Kanta-Kokkolan kyläasutuksen. rakentamispaineselvitys. Öja ja Knivsund. Vitsari. Kvikant Sokoja Rödsö Lahnakoski

Samankaltaiset tiedostot
Kanta-Kokkolan kyläasutuksen. rakentamispaineselvitys. Öja ja Knivsund. Vitsari. Kvikant Sokoja

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen. rakentamispaineselvitys. Öja ja Knivsund. Vitsari. Kvikant

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen rakentamispaineselvitys - Öja ja Knivsund - - Vitsari -

Ruotsalon kyläasutuksen rakentamispaineselvitys

Kälviän kirkonkylän lievealueen kyläasutuksen rakennuspaineselvitys

Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa / Luokkala Joonas ja Anniina

Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa / Honga Christer

Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa / Luokkala Joonas ja Anniina

KANTA-KOKKOLAN KYLÄASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA

KOKKOLAN KAUPUNKI KYLÄASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA KAAVAEHDOTUS

Reitti: (6.40 Mäntynäädänkatu - Koivuhaantie - Oravankatu - Laajalahdentie - Satamatie 6.50 Sairaala

Kaupungin omistamien tonttien luovutus Öjassa ja Knivsundissä

KOKKOLAN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 2012 JA ENNUSTE VUODELLE 2030 KARTTASIVU. Mittakaava 1 : (A3) WSP Finland Oy

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

BRUNKOM. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KOKKOLAN KAUPUNKI KYLÄASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA KAAVALUONNOS

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

KOKKOLAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2019 1

Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa / Kankkonen Niklas

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

KOKKOLAN KAAVOITUSKATSAUS (luonnos)


Kiinteistönmuodostamislain (KmL) 4 luvun mukaisesta tontin lohkomisesta suoritetaan perushinta /tontti:

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos. Vaalan kunta

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys)

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus. Vaalan kunta

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

Paikkatieto kyläsuunnittelun apuna

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

Kuvat Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

IITTI KUUSIKALLION ALUE ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAUSALA / /2017 Tela Luonnosvaihe nähtävillä

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja )

Pykälä Hakija Luvan tunnus

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

MYYNTIIN TULEVIEN KIINTEISTÖJEN JALOSTUSPOTENTIAALI ( KAAVOITUSPALVELUT Jouni Laitinen / Päivi Cainberg / Elina Nissinen )

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Kaavoitettavan alueen alustava rajaus, kaavamuutoshakemus, asemapiirros ja ilmakuvaupotus ovat esityslistan liitteenä.

KUOPIO HIRVILAHTI RAKENNUSPAIKAT. Kuva 7 RAKENNUSPAIKKASELVITYS Uusi rakennuspaikka. Oleva rakennuspaikka NS.TALO. Pelto

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa / Lahti Heidi ja Toni

MYYNTIESITE. Lohkion kiinteistö

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Kortteli / tontti: Lunastushinta 2015: Lisätietoja:

Keljonkankaan keskusta

IITTI KUUSIKALLION ALUE ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAUSALA. 118/ /2017 Khall Valtuusto Voimaantulo

Kälviä lievealue eteläosa. Peltokorpi

Reijola. YYU_p 54:2 26:269. p_p. e=0.40. tk_p. urh_p 26:274. e= :273. e= :142 26:269 28:151. e=0.50. e= :269. e=0.50. e=0.

Väinölänrannan asemakaavan näkymäanalyysi

KAISLASTENLAHTI KUOPIO. Kuva 8 RAKENNUSPAIKKASELVITYS RAKENNUSPAIKAT. Selvitysalueen raja Oleva rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka

PIHA-ALUEIDEN TALVIKUNNOSSAPIDON TYÖALUEKARTAT

HIRVENSALMEN KUNTA LIEKUNEEN-RYÖKÄSVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

Asumisen suunnittelun työkalu, Kassu2. Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11.

