ESPOON KAUPUNKI BERGÖ JA STORA BODÖ LILLA BODÖ -OSAYLEISKAAVAT (EHDOTUSVAIHE):

Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti 19.12.2016 ESPOON KAUPUNKI BERGÖ JA STORA BODÖ LILLA BODÖ -OSAYLEISKAAVAT (EHDOTUSVAIHE): - KUNNALLISTEKNISET SELVITYKSET JA SUUNNITTELU - ALUSTAVIEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUSTEN VAIKUTUS- TEN ARVIOINTI

ESPOON KAUPUNKI BERGÖ JA STORA BODÖ-LILLA BODÖ OSAYLEISKAAVAT (EHDOTUSVAIHE) - KUNNALLISTEKNISET SELVITYKSET JA SUUNNITTELU - ALUSTAVIEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUSTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Päivämäärä 19/12/2016 Ramboll PL 25 Säterinkatu 6 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

ESPOON KAUPUNKI BERGÖ JA STORA BODÖ-LILLA BODÖ OSAYLEISKAAVAT (EHDOTUSVAIHE) - KUNNALLISTEKNISET SELVITYKSET JA SUUNNITTELU - ALUSTAVIEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUSTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TYÖN TAVOITTEET 2 2.1 Yleiset tavoitteet 2 2.2 Teknisen huollon selvitysten ja suunnitelmien tavoitteet 3 3. ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT 3 4. OSAYLEISKAAVA-ALUEIDEN YLEISKUVAUS 3 5. OSAYLEISKAAVAEHDOTUSTEN KUVAUS 4 5.1 Bergön osayleiskaava 5 5.2 Stora Bodön Lilla Bodön osayleiskaava 6 6. OSAYLEISKAAVOITUKSEN YHTEYDESSÄ LAADITUT TEKNISET SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT 7 6.1 Yhdyskuntatekninen huolto 7 6.2 Liikenneverkko osayleiskaava-alueella 10 7. OSAYLEISKAAVOJEN VAIKUTUSTEN ARVOINNIN PERIAATTEITA 12 7.1 Arvioinnin kattavuus ja arviointimenetelmät 12 7.2 Vaikutusten merkittävyyden arviointi 13 8. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 15 8.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 15 8.2 Yhdyskuntatalous 22 8.3 Liikenne ja liikenneverkon toimivuus 23 8.4 Luonnon monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet 25 8.5 Merialue ja vesitalous 37 8.6 Maisema ja kulttuuriperintö 40 8.7 Ihmisten elinolot ja elinympäristö 53 9. VAIKUTUSTEN YHTEENVETO JA SUOSITUKSET ALUEEN JATKOSUUNNITTELUA VARTEN 57 10. LÄHTEET 61 Kannen kuva: Elina Kalliala / Ramboll Finland Oy 2016.

1. JOHDANTO Espoon kaupunki on laatimassa Suvisaariston eteläosassa sijaitseville Bergön ja Stora Bodön ja Lilla Bodön alueille osayleiskaavoja (Kuva 1). Tämä suunnittelu- ja selvitystyö on osa osayleiskaavojen tausta-aineistoa. Työ on laadittu kaavaehdotusvaiheessa (alustavat osayleiskaavaehdotukset 22.8.2016) kesän ja syksyn 2016 aikana Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen toimeksiannosta. Selvityksen tuloksia hyödynnetään lopullisten osayleiskaavaehdotusten laadinnassa. Kuva 1. Yleiskartta osayleiskaava-alueiden sijainnista. Vasemmanpuoleinen alue on Bergön osayleiskaava-alue, oikeanpuoleinen Stora Bodön Lilla Bodön osayleiskaava-alue. Työstä on konsulttina vastannut Ramboll Finland Oy. Työryhmässä ovat olleet mukana Jari Mannila (projektipäällikkö 9/2016 asti), Tapio Pulkkinen (tietekniset selvitykset, liikenneverkko), Jukka Räsänen (liikennevaikutukset), Mariikka Manninen (projektipäällikkö 9/2016 alkaen, vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön), Juha Kiiski (luontovaikutukset), Kimmo Hell (vesi- ja kunnallistekninen huolto, tulvariskit), Elina Kalliala (maisemavaikutukset ja kulttuuriperintö), Laura Lehtovuori (vaikutukset ihmisten elinoloihin) ja Simo Koivuniemi (tie- ja liikennetekniikan ohjaus ja laadunvarmistus). Työtä on ohjannut Espoon kaupungin asiantuntijoista koottu ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet aluearkkitehti Christian Ollus, vs. yleiskaavapäällikkö Essi Leino, maisema-arkkitehti Mikla Koivunen, kaavoitusinsinööri Matias Kallio ja liikenneinsinööri Juhani Lehikoinen. 1

2. TYÖN TAVOITTEET 2.1 Yleiset tavoitteet Tämän selvitys- ja arviointiyön tavoitteena on ollut koota yhteen valmisteilla oleviin Bergön osayleiskaavaan ja Stora Bodön ja Lilla Bodön osayleiskaavaan liittyvät kunnallistekniset selvitykset ja suunnitelmat, laatia tarvittavat lisäselvitykset, arvioida alustavien osayleiskaavaehdotusten suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä arvioida osayleiskaavojen toteuttamisen vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja asetuksen (MRA) edellyttämällä tavalla. MRL 9 Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. MRA 1 Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön; 6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen. Työn yhteydessä tehdyt selvitykset ja suunnitelmat sekä vaikutusten arviointi pyrkivät tukemaan alustavien osayleiskaavaehdotuksien edelleenkehittämistä lopullisiksi osayleiskaavaehdotuksiksi lähtökohtana kestävän yhdyskunnan tavoitteet. 2

2.2 Teknisen huollon selvitysten ja suunnitelmien tavoitteet Teknisen huollon ratkaisujen osalta kestävän yhdyskunnan tavoitteiden noudattaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että ratkaisujen tulee tukea yhdyskuntarakenteen joustavuutta ja tehokkuutta. On tärkeää, että alueen tekniset ratkaisut toteutetaan hallitusti niin, että energia- ja ekotehokkuus otetaan läpäiseviksi tavoitteiksi osaksi konkreettisten ja kustannustehokkaiden ratkaisujen valintaa. Suvisaariston alueella on merkittäviä luonto-. maisema- ja kulttuuriympäristöarvoja ja alueen merellinen sijainti on arvo sinänsä. Kaava-alueiden kehittämiseen liittyvät tekniset rakenteet ja alueen arvot on pyritty yhteensovittamaan ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Suunnittelulla on pyritty vastaamaan kestävän kehityksen mukaisiin tavoitteisiin niin, että suunnittelulla turvataan merellisen ympäristön kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot, luontoarvot sekä luonnon ihmiselle tuottamien ekosysteemipalveluiden toiminta pitkällä aikavälillä. 3. ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT Työn keskeisiä lähtökohtia ovat aiemmat, esimerkiksi osayleiskaavoituksen aiemmissa vaiheissa tehdyt selvitykset ja muut tarkastelut, kuten vesihuoltoon, energiahuoltoon, liikenteeseen ja tiestöön liittyvät tekniset selvitykset ja suunnitelmat. Työssä käytetyt lähdeaineistot on kattavasti listattu lähdeluetteloon. 4. OSAYLEISKAAVA-ALUEIDEN YLEISKUVAUS Bergön ja Stora Bodön Lilla Bodön osayleiskaava-alueet sijaitsevat Espoon Suvisaariston alueella, sisäsaariston vyöhykkeellä mannerrannikon edustalla (Kuva 1.). Kaava-alueiden pinta-ala on yhteensä noin 140 hehtaaria. Kaava-alueet ovat nykyisellään pääosin luonnonaluetta ja lomaasumisen vyöhykettä ja liittyvät laajempaan Suvisaariston miljöökokonaisuuteen. Kaava-alueiden pohjoispuolisella vyöhykkeellä saariston perinteinen asutus- ja loma-asutusrakenne on alkanut muuntua tiiviimmäksi ja alueelle on sijoittunut aiempaa enemmän vakituista asutusta. Samantyyppinen kehitys halutaan mahdollistaa myös nyt kyseessä olevilla osayleiskaava-alueilla. Kunnallisteknisen verkoston osalta Bergön kaava-alue on liitetty Suvisaaren vesiosuuskunnan toimesta Espoon vesi- ja paineviemäriverkkoon. Myös Lilla Bodön saarella on vesijohto. Stora Bodön saarella on mahdollisuus liittyä vesi- ja paineviemäriverkostoon. Alueen kehittäminen edellyttää alueen tieverkon parantamista. Kaava-alueilla on monipuolisia luonto- ja muita ympäristöarvoja. Alueella sijaitsee muun muassa arvokkaita kulttuuriympäristökohteita (esim. Villa Stakeudd sekä Stora ja Lilla Bodön huvilat). Kaava-alueeseen sisältyy myös alueita Suvisaariston Bergö-Ramsön metsäalueen luonnonsuojelualueesta ja Ramsösundin luonnonsuojelualueesta. 3

5. OSAYLEISKAAVAEHDOTUSTEN KUVAUS Espoon kaupunki on laatinut Bergön osayleiskaavan ja Stora-Bodö Lilla Bodö osayleiskaavan alustavat osayleiskaavaehdotukset (22.8.2016). Lopulliset kaavaehdotukset saattavat poiketa nyt arvioiduista, kun ehdotuksia kehitetään edelleen muun muassa tämän selvityksen tulokset huomioon ottaen. Kaavat tulevat voimaan tullessaan olemaan maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 72 :n ja 137 :n mukaisia oikeusvaikutteisia yleiskaavoja, joita voidaan käyttää perusteena rakennusluvan myöntämiseen. Osayleiskaavatyö on käynnistynyt vuonna 2009. Tällöinen kaava-alue käsitti kolme erillistä aluetta: Bergön, Stora Bodön ja Fridheminkallion. Fridheminkallion osuus on nyt jätetty osayleiskaavatyöstä pois, koska alue sisältyy käynnissä olevan asemakaavatyön kaava-alueeseen. Osayleiskaavoitukseen on sisältynyt seuraavia vaiheita: 25.10.2007 Bergön länsiosan maanomistajien kaavoitushakemus saapui. 15.2.2009 Soukanniemen maanomistajan kaavoitushakemus saapui. 16.11.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 25.11.2009 Osayleiskaava kuulutettiin vireille Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. 15.2.2010 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus: Osayleiskaavan lähtökohtien esittely. 29.3.2010 Kaupunginhallitus hyväksyi tavoiteohjelman. 16.5.2011 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus: Esittelyssä oli liikenteellinen tutkielma, missä käsiteltiin osayleiskaava-alueen liikenneratkaisut ja sen liikenteellinen liittyminen ympäröiviin alueisiin. 5.9.2011 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus: Esittelyssä osayleiskaavan liikennetekniset tarkastelut sekä alueen kulttuurimaisemaa ja rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva selvitys. 29.5.2013 Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio -osayleiskaavaluonnos hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa nähtäville. 12.8.2013 10.9.2013 Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä. Osayleiskaavaehdotuksissa rakentamisen mitoittamisen lähtökohtana on käytetty voimassa olevassa Skataholmen-Svartholmen-Braskarna -osayleiskaavassa noudatettuja, vahvistettua Suvisaariston osayleiskaavaa soveltavia mitoitusperiaatteita sekä niitä periaatteita, joita on noudatettu poikkeamislupien myöntämisessä Soukanniemi-Suvisaariston alueella. Ympärivuotisten rakennusalueiden tehokkuus on kaavaehdotuksissa e=0.07 ja lomarakennusalueiden tehokkuus e=0.05. Ympärivuotisen asuinrakennuksen pienin mahdollinen rakennuspaikka on pinta-alaltaan 4000 m 2 ja vapaa-ajan asuinrakennuksen 5000 m 2. Osayleiskaavoissa ei osoiteta uusien kiinteistöjen sijaintia. 4

5.1 Bergön osayleiskaava Kuva 2. Bergön alustava osayleiskaavaehdotus (22.8.2016) (ei mittakaavassa) sekä ote kaavamerkinnöistä. Bergön kaava-alueelle on osayleiskaavassa osoitettu erillispientalojen alueita (AO), lähivirkistysaluetta (VL), luonnonsuojelualue (SL) sekä lounaisosaan Falkholm -saarelle loma-asuntojen alue (RA). Lisäksi on osoitettu useita suojeltavia rakennuskohteita tai -ryhmiä. Alustava osayleiskaavaehdotus mahdollistaa kaava-alueelle maksimissaan noin 60 uutta rakennuspaikkaa. Kaavaalueelle ei ole osoitettu uusia palveluita vaan alue tukeutuu lähialueiden palveluihin. Osayleiskaavassa on jonkin verran laajennettu nykyistä tieverkkoa. Alueen toteuttamisessa on tarkoitus hyödyntää nykyistä vesijohto-, viemäri- ja sähköverkkoa. 5

5.2 Stora Bodön Lilla Bodön osayleiskaava Stora Bodön Lilla Bodön alueesta on tehty kaksi vaihtoehtoista alustavaa osayleiskaavaehdotusta. Vaihtoehto A. Vaihtoehto B. Kuva 3. Stora Bodön Lilla Bodön alustavat osayleiskaavaehdotukset (vaihtoehto A, vaihtoehto B) sekä otteita kaavamerkinnöistä (22.8.2016). 6

vaihtoehto A. vaihtoehto B. Vaihtoehdossa A Lilla Bodöstä on osoitettu siltayhteys Stora Bodön saarelle. Vaihtoehdossa B ei ole osoitettu siltayhteyttä Stora Bodön saarelle. Stora Bodölle on osoitettu ympärivuotisen asumisen erillispientalojen alue (AO). Kiinteistöjen laskennallinen maksimi on noin 20 erillispientaloa. Todellisuudessa kiinteistöjen määrä tulee olemaan vähäisempi rakennuspaikkojen minimikokorajoituksesta johtuen, mutta vaikutusten arviointi on tehty laskennallisen maksimin mukaan. Stora Bodölle on osoitettu loma-asuntojen aluevaraus (RA). Kiinteistöjen laskennallinen maksimi on noin 16 loma-asuntoa. Todellisuudessa kiinteistöjen määrä tulee olemaan vähäisempi rakennuspaikkojen minimikokorajoituksesta johtuen, mutta vaikutusten arviointi on tehty laskennallisen maksimin mukaan. Molemmissa vaihtoehdoissa Lilla Bodön nykyinen pienvenesatama ja sen viereinen palvelurakennusten alue on tarkoitus säilyttää. Pienvenesataman alue on osoitettu kaavassa jonkin verran nykyistä laajempana. Vaihtoehdossa B on myös Stora Bodön alueelle osoitettu pienvenesatama (LV). Saaren eteläosa on molemmissa vaihtoehdoissa osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL), ja lounaisosa on luonnonsuojelualuetta (SL). Vaihtoehdossa A kaavan toteutumisen myötä Stora Bodön saarelle tulee rakentaa tie- sekä vesijohto-, viemäri- ja sähköverkko. Vaihtoehdossa B saarelle pitää tieverkon sijaan rakentaa kulkureitit, jotka toimivat myös huoltoteinä. Yhteisen sähköverkon ja vesihuoltojärjestelmän rakentaminen on vaihtoehdossa B harkinnanvaraista. 6. OSAYLEISKAAVOITUKSEN YHTEYDESSÄ LAADITUT TEKNISET SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT 6.1 Yhdyskuntatekninen huolto 6.1.1 Vesihuolto Bergön vaihtoehdot Seuraavissa kuvissa (Kuva 4., Kuva 5., Kuva 6.) on esitetty eri vaihtoehtoja Bergön alueen vesihuollon laajentamiseksi, sillä nykyisen verkoston kapasiteetti ei riitä suunnitellulle asukasmäärälle. Vaihtoehdossa 1 vesihuoltolinjat on sijoitettu nykyisille teille, uudet liittyjät liittyvät uuteen linjaan, nykyisen osayleiskaavan alueen kiinteistöt ja vesihuollon toiminta-alueella olevat kiinteistöt liittyisivät nykyisiin linjoihin. Mikäli teitä aletaan uusia (leventämään tms.), niin putkikaivanto ja putket (painejätevesiviemäri ja vesijohto) on mahdollista sijoittaa uudelle osuudelle. Nykyiset putket on asennettu lähelle pintaa ja ne on lämpöeristetty ja saattolämmitetty. Mikäli nykyisten teiden rakennekerroksia tullaan saneeraamaan tai niiden tasausta pengerretään tai leikataan tulee varautua nykyisten vesihuoltolinjojen uusimiseen. 7

