Kurun Osuuspankin TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016

Kurun Osuuspankin TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016

SISÄLLYSLUETTELO sivu 1-18 Toimintakertomus 19-20 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 21-22 Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 23-34 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 35-55 Liitetiedot 56-64 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 65 Hallituksen allekirjoitus 65 Hallintoneuvoston lausunto 65 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Kurun Osuuspankin 94. toimintavuoden korkokate laski hieman edellisvuodesta ollen 584 tuhatta euroa (617) ja pankin liikevoitto oli pienempi kuin edellisvuonna. Tilivuoden liikevoittoon ei sisältynyt lainkaan myyntivoittoja verrattuna vertailuvuoteen. Tilikaudella kirjattiin vertailukautta hieman enemmän arvonalentumistappioita luotoista. Arvonalentumisten määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyi kuitenkin alhaisella tasolla. Luottokanta kasvoi hieman ja myöskin talletuskanta kääntyi kasvuun. CET 1 vakavaraisuussuhde oli edellisvuotta parempi eli 54,3 (53,0). Avainlukuja OP Ryhmä Toimintaympäristö Avainlukuja 2016 2015 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 273 920-70,4 Kulujen suhde tuottoihin, % 71,5 45,2 26,3 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,9 9,7-6,8 Ydinpääoman (CET1) 54,3 53,0 2,5 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 6 6 0 Jäsenet 1 767 1 731 36 Kurun Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat yhteenliittymän, josta säädetään laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalouden kasvu jatkui vuonna 2016 pitkäaikaista keskiarvoa hitaampana. Vuoden aikana luottamus talouteen horjui erityisesti Britannian EU-jäsenyydestä järjestämän kansanäänestyksen vuoksi. Talouskehitys ja luottamus kohenivat kuitenkin jälleen vuoden lopulla. Euroalueen inflaatio jäi etenkin alkuvuonna vähäiseksi. Euroopan keskuspankki (EKP) laski maaliskuussa ohjauskorkonsa nollaan ja talletuskorkonsa -0,4 prosenttiin. Lisäksi EKP laajensi arvopapereiden osto-ohjelmaansa. Euribor-korot laskivat edelleen hieman EKP:n toimien seurauksena. Pitkät korot nousivat vuoden lopulla, mutta jäivät vuoden alkua matalammalle. Suomen talous alkoi vähitellen elpyä. Rakentaminen kasvoi vahvasti, ja kulutus hyvää vauhtia. Viennin kehitys oli edelleen vaisua. Työttömyys kääntyi laskuun, ja kotitalouksien luottamus vahvistui selvästi vuoden lopulla. Kuluttajahintojen nousu jäi vähäiseksi. Asuntomarkkinat piristyivät, ja asuntojen hinnat nousivat maltillisesti.

2 Kotitalousluottokanta jatkoi viime vuonna vajaan kolmen prosentin kasvuaan. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokannan kasvu hidastui alle viiteen prosenttiin. Luottojen kysynnän odotetaan vilkastuvan alkuvuonna. Talletuskannan kasvu hidastui julkisyhteisö- ja yritystalletusten heikomman kehityksen seurauksena. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi nettomerkintöjen lisääntymisen sekä hyvän markkinakehityksen ansiosta. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tuotto-osuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuottoosuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2016 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2017 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Osuuspankki on sijoittanut osan Tuotto-osuuksista saamastaan pääomasta OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Joulukuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 67 tuhatta euroa lisäosinkoa. Kurun Osuuspankki osallistui Pirkanmaan muiden osuuspankkien kanssa rahalahjoituksiin Tampereen yliopistoille ja Lastensairaalalle. Lahjoitukset olivat yhteensä Pirkanmaan osuuspankeilta yliopistoille 400 tuhatta euroa ja Lastensairaalalle 100 tuhatta euroa. Kurun Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Kurun Osuuspankilla ei ole konsernia. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Osuuspankin tulos Kurun Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % 2014 Tuotot Korkokate 584 617-5,5 620 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 285 521-45,4 179 Palkkiotuotot, netto 275 291-5,3 262 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0 0-76,1 0 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 0 269-100 313 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -24-20 19,4-22 Liiketoiminnan muut tuotot 6 5 42,4 5 Yhteensä 543 1 065-49 738 Tuotot yhteensä 1 127 1 683-33,1 1 358 Kulut Henkilöstökulut 348 351-0,9 332 Muut hallintokulut 305 257 18,7 240 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 27 29-4,7 29 Liiketoiminnan muut kulut 125 124 0,6 157

