KUNTAKATSAUS 2018 SUOMI-TIETOA ALUEITTAIN

KUNTAKATSAUS 2018 SUOMI-TIETOA ALUEITTAIN

KUNTAKATSAUS 2018 SUOMI-TIETOA ALUEITTAIN Helsinki Helsingfors 2018

Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Leena Aulaskari 029 551 6372 info@tilastokeskus.fi Kannen kuva Pärmbild Cover photograph: Shutterstock/Robert Kneschke Kannen suunnittelu Pärmdesign Cover design: Irene Matis Taitto Ombrytning Layout: Hilkka Lehtonen 2018 Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN 2324 0156 (pdf) ISBN 978 952 244 606 0 (pdf) ISSN 1455 8696 (print) ISBN 978 952 244 605 3 (print) Helsinki Helsingfors 2018

Alkusanat Kuntakatsaus 2018 Suomi-tietoa alueittain on julkaisu alueellisen tiedon tarkasteluun. Päättäjille ja muille tiedontarvitsijoille julkaisu tarjoaa muokattuina keskeisimmät kunnittaiset, maakunnittaiset ja väestömäärän mukaan ryhmitellyt tilastotiedot teemoittain. Tietolähteinä on käytetty Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastoja sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeentulotietoja. Julkaisussa eri ilmiöitä ja niiden alueellisia eroja kuvataan havainnollisesti teemakarttoina ja tilastokuvioina. Katsauksen teemakartat ja tilastokuviot ovat tilattavissa maksullisena palveluna osoitteesta: www.stat.fi/alueonline. Julkaisun sisällön toimittamisesta ovat vastanneet tietopalvelusuunnittelijat Leena Aulaskari, Riia Arvela, Sirkku Hiltunen ja Hilkka Lehtonen sekä erikoistoimittaja Jouni Kotkavuori. Tilastokeskuksessa kesäkuussa 2018 Hannele Orjala Tietopalvelujohtaja Tilastokeskus 3

Sisällys Alkusanat.... 3 Asuminen.... 5 Julkinen talous.... 23 Koulutus.... 37 Maa-, metsä- ja kalatalous.... 49 Palvelut.... 59 Rakentaminen... 71 Sosiaaliturva.... 81 Teollisuus.... 89 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta.... 99 Tulot ja kulutus.... 107 Työmarkkinat... 117 Väestö.... 145 Yritykset ja toimipaikat... 179 Liitteet... 191 4 Tilastokeskus

ASUMINEN SISÄLLYS 1.1 Asuntokuntien keskikoko kunnan asukasluvun mukaan 2017 1.2 Asuntokuntien keskikoko maakunnittain 2017 1.3 Asuntokuntien keskikoko kunnittain 2017 1.4 Asuntojen pinta-ala kunnan asukasluvun mukaan 2017 1.5 Asuntojen pinta-ala maakunnittain 2017 1.6 Asuntojen pinta-ala kunnittain 2017 1.7 Uudet asunnot kunnan asukasluvun mukaan 2017 1.8 Uudet asunnot maakunnittain 2017 1.9 Uudet asunnot kunnittain 2017 1.10 Asuntokunnat talotyypin mukaan maakunnittain 2017 1.11 Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnan asukasluvun mukaan 2017 1.12 Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnittain 2017 1.13 Kesämökit kunnan asukasluvun mukaan 2017, suhteessa asuttuihin asuntoihin 1.14 Kesämökit maakunnittain 2017, suhteessa asuttuihin asuntoihin 1.15 Kesämökit kunnittain 2017, suhteessa asuttuihin asuntoihin 1.16 Vanhojen osakeasuntojen hinnat suurimmissa kaupungeissa 2017 1.17 Vanhojen osakeasuntojen hinnat maakunnittain 2017 1.18 Vanhojen osakeasuntojen hinnat kunnittain 2017 1.19 Vuokra-asuminen kunnan asukasluvun mukaan 2016 1.20 Vuokra-asuminen maakunnittain 2016 1.21 Vuokra-asuminen kunnittain 2016 1.22 Keskimääräiset kuukausivuokrat suurimmissa kaupungeissa 2017