Kuva 4. Ote vesihuoltoverkoston kapasiteettitarkastelusta, linjausvaihtoehdot 1. Vaihtoehdossa 2 uudet linjat johdetaan Byvikenin alitse ja liitetään niin sanottuun läntiseen linjaan, joka johtuu Soukanniemeen ja liittyy siellä HSY:n verkostoon. Tällä osuudelle tulee huomattavasti vähemmän rakennettavaksi rinnakkaista linjaa nykyisen linjan kanssa ja linjaa asennetaan vähemmän nykyisten teiden alle. Vaihtoehto on alustavien kustannustarkastelujen perusteella edullisin. 8

Kuva 5. Ote vesihuoltoverkoston kapasiteettitarkastelusta, linjausvaihtoehdot 2. Vaihtoehto 3 sijoittuu Bergön alueella osittain niin sanotulle luontopolulle/raitille, jonka linjauksen alueella on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu luonnonsuojelualue, jonka määräyksissä mm. maan kaivaminen ja metsänhakkuut on kielletty. Tehtäessä putkikaivantoa metsään on työmaan tilavaraus noin 15 metriä leveä. On todennäköistä, että joudutaan osittain suojelualueelle, ja joka tapauksessa metsään jäisi töiden jäljiltä reiluhko aukko. Tämä ristiriita estää vaihtoehdon toteuttamisen. 9

Kuva 6. Ote vesihuoltoverkoston kapasiteettitarkastelusta, linjausvaihtoehdot 3. 6.1.2 Energiahuolto Suunnittelualueelle ei esitetä toteutettavaksi kaukolämpöverkkoa. Rakennusten lämmitystavoiksi suositellaan uusiutuvia lämmitysmuotoja, kuten maalämpöä, ja sen lisäksi aurinkoenergian käyttöä lisäsähkön tuottamiseen. 6.2 Liikenneverkko osayleiskaava-alueella Alueen liikenneverkkoa on tutkittu erillisessä laajempaa aluetta käsittelevässä toimeksiannossa, joka aloitettiin 2009. Tarkastelua jatkettiin 2013 maankäytön suunnitelmien tarkentumisen myötä. Suunnittelutyön alussa tehtiin nykytilanteen inventointi ja analyysi, jossa on tarkasteltu mm. seuraavia asioita: kevyen liikenteen yhteydet (verkko), kevyen liikenteen väylien tarve, ajoradan ylityskohdat ja niiden järjestelyt, raittien poikkileikkausmitoitukset ja geometriat, esteettömyys pysäkkijärjestelyt, niiden välimatkat, sijainnit, mitoitus, laatutaso muuten, kevyen liikenteen kulkuyhteydet pysäkeille, kääntöpaikat ajoneuvoliikenteen järjestelyt, käytännön ajonopeudet, liittymien järjestelyt ja toimivuus yleensä, poikkileikkausmitoitukset, -tyypit ja kaistajärjestelyt, näkemät, tiegeometriat pintakuivatus, teiden luonne ja ominaisuudet suhteessa ympäristöön 10

Tarkastelun perusteella havaittiin seuraavia liikenneverkkoon vaikuttavia haasteita ja liikenteellisiä parannuskohteita: alueen liikenteellisesti syrjäinen sijainti pääkaupunkiseudun mittakaavassa asukaskannan vähäisyys kattavan joukkoliikenteen kannalta liikenneverkon rakenne yleisesti, paljon päättyviä ajoteitä, joilla ei nykyisin ole varareittejä jyrkkäpiirteinen maasto, jonka seurauksena on hyväksyttävä suuria pituuskaltevuuksia ja/tai kapeita poikkileikkauksia tai hyväksyttävä laajoja maastonmuotoiluja liikenneverkon riittävän kunnossapidon korkeat kustannukset liikenneverkon herkkyys poikkeuksellisille luonnonolosuhteille, kuten merivesitulvat yms. kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen, aivan erityisesti kulkuyhteydet linjaautopysäkeille Toimenpiteet on esitetty tämän työn liitteenä olevalla kartalla ja niitä kuvataan tarkemmin kappaleessa 8.3. 11

7. OSAYLEISKAAVOJEN VAIKUTUSTEN ARVOINNIN PERIAATTEITA 7.1 Arvioinnin kattavuus ja arviointimenetelmät Tämän työn yhteydessä on tehty osayleiskaavoitusta palvelevia teknisiä selvityksiä sekä arvioitu Bergön ja Stora Bodön Lilla Bodön osayleiskaavojen toteuttamisen ympäristövaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain (9 ) ja asetuksen (1 ) edellyttämällä tavalla. Ympäristövaikutusten arviointia koskevassa lainsäädännössä ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen tai toiminnan aiheuttamien muutosten välillisiä tai välittömiä vaikutuksia. Tässä työssä ympäristövaikutuksia on arvioitu suhteessa alueen nykytilaan. Työssä on arvioitu osayleiskaavaratkaisujen vaikutuksia tai niiden suhdetta ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön yhdyskuntatalouteen yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön liikenteeseen ja liikenneverkon toimivuuteen teknisen huollon verkostoihin luontoon, luonnon monimuotoisuuteen ja ekologisiin yhteyksiin vesistöön ja vesitalouteen sekä maisemaan ja kulttuuriperintöön. Lisäksi on yleisellä tasolla arvioitu osayleiskaavaratkaisujen suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Vaikutusten arviointi on tehty asiakokonaisuuksittain soveltaen kussakin osiossa seuraavantyyppistä jäsennystä: Kuvataan arvioinnissa käytetyt lähtötiedot ja menetelmät, sekä asiakokonaisuudesta riippuen vaikutusalueen herkkyyden sekä vaikutuksen suuruuden määrittelemiseen liittyviä kriteerejä. Kuvataan vaikutuskohteen nykytilaa ja sen perusteella asiakokonaisuudesta riippuen arvioidaan sen häiriöherkkyyttä eli kykyä vastaanottaa tarkasteltavaa vaikutusta. Arvioidaan kunkin vaihtoehdon vaikutukset ja niiden merkittävyys / suuruus / luonne. Vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa otetaan asiakokonaisuudesta riippuen huomioon esimerkiksi vaikutuksen suuruus, vaikutusalueen herkkyys, vaikutuksen ajallinen kesto ja mahdolliset vaikutusten lieventämiskeinot. Arvioidaan mahdolliset yhteisvaikutukset muiden vaikutustyyppien tai ympäristön tiedossa olevien muiden ympäristöä muuttavien hankkeiden kanssa. 12

7.2 Vaikutusten merkittävyyden arviointi Osayleiskaavojen vaikutusten merkittävyyden arvioinnin tavoitteena on parantaa arvioinnin laatua lisäämällä tehdyn arviointityön läpinäkyvyyttä. Merkittävyyden arvioinnilla osoitetaan päättelyketju, jonka perusteella vaikutusten arvioinnissa on päädytty johtopäätöksiin osayleiskaavojen huomionarvoisista eli merkittävimmistä vaikutuksista. Muuttuva maankäyttö aiheuttaa toteutuessaan muutoksia ympäristössä. Kaavojen toteuttamisesta seuraava muutos voi asiakokonaisuudesta riippuen olla ympäristön kannalta myönteinen tai haitallinen, tai muutosta ei voi arvottaa. Jotta hanke voitaisiin suunnitella haitallisilta vaikutuksiltaan lieväksi, hankkeen aiheuttamat erilaiset muutokset tulee tunnistaa ja niiden merkittävyyttä vertailla vähiten haitallisen toteutusvaihtoehdon tunnistamiseksi. Vaikutuksen merkittävyys tarkoittaa ympäristössä tapahtuvan muutoksen suuruutta, kun huomioidaan muutosta aiheuttavien vaikutusten kohteen herkkyys. Seuraavissa kuvissa on esitetty periaatteita sille, kuinka vaikutuksen merkittävyyttä voidaan asiakokonaisuudesta riippuen arvioida vaikutuskohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden perusteella. On kuitenkin pidettävä mielessä, että muutos ei automaattisesti tarkoita haitallista vaikutusta, ellei alue ole ominaisuuksiltaan sellainen, ettei kyseisentyyppistä muutosta saisi jostakin syystä tapahtua. Lainsäädännöllinen ohjaus Vaikutuskohteen herkkyys Yhteiskunnallinen merkitys Vaikutuksen merkittävyys Alttius muutoksille Voimakkuus ja suunta Muutoksen suuruus Alueellinen laajuus Kesto Kuva 7. Vaikutusten merkittävyyteen vaikuttavia tekijöitä 13

Taulukko 1. Vaikutusten arvioinnin taustamateriaalia: Perusteluita vaikutusten merkittävyyden arvioinnille. Kielteinen merkitys Merkittävyyden suuruuden tulkinta Myönteinen merkitys erittäin suuri Vaikutuksen merkitys on erittäin suuri, jos muutos on erittäin suuri ja kohdistuu herkkyydeltään suuriin tai erittäin laajoihin kohteisiin tai muutos on suuri ja kohdistuu herkkyydeltään erittäin suureen kohteeseen. erittäin suuri suuri Vaikutuksen merkitys on suuri, jos muutos on suuri ja kohdistuu herkkyydeltään kohtalaiseen tai suureen kohteeseen tai muutos on erittäin suuri mutta kohteen herkkyys on vähäinen tai kohtalainen. Merkitys voi olla suuri, jos muutos on kohtalainen ja kohteen herkkyys on suuri tai erittäin suuri. Kun muutos on vähäinen ja kohteen herkkyys on erittäin suuri, merkitys on suuri. suuri kohtalainen Vaikutuksen merkitys on kohtalainen, jos muutos ja kohteen herkkyys ovat myös kohtalaisia tai muutos on suuri ja kohteen herkkyys on vähäinen tai muutos on vähäinen ja kohteen herkkyys suuri. kohtalainen vähäinen Vaikutuksen merkitys on vähäinen, jos muutos on vähäinen ja kohteen herkkyys vähäinen tai kohtalainen tai muutos on kohtalainen ja kohteen herkkyys on vähäinen. vähäinen ei vaikutusta Jos muutosta ei tapahdu, niin muutoksella ei ole vaikutusta. Kohteen herkkyys ei vaikuta tulokseen. ei vaikutusta vaikutusta ei voi arvottaa Muutos tapahtuu ja se voidaan kuvata, mutta vaikutuksen myönteisyyden / kielteisyyden arvioimiselle ei ole olemassa perusteita vaikutusta ei voi arvottaa 14

8. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 8.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Arviointi perustuu paikkatietotarkasteluihin, voimassa oleviin kaavoihin sekä Bergön ja Stora Bodön Lilla Bodön alustaviin osayleiskaavaehdotuksiin (kaavakartat 22.8.2016, kaavaselostusluonnos 31.5.2013). Arvioinnissa on selvitetty osayleiskaavojen mahdollistaman maankäytön suhdetta kaava-alueiden nykytilaan. Lisäksi on arvioitu kaavojen suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, Uudenmaan maakuntakaavatilanteeseen sekä aluetta koskeviin voimassa oleviin yleiskaavoihin. Arviointi on tehty asiantuntija-arviona. 8.1.1 Nykytilan kuvaus Kaava-alueet ovat tällä hetkellä pääosin luonnonaluetta ja loma-asumisen vyöhykettä, mutta alueella on myös jonkin verran pysyvää asutusta: Bergön ranta-alueella on 4 asuntoa ja 17 lomaasuntoa, Lilla Bödön ja Stora Bodön alueella 3 loma-asuntoa sekä Espoon henkilöstön kesävirkistyspaikka, Furuholm. Rakennettu ympäristö on luonteeltaan väljää. Rakennuspaikat ovat suuria ja suuri osa piha-alueistakin on luonteeltaan luonnonaluetta. Alueella ei ole lainkaan lähipalveluita. Suunnittelualueita palveleva lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee Svinössä. Lähin palvelukeskus ja lähimmät ala- ja yläkoulut sijaitsevat Soukassa, jonne on kaava-alueilta etäisyyttä maanteitse noin kuusi kilometriä. a) Bergön ja Stora Bodön Lilla Bodön osayleiskaava-alueiden suhde Soukan Suvisaariston kokonaisuuden rakennettuun ympäristöön. Kaava-alueiden likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä katkoviivarajauksella. 15

b) Bergön ja Stora Bodön Lilla Bodön osayleiskaava-alueiden suhde lähiympäristön rakennettuun ympäristöön. Kaava-alueiden likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä katkoviivarajauksella. asuinrakennus lomarakennus liikerakennus, julkinen rakennus Kuva 8. Nykytila: Rakentamisen sijoittuminen ja rakennusten käyttötarkoitus a) Soukan Suvisaariston alueella ja b) osayleiskaava-alueilla ja niiden välittömässä lähiympäristössä, pelkistys. Rakennuksia kuvaavien symbolien kokoa on liioiteltu karttojen luettavuuden parantamiseksi. Tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan, joka ei kaikilta osin ole täysin ajantasaista, mutta antaa riittävällä tarkkuudella käsityksen esimerkiksi rakentamisen sijoittumisesta ja määrästä alueella. (Lähde: Maastotietokanta / MML:n avoimet aineistot, haettu 10/2016) 8.1.2 Aluetta koskevat kaavat ja muut maankäytön suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti 30.11.2000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen kuntien kaavoituksessa. Ne täsmentävät ja konkretisoivat kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Voimassa olevat maakuntakaavat Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden 15.8.2007 tekemän päätöksen jälkeen. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan 8.11.2006. Uudenmaan maakuntakaavassa (2006) osayleiskaava-alueet kuuluvat taajamatoimintojen aluee- 16

seen lukuun ottamatta Flakaholmin saarta sekä Stora Bodön saarta. Stora Bodö on osa pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykettä. Soukanniemen kärki on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Bergön saareen on merkitty kaksi keskenään risteävää viheryhteystarvetta ja Stora Bodön ja Lilla Bodön poikki on osoitettu kulkemaan jätevesitunnelin merkintä luode - kaakko - suunnassa. Vesialueelle on osoitettu veneväylän merkintä. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava sai lainvoiman vuonna 2016 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Toisessa vaihemaakuntakaavassa osayleiskaava-alueiden läheisyyteen on osoitettu kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue. Kuva 9. Ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä (haettu 10/2016). Osayleiskaava-alueiden likimääräinen sijainti on esitetty mustalla katkoviivalla. Vireillä olevat maakuntakaavat Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laatiminen on käynnissä. Kaavaehdotus oli lausunnoilla talvella 2015 2016. Lausuntojen pohjalta aineisto on tarkennettu kaavaehdotukseksi, joka on nähtävillä 9.11.2016 9.12.2016. Osayleiskaava-alueille on vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osoitettu luonnonsuojelualue sekä maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön alue. 17