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

104,0 m², 3h, k,

Vantaan kaupungin Future City Challenge -haasteet

Keljonkankaan keskusta

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

KOIVULAHDEN OSAYLEISKAAVA

KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme

JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KEURUUN KAUPUNKI RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

Mökkien maksut Kunta-/aluekohtaisesti päätettävät maksut

SeutuRAMAVAkatsaus, syksy Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja tuotettuna SeutuRAMAVA 9/2013 -laskennan perusteella

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KOKKOLAN KAAVOITUSKATSAUS 2015

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

LINNAINMAA korttelikortit

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

Liite 2. Maisema- ja kulttuuriympäristön karttatarkastelu, näkemäalueanalyysien tulokset ja kuvasovitteet

Tilastokeskuksen postinumeroalueittaisen avoimen tiedon käyttäminen ArcGIS Onlinessa

Transkriptio:

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen rakentamispaineselvitys Öja ja Knivsund Vitsari Kvikant Sokoja Rödsö Lahnakoski Kokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut Syksy 2017

Sisältö 1. JOHDANTO... 2 2. ÖJAN JA KNIVSUNDIN KYLÄALUEET... 5 2.1. MJOSUND... 6 2.2. BODÖ... 8 2.3. NÄCKSUND... 10 2.4. LÅNGÖ... 12 2.5. LÅNGÖBACKEN... 14 2.6. BACKA... 16 2.7. LASSFOLKSHAGEN... 18 2.8. DJUPSUND... 20 2.9. TALLBACKA... 22 3. VITSARIN KYLÄALUEET... 24 3.1. RAJLOT... 25 3.2. KALLOT... 27 3.3. VESSI... 29 4. KVIKANTIN KYLÄALUE... 31 5. SOKOJAN KYLÄALUEET... 33 5.1. KOIVISTO... 34 5.2. RASMUS... 36 5.3. VENTJÄRVI... 38 5.4. SOKOJAN KYLÄ... 40 5.5. YLI-SOKOJA... 42 5.6. ÅIVOBÄCKEN... 44 5.7. PERKAS... 46 6. RÖDSÖN KYLÄALUEET... 50 6.1. RÖDSÖN KYLÄ... 51 6.2. KORPILAHTI... 53 6.3. VITIKKA... 55 6.4. KIRILAHTI... 57 6.5. DIRÄNGEN... 59 6.6. RUNTUJÄRVI... 61 6.7. KOTKAMAA... 63 7. LAHNAKOSKEN KYLÄALUEET... 65 7.1. LAHNAKOSKEN KYLÄ... 66 7.2. KOURUJÄRVI... 68 7.3. HASSINEN... 70

1. JOHDANTO Kanta-Kokkolan kyläasutuksen rakentamispaineselvitys on laadittu Kanta-Kokkolan kyläasutuksen vaiheyleiskaavan kaavaratkaisun tueksi. Öjan ja Knivsundin, Vitsari, Kvikantin, Sokojan, Rödsön sekä Lahnakosken kyliä koskevassa selvityksessä tutkitaan alueen kylien asuntorakentamisen alueellista ja ajallista kehitystä. Tutkituilla kyläalueilla asuntorakentamisen sijoittumisella on oma ajallinen kehityskulkunsa, jota kartat ja kaaviot havainnollistavat. Selvityksessä jokaisesta kylästä on laadittu kaksisivuinen aluekortti ja kylät on numeroitu järjestysnumeroilla. Aluekortin ensimmäisellä sivulla on kuvattu, millä peruskarttojen julkaisuvuosien välisellä aikajaksolla tutkitut asuinrakennukset on rakennettu. Kartan alla taulukossa on merkitty ajanjaksolla rakennettujen uusien asuinrakennusten määrä. Aluekortin toisella sivulla on havainnollistettu samalla tavalla jokainen aikajakso erikseen ja uudet rakennukset on merkitty karttaan vihreillä pisteillä. Karttojen lisäksi jokaisen kylän asuntotuotannosta on laadittu kaksi kaaviota, joista ensimmäinen kuvaa rakennusten absoluuttisen määrän kehitystä kullakin tutkitulla kyläalueella. Toinen kaavio taas kuvaa asuntotuotannon suhteellista kasvua, jolloin rakennusten määrää verrataan aiemmin tapahtuneeseen rakentamiseen. Lisäksi on mitattu etäisyydet lähimpään alakouluun, päiväkotiin ja elintarvikekauppaan. Kuva 1. Kartassa Kanta-Kokkolan kyläasutuksen vaiheyleiskaavan kyläalueet. Rajaukset kuvaavat asuntojen sijaintia ja ovat vain tätä selvitystä varten. 2

