Lapsen käteen kuuluu kynä, ei kivääri.

1 9 9 9 T A K S V Ä R K K I Lapsen käteen kuuluu kynä, ei kivääri. Taksvärkki ry kerää varoja Sudanin lapsisotilaiden kuntouttamiseen ja paluuseen takaisin koteihinsa. 1

Mohammed, 8 vuotta, lapsisotilas Mohamedin univormu on liian suuri ja roikkuu päällä. Mutta silti hän on saanut tapettua monia ihmisiä. Monet hänen kavereistaan ovat kuolleet, samoin vanhempansa. Sissijoukko toimii perheen korvikkeena. Kaikkialla maailmassa on lapsisotilaita, arvioiden mukaan jopa 300.000. Nuorimmat ovat vasta viisivuotiaita ja mukana on vanhempansa ja sukulaisensa menettäneitä, nälkää näkeviä, huumattuja poikia ja tyttöjä, lapsia ja nuoria, joiden pitäisi leikkiä ja saada mahdollisuus käydä koulua. He osallistuvat aktiivisesti maailman sotiin. Lapset hakevat sissijoukoista tai armeijasta turvaa, ruokaa, vaatteita tai jotain kiinnekohtaa elämäänsä. Sudanin sisällissota on kestänyt vuodesta 1983 alkaen pohjoisen ja etelän välillä. Niin armeija kuin sissiliikekin värvää lapsia mukaan riveihinsä. Kansainvälisten sopimusten mukaan alle 15-vuotiasta ei saa värvätä aseellisiin selkkauksiin. Mohamed oli seitsemän vuotias, kun joukot hyökkäsivät hänen kotikyläänsä. Isä yritti piilottaa pikkusiskoni ja minut kaivoon, mutta ei ehtinyt ajoissa. Isä ammuttiin siihen paikkaan ja äiti ja kaksi siskoani vietiin metsään. Kersantti heitti minut kuorma-auton lavalle ja ajoimme leiriin. Sen jälkeen olen kuulunut sissijoukkoon. Aluksi kantajana, myöhemmin tiedustelijana etulinjassa. Tämän vuoden taksvärkkikampanja tukee Sudanin lasten ja nuorten sopeuttamista takaisin kotiin, kouluun ja sukulaisten pariin, pois aseellisista joukoista ja yhteenotoista. 2 3

Keitä ovat lapsisotilaat? Heitä kutsutaan pikkusotilaiksi. Seitsemän vuotiaat ovat pienempiä kuin kiväärinsä. Heidän vastuunsa ei kuitenkaan ole pieni: tappaminen, kiduttaminen, raiskaaminen. Toisten tehtävänä on olla juoksupoikana sissileireillä, ruuan kantaminen tai partiointi. Heitä on maailman kaikilla kulmilla taistelemassa maansa tai henkensä edestä. Näille lapsille koti on liikkeellä oloa ja yhteisöelämä on sotilaselämää, missä veljet ja sisaret ovat aseveljiä ja -sisaria. Lapsisotilas on alle 15-vuotias henkilö, joka on rekrytoitu sotapalveluun vapaaehtoisesti tai pakolla. YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1989) pitää 15 vuoden rajaa pyykkinä lapsuuden ja aikuisuuden välillä. YK:n piirissä on useissa kansainvälisissä kokouksissa sovittu pyrkimyksestä saada 18 vuoden ikä ehdottomaksi rajaksi sotatoimiin osallistumiseen ja rekrytointiin. Lapsisotilaat ovat kuitenkin uusi ilmiö siinä mielessä, että suuret joukot teini-ikäisiä ja nuorempia on opetettu käyttämään suhteellisen kevyitä, moderneja tappoaseita. Heidät on myös otettu organisoituun sissitoimintaan ja pakotettu julmuuksiin. Myös huoltotehtävissä olevat lapset näkevät väkivaltaa ja ovat fyysiselle vaaralle alttiina, koska kuuluvat sotajoukkoihin. Nuorimmat ovat vasta viisivuotiaita, alastomia, ainoana vaatteenaan AK-47 rynnäkkökivääri olkapäällään. Lapsisotilaat ovat useimmiten köyhiä ja syrjäytyneitä, konfliktialueiden asukkaita, joiden vanhemmat ja sisarukset ovat joutuneet sodan jalkoihin. He tekivät meille kamalia asioita. Me hyökkäsimme yöllä kyliin, ei siis mihinkään sotilaskohteisiin, vaan kyliin. Hyökkäsimme yöllä ja ammuimme vain sokeasti kaikkea. 4 5

