Ai niin! Nyt minä muistan!

0. Ai niin! Nyt minä muistan! Verbityypit 1 5 Verbin positiivinen ja negatiivinen preesens Paikansijat Partitiivi Kysyminen 8 0. Ai niin! Nyt minä muistan!

Aloitetaan! Harjoitus 1. a) Nämä asiat osaat jo! Lue dialogit ääneen parin kanssa. 1. Kaupan lihatiskillä Huomenta, otan puoli kiloa naudan jauhelihaa. Huomenta! Selvä. Se onkin aivan tuoretta, aamulla jauhettua. Tuleeko muuta? Lohi on nyt tarjouksessa. Ei muuta, kiitos. Tässä on nyt 525 grammaa. Otanko hieman pois? Ei tarvitse, se on ihan hyvä. Kiitos. Tässä, olkaa hyvä. Hyvää päivän jatkoa! 2. Menetkö tänään treeneihin? Moi Ali! Menetkö jalkapallotreeneihin tänään? Aika huono sää! Moi Nasim! Totta kai menen! Treenit ovat aina keskiviikkoisin. Pieni sade ei haittaa! Minä en tule tänään. Katson jalkapalloa televisiosta. Voi Nasim, olet oikea sohvaperuna. Nähdään huomenna! Moikka! 0. Ai niin! Nyt minä muistan! 9

3. Elokuvateatterissa Ali, missä sä oot? Kello on jo yli puoli kuusi, kohta 20 vaille. Anteeksi, että olen myöhässä. Bussi oli ihan täynnä. Kamala ruuhka! Okei okei! Mä olen sisällä. Istun melko edessä, rivillä 4. Meidän paikat ovat keskellä riviä. Nyt mainokset alkoivat, ja sali on pimeä. Minulla on lippu tässä puhelimessa, näen paikan siitä. Nyt täytyy juosta! Olen ihan kohta siellä. 4. Leila auttaa äitiä Leila, voitko vähän auttaa minua? Joo, äiti, odota. Laitan lelut pois. Kiitos kulta. Kamalasti kotitöitä! Minä autan. Mitä minun täytyy tehdä? Meidän täytyy siivota keittiö, pestä pyykkiä ja silittää vaatteita. Voi voi sentään. Selvä, äiti! Minä haluan silittää. Missä silitysrauta on? 10 0. Ai niin! Nyt minä muistan!

b) Kirjoita kolme kysymystä jokaisesta keskustelusta. Valitse kysymyssanoja laatikosta tai tee ko/kö-kysymys! Esimerkki. 1. Mitä Zahra ostaa kaupasta? Milloin hän käy kaupassa? Onko lihatiskin työntekijä nainen? Kysymyssanat ja ko/kö-kysymys ko/kö-kysymys Nasim pelaa jalkapalloa. Lihatiskin työntekijä on nainen. Pelaako Nasim jalkapalloa? Onko lihatiskin työntekijä nainen? 0. Ai niin! Nyt minä muistan! 11

Mikä? Mitkä? Mitä? Minkä? Minkä niminen? Minkä maalainen? Minkä ikäinen? Missä? Mistä? Mihin? Minne? Millä? Miltä? Mille? Kuka? Ketkä? Ketä? Kenen? Kenen kanssa? Kenestä? Keneen? Kenellä on? Kenelle? Millainen? = Minkälainen? Mihin aikaan? Milloin? Kuinka paljon? Kuinka monta? Mikä päivä tänään on? Mitkä kengät Leila laittaa retkelle? Mitä Ali ja Nasim syövät lounaalla? Minkä kanssa syöt riisiä? Minkä nimisessä elokuvateatterissa elokuva on? Minkä maalainen Zahra on? Minkä ikäinen Ali on? = Kuinka monta vuotta vanha Ali on? Missä he opiskelevat suomea? Mistä sinä olet kiinnostunut? Mistä ruoasta sinä pidät? Mihin Ali on menossa? Millä sinä menet keskustaan? Miltä lakritsi maistuu? Miltä ulkona tuoksuu? = Mille lakritsi maistuu? Mille ulkona tuoksuu? Kuka on Alin paras kaveri? Ketkä harrastavat jalkapalloa? Ketä sinä rakastat? Kenen tytär Leila on? Kenen kanssa opiskelet suomea? Kenestä Ali pitää paljon? Keneen Ali tutustui työharjoittelussa? Kenellä on punainen paita ja siniset farkut? Kenelle Zahra soittaa melkein joka päivä? Millainen sää on? Minkälainen sää on? Mihin aikaan elokuva alkaa? Milloin sataa lunta? Kuinka paljon litra maitoa maksaa? Kuinka monta kertaa viikossa jalkapallotreenit ovat? Kielioppi Verbityyppi 1 Perusmuoto loppuu: -Va, -Vä* -a tai -ä lähtee pois. Jos verbissä on konsonantti k, p tai t, se muuttuu minä, sinä-, me- ja te-muodossa. Jos verbi on negatiivinen, kaikki muodot ovat heikossa asteessa. LUKEA Minä luen kirjaa. Sinä luet kirjaa. Hän lukee kirjaa. Me luemme kirjaa. Te luette kirjaa. He lukevat kirjaa. 12 0. Ai niin! Nyt minä muistan!

Verbityyppi 2 Perusmuoto loppuu: -da -dä -da tai -dä lähtee pois. Hän-muoto on erilainen kuin verbityypissä 1: loppuun ei lisätä vokaalia. Konsonantit k, p ja t eivät muutu! SYÖDÄ Minä syön kakkua. Sinä syöt kakkua. Hän syö kakkua. Me syömme kakkua. Te syötte kakkua. He syövät kakkua. Verbityyppi 3 (+e-verbit) Perusmuoto loppuu: -la, -lä, -nä, -na, -sta, -stä, -ra, -rä -la, -lä, -nä, -na, -ra, -rä, -ta, -tä lähtee pois. Jos verbissä on konsonantti k, p tai t, se on vahva kaikissa muodoissa. Se on vahva myös negatiivisessa muodossa. KUUNNELLA Minä kuuntelen radiota. Sinä kuuntelet radiota. Hän kuuntelee radiota. Me kuuntelemme radiota. Te kuuntelette radiota. He kuuntelevat radiota. Verbityyppi 4 (t lähtee pois -verbit) Perusmuoto loppuu -Vta, -Vtä -t lähtee pois. Hän-muodossa on kaksi samaa vokaalia. Jos verbissä on konsonantti k, p tai t, se on vahva kaikissa muodoissa. Se on vahva myös negatiivisessa muodossa. PELÄTÄ Minä pelkään ukkosta. Sinä pelkäät ukkosta. Hän pelkää ukkosta. Me pelkäämme ukkosta. Te pelkäätte ukkosta. He pelkäävät ukkosta. Verbityyppi 5 (-tse-verbit) Perusmuoto loppuu: -ita -itä -ta lähtee pois. Konsonantit eivät koskaan muutu! TARVITA Minä tarvitsen apua. Sinä tarvitset apua. Hän tarvitsee apua. Me tarvitsemme apua. Te tarvitsette apua. He tarvitsevat apua. Verbityyppi 6 (-ne-verbit) ks. kappaleessa 9 *V = vokaali = a, e, i, o, u, y, ä, ö 0. Ai niin! Nyt minä muistan! 13

