SUOMEN KATTAVIN JA LAADUKKAIN KUNTIEN PÄÄSTÖLASKENTA- JA RAPORTOINTIPALVELU PÄÄSTÖLASKENNAN TUOTESELOSTE CO2-RAPORTTI BENVIROC OY
YLEISTÄ Benviroc Oy:n CO2-raportin laskentamallilla tuotetaan vuosittain kasvihuonekaasujen päästötiedot useille erikokoisille kunnille Suomessa. Palvelu on alansa ylivoimainen markkinajohtaja mukana on noin 8 kuntaa, joissa asuu 7 % suomalaisista. Palvelun tärkeimmät ominaisuudet ovat: Laskennan tarkkuus ja luotettavuus Eri vuosien ja kuntien välinen vertailtavuus Tietojen ajantasaisuus Ei vaadi kunnalta omaa työtä Kustannustehokkuus Mallissa ovat mukana tärkeimmät kasvihuonekaasut: hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ) ja dityppioksidi (N 2 O). CH 4 - ja N 2 O-päästöt on yhteismitallistettu hiilidioksidiksi kertomalla ne niiden lämmitysvaikutusta kuvaavalla kertoimella. Metaanin lämmitysvaikutuskerroin on 21 ja dityppioksidin 31. Päästöjen yksikkö, tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (t CO 2 -ekv) kuvaa kaikkien kolmen kasvihuonekaasun yhteenlaskettua lämmitysvaikutusta. Palveluun sisältyy kattava vuosiraportti, ilmastoviestintää tukeva kalvosarja sekä aina käytössä oleva tukipalvelu. Lisäksi julkaistaan viikoittain päivittyvää päästöikkunaa, joka voidaan liittää myös kunnan omille verkkosivuille. CO2-raportin peruspalvelu koostuu seuraavista sektoreista: Kuluttajien sähkönkulutus Teollisuuden sähkönkulutus Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, sähkölämmitys, maalämpö, erillislämmitys) Tieliikenne Maatalous Jätehuolto (kiinteä jäte, kompostointi, jätevesi) CO2-raportti tarjoaa lisäksi laajan valikoiman lisäpalveluita: Teollisuuden ja työkoneiden päästölaskenta Lämmitystarvekorjattu sekä normeerattu päästölaskenta Maankäytön päästöjen ja nielujen laskenta Perusvuoden päästölaskenta Muiden liikennemuotojen (lento-, vesi- ja raideliikenne) päästölaskenta Kunnan omien toimintojen päästölaskenta Sähkönkulutuksen päästölaskenta paikallinen tuotanto huomioiden Motivan energiatehokkuussopimuksen mukainen raportointi Skenaariolaskenta sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi Lisäpalvelut esitellään tarkemmin palvelukohtaisissa esitteissä. Kysy lisää! CO2-raportti noudattaa kulutusperusteista laskentatapaa. Mukana olevat päästöt lasketaan kunnalle sen mukaan, paljonko kunnassa (maantieteellisenä alueena) kulutetaan sähköä, kaukolämpöä, sekä lämmityksen ja liikenteen polttoaineita. Näin ollen esimerkiksi kunnassa tuotettu kaukolämpö tai sähkö, joka kulutetaan kunnan ulkopuolella, ei ole mukana kunnan päästöissä. Maatalouden osalta mukana on kunnan alueella tapahtuva maataloustuotanto. Jätesektorin osalta kunnan päästöiksi lasketaan kunnan alueella syntyneen jätteen ja jäteveden käsittelyn päästöt riippumatta siitä, missä jätteet ja jätevedet käsitellään. CO2-raportin laskentamalli noudattaa Euroopan Unionin kaupunkien ja kuntien päästölaskentaa varten kehittämää standardia 1. Laskentamalli vastaa kuntatasolle sovellettuna myös tapaa, jolla Suomi raportoi päästönsä YK:n ilmastosopimukselle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että laskemalla yhteen CO2-raportin päästömallilla lasketut kaikkien kuntien päästöt, saadaan tuloksena koko Suomen päästöt. Käyttämällä yhtenäistä laskentamenetelmää varmistetaan päästölaskennan vertailtavuus eri vuosien ja kuntien välillä. CO2-raportin laskentaperiaatteet vastaavat Kuntaliiton toimeksiannosta laaditun Kasvener-mallin laskentaa. 1 European Union/Covenant of Mayors, 21. How to develop a Sustainable Energy Action Plan - Guidebook. Part II, Baseline emissions inventory.