6 Tilastokeskus

Asuminen Asuminen Asuntokunnan keskikoko oli koko maassa 2,01 henkilöä vuoden 2017 lopussa. Asuntokunnat olivat keskimääräistä pienempiä yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Suurimmat asuntokunnat olivat Keski-Pohjanmaalla (2,2) ja Luodon kunnassa (3,2). Suomalaisilla asuntokunnilla on keskimäärin 40,5 neliömetriä asuinpinta-alaa henkilöä kohden. Vähiten alaa on Helsingissä (34 neliötä/henkilö), eniten Sottungassa (57,8). Koko maan asuntokunnista 45,3 % asuu kerrostaloasunnoissa ja 53,0 % rivi- ja pientaloissa. Rivi- ja pientaloasuminen on yleisintä alle 2 000 asukkaan kunnissa. Suhteellisesti vähiten rivi- ja pientaloissa asutaan Helsingissä (13,3 %) ja eniten Merijärvellä (98,8 %). Asuntokunnan muodostavat samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Reilu 8 % Suomen kaikista asunnoista on rakennettu vuonna 2010 tai sen jälkeen. Suhteellisesti eniten 2010-luvulla valmistuneita on suurimmissa kaupungeissa, 10,7 % asunnoista, ja vähiten pienimmissä kunnissa, 4,8 %. Maakunnittain osuus on suurin Ahvenanmaalla ja pienin Kainuussa. Kunnista uusia asuntoja on eniten Jomalassa, yli 29 %, vähiten Kaskisissa, Rautjärvellä ja Valtimolla, alle prosentin. Vuonna 2017 vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa 2 044 euroa. Kalleimmat neliöhinnat maksettiin pääkaupunkiseudulla. Helsingissä hinnat olivat keskimäärin 4 041 euroa/neliömetri. Valtimon kunnassa vanhan osakeasunnon sai halvimmalla (535 euroa/neliömetri). Suurista kaupungeista Kouvolassa neliöhinnat olivat edullisimmat (1 125 euroa). Vuoden 2018 alusta päivitettiin vanhojen osakeasuntojen laskennassa käytettyjä laatukorjausmalleja ja indeksilaskennassa käytettyjä painoja. Tämän vuoksi hintatieto ei ole vertailukelpoinen aiempien julkaisujen tietoihin. Pääkaupunkiseudun asumisen kalleus näkyy myös vuokrissa. Keskimääräinen vuokra siellä oli 15,72 euroa/neliömetri ja Helsingissä 16,46 euroa/neliömetri. Yli 100 000 asukkaan kunnissa vuokra oli 13,56 euroa ja alle 2 000 asukkaan kunnissa 9,45 euroa. Koko maassa keskimääräinen vuokra oli 12,80 euroa neliöltä. Koko maan vakinaisesti asutuista asunnoista vajaa kolmannes oli vuokra-asuntoja vuonna 2016. Vuokra-asuminen on yleisintä asukasluvultaan suurimmissa kunnissa. Kunnittain vuokra-asumisen osuus oli suurin Helsingissä, 48,7 % ja pienin Ruskolla, 6 %. Maakunnittain vuokra-asuminen oli yleisintä Uudellamaalla ja vähäisintä Etelä-Pohjanmaalla. Vuoden 2017 lopussa Suomessa oli 507 200 kesämökkiä. Kaikkiaan 65 kunnassa oli enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Kunnista suhteellisesti mökkivaltaisin oli Kustavi (638 mökkiä/100 asuttua asuntoa). Yleensäkin alle 2 000 asukkaan kunnissa oli enemmän mökkejä kuin asuttuja asuntoja. Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Tilastokeskus, asuminen; http://tilastokeskus.fi/til/asu.html Tilastokeskus 7

Asuminen Kuvio 1.1 Asuntokuntien keskikoko kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 2 001 6 000 (108) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (30) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Henkilöä/asuntokunta 2,0 1,9 2,0 2,1 2,1 2,1 2,1 2,1 Kuvio 1.2 Asuntokuntien keskikoko maakunnittain 2017 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Uusimaa Kanta-Häme Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Päijät-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo 2,2 2,2 2,2 2,1 2,1 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 Koko maa 2,0 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Henkilöä/asuntokunta 8 Tilastokeskus

Asuminen Kuvio 1.3 Asuntokuntien keskikoko kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Henkilöä/asuntokunta 1,6 1,9 2,0 2,1 2,2 2,3 3,2 Vuoden 2018 aluerajat Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 9

Asuminen Kuvio 1.4 Asuntojen pinta-ala kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 2 001 6 000 (108) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (30) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 36,4 41,4 40,5 42,2 43,6 45,9 45,1 46,8 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä Kuvio 1.5 Asuntojen pinta-ala maakunnittain 2017 Ahvenanmaa Satakunta Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Kainuu Lappi Etelä-Karjala Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Savo Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa 46,5 45,1 44,4 44,2 43,3 43,1 42,5 42,5 42,5 42,5 42,4 42,4 42,2 42,0 41,5 40,6 40,1 40,0 36,9 Koko maa 40,5 0 10 20 30 40 50 Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä 10 Tilastokeskus