Harjoitus 2. Kerrataan verbityyppi 1! a) Taivuta verbit. KATSOA minä sinä hän me te he Muistatko nämä? kk : k pp : p tt : t ts = ei muutu! OTTAA minä sinä hän me te he OPPIA minä sinä hän me te he b) Kirjoita vihkoon samalla tavalla verbit KIRJOITTAA ja NUKKUA. 14 0. Ai niin! Nyt minä muistan!

c) Muistatko lisää tämän verbityypin verbejä? Kilpaile parin kanssa. Kumpi muistaa enemmän minuutin aikana? Kirjoita minä-muodot. Aika alkaa NYT! A B d) Tarkistakaa verbit yhdessä. Miten konsonantti muuttuu verbityypissä yksi? Mikä on sääntö? Tehkää sääntötaulu tai muistilappu luokkaan. 0. Ai niin! Nyt minä muistan! 15

Astevaihtelu verbityypissä 1 Jos verbissä on konsonantti k, p tai t, se muuttuu eri muodoissa. Verbityypissä 1 vahva aste on perusmuodossa, hän- ja he-muodoissa. Heikko aste on minä-, sinä-, me- ja te-muodoissa ja kaikkien persoonien negatiivisessa muodossa. Tutki taulukkoa. VAHVA HEIKKO NUKKUA hän nukkuu he nukkuvat KK : K minä nukun, sinä nukut, hän nukkuu me nukumme, te nukutte, he nukkuvat en nuku, et nuku, hän ei nuku, emme nuku, ette nuku, he eivät nuku Nuku hyvin! OPPIA hän oppii, he oppivat PP : P opin, opit, hän oppii opimme, opitte, he oppivat en - et - hän ei - emme - ette - he eivät opi Milloin sinä opit lukemaan? OTTAA hän ottaa, he ottavat TT : T otan, otat, hän ottaa, otamme, otatte, he ottavat en - et - hän ei - emme - ette - he eivät ota Otatko lisää kahvia? HAKEA K : - haen, haet, hän hakee, haemme, haette, he hakevat en - et - hän ei - emme - ette - he eivät hae Nasim hakee maitoa kaupasta. LEIPOA P : V leivon, leivot, hän leipoo, leivomme, leivotte, he leipovat en - et - hän ei - emme - ette - he eivät leivo Zahra ja Leila leipovat yhdessä. LÄHTEÄ T : D lähden, lähdet, hän lähtee, lähdemme, lähdette, he lähtevät en - et - hän ei - emme - ette - he eivät lähde Lähdettekö tänään kuntosalille? 16 0. Ai niin! Nyt minä muistan!

ANTAA NT : NN annan, annat, hän antaa, me annamme, te annatte, he antavat en - et - hän ei - emme - ette - he eivät anna Annatko usein kukkia lahjaksi? YMMÄRTÄÄ RT : RR ymmärrän, ymmärrät, hän ymmärtää, ymmärrämme, ymmärrätte, he ymmärtävät en - et - hän ei - emme - ette - he eivät ymmärrä Sinä ymmärrät hyvin suomea. PUHALTAA LT : LL puhallan, puhallat, hän puhaltaa, me puhallamme, te puhallatte, he puhaltavat en - et - hän ei - emme - ette - he eivät puhalla. Minä puhallan kynttilät! ONKIA NL : NG ongin, ongit, hän onkii, ongimme, ongitte, he onkivat en - et - hän ei - emme - ette - he eivät ongi Ongitko kesäisin? KÖMPIÄ MP : MM kömmin, kömmit, hän kömpii, kömmimme, kömmitte, he kömpivät en - et - hän ei - emme - ette - he eivät kömmi Mihin aikaan kömmit ylös tänä aamuna? Harjoitus 3. Kerrataan negatiivinen muoto verbityypissä 1! a) Taivuta verbit negatiivisessa muodossa. KATSOA minä sinä hän me te he 0. Ai niin! Nyt minä muistan! 17

OTTAA minä sinä hän me te he OPPIA minä sinä hän me te he Ai niin, nyt muistan: en, et, ei, emme, ette, eivät. Vain ei muuttuu. Verbistä tulee vain vartalo. Se tehdään aina minä-muodosta: -n pois! Otan lisää kakkua, -n pois, en ota lisää kakkua! b) Kirjoita vihkoon samalla tavalla verbien KIRJOITTAA ja NUKKUA negatiiviset muodot. c) Kirjoittakaa pienille papereille tai post it -lapuille 15 20 verbityypin 1 verbiä perusmuodossa. Vaihtakaa pinot toisen ryhmän kanssa. Sitten pelataan! Nosta yksi verbi ja heitä noppaa. Noppa kertoo, mitä sinun täytyy sanoa. = minä-muoto: minä luen = negatiivinen minä-muoto: minä en lue = ko/kö-kysymys: Luetko sinä suomenkielistä kirjaa? = he-muoto: He lukevat oppikirjan kappaletta 1. = kysymys: Miksi sinä et lue sanomalehteä? = pitkä lause: Minä luen kirjaa sohvalla koulun jälkeen lapsen kanssa. 18 0. Ai niin! Nyt minä muistan!

Harjoitus 4. Muodostakaa 3 5 opiskelijan ryhmät. Jokainen ryhmä valitsee yhden verbin: rakastaa, odottaa, kirjoittaa, lukea, auttaa. Kirjoittakaa verbi keskelle isoa paperia. Sitten piirtäkää tai leikatkaa lehdestä kuvia, jotka liittyvät tähän verbiin. Kirjoittakaa, mitä sanat ovat suomeksi. Missä muodossa sanat ovat näiden verbien jälkeen? Esimerkki. Rakastaa - äitiä, vaimoa, lapsia, Suomea... Harjoitus 5. Kuuntele ensin ja sitten lue Juhan ja Alin keskustelu parin kanssa. Keskustelussa on paljon partitiivimuotoja, -a, -ta ja tta. Etsi ja alleviivaa ne. Milloin tarvitset tätä muotoa? Juha: Mä syön aina liikaa popcornia leffassa. Voi voi sentään. Ali: Minä otin vain pari kourallista. Sinä söit siis melkein kaikki itse, yli kaksi litraa! Juha: Nyt minulla on huono olo. En osta enää ikinä popcornia enkä karkkia leffaan. Sinun täytyy auttaa minua, että muistan tämän ensi kerralla. Ali: Joo, muistutan sinua. Istutaanko hetki? Tai haluaisitko juoda vettä? Mä voin hakea. Juha: Ei, en tarvitse. Raitis ilma auttaa. Mihin aikaan sun bussi menee? Mä olen pyörällä. Ali: Se meni viisi minuuttia sitten eli seuraava menee vartin kuluttua. Juha: Mä odotan sun kanssa, ja ajan sitten kotiin. Onpa täällä pimeää! Minulla ei ole pyörässä lamppua. Se on taas rikki. Toivottavasti en saa sakkoa! 0. Ai niin! Nyt minä muistan! 19