Selvityksen pohjamateriaalina on käytetty Kokkolan kaupungin paikkatietoaineistoja ja Maanmittauslaitoksen peruskarttoja (Kuva 2.). Kokkolan kaupungin paikkatietopalvelut ylläpitävät rakennustietokantaa, johon Kokkolan alueen rakennukset on tallennettu pistemuotoisena paikkatietona. Rakennustietokanta sisältää rakennusten sijainnin lisäksi rakennusten ominaisuustietoja, kuten kiinteistötunnuksen, osoitteen, rakentamisvuoden, käyttötarkoituksen ym. tietoja. Tässä selvityksessä vertailtiin käyttötarkoitukseltaan asuinrakennuksiksi luokiteltuja rakennuksia niiden rakentamisvuoden perusteella. Kuva 2. Selvityksessä käytetyt peruskarttalehdet numeroittain. Olennaista selvityksessä oli määrittää, milloin rakennuspaikka oli tullut rakennuskäyttöön. Rakennuspaikalla on saattanut olla nyt jo purettuja rakennuksia ennen nykyistä rakennuskantaa ja siksi selvitys on edellyttänyt peruskarttojen keskinäistä vertailua. Vertailu on tehty niin, että jos esimerkiksi vuonna 1972 merkittyyn peruskarttaan oli merkitty asuinrakennus tontille, jossa 1952 vuoden kartassa ei ole rakennusta, asuinrakennus katsotaan vuosien 1952 ja 1972 välillä rakennetuksi ja se merkitään aluekorttiin harmaalla värillä merkittyyn sarakkeeseen 1972 (Taulukko1.). Ensimmäisessä sarakkeessa (sinisessä) on kaikki ennen vuotta 1952 rakennetut rakennukset. Karttalehtinro. Peruskartan julkaisuvuosi 232207 1949 1972 1986 1992 2007 2014 232208 1947 1972 1986 1992 2007 2014 232210 1952 1972 1986 1992 2007 2014 232211 1949 1972 1986 1992 2007 2014 232401 1952 1972 1986 1992 2007 2014 232402 1951 1972 1986 1992 2007 2014 232404 1952 1978 1987 1992 2007 2014 Taulukko 1. Selvityksen peruskarttalehdet julkaisuvuosittain. Värikoodit ovat samat, joita on käytetty selvityksessä peruskarttalehtien keskinäisessä vertailussa. 3

Tietokannassa on lisäksi suuri määrä asuinrakennuksia, joiden rakentamisvuotta ei ole tiedossa. Näidenkin asuinrakennusten likimääräinen rakentamisvuosi on määritetty vertailemalla eri peruskarttoja keskenään. Karttoja on julkaistu eri vuosina, mikä vaikeuttaa hieman niiden keskinäistä vertailua. Erot ovat kuitenkin vähäisiä ja ne ajoittuvat ensimmäisiin 1950- ja 1970-luvuilla julkaistuihin karttoihin (Taulukko 1.). Peruskarttamateriaali on saatu Kokkolan kaupungin paikkatietopalveluista sekä Maanmittauslaitoksen web-palvelusta (http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi). Kyläalueet Peruskarttalehdet Öja ja Knivsund 232207 232207 Vitsari 232402 Kvikant 232210 232211 Sokoja 232210 232401 Rödsö 232401 232402 Lahnakoski 232401 232401 Taulukko 2. Selvityksen peruskarttalehdet kyläalueittain. Kanta-Kokkolan kyläasutuksen vaiheyleiskaavan kaavaratkaisu täsmentyy ja muodostuu kaavaprosessin aikana. 4

2. ÖJAN JA KNIVSUNDIN KYLÄALUEET 5

2.1. MJOSUND 6

2.1. MJOSUND 1947 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 14,0 15,0 km Alakoulu (ruots.): 2,0 3,0 km Yläkoulu: (suom.): 15,5 16,5 km Yläkoulu (ruots.): 17,0 18,0 km Päiväkoti (suom.): 14,0 15,0 km Päiväkoti (ruots.): 6,5 7,5 km Kauppa: 6,0 7,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,60 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,1 kpl / vuosi 7