Miksi on lapsisotilaita? Kun lapset liittyvät vapaaehtoisesti aseellisiin joukkoihin, taustalla ovat syvät sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset syyt, jotka muutoinkin määräävät heidän elämästään. Äärimmäistä väkivaltaa kokeneet tai nähneet lapset pyrkivät kostamaan itsensä tai läheistensä puolesta. Pakolaisleirien nuoret liittyvät armeijaan valiten paremman huonoista vaihtoehdoista, päästäkseen avuttomuuden ja toivottomuuden tunteistaan. Sotajoukosta saattaa tulla perhe katulapselle tai maaseudun orvolle. Kavereiden painostus tai paikallisen komentajan taitavasti valitut sanat saattavat innostaa liittymään joukkoihin. Joidenkin perusteena on ideologia. Jotkut liittyvät vain säilyäkseen hengissä. Sissit antoivat Josélle kiväärin ja käskivät hänen ampua isänsä. Ensin José kieltäytyi, ja sissit alkoivat leikata hänen sormiaan poikki. Hän menetti neljä sormea, ennen kuin epätoivoissaan ampui isänsä. Sitten sissit pakottivat hänet liittymään joukkoonsa. José, Mohamed ja tuhannet heidän kaltaisensa lapset ovat joutuneet vastaavaan tilanteeseen. Heiltä on riistetty lapsuus ja heidät on pakotettu tekoihin, jotka vammauttavat heidät sekä henkisesti että ruumiillisesti ja joista he tulevat kärsimään koko loppuelämänsä. Mitä lapsisotilaat tekevät? Lapsisotilaiden kanssa on helppoa. Lapsia on helpompi käskyttää kuin aikuisia. He eivät jää ihmettelemään, vaan menevät kun käsketään. He ovat kooltaan niin pieniä, että vihollisen on vaikeampi osua heihin. Osa lapsista toimii joukkojen ruuanlaittajina ja kantajina, rakentaa leirejä ja kaivaa käymälöitä. Leireissä heitä käytetään vanginvartijoina, tyttöjä miessotilaiden seksiorjina ja palvelijoina. Lapsisotilaita käytetään miinanraivauksessa, koska heillä on pienemmät kädet ja tarkat silmät. Ennen suuria hyökkäyksiä lapset saatetaan huumata tai juottaa humalaan, jotta he kestävät paineet paremmin. 6 7

Missä on lapsisotilaita? Jäämeri 8 UNICEFin mukaan vuonna 1993 raportoitiin alle 15-vuotiaiden lasten taistelleen ainakin 24 aseellisessa yhteenotossa, ja näistä tyttöjen tiedetään samana vuonna osallistuneen kymmeneen aseelliseen yhteenottoon. Vuonna 1998 luvut olivat lähes kaksinkertaistuneet. Arvioiden mukaan maailmassa on tällä hetkellä noin 300.000 alle 18-vuotiasta lapsisotilasta. YK:n raportissa kerrotaan, että Sudanissa sotilaat vievät lapsia leireille. Monet heistä ovat Khartumin, Sudanin pääkaupungin katulapsia. Viranomaiset väittävät, että lasten kokoaminen leireihin on lastensuojelullinen toimenpide. Amnesty Internationalin mukaan lasten kohtelu on ala-arvoista, lapsia mm. piestään ja raiskataan. Armeija ja muut hallituksen joukot kidnappaavat lapsia ja lähettävät heidät joko Khartumin lähelle tai Kordofanin alueelle Länsi- Sudaniin, kertoo khartumilainen lakimies, joka työskentelee katolisessa Prokid-järjestössä. Lasten nimet muutetaan ja heidät pakotetaan rukoilemaan muslimien tavoin. Sotilaskoulutuksen jälkeen heidät palautetaan etelään taistelemaan omia heimolaisiaan vastaan. Lapsisotilaat eivät ole vain Afrikan tai Latinalaisen Amerikan ongelma. Alle 18-vuotiaita lapsisotilaita löytyy Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloistakin. Meksiko Lapsisotilaat Kursivoituna = alle 18-vuotiaat lapset Lihavoituna = alle 15-vuotiaat lapset Lähde: Rädda Barnen 12/98 Venäjä/Tsetsenia Jugoslavia/ Kosovo Turkki/ Azerbaidzan Kurdistan Tadzikistan Albania Irak/ Afganistan Kurdistan Atlantin valtameri Libanon Iran Intia/Kashmir Tyyni valtameri Israel Pakistan Bangladesh Burma(Myanmar) Algeria Eritrea Kambodza Sierra Filippiinit Sudan Leone Etiopia Liberia Brazzavillen Sri Lanka Kolumbia Somalia Papua-Uusi Kongo Uganda Guinea Ruanda Burundi Peru Kongon Indonesia/Itä-Timor Angola demokraattinen tasavalta entinen Zaire Intian valtameri 9