SEKTORIKOHTAINEN PÄÄSTÖLASKENTA KULUTTAJIEN SÄHKÖNKULUTUS CO2-raportin sähkönkulutuksen päästölaskenta perustuu Energiateollisuus ry:n tilastoon kuntien sähkönkulutuksesta. Tilastossa sähkönkulutus on esitetty seuraaville luokille: asuminen ja maatalous; palvelut ja rakentaminen; ja teollisuus. Kuluttajien sähkönkulutuksen päästöt saadaan vähentämällä Energiateollisuus ry:n tilastoluokkien asuminen, maatalous, palvelut ja rakentaminen sähkönkulutuksesta sähkölämmityksen ja maalämpöpumppujen sähkönkäytön päästö. Myös kuluttajien sähkönkulutus -luokassa osa energiankulutuksesta kuluu lämmitykseen, sillä se sisältää esimerkiksi kylpyhuoneiden sähköllä toimivan lattialämmityksen sekä ilmalämpöpumppujen käyttämän sähkön. CO2-raportissa käytetään sähkönkulutuksen päästökertoimena Suomen keskimääräistä sähkönkulutuksen päästökerrointa. Päästökerroin on laskettu perustuen Tilastokeskuksen ja Energiateollisuus ry:n aineistoon. Suomen sähköntuotannon päästöt on yhteistuotannon tapauksessa laskettu käyttäen hyödynjakomenetelmää, ja näin saadut päästöt on jaettu Suomen sähkönkulutuksella. Sähkönkulutuksen viikkolaskenta perustuu Energiateollisuus ry:n tietoihin sähköntuotantoon käytetyistä polttoaineista sekä viikoittaisesta sähkönkulutuksesta Suomessa. 35 3 21 211 212 213 214 215* 25 t CO 2 /GWh 2 15 1 5 Esimerkki 1. Sähkönkulutuksen päästökerroin kuukausitasolla, laskettuna hyödynjakomenetelmällä Energiateollisuus ry:n aineistosta. TEOLLISUUDEN SÄHKÖNKULUTUS Teollisuuden sähkönkulutuksen päästölaskenta perustuu Energiateollisuus ry:n tilastoihin. Päästökertoimena käytetään koko Suomen sähkönkulutuksen keskimääräistä päästökerrointa, joka on laskettu hyödynjakomenetelmällä. Teollisuuden ja työkoneiden päästölaskennassa, joka on yksi CO2-raportin lisäpalveluista, teollisuuden sähkönkulutus lasketaan ottaen huomioon teollisuuden paikallinen sähköntuotanto. Otettaessa huomioon teollisuuden omaan käyttöön tuottaman sähkön päästöt jää teollisuuden sähkönkulutuksen päästöihin ainoastaan teollisuuden käyttämä ostosähkö.
ktco 2 -ekv 6 5 4 3 2 1 Kuluttajien sähkönkulutus Teollisuuden sähkönkulutus 28 3,5,7 29 4,2,7 21 5,3,9 211 4,,6 212 2,6,4 213 3,1,5 214 2,6,4 215* 2, Esimerkki 2. Kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutuksen päästöjen kehitys kunnassa. RAKENNUSTEN LÄMMITYS KAUKOLÄMPÖ Kaukolämmityksen päästöt kuvaavat kunnassa kulutetun kaukolämmön tuotannon aiheuttamia päästöjä. Kaukolämmön tuotantoon käytetty polttoainemäärä perustuu Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilastoon sekä kaukolämmön toimittajille tehtäviin kyselyihin. Benviroc tekee kaikki vaadittavat tietokyselyt, eikä niistä aiheudu kunnalle työtä. Tapauksissa, joissa kunnan kaukolämpöverkkoon toimitetaan lämpöä yhteistuotantolaitoksista, lasketaan kaukolämmön päästöjen osuus käyttäen hyödynjakomenetelmää. Hyödynjakomenetelmässä käytetty polttoainemäärä jaetaan sähkölle ja kaukolämmölle vaihtoehtoisten tuotantomuotojen suhteessa. CO 2 -päästökertoimet ovat Tilastokeskuksen päästökertoimia, ja CH 4 - ja N 2 O-päästökertoimet ovat Kasvener-mallista. Kaukolämmön kulutuksen viikkovaihtelu perustuu lämmitystarpeen vaihteluihin. Lämmitystarpeen vaihtelua kuvataan lämmitystarveluvulla, jonka Ilmatieteen laitos tuottaa.