Kuva 10. Ote Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta (lausuntoaineisto 2016). Osayleiskaavaalueiden likimääräinen sijainti on esitetty mustalla katkoviivalla. Yleiskaavat Pääosin Bergön ja Stora Bodön Lilla Bodön kaava-alueet sijoittuvat alueelle, jolla on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka sai lainvoiman vuonna 2010. Espoon eteläosien yleiskaavassa kaava-alue on merkitty pääosin kehitettäväksi ja uudeksi pientaloalueeksi (A3) sekä virkistysalueiksi. Lounaassa kaksi pientä saarta Bergön lounaiskärjessä on merkitty lomaasuntoaluemerkinnällä (RA) (Rönnkobben). Virkistysaluemerkinnällä (V) on osoitettu alue Bergössä sekä Bodökobbenin saari Stora Bodön eteläpuolella. Bergön saarelle on myös osoitettu viheryhteysmerkintä (OOOO). Luonnonsuojelualuemerkinnällä (SL) on osoitettu Bergön saarella Ramsösundin luonnonsuojelualue (maaduntalahtikorpi) sekä Stora Bodön lounaispuolella sijaitsevat Morgonpinorna. Lilla Bodön saareen on merkitty julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY) sekä satama-alue (LS). Bergön ja Sora Bodön Lilla Bodön osayleiskaava-alueet sisältyvät Soukanniemi-Suvisaaristo - osayleiskaava-alueeseen, joka on vahvistettu 6.4.1988 ja saanut lainvoiman 28.6.1989. Kaavaa ei kuitenkaan vahvistettu mm. Bergön sekä Stora Bodön RA-alueiden ja Soukanniemen AP- ja AR-alueiden osalta. Lainvoimaisessa osayleiskaavassa on merkitty Lilla Bodön saareen YV-2-alue ja LVM-alue, Stora Bodön saareen VL-, V- ja SL- alueet ja Bergön saareen VL-, SL- ja YT-alueet. Osayleiskaava ohjaa asuntorakentamista rakennuspaikkakohtaisesti. Kaavassa on määritelty ohjeelliset rakennuspaikat ja osoitettu suurin sallittu rakennuspaikkakohtainen asuntojen lukumäärä tilaa kohden. Osayleiskaava ei sisällä määräystä osayleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Bergön ja Sora Bodön Lilla Bodön osayleiskaava-alueet kattavat edellä mainitussa Soukanniemi-Suvisaaristo -osayleiskaavassa vahvistamattomiksi jääneet alueet, joille ei ole laadittu osayleiskaavaa Soukanniemi-Suvisaaristo -osayleiskaavan vahvistamisen jälkeen. 18

Kuva 11. Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta (2010). Bergön ja Stora Bodön Lilla Bodön osayleiskaava-alueiden likimääräinen sijainti on esitetty kartan päällä punaisella katkoviivalla. Asemakaavat Alueella ei ole asemakaavoitettuja alueita. 8.1.3 Arvioidut vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Osayleiskaavojen suhde maankäytön nykytilaan Kaupunginosatasolla tarkasteltuna osayleiskaavojen mahdollistama maankäyttö ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia Lounais-Espoon tai Soukan Suvisaariston aluekokonaisuuden yhdyskuntarakenteeseen. Osayleiskaavojen mahdollistama lisärakentaminen on kokonaisuutena katsottuna kohtuullisen vähäistä suhteutettuna laajempaan aluekokonaisuuteen. Alueelle sijoittuva uusi maankäyttö tukeutuu alueen ulkopuolisiin palveluihin. Paikallisella tasolla tarkasteltuna uudet osayleiskaavat mahdollistavat huomattavasti nykyistä tiiviimmän mutta edelleen väljän pysyvän asumisen vyöhykkeen sijoittumisen nykyiselle luontoja loma-asuntovaltaiselle vyöhykkeelle. Osayleiskaava-alueilla on tällä hetkellä hieman yli 20 asuinrakennusta tai loma-asuntoa. Osayleiskaavat mahdollistavat vaihtoehdosta riippuen noin 60 80 uuden asuinkiinteistön ja noin 5 20 uuden loma-asuinkiinteistön sijoittumisen alueelle, joten kiinteistöjen määrä alueella moninkertaistuu verrattuna nykytilanteeseen. Ranta-alueille syntyy vastaavan tyyppistä sekoittunutta asumisen ja loma-asumisen vyöhykettä kuin kaavaalueiden pohjoispuolella Soukan-Suvisaariston alueella jo nykyisellään on. Rakentamisen vyöhyke tiivistyy ja tulee kattamaan Bergön lounaisrannan lähes kauttaaltaan, muutamaa kapeaa lähivirkistysalueeksi merkittyä rantaan johtavaa käytävää lukuun ottamatta. Stora Bodöllä rakennettu vyöhyke (VE A: pysyvä asuminen, VE B: loma-asutus) sijoittuu saaren pohjoisosaan. Uusista rakentamisen vyöhykkeistä huolimatta rakentamisen tehokkuus alueella on jatkossakin alhainen (AO alueilla e=0,07), mikä mahdollistaa alueen luonteen säilymisen myös tulevaisuudessa pitkälti luonnonmukaisena ja vehreänä. Alhaisen rakentamisen tehokkuuden lisäksi kaavoissa on annettu määräyksiä liittyen ympäristön luonteen säilyttämiseen. Määräykset liittyvät muun muassa rakennusten mittakaavaan, sijoittumiseen ja julkisivumateriaaleihin sekä pihojen ja rantojen käsittelyyn ja puuston säilyttämiseen. 19

Merkittävä osa Bergön kaava-alueesta on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL). Tällä alueella ympäristön luonne säilyy nykyisellään. Kaavoissa on osoitettu joitakin uusia tie-/ virkistysyhteyksiä, ja lisäksi nykyisiä teitä parannetaan. Muutokset liikenneyhteyksissä parantavat alueen saavutettavuutta. Stora Bodön alueen käyttöön vaikuttaa merkittävimmin se, onko saarelle jatkossa siltayhteys vai ei. Siltayhteys (VE A) mahdollistaa pysyvän asumisen sijoittumisen saarelle. Mikäli siltayhteys ei toteudu, voi alueelle sijoittua lomarakentamista (VE B). Siltayhteys laajentaisi Stora Bodön eteläosaan osoitetun lähivirkistysalueen (VL) käyttömahdollisuuksia, kun alue olisi saavutettavissa myös maitse. Molemmissa vaihtoehtoissa Lilla Bodön venesatama on osoitettu jonkin verran nykyistä laajempana. Lisäksi vaihtoehdossa B. Stora Bodön pohjoisrannalle on osoitettu venesataman aluevaraus. Kaava-alueiden arvokas rakennuskanta on osoitettu merkinnällä sr-1, maisemallisesti ja kyläkuvallisesti arvokas rakennus. Rakennuksia koskien on annettu määräyksiä, joiden tavoitteena on niiden arvojen säilyttäminen. Osayleiskaavojen suhde aluetta koskeviin kaavoihin ja muihin maankäytön suunnitelmiin Osayleiskaavojen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Bergön ja Stora Bodön Lilla Bodön osayleiskaavojen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön ovat kaupunki- tai kaupunginosatasolla kokonaisuutena katsottuna suhteellisen vähäiset. Myöskään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta osayleiskaavat eivät erityisesti edistä kyseisiä tavoitteita tai ole niiden kanssa voimakkaasti ristiriidassa*. *Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osin keskenään ristiriitaisia. Tavoitteita ei voi asettaa tärkeysjärjestykseen. Erilaisilla alueilla ja eri tyyppisissä suunnittelutehtävissä eri tavoitteet ja niihin liittyvät suunnittelukysymykset korostuvat eri tavoin. Alueidenkäytön suunnittelu edellyttää erilaisten tavoitteiden yhteensovittamista. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu osayleiskaavoissa osoitetun maankäytön suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin: Kaavoissa (Bergö & Stora Bodö Lilla Bodö vaihtoehto A) osoitettu maankäyttö toteuttaa tavoitetta, jolla pyritään varmistamaan tonttimaan riittävyys monipuoliselle asuntorakentamiselle. Kaavat eivät edistä niitä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joilla pyritään sijoittamaan uutta rakentamista nykyistä taajamien yhdyskuntarakennetta eheyttävästi ja palveluiden saavutettavuuden ja joukko- ja kevyen liikenteen käyttämismahdollisuuksien kannalta edullisesti ja joilla pyritään henkilöautoliikenteen vähentämiseen, energiatehokkuuteen ja energian säästämiseen. Kaavoissa on otettu huomioon tavoitteet, jotka koskevat ilmastonmuutokseen sopeutumista, sään ääri-ilmiöihin varautumista, tulvavaara-alueiden huomioon ottamista ja tulviin liittyvien riskien ehkäisemistä antamalla määräyksiä liittyen alimpiin rakentamiskorkeuksiin. Kaavoissa on otettu huomioon tavoitteita, jotka koskevat luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä osoittamalla luonnonsuojelualueet ja muita arvokkaita luontokohteita ja antamalla niiden säilymistä edistäviä määräyksiä. Kaavoissa on myös otettu huomioon tavoitteita, jotka koskevat luonnon virkistyskäytön edistämistä mm. 20

osoittamalla alueelle lähivirkistysalueita ja yhteyksiä. Toisaalta rakentamisen lisääntymisen myötä luonnonalueen määrä alueella vähenee ja osa kaavojen mahdollistamista rakentamisen aluevarauksista on osoitettu alueille, joilla on luonnon monimuotoisuuteen liittyviä arvoja. Kaavoissa on otettu huomioon tavoitteet, jotka koskevat alueidenkäytön sovittamista rannikkoalueen erityispiirteisiin asumisen edellytykset säilyttäen. Kaavat mahdollistavat lisärakentamista alueelle, mutta rakentamisen määrä ja tehokkuus on suhteellisen vähäinen ja vertautuu pitkälti lähialueen nykyisiin rakennettuihin ympäristöihin. Osayleiskaavojen suhde voimassa oleviin kaavoihin Maakuntakaava ohjaa yleiskaavojen laatimista ja muuttamista. Niillä osa-alueilla, joilla on voimassa vanhoja osayleiskaavoja, korvaa uusi osayleiskaava vanhat kaavat tullessaan voimaan. Espoon Bergön ja Stora Bodön Lilla Bodön osayleiskaavat mahdollistavat lisärakentamista Uudenmaan maakuntakaavassa osoitetulle taajamatoimintojen alueelle toteuttaen näin maakuntakaavassa osoitettua maankäyttöä. Bergön osayleiskaavassa osoitettu laaja SL-alue yhdessä ympäröivän alueen viherverkon kanssa mahdollistaa maakuntakaavassa osoitetun viheryhteystarpeen säilymisen / toteutumisen. Maakuntakaavan viheryhteystarve merkinnällä osoitetaan virkistysalueverkostoon ja ekologiseen verkostoon kuuluvat viheryhteydet ja -alueet, joiden tarkemmassa suunnittelussa on otettava huomioon sekä virkistys- että luontoarvojen turvaaminen. Maakuntakaavassa Stora Bodön saari on osa pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykettä. Stora Bodö Lilla Bodö -osayleiskaavassa osoitettu maankäyttö ei ole merkittävästi ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, sillä maakuntakaavan rajaukset ovat yleispiirteisiä ja ne edellyttävät joka tapauksessa tulkintaa suunnittelun tarkentuessa. Stora Bodölle osayleiskaavassa osoitettu maankäyttö (asuminen / loma-asuminen) täydentää alueen nykyistä yhdyskuntarakennetta eikä paikallista tasoa laajemmin tarkasteltuna aiheuta rannikko- ja saaristovyöhykkeeseen merkittäviä muutoksia. Osayleiskaavat eivät aiheuta vaikutuksia maakuntakaavoissa osoitettuihin, lähialueella sijaitseviin kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeisiin alueisiin. Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan talvella 2015 2016 lausunnoilla olleessa kaavaehdotuksessa osoitettu luonnonsuojelualue on otettu Bergön osayleiskaavassa huomioon. Bergön ja Stora Bodön Lilla Bodön osayleiskaavat eivät myöskään aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osoitettuun laajaan maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön alueeseen: Lisärakentamisen vaikutukset jäävät lähinnä paikallisiksi, ja esimerkiksi merelliseen maisemakuvaan kohdistuvat muutokset jäänevät kokonaisuutena katsottuna vähäisiksi johtuen uuden rakentamisalueen väljyydestä ja rakentamisen ympäristövaikutusten hallintaan liittyvistä kaavamääräyksistä. Ote voimassa olevien maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä (haettu 10/2016) 21