Partitiivi Tarvitset tätä suomen kielen muotoa: kun sanan edessä on numero (ei yksi): Ryhmässä on 12 opiskelijaa ja yksi opettaja. kun jotakin ei ole: Leilalla ei ole puhelinta. monien verbien kanssa: Nasim katsoo jalkapalloa televisiosta. katsoa, puhua (kieltä), odottaa, rakastaa, ajatella, opiskella, pelata, pelätä, inhota, häiritä, harrastaa seuraavien pikkusanojen kanssa: monta, vähän = hieman, puoli, pari... Miten sanat muuttuvat? 1. Sanan lopussa on yksi vokaali, mutta ei -e. opiskelija + a Kuinka monta opiskelijaa ryhmässä on? ruisleipä + ä Syötkö ruisleipää? 2. Sanan lopussa on kaksi vokaalia. kotimaa + ta Nasim kaipaa entistä kotimaata, Afganistania. pää + tä Voi voi, päätä särkee! Huomaa! Jos nimi loppuu konsonanttiin, lisätään i ennen partitiivin päätettä. 3. Sanan lopussa on konsonantti. puhelin + ta Miksi Leilalla ei ole puhelinta? kieli (vartalo: kiel-) + tä Mitä kieltä sinä puhut kotona? muita sanoja: nuori Æ nuorta, vuori Æ vuorta, suuri Æ suurta, saari Æ saarta, pieni Æ pientä, sieni Æ sientä... 4. Sanan lopussa on vokaali -e. tietokone + tta Käytän tietokonetta joka päivä. käärme + ttä Suomessa elää vain kaksi käärmettä, kyykäärme ja rantakäärme. 20 0. Ai niin! Nyt minä muistan!

Harjoitus 6. Mitä sinulla on ja mitä sinulla ei ole? Valitse yksi matkakohde ja lue, mitä tavaroita otat sinne mukaan. Älä kerro kohdetta parille! Pari kysyy sinulta ja sinä vastaat, kunnes hän arvaa, mihin sinä matkustat. Sitten pari valitsee kohteen ja sinä kysyt! Esimerkki. Ai niin! Mihin-muoto! Sillä on kolme päätettä: -Vn, -hvn ja -seen. Onko sinulla uimapuku? Ei, minulla ei ole uimapukua. Onko sinulla englannin kielen sanakirja? Joo, minulla on. Ahaa! Sinä matkustat Lontooseen! Oikein. Nyt on minun vuoro arvata! TUKHOLMA huvipuistoranneke aurinkolasit* laivalippu passi Tukholman kartta KANARIANSAARET* uimapuku aurinkolasit* passi lentolippu aurinkorasva MOSKOVA passi ja viisumi lentolippu aurinkolasit* 2000 ruplaa venäjän kielen sanakirja TAMPERE aurinkolasit* 300 euroa huvipuistoranneke junalippu tuliaiset* HAVAIJI aurinkolasit* bikinit* passi englannin kielen sanakirja lentolippu * aurinkolasit - ei ole aurinkolaseja * tuliaiset - ei ole tuliaisia * Kanariansaaret - Mihin? Kanariansaarille * bikinit - ei ole bikineitä 0. Ai niin! Nyt minä muistan! 21

Harjoitus 7. Missä olet? Mistä et pidä? Mihin menet? Luokan taulun keskelle piirretään viiva. Jokainen opiskelija kirjoittaa taululle vasemmalle puolelle yhden epämukavan paikan ja oikealle puolelle yhden mukavan paikan. Esimerkiksi hammaslääkäri ja koti. Sitten kirjoitetaan lauseet omaan vihkoon. Kirjoita ainakin kolme lausetta! Esimerkki. Minä olen hammaslääkärissä. En pidä hammaslääkäristä! Nyt menen kotiin! Minä olen virastossa. En pidä virastosta! Nyt menen ravintolaan! Olla + missä? Pitää + mistä? Mennä + mihin? Lopuksi jokainen opiskelija lukee lauseet pienessä ryhmässä. Esimerkki. Minä olen hammaslääkärissä. En pidä hammaslääkäristä. Nyt menen kotiin. Harjoitus 8. a) Verbityyppi 2 on helppo tunnistaa ja muodostaa, eikä siinä ole astevaihtelua. Nyt tavut ovat sekaisin. Muodosta tavuista 10 verbiä. NEL DÄ DÄ U DA SAA DA DA DÄ KÄY JUO UI SOI DA TUO MOI MYY KO PI DA SYÖ DA OI DA 1. - 2. - 3. - 4. - 5. - 6. - 7. - 8. - 9. - - - 10. - - - 22 0. Ai niin! Nyt minä muistan!

b) Lisää kysymyksiin sopiva verbi a-kohdasta ja kysy sitten parilta. 1. Mistä sinä? 2. ko opettajat liikaa harjoituksia? 3. kö usein saunassa? 4. Mitä sinä syntymäpäivälahjaksi? 5. ko sinulla aamulla herätyskello vai kännykkä? 6. Mitä sinä voit ja, kun olet flunssassa? 7. Missä haluat, uimahallissa vai meressä? 8. Mitä ihmiset kirpputorilla? 9. Mitä haluaisit Suomeen kotimaastasi? Harjoitus 9. a) Taivuta verbit. Kerrataan verbityyppi 3! Muistatko nämä? nn : nt t : tt sk = ei muutu! OPISKELLA minä sinä hän me te he KUUNNELLA minä sinä hän me te he AJATELLA minä sinä hän me te he 0. Ai niin! Nyt minä muistan! 23

b) Kirjoita vihkoon samalla tavalla verbit OLLA ja TULLA. c) Kirjoita negatiiviset lauseet vihkoon seuraavista verbeistä: KUUNNELLA, AJATELLA, OPISKELLA, OLLA, TULLA. Esimerkki. Minä en kuuntele rock-musiikkia, vaan minä kuuntelen klassista musiikkia. d) Lue virkkeet parille. Miten konsonantti muuttuu verbityypissä kolme? Mikä on sääntö? Tehkää sääntötaulu tai muistilappu luokkaan. Astevaihtelu verbityypissä 3 Konsonantit k, p ja t muuttuvat myös verbityypissä 3 ja 4. Molemmissa heikko aste on perusmuodossa, ja muissa persoonamuodoissa ja negatiivisessa muodossa on vahva aste. Tässä taulukossa on esimerkkejä verbityypistä 3. Huomaa, että jotkut muodot ovat harvinaisia. Ne on merkitty tähdellä. VAHVA HEIKKO KK : K Yleiskielessä verbejä ei ole. On verbejä, joissa konsonantti ei muutu, esimerkiksi rukoilla. TAPELLA PP : P minä tappelen, sinä tappelet, hän tappelee, me tappelemme, te tappelette, he tappelevat en et hän ei emme ette he eivät tappele Miksi te aina tappelette? AJATELLA T : TT ajattelen, ajattelet, hän ajattelee, ajattelemme, ajattelette, he ajattelevat en et hän ei emme ette he eivät ajattele Nyt olen niin väsynyt, että en ajattele mitään! 24 0. Ai niin! Nyt minä muistan!