6 Lämmitystarvelu 5 4 3 2 1 28 29 21 211 212 213 214 215 SÄHKÖLÄMMITYS JA MAALÄMPÖ Esimerkki 3. Kunnan lämmitystarveluvut. Sähkölämmitettyjen sekä maalämmöllä lämmitettyjen rakennusten tiedot saadaan Tilastokeskuksen rakennuskantatilastoista. Rakennusten lämpimän käyttöveden lämmitykseen tarvittava energiamäärä on mallinnettu perustuen rakennuksen käyttötarkoitukseen Motiva Oy:n tietojen perusteella. Sähkölämmitettyjen rakennusten energiankulutus on laskettu CO2-raportin mallissa käyttäen lähtötietona Tilastokeskuksen energiatilastoa sähkölämmitettyjen rakennusten lämmityssähkön kulutuksesta koko Suomessa, sekä tietoa kuntien lämmitystarpeesta, rakennusten kerrosalasta ja käyttötarkoituksesta. Päästökerroin on koko Suomen sähkönkulutuksen keskimääräinen päästökerroin, joka on laskettu hyödynjakomenetelmällä Energiateollisuus ry:n tilastoihin perustuen. Sähkölämmityksen päästöjen viikkovaihtelu perustuu lämmitystarpeen vaihteluihin, sekä Suomen sähkön tuotantorakenteen vaihteluihin kuukausitasolla. Maalämmön päästöt kuvaavat maalämpöpumppujen päästöjä. ERILLISLÄMMITYS Rakennusten erillislämmityksessä ovat mukana kaikki kunnan erillislämmitetyt rakennukset. Rakennusten pinta-alatiedot saadaan lämmitysaineen ja käyttötarkoituksen mukaan rakennuskantatilastosta. Rakennusten lämpimän käyttöveden lämmitykseen tarvittava energiamäärä on mallinnettu perustuen rakennuksen käyttötarkoitukseen Motiva Oy:n tietojen perusteella. Käyttötarkoituksia ovat muun muassa asuinrakennus, palvelurakennus, toimistorakennus ja koulutusrakennus. Erillislämmitettyjen rakennusten polttoaineenkulutus on laskettu CO2-raportin mallissa käyttäen lähtötietona Tilastokeskuksen energiatilastoa rakennusten erillislämmityksen polttoaineista koko Suomessa, sekä tietoa kuntien lämmitystarpeesta, rakennusten kerrosalasta ja käyttötarkoituksesta. CO 2 -päästökertoimet ovat Tilastokeskuksen päästökertoimia, ja CH 4 - ja N 2 O-päästökertoimet ovat Kasvener-mallista. Erillislämmityksen päästöjen viikkovaihtelu perustuu lämmitystarpeen vaihteluihin. Tiedot puun pienkäytöstä rakennusten lämmitykseen saadaan Luonnonavarakeskuksen (aikaisemmin Metlan) tilastoista.
ktco 2 -ekv 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Maalämpö Kaukolämpö Sähkölämmitys Erillislämmitys 21 47,7 15, 91,3 211 34, 74,8 1,2 73,8 212 319,3 55,3 1,1 81, 213 271,2 59,6 1,6 72,1 214 296,7 47, 1,4 7,4 215* 282,1 36,4 1,1 64,2 Esimerkki 4. Rakennusten lämmityksen päästöjen kehitys kunnassa. TIELIIKENNE Tieliikenteen päästölaskenta perustuu VTT:n LIISAmalliin, jossa lasketaan päästöt eri ajoneuvotyypeille ja tieluokille. Laskenta kattaa kaiken kunnan alueella tapahtuvan tieliikenteen. Mukana on sekä paikallinen että läpikulkuliikenne. Tieliikenteen päästöjen viikkovaihtelu perustuu liikennemäärien mittauksiin Tiehallinnon automaattisilla mittausasemilla. ktco 2 -ekv 14 12 1 8 6 4 2 28 29 21 211 212 213 214 215* Yhteensä 12,8 12, 12,6 12,4 12,3 11,9 11,6 11,9 Moottoripyörät ja mopot,1,1,1,1,1,1,1 Päätiet 1,7 1,1 1,7 1,5 1,5 1,1 9,9 Kunnan kadut ja tiet 2, 1,9 1,9 1,8 1,7 1,7 1,6 Esimerkki 5. Tieliikenteen päästöt kunnassa.