Sudan Noin 27 miljoonan ihmisen Sudan on Afrikan suurin, yli seitsemän kertaa Suomen kokoinen valtio. Sudanissa asuu lukuisia kansoja, kuten pohjoisen arabit, kivikautinen Nuba-vuoristokansa ja etelän kristityt afrikkalaiset. Sudania onkin sanottu sillaksi afrikkalaisen ja arabialaisen maailman välillä. Nimi Sudan tarkoittaa arabiaksi mustaa. Maantieteellisesti Sudan voidaan jakaa kolmeen osaan: pohjoisen aavikkoalue, Keski-Sudanin puoliaavikkomainen alue ja etelän savitasanko. Ilmasto on kuuma ja kuiva. Maailman pisin joki Niili kulkee maan läpi pohjoisesta etelään. Luonnonvaroiltaan maa on vauras, mutta kaikkia sen resursseja ei vielä tunneta. Maan sisäpoliittinen tilanne on erittäin epävakaa. Maan johdossa on armeija, jonka tarkoituksena on tehdä maasta islaminuskoinen valtio. Etelä-Sudanissa olevat sissijoukot kapinoivat kuitenkin jatkuvasti hallitusta vastaan. Sudanissa on ollut viime vuosien sisällissodan lisäksi jatkuvasti kuivuutta, nälänhätää ja pakolaisia. Sudanin demokraattinen tasavalta itsenäistyi Egyptin ja Iso-Britannian vallasta 1956 väkiluku: 27,3 miljoonaa pinta-ala: 2.376.000 km2 pääkaupunki: Khartum etniset ryhmät: arabit 40 %, dinkat 12 %, bejat 7 %, länsiafrikkalaiset 6 % kielet: arabia 60 %, englanti ja ranska kauppakielinä, 115 heimokieltä uskonnot: muslimit 60 %, kristityt 15 %, loput luonnonuskontoja harjoittavia lukutaito: miehistä 45 % ja naisista 13 % osaa lukea BKT 1992: 290 USD / asukas Libya Ts ad Keski- Afrikan tasavalta Zaire Egypti Khartum Uganda Etiopia Kenia Eritrea 10 11

Mitä pitäisi tehdä? Käytännön tasolla Ruotsin Pelastakaa lapset ry on tehnyt työtä eteläisessä Sudanissa. Joulukuussa 1997 se käynnisti hankkeen kotiuttaakseen, kuntouttaakseen ja sopeuttaakseen lapsisotilaita takaisin koteihinsa. Useat sadat nuoret on kotiutettu ensin kahteen keskukseen, joissa heille on järjestetty mm. psykososiaalisia tukipalveluja. Palatessaan kotiin lapset saavat mukaansa mm. koulutarvikkeita, moskiittoverkon ja saippuaa. Paikalliset työntekijät ja opettajat ovat saaneet koulutusta valmistella lasten paluuta ja myös jatkossa seurata heidän sopeutumistaan takaisin kotiin ja ympäröivään yhteisöön. Paluu kotiin on monelle vaikea. Välttämättä omaa perhettä ei enää ole, eikä tuttavia tai kyläläisiäkään. Lapsisotilaat voivat tuntea häpeää teoista, joissa ovat olleet mukana ja pelätä, että heitä ei enää hyväksytä yhteisön jäseneksi. Lapsisotilaista monikaan ei ole oppinut lukemaan tai päässyt kou- luun, joten he voivat tuntea itsensä kelvottomiksi yhteisön jäseniksi. Työ ei ole helppoa eikä tuloksia välttämättä nähdä heti. Eräs työntekijä kertookin ongelmista: Eräs pojista on edelleen todella huonossa kunnossa. Hänen täytyi tappaa useita ihmisiä. Hän on aggressiivinen, eristäytynyt ja todella vainoharhainen. Et todellakaan voi korottaa ääntäsi yhtään pojan seurassa tai hän ajattelee heti, että hänen kimppuunsa hyökätään. Kotiuttamishankkeesta on kuitenkin saatu hyviä tuloksia. Monet lapset ovat päässeet jälleen aloittamaan koulunkäynnin ja he osallistuvat perheen elannon hankintaan. Mutta apua tarvitaan edelleen ja siksi tämän vuoden taksvärkkikeräyksen varat kohdistetaan kotiuttamishankkeeseen. Taksvärkki ry:n tämän vuoden kumppanina on Ruotsin Pelastakaa lapset ry. 12 13