JUOSTA - : K juoksen, juokset, hän juoksee juoksemme, juoksette, he juoksevat en et hän ei emme ette he eivät juokse Ali juoksee bussiin. Nasim ei juokse, koska hänellä on jalka kipeä. - V : P Verbejä ei ole. On verbejä, joissa konsonantti ei muutu, esimerkiksi kävellä. VALEHDELLA D : T valehtelen, valehtelet, hän valehtelee valehtelemme, valehtelette, he valehtelevat en et hän ei emme ette he eivät valehtele Minä en valehtele koskaan. KUUNNELLA NN : NT kuuntelen, kuuntelet, hän kuuntelee kuuntelemme, kuuntelette, he kuuntelevat en et hän ei emme ette he eivät kuuntele Millaista musiikkia sinä kuuntelet? ASKARRELLA RR : LT askartelen, askartelet, hän askartelee askartelemme, askartelette, he askartelevat en et hän ei emme ette he eivät askartele Leila askartelee melkein joka päivä. - LL : LT Verbejä ei ole. RANGAISTA NG : NK rankaisen, rankaiset, hän rankaisee rankaisemme, rankaisette, he rankaisevat en et hän ei emme ette he eivät rankaise Miten vanhemmat rankaisevat lasta? OMMELLA MM : MP ompelen, ompelet, hän ompelee ompelemme, ompelette, he ompelevat en et hän ei emme ette he eivät ompele Alin hyvä kaveri Ahmed ompelee kaikkea: verhoja, vaatteita ja pöytäliinoja. 0. Ai niin! Nyt minä muistan! 25

d) Muistatko lisää verbityypin 3 verbejä? Puhu parin kanssa. Kumpi muistaa enemmän minuutin aikana? Ensin sinä puhut ja pari ottaa aikaa ja laskee, kuinka monta sinä sanot. Sitten vaihdatte osia. A B Harjoitus 10. a) Taivuta verbit. Kerrataan verbityyppi 4! Nämä kaksi menevät aina sekaisin! PELATA minä sinä hän me te he PELÄTÄ minä sinä hän me te he SIIVOTA minä sinä hän me te he 26 0. Ai niin! Nyt minä muistan!

b) Taivuta vihkoon verbit PELÄTÄ ja PELATA negatiivisessa muodossa. Kirjoita myös, mitä sinä et pelkää ja mitä sinä et pelaa. c) Kysy muilta ryhmän opiskelijoilta, mitä he pelkäävät ja mitä he pelaavat. Nimi Mitä sinä pelkäät? Mitä sinä pelaat? 0. Ai niin! Nyt minä muistan! 27

Astevaihtelu verbityypissä 4 Astevaihtelu on samanlainen kuin verbityypissä 3: heikko aste perusmuodossa, ja muissa persoonamuodoissa ja negatiivisessa muodossa on vahva aste. Tässä taulukossa on esimerkkejä verbityypistä 4. Huomaa, että jotkut muodot ovat harvinaisia. Ne on merkitty tähdellä. VAHVA HEIKKO TYKÄTÄ KK : K minä tykkään, sinä tykkäät, hän tykkää, me tykkäämme, te tykkäätte, he tykkäävät en et hän ei emme ette he eivät tykkää Kaikki opiskelijat tykkäävät suomen kieliopista. JUMPATA PP : P jumppaan, jumppaat, hän jumppaa, jumppaamme, jumppaatte, he jumppaavat en et hän ei emme ette he eivät jumppaa Zahra ja Leila jumppaavat joka aamu. MITATA T : TT mittaan, mittaat, hän mittaa mittaamme, mittaatte, he mittaavat en et hän ei emme ette he eivät mittaa Terveydenhoitaja mittaa, kuinka pitkä Leila on. PELÄTÄ - : K pelkään, pelkäät, hän pelkää pelkäämme, pelkäätte, he pelkäävät en et hän ei emme ette he eivät pelkää Minä en pelkää mitään! TAVATA V : P tapaan, tapaat, hän tapaa tapaamme, tapaatte, he tapaavat en et hän ei emme ette he eivät tapaa Me tapaamme elokuvateatterissa. 28 0. Ai niin! Nyt minä muistan!

KADOTA D : T katoan, katoat, hän katoaa katoamme, katoatte, he katoavat en et hän ei emme ette he eivät katoa Bussikortti ja avaimet katoavat helposti. RYNNÄTÄ NN : NT ryntään, ryntäät, hän ryntää ryntäämme, ryntäätte, he ryntäävät en et hän ei emme ette he eivät ryntää Keväällä lehmät ryntäävät ulos laitumelle. VERRATA RR : RT vertaan, vertaat, hän vertaa vertaamme, vertaatte, he vertaavat en et hän ei emme ette he eivät vertaa Ennen kuin ostan uuden puhelimen, minä vertaan kahta hyvää vaihtoehtoa internetissä. VALLATA LL : LT valtaan, valtaat, hän valtaa valtaamme, valtaatte, he valtaavat en et hän ei emme ette he eivät valtaa Uutisissa kerrottiin, että armeija valtaa kaupungin takaisin. HANGATA NG : NK hankaan, hankaat, hän hankaa hankaamme, hankaatte, he hankaavat en et hän ei emme ette he eivät hankaa Nasim on tarkka siivooja. Hän hankaa hellan puhtaaksi. KAMMATA MM : MP kampaan, kampaat, hän kampaa kampaamme, kampaatte, he kampaavat en et hän ei emme ette he eivät kampaa Aamuisin Zahra kampaa Leilan hiukset, koska ne ovat pitkät ja aina takussa. 0. Ai niin! Nyt minä muistan! 29

Harjoitus 11. Lue ääneen pieni runo. Mikä on verbityypin 5 verbi? Ympyröi se. Mistä tunnistat tämän verbityypin? Sano heti jos minä häiritsen, hän sanoi astuessaan ovesta sisään, niin minä lähden saman tien pois. Sinä et ainoastaan häiritse, minä vastasin, sinä järkytät koko minun olemustani. Tervetuloa. Eeva Kilpi Harjoitus 12. Kirjoita lauseet. Ajattele tarkasti, mikä on hyvä sanajärjestys. Sanat ovat sekaisin! 1. LUKITA - POLKUPYÖRÄ - JUHA 2. LEILA - KAUPPA - HEDELMÄ (mon.) - PUNNITA 3. JALKAPALLOKENTTÄ - SIJAITA - MISSÄ 4. ZAHRA - OSTAA - ENNEN KUIN - HARKITA - AINA 5. TARVITA - HARJOITUS - TE - LISÄÄ 6. HALLITA - ME - JO - TÄMÄ ASIA (mon.) 30 0. Ai niin! Nyt minä muistan!

Harjoitus 13. Kysy ryhmän opiskelijoilta, mitä he tekevät usein tai mitä he eivät tee koskaan. Vastaa ensin itse. Nimi Mitä sinä teet usein? Mitä sinä et tee koskaan? Zahra Minä siivoan tosi usein. Minä en koskaan juo olutta. 0. Ai niin! Nyt minä muistan! 31

1. Kiva nähdä pitkästä aikaa! Itsestä kertominen Verbin aikamuodot: Imperfekti ja perfekti Ääntäminen: Diftongeja 32 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa!