3 Kulut yhteensä 805 761 5,9 757 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 49 2 2 954,9 0 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 273 920-70,4 601 Liikevoitto laski reippaasti vertailukaudesta, koska myyntivoittoja tilikaudella ei ollut. Korkokate pieneni 5,5 prosenttia, joka johtui euriborkorkojen laskusta miinukselle. Luottokanta kuitenkin kasvoi. Talletusvarainhankinnan kustannusten lasku jatkui tilivuonna yleisen korkotason laskun mukaisesti. Henkilöstökulut supistuivat hieman johtuen henkilöstön muutoksista vuoden aikana. Arvonalentumiset saamisista kasvoivat 47 tuhatta euroa vertailukaudesta (2) ja suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyivät kuitenkin matalalla tasolla. Vertailukaudella tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko, 67 tuhatta euroa. OVY Vakuutus Oy maksoi lisäosinkoja vertailukaudella enemmän kuin vuonna 2016. Muut hallintokulut ovat kasvaneet reippaasti ollen 18,7 prosenttia eli 48 tuhatta euroa enemmän kuin vertailuvuonna (257). Näistä kuluista suurimman osan perii OP-Palvelut Oy ja lisäksi loppuvuodesta alettiin OP-Keskuksen toimesta perimään strategian mukaista kehittämismaksua. Liiketoiminnan muut kulut, jotka koostuvat lähinnä viranomaismaksuista, pysyivät lähes ennallaan. Osuuspankin palkkiotuotot 487 tuhatta euroa (494) pysyivät lähes ennallaan vertailuvuoteen verrattuna. Palkkiot luotonannosta ja vakuutusten välityksestä kasvoivat. Maksuliikenteen palkkiot pysyivät lähes ennallaan. Omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä palkkiot laskivat 8 tuhatta euroa. Arvopapereiden välityspalkkioita kertyi hieman edellisvuotta vähemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Talletuksista 5 4 6,2 Luotonannosta 98 96 2,4 Maksuliikkeestä 158 159-0,1 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 16 18-12,3 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 42 50-14,7 Takauksista 3 3-2,3 Vakuutusten välityksestä 123 121 1,4 Muut 42 43-3,5 Yhteensä 487 494-1,4 OP-bonukset -165-160 3,3 Palkkiotuotot yhteensä 322 334-3,7 Palkkiokulut 46 43 7,4 Palkkiotuotot, netto 275 291-5,3 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 52 25 103,7 Vähennykset -3-24 -87,7 Arvonalentumisten nettomäärä 49 2 2 350 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0 0,1 Arvonalentumistappiokirjaukset kohdistuivat jo perinnässä oleviin saataviimme.