MAATALOUS CO2-raportin maatalouslaskennassa ovat mukana eläinten ruuansulatus (CH 4 ), lannankäsittely (CH 4, N 2 O), laitumella eritetty lanta (N 2 O), lannan levitys pelloille (N 2 O), typpilannoitteiden käyttö (N 2 O), niittojäännös (N 2 O), typpeä sitovat kasvit (N 2 O) sekä orgaanisten maiden viljely (N 2 O). Laskennassa ovat myös mukana maatalouden typpipäästöjen laskeumasta ja huuhtoumasta aiheutuneet epäsuorat N 2 O-päästöt. Eläinten ruuansulatuksen ja lannankäsittelyn päästöt on laskettu perustuen eläinten lukumäärään sekä Suomen kasvihuonekaasuinventaarion eläintyyppikohtaisiin päästökertoimiin. Laskennassa ovat mukana seuraavat eläintyypit: nautaeläimet (5 eri luokkaa), hevoset, ponit, lampaat, vuohet, siat, porot ja siipikarja (5 eri luokkaa). Eläinten lukumäärätiedot on saatu Maaseutuviraston (Mavi) maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä. Hevosten ja ponien lukumäärätiedot saadaan Suomen Hippos ry:stä. Porojen lukumäärätiedot ovat Paliskuntainyhdistyksen tietoja. Peltoviljelyn päästölaskennan pohjana ovat Maaseutuvirasto Mavin viljelypinta-ala tiedot seuraaville kasveille: kaura, kevätvehnä, kukkakaali, lanttu, ohra, öljykasvit, peruna, porkkana, ruis, seosvilja, syysvehnä, tarhaherne ja valkokaali. Lisäksi on käytetty tietoa koko viljelypinta-alasta. Päästöt on laskettu käyttäen Suomen kasvihuonekaasuinventaarion menetelmiä. Maatalouden päästöjen viikkolaskenta perustuu vuosittaisiin päästöihin kunnassa sekä vuodenaikavaihteluin, jotka liittyvät muun muassa kotieläinten laiduntamiseen ja lannan levitykseen. Esimerkki 6. Maatalouden päästöjen osuus kunnan kokonaispäästöistä. JÄTEHUOLTO Kiinteän jätteen päästölaskenta kattaa kaatopaikat ja laitoskompostoinnin. Kaatopaikkojen päästötiedot perustuvat kunnasta riippuen joko jätehuoltoyhtiön omiin päästölaskelmiin tai mallinnukseen, jossa hyödynnetään VAHTI-tietokannan jätemäärätietoja sekä Suomen biokaasulaitosrekisterin tietoja kaatopaikkakaasun talteenotosta. Kaatopaikkojen päästöt lasketaan käyttäen SYKE:n jätemallilla, joka perustuu tietoon sijoitetuista jätejakeista, kaatopaikan toimintavuosista sekä kaatopaikkakaasun talteenotosta. Kompostoinnin päästöt lasketaan perustuen VAHTI-tietokannan tietoihin kompostointilaitoksissa käsitellyistä jätejakeista. Laskennassa käytetään Suomen kasvihuonekaasuinventaarion päästökertoimia. Useiden kuntien yhteisten kompostilaitosten päästöt jaettiin kunnille asukasluvun suhteessa.