2.2. BODÖ 8

2.2. BODÖ 1947 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 11,0 13,0 km Alakoulu (ruots.): 0 1,5 km Yläkoulu (suom.): 12,0 14,0 km Yläkoulu (ruots.): 14,0 16,0 km Päiväkoti (suom.): 11,0 13,0 km Päiväkoti (ruots.): 3,5 5,5 km Kauppa: 4,0 5,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,78 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,7 kpl / vuosi 9

2.3. NÄCKSUND 10

2.3. NÄCKSUND 1947 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1940 1960 1980 2000 2020 Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 14,0 15,0 km Alakoulu (ruots.): 2,0 3,0 km Yläkoulu: (suom.): 15,5 16,5 km Yläkoulu (ruots.): 17,0 18,0 km Päiväkoti (suom.): 14,0 15,0 km Päiväkoti (ruots.): 6,5 7,5 km Kauppa: 6,0 7,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,66 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,1 kpl / vuosi 11

2.4. LÅNGÖ 12

2.4. LÅNGÖ 1949 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1940 1960 1980 2000 2020 Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 11,0 13,0 km Alakoulu (ruots.): 3,0 4,5 km Yläkoulu (suom.): 11,0 13,0 km Yläkoulu (ruots.): 14,0 15,5 km Päiväkoti (suom.): 9,0 10,5 km Päiväkoti (ruots.): 1,5 3,5 km Kauppa: 1,0 2,5 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,66 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,2 kpl / vuosi 13

2.5. LÅNGÖBACKEN 14

2.5. LÅNGÖBACKEN 1949 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 13,5 14,0 km Alakoulu (ruots.): 4,5 5,0 km Yläkoulu (suom.): 13,0 13,5 km Yläkoulu (ruots.): 15,5 16,0 km Päiväkoti (suom.): 10,5 11,0 km Päiväkoti (ruots.): 3,5 4,0 km Kauppa: 2,5 3,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,35 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,1 kpl / vuosi 15

2.6. BACKA 16

2.6. BACKA 1949 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 8,0 9,5 km Alakoulu (ruots.): 3,0 4,5 km Yläkoulu (suom.): 9,0 10,5 km Yläkoulu (ruots.): 14,5 16,0 km Päiväkoti (suom.): 8,0 9,5 km Päiväkoti (ruots.): 0,5 2,0 km Kauppa: 0,5 2,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,67 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,3 kpl / vuosi 17

2.7. LASSFOLKSHAGEN 18

2.7. LASSFOLKSHAGEN 1949 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys 300% 250% 200% 150% 100% 50% Rakentamispaineen kasvu prosentteina 0% 1960-50% 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 8,0 8,5 km Alakoulu (ruots.): 4,0 4,5 km Yläkoulu (suom.): 9,0 9,5 km Yläkoulu (ruots.): 11,5 12,0 km Päiväkoti (suom.): 7,5 8,0 km Päiväkoti (ruots.): 0 0,5 km Kauppa: 0 0,5 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,77 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,0 kpl / vuosi 19

2.8. DJUPSUND 20

2.8. DJUPSUND 1949 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 7,0 8,0 km Alakoulu (ruots.): 5,0 6,5 km Yläkoulu (suom.): 8,0 9,0 km Yläkoulu (ruots.): 12,0 13,0 km Päiväkoti (suom.): 7,0 8,0 km Päiväkoti (ruots.): 0,5 2,5 km Kauppa: 0,5 2,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi : Asuinrakennustiheys on 0,57 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,2 kpl / vuosi 21

2.9. TALLBACKA 22

2.9. TALLBACKA 1949 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 6,5 7,0 km Alakoulu (ruots.): 5,5 6,0 km Yläkoulu (suom.): 7,5 8,0 km Yläkoulu (ruots.): 10,5 11,0 km Päiväkoti (suom.): 6,5 7,0 km Päiväkoti (ruots.): 1,5 2,0 km Kauppa: 1,5 2,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 1,01 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,0 kpl / vuosi 23

3. VITSARIN KYLÄALUEET 24

3.1. RAJLOT 25

3.1. RAJLOT 1952 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 2,0 2,5 km Alakoulu (ruots.): 0 1,0 km Yläkoulu: (suom.): 4,0 5,0 km Yläkoulu (ruots.): 4,5 5,5 km Päiväkoti (suom.): 2,5 3,0 km Päiväkoti (ruots.): 2,5 3,5 km Kauppa: 3,0 4,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 1,06 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,2 kpl / vuosi 26