Bergön alustava osayleiskaavaehdotus (22.8.2016) Ote vireillä olevasta 4. vaihemaakuntakaavasta, kaavaehdotus 2016 (haettu 10/2016) Kuva 12. Bergön alustavan osayleiskaavaehdotuksen suhde voimassa ja vireillä oleviin maakuntakaavoihin. Otteet kyseisistä kaavoista on esitetty suurikokoisempina aiemmin tässä raportissa (Kuva 2., Kuva 9., Kuva 10.). Bergön ja Stora Bodön Lilla Bodön osayleiskaavoissa osoitettu maankäyttö ei merkittävästi poikkea sisällöltään alueella voimassa olevasta Espoon eteläosien yleiskaavasta, jossa kaava-alue on merkitty pääosin kehitettäväksi ja uudeksi pientaloalueeksi (A3) sekä virkistysalueiksi. Espoon eteläosien yleiskaavassa Bergön ja Stora Bodön Lilla Bodön osayleiskaava-alueille on lisäksi osoitettu muun muassa luonnonsuojelualueita, loma-asuntoalueita, virkistysalueita ja viheryhteyksiä sekä Lilla Bodön alueelle satama-alue, joten näiltäkään osin alustavien osayleiskaavaehdotusten sisältö ei merkittävästi poikkea voimassa olevan yleiskaavan sisällöstä. Verrattuna Soukanniemi-Suvisaaristo osayleiskaavaan (1989) uudet osayleiskaavat mahdollistavat monikertaisen määrän rakentamista kaava-alueille, ja Bergön osayleiskaavassa sekä Stora Bodön Lilla Bodön osayleiskaavan vaihtoehto A:ssa painottuu pysyvä asutus loma-asumisen sijaan. Bergön ja Stora Bodön Lilla Bodön osayleiskaavojen alueella ei ole asemakaavoitettuja alueita. Tavoitteena on, että Bergön ja Stora Bodön Lilla Bodön osayleiskaavat tulevat olemaan MRL 137 :n ja MRL 72 :n mukaisia oikeusvaikutteisia osayleiskaavoja, joita voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. 8.2 Yhdyskuntatalous Työssä on arvioitu energiaverkon ja vesi- ja jätehuoltoverkon riittävyys ja taloudellisuus. Arvioinnissa on kiinnitetty erityisesti huomiota kaavan mukaisten ratkaisujen kattavuuteen, toiminnallisuuteen ja kustannustehokkuuteen. 8.2.1 Nykytilan kuvaus Alueella toimii Suvisaariston vesiosuuskunta, osakkaiden omistama ja hallinnoima vesilaitos, joka vastaa vesihuollon järjestämisestä toiminta-alueellaan. Suvisaariston vesiosuuskunnan verkostot liittyvät HSY:n verkostoon kahdessa liittymispisteessä Soukanniemessä. Vesiosuuskunnan toiminta-alue perustuu voimassa olevan osayleiskaavan mitoitukseen. Suvisaariston nykyinen vesihuolto on toteutettu jätevesiviemäröinnin osalta kiinteistökohtaiseen pumppaukseen perustuen, talousveden jakelu hoidetaan normaaliin tapaan. Jätevesi- ja vesijohtolinjat on rakennettu kallioisen maaperän vuoksi pintaan ja ne on lämpöeristetty ja saattolämmitetty. Vesihuoltolinjat kattavat pääosin koko Bergön alueen nykyisen asutuksen. Stora Bodön alueella ei ole rakennettu yhteistä vesihuoltoverkkoa, tällä hetkellä alueen rakennukset hoitavat talousvesi- ja jätevesiasiat kiinteistökohtaisesti. 22

Suvisaariston alueella ei ole operaattorien kaukolämpöverkkoja. Kiinteistöjen lämmitystapoja ei ole selvitetty tässä hankkeessa. 8.2.2 Arvioidut vaikutukset Bergön alueella esitetty lisäasukkaiden määrä edellyttää uusien vesihuoltolinjojen rakentamista ja niihin liittyy myös isompien jäteveden runkolinjojen rakentamista nykyisten linjojen viereen. Uusien linjojen rakentaminen nykyisten viereen johtuu nykyisten kapasiteetista, se ei riitä kaavassa määriteltyjen henkilömäärän jätevesien johtamiseen hallitusti eteenpäin. Vesihuoltoinvestoinnin kokonaismäärä Bergön alueella on noin 0,45 0,55 M. Uuden kaavan mahdollistamiin uusiin rakennuksiin ei kannata esittää kiinteistökohtaista järjestelmää, koska se kokonaisuudessaan on vähintään samanhintainen kuin yhteinen verkosto ja ympäristön kannalta huonompi. Stora Bodöhön rakennetaan uusi verkosto, joka kattaa uuden kaava-alueen tarpeet. Mitoituksessa on hyvä huomioida pieni kasvunvara. Koska molempien kohteiden osalta on kysymys kohtuullisesta rakennusurakasta, on hyvä huomioida vesiosuuskunnan aktiivihenkilöiden käytettävät resurssit tehtävien hoitamiseksi. Rakennushankkeiden valmistelut, valvonnat yms. tulevat todennäköisesti vaatimaan ulkopuolisia henkilöitä asioita hoitamaan. Kaupungin kannalta lisääntyvä asukasmäärä lisää verotuloja, mutta myös julkisten palveluiden tarve (koulut, päiväkodit, terveydenhuolto jne.) kasvaa. 8.3 Liikenne ja liikenneverkon toimivuus Liikenteen toimivuustarkastelussa on hyödynnetty suunnittelualueelle aiemmin laadittuja suunnitelmia. Suunnitelmien perusteella on tutkittu tieverkon mitoitusta ja toimivuutta. Arvioinnissa on kiinnitetty huomiota hälytysajoneuvojen mahdollisuuksiin liikkua alueella myös tulvakauden aikana. Alueelle suunniteltu tieverkko ja teiden poikkileikkaukset on suunniteltu Espoon kaupunkitekniikan keskuksen kadunsuunnitteluohjeiden ja käytäntöjen mukaisesti. Teiltä tulevat hulevedet johdetaan myös jatkossa teiden varsilla oleviin sivuojiin ja niistä hulevedet on tarkoitus ohjata eteenpäin alueella nykyisin käytössä olevien pääperiaatteiden mukaisesti. 8.3.1 Nykytilan kuvaus Bergön ja Stora Bodön liikenneyhteydet kulkevat Suvisaarentien kautta. Suvisaarentielle liitytään Bergöntieltä suoraan ja Stora Bodön suunnasta Svartholmantien ja Sävasundintien kautta. Joukkoliikennepalveluna toimii linja 145 Kamppiin (metroliikenteen käynnistyessä Matinkylään), vuoroja on arkisin 1 2 tunnissa suuntaansa, lauantaisin ja sunnuntaisin yksi lähtö tunnissa. Jalankulku ja pyöräily on sijoitettu pääosin teille ja yksityisteille, mutta Sävasundintien liittymästä kohti Soukkaa Suvisaarentien varressa on tarjolla erillinen jalankulku- ja pyörätie. Liikenne on hiljaista, Suvisaarentien liikennemäärä on Sävasundintin ja Bergöntien välillä nykyisin alle 1 000 autoa vuorokaudessa ja Suinon johtavalla sillalla (Bosund) alle 2 000 autoa vuorokaudessa. 8.3.2 Arvioidut vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset on arvioitu olettamalla, että alueelle tulee yhteensä noin 80 uutta asuntoa. Mahdolliset pienet muutokset suuntaan tai toiseen eivät muuta vaikutuksia merkittävästi. Arvioinnissa on käytetty seuraavia Ympäristöministeriön matkatuotosoppaan (27/2008) kertoimia ja tyypillisiä oletuksia: 23

3 asukasta/rakennus 2,11 matkaa/asukas 81 % henkilöautolla lisäksi 22 % vierailu- ja huoltoajoa kuormitus keskimäärin 1,56 hlö/auto Näin Bergöntien liikennemäärän kasvuksi saadaan suurimmillaan yhteensä noin 320 autoa/vrk. Stora Bodön tuottama automatkamäärä kasvaa vastaavasti noin 60 henkilöautolla vuorokaudessa. Lisäksi venesataman käyttö ja Stora Bodön suojelualueen virkistyskäyttö voivat vilkastua hieman. Näiden maksimivaikutus on noin 100 auton lisäys vuorokaudessa nykytilanteeseen, erityisesti kesällä. Näiden lisäksi tulee jonkin verran huoltoajoa, kuten jätekuljetuksia. Suvisaarentien vaikutusalueen liikennemäärien muutos on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 13.). Suurimmillaan ennuste on Bosundin sillalla, jonka ennusteliikennemäärä 2300 autoa vuorokaudessa vastaa esimerkiksi Eestinmalmintien nykyistä liikennemäärää ja on pienempi kuin esimerkiksi Alikartanontien liikennemäärä. Kuva 13. Uuden maankäytön aiheuttama autoliikenteen lisääntyminen Suvisaarentien varressa. Autoliikenteen määrät pysyvät suhteellisen vähäisinä, ja liittymien toimivuus ei muodostu ongelmaksi. Suvisaarentien liittymiin ei aiheudu toimivuusongelmia autoliikenteelle, ja puhtaasti autoliikenteen määrien perusteella tieverkkoa tai liittymiä ei juurikaan tarvitsisi kehittää. Suunnitelmissa esitetyt parannetut väylät on tarkoitettu esimerkiksi pelastusajoneuvojen toimintaedelly- 24

tysten parantamiseksi ja liikkumisen miellyttävyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi. Alueen jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kehittämisessä on erityisesti huomioitava yhteydet Suvisaarentien bussipysäkeille. Bergöntien kapeus asettaa omat vaatimuksensa lähinnä kohtauspaikkojen toteuttamiselle. Sävasundintien liikennemäärä ja sen varassa oleva maankäyttö edellyttävät sellaiset järjestelyt, että esimerkiksi pelastusajoneuvojen liikkuminen on turvattu myös tulvatilanteissa. Poikkileikkaus mahdollistaa autojen kohtaamisen, mutta edellyttää varovaisuutta tonttiliittymien, kävelijöiden ja pyöräilijöiden vuoksi. Uusi maankäyttö tuottaa 300 päivittäisen automatkan lisäksi myös muita matkoja. Matkatuotoskäsikirjan (Suomen Ympäristö 27/2008) perusteella arvioituina joukkoliikennematkojen määrä kasvaa 50 60 matkalla vuorokaudessa ja kävely- sekä pyöräilymatkojen määrä kasvaa noin 100 matkalla vuorokaudessa. Vaikka vähäliikenteisten teiden varsille ei ole mielekästä rakentaa erillisiä jk+pp-väyliä, niin Suvisaarentien varren ja ylitysten liikenneturvallisuus tulee varmistaa. Bergöntieltä Turvesillan kautta Suvisaarentielle johtavan polkuyhteyden merkitys asutuksen ja bussilinjan 145 pysäkkien välillä korostuu, kun joukkoliikenteen käyttäjien määrä uusien asukkaiden ja parannettavien yhteyksien myötä kasvaa. Alueelle suunnitellun liikenneverkon nykyisten ajoteiden parantamisen ja kokonaan uusien ajoteiden rakentamisen suoria fyysisiä vaikutuksia lähiympäristöön ovat mm.: kokonaan uudet tie- ja raittijaksot sekä sillat nykyisten ajoteiden leventäminen teiden tasausmuutokset (penger- ja leikkausluiskat) nykyisten tierakenteiden uusiminen uusien tiejärjestelyjen maisemointi mahdollisten rakennustöiden ja niiden tilapäisjärjestelyjen jälkien maisemointi ym. Laajempia liikenneverkon kehittämisen vaikutuksia alueella ovat mm. auto ja kevyenliikenteen kulkuyhteyksien, liikenneturvallisuuden alueen saavutettavuuden paraneminen. Uudet tieosuudet sekä nykyiset parannettavat tiet on esitetty liitteenä olevassa kartassa. Myös merkittävät (> 0,5 m) tasauksen nostot ja alentamiset sekä teiden suunnitellut tyyppipoikkileikkaukset esitetään samaisella liitekartalla. Osayleiskaavan vaihtoehto B mukaisessa ratkaisussa Stora Bodön ja Lilla Bodön välille ei tule siltaa. Tällöin myös Stora Bodön tieverkko toteutetaan pääosin kevyen liikenteen tarpeisiin. Tien mitoituksessa ja rakenteissa huomioidaan satunnainen huoltoajo. Toteutettaessa tarkastelualueen liikenteen kehittämistoimenpiteitä tulee myös nostaa Suvisaaristontietä Kanavaniityntien liittymän lähitienoilla riittävän korkealle meritulva huomioiden. 8.4 Luonnon monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet Luontovaikutusten arviointi perustuu kaavan valmisteluvaiheessa laadittuihin selvityksiin ja inventointeihin sekä Bergö-Ramsö luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmaan (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2011a, 2011b, Yrjölä 2013). Lisäksi arvioinnin pohjana ovat Espoon eteläosien yleiskaavaan sisältyneet luontoselvitykset ja arviointi, Uudenmaan liiton laatima luontoinventointiaineisto sekä Suomen ympäristökeskuksen aineisto. Tähän vaikutusselvitykseen ei ole sisältynyt maastoselvityksiä, ja vaikutusten arviointi perustuu kokonaisuudessaan edellä mainittuihin selvityksiin ja lähtötietoaineistoihin. 25

Vaikutusten arvioinnilla varmistetaan, että kaavaehdotus on luonnonsuojelulain ja direktiivien yms. säädösten mukainen. Arvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota osayleiskaavan toteuttamisen ja maankäytön muutoksen vaikutuksiin luonnonoloihin ja suojelun kannalta keskeisiin kohteisiin sekä suunnittelualueen viherrakenteen eheyteen ja ekologisiin yhteyksiin luonnon ydinalueiden ja rakennetun ympäristön välillä. Arvioinnin pohjalta on annettu suosituksia, joiden perusteella osayleiskaavoituksessa voidaan turvata ja vahvistaa alueen tärkeimpiä ekosysteemipalveluita. 8.4.1 Nykytilan kuvaus Osayleiskaava-alue sijoittuu Suvisaariston alueelle, joka muodostuu lukuisista saarista ja niiden välisistä sokkeloisista vesialueista. Bergö Huomattava osa kaava-alueen keski- ja pohjoisosista sisältyy Suvisaariston Bergö-Ramsön metsäalueen luonnonsuojelualueen (YSA204980) sekä Ramsösundin maaduntalahden luonnonsuojelualueen (YSA012162) muodostamaan luonnonsuojelualuekokonaisuuteen. Bergö-Ramsön metsäalueen kaksiosaisen luonnonsuojelualueen eteläisempi osa sijoittuu kaavaalueelle. Bergön puolella luonto vaihtelee vanhoista kalliometsistä tuoreisiin kuusikoihin ja piensoihin. Ramsösundin maaduntalahden luonnonsuojelualue sijoittuu kallioiden reunustamaan murtumalaaksoon, joka on aikoinaan ollut saarten välinen salmi. Maankohoamisen seurauksena salmi on kasvanut umpeen ja alueella näkyy nykyisin kohteen kehityshistoriasta johtuva kasvillisuuden vyöhykkeisyys. Maaduntalahden alueella tavataan ruovikkoa, maaduntanevaa, tervaleppäkorpea ja lehtokorpea. Luonnonsuojelualueilla rakentaminen ja maaperän muokkaus on lähtökohtaisesti kiellettyä toimintaa (mm. luonnonsuojelulaki 13, 14 ja 17 ). Poikkeuksen muodostavat kuitenkin alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetyt virkistyskäyttöä ohjaavat ja palvelevat rakenteet. Luonnonsuojelualueella liikkuminen moottoriajoneuvoilla ja esimerkiksi maastopyörällä (lukuun ottamatta olemassa olevia teitä) on kiellettyä. Bergön-Ramsön luonnonsuojelualueella moottoriajoneuvoliikenne on kuitenkin sallittua Bergöntiellä ja alueen kunnostus- ja ylläpitotöissä (Yrjölä 2013). Puiden kaataminen on luonnonsuojelualueella kiellettyä lukuun ottamatta ulkoilua ja virkistystä palvelevien rakenteiden sekä reittien, teiden tai asuinrakennusten läheisyydessä sijaitsevien vaarallisten puiden kaatamista. 26