Asuminen Kuvio 1.6 Asuntojen pinta-ala kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä 34,0 43,0 43,1 45,5 45,6 47,2 47,3 57,8 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 11

Asuminen Kuvio 1.7 Uudet asunnot kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 4,8 2 001 6 000 (108) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (30) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 4,7 5,2 7,0 7,4 8,2 8,4 10,7 0 2 4 6 8 10 12 Rakennusvuosi 2010 tai uudempi, osuus asunnoista, % Kuvio 1.8 Uudet asunnot maakunnittain 2017 Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Lappi Varsinais-Suomi Kanta-Häme Etelä-Karjala Satakunta Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu 3,4 3,2 3,9 4,8 5,1 7,1 6,9 6,5 6,4 6,4 9,7 9,0 8,6 8,4 8,2 8,0 11,0 10,8 11,9 Koko maa 8,4 0 2 4 6 8 10 12 14 Rakennusvuosi 2010 tai uudempi, osuus asunnoista, % 12 Tilastokeskus

Asuminen Kuvio 1.9 Uudet asunnot kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rakennusvuosi 2010 tai uudempi, osuus asunnoista, % 0,6 3,0 3,1 5,0 5,1 8,0 8,1 29,4 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 13

Asuminen Kuvio 1.10 Asuntokunnat talotyypin mukaan maakunnittain 2017 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Kainuu Lappi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjanmaa Kanta-Häme Kymenlaakso Pohjois-Savo Etelä-Karjala Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Päijät-Häme Uusimaa Koko maa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Osuus asuntokunnista, % Rivi- ja pientalot Kerrostalot Muut rakennukset Kuvio 1.11 Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 2 001 6 000 (108) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (30) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) 28,6 Kunnat yhteensä (311) 55,6 53,0 64,3 74,9 82,3 90,9 94,1 0 20 40 60 80 100 Osuus asuntokunnista, % 14 Tilastokeskus

Asuminen Kuvio 1.12 Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus asuntokunnista, % 13,3 75,0 75,1 90,0 90,1 95,0 95,1 98,8 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 15

Asuminen Kuvio 1.13 Kesämökit kunnan asukasluvun mukaan 2017, suhteessa asuttuihin asuntoihin Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 2 001 6 000 (108) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (30) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 3 14 16 19 27 49 0 20 40 60 80 100 120 Kesämökkien määrä sataa asuttua asuntoa kohti 73 104 Kuvio 1.14 Kesämökit maakunnittain 2017, suhteessa asuttuihin asuntoihin Etelä-Savo Ahvenanmaa Lappi Kainuu Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Päijät-Häme Varsinais-Suomi Kymenlaakso Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa 5 22 21 21 19 18 17 15 13 37 34 31 29 27 26 26 25 47 65 Koko maa 19 0 10 20 30 40 50 60 70 Kesämökkien määrä sataa asuttua asuntoa kohti 16 Tilastokeskus

Asuminen Kuvio 1.15 Kesämökit kunnittain 2017, suhteessa asuttuihin asuntoihin Maakuntaraja Maakuntakeskus Kesämökkien määrä sataa asuttua asuntoa kohti 0 20 21 40 41 100 101 638 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 17

Asuminen Kuvio 1.16 Vanhojen osakeasuntojen hinnat suurimmissa kaupungeissa 2017 Helsinki Pääkaupunkiseutu 1) Espoo-Kauniainen Vantaa Porvoo Järvenpää Tampere Kerava Kehyskunnat Turku Hyvinkää Kuopio Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Hämeenlinna Kokkola Joensuu Lahti Mikkeli Oulu Lappeenranta Muu Suomi 2) Rovaniemi Riihimäki Rauma Pori Kajaani Kotka Kouvola 2 591 2 420 2 357 2 351 2 304 2 114 1 992 1 899 1 836 1 828 1 825 1 795 1 782 1 763 1 757 1 703 1 703 1 703 1 654 1 605 1 583 1 571 1 376 1 344 1 293 1 189 1 125 3 540 3 325 4 041 Koko maa 2 044 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 Neliöhinta, /m 2 1) Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen 2) Pl. pääkaupunkiseutu Kuvio 1.17 Vanhojen osakeasuntojen hinnat maakunnittain 2017 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Etelä-Savo Satakunta Lappi Kainuu Kymenlaakso Koko maa 1 733 1 593 1 569 1 563 1 557 1 505 1 494 1 473 1 472 1 424 1 308 1 278 1 269 1 262 1 187 1 145 2 007 2 044 3 148 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 Neliöhinta, /m 2 18 Tilastokeskus