4 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % 31.12.2014 Tase 51 655 50 458 2,4 49 774 Luotot 43 222 42 406 1,9 41 298 Saamistodistukset 509 517-1,4 902 Osakkeet ja osuudet 5 581 5 567 0,3 4 492 Talletukset 41 443 40 101 3,3 40 851 Oma pääoma 7 900 7 807 1,2 6 605 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 2 180 785 178 1 130 Antolainauksen kehitys Luottokanta kasvoi 1,9 prosenttia edellisvuodesta. Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 7 657 tuhatta euroa. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 43 222 tuhatta euroa (42 406 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui hieman viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Kurun Osuuspankki ei siirtänyt myöntämiään asuntoluottoja OPA:lle viime tilikauden aikana. Ongelmasaamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Ongelmasaamiset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 664 590 12,5 Yli 90 päivää erääntyneet saamiset 140 111 26,1 Järjestämättömät 220 159 38,4 lainanhoitojoustosaamiset Todennäköisesti maksamatta jäävät 304 320-5,0 saamiset Terveet lainanhoitojoustosaamiset 1 133 1 209-6,3 Ongelmasaamiset yhteensä 1 797 1 799-0,1 Taulukossa esitetyt järjestämättömät saamiset sisältävät saamiskohtaiset arvonalentumiset, joita on 28 tuhatta euroa. Yli 90 pv erääntyneenä saamisena esitetään jäljellä oleva pääoma sellaisesta saamisesta, jonka korko tai pääoma on ollut erääntyneenä ja maksamatta yli kolme kuukautta. Lainahoitojoustosaamisena esitetään saamiset, joiden ehtoja on neuvoteltu uudelleen asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuen. Lainanhoitojoustosaamisten määrään on vaikuttanut Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) tarkentunut ohjeistus. Todennäköisesti maksamatta jäävinä saamisina esitetään heikompien luottoluokkien omaavat saamiset. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2015.

5 Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 412 421 Prosenttia taseesta 0,8 0,8 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 198 227 Prosenttia taseesta 0,4 0,4 Käypä arvo 460 462 Nettotuotto, % 3,8 4,2 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 610 648 Prosenttia taseesta 1,1 1,3 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Lisäksi pankilla on sijoituksia kiinteistösijoitusyhtiöissä, Kiinteistö Oy Kittilän Peskikelossa, sitoutunut pääoma on 85 tuhatta euroa (85), josta yhtiöstä omistusosuutemme on 25 prosenttia. Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 1,1 prosenttia taseesta (1,3). Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä olevia kiinteistöjä on taseessa 387 euroa. Arvonalennuksia ei kirjattu tilikauden aikana. Arvonkorotuksia ei ollut tilikauden lopussa eikä niitä peruutettukaan tilikauden aikana. Tilikauden aikana ei myyty omassa käytössä olevia kiinteistöjä eikä myöskään oman käytön kiinteistöhankintoja tehty. Sijoituskiinteistöt Pankki on sijoittanut kiinteistösijoitusyhtiön osakkeisiin 85 tuhatta euroa. Tälle yhtiöille pankki ei ole myöntänyt luottoja. Sijoituskiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana. Sijoituskiinteistöihin ei myöskään sisältynyt arvonkorotuksia tilikauden päättyessä. Arvonkorotuksia ei myöskään peruutettu tilikauden aikana. Tilikauden aikana ei myyty sijoituskiinteistöjä eikä niitä myöskään hankittu. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OP Yrityspankki Oyj:ltä, olivat 1 200 tuhatta euroa (871). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP Osuuskunnan liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 509 tuhatta euroa (517). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 5 219 tuhatta euroa (5 219). Kurun Osuuspankki ei ole sijoittanut OP Osuuskunnan liikkeeseen laskemaan yritystodistukseen, kuten ei vertailuvuonnakaan. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista.

6 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 22 867 21 230 7,7 Säästämistilit 3 772 4 211-10,4 Sijoittamistilit 14 794 14 571 1,5 Valuuttatalletukset 10 89-88,7 Yhteensä 41 443 40 101 3,3 Muut velat 7 22-66,5 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 41 450 40 123 3,3 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista OP Yrityspankki Oyj:lle, vähenivät 0 tuhanteen euroon (213). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Kurun Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 1,2 prosenttia 7 900 tuhanteen euroon (7 807). Osuuspääoma väheni 6,3 prosenttia 1 371 tuhanteen euroon (1 463). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 182 tuhatta euroa (179), lisäosuuksiin 0 tuhatta euroa (47) ja Tuotto-osuuksiin 1 189 tuhatta euroa (1 238). Tuotto-osuuksien irtisanottujen osuus 126 tuhatta euroa. Vanhoja lisäosuuksia ei enää muunnettu Tuotto-osuuksiksi. Irtisanotut lisäosuudet 47 tuhatta euroa (47) esitetään taseessa velkana. Osuuspankki maksoi Tuotto-osuuksille vuodelta 2015 korkoa 3,25 prosenttia eli yhteensä 33 818,48 euroa. Jäsen- ja lisäosuuspääomalle maksettiin korkoa vuodelta 2015 yhteensä 241,85 euroa. Jäsenosuusmaksun määrää ei ole korotettu useaan vuoteen. Osuuspankin osuuskunnan kokouksessa on päätetty lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Lisäosuudet palautetaan asiakkaille heinäkuussa 2017. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 1817 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 11 891 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden.