Kuva 14. Bergön luontoselvityksessä tunnistetut merkittävät luontokohteet (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2011a). 1) Timmerviken, 2) Stakavikin rantalehto, 3) Bergöntien kallioalue, 4) Kylänpään niitty. Timmervikenin luontoarvot perustuvat alueen luontotyyppeihin ja pesimälinnustoon ja muilla kohteilla luontotyyppeihin. Kohteet A-D viittaavat selvityksen liikennetekniseen tarkasteluun liittyviin kohteisiin. Kuvassa näkyy myös Bergö-Ramsön metsäalueen luonnonsuojelualueen ja Ramsösundin maaduntalahden luonnonsuojelualueen muodostama luonnonsuojelualuekokonaisuuden rajaus. Osayleiskaava-alueen muihin merkittäviin luontokohteisiin lukeutuvat Timmerviken, Stakavikin rantalehto, Bergöntien kallioalue ja Kylänpään niitty. Timmerviken on melko luonnontilaisena säilynyt vesialue, jossa vallitsevat järviruovikot ja ruo'on valtaamat rantaniityt. Timmervikenin ranta-alueilla esiintyy lisäksi pienialaisesti tervaleppälehtoa. Alue on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. Stakavikin rantalehto on kosteaa keskiravinteista lehtoa (käenkaali-hiirenporraslehto), jonka luonnontila on heikentynyt vanhojen ojitusten vuoksi. Kohde on kasvillisuudeltaan edelleen melko monipuolinen ja luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Bergöntien kallioalue on hyvin säilynyttä kalliometsää. Kohde lukeutuu metsälain 10 :n kohteisiin ja sillä on maisemallisia arvoja. Metsälain 10 :n mukaiset kohteet tulee ottaa huomioon metsätalouskäyttöön osoitetuilla alueilla, mutta kaavoituksen mukaiseen rakentamiseen kohteilla ei ole suoraan maankäyttöä ohjaavaa vaikutusta. Alueellisesti puuntuotannollisesti vähätuottoiset kallio- ja kalliometsä- 27

alueet ovat varsin runsaslukuisia. Kylänpään niitty edustaa puolestaan hoidettuja perinneympäristöjä. Kohde on rinteeseen sijoittuva avoimena säilynyt niitty, josta osa on viljelyskäytössä. Bergön pesimälinnusto koostuu sisäosien tavanomaisemmasta havumetsälajistosta sekä rantavyöhykkeen alueellisesti melko tyypillisistä ranta- ja saaristolajeista. Saaren sisäosien pesimälajeista huomionarvoisia ovat lähinnä vaarantuneeksi luokiteltu töyhtötiainen ja ns. vanhan metsän tyyppilajeihin kuuluva puukiipijä. Näistä puukiipijää tavattiin ainoastaan kaava-alueen itäosan vanhan metsän alueella. Alueen rantojen ja saarien pesimälajeihin kuuluvat mm. kanadanhanhi, tukkasotka, isokoskelo, haahka, rantasipi, meriharakka sekä kalalokki, kalatiira ja kivitasku. Lajistollisesti monipuolisin pesimälinnusto todettiin alueen läntisimmässä osassa, Stakavikin ja Timmervikin alueilla. Bergön varsinaisesti uhanalaisiin pesimälajeihin lukeutuvat erittäin uhanalaisiksi (EN) luokiteltu tukkasotka sekä vaarantuneiksi (VU) luokitellut haahka (2-4 paria), isokoskelo (1 pari), töyhtötiainen, viherpeippo ja pajusirkku. Tukkasotkia on pesinyt 1-2 paria Timmervikenin länsipään pikkusaarissa ja samalla alueella on tehty havainnot myös edellä mainitusta haahkasta ja isokoskelosta. Timmervikenin linnustollisesti arvokas alue sisältyy kuvassa 12 esitettyyn rajaukseen. Saaren vaarantuneiksi luokiteltujen varpuslintujen tarkkoja esiintymisalueita ei ole tiedossa. Lajien ekolologian perusteella töyhtötiaisella tyypilliset pesimäpaikat sijaitsevat iäkkäämmissä, lahopuustoissa kuusimetsissä, viherpeipolla pihapiireissä ja pajusirkulla pensaikkoisilla rantavyöhykkeillä. Osayleiskaava-aluetta koskevassa lepakkoselvityksessä tavattiin seitsemää lepakkolajia; pohjanlepakkoa, viiksisiippaa, isoviiksisiippaa, vesisiippaa, pikkulepakkoa, kimolepakkoa ja isolepakkoa. Näistä todennäköisiä saaren pesimälajeja ovat pohjanlepakko ja viiksisiippa/isoviiksisiippa, joskaan kummankaan lajin lisääntymispaikkaa ei löydetty. Bergön alueelta on rajattu kolme luokan II lepakkoaluetta (= tärkeät ruokailualueet): Timmervikenin länsipää (kuva 12), jossa erittäin todennäköisesti sijaitsee myös viiksisiippojen lisääntymispaikka (luokan I kohde), Stakauddin tyvi (viiksisiippojen, pohjanlepakoiden ja vesisiippojen ruokailualue) sekä osayleiskaava-alueen itäisin lahdelma (viiksisiippojen, pohjanlepakoiden, vesisiippojen ja kimolepakon ruokailualue). 28

Kuva 15. Lepakoille tärkeät alueet Bergön alueella (Kuvaote: Enviro 2011). Kuviolla 1 on todettu olevan erittäin todennäköisesti viiksisiippojen lisääntymispaikka (luokka I), vaikka alue onkin rajattu tärkeäksi ruokailualueeksi (=luokka II). Kaikki maassamme tavattavat lepakkolajit kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin. Maankäytön kannalta lepakoiden luokan I kohteella (lisääntymis- ja levähdyspaikka) on vahvempi maankäyttöä rajaava asema kuin luokan II kohteella (tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti). Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n nojalla ja tästä heikentämis- ja hävittämiskiellosta poikkeamiseen tarvitaan ELY-keskuksen poikkeamislupa. Luokan II kohteet ovat puolestaan sellaisia, joita tulee maankäytössä mahdollisuuksien mukaan huomioida. Luokan II kohteiden huomioiminen perustuu puolestaan Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS). Luokan II kohteiden huomioiminen maankäytössä pohjautuu vahvaan suositukseen, mutta luonnonsuojelulain suojaa kohteilla ei ole. Luontodirektiiviin liitteen IV (a) lajeista Bergön alueella tavataan myös liito-oravaa. Liito-oravasta on tehty saarella havaintoja vuosina 2010 ja 2014 (Keiron Oy 2015, Uudenmaan ELY-keskus 2015). Tuoreimmassa, vuoden 2014 liito-oravaselvityksessä Bergön alueelta tunnistettiin kaksi asuttua elinpiiriä. Lähin asuttu elinpiiri sijaitsee alle 100 m Bergön osayleiskaava-alueesta koilliseen. Elinpiiri sijoittuu kokonaisuudessaan Ramsösundin maaduntalahden ja Suvisaariston Bergö- Ramsön metsäalueen luonnonsuojelualueille. Toinen elinpiireistä sijoittuu noin 550 m osayleiskaava-alueesta koilliseen Ramsö sundin alueelle. Vuoden 2010 liito-oravaa koskevat havainnot on puolestaan tehty Ramsö uddin tyvellä, noin 400 m kaava-alueesta pohjoiseen. Bergön alueelta ei ole toistaiseksi selvitetty tai tunnistettu lajin liikkumisen kannalta tärkeitä puustoisia kulkuyhteyksiä. Nykytilassaan saari on ilmakuvien ja tehtyjen luontoselvitysten perusteella pääosin metsäistä aluetta. Lajin kulkumahdollisuuksien kannalta kriittistä on ainakin säilyttää puustoiset kulkuyhteydet Bergön ja Svinön sekä edelleen Svinön ja Soukanniemen välillä. 29

Kuva 16. Muokattu kuvaote julkaisun Espoon liito-oravien kokonaisselvitys 2014 tuloksia kuvaavasta karttaliitteestä (Keiron 2014). Alkuperäisen raportin kartasta poiketen kartalle on merkitty tähtisymbolilla vuoden 2009 papanahavaintopaikan sijainti. Stora Bodön sisäosia on hakattu laajasti talvella 2008/2009. Saaren hakkaamattomissa sisäosissa vaihtelevat tuoreet kankaat, kalliometsät, metsäiset kallioharjanteet sekä rantaviivan läheiset tuoreet ja lehtomaiset kankaat. Lisäksi saaren koillisosissa esiintyy vanhan pihapiirin kasvillisuutta sekä kostea, tervaleppää kasvava painanne. Iäkkäintä ja edustavinta metsää esiintyy saaren länsiosan kallioharjanteella ja eteläosan sekametsässä. Kummallakin kohteella tavataan vanhoja mäntyjä. Eteläosan metsäalueella tavataan kilpikaarnamäntyjen lisäksi melko runsaasti lahopuustoa. Saaren rantavyöhykkeet ovat pääasiassa kalliometsää, avokallioita tai rantakivikkoa. Saaren eteläosan rantavyöhykkeet ovat niin ikään kallioisia ja kivikkoisia, mutta rantaviivassa esiintyy vaihtelevanlevyisesti rantaniittyä, joka on edustavimmillaan saaren eteläkärjen kohdalla. Rantaniityn vaateliaampiin kasvilajeihin kuuluvat mm. meriasteri, meriratamo, isorantasappi, ja ruokonata. Etelärannan lahdekkeissa ja luotojen suojaamilla matalikoilla vesikasvillisuus on melko runsasta, mutta tavanomaista. Stora Bodön kasvillisuuskohteista etelärannan kasvillisuudeltaan monipuolinen rantaniitty on arvioitu paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi (Kuva 17). Saarella ei ole tunnettuja harvinaisten tai uhanalaisten kasvilajien esiintymiä. 30

Kuva 17. Kuvaote Lilla ja Stora Bodön luontoselvityksen arvokkaiden luontokohteiden rajauksista (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2011). 1) Lilla Bodön lounaisrannan kilpikaarnamännyt, 2) Stora Bodön itärannan maisemallisesti näyttävä kallioalue, 3) linnustollisesti ja kasvillisuudeltaan arvokas alue. Saaren eteläisin kallioniemeke ja läheiset pikkuluodot sisältyvät Soukanniemen-Suvisaariston OYK:n luonnonsuojelualuevaraukseen (SL-merkintä). Stora Bodön pesimälinnusto edustaa uusmaalaisittain tyypillistä metsä- ja rantalintulajistoa. Saaren sisäosien mainitsemisen arvoisiin pesimälajeihin kuuluvat nuolihaukka ja palokärki. Rantavyöhykkeen alueella tavattu pesimälajisto on melko monipuolista, mutta ainakin osa selvityksessä havaituista vesilintulajeista ja -pareista saattaa pesiä Stora Bödön sijaan saaren eteläpuolisilla lähiluodoilla. Pesimälajistoon kuuluvat mm. haahka, harmaasorsa, iso- ja tukkakoskelo ja kivitasku, mutta kaikkia lajeja tavataan maksimissaan vain muutamia pareja (poikkeuksena haahka, jonka kohdalla on mainittu useita poikueita). Lisäksi kaava-alueen ulkopuolisten lähiluotojen ja Bodökobbenin pesimälajeihin kuuluvat mm. meri-, harmaa- ja kalalokki, kala- ja lapintiira, iso- ja tukkakoskelo. Lähiluotojen ja Bodökobbenin pesimälinnusto ei parimäärällisesti ole runsasta. Saaren lounaisranta lähimetsineen ja läheisine luotoineen on arvioitu paikallisesti arvokkaaksi pesimä- ja ruokailualueeksi (Kuva 17). Stora Bodön lepakkokartoituksissa on tehty havaintoja pohjanlepakosta, vesisiipasta, viiksisiipasta/isoviiksisiipasta ja pikkulepakosta. Saarelta ei kuitenkaan ole tiedossa lepakkoyhdyskuntia ja lepakoiden onkin arvioitu käyttävän saarta ainoastaan ruokailualueenaan. Stora Bodön lepakkoselvityksessä ei lepakoiden käyttämiä alueita ole luokiteltu tarkemmin luokkien I-III kohteisiin (Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry 2012). Selvityksessä kuitenkin tunnistettiin kaksi lepakoiden käyttämää ruokailualuetta. Näistä etelärannan metsäalueen on todettu olevan viiksisiippa- 31

lajien ruokailualue, joka kohteen muiden luontoarvojen ohella on suositeltu merkittäväksi SL- tai luo-alueeksi. Lilla Bodön kasvillisuus edustaa pääasiassa tuoretta ja lehtomaista kangasta. Saaren lounais- ja länsiosissa esiintyy varttunutta, tuoreen ja lehtomaisen kankaan sekametsää. Itäosassa saarta kangasmetsien lisäksi tavataan kalliomännikköä ja villiytynyttä pihamaata. Kallioisen alueen kasvilajeihin kuuluvat mm. haisukurjenpolvi, jäykkärölli ja mäkikaura sekä rantavyöhykkeen tuntumassa kasvava verikurjenpolvi. Jalopuista saarella tavataan lähinnä pihoilta levinnyttä vaahteraa. Lisäksi luoteisosan parkkipaikan tuntumassa kasvaa istutetuksi luokiteltu tammi sekä nuori lehmusryhmä. Saaren rantavyöhykkeet ovat joko kivikkoisia tai kallioisia rantoja. Rantavyöhykkeen lajisto edustaa alueellisesti tavanomaista kasvillisuutta. Lilla Bodön pesimälinnusto edustaa tavanomaista piha-alueiden metsälajistoa. Huomionarvoisista lajeista saarella on tavattu pesivänä käenpiika ja nuolihaukka. Aiemmin saarella on pesinyt myös selkälokki (Maa ja Vesi Oy 2003). Lilla Bodössä ei ole arvokkaita luontokohteita. Luontoselvityksessä on kuitenkin suositeltu säästämään saaren lounaisrannan järeät kilpikaarnamännyt. Ekologiset yhteydet Espoon alueen ekologisia yhteyksiä koskevassa selvityksessä (Hirvisaari 2014) ekologinen verkosto muodostuu tärkeistä luonnonalueista ja niiden välisistä ekologisista yhteyksistä. Selvityksessä tunnistettiin osayleiskaava-alueelta ja sen tuntumasta kaksi ekologisen verkoston kannalta tärkeää luontoaluetta: Bergö-Ramsön metsäalueen ja Ramsösundin maaduntalahden luonnonsuojelualueet. Kaava-alueen läheisyydessä ei sijaitse maakunnallisesti merkittäviä yhteyksiä. Lähimmät paikallisesti merkittävät ekologiset yhteydet yhdistävät Bergön ja Ramsön alueita Suvisaariston pohjoisempiin osiin ja edelleen Soukan alueen tärkeisiin luonnonalueisiin (Kuva 18.). Paikallisesti merkittävät ekologiset yhteydet sijoittuvat Bergön kaava-alueen pohjois- ja koillispuolille. Suvisaariston alueella ei ole erillisesti tarkasteltu ekologisia yhteyksiä tai niiden toimivuutta alueella. Ekologisten yhteyksien sijoittuminen ja toimivuus perustuukin tässä Hirvisaaren (2014) selvitykseen ja lajihavaintoihin. Hirvisaaren selvityksen tuloksia voidaan tässä yhteydessä pitää ainoastaan viitteellisinä, sillä selvitys on tehty silloisen nykytilan arviointina, eikä siinä ei ole huomioitu mm. kaavoitettuja mutta toistaiseksi rakentamattomia korttelialueita. 32