Asuminen Kuvio 1.18 Vanhojen osakeasuntojen hinnat kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Neliöhinta, /m 2 535 900 901 1 200 1 201 1 600 1 601 4 041 Ei ilmoitusta Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 19

Asuminen Kuvio 1.19 Vuokra-asuminen kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 18,2 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 17,9 19,6 21,7 20 001 40 000 (29) 24,7 40 001 100 000 (17) 31,6 100 000 (9) 43,4 Kunnat yhteensä (311) 32,2 0 10 20 30 40 50 Vuokra-asuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista, % Kuvio 1.20 Vuokra-asuminen maakunnittain 2016 Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo Ahvenanmaa Kainuu Kanta-Häme Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 32,6 32,4 32,2 31,4 30,7 30,3 30,2 29,9 29,6 28,2 28,0 27,8 27,4 26,2 26,2 25,2 24,8 23,1 38,4 Koko maa 32,2 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Vuokra-asuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista, % 20 Tilastokeskus

Asuminen Kuvio 1.21 Vuokra-asuminen kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Vuokra-asuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista, % 6,0 16,0 16,1 20,0 20,1 23,0 23,1 48,7 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 21

Asuminen Kuvio 1.22 Keskimääräiset kuukausivuokrat suurimmissa kaupungeissa 2017 Helsinki Vantaa Espoo-Kauniainen Tampere Jyväskylä Turku Kuopio Lahti Porvoo Rovaniemi Hämeenlinna Joensuu Lappeenranta Mikkeli Oulu Vaasa Kajaani Seinäjoki Kotka Pori Kokkola Kouvola Rauma 14,29 14,22 13,29 12,64 12,57 12,50 12,42 12,24 12,07 12,03 11,99 11,77 11,69 11,63 11,62 11,45 11,32 11,13 11,09 10,58 10,06 10,01 16,46 Alle 20 000 asukasta 9,45 20 000 59 999 asukasta 11,08 60 000 100 000 asukasta 11,33 Yli 100 000 asukasta 13,56 Kehyskunnat 1) 12,77 Muu Suomi 2) 11,34 Pääkaupunkiseutu 3) 15,72 Koko maa 12,80 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Neliövuokra, /m 2 /kk 1) Kehyskunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Riihimäki, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti 2) Pl. pääkaupunkiseutu 3) Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen 22 Tilastokeskus

JULKINEN TALOUS SISÄLLYS 2.1 Tuloveroprosentti kunnan asukasluvun mukaan 2018 2.2 Tuloveroprosentti maakunnittain 2018 2.3 Tuloveroprosentti kunnittain 2018 2.4 Kuntien verotulot kunnan asukasluvun mukaan 2016 2.5 Kuntien verotulot maakunnittain 2016 2.6 Verotulot kunnittain 2016 2.7 Kuntien valtionosuudet kunnan asukasluvun mukaan 2016 2.8 Kuntien valtionosuudet maakunnittain 2016 2.9 Valtionosuudet kunnittain 2016 2.10 Kuntien lainakanta kunnan asukasluvun mukaan 2016 2.11 Kuntien lainakanta maakunnittain 2016 2.12 Lainakanta kunnittain 2016 2.13 Kuntien vuosikate kunnan asukasluvun mukaan 2016 2.14 Kuntien vuosikate maakunnittain 2016 2.15 Vuosikate kunnittain 2016 2.16 Vuosikate kunnittain 2016