Aloitetaan! Kerro jotakin itsestäsi! Kuka olet, mistä tulit Suomeen ja niin edelleen. Minä olen Zahra. Olen kurdilainen ja olen kotoisin Irakista, Mosulista. Tulin Suomeen puolitoista vuotta sitten. Verbit kirjoittaa kuunnella lukea pelata oppia rakastaa tehdä tavata 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa! 33

muuttaa odottaa nauraa nukkua unohtaa stressata syntyä tutustua auttaa harrastaa käydä 34 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa! kiinnostaa

1. Kiva nähdä pitkästä aikaa! Minä olen Ali Hussein Ibrahim. Rakastan jalkapalloa ja Suomea. Entisessä kotimaassa Somaliassa pelasin joka päivä jalkapalloa kaverien kanssa. Me pelasimme rannalla ja sitten kävimme meressä uimassa. Meri oli viileä. Suomessa meri on aina kylmä. En voi uida Itämeressä, jos lähellä ei ole saunaa! Käyn usein uimahallissa hyvän kaverini Juhan kanssa. Olen asunut Suomessa melkein tasan yhden vuoden, ja haluan asua Turussa ikuisesti. Viime keväänä olin työharjoittelussa urheilukaupan varastossa. Se oli hyvä kokemus. Paras asia oli, että tapasin Marin. Hän on tosi mukava nuori nainen. Hän ja Juha ovat minun parhaat suomalaiset kaverit! Minä olen Zahra. Olen kurdi ja olen kotoisin Irakista, Mosulista. Tulin Suomeen noin puolitoista vuotta sitten tyttöni Leilan kanssa. Mieheni on vielä kotimaassa, koska hänellä on oma firma. Hän on kuljettaja. Minun ammatti on kirjanpitäjä, tai oikeastaan oli. Nyt olen opiskelija. Viime vuonna opiskelin suomea, yhteiskuntatietoa, tietotekniikkaa ja matematiikkaa. Kurssilla puhuin, kirjoitin, kuuntelin ja luin joka päivä viisi tuntia. Sitten vielä tein kotona tehtäviä. Olin väsynyt ja pää oli usein kipeä. Minä ajattelin, että Leila oppi suomea nopeasti ja helposti ja minä opin tosi hitaasti. 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa! 35

Olen Nasim Heidari. Olen asunut täällä Raisiossa kohta puoli vuotta. Muutimme tänne vaimoni Fatiman kanssa vastaanottokeskuksesta. Siellä me asuimme melkein vuoden. Ensin odotimme kurssia kolme kuukautta. Opiskelimme suomea puhelimella, katsoimme televisiota ja kuuntelimme radiota. Kävimme oppitunnilla kerran viikossa. Nauroimme paljon suomen kielen sanoille. Nyt osaamme jo aika hyvin suomea, ja elämä on helpompaa kuin ennen. Silloin nukuin usein huonosti, unohdin asioita ja stressasin kaikkea. Nyt en enää stressaa! Meillä on nyt pieni vauva. Hän syntyi maaliskuussa. Hänen nimi on Esmail. Mä oon Juha, turkulainen nuori mies. Mä opiskelen Turun yliopistossa suomea ja englantia. Opiskelun kautta mä tutustuin Aliin. Olen auttanut häntä suomen puhekielen kanssa. Se on mielenkiintoista hommaa: olen opiskellut suomea jo kolme vuotta yliopistossa, mutta en ole ymmärtänyt, kuinka vaikea ja kummallinen suomen kieli joskus on! Ali on mun hyvä kaveri. Ennen kävin yksin uimahallissa ja kuntosalilla, mutta nykyään me käydään monissa paikoissa yhdessä Alin kanssa. Olen harrastanut partiota lapsesta asti ehkä se kiinnostaa pian Aliakin! 36 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa!

KYSYMYKSET Zahra 1. Milloin ja mistä Zahra tuli Suomeen? 2. Tuliko hän Suomeen yksin? 3. Mitä Zahra teki suomen kurssilla viime vuonna? Ali 1. Mitä Ali tykkää tehdä? 2. Kuka on Juha? 3. Missä Ali tapasi Marin? Nasim 1. Missä Nasim asuu? 2. Millainen perhe Nasimilla on? Juha 1. Mitä Juha opiskelee yliopistossa? 2. Mitkä ovat Juhan harrastukset? 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa! 37

Harjoitus 1. Sulje kirja ja kerro parille, mitä muistat kirjan henkilöistä. Sanat Zahra yhteiskuntatieto joka päivä ajatella (minä ajattelin) oppia (hän oppi) helppo (helposti) hidas (hitaasti) Nasim kohta aika hyvin helppo (helpompaa) ennen unohtaa (minä unohdin) stressata (minä stressasin) Ali entinen (entisessä) ikuinen (ikuisesti) kokemus paras (yks. paras, mon. parhaat) Juha tutustua (minä tutustuin) homma (hommaa) kummallinen partio (partiota) lapsesta asti 38 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa!

Harjoitus 2. a) Lue ääneen parin kanssa, mitä Zahra, Ali ja Nasim kertovat itsestään. Tutkikaa, missä muodossa nämä tutut verbit ovat: tulla, olla, opiskella, puhua, kirjoittaa, kuunnella, lukea, tehdä, ajatella, oppia, pelata, käydä, tavata, muuttaa, nauraa, nukkua b) Kirjoita puuttuvat muodot taulukkoon. Voit etsiä ne kappaleen tekstistä! PERUSMUOTO JA VERBI- TYYPPI PREESENS nyt, tänään, tavallisesti, aina, joka päivä... IMPERFEKTI ennen, aikaisemmin, kolme vuotta sitten, viime vuonna, viime kesänä... 1. tulla 3 minä tulen minä tulin 2. olla 3 minä olen minä olin 2. opiskella minä opiskelen, me opiskelemme 3. puhua minä puhun 4. kirjoittaa minä kirjoitan 5. kuunnella minä kuuntelen, me kuuntelemme 6. lukea minä luen 7. tehdä minä teen 8. ajatella minä ajattelen 9. oppia minä opin 10. pelata minä pelaan, me pelaamme 11. käydä minä käyn, me käymme 12. tavata minä tapaan 13. muuttaa me muutamme 14. nauraa me nauramme 15. nukkua minä nukun 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa! 39

c) Puhu parin kanssa, miten verbit muuttuvat, kun aikamuoto muuttuu. Minä puhun, minä puhuin. Tässä tulee i lisää. Ahaa! I niin kuin imperfekti, menneisyys, mennyt aika, oli-muoto! Esimerkki. minä puhun Æ minä puhuin minä tulen Æ minä tulin Tässä on i lisää u:n jälkeen Tässä e menee pois ja i tulee Imperfekti 1. Konsonantti muuttuu aina samalla tavalla kuin preesens-muodossa. Ahaa! Imperfektissä konsonantti on sama kuin preesensmuodossa: Minä nukun. Minä nukuin. Helppoa! 2. Vokaali e menee aina pois, i tulee tilalle: lähden - lähdin (verbityyppi 1) menen - menin (verbityyppi 3, kaikki verbit tässä verbityypissä) valitsen - valitsin (verbityyppi 5, kaikki verbit tässä verbityypissä) 3. Verbityypissä 2 otetaan ensimmäinen vokaali pois ja lisätään i: syön - söin saan - sain teen - tein voin - voin Huomaa! Kun verbissä on i ennen persoonapäätettä, i ei muutu. Tämä voi olla verbityypissä 1 ja 2: leikkiä - leikin, uin - uin. Preesens on samanlainen kuin imperfekti! 40 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa!