Kuva 18. Espoon paikallisesti tärkeimmät ekologiset yhteydet (Hirvisaari 2014). Osayleiskaava-alue sijoittuu kartan alareunaan Vahvistettujen maakuntakaavojen epävirallisessa yhdistelmässä kaava-alueelle on merkitty kaksi viheryhteystarvetta, joista toinen kulkee Bergön luoteisrantoja ja Ramsösundin maaduntalahden luonnonsuojelualueen kautta lounas-koillinen-suunnassa. Toinen viheryhteystarve on osoitettu Bergön ja Ramsön alueiden halki luode-kaakko-suunnassa. Jälkimmäinen yhteystarve vastaa Bergö-Ramsön luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyä metsäisenä säilytettävää viheryhteyttä (Yrjölä 2013). Yhteyden voi katsoa sijoittuvan osittain kaava-alueen itäpuolelle, voimassa olevan Soukanniemi-Suvisaariston osayleiskaavan uimaranta-alueen (VVmerkintä ja yleisen pysäköintialueen (LP-merkintä) alueille. 33

Kuva 19. Vahvistettujen maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmä. Bergön osayleiskaava-alueen sijainti on osoitettu kaavakartan päällä mustalla nuolisymbolilla. 8.4.2 Arvioidut vaikutukset Bergö Osayleiskaavassa on esitetty virkistysreitti Bergö-Ramsön metsäalueen ja Ramsösundin maaduntalahden luonnonsuojelualueiden kautta Turvesillan suuntaan. Reitti on suunniteltu kulkemaan olemassa olevaa polkua pitkin, Bergö-Ramsön luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Lisäksi Bergöntie ylittää Ramsösundin maaduntalahden luonnonsuojelualueen ja lahden ylittävälle osuudelle on suunniteltu tien perusparannus, joka ei muuttaisi luonnonsuojelualueen oloja. Tielinjaus kulkisi kohteella edelleen penkereellä ja tieverkon rumpurakenteet ja tien korko suunnitellaan siten, että maaduntalahden nykyiset olosuhteet säilyvät. Näin ollen luonnonsuojelualueeseen kohdistuvat vaikutukset muodostuisivat pääasiassa alueen virkistyskäytön lisääntymisestä. Virkistyskäytön lisääntyminen lisää luonnonsuojelualueen kulumista ja häiriötä alueella, mutta vaikutukset eivät ole merkittäviä. Bergön saaren länsipäähän osoitettu erillispientalojen alue ja Flakaholmenille johtava tie (kaavamerkintä AO) sijoittuvat luokan II lepakkoalueelle (kuva 13), joka luontoselvityksen kuvauksen perusteella on kuitenkin varovaisuusperiaatteen mukaisesti tulkittava luokan I kohteeksi (=lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikka). Rakentaminen lepakoiden lisääntymis- ja levähdysalueelle on luonnonsuojelulain nojalla kiellettyä ja vaatii poikkeamisluvan ELY-keskukselta. Jatkosuunnittelun kannalta lisääntymis- ja levähdyspaikan esiintyminen ja sijainti tulisi ensisijaisesti todentaa lisäselvityksellä. Lisäselvityksessä suositellaan lämpökameran käyttöä tavanomaisten maastoselvitysten sisältämien epävarmuustekijöiden vuoksi. Alueen olemassa olevat rakennukset ovat potentiaalisia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Mikäli alueelta paikannetaan lisääntymis- ja levähdyspaikka, tulisi kohde ja sen välitön lähiympäristö osoittaa rakentamisen (rakennusten kohdalla myös purkutoimien) ulkopuolelle. Luokan II kohteenakin alue olisi suositeltava ottaa huomioon muuttamalla Flakaholmenille vievän tien sijaintia. Lisäksi lepakkoalueella ja sen välittömässä läheisyydessä ei suositella katuvalaistusta, koska viiksisiippalajit karttavat valaistuja alueita. Lisäselvityksen tulosten perusteella tulee myös päivittää Flakaholmenille johtavan tien linjausta tarvittaessa. Luokan II kohteilla suositellaan myös yhtenäisten puustoyhteyksien säilyttämistä ja/tai metsäsaarekkeiden säästämistä, lepakoiden suosiessa puustoisia ja suojaisempia alueita avomaiden sijaan. 34

Lisäksi Stakauddin tyven ja kaava-alueen itäosan lahdelman pohjukassa sijaitseva rakennettaville alueille (kaavamerkintä AO) sijoittuvat luokan II ruokailualueet heikkenisivät tai häviäisivät. Ruokailualueiden säilyminen voidaan turvata osoittamalla alueet rakentamisen ulkopuolelle. Mikäli alueille kuitenkin osoitetaan rakentamista, vaikutusten lieventämiskeinoina ovat alueiden nykyisen puuston mahdollisimman runsas säilyttäminen sekä valaistuksen minimointi kohteilla (myös Stakauddin tienvarren valaistus). Bergönrinteen ja Turvesillan suuntaan suunnitellun ulkoilureitin alueille sijoittuu luokan III lepakkokohteet. Bergönrinteen alueen kohde on tunnistettu ruokailualueeksi. Kohteelle ei suositella kesäaikaista valaistusta. Mikäli valaistus toteutetaan, vaikutuksia voidaan lieventää valaistuksen minimoimisella. Turvesillan suuntaan kulkevan ulkoilureitin alueen lepakkokohde on tunnistettu lepakoiden kulkureitiksi ja tien vaikutuksia kohteeseen voidaan lieventää niin ikään minimoimalla valaistusta alueella. Osayleiskaavalla ei ole suoria vaikutuksia Bergön etelärannan tuntumassa kulkevaan lepakoiden käyttämään muuttoreittiin. Ranta-alueen kaavamääräyksessä tulisi kuitenkin huomioida alueelta tunnistettu muuttoreitti valaistusta koskevalla kaavamääräyksellä. Ranta-alueella ei tulisi sallia voimakasta kohdevalaistusta. Ranta-alue suositellaan lisäksi säilyttämään mahdollisimman puustoisena. Bergön länsipään erillispientalojen alue sekä osa Flakaholmeniin johtavasta tiestä sijoittuvat Timmervikenin paikallisesti arvokkaalle luontokohteelle (Kuva 14.). Lisäksi alueen luodot on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Rakentamisen suorat vaikutukset Timmervikenin luontokohteelle ovat vähäisiä. Epäsuoria häiriövaikutuksia kohdistuu sekä rakentamisen että käytön aikana alueen pesivään vesilinnustoon. Linnustollisesti arvokas alue sijoittuu Timmervikenin luotojen alueille (osoitettu VL-alueiksi). Sekä Bergön puoleisten alueiden että Flakaholmenin osoittaminen asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen tarkoittaa lisäksi hyvin todennäköisesti vesialueiden virkistyskäytön lisääntymistä ja mm. ruoppauksia vesialueilla. Kaavaehdotuksen toteuduttua tukkasotka, isokoskelo ja tukkakoskelo saattavat hävitä alueen pesimälinnustosta. Timmervikenin alueella suositellaan ensisijaisesti paikallisesti arvokkaan luontotyyppikohteen ja Flakaholmenin länsiosien jättämistä rakentamisen ulkopuolelle. Linnuston osalta tärkeimpinä pesimäalueina toimivien pikkusaarten kohdalla pesimäaikaisella maihinnousukiellolla voisi olla positiviinen vaikutus, mutta se ei yksin ratkaisisi heikentäviä vaikutuksia. Etenkin Flakaholmenin alueet sijiatsevat vain muutaman kymmenen metrin etäisyydellä saarista ja pelkästään asumisen aiheuttamat häiriöt riittävät todennäköisesti vaikuttamaan heikentävästi etenkin isokoskeloon ja tukkasotkaan. Saaren eteläosissa rakentamista on lisäksi esitetty Stakavikin rantalehdon ja Bergöntien kallioalueelle. Stakavikin rantalehdosta osa sijoittuu lähivirkistysalueelle (kaavamerkintä VL) ja osa erillispientalojen alueelle. Osayleiskaavan toteutuessa Stakavikin rantalehto tulisi osittain häviämään suoraan maankäytön vaikutuksesta. Kohteen säilyttämiseksi lähivirkistysalueen rajaus tulisi laajentaa käsittämään koko rantalehtokuvio. Bergöntien kallioalueesta (metsälain 10 :n kohde) puolestaan noin kaksi kolmasosaa sisältyy rakennuskäyttöön osoitetulle alueelle. Kohteen huomioiminen vaatisi suoraan rakennettavan alueen supistamista. Bergöntien kallioalue on kuitenkin luontotyyppinä alueellisesti runsas. Ekologisiin yhteyksiin kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat Bergön alueelle. Timmervikenin alueella rakentamiseen osoitettu alue heikentää maakuntakaavan Byvikenin ranta-alueelle esitetyn viheryhteystarpeen toimivuutta Bergön ja Bergön länsipuolisten saarien ja luotojen välillä. Tällä alueella vaikutuksia voidaan lieventää leventämällä ranta-alueen lähivirkistysalueen kapeinta osaa. Lisäksi arvioitavan kaavan itäisin erillispientalojen alue (AO) yhdessä voimassa olevan Soukaniemi-Suvisaariston osayleiskaavan yleisen pysäköintialue-merkinnän (LP) kanssa heikentää vähäisesti maakuntakaavan viheryhteyttä ranta-alueen uimaranta-alueelle. Yhteyden toimivuuden 35

parantamiseksi suositellaan Bergön itäisimmän erillispientalojen alueen supistamista voimassa olevan uimarannan ja pysäköintialueen reunalla. Lilla Bodö Lilla Bodön kautta kulkeva tielinjaus sijoittuu osittain maisemallisesti arvokkaalle, vanhoja kilpikaarnamäntyjä kasvavalle kalliometsäkuviolle. Vaikutukset voidaan estää tielinjausta siirtämällä. Olemassa olevan tiedon perusteella tielinjauksen siirtämisellä ei olisi haitallisia vaikutuksia luontoarvoihin Lilla Bodön alueella. Stora Bodö Stora Bodön alueella vaikutuksia kohdistuu saaren etelä- ja lounaisrannan paikallisesti arvokkaaseen linnusto- ja luontotyyppikohteeseen sekä itärannan maisemallisia arvoja sisältävään rantakallioalueeseen. Etelä- ja lounaisrannan linnustoltaan ja luontotyypeiltään paikallisesti arvokkaalle alueelle ei osayleiskaavassa kohdistu suoria vaikutuksia ja alue on kokonaisuudessaan osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL-merkintä). Alueen luonnonarvoihin kohdistuu kuitenkin rakentamisen ja käytön aikaisia epäsuoria vaikutuksia. Alueen linnustoon kohdistuvia vaikutuksia ovat rakentamisen aikainen melu ja vähäisemmin myös visuaalinen häiriö sekä käytön aikainen virkistyskäytön aiheuttama häiriö. Saaren asukkaiden ranta-alueiden virkistyskäyttö yksinään ei todennäköisesti merkittävästi heikentäisi pesimälinnustoa. On kuitenkin oletettavaa, että asutuksen myötä veneily saaren eteläpuolella lisääntyisi ja negatiivisia vaikutuksia alueen vesi- ja lokkilinnustoon esiintyisi (etenkin koskelot). Ranta-alueen virkistyskäyttö lisää ranta-alueen luontotyyppien kulumista, mutta vaikutus on todennäköisesti vähäistä. Vaikutuksia voidaan vähentää lähinnä asutuksen määrää pienentämällä. Itärannan kallioalue tulisi osayleiskaavaehdotuksen myötä heikkenemään, koska noin puolet kohteesta sijoittuu rakennettavalle alueelle (kaavamerkintä AO). Kohdetta ei kuitenkaan ole merkitty varsinaisesti luontoarvoiltaan arvokkaaksi kohteeksi. Huomautettakoon, että Lilla ja Stora Bodön välille rakennettavan sillanrakennustöistä aiheutuu vaikutuksia vesiluontotyyppeihin, mutta ilman tarkempia tietoja alueen lajistosta ja vedenalaisista luontotyypeistä vaikutuksia ei voida arvioida tarkemmin. Sillan rakentaminen aiheuttaa vedenladun muutoksia (mm. samentumista). Vedenlaatuun kohdistuvat vaikutukset ovat luonteeltaan väliaikaisia ja niitä voidaan tarvittaessa lieventää mm. siltamallin valinnalla ja vedenalaisten töiden minimoimisella. Yhteenveto: Osayleiskaavaehdotuksen luontoarvoihin kohdistuvat vaikutukset ovat suuruudeltaan merkittäviä. Tärkein yksittäinen tekijä vaikutusten merkittävyyteen on Bergön länsipäähän osoitetun AO-aluevarauksen alueella sijaitseva luokan II lepakkoalue, jolla alueelle tehdyssä luontoselvityksessä mainittu erittäin todennäköisesti sijaitsevan viiksisiippojen lisääntymispaikka. Lisääntymispaikan sijaintia ei tunneta. Varovaisuusperiaatteen mukaan todennäköiseen lisääntymispaikkaan kohdistuu suuri häviämisriski. Kaikki lepakkolajit kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin ja lepakkolajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n nojalla kielletty. Kohtalaisen merkittäviksi vaikutuksiksi arvioidaan paikallisesti arvokkaisiin lintukohteisiin, Bergön Timmervikeniin ja Stora Bodön eteläosaan lähiluotoineen kohdistuvat vaikutukset. Näillä kohteilla asutuksen ja virkistyskäytön vaikutukset kohdistuvat useampaan uhanalaiseksi luokiteltuun vesilintulajiin. 36