24 Tilastokeskus

Julkinen talous Julkinen talous Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,86 vuonna 2018. Kunnittain veroprosentit vaihtelevat 16,50:n ( Jomala) ja 22,50:n (Teuva, Reisjärvi ja Jämijärvi) välillä. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa veroprosentti on keskimäärin 18,89. Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla tuloveroprosentti on keskimäärin alempi kuin koko maassa. Vuonna 2016 kuntien keskimääräiset verotulot olivat 4 016 euroa asukasta kohti. Kuntakoon mukaan yli 100 000 asukkaan kunnissa verotulot olivat suurimmat, 4 423 euroa asukasta kohti. Maakunnista ne olivat suurimmat Uudellamaalla ja pienimmät Pohjois-Karjalassa. Kunnittain verotulot vaihtelivat Merijärven 2 196 euroa/asukas ja Kauniaisen 6 701 euroa/asukas välillä. Kuntien valtionosuudet olivat vuonna 2016 keskimäärin 1 604 euroa asukasta kohti. Alle 2 000 asukkaan kunnissa valtionosuus oli 3 326 ja yli 100 000 asukkaan kunnissa 943 euroa. Kunnittain valtionosuus oli suurimmillaan Utsjoella, 5 771 euroa, ja pienimmillään Kauniaisissa, 46 euroa asukasta kohti. Maakunnista valtionosuus asukasta kohti oli suurin Kainuussa ja pienin Uudellamaalla. Kaikkiaan 104 kunnassa valtionosuus oli suurempi kuin verotulot. Kuntien lainakanta oli keskimäärin 2 933 euroa asukasta kohti vuonna 2016. Velattomia kuntia oli edellisen vuoden tapaan neljä: Kauniainen, Enonkoski, Jomala ja Karvia. Suurin lainakanta asukasta kohti oli Reisjärvellä, 9 309 euroa/asukas. Yli 100 000 asukkaan kunnissa lainaa oli eniten, keskimäärin yli 3 100 euroa asukasta kohti. Vähiten lainaa asukasta kohti oli 2 000 6 000 asukkaan kunnissa. Maakunnittain lainakanta asukasta kohti oli suurin Keski-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä, matalin Ahvenanmaalla. Kunnan lainakannalla tarkoitetaan kunnan korollista pitkäja lyhytaikaista vierasta pääomaa. Lainakanta lasketaan vähentämällä koko vieraasta pääomasta saadut ennakot sekä osto-, siirto- ja muut velat. Luvut sisältävät myös kunnan liikelaitosten lainat. Kolmentoista kunnan vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvo vaihteli -632:n (Kyyjärvi) ja 1 521:n (Sottunga) välillä ollen keskimäärin 494 euroa asukasta kohti. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle. Jos vuosikate jää negatiiviseksi, tulorahoitus ei riitä edes juokseviin menoihin. Vuosikatteen vuosittainen vaihtelu voi olla suurta. Tilastokeskus kerää pääosan tiedoista suoraan kunnilta ja kuntayhtymiltä. Ahvenanmaan kuntien ja kuntayhtymien tiedot kerää ja käsittelee Ålands statistik- och utredningsbyrå. Lähteet: Kuntaliitto; www.kunnat.net Tilastokeskus, kuntatalous; http://tilastokeskus.fi/til/kta/index.html Tilastokeskus 25

Julkinen talous Kuvio 2.1 Tuloveroprosentti kunnan asukasluvun mukaan 2018 2 001 5 000 5 001 10 000 10 001 20 000 20 001 50 000 50 001 100 000 100 000 2 000 Kunnat yhteensä Lähde: Kuntaliitto Kunnan asukasluku 18,89 20,63 20,66 20,42 20,58 19,86 20,92 20,80 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 Tuloveroprosentti Kuvio 2.2 Tuloveroprosentti maakunnittain 2018 Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Savo Kymenlaakso Lappi Kanta-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Päijät-Häme Etelä-Karjala Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa Ahvenanmaa 21,72 21,31 21,12 21,08 20,98 20,93 20,78 20,78 20,78 20,76 20,67 20,65 20,53 20,47 20,33 20,19 19,93 18,65 17,51 Koko maa 19,86 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 Tuloveroprosentti Lähde: Kuntaliitto 26 Tilastokeskus

Julkinen talous Kuvio 2.3 Tuloveroprosentti kunnittain 2018 Maakuntaraja Maakuntakeskus Tuloveroprosentti 16,50 20,50 20,75 21,00 21,25 21,75 22,00 22,50 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Lähde: Kuntaliitto Tilastokeskus 27

Julkinen talous Kuvio 2.4 Kuntien verotulot kunnan asukasluvun mukaan 2016 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 3 288 3 261 3 556 3 675 3 973 3 964 4 016 4 423 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 Euroa/asukas Kuvio 2.5 Kuntien verotulot maakunnittain 2016 Uusimaa Etelä-Karjala Kymenlaakso Kanta-Häme Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Lappi Pohjanmaa Pirkanmaa Satakunta Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala 3 915 3 905 3 855 3 851 3 850 3 846 3 817 3 816 3 781 3 698 3 611 3 597 3 566 3 561 3 521 3 474 3 398 3 324 4 778 Koko maa 4 016 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Euroa/asukas 28 Tilastokeskus

Julkinen talous Kuvio 2.6 Verotulot kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Euroa/asukas 2 196 3 100 3 101 3 400 3 401 3 800 3 801 6 701 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 29