3.2. KALLOT 27

3.2. KALLOT 1947 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 1,5 2,0 km Alakoulu (ruots.): 1,0 1,5 km Yläkoulu: (suom.): 4,5 5,0 km Yläkoulu (ruots.): 5,0 5,5 km Päiväkoti (suom.): 2,5 3,0 km Päiväkoti (ruots.): 2,5 3,0 km Kauppa: 3,0 3,5 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,87 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,0 kpl / vuosi 28

3.3. VESSI 29

3.3. VESSI 1947 1972 1987 1993 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 2,5 3,0 km Alakoulu (ruots.): 1,0 2,0 km Yläkoulu: (suom.): 3,5 4,5 km Yläkoulu (ruots.): 5,5 6,0 km Päiväkoti (suom.): 2,5 3,0 km Päiväkoti (ruots.): 2,5 3,0 km Kauppa: 3,5 4,5 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 1,60 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,1 kpl / vuosi 30

4. KVIKANTIN KYLÄALUE KOKKOLAN KYLÄALUEIDEN ASUNTOTUOTANTO 4.1. KVIKANT 31

4.1. KVIKANT 1951 1972 1986 1993 2006 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 1,5 4,5 km Alakoulu (ruots.): 2,0 3,0 km Yläkoulu: (suom.): 4,5 7,5 km Yläkoulu (ruots.): 7,0 9,0 km Päiväkoti (suom.): 1,0 4,0 km Päiväkoti (ruots.): 5,0 8,0 km Kauppa: 1,5 4,5 km Analyysi kaavamarkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on noin 0,5 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,7 kpl / vuosi 32

5. SOKOJAN KYLÄALUEET 33

5.1. KOIVISTO 34

5.1. KOIVISTO 1952 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 3,0 7,0 km Alakoulu (ruots.): 2,0 5,0 km Yläkoulu: (suom.): 5,0 9,0 km Yläkoulu (ruots.): 5,5 9,5 km Päiväkoti (suom.): 4,0 8,0 km Päiväkoti (ruots.): 2,0 5,0 km Kauppa: 3,5 7,5 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,49 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,7 kpl / vuosi 35

5.2. RASMUS 36

5.2. RASMUS 1952 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 4,0 7,0 km Alakoulu (ruots.): 0,5 3,5 km Yläkoulu: (suom.): 6,0 9,5 km Yläkoulu (ruots.): 6,5 10,0 km Päiväkoti (suom.): 3,5 6,5 km Päiväkoti (ruots.): 0,5 3,5 km Kauppa: 5,5 9,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,66 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,7 kpl / vuosi 37

5.3. VENTJÄRVI 38

5.3. VENTJÄRVI 1952 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 9,0 12,0 km Alakoulu (ruots.): 0,5 3,0 km Yläkoulu: (suom.): 10,0 12,0 km Yläkoulu (ruots.): 10,0 12,5 km Päiväkoti (suom.): 9,0 12,0 km Päiväkoti (ruots.): 0,5 3,0 km Kauppa: 10,0 13,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,60 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,3 kpl / vuosi 39

5.4. SOKOJAN KYLÄ 40

5.4. SOKOJAN KYLÄ 1952 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 8,0 10,0 km Alakoulu (ruots.): 0,0 3,0 km Yläkoulu: (suom.): 10,5 12,5 km Yläkoulu (ruots.): 10,0 12,0 km Päiväkoti (suom.): 8,0 10,0 km Päiväkoti (ruots.): 0,0 1,5 km Kauppa: 8,0 10,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,63 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,4 kpl / vuosi 41

5.5. YLI-SOKOJA 42

5.5. YLI-SOKOJA 1952 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 10,0 11,5 km Alakoulu (ruots.): 1,5 3,0 km Yläkoulu: (suom.): 13,0 14,5 km Yläkoulu (ruots.): 12,5 14,0 km Päiväkoti (suom.): 14,0 15,0 km Päiväkoti (ruots.): 1,5 3,0 km Kauppa: 10,0 11,5 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,49 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,3 kpl / vuosi 43