7 Muut oman pääoman erät Veroperusteiset varaukset Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Osuuspankki on päättänyt lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Kaikki lisäosuudet palautetaan omistaja-asiakkaille normaalin irtisanomisajan puitteissa heinäkuussa 2017. Jos irtisanottua lisäosuusosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Aikaisemmin tehtyjä arvonkorotuksia ei peruutettu. Poistoero ei kasvanut eikä pienentynyt vaan tehdyt suunnitelman mukaiset poistot olivat elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot 27 tuhatta euroa (29). Luottotappiovarausta kasvatettiin 25 tuhatta euroa (31). Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 7 867 7 760 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 47 74 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 1 442 1 422 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu -251-814 Suunniteltu voitonjako - - Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta 30 - Aineettomat hyödykkeet - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -282-281 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 8 851 8 161

8 Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 8 851 8 161 Omat varat yhteensä 8 851 8 161 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 60 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Kokonaisriski 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 45 37 Vähittäisvastuut - - Kiinteistövakuudelliset vastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - - Muut vastuut 55 18 Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 3 640 2 781 Yritysvastuut pk-yritykset 3 640 2 781 Yritysvastuut - Muut - - Vähittäisvastuut 2) 3 723 3 948 Kiinteistövakuudelliset 2 928 2 416 Muut vähittäisvastuut 794 1 532 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 6 372 6 314 Muut erät 638 680 Luottoriski yhteensä 14 373 13 779 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 1 819 1 631 Yhteensä 16 292 15 410 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 54,3 53,0 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 54,3 53,0 Vakavaraisuussuhde 54,3 53,0 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) *19,7 19,5 *syyskuussa 2016 Pääomavaateet 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omat varat 8 851 8 160 Minimipääomavaade + puskurivaateet * 1 710 1 618 Omien varojen ylijäämä 7 142 6 542 Omat varat 8 851 8 160 Basel I lattian pääomavaatimus 1 952 1 939 Omien varojen ylijäämä 6 899 6 221

9 *Minimivaade 8 %, kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä mahdollinen maakohtainen muuttuva lisäpääomavaatimus Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Osuuspankin konserni Keskinäinen vastuu Kurun Osuuspankilla ei ole konsernia. Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki OP Yrityspankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa noin 170 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, Helsingin Seudun Osuuspankki, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin.

10 Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit ja OP Yrityspankki Oyj. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Vuoden 2015 alussa tuli voimaan sääntelyä, joka koskee luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua. Tämän lisäksi kesällä 2016 viranomaistaholta on tullut tarkentavaa ohjeistusta näiden säännösten soveltamisesta. Kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin liikkeeseen laskemien sijoitustuotteiden ehtoihin sijoittajan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Ryhmän pankkien kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board). Kriisinratkaisuviranomainen on määrittämässä vuodelle 2016 kriisinratkaisulain mukaista minimimäärää OP Ryhmän tasolla. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2016 2015 2014 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,9 9,7 6,8 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,5 1,7 1,1 Omavaraisuusaste, % 18,1 18,3 16,1 Kulu-tuotto-suhde, % 71,5 45,2 55,8 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma

11 Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinottokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinottokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta ja likviditeetistä. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto valvoo keskusyhteisön antamien ryhmätasoisten sisäisen valvonnan sekä riskinotto ja riskitoleranssijärjestelmän periaatteiden toteuttamista pankissa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet, vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinottokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinottokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinottokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinottokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen.