Julkinen talous Kuvio 2.7 Kuntien valtionosuudet kunnan asukasluvun mukaan 2016 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 943 1 567 1 580 1 604 2 045 2 573 3 156 3 326 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 Euroa/asukas Kuvio 2.8 Kuntien valtionosuudet maakunnittain 2016 Kainuu Etelä-Savo Lappi Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Karjala Satakunta Päijät-Häme Varsinais-Suomi Pirkanmaa Kanta-Häme Ahvenanmaa Uusimaa 665 2 547 2 538 2 522 2 508 2 232 2 153 2 152 2 039 2 034 1 963 1 838 1 819 1 801 1 627 1 614 1 542 1 286 3 209 Koko maa 1 604 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 Euroa/asukas 30 Tilastokeskus

Julkinen talous Kuvio 2.9 Valtionosuudet kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Euroa/asukas 46 1 800 1 801 2 700 2 701 3 500 3 501 5 771 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 31

Julkinen talous Kuvio 2.10 Kuntien lainakanta kunnan asukasluvun mukaan 2016 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 495 2 661 2 817 2 784 2 823 2 933 3 055 3 129 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 Euroa/asukas Kuvio 2.11 Kuntien lainakanta maakunnittain 2016 Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kanta-Häme Pohjanmaa Keski-Suomi Uusimaa Kainuu Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Lappi Etelä-Karjala Pirkanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Ahvenanmaa 3 500 3 460 3 443 3 270 3 234 3 073 3 038 2 840 2 774 2 758 2 721 2 678 2 562 2 420 2 071 1 949 1 706 4 757 4 710 Koko maa 2 933 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 Euroa/asukas 32 Tilastokeskus

Julkinen talous Kuvio 2.12 Lainakanta kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Euroa/asukas 0 1 900 1 901 2 600 2 601 3 400 3 401 9 309 Vuoden 2017 aluerajat Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lappeenranta Lahti Kouvola Helsinki Tilastokeskus 33

Julkinen talous Kuvio 2.13 Kuntien vuosikate kunnan asukasluvun mukaan 2016 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 0 100 200 300 400 500 600 700 Euroa/asukas 393 385 412 422 438 457 494 618 Kuvio 2.14 Kuntien vuosikate maakunnittain 2016 Ahvenanmaa Uusimaa Pohjois-Karjala Satakunta Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pirkanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Kainuu Kymenlaakso Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa 444 443 427 411 410 400 394 387 383 382 380 370 369 352 322 287 236 743 784 Koko maa 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 Euroa/asukas 494 34 Tilastokeskus

Julkinen talous Kuvio 2.15 Vuosikate kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Euroa/asukas 632 280 281 400 401 550 551 1 521 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 35

Kuvio 2.16 Vuosikate kunnittain 2016 Arvoiltaan 30 suurinta ja pienintä kuntaa Sottunga Kauniainen Kannonkoski Kristiinankaupunki Kittilä Föglö Tervola Puumala Saltvik Alajärvi Ranua Rautjärvi Finström Utsjoki Savukoski Korsnäs Kolari Taivalkoski Helsinki Maarianhamina Utajärvi Virrat Kitee Pirkkala Eurajoki Kustavi Sund Vantaa Kuhmoinen Vimpeli 1 521 1 481 1 369 1 204 1 187 1 141 1 101 1 099 1 025 1 016 999 989 982 971 958 905 902 899 896 894 879 863 854 841 834 822 822 815 805 777 Petäjävesi Haapavesi Sotkamo Kemi Joroinen Pedersören kunta Ulvila Vesanto Pietarsaari Teuva Lestijärvi Nousiainen Taipalsaari Karvia Reisjärvi Humppila Luumäki Halsua Laihia Savitaipale Siikalatva Lapinjärvi Harjavalta Pyhäranta Kaskinen Vehmaa Jämijärvi Kökar Pyhäjärvi Kyyjärvi 3 8 8 49 89 108 132 165 178 227 350 511 632 123 120 120 116 108 106 100 100 98 90 58 57 52 45 19 10 6 Koko maa 494 1 000 500 0 500 1 000 1 500 2 000 Euroa/asukas 36 Tilastokeskus

KOULUTUS SISÄLLYS 3.1 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnan asukasluvun mukaan 2016 3.2 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset maakunnittain 2016 3.3 Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnittain 2016 3.4 Tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan 2016 3.5 Väestön koulutusaste maakunnittain 2016 3.6 Tutkinnon suorittaneet kunnittain 2016 3.7 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan 2016 3.8 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet maakunnittain 2016 3.9 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnittain 2016 3.10 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25 29-vuotiaat sukupuolen ja kunnan asukasluvun mukaan 2016 3.11 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25 29-vuotiaat sukupuolen mukaan maakunnittain 2016 3.12 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25 29-vuotiaat kunnittain 2016 3.13 Väestön koulutustaso kunnan asukasluvun mukaan 2016 3.14 Väestön koulutustaso maakunnittain 2016