Paikallisesti arvokkaista luontokohteista negatiivisia vaikutuksia kohdistuu lisäksi Bergössä Stakavikin rantalehtoon, Bergöntien kallioalueeseen ja vähäisemmin myös Stora Bodön eteläosan rantaniityn alueelle. Negatiivisia vaikutuksia kohdistuu myös luokan III lepakkoalueille ja lepakoiden muuttoreitille Bergön alueella. Ekologisiin yhteyksiin kohdistuu Bergön alueella vähäisiä heikentäviä vaikutuksia. Huomautettakoon, että alueella ei kuitenkaan ole tehty kattavia selvityksiä alueen ekologisista yhteyksistä ja mosaiikkimaisen saariston alueella ekologiset yhteydet ovat herkempiä heikentäville vaikutuksille mm. lukuisten luonteeltaan kriittisten kapeikkokohtien vuoksi. 8.5 Merialue ja vesitalous Arviointi perustuu suunnittelualueelle laadittuun vesihuoltosuunnitelmaan sekä ympäristöministeriön ohjeisiin alimmista rakentamiskoroista. Lisäksi arvioissa huomioidaan merialueen aaltoilun ja tulvakorkeuksien vaikutukset rakentamiseen. Hulevesien tarkastelussa painopiste on kaavamääräysten riittävyyden arvioinnissa, kun kiinteistöjen hulevedet johtuvat käytännössä pääosin kiinteistöjen alueella, jossa tapahtuu luonnonmukaista suodattumista. Suunnitelmissa ei ole esitetty uusia satama-alueita tai nykyisten laajennuksia. Tyypillisesti satamahankkeissa tehdään ruoppauksia tms. ja niiden tekeminen vaatii erilliset selvitykset. 8.5.1 Nykytilan kuvaus Alue sijaitsee merialueella ja on joiltakin osin jonkin verran altis aaltoilulle. Seuraavassa kuvassa (Kuva 20.) (lähde: Aaltoiluvaratarkastelu, 29.9.2016 Kimmo Tuomisto, Espoon kaupunki) on esitetty aallon muodostumista alueella. Aallon korkeus riippuu pyyhkäisymatkan pituudesta (=vapaa ulapan pituus) ja rannan kaltevuudesta (mitä jyrkempi ranta sen korkeampi on rannan aiheuttama aallon muodostus). Kuva 20. Pyyhkäisymatka kohteisiin eri suunnista (lähde Aaltoiluvaratarkastelu) Alueen lisärakentaminen ei aiheuta merkittävää rasitusta aluetta ympäröivään vesistöön. Ainoastaan Stora Bodön saarelta rakennettavat vesihuoltolinjat asennetaan lyhyeltä matkalta meren pohjaan (väli Stora Bodö-Furuholm), sekä Begön vaihtoehdossa 2, jossa alitetaan Byviken. Pää- 37

osin linjat lasketaan meren pohjaan ja vain rantaosuuksilla lyhyillä matkoilla kaivetaan putket pohjan alapuolelle suojaan. Tämän tyyppinen työ aiheuttaa paikallisen lyhytaikaisen, arviolta muutaman viikon samentumisen. 8.5.2 Arvioidut vaikutukset Aaltoilun vaikutus tulee huomioida rakennuksien lattiakorkoja yms. valittaessa. Aaltoiluvararaportissa on määritelty seuraavassa taulukossa (Taulukko 2.) esitettyjä tasoja ja vertailtu niitä aiemmin määriteltyihin. Taulukko 2. Bergön ja Stora Bodön rakennuskohteiden aaltoiluvarat. Bergössä edellä olevan taulukon kohteet sijoittuvat seuraavan kuvan (Kuva 21.) mukaisesti. Sitä seuraavassa kuvassa (Kuva 22.) on esitetty Stora Bodön aaltoiluvarakohteet. 38

Kuva 21. Bergön aaltoiluvarakohteiden leikkauskohdat Kuva 22., Stora Bodön aaltoiluvarakohteiden leikkauskohdat Rakennusten sijoittelu on tarkasteltu aaltoiluvaratarkastelussa seuraavan kuvan (Kuva 23.) mukaisilla leikkauksilla. Aaltoiluvara on tämänhetkisten, aluetta koskevien arvioiden mukainen. Jatkosuunnittelussa tulee tarkistaa mm. ilmastonmuutoksen vaikutukset arvioihin. 39

Kuva 23. Bergön leikkauksen 1 tarkastelu. Aaltoiluvara vaikuttaa rakennusten sijoitteluun rakennuspaikalla. Jokaiselle uudelle rakennuskohteelle tulee laatia vastaava tarkastelu ja määrittää rakennusten sijainti ja korkeusasema huomioiden ilmastonmuutoksesta johtuvat merenpinnan nousu ja aaltoiluvara. 8.6 Maisema ja kulttuuriperintö Maisemavaikutuksia arvioitaessa maisemakäsite jaetaan alalla yleisesti käytetyllä tavalla maisemarakenteeseen, maisemakuvaan sekä maisemamielikuvaan. Keskeistä on ymmärtää maiseman toiminnot, niiden vuorovaikutussuhteet sekä alueen käyttäjien suhde ympäristöönsä. Maisemarakenteeseen kohdistuvilla muutoksilla voi olla vaikutuksia myös maisemakuvaan. Kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia arvioitaessa keskitytään mm. kulttuurimaisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön, arkeologiseen perintöön ja perinnemaisemaan sekä näiden muodostamaan kokonaisuuteen. Arviointi perustuu laadittuihin maisema- ja kulttuurihistoriallisiin inventointeihin ja selvityksiin. Maisemaan, kulttuuriympäristöön ja -historiaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin lähtötietoina käytetään kartta-aineistoja, laadittuja maisema- ja historiaselvityksiä sekä muita alueelle laadittuja suunnitelmia sekä ilmakuva-aineistoa. Vaikutusten arvioinnissa tunnistetaan lähi- ja kaukomaisemassa maisemakuvallisesti merkittävät ja herkät alueet sekä maisemassa erottuvat maamerkit, solmukohdat ja reunavyöhykkeet. Herkkyysanalyysin perusteella arvioidaan maisemaan kohdistuvat vaikutukset sekä vaikutusten todennäköisyys ja merkittävyys. Arvioinnissa keskitytään maisemaa merkittävästi muuttaviin vaikutuksiin sekä suojelu- ja erityisalueisiin kohdistuviin vaikutuksiin. Kulttuuriympäristöön ja kulttuurihistoriaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tunnistetaan alueen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön kehitysvaiheet ja aikakaudet sekä niiden ilmeneminen ja ymmärrettävyys nykyisessä ympäristössä. Tämän perusteella arvioidaan vaikutukset kulttuuriympäristön ymmärrettävyyteen ja nykytilaan. Arvioinnissa keskitytään kulttuuriympäristön arvoihin kohdistuviin vaikutuksiin ja niiden merkittävyyteen. Tässä raportissa on esitetty lisäksi kappaleessa 8.6.4 toimenpidesuositukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi tai ehkäisemiseksi eri vaihtoehdoissa. 40

8.6.1 Alueen kuvaus Laajemmassa suurmaisemassa jääkauden vaikutus näkyy selvästi. Mannerjään koillis-lounais kulkusuunnan mukainen murroslaakson suuntaiset ruhjeet erottavat kaava-alueen useisiin erillisiksi hahmottuviin osiin. Kaava-alue on osa mantereen reunavyöhykettä, joka on jaettavissa vielä pienempiin laadullisiin vyöhykkeisiin. Soukanniemi-Suvisaaristo maisemaselvityksen mukaisesti (Suunnittelutoimisto MRS, 1977) Bergön ja Lilla-Bodön alueet kuuluvat saaristovyöhykkeeseen ja Stora- Bodö avomerivyöhykkeeseen. Vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Meri-ilmasto tasaa lämpötiloja mutta tuulen, aallokon ja jään vaikutus on myös selvästi nähtävissä karuilla rantakallioilla ja puiden ulkomuodossa. Tuulensolia muodostuu Suvisaariston alueelle lähinnä idästä. Kallioalueiden tuulensuojaiset laet voivat olla paikallisesti paahteisia. Alueen luonto vaihtelee saaristoluonnolle tyypillisesti karun ja rehevän ympäristön välillä. Selänne- ja rinnealueet ovat lakialueiltaan ja meren puoleisilta osiltaan karuja. Vastaavasti ruhjealueet, suojaiset lahdelmien ja poukamien ympäristöt ovat keränneet hienojakoisen irtaimen ja ravinteikkaan maa-aineksen. Kasvillisuudeltaan Suvisaaristoa luonnehtivat kalliomänniköt ja niiden väliin jäävät alavammat alueet, joilla kasvaa kangasmetsää. Alueen umpeenkasvaneet, vanhat merenlahdet ovat avoimia maisematiloja, joiden yli avautuu pitkiä näkymiä. Svinön keskiosassa sijaitseva niitty ja lammashaka muodostavat maisemallisesti kauniin kokonaisuuden Suvisaaristontien varressa. Alueen maisema on poikkeuksellisen vaihtelevaa. Suvisaariston sisälahdet edustavat perinteistä saaristolaista kulttuurimaisemaa. Vastaavasti alueen eteläpuolen kallioiset rannat ovat luonteeltaan karumpia ja ulkosaaristolle tyypillisiä. Soukanniemen ja Suvisaariston historiaan liittyy olennaisesti huvilakulttuuri aina 1860-luvulta lähtien. Helsingin lähisaaristoon höyrylaivareittien varteen syntynyt huvila-asutus ilmentää pääkaupunkilaisten 1800-luvulla alkanutta ja 1900-luvun alkupuolella laajentunutta kesäasumiskulttuuria. Vanhemmat Soukanniemen ja Suvisaariston nykyisistä rakennuksista ovat alun perin olleet loma-asuntoja, jotka on sittemmin muutettu ympärivuotiseen asumiseen soveltuviksi. 1930- luvun alussa Suvisaaristoon oli perustettu jo noin 120 huvilapalstaa. Rakennuskanta vaihtelee 1800-luvun/1900-luvun taitteen huvilarakentamisesta jokaisen vuosikymmenen huvila- ja kesämökkirakentamisesta 60-luvulle asti. Rakentaminen on sijoittunut perinteisesti maisemallisesti parhaille paikoille rannoille ja rinteille mahdollisuuksien mukaan tuulen suojaan ja maastollisesti korkealle. Rakennusten pidempi sivu on perinteisesti sijoitettu rannan suuntaisesti yleensä noin 50 metrin etäisyydelle rannasta. Rantaviivan tuntumaan on kuitenkin usein sijoitettu sauna, venevaja tai uimahuone. Talousrakennuksia on tyypillisesti ollut useita. Pihapiirin ja rakennusten sijoittumiseen on perinteisesti vaikuttanut se, että kiinteistölle on saavuttu vesiteitse. Päärakennukset sijaitsevat tyypillisesti nykyisestä tiestä noin 20 metrin päässä (Tuononen T. 2003). Rakennusten sijoittelu johtuu osin siitä, ettei mantereelle ollut tieyhteyttä huviloiden rakentuessa. Nuoremmat rakennukset ovat suunnattu kohtisuoraan merelle riippumatta tuuliolosuhteista ja sijaitsevat yleensä lähempänä rantaviivaa. Maisemakuvan voimakkaimpia elementtejä ovat meri ja metsäiset saaret. Mereltä päin katsottaessa muutamat matalat rakennukset ovat nähtävissä puiden välistä. 41

Kuva 24. Länsisaariston arvoalueet (Saariston osayleiskaavan maisemaselvitys, 2011) Bergö on muutamaa rantojen läheisyydessä sijaitsevaa huvilaa lukuun ottamatta pääosin rakentamatonta metsää. Luonto vaihtelee vanhoista kalliometsistä tuoreisiin kuusikoihin ja piensoihin. Kaava-alue rajoittuu kallioiden reunustamaan murtumalaaksoon, jossa on aikoinaan ollut saarten välinen salmi. Maankohoamisen seurauksena umpeen kasvaneessa salmessa näkyy nykyisin kehityshistoriasta johtuva kasvillisuuden vyöhykkeisyys. Luoteispuolella sijaitsevasta Kylälahden satamasta erottuu korkeana vastarannalla sijaitsevan Bergön osayleiskaava-alueen rakentamaton puustoinen siluetti. Etelästä päin katsottuna rantaviiva on vaihtelevampi. Stakaudd ja Flakaholm rajaavat suojaisaa Stakavikenin lahtea ja muodostavat selkeäreunaisen maisematilan. Maankohoamisesta johtuvaa ranta-alueen umpeenkasvua on nähtävissä myös Flakaholmin pohjoispuolella ja Stakavikenin pohjukassa. Lilla-Bodö on pieni kannaksella yhdistetty metsäinen saari, jonka laella sijaitsee vanha 1870 1880- luvun huvila. Alueelle saavutaan pienvenesataman kautta, josta avautuu näkymiä merelle pohjoisen ja etelän suuntaan. Edessä on nähtävissä Espoon kaupungin virkistysalue ja sen toimintaan liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Saaren eteläosassa on kaksi huonokuntoista laiturirakennetta. Muuten rakentamattomia rantoja pitkin pääsee kiertämään saaren. Lilla-Bodön lounaispuolella on pienempi saari jonne ei ole siltayhteyttä. Saaren rannoilta avautuu näkymiä joka ilmansuuntaan ja erityisesti vieressä sijaitsevalle Stora-Bodön saarelle. Stora Bodön osayleiskaava-alue on pääasiassa rakentamatonta metsää, jossa vaihtelevat tuoreet kankaat, kalliometsät, metsäiset kallioharjanteet sekä rantaviivan läheiset tuoreet ja lehtomaiset kankaat. Osa saaren sisäosien metsästä on kaadettu viime vuosikymmenen lopussa. Saaren koillisosissa esiintyy vanhan pihapiirin kasvillisuutta. Saaren länsiosan kallioharjanteella ja eteläosan sekametsässä esiintyy edustavaa ja virkistyskäytön kannalta mielenkiintoista puustoa kuten vanhoja mäntyjä ja lahopuustoa. Saaren rantavyöhykkeet ovat pääasiassa kalliometsää, avokallioita tai rantakivikkoa. Saaren eteläkärjen kohdalla esiintyy edustavaa rantaniittyä. Erityisesti saaren rannoilta avautuu laajoja näkymiä ulkosaaristoon. 42

Kuva 25. Pienvenesatama Lilla Bodön pohjoisosassa. Kuva 26. Stora Bodö Lilla Bodön vanhalta laiturirakenteelta nähtynä. 43