4. Verbityypissä 4 tulee aina -si: haluatte - halusitte hän siivoaa - hän siivosi hän haluaa - hän halusi Huomaa! Yksi a menee aina pois ja tilalle tulee -si. Kun verbin hän-muodossa on kolme vokaalia peräkkäin, kaksi a:ta menee pois! 5. Verbityypissä 1 on paljon erilaisia muutoksia, mutta opit ne helposti, kun katsot ja kuuntelet tarkasti, millaisia vokaaleja ja kuinka monta tavua verbissä on: a) puhun - puhuin, asun - asuin, tutustun - tutustuin, kutsun - kutsuin... b) katson - katsoin, sanon - sanoin, kerron - kerroin, aion - aioin... c) kysyn - kysyin, myöhästyn - myöhästyin, täytyy - täytyi... d) pidän - pidin, yritän - yritin, keitän - keitin... e) kirjoitan - kirjoitin, odotan - odotin, otan - otin... f) maksan - maksoin, ajan - ajoin, annan - annoin g) ymmärrän - ymmärsin, piirrän - piirsin, käännän - käänsin, tiedän - tiesin... Harjoitus 3. Harjoitelkaa verbityypin 1 erilaisia imperfektimuotoja. Puhukaa 2 4 opiskelijan ryhmässä. Sanokaa vuoron perään verbin kolme muotoa: minä, sinä ja hän. Muistakaa astevaihtelu! 1. U Æ UI puhua - puhuin, puhuit, hän puhui asua tutustua kutsua istua kaatua 2. O Æ OI katsoa - katsoin, katsoit, hän katsoi sanoa toivoa leipoa rikkoa aikoa 3. Y Æ YI kysyä - kysyin, kysyit, hän kysyi myöhästyä eksyä syntyä kääntyä keskittyä 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa! 41

4. A - AA Æ A - OI ajaa - ajoin, ajoit, hän ajoi maksaa laulaa auttaa antaa alkaa 5. Ä, A Æ I yrittää - yritin, yritit, hän yritti keittää kirjoittaa odottaa pitää vetää 6. T Æ SI ymmärtää - ymmärsin, ymmärsit, hän ymmärsi tietää löytää lentää kääntää rakentaa Harjoitus 4. Suunnitelmat toteutuivat! Kirjoita alleviivatut verbit mallin mukaan imperfektissä. Esimerkki. Tänään opiskelen ahkerasti: luen, lasken ja harjoittelen. Eilen opiskelin ahkerasti: luin, laskin ja harjoittelin. SIIVOTA Æ SIIVOAN Æ SIIVOSIN PELATA Æ hän PELAA Æ hän PELASI 1. Siivouspäivänä minä siivoan koko asunnon: Minä harjaan, tamppaan, moppaan, korjaan, pyykkään ja pakkaan. Sitten kutsun ystävät kylään! Siivouspäivänä minä siivosin koko asunnon. Minä. 2. Alilla on aktiivinen viikonloppu. Hän pelaa jalkapalloa, treenaa kuntosalilla, tapaa ystäviä ja lepää. Alilla oli aktiivinen viikonloppu. Hän. 42 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa!

AUTTAA Æ hän AUTTAA Æ hän AUTTOI Huomaa! Hän-muodossa kaksi A:ta menee pois ja tilalle tulee OI. 3. Leila auttaa äitiä keittiössä. Hän antaa, kaataa, paistaa, laulaa, nauraa ja maistaa. Leila auttoi äitiä keittiössä. Hän. OPISKELLA Æ he OPISKELEVAT Æ he OPISKELIVAT 4. Zahra ja Nasim opiskelevat koko viikonlopun, koska maanantaina on iso testi. He lukevat oppikirjaa, tekevät harjoituksia, kuuntelevat oppikirjan kappaleita ja harjoittelevat sanoja yhdessä. Zahra ja Nasim opiskelivat koko viikonlopun, koska maanantaina oli iso testi. He.. 5. Juha on viikonloppuna mummolassa. Hän tekee pihatöitä, hakkaa puita ja lämmittää saunan. Hän myös käy mummon kanssa hautausmaalla ja vie kukkia vaarin haudalle. Juha oli viikonloppuna mummolassa. Hän. 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa! 43

Kolme tärkeää verbiä Nämä täytyy oppia ulkoa! KÄYDÄ TEHDÄ NÄHDÄ minä käyn kävin minä teen tein minä näen näin sinä käyt kävit sinä teet teit sinä näet näit hän käy kävi hän tekee teki hän näkee näki me käymme kävimme me teemme teimme me näemme näimme te käytte kävitte te teette teitte te näette näitte he käyvät kävivät he tekevät tekivät he näkevät näkivät Harjoitus 5. Kysy ryhmän opiskelijoilta, missä he kävivät lomalla ja mitä he tekivät viikonloppuna. Nimi Missä kävit viime lomalla? Mitä näit siellä? Mitä teit viime viikonloppuna? 44 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa!

Harjoitus 6. Kuuntele, mitä Juhan mummo Bertta muistelee. Hän kertoo elämästä Suomessa 1950-luvulla. a) Kirjoita puuttuvat verbit. Ennen elämä oli ihan erilaista kuin nykypäivänä. Ei ollut koulutaksia tai bussia. Vanhemmilla ei ollut autoa. Talvella minä 1) kouluun ja muina vuodenaikoina menin kävellen, vaikka matkaa oli melkein 10 kilometriä! Meillä ei ollut pyörää, koska se oli liian kallis hankinta. Koulussa oli melkein joka päivä puuroa. Ei ollut pinaattilettuja, pastaa tai lihapullia, eikä ainakaan mitään salaattia. En minä ymmärrä tällaisia nykyajan höpötyksiä. Peruna ja puuro ovat oikeita ruokia! Ja voisilmä! Kyllähän nämä Juhalle maistuvat, mutta nuo pienemmät lapsenlapset, Leevi ja Ada - he 2) syödä keitettyjä perunoita ollenkaan. Tee mummi ranskalaisia, he 3). Entä koulu sitten? Minulla oli ankara opettaja. Hänen nimi oli Siiri Väntänen. Monet oppilaat 4) häntä. Erästä oppilasta, Tapania, hän 5) sormille karttakepillä. Tapsa oli aikamoinen hulivilipoika. Aina ongelmissa. Hän 6) koskaan kotitehtäviä, ja siksi hän myös 7) usein luokan nurkassa. 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa! 45

Lapset 8) kännyköillä. Leikimme ulkona ja 9) kotitöissä. Kävimme usein kylässä naapureilla. Iltaisin 10) äidin ja isän kanssa tai kuuntelimme radiota. Myöhemmin meille tuli televisio, ja voi sentään, miten hyviä elokuvia me 11)! Ne oli mustavalkoisia. On mukavaa, että joskus iltapäivisin niitä näytetään* televisiosta. Nykyajan näyttelijöitä ei ota mitään tolkkua*: he puhuvat todella epäselvästi. Vaikka kyllä tämä minun kuulokin huononee koko ajan. Ettei vaan kävisi kuten ystävättärelleni Hienosen Hilkalle - yksi aamu hän heräsi, 12) kahvit ja avasi radion, mutta hänpä ei kuullut enää mitään! Soitti sitten minulle, mutta ei kuullut mitään, mitä minä 13) sanoa. Hän 14) vain, että halloota, halloota!. Heti seuraavalla viikolla lääkäri sanoi Hilkalle, että se on kuulon menoa nyt. Onneksi asiat 15) ihan niin huonosti! Uusi kuulolaite on oikea supervehje! Aion hankkia sellaisen itsekin. Hohhoijaa, kyllä ennen kaikki oli paremmin! * näytetään = näyttää * ottaa tolkkua = ymmärtää b) Lue teksti Juhan mummon elämästä, ja kirjoita sopiva lause kuvan alle. 1. Talvella Bertta hiihti kouluun. 2. Koulussa 46 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa!