38 Tilastokeskus

Koulutus Koulutus Vuonna 2016 väestön keskimääräistä koulutustasoa mittaava luku oli suurimmissa kaupungeissa 413 ja Uudellamaalla 406. Koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 252 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että monen alle 20-vuotiaan koulutus on vielä kesken. Koko 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli 71,3 % suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon vuonna 2016. Tutkinnon suorittaneita asuu vähiten Föglössä (50,7 %), eniten Kauniaisissa (81,7 %). Yli 100 000 asukkaan kunnissa osuus oli 74,4 %, ja alle 2 000 asukkaan kunnissa 61,3 %. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan toisen asteen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Korkea-asteen tutkinto oli 30,4 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä. Suurimmissa kaupungeissa korkea-asteen suorittaneita oli eniten, 37,2 %. Alle 2 000 asukkaan kunnissa osuus oli 17,5 %. Maakunnittain korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin Uudellamaalla, 37,3 %, ja pienin Ahvenanmaalla, 23,4 %. Pelkän perusasteen suorittaneita 25 29-vuotiaita henkilöitä oli 57 300 vuonna 2016. Ikäryhmästä joka kuudes oli perusasteen varassa, miehistä hieman alle 19 % ja naisista 14 %. Suurimmat perusasteen varassa olevien osuudet olivat alle 2 000 asukkaan kunnissa ja Ahvenanmaan maakunnassa. Kansallinen koulutusluokitus 2016 pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Koulutusastejaottelu noudattaa koulutusjärjestelmän rakennetta, jossa koulutus etenee alemmilta koulutuksen asteilta ylemmille. Mitä pidemmästä koulutuksesta on kysymys, sitä korkeampi on koulutusaste. Kansallinen koulutusaste 2016: 0: Varhaiskasvatus ja esiopetusaste, 1: Alempi perusaste, 2: Ylempi perusaste, 3: Toinen aste (mm. lukiokoulutus, ammatillinen peruskoulutus), 4: Erikoisammattikoulutusaste, 5: Alin korkea-aste (mm. opistoaste, alimman korkea-asteen koulutus), 6: Alempi korkeakouluaste (mm. ammatillinen korkea-aste, alempi korkeakoulututkinto), 7: Ylempi korkeakouluaste, 8: Tutkijakoulutusaste, 9: Koulutusaste tuntematon. Vuonna 2016 kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset olivat koko maassa 1 927 euroa asukasta kohti. Maakunnittain kustannukset olivat suurimmat Ahvenanmaalla, 2 534 euroa. Sottungan kunnan opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset olivat kuntien pienimmät ja jäivät alle 1 200 euron asukasta kohti. Suurimmat menot olivat Kauniaisissa, 3 303 euroa/asukas. Lähteet: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne; http://tilastokeskus.fi/til/vkour/index.html Tilastokeskus, kansallinen koulutusaste; https://www.stat.fi/meta/luokitukset/koulutusaste Tilastokeskus, kuntatalous; http://tilastokeskus.fi/til/kta/index.html Tilastokeskus 39

Koulutus Kuvio 3.1 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 1 909 1 858 1 917 1 886 1 904 1 906 1 973 1 927 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 Euroa/asukas Kuvio 3.2 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset maakunnittain 2016 Ahvenanmaa Kainuu Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Karjala Satakunta Kanta-Häme Etelä-Karjala Etelä-Savo 2 275 2 206 2 031 2 027 1 971 1 958 1 942 1 915 1 880 1 854 1 790 1 789 1 746 1 745 1 728 1 708 1 705 1 693 2 534 Koko maa 1 927 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 Euroa/asukas 40 Tilastokeskus

Koulutus Kuvio 3.3 Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Euroa/asukas 1 198 1 700 1 701 1 850 1 851 2 000 2 001 3 303 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 41

Koulutus Kuvio 3.4 Tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 61,3 64,3 67,2 69,3 70,7 71,8 71,3 74,4 0 20 40 60 80 Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Kuvio 3.5 Väestön koulutusaste maakunnittain 2016 Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Uusimaa Lappi Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Kainuu Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta Päijät-Häme Ahvenanmaa Koko maa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Korkea-aste Toinen aste* Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa *Sisältää erikoisammattikoulutusasteen 42 Tilastokeskus

Koulutus Kuvio 3.6 Tutkinnon suorittaneet kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 50,7 63,0 63,1 66,0 66,1 70,0 70,1 81,7 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 43