Kuva 27. Lilla Bodön ja viereisen pienen saaren välinen alue välinen alue pidetään avoimena pienveneliikenteelle. Taustalla näkyy Stora Bodö. Arvokkaiksi luokitellut alueet ja kohteet Uudenmaan maakuntakaavassa Soukanniemen kärki on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Museovirasto ja ympäristöministeriö ovat luokitelleet lukuisia valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä alueella. Ramsön lounaiskärki kuuluu osaksi laajempaa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristökohdetta, Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus, Espoo Soukanniemi, Tallholma, Pentala ja Suvisaaristo. Huvila-asutus on sijoittunut entisille kartanoiden maille höyrylaivareittien varrelle. Alueen muita arvokkaita kulttuuriympäristöjä ovat mm. Villa Stakeudd, Lilla Bodön huvila ja Stora Bodön huvila. Bergö-Stora Bodö-Fridheminkallio osayleiskaava, Selvitys kulttuurimaisemasta ja rakennetusta kulttuuriympäristöstä raportissa (A-insinöörit Suunnittelu Oy ja Selvitystyö Ahola 9.5.2012) esitettiin viisi kohdetta suojeltavaksi maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Esitetyt kohteet ovat kaava-alueella sijaitsevat kolme 1800-luvun huvilarakennusta, joista kaksi sijaitsee Stora Bodöllä (molemmat kiinteistöllä 49-449-1-15) ja yksi Lilla Bodöllä (kiinteistö 49-449-1-227). Suojeltaviksi on myös esitetty Stakeudd vuodelta 1912 (kiinteistöllä 49-449-1-25) ja Kabeluddenin huvila (kiinteistöllä 49-449-1-994). Stora Bodön huviloiden kulttuurivaikutteisessa pihaympäristössä on näkyvissä jälkiä sekä 1800- luvun alkupuolen torppari- ja muuhun pysyvään asutukseen liittyvästä, saaristolle tyypillisestä pienmuotoisesta omavaraistaloudesta että huvilakulttuurin varhaisvaiheeseen liittyvästä puutarhanhoidosta. Suojeltavaksi esitetyt rakennukset ovat säilyneet hyvin rakennusaikaisessa asussaan. 44

Kuva 28. Suojeltavaksi ehdotettu Stora Bodön pohjoisrannalla sijaitseva huvila on rakennettu 1877. (kuva: Bergö Stora Bodö Fridheminkallio. Osayleiskaavan selostus. 31.5.2015) Kuva 29. Suojeltavaksi ehdotettu Stora Bodön länsirannalla sijaitseva huvila on rakennettu 1889-90 luvulla. (kuva: Bergö Stora Bodö Fridheminkallio Osayleiskaavan selostus. 31.5.2015) 45

Kuva 30. Suojeltavaksi ehdotettu Lilla Bodössä sijaitseva huvila on rakennettu 1870-80 luvulla Kuva 31. Suojeltaviksi on myös esitetty Stakeudd vuodelta 1912 (kuva: Bergö Stora Bodö Fridheminkallio Osayleiskaavan selostus. 31.5.2015) 46

Kuva 32. Kabeluddenin huvila (kiinteistöllä 49-449-1-994) (kuva: Bergö Stora Bodö Fridheminkallio Osayleiskaavan selostus. 31.5.2015) Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella suojeltavien rakennusten lisäksi kaava-alueella on yhdeksän rakennuskohdetta joiden säilymistä edistetään kaavassa arvokkaaseen kulttuurimaisemaalueeseen liitettävin määräyksin. Rakennuksissa sallitaan toimenpiteet, jotka edistävät rakennusten säilymistä ja käyttöä rakennushistoriallisia arvoja vaarantamatta. Osayleiskaavassa nämä rakennukset on merkitty sr-1 -merkinnällä (Maisemallisesti ja kyläkuvallisesti arvokas rakennus) Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavat korjaus- ja muutostoimenpiteet tulee tehdä siten, että kohteen rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Museoviranomaiselle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen rakennukseen kohdistuvista toimenpiteistä. Suojeltavat rakennukset ovat: Solvik, vanha huvila, rakennettu 1910-luvulla Solvik, kesämökki, rakennettu 1951 Soludd, kesämökki, rakennettu 1951 Soludd, rantasauna Stakevik, huvila (asuintalo), rakennettu 1917 Bergbo I, huvila, rakennettu 1917 Flakaholmen, huvila, rakennettu 1920 Styringe, kesämökki, rakennettu 1940-luku Stora Bodö, pikku huvila (Kalliokammaren), rakennettu 1890-luvulla Stora Bodön itärannan läheisyydessä sijaitsee ns. huvilavahdin talo 1930-luvulta Maiseman ja kulttuuriympäristön arvojen kannalta merkitykselliseksi tunnistetut tekijät (ns. reseptorit): rakennetun ympäristön mittakaava ja rakeisuus maisematilojen luonne ja rajautuminen alueen sisällä rakennusten ja tiestön suhde alueen kasvillisuuteen ja maastonmuotoihin saaristomaiseman luonne merelle päin 47

Tunnistetut alueen käyttäjät ja mahdolliset vaikutuksen kokijat: asukkaat metsäalueiden virkistyskäyttäjät merialueen virkistyskäyttäjät 8.6.2 Arvioidut vaikutukset Bergön osayleiskaava Muutoksen aiheuttajat ja muutosmekanismit Bergön kaava-alueelle on osoitettu luonnonsuojelualue, joka vastaa laajuudeltaan noin puolta osayleiskaavan pinta-alasta. Bergöntien eteläpuolelle sekä Byvikenin kaakkoisrannalle on osoitettu erillispientalojen alueita (AO) ja Falkholm-saarelle loma-asuntoja (RA). Muut kaava-alueen saaret on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Lisäksi kaava-alueen poikki kulkevalta Bergöntieltä on osoitettu kapeat lähivirkistysalueet kohti idän ja etelän puoleista rantaa. Alueen tiestöä parannetaan leventämällä sekä nostamalla ja alentamalla tien tasausta tasaisemman poikkileikkauksen saavuttamiseksi. Lisäksi Flakaholmille on suunniteltu lyhyt silta kapean salmen yli, johon liittyy myös uuden tien rakentaminen. Kaava-alueen rakentamisessa on tarkoitus hyödyntää nykyistä vesijohto-, viemäri- ja sähköverkkoa. Uusien kiinteistöjen rakentuminen: mahdolliset louhintatyöt uusien rakennusten rakentaminen vanhaan miljööseen, kaupunkikuvallinen ilme poistettavan, säilytettävän ja istutettavan kasvillisuuden määrä, sijoittuminen ja laatu vaikuttavat muutoksen suuruuteen ja laatuun mahdollinen rantojen muokkaus ja ruoppaus mahdolliset ranta- ja laiturirakenteet Parannettava tiestö: tielinjauksen levenemisen aiheuttama muutos kasvillisuudessa, näkymissä, mahdollinen louhintatarve tien tasauksen muutos, louhinta- tai pengerrystarve Flakaholmin silta ja uusi tielinjaus Vaikutukset kaukomaisemaan Etelästä päin katsottaessa kaukomaisemassa näkyy nykyistä enemmän rakennuksia puuston poistumisesta ja lisärakentamisesta johtuen. Näkymät Kylälahden satamasta kohti Bergötä muuttuvat myös hieman rakennetummaksi muutamien uusien kiinteistöjen rakentuessa lahteen laskeutuvaan rinteeseen. Uudet rakennukset muuttavat saaren ilmettä rakennetumpaan suuntaan. Poistuneen puiston vaikutus maiseman siluettiin on lievä korkeimpien alueiden säilyessä rakentamiselta vapaana. Kiinteistöjen koot ovat lähes nykyisten kaltaisia. Rakennukset sijaitsevat kaavamääräyksen mukaisesti yli 40 metrin päässä rannasta mutta muut rantarakenteet kuten laiturit voivat muuttaa ranta-alueen luonnetta selvästi rakennetummaksi. Lisäksi mahdolliset ruoppaukset ja rantakasvillisuuden muokkaus saattavat muuttaa rantamaisemaa rikkonaisemmaksi. Muutos on lievä tai kohtalainen. Maiseman herkkyyden ollessa kohtalainen vaikutus kaukomaisemaan voidaan arvioida kohtalaiseksi. 48

Vaikutukset lähimaisemaan Lähimaisema muuttuu teiden leventämisen ja tasauksen muutosten muuttaessa tien maastokäytävää isommaksi ja rajautumista ympäristöönsä astetta massiivisemmaksi penkereiden ja levennettyjen ohituspaikkojen johdosta. Virkistyskäyttäjän näkökulmasta virkistysalueiden ja lähimetsien muutos on lievä/kohtalainen ja riippuvainen kulutuksen ohjaamisesta. Vaikutukset ns. maisemamielikuvaan alueen käyttäjän näkökulmasta ovat lieviä/kohtalaisia tiivistymisen ja tieverkoston muutoksen johdosta. Asuinalueiden lisäksi kaava-alueelle on osoitettu lähivirkistysalueita (VL). Tästä johtuvia epäsuoria vaikutuksia ovat mm. kulutuksen lisääntyminen virkistysalueilla. Tämä voi mm. vahingoittaa ja osin muuttaa kasvillisuuttaja aiheuttaa näin paikallisia vaikutuksia maisemarakenteeseen ja maisemakuvaan. Maisemakuva ja maisemarakenne: tasauksen muutoksen johdosta rakennettavat luiskat ja louhinta. Leventämisen johdosta poistuva kasvillisuus. Stora Bodön luoteisalueella oleva rantaniitty ja itäreunalla oleva komea kallioalue on otettu huomioon kaavasuunnitelmassa. Vaikutukset kulttuuriympäristöön Lähimaisema muuttuu teiden leventyessä, tasauksen muuttuessa sekä uuden rakennuskannan myötä ilmeeltään modernimmaksi. Muutos maiseman ja kulttuurihistorian luettavuuteen on lievä tieympäristön muuttumisen ja lisärakentamisen johdosta. Alustavaan osayleiskaavaehdotukseen osoitetut suojeltavat rakennuskohteet ja ryhmät mahdollistavat osin rakennuskannan ja pihapiirien säilymisen. Kumulatiivisia epäsuoria vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön syntyy lisäksi levennettävän tien ja erityisesti uusien rakennuspaikkojen kohdalta poistettavan puuston vuoksi. Muutokset valo- ja tuuliolosuhteissa voivat aiheuttaa mahdollisia puustovaurioita. Mahdollisella suunnittelemattomalla puuston poistumisella ja eroosiolla voi olla myös vaikutus näkymiin ja alueen luonteeseen. 8.6.3 Arvioidut vaikutukset Stora Bodö Lilla Bodö osayleiskaava Muutoksen aiheuttajat ja muutosmekanismit Vaihtoehto A Lilla Bodön läpi kulkevan uuden tien kautta on osoitettu siltayhteys Stora Bodön saarelle. Lisäksi Stora Bodölle on osoitettu ympärivuotisen asumisen erillispientalojen alue (AO). Osayleiskaavavaihtoehdossa A on hieman laajennettu nykyistä tieverkkoa. Stora Bodön eteläosa on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Vesijohto-, viemäri- ja sähköverkko tulee kaavan toteutumisen myötä rakentaa Stora Bodölle. Molemmissa vaihtoehdoissa Lilla Bodön nykyinen pienvenesatama ja sen viereinen palvelurakennusten alue on tarkoitus säilyttää mutta pienvenesataman alue on osoitettu kaavassa jonkin verran laajennettavaksi. Uudet rakennuspaikat Stora-Bodö: mahdolliset louhintatyöt uusien rakennusten rakentaminen vanhaan miljööseen, kaupunkikuvallinen ilme 49

poistettavan, säilytettävän ja istutettavan kasvillisuuden määrä, sijoittuminen ja laatu vaikuttavat muutoksen suuruuteen ja laatuun mahdollinen rantojen muokkaus ja ruoppaus mahdolliset ranta- ja laiturirakenteet Uuden tien aiheuttamat muutokset maisemassa: Uusi ja parannettava tie rakennetaan molemmin puolin uutta Stora-Bodön siltaa Maisemakuva: uusi elementti maisemakuvassa tulee näkymään idänpuoleiselle laivaväylälle, osittain lähisaariin ja olevalle asutukselle. Maisemarakenteellisesti ja maisemakuvallisesti pieni muutos sillan yhdistäessä Stora Bodön ja Lilla Bodön visuaalisesti osaksi Lilla Bodötä ja manteretta. Vaihtoehto B Stora Bodön saarelle saa rakentaa vain loma-asuntoja (RA). Siltayhteyttä ei ole. Stora-Bodön eteläosa on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Vaikutusmekanismi on vastaava kuin vaihtoehdossa A, mutta muutoksen voimakkuus on pienempi. Stora Bodön alueelle osoitettu pienvenesatama (LV). Vesijohto-, viemäri- ja sähköverkko tulee kaavan toteutumisen myötä rakentaa Stora-Bodölle. Molemmissa vaihtoehdoissa Lilla Bodön nykyinen pienvenesatama ja sen viereinen palvelurakennusten alue on tarkoitus säilyttää mutta pienvenesataman alue on osoitettu kaavassa jonkin verran laajennettavaksi. Uudet rakennuspaikat: mahdolliset louhintatyöt uusien rakennusten rakentaminen vanhaan miljööseen, kaupunkikuvallinen ilme poistettavan, säilytettävän ja istutettavan kasvillisuuden määrä, sijoittuminen ja laatu vaikuttavat muutoksen suuruuteen ja laatuun mahdollinen rantojen muokkaus ja ruoppaus mahdolliset ranta- ja laiturirakenteet Kulutuksen lisääntyminen virkistysalueilla voi vahingoittaa kasvillisuutta ja aiheuttaa paikallisia vaikutuksia maisemarakenteeseen ja maisemakuvaan. Epäsuoria vaikutuksia voi syntyä myös poistettavan puuston aiheuttamista muutoksista valo- ja tuuliolosuhteisiin. Tämä voi synnyttää mahdollisia puustovauriota ja vaikuttaa näkymiin ja alueen luonteeseen. 50

Kuva 33. Esitetyn sillan sijainti Lilla Bodössä. Kuva 34. Näkymä Stora Bodölle Lilla Bodön eteläiseltä rannalta esitetyn sillan läheisyydestä. Vaikutukset kaukomaisemaan Saaren silhuetti on tällä hetkellä kaukomaisemassa metsäinen ja saaren rannat ovat pääosin luonnontilaisia. Pysyvän asutuksen tai loma-asutuksen sijoittuessa Stora Bodön pohjoisosaan, rakentamisella on vaikutuksia kaukomaisemaan lähinnä lännestä, pohjoisesta ja idästä katsottaessa. Pisin ja laajin saarta kohti avautuva näkymä etelästä ei sen sijaan juurikaan muuttuisi, koska saaren eteläosa säilyy virkistysalueena. Rakentamisen myötä metsään tulee aukkoja, mikä vaikuttaa saaren metsäiseen silhuettiin ja saaren ilme kaukomaisemassa muuttuu rakennetum- 51