Ruotsin Pelastakaa lapset Rädda Barnen (RB) työskentelee lasten ja nuorten hyväksi. Järjes-tö haluaa puolustaa lasten oikeuksia terveyteen ja kehitykseen sekä taata mahdollisimman monelle lapselle hyvät elämisen lähtökohdat. Toiminta perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Järjestö toimii paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Se on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö, joka perustettiin 1919. Sillä on noin 92.000 jäsentä, 311 paikallisyhdistystä Ruotsissa sekä omaa palkattua henkilökuntaa 13 maassa neljässä eri maanosassa. Osallistuminen Taksvärkkiin Sudanin lapsisotilaiden kotiuttamishanke on Taksvärkin keräyskohde vuonna. Suomalaisissa kouluissa varoja kerätään tekemällä taksvärkki eli päivän verran työtä ja lahjoittamalla palkka Taksvärkkikeräykseen. Työpaikoilla voidaan tarjota työpaikka koululaisille ja opiskelijoille sekä osallistua itse listakeräykseen. Sinä voit järjestää keräyksen omassa oppilaitoksessasi tai työpaikallasi. Apua ja neuvoja saat Taksvärkki ry:n toimistosta puh. 09-701 4114 tai sähköpostitse taksvarkki@tsl.fi. Taksvärkkipäivän työ voi olla mitä tahansa: ikkunanpesua, toimistohommia, lastenhoitoa, puutarhatöitä, auton vahausta... Soita rohkeasti yrityksiin ja tarjoudu töihin! Moni on päässyt näyttämän kykynsä Taksvärkkipäivänä ja samalla löytänyt itselleen seuraavaksi kesäksi työpaikan. Yhteinen tempauspäivä on perjantai 17. syyskuuta, mutta oppilaitokset voivat valita muunkin lukujärjestykseensä paremmin soveltuvan päivän. Keräyslupa on voimassa toukokuuhun 2000 saakka. Esitteet, julisteet, oppimateriaali ja tekninen keräysmateriaali postitetaan suoraan ilmoittautuneille oppilaitoksille. Puolet maailman väestöstä on alle 18-vuotiaita. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on perusoikeuksia, joista tärkeimpiä ovat oikeus elämään, kehitykseen ja osallisuuteen. 14 15

Taksvärkki ry Taksvärkki ry on järjestö, joka tähtää kehitysmaiden lasten ja nuorten olojen parantamiseen. Se on vuodesta 1967 järjestänyt keräyksiä, joissa suomalaiset koululaiset lahjoittavat yhden työpäivän tulot kehitysmaiden koululaisten hyväksi. Näillä rahoilla Taksvärkki ry on mm. rakentanut kouluja kymmenille tuhansille lapsille Mosambikissa, auttanut katulapsia Nepalissa, toiminut lapsiseksiturismia vastaan Thaimaassa ja auttanut aids-orpoja Sambiassa. Rahallisen avun lisäksi taksvärkkikeräyksissä on olennaista kansainvälisyyskasvatus. Taksvärkki ry:n muodostavat seuraavat järjestöt: Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Nuorten Keskus ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto SAKKI ry, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry, Suomen Lukiolaisten Liitto ry, Suomen Rauhanliitto - YK-yh- distys ry, Suomen Sadankomitealiitto ry, Suomen Kauppaopiskelijoiden Liitto ry, Suomen Terveydenhuolto- ja Sosiaalialan Opiskelijoiden Liitto TERHOL ry, AKAVA ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry. Lisätietoja: Taksvärkki ry, Siltasaarenkatu 3 E, 00530 Helsinki. Puhelin 09-701 4114, fax 09-701 9452, email: taksvarkki@tsl.fi, kotisivut: http:// www.tsl.fi/taksvarkki. Tilinumero: 152130-101453. Taksvärkki ry kerää varoja Sudanin lapsisotilaiden kuntouttamiseen ja paluuseen takaisin koteihinsa, pois aseellisista joukoista ja yhteenotoista. 16