Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1
UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä 110 yrittäjä-valtuutettua Toimipisteet: Kemi ja Rovaniemi 2
Kokojakauma 100-50 - 99 20-49 10-19 8-9 6-7 4-5 2-3 Yksinyrittäjä 0,2 % 0,5 % 1,2 % 4,0 % 2,5 % 4,2 % 7,7 % 25,8 % 53,8 % 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Lähde: Suomen Yrittäjät 12/2012 3
4 Miten yrityksillä menee?
Yritysten liikevaihto ja vienti Lapissa ja liikevaihto koko maassa (indeksi) 110 100 90 Indeksi (2008=100) 80 70 60 50 40 2009/1 2009/2 2009/3 2009/4 2010/1 2010/2 2010/3 2010/4 2011/1 2011/2 2011/3 2011/4 2012/1 2012/2 2012/3 2012/4 Liikevaihto Lappi Vienti Lappi Liikevaihto koko maa
Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Lappi 1/2013, n=170 2/2013, n=199 Teollisuus 1/2013, n=20 2/2013, n=22 Rakentaminen 1/2013, n=23 2/2013, n=27 Kauppa 1/2013, n=26 2/2013, n=28 Palvelut 1/2013, n=101 2/2013, n=122 9 25 26 25 33 22 23 29 31 26 44 48 50 36 49 49 57 46 49 54 48 30 26 24 27 36 18 21 0 20 40 60 80 100 20 20-1 2 6 12-39 -7-5 -7 11 5 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2013 6 Pk-yritysbarometri, syksy 2013 Lapin yrittäjät
Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Lappi 1/2013, n=170 2/2013, n=197 Teollisuus 1/2013, n=20 2/2013, n=21 Rakentaminen 1/2013, n=23 2/2013, n=27 Kauppa 1/2013, n=23 2/2013, n=28 Palvelut 1/2013, n=101 2/2013, n=121 4 0 4 8 8 13 13 19 18 15 84 73 64 70 72 72 89 70 72 71 22 28 22 15 15 16 11 6 10 14 0 20 40 60 80 100-2 -2-2 -16-18 8-20 -15 8 1 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2013 7 Pk-yritysbarometri, syksy 2013 Lapin yrittäjät
8 Yritysten merkitys kunnille
Kunnan verorahoituksen jakauma Kaavio 1. Kuntien verorahoituksen suhteellinen jakauma vuonna 2011 100 % 6% 3% 5% 5% 3% 2% 3% 4% 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 39% 8% 47% 40% 6% 52% 40% 11% 18% 44% 44% 33% 34% 3% 60% 26% 2% 70% 60% 8% 29% 30% 2% 63% 13% 33% 3% 50% 4% 42% 9% 45% 1% 4% 34% 48% 4% 7% 60% 41% Yhteisövero Kunnallisvero Kiinteistövero Valtionosuudet 0 % Kaavion 1 lähde: Kuntien tilinpäätökset 2009 2011 (Valtiovarainministeriö) Muutosten lähde: Liitetaulukko 1 Verorahoituksen jakauma
Arvio yksityisen sektorin tuottamista kunnallisverotuloista 300 000 Yksityisen sektorin tuottamat kunnallisverotulot / Kunnalliset verotulot yhteensä 2011 (x 1000 ) 281359 250 000 200 000 172787 159 254 150 000 100 000 96 475 50 000 0 16814 21669 9 454 11 623 10 138 15173 1 610 2542 8021 5 115 4 623 7592 8604 4 027 1 603 2611 22146 12 108 1 689 3400 Yksityisen sektorin tuottamat kunnallisverot 2011 Kunnallisverot yhteensä 2011
Yhteenveto yrityssektorin suorista ja epäsuorista vaikutuksista alueellisesti Epäsuorat taloudelliset vaikutukset Suorat taloudelliset vaikutukset Valtio ja valtionlaitokset Valtionosuudet Kunta Muut maksut Kiinteistöverot Sos.vak.maksut 158 milj. Yhteisöverot 45 milj. Yrityssektori Kunnallisverot 159 milj. Yhteisöverot 22 milj. Käytettävissä oleva tulo 518 milj. Kerrannaisvaikutukset Kunnan asukkaat Kerrannaisvaikutukset
Työpaikkojen jakauma työnantajasektoreittain 2010 100 % 4% 2% 3% 1% 2% 1% 2% 1% 2% 4% 1% 1% 2% 8% 4% 9% 11% 90 % 13% 17% 17% 1% 7% 3% 12% 80 % 70 % 23% 36% 26% 34% 33% 36% 27% 41% 29% 26% 34% 28% 60 % 50 % 40 % 30 % 40% 42% 53% 49% 37% 36% 48% 30% 35% 39% 27% 45% Tuntematon Valtioenemmistöinen Oy Valtio Kunta Yksityinen sektori Yrittäjät 20 % 10 % 0 % 16% 12% 14% 15% 27% 25% 8% 17% 26% 16% 23% 12% Kaavion 15 lähde: Tilastokeskus, työpaikat työnantajasektorin ja ammattiaseman mukaan alueittain 1990 2010
Odotukset elinkeinopolitiikalta 13