5.6. ÅIVOBÄCKEN 44

5.6. ÅIVOBÄCKEN 1952 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 11,0 12,0 km Alakoulu (ruots.): 2,0 3,0 km Yläkoulu: (suom.): 12,0 13,0 km Yläkoulu (ruots.): 11,0 12,0 km Päiväkoti (suom.): 11,0 12,0 km Päiväkoti (ruots.): 2,0 3,0 km Kauppa: 9,0 10,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,43 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,0 kpl / vuosi 45

5.7. PERKAS 46

5.7. PERKAS 1952 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Rakentamispaineen kasvu prosentteina 500% 400% 300% 200% 100% 0% 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020-100% Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 5,5 8,5 km Alakoulu (ruots.): 2,5 4,0 km Yläkoulu: (suom.): 7,0 10,0 km Yläkoulu (ruots.): 7,0 10,0 km Päiväkoti (suom.): 5,5 8,5 km Päiväkoti (ruots.): 2,5 5,0 km Kauppa: 5,0 8,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,40 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,7 kpl / vuosi 47

5.8. OIVU 48

5.8. OIVU 1952 1972 1986 1992 2007 2016 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 7,5 9,5 km Alakoulu (ruots.): 3,5 4,5 km Yläkoulu: (suom.): 8,0 10,0 km Yläkoulu (ruots.): 11,0 13,0 km Päiväkoti (suom.): 7,5 9,5 km Päiväkoti (ruots.): 11,0 13,0 km Kauppa: 9,0 11,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi: Asuinrakennustiheys on 0,65 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,3 kpl / vuosi 49

6. RÖDSÖN KYLÄALUEET 50

6.1. RÖDSÖN KYLÄ 51

6.1. RÖDSÖN KYLÄ 1950 1972 1986 1992 2007 2015 120 100 80 60 40 20 Asuntojen lukumäärän kehitys 120% 100% 80% 60% 40% 20% Rakentamispaineen kasvu prosentteina 0 1940 1960 1980 2000 2020 0% 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 2,0 3,5 km Alakoulu (ruots.): 0 1,5 km Yläkoulu: (suom.): 4,0 5,5 km Yläkoulu (ruots.): 4,0 5,5 km Päiväkoti (suom.): 2,5 4,0 km Päiväkoti (ruots.): 4,5 6,0 km Kauppa: 3,5 5,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,67 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,6 kpl / vuosi 52

6.2. KORPILAHTI 53

6.2. KORPILAHTI 1952 1972 1986 1992 2007 2015 120 100 80 60 40 20 Asuntojen lukumäärän kehitys 120% 100% 80% 60% 40% 20% Rakentamispaineen kasvu prosentteina 0 1940 1960 1980 2000 2020 0% 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 4,0 7,0 km Alakoulu (ruots.): 1,5 4,5 km Yläkoulu: (suom.): 5,0 8,0 km Yläkoulu (ruots.): 5,0 8,0 km Päiväkoti (suom.): 4,0 7,0 km Päiväkoti (ruots.): 6,5 7,5 km Kauppa: 5,0 8,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,78 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,4 kpl / vuosi 54

6.3. VITIKKA 55

6.3. VITIKKA 1952 1972 1986 1992 2007 2015 120 100 80 60 40 20 0 Asuntojen lukumäärän kehitys 0 2 4 6 8 Rakentamispaineen kasvu prosentteina 140% 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 5,0 7,0 km Alakoulu (ruots.): 2,5 4,5 km Yläkoulu: (suom.): 6,5 8,5 km Yläkoulu (ruots.): 6,5 8,5 km Päiväkoti (suom.): 5,0 7,0 km Päiväkoti (ruots.): 6,5 8,5 km Kauppa: 6,0 8,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,62 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,4 kpl / vuosi 56

6.4. KIRILAHTI 57

6.4. KIRILAHTI 1952 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys 120 100 80 60 40 20 0 1940 1960 1980 2000 2020 Rakentamispaineen kasvu prosentteina 350% 300% 250% 200% 150% 100% 50% 0% 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 14,0 15,0 km Alakoulu (ruots.): 2,0 3,0 km Yläkoulu: (suom.): 15,5 16,5 km Yläkoulu (ruots.): 17,0 18,0 km Päiväkoti (suom.): 14,0 15,0 km Päiväkoti (ruots.): 6,5 7,5 km Kauppa: 6,0 7,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 1,00 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,6 kpl / vuosi 58