12 Luottoriskien hallinta perustuu asiakkaan hyvään tuntemiseen, asiakassuhteen aktiiviseen hoitoon, vahvaan ammattitaitoon, kattavaan dokumentointiin ja vakuuksiin. Keskeisessä asemassa luottoriskien hallinnassa on päivittäinen luottoprosessi ja sen laatu. Asiakkaan riittävä velanhoitokyky on kaiken luotonmyönnön edellytys. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, voimassa olevaan ja ajantasaiseen luottoluokitukseen ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Henkilöasiakkaiden maksukyvyn riittävyys varmistetaan myös koronnousun varalta. Asiakkaat voivat suojautua koronnousulta käyttämällä luotoissaan kiinteää korkoa tai korkokattoa. Luotonmyönnössä vältetään korkeita luototussuhteita. Asiakkaille tarjotaan takaisinmaksun turvaavia vakuutuksia sairauden ja työttömyyden varalle. Pankin arvio yritysasiakkaan velanhoitokyvystä ja luottoriskistä muodostuu luottoluokittelusta ja maksukäyttäytymistiedoista, ja tarpeen mukaan tilinpäätösanalyysistä ja ennusteista, yritystutkimuksen laatimista dokumenteista, asiakasvastaavan tekemästä tarvekartoituksesta, luottokelpoisuusarvioista sekä mahdollisista muista dokumenteista. Ennakoitavissa oleviin ongelmiin reagoidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asiakkaat, joiden taloudellisen tilan kehitystä, luottoriskin määrää ja maksukäyttäytymistä halutaan tarkastella tavallista tiiviimmin, otetaan erityisseurantaan. Uusluotonannolle ja luottokannalle on asetettu luottoluokittaisia tavoitearvoja, jotta luottosalkun laatu säilyy hyvänä. Luottoriskien kehitystä seurataan säännöllisesti suhteessa asetettuihin limiitteihin, valvontarajoihin ja tavoitteisiin. Lisäksi seurataan luottosalkun laatua ja rakennetta, vakuuksien kattavuutta sekä ongelmasaamisia. Luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Suurella asiakasriskillä tarkoitetaan sellaisia vastuita samalta asiakkaalta tai asiakaskokonaisuudelta, joiden yhteismäärä vähennyserien jälkeen on vähintään 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Näiden asiakkuuksien määrä meillä on 2 kappaletta. Säännösten mukaan yksittäisen asiakasriskin enimmäismäärä saa olla enintään 25 prosenttia omista varoista, keskusyhteisön luvalla enintään 40 prosenttia. Näitä asiakkuuksia pankilla ei ole yhtään. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2016 yhteensä 8 852 tuhatta euroa. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien yhteismäärä vähennyserien jälkeen oli 44,0 prosenttia omista varoista. Yhdenkään yksittäisen asiakaskokonaisuuden asiakasriski ei ylittänyt 20 prosenttia varoista. Likviditeettiriski Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan OP Yrityspankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. OP Osuuskunta osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä on antanut jäsenluottolaitoksilleen talletuspankkien yhteenliittymälain mukaisen poikkeusluvan, jonka mukaan jäsenluottolaitoksiin ei sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen kuudennessa osassa mainittuja luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Asetuksen mukaista maksuvalmiutta valvotaan ja raportoidaan osuuspankkien yhteenliittymän tasolla.

13 Markkinariskit Operatiiviset riskit Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotuloriski eli korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, jolloin korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja ehdoilla sekä OP Ryhmässä käytössä olevien korkoriskin johdannaissuojausmallien mukaisesti, joista keskeisin on euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtojen suojaus koronvaihtosopimuksilla. Osuuspankki on tilikaudella soveltanut rahavirran suojauslaskentaa suojatessaan euriborsidonnaisen luottokannan korkovirtaa koronlaskulta tai pitkään jatkuvalta matalalta korkotasolta. Rahavirran suojauksessa osa euribor-sidonnaisen luottokannan tulevista korkovirroista on vaihdettu koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään OP Yrityspankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2016 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä.