3. Tapani 4. Oppilaat 5. Lapset 6. c) Mikä oli erilaista, kun olit lapsi? Puhukaa pienessä ryhmässä. Ruoka Leikit Puhelin, televisio ja tietokone Koulu ja opettaja Kuri 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa! 47

d) Valitkaa sitten yhdessä yksi verbi ja kirjoittakaa sen preesens- ja imperfektimuodot isolle paperille. Leikatkaa lehdestä kuvia tai piirtäkää erilaisia asioita, jotka sopivat verbin kanssa. Esitelkää verbi ja kuvat muille opiskelijoille. hiihtää, pyytää, pelätä, lyödä, seisoa, auttaa, keittää, yrittää, huutaa, kuulla Esimerkki. HIIHTÄÄ minä hiihdän sinä hiihdät hän hiihtää me hiihdämme te hiihdätte he hiihtävät hiihdin hiihdit hiihti hiihdimme hiihditte hiihtivät Tämä on helppoa! Sama kuin matematiikassa: otan pois ja lisään! Esimerkiksi: Minä en nukkunut viime yönä. Negatiivinen imperfekti Verbin negatiivinen imperfekti on helppo tehdä. NUKKUA -a pois Æ nukku lisää -nut Æ nukkunut lisää -en Æ en nukkunut Kirjoita vain verbin perusmuoto, ota pois perusmuodon tunnus ja lisää pääte: Verbityyppi 1 ja 2: yksikössä aina -nut tai -nyt ja monikossa aina -neet: En kirjoittanut, et imuroinut, ei ajanut, emme lukeneet, ette katsoneet, he eivät etsineet KIRJOITTAA En kirjoittanut sähköpostia. Æ Me emme kirjoittaneet sähköpostia. Et kirjoittanut sähköpostia. Æ Te ette kirjoittaneet sähköpostia. Hän ei kirjoittanut sähköpostia. Æ He eivät kirjoittaneet sähköpostia. 48 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa!

Verbityyppi 3: vartalon viimeinen konsonantti kaksi kertaa ja pääte -ut tai -yt ja monikossa -eet: En pessyt, hän ei kuullut, hän ei surrut, emme juosseet, ette opiskelleet, he eivät menneet Huomaa! Verbityypissä 3 on monta eri päätettä! TULLA En tullut kouluun. Æ Me emme tulleet kouluun. Et tullut kouluun. Æ Te ette tulleet kouluun. Hän ei tullut kouluun. Æ He eivät tulleet kouluun. Verbityyppi 4, 5 ja 6: aina -nnut tai -nnyt ja monikossa -nneet: En tavannut, et valinnut, hän ei herännyt, emme pelanneet, ette vastanneet, eivät osanneet HERÄTÄ En herännyt ajoissa. Æ Me emme heränneet ajoissa. Et herännyt ajoissa. Æ Te ette heränneet ajoissa. Hän ei herännyt ajoissa. Æ He eivät heränneet ajoissa. VALITA En valinnut suklaajäätelöä. Æ Me emme valinneet suklaajäätelöä. Et valinnut suklaajäätelöä. Æ Te ette valinneet suklaajäätelöä. Hän ei valinnut suklaajäätelöä Æ He eivät valinneet suklaajäätelöä. HUOMAA! Älä unohda kirjoittaa ensin en, et, ei, emme, ette tai eivät! 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa! 49

Harjoitus 7. Lue ja tee harjoitukset. Opettaja Tuomo Mäkelällä oli huono päivä. Aamulla hän ei herännyt kännykän herätyskelloon, vaan hän nukkui pommiin. Hän ei ehtinyt tehdä yhtään mitään! Hän ei juonut kahvia eikä syönyt aamupalaa. Hän ei keittänyt lapsille aamupuuroa. Hän vain pesi hampaat ja puki nopeasti eiliset vaatteet. Ne olivat ihan ryppyiset, mutta Tuomolla ei ollut aikaa etsiä uusia. Hän juoksi autotalliin, hyppäsi autoon ja painoi kaasua. Hän ajoi niin nopeasti kuin vanhalla mersulla oli mahdollista! Tuomolla oli niin kova kiire, että hän ei nähnyt punaista valoa. Poliisi pysäytti hänet, ja Tuomo sai isot sakot. Sen jälkeen Tuomo ei ajanut enää ylinopeutta. Hän ajoi kouluun rauhallisesti. Hän oli iloinen, että poliisi ei ottanut ajokorttia pois. Hän oli todella paljon myöhässä. Hän käveli luokkaan. Opiskelijat eivät olleet luokassa. Myös viereinen luokka oli tyhjä. Missä kaikki opiskelijat olivat? Miksi he eivät tulleet kouluun? Kello oli jo 9.20. Tuomo ei ymmärtänyt mitään. Hän avasi tietokoneen ja katsoi lukujärjestystä. Voi ei! Tänään on sunnuntai. a) Etsi ja alleviivaa tarinasta kaikki negatiiviset verbit. Kirjoita ne tähän. Kirjoita viereen myös verbin perusmuoto ja verbityyppi. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. Ahaa! Me, te ja he, silloin tulee emme, ette ja eivät laulaneet, juoneet ja tulleet ja niin edelleen! 50 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa!

b) Vastaa kysymyksiin. 1. Miksi Tuomo Mäkelä nukkui liian kauan? 2. Mitä hän söi ja joi aamulla? 3. Millainen auto Tuomolla on? 4. Missä kaikki opiskelijat olivat? Harjoitus 8. Esimerkki. Kysy parilta. Katsoitko eilen televisiota? Joo, katsoin. / Ei, en katsonut. 1. Joitko eilen kahvia? 2. Joitko eilen teetä? 3. Söitkö eilen kanaa? 4. Söitkö eilen kalaa? 5. Kävitkö eilen saunassa? 6. Kävitkö eilen kirjastossa? 7. Kävitkö eilen kaupassa? 8. Kävitkö eilen kuntosalilla? 9. Kävitkö eilen kaverin luona? 10. Teitkö eilen ruokaa? 11. Teitkö eilen kotitehtävät? 12. Pelasitko eilen PlayStationilla? 13. Pelasitko viime viikonloppuna jalkapalloa? 14. Tapasitko viime viikonloppuna ystäviä? 15. Heräsitkö viime viikonloppuna aikaisin? 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa! 51

Harjoitus 9. Millainen on sinun huono päivä? Kirjoita vihkoon 10 lausetta. Käytä negatiivista imperfektiä. Esimerkki. En nukkunut yöllä. En syönyt aamupalaa. En löytänyt bussikorttia. Harjoitus 10. Millaista sinun elämä oli ensimmäisenä vuonna Suomessa? Lue vielä Alin, Zahran ja Nasimin tarinat kappaleen tekstistä ja kirjoita omasta elämästäsi. Kirjoita esimerkiksi: Milloin tulit Suomeen? Millainen sää oli? Mitä sinä ajattelit Suomesta, ihmisistä ja suomen kielestä? Missä sinä asuit? Milloin kurssi alkoi? Kuka oli opettaja? Mitä opiskelit ensimmäiseksi? Miten opiskelit suomea (luit, kirjoitit, internetissä, käytit puhelinta...)? Mikä oli helppoa? Mikä oli vaikeaa? Mitä muuta teit? Mitä sinä harrastit? Harjoitus 11. Harjoitellaan diftongeja! a) Merkitse X oikeaan kohtaan. UO vai OU? Kuulet sanan kaksi kertaa. 1. 2. 3 4. 5. UO OU 6. 7. 8. 9. 10. UO OU 52 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa!