Jäteveden käsittelyn laskennan lähtötietoina ovat jätevedenkäsittelylaitoksille saapuva orgaanisen aineksen kuorma (CH 4 -päästöt) sekä vesistöihin johdettu typpikuorma (N 2 O-päästöt). Jätevedenkäsittelylaitosten ulkopuolella olevien kotitalouksien jätevedenkäsittelyn päästöt lasketaan perustuen keskimääräiseen orgaanisen aineksen määrään (CH 4 ) sekä proteiininkulutukseen (N 2 O). Päästökertoimina ovat Suomen kasvihuonekaasujen inventaarion päästökertoimet. Jätehuollon viikkopäästöt perustuvat kunnan jätehuollon vuosipäästöön, jonka arvioidaan jakautuvan tasaisesti vuoden eri viikoille. KOKONAISPÄÄSTÖT JA PÄÄSTÖT ASUKASTA KOHDEN Sektorikohtaisten päästötietojen lisäksi CO2-raportin vuosiraportissa esitetään kunnan kokonaispäästöjen kehittyminen. Päästökehityksen ymmärtämisen kannalta pitkät aikasarjat ovat tärkeitä, sillä kasvihuonekaasupäästöt saattavat vaihdella vuosittain merkittävästikin. Lyhyen aikavälin vaihteluihin vaikuttavat esimerkiksi vuosilämpötilat sekä energiantuotannossa käytetyt polttoaineet. Jatkuvat aikasarjat mahdollistavat kunnan ilmastotyön vaikutusten seurannan ja todentamisen. 7 14 6 12 tco 2 -ekv / asukas 5 4 3 2 1 8 6 4 ktco 2 -ekv 1 2 199 21 211 212 213 214 215* Päästöt yhteensä 153,8 1198,6 124,7 969,1 961, 921,9 818,3 Päästöt as. kohden 6,1 5,6 4,8 4,5 4,4 4,1 3,6 Esimerkki 7. Kunnan päästöt yhteensä ja asukasta kohden.
Jätehuolto 2 % Maatalous 15 % Kuluttajien sähkönkulutus 9 % Sähkölämmitys 6 % Maalämpö % Kaukolämpö 23 % Tieliikenne 31 % Erillislämmitys 14 % Esimerkki 8. Kunnan päästöjen jakautuminen eri sektoreille. KUNTIEN VÄLISET VERTAILUT CO2-raporttipalvelu on Suomen ylivoimaisesti käytetyin päästölaskentapalvelu. Mukana on erikokoisia kaupunkeja sekä kaupunki- ja maaseutumaisia kuntia ympäri Suomen. Tämä mahdollistaa kuntien päästötilanteen ja -kehityksen vertailun suhteessa muihin kuntiin. Vertailut toteutetaan asukaskohtaisten päästöjen tarkasteluina, ja niitä esitetään esimerkiksi saman maakunnan kunnille, saman kokoluokan kunnille sekä asukastiheydeltään samankaltaisille kunnille. Lisäksi vertailuja on mahdollista toteuttaa kunnan omien toiveiden mukaisesti, esimerkiksi yhteistyötä keskenään tekeville kunnille tai samaan hankkeeseen osallistuville kunnille. tco 2 -ekv / asukas 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 Hämeenkyrö Kunta CO2-raportti 1,,5, Kuluttajien sähkön- Maalämpö Kaukolämpö Sähkölämmitys Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto Esimerkki 9. Kunnan päästöjen vertailu keskimääräiseen CO2-raportin kuntaan.
14 12 Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto tco 2 -ekv / asukas 1 8 6 4 2 Mikkeli Kemiönsaari Hausjärvi Äänekoski Suomussalmi Ilomantsi Suonenjoki --> Hämeenkyrö Mynämäki Sastamala Padasjoki Orimattila Kärkölä Lapua Iitti Laitila Loviisa Hankasalmi Alavus Ikaalinen Kuhmoinen Eurajoki Ilmajoki Somero Loimaa Kurikka Hämeenkoski Punkalaidun Kuortane Esimerkki 1. Asukaskohtaisten päästöjen vertailu kunnissa, joissa on alle 25 asukasta maaneliökilometrillä. t CO 2 -ekv/asukas 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 28 29 21 211 212 213 214 215* Esimerkki 11. Valittujen kuntien päästökehitys. Lappeenranta Joensuu Laitila Ilomantsi Mynämäki Padasjoki Rauma Uusikaupunki Hyvinkää Kuhmoinen
www.co2-raportti.fi