Koulutus Kuvio 3.7 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 17,5 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 19,4 23,3 25,6 28,2 29,3 30,4 37,2 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Kuvio 3.8 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet maakunnittain 2016 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Karjala Satakunta Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa 31,4 29,8 29,3 28,8 28,8 27,3 27,0 25,9 25,9 25,5 25,1 25,0 24,8 24,5 24,5 24,5 23,8 23,4 37,3 Koko maa 30,4 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 44 Tilastokeskus

Koulutus Kuvio 3.9 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 11,1 18,0 18,1 21,0 21,1 25,0 25,1 57,4 Vuoden 2017 aluerajat Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 45

Koulutus Kuvio 3.10 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25 29-vuotiaat sukupuolen ja kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 0 5 10 15 20 25 Miehet, osuus miesten ikäluokasta, % Naiset, osuus naisten ikäluokasta, % Kuvio 3.11 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25 29-vuotiaat sukupuolen mukaan maakunnittain 2016 Ahvenanmaa Uusimaa Kymenlaakso Päijät-Häme Kanta-Häme Varsinais-Suomi Satakunta Etelä-Karjala Pohjanmaa Etelä-Savo Pirkanmaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Koko maa 0 5 10 15 20 25 30 35 Miehet, osuus miesten ikäluokasta, % Naiset, osuus naisten ikäluokasta, % 46 Tilastokeskus

Koulutus Kuvio 3.12 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25 29-vuotiaat kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Osuus ikäluokasta, % 0,0 13,0 13,1 16,0 16,1 19,0 19,1 42,9 Vuoden 2017 aluerajat Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 47

Koulutus Kuvio 3.13 Väestön koulutustaso kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 20 vuotta täyttäneiden koulutustaso 258 278 306 325 343 351 361 413 Kuvio 3.14 Väestön koulutustaso maakunnittain 2016 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Karjala Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Satakunta Kymenlaakso Etelä-Savo Ahvenanmaa 374 365 356 356 347 341 332 332 329 325 322 320 316 316 315 314 313 292 406 Koko maa 361 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 20 vuotta täyttäneiden koulutustaso 48 Tilastokeskus

MAA-, METSÄ- JA KALATALOUS SISÄLLYS 4.1 Alkutuotannon työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2015 4.2 Alkutuotannon työllistävyys maakunnittain 2015 4.3 Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 2015 4.4 Maatilayritysten viljelty peltoala kunnan asukasluvun mukaan 2016 4.5 Maatilayritysten viljelty peltoala maakunnittain 2016 4.6 Maatilayritysten viljelty peltoala kunnittain 2016 4.7 Maatilayritysten tulos kunnan asukasluvun mukaan 2016 4.8 Maatilayritysten tulos maakunnittain 2016 4.9 Maatilayritysten tulos kunnittain 2016 4.10 Maatilayritysten tulos kunnittain 2016

50 Tilastokeskus

Maa-, metsä- ja kalatalous Maa-, metsä- ja kalatalous Alkutuotanto työllisti 3,2 % koko maan työllisistä vuonna 2015. Alkutuotantovaltaisimpia maakuntia olivat Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, joissa 8,4 % työllisistä työskenteli maa-, metsä- ja kalatalouden parissa vuoden 2015 työssäkäyntitilaston mukaan. Suhteellisesti vähiten nämä alat työllistivät Uudellamaalla ja yli 100 000 asukkaan kunnissa. Alle 2 000 asukkaan kuntien työllisistä 14,7 % työskenteli alkutuotannossa. Kunnittain osuus vaihteli Lestijärven 34,5 %:n ja pääkaupunkiseudun kuntien 0,2 %:n välillä. Koko maassa maatilayritystä kohti on viljeltyä peltoalaa keskimäärin 46,1 hehtaaria. Maakunnittain eniten viljeltyä peltoalaa on Uudellamaalla ja Varsinais- Suomessa, vähiten Etelä-Savossa. Kunnittain suurimmat viljellyt peltoalat ovat Limingassa (82 ha/maatilayritys) ja pienimmät pohjoisen kunnissa Utsjoella ja Savukoskella (alle 16 ha). Kaikkien tuotantosuuntien maatalouden yrityskohtainen tulos oli vuonna 2016 keskimäärin 17 500 euroa. Maakunnittain Keski-Pohjanmaan maatilat ylsivät keskimäärin parhaaseen tulokseen. Etelä-Savossa tulos maatalouden yritystä kohti oli pienin, alle 12 000 euroa. Kunnittain yrityskohtainen tulos vaihteli alle 3 900 eurosta (Lemland) yli 53 200 euroon (Hailuoto). Tulos lasketaan vähentämällä maatalouden puhtaasta tulosta maataloudesta johtuneen velan korot sekä indeksi- ja kurssitappio. Tiedot käyvät ilmi