Elinkeinoilmasto, Indeksi ELINKEINOILMASTO Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Alihankkijoiden/ osatoimittajien saatavuus Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus Toimitilojen ja tonttien saatavuus Liikenneyhteydet Tietoliikenneyhteydet Julkiset yrityspalvelut Yksityiset yrityspalvelut Viihtyisyys asuinympäristönä Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Koulutustarjonta Yht.työmahd. yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Sijaintikuntanne ja yrityksenne välinen yhteistyö Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2013 1-12 -4 0 7-1 9 5-7 -1-13 -13-9 -9-18 -16 12 13 17 29 20 40 4 10 49 48 7 16 11 1-30 -20-10 0 10 20 30 40 50 60 Lappi Koko maa 14 Pk-yritysbarometri, syksy 2013 alueraportti, Lappi
Elinkeinoilmasto, Indeksi 30 25 20 15 10 5 0-5 1/03 1/04 1/05 1/06 1/07 1/08 1/09 2/10 2/12 2/13 Lappi Koko maa Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2013 15 Pk-yritysbarometri, syksy 2013 alueraportti, Lappi
16 Elinkeinopolitiikan ohjauksen malli
Palvelustrategialla suuntaviivat kunnan palveluntuotantoon Kuntien palvelumarkkinat ovat murroksessa yrittäjät kaipaavat selkeitä ja ennustettavia linjoja. Palvelustrategian tarkoitus: Kunta ottaa selkeän vastuun palvelumarkkinoiden terveestä ja tasapuolisesta kehityksestä.
Palvelustrategian ydinsisältö Mitä palveluja kunta tuottaa itse? Mitä tuotetaan yhdessä muiden julkisten tahojen kanssa? Mitä ostetaan yrityksiltä ja kolmannelta sektorilta? Miten kehitetään palvelutuotantoa miten lisätään kansalaisten valinnanvapautta? 18
Hankintastrategian avulla kohti toimiva palvelumarkkinoita Julkisten hankintojen merkitys kasvaa kuntien palvelumarkkinoiden kasvaessa Hankintastrategian keskeisiä kysymyksiä: Miten hankintapolitiikalla vaikutetaan kunnan elinkeinopolitiikan kehittämiseen? Miten hankinnoilla edistetään toimivien markkinoiden kehittymistä? Hankintojen yritysvaikutusten arviointi? Julkisten hankintojen rooli markkinoiden synnyttäjänä? 19
Jokaiseen kuntaan tarvitaan pienhankintaohjeet Hankintalaki ei koske pienhankintoja Pienhankintoja tehdään vuodessa satoja tuhansia ja niiden yhteisarvio ylittää 2 miljardia euroa Pienhankintaohjeiden tarkoitus: Yhteiset periaatteet ja toimenpiteet luovat tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille 20
Yritysvaikutusten arviointi miksi? yritystoiminnan kehittyminen ja yritysten menestyminen on edellytys kuntien menestymiselle negatiivisten vaikutusten vähentäminen positiivisten vaikutusten lisääminen varmistetaan päätösten ja kunnan strategioiden samansuuntaisuus vaikutusarviointien tekeminen kehittää itse päätöksentekoa läpinäkyvämmäksi, johdonmukaisemmaksi ja tasapuolisemmaksi Yritysvaikutusten arviointi on edellytys tulokselliselle elinkeinopolitiikalle Yritysvaikutusten johdonmukainen arviointi on kilpailukykytekijä kilpailtaessa uusien yritysten sijoittumisesta 21 [Alatunnisteteksti] 27.9.2013
Yritysvaikutus arviointi käytännössä Vaikutusarviointia voi tehdä monen tasoisesti: 1. Yksinkertaisimmillaan valmistelija pohjaa arvionsa omaan kokemukseensa ja tietoonsa 2. Perusteellisemmassa arvioinnissa hankintaan lisätietoa kuntaorganisaation sisältä tai alueen yrityksiltä sekä muista ulkoisista tietolähteistä 3. Suuremmissa, esim. infrahankkeissa voi olla perusteltua järjestää osana arviointia kuulemisia tai teettää perusteellinen arvio vaikutuksista ulkopuolisilla asiantuntijoilla Vaikutusarvioinnin laajuuden ja tekotavan määrittää tehtävän päätöksen koko ja oletetut vaikutukset 22 [Alatunnisteteksti] 27.9.2013
Toimiva monituottajamalli 23 [Alatunnisteteksti] 27.9.2013
24