14 Strategiset riskit Palveluverkko Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Vuoden lopussa Kurun osuuspankilla oli vain pääkonttori osoitteessa Kauppatie 11, 34300 Kuru. Konttorissa on rahan nostoon tarkoitettu Ottokäteisautomaatti. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 36 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 1767. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö Kurun Osuuspankin palveluksessa oli tilivuoden aikana kuusi (6) toimihenkilöä. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Kurun Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 17.03.2016. Kokoukseen osallistui 15 osuuspankin jäsentä.

15 Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 12 ja enintään 21 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 18. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2016 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2 -jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva nimitysvaliokunta Hallitus Osuuspankin hallinnon jäsenten nimityksiä valmistelevaan nimitysvaliokuntaan kuuluu 4 jäsentä. Nimitysvaliokunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Nimitysvaliokunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Nimitysvaliokunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi nimitysvaliokunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3-5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 4 jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti.

16 Toimitusjohtaja Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 12. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto (suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi) Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Muut jäsenet Ahti Nieminen (2016-2019), maatalousyrittäjä, Ylöjärvi Vesa Kastari (2015-2017), metsätalousinsinööri, Ylöjärvi Maija Hankala ( 2015-2018), terveydenhoitaja, Ylöjärvi Marjatta Harju ( 2015-2018), sosiaalityöntekijä, Ylöjärvi, * Kirsti Kontteli (2016-2019), kasvatustiet. maisteri, Ylöjärvi Mikko Köykkä (2016-2019), palomies, Kangasala Heli Laaksomaa (2016-2019), asiakaspalvelupäällikkö, KTL, Ylöjärvi Jarmo Liesivesi (2015-2017), kivityömies, Ylöjärvi Jari Loponen (2015-2018), maatalousyrittäjä, Ylöjärvi, * Jarkko Luukkanen (2015-2017), tuotantoesimies, Ylöjärvi, Heikki Männistö (2015-2018), yrittäjä, Ylöjärvi Mika Nieminen (2015-2018), agrologi, maatalousyrittäjä, Ylöjärvi Marko Pirttijoki (2016-2019), maatalousyrittäjä, Ylöjärvi Esa Poikelispää (2016-2019), metsäasiantuntija, Ylöjärvi, Anne Ranta-Knuuttila (2015-2017), suunnittelija, Parkano, Pertti Teräväinen (2015-2017), metsätalousinsinööri, Ylöjärvi Rauno Vastamäki (2014-17.3.2016 saakka), yrittäjä, Ylöjärvi Kati Vähä-Haukijärvi (2015-2018), metsätalousinsinööri, Ylöjärvi Seppo Äijälä (2016-2019), höylätyöntekijä, Ylöjärvi * Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Ilkka Ojanen, 1963, 12.12.2012 alkaen, toimitusjohtaja, yrittäjä, Orake Oy, Ylöjärvi varapuheenjohtaja 14.12.2011 12.12.2012,, hallituksessa 6.4.2010 alkaen, hallintoneuvostossa 2007-2010