b) Lue sanat ääneen. Kumpi on oikein? 1. koulussa - kuolussa 2. huomenna - houmenna 3. housut - huosut 4. touli - tuoli 5. Ruotsi - Routsi 6. luokkaan - loukkaan 7. rouka - ruoka 8. mouvi - muovi 9. vuoro - vouro 10. juokkue - joukkue c) Lue lauseet ääneen. Kumpi on oikein? 1. En tule houmenna kuoluun. / En tule huomenna kouluun. 2. Avaimet ovat housujen taskussa. / Avaimet ovat huosujen taskussa. 3. Ali haluaa käydä Routsissa. / Ali haluaa käydä Ruotsissa. 4. Tarvitsemme luokkaan kaksi tuolia lisää. / Tarvitsemme loukkaan kaksi toulia lisää. 5. Mitä roukaa laitamme tänään? / Mitä ruokaa laitamme tänään. 6. Onko tämä muovia vai nahkaa? / Onko tämä mouvia vai nahkaa? 7. Kenen vuoro vastata? / Kenen vouro vastata? 8. Nasim kannattaa espanjalaista jalkapallojoukkuetta. / Nasim kannattaa espanjalaista jalkapallojuokkuetta. Harjoitus 12. a) Kirjoita diftongi, jonka kuulet: oi, öi, ui ja yi. Kuulet sanan kaksi kertaa. 1. l 2. l n 3. l 4. harj tteli 5. täyt 6. Eks tkö? 7. j! 8. V ei! 9. H! 10. H! b) Puhu parin kanssa. Missä voit sanoa lyhyet ilmaisut 7 10? Millainen puhuja on? Onko hän iloinen, surullinen tai vihainen? Mitä sinun kielessä sanotaan, kun tuntuu samalta? 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa! 53

Perfekti Suomen kielessä on neljä aikamuotoa. Osaat jo kaksi: preesensin ja imperfektin. Perfektimuodon osaat myös jo tehdä, koska se tehdään olla-verbistä ja negatiivisen imperfektin verbistä: Olen syntynyt Porvoossa. Ali on syntynyt Mogadishussa. Olemme asuneet Turussa jo puolitoista vuotta. Negatiivinen perfektimuoto tehdään olla-verbin negatiivisesta muodosta ja samasta negatiivisen imperfektin verbistä: En ole tehnyt työtä Suomessa. Ali ei ole käynyt Tanskassa. Opiskelijat eivät ole tehneet kotitehtävää. Tutki lauseita: SYNTYÄ Olen syntynyt Porvoossa. Æ Olemme syntyneet Turussa. Sinä olet syntynyt Helsingissä. Æ Olette syntyneet Kabulissa. Hän on syntynyt Mogadishussa. Æ He ovat syntyneet Kölnissä. KÄYDÄ (negatiivinen) En ole käynyt Saksassa. Æ Emme ole käyneet Tampereella. Et ole käynyt Lähi-idässä. Æ Ette ole käyneet Joensuussa. Hän ei ole käynyt Tanskassa. Æ He eivät ole käyneet Suomessa. Harjoitus 13. Lue uudestaan, mitä Juha kertoo itsestään tämän kappaleen alussa. 1. Missä asiassa Juha on auttanut Alia? 2. Kuinka kauan Juha on opiskellut suomea yliopistossa? 3. Mitä Juha on harrastanut lapsesta asti? 54 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa!

Juha käyttää paljon perfektimuotoa, koska asiat alkoivat aikaisemmin, mutta ne jatkuvat vielä. Silloin tavallisesti käytetään perfektimuotoa eikä imperfektiä. MENNEISYYS NYT TULEVAISUUS Tulin Suomeen vuosi sitten. Asuin lapsena Moqadishussa. Minä olen asunut Suomessa 1½ vuotta. Olen opiskellut suomea. Asun Suomessa. Opiskelen suomea. Ensi syksynä menen töihin. Haluan opiskella lukiossa. Perfektimuotoa käytetään myös monien pikkusanojen kanssa, kuten jo, vielä, koskaan ja aina. Nämä sanat tulevat usein olla-verbin ja pääverbin väliin. Tutki esimerkkejä: Nasim on aina halunnut ison perheen. Ali ei ole koskaan käynyt Tanskassa. Opiskelijat eivät ole vielä tehneet harjoitusta. Zahra on jo tehnyt harjoituksen. Se on valmis! Harjoitus 14. Vastaa ensin itse ja kysy sitten ryhmän opiskelijoilta. Esimerkki. Missä maassa ja kaupungissa sinä olet syntynyt? Olen syntynyt Suomessa, Porvoossa. Kuinka kauan olet asunut Suomessa? Olen asunut Suomessa 1,5 vuotta. 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa! 55

Nimi Missä maassa ja kaupungissa sinä olet syntynyt? Kuinka kauan olet asunut Suomessa? 56 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa!

Harjoitus 15. Kuuntele laulu ja ympyröi kaikki perfektimuodot. Mitkä ovat verbien perusmuodot? Ultra Bra: Minä suojelen sinua kaikelta (sävellys Kerkko Koskinen, sanat Anni Sinnemäki) Olen hiihtänyt jään yli Seurasaareen olen ajanut hiomavaunulla sumuisena aamuna Olen seissyt laiturilla kolme ja nähnyt Kölnin tuomiokirkon Olen kahlannut rantaveteen soutanut soutuveneellä sumuisena aamuna Olen seissyt laiturilla hiljaa ja kuullut äänet kaukaisten laivojen Olen eksynyt Latviassa kävellyt kaupungin reunan yli Luulin katoavani mutta pääsin kuitenkin takaisin Ensin vieraiden ihmisten juhliin ja lopultakin kaupunkiin Jossa minut tunnetaan kahviloissa Minä suojelen sinua kaikelta mitä ikinä keksitkin pelätä Ei ole sellaista pimeää jota minun hento käteni ei torjuisi 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa! 57

Jutellaan! Hei mummu, kaikki on hyvin. Opiskelua ja töitä. Kiirettä. Mitteepä kuulluu, poeka? Tulen pian käymään. Tietysti! Mä hakkaan polttopuut ja korjaan sen liiterin oven. Myö tiällä elellään ku ennennii. Mukavvoohan se oes. Ja oes tuossa hommoo, pihalla. 1. Yhdistä oikein. Yleiskieli Murre poika mitteepä mitä hommoo täällä poeka mukavaa tiällä me myö hommaa, työtä oes olisi mukavvoo 58 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa!

2. Mitkä ovat tunnettuja kaupunkeja Savossa? Kirjoita laatikon kaupungit oikeaan kohtaan. Savonlinna Kuopio Mikkeli Varkaus 1. 2. 3. 4. 1 4 2 3 1. Kiva nähdä pitkästä aikaa! 59