilmoitin tai automaattinen sammutuslaitteisto, on minimoitava ne alueet ja ajat, joilla ja jolloin paloilmoitin tai sammutuslaitteisto on irtikytkettävä. 2.10 Työmaan rakenteellinen paloturvallisuus Korjaus- ja laajennustyökohteissa on normaalikäytössä olevat tilat erotettava työmaatiloista osastoivin rakennusosin. Rakenteen on oltava vähintään EI60-luokkaa, ellei tilojen käytöstä johtuen muuta ole määrätty. Osastoivien ovien on oltava vähintään EI30-luokkaa. Osastoivissa seinissä ja välipohjissa olevat aukot, läpimenot ja roilot on pyrittävä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tukkimaan osastointia vastaaviksi. Rakennustyömaan poistumistiet on merkittävä kilvin. Poistumisteitä tulee olla vähintään kaksi, jotka ovat toisistaan riippumattomia. Jos työmaahan liittyvän, normaalikäytössä olevan osan uloskäytävä on työmaan puolella, on pääsy uloskäytävälle ilman avainta turvattava. Uloskäytävällä ei saa säilyttää mitään tavaraa. Rakennuskohteen automaattisen paloilmoittimen tai sammutuslaitteiston osittaisestakin irtikytkemisestä on sovittava paloviranomaisen ja vakuutusyhtiön kanssa. 3 MURTO JA VARKAUS 3.1 Aitaus Työmaa-alue on merkittävä ja tarvittaessa aidattava, jotta ulkopuolisten pääsy työkohteeseen voidaan estää. Tilat, joissa säilytetään räjähteitä, on suojattava Murtosuojeluohje 3 vaatimusten mukaisesti. 3.2 Kulunvalvonta ja vartiointi Murtojen ja varkauksien estämiseksi on omaisuuden arvo sekä vakuutuspaikan olot huomioon ottaen järjestettävä kulunvalvonta ja vartiointi työmaasuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Rakennuskohteen murtosuojaus on siltä osin, kun siinä säilytetään rakennustarvikkeita tai työvälineitä, saatettava vastaamaan Murtosuojeluohjeen 2.1 edellyttämää suojaustasoa. 3.3 Työmaiden rakenteellinen murtosuojaus Rakennustyömailla säilytettävä irtain omaisuus tulee työajan ulkopuolella säilyttää pääsääntöisesti sisällä rakennuksissa. Vain sellainen omaisuus, joka esim. kokonsa, muotonsa tai painonsa johdosta on vaikeasti siirrettävissä, voidaan säilyttää ulkona tai avoimessa rakennuksessa. Omaisuuden säilytystilojen rakenteiden, ovien, ikkunoiden ja lukitusten tulee täyttää Murtosuojeluohjeen 2.1 edellyttämät vaatimukset. 3.4 Työmaarakennukset 3.4.1 Rakenteet Rakenteiden tulee olla sellaista ainetta (esim. vahvaa puuta tai lasikuitua), että ne antavat hyväksyttävän suojan murtautumista vastaan. 3.4.2 Ovet Ovien tulee olla umpinaisia ja kohdan 3.4.1 mukaista rakennetta. 3.4.3 Lukot Ovet on lukittava kahdella lukolla, joista toinen voi olla hyväksytty käyttölukko, mutta toisen tulee olla hyväksytty varmuuslukko. Vaihtoehtoisesti ovet voidaan lukita hyväksytyllä 4.lk riippulukolla lukitulla teräspuomilla (kuva 1) tai kahdella 3.lk riippulukolla kiinnikkeineen (kuva 2). 3.4.4 Ikkunat ja muut aukot Säilytystilojen kaikkien ikkunoiden ja muiden aukkojen on oltava suojattuina - teräsristikolla (kuva 3), - teräslankaverkolla (kuva 4), - teräslevyverkolla (kuva 5), - lukituilla luukuilla (kuva 6). 4 MAANKAIVU- JA MAANSIIRTOTYÖT Ennen maankaivu- ja maansiirtotöihin ryhtymistä on hankittava selvitys työalueen kaapeleista ja putkista. Kaapelin tai putken haltijalta on pyydettävä sijaintikartta tai haltijan on suoritettava maastossa näyttö. 5 LÄHDEKIRJALLISUUTTA Luettelossa on lueteltu suojeluohjeen voimaantulohetkellä voimassa olleita suojeluohjeita, viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Näiden muuttuminen sekä uusien määräysten ja ohjeiden voimaantulo on syytä ottaa huomioon. Suojeluohjetta sovellettaessa noudatetaan kulloinkin voimassaolevia viranomaismääräyksiä ja ohjeita. 5.1 Viranomaismääräykset ja ohjeet 1. Pelastustoimilaki 561/99 2. Työturvallisuuslaki 299/58 1001/99 3. Kemikaalilaki 744/89 100/2000 4. Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/99, 240/2000 5. Nestekaasuasetus 711/93 129/99 6. Räjähdeasetus 473/93 131/99 7. Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta 629/ 1994 427/99 8. Sähköturvallisuusasetus 498/96. KTM:n päätökset 1193/99, 1694/93 650/96, 516/96, 1194/99, 517/96 9. Räjäytys- ja louhintatyömaan turvallisuusmääräykset TM 16:0 93 10. Panostaja-asetus 220/2000 11. Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista 410/86 121/96 12. Jätelaki 1072/93 13. Valtioneuvoston päätös rakennusjätteistä 295/97 5.2 Suojeluohjeet ja ohjeet 14. Tulityöt, suojeluohje S621, Pohjola 15. Katto- ja vedeneristystöiden tulityöt, suojeluohje S623, Pohjola 16. Palavat nesteet ja kaasut, suojeluohje S615, Pohjola 17. Käsisammuttimet, ohje S710, Pohjola 18. Murtosuojeluohje 2.1, suojeluohje S851, Pohjola 19. Murtosuojeluohje 3, suojeluohje S853, Pohjola