6.5. DIRÄNGEN 59

6.5. DIRÄNGEN 1952 1972 1986 1992 2007 2015 6 5 Asuntojen lukumäärän kehitys 120% 100% Rakentamispaineen kasvu prosentteina 4 80% 3 60% 2 40% 1 20% 0% 0 1960 1940 1960 1980 2000 2020-20% 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 5,0 km Alakoulu (ruots.): 6,0 km Yläkoulu: (suom.): 10,0 km Yläkoulu (ruots.): 10,0 km Päiväkoti (suom.): 9,0 km Päiväkoti (ruots.): 10,0 km Kauppa: 9,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,42 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,0 kpl / vuosi 60

6.6. RUNTUJÄRVI 61

6.6. RUNTUJÄRVI 1952 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 1940 1960 1980 2000 2020 Rakentamispaineen kasvu prosentteina 100% 80% 60% 40% 20% 0% 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 2,5 km Alakoulu (ruots.): 8,0 km Yläkoulu: (suom.): 8,0 km Yläkoulu (ruots.): 12,5 km Päiväkoti (suom.): 8,0 km Päiväkoti (ruots.): 13,0 km Kauppa: 8,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,43 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,0 kpl / vuosi 62

6.7. KOTKAMAA 63

6.7. KOTKAMAA 1952 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys 30 25 20 15 10 5 0 1940 1960 1980 2000 2020 Rakentamispaineen kasvu prosentteina 140% 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 4,5 5,5 km Alakoulu (ruots.): 10,0 11,0 km Yläkoulu: (suom.): 9,5 10,5 km Yläkoulu (ruots.): 14,5 15,5 km Päiväkoti (suom.): 9,5 10,5 km Päiväkoti (ruots.): 14,5 15,5 km Kauppa: 9,5 10,5 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,68 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,1 kpl / vuosi 64

7. LAHNAKOSKEN KYLÄALUEET 65

7.1. LAHNAKOSKEN KYLÄ 66

7.1. LAHNAKOSKEN KYLÄ 1950 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1940 1960 1980 2000 2020 Rakentamispaineen kasvu prosentteina 140% 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 10,0 11,5 km Alakoulu (ruots.): 7,5 8,5 km Yläkoulu: (suom.): 14,0 15,5 km Yläkoulu (ruots.): 14,0 15,5 km Päiväkoti (suom.): 10,0 11,0 km Päiväkoti (ruots.): 4,5 6,0 km Kauppa: 13,0 14,5 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,78 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,4 kpl / vuosi 67

7.2. KOURUJÄRVI 68

7.2. KOURUJÄRVI 1950 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys Rakentamispaineen kasvu prosentteina 5 40% 4 35% 30% 3 25% 20% 2 15% 1 10% 5% 0 0% 1940 1960 1980 2000 2020-5% 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 7,5 km Alakoulu (ruots.): 11,5 km Yläkoulu: (suom.): 14,0 km Yläkoulu (ruots.): 18,0 km Päiväkoti (suom.): 7,5 km Päiväkoti (ruots.): 11,5 km Kauppa: 13,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,50 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,0 kpl / vuosi 69

7.3. HASSINEN 70

7.3. HASSINEN 1950 1972 1986 1992 2007 2015 Asuntojen lukumäärän kehitys 20 15 10 5 0 1940 1960 1980 2000 2020 Rakentamispaineen kasvu prosentteina 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Palvelujen saavutettavuus Alakoulu (suom.): 10,5 11,5 km Alakoulu (ruots.): 11,0 12,0 km Yläkoulu: (suom.): 18,0 19,0 km Yläkoulu (ruots.): 18,0 19,0 km Päiväkoti (suom.): 10,0 11,0 km Päiväkoti (ruots.): 11,0 12,0 km Kauppa: 15,0 16,0 km Analyysi kaavamerkinnän ohjeeksi Asuinrakennustiheys on 0,60 rakennusta / hehtaari Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen noin 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 0,1 kpl / vuosi 71

72