17 Varapuheenjohtaja Heini Vesa, 1962, lähihoitaja, varapuheenjohtaja 12.12.2012 alkaen, hallituksessa 6.4.2010 alkaen, hallintoneuvostossa 1994 6.4.2010 Muut jäsenet Toimitusjohtaja Luottamustehtävät: SPR:n Länsi-Teiskon johtokunta Minna Sarvijärvi, 1967, kasvatustieteiden maisteri, hallituksessa 30.11.2011 alkaen, hallintoneuvostossa 1.1.2006-30.11.2011, varapuheenjohtajana 6.4.2010-30.11.2011 Luottamustehtävät: Ylöjärven kaupunginvaltuusto, 2009 alk., Ylöjärven kaupungin hallitus, 2009 alk. Ylöjärven kaupungin vesiliikelaitoksen johtokunnan jäsen, Pirkanmaan Keskustanaisten piirin puheenjohtaja, Ylöjärven Keskustan kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen, Ylöjärven Keskustanaisten puheenjohtaja, KEVA:n valtuuskunnan varajäsen, Pirkan kylät ry:n johtokunnan jäsen, Parkkuun seudun kyläyhdistys ry:n sihteeri, Lasten kesäleiriyhdistys -76 ry:n johtokunnan jäsen Markus Lamminmäki, 1971, sahateknikko, yrittäjä, Ylöjärvi hallituksessa 5.12.2012 alkaen, hallintoneuvostossa 01.01. 2005 alkaen, yrittäjä Tmi EX-Tuote Marja-Leena Siuro, 1960, kauppatiet. maisteri, KTM, toimitusjohtaja, hallituksen jäsen 14.2.2002 alkaen, Kurun Osuuspankin konttoripäällikkö 1994 2001, Korpilahden Osuuspankin toimistopäällikkö 1985-1993 Luottamustehtävät: Kurun Yrittäjät ry:n hallituksen jäsen, 2010 alk. Marja-Leena Siuro, KTM, 56 v., pankin palvelukseen vuonna 1994, toimitusjohtajaksi vuonna 2002 Tilintarkastajat Osuuskunnan kokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab, jossa vastuunalaisena tilintarkastajan on ollut KHT Satu Malmi. Satu Malmin jäätyä vuoden aikana äitiyslomalle, hän sijaisensa on KHT Mari Säynätjoki. Varatilintarkastajana on toiminut samasta tilintarkastustoimistosta KHT Hannu Paunikallio. Muu tarkastustoiminta OP Osuuskunnan sisäinen tarkastus suoritti vakavaraisuuden hallinnan tarkastuksen tarkastaja Risto Kleimolan toimesta pankissa 6.4.2016.

18 Tulevaisuuden näkymät Luottamus talouden näkymiin on vahvistunut niin Suomessa kuin vientimarkkinoilla. Suomen talouden kasvu jatkuu kuluvana vuonna maltillisena aiempaa laajemmalla pohjalla. EKP on ilmoittanut jatkavansa elvyttävää politiikkaa kuluvana vuonna. Linjauksen mukaan ohjauskorot säilyvät matalina koko vuoden. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 6 081 530,03 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 251 429,34 euroa. Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 0,25 prosenttia ja Tuotto-osuudelle 3,25 prosenttia, eli yhteensä 37 554,43 euroa. Tilikauden ylijäämästä jää 213 874,91 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.

19 KURUN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 Korkotuotot 728 192,94 Korkokulut 144 569,26 KORKOKATE 583 623,68 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 284 543,51 Muista yrityksistä 284 543,51 Palkkiotuotot 321 875,85 Palkkiokulut 46 404,13 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 98,91 Valuuttatoiminnan nettotuotot 98,91 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 91,89 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -23 719,38 Liiketoiminnan muut tuotot 6 432,38 Hallintokulut 652 928,90 Henkilöstökulut 347 885,38 Palkat ja palkkiot 298 029,47 Henkilösivukulut 49 855,91 Eläkekulut 41 540,84 Muut henkilösivukulut 8 315,07 Muut hallintokulut 305 043,52 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 27 174,88 Liiketoiminnan muut kulut 125 115,79 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 48 640,73 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 272 682,41 Tilinpäätössiirrot 25 000,00 Tuloverot -3 746,93 Tilikauden verot 2 113,97 Aikaisempien tilikausien verot Laskennallinen vero -5 860,90 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 251 429,34 1.1. - 31.12.2015 790 596,36 173 102,68 617 493,68 520 683,94 520 683,94 334 166,85 43 191,16 413,88 413,88 268 544,66-19 857,89 4 516,75 607 817,35 350 930,94 300 955,06 49 975,88 40 582,06 9 393,82 256 886,41 28 504,00 124 386,22 1 592,21 920 470,93 31 263,37 75 546,81 77 310,94 0,11-1 764,24 813 660,75 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 251 429,34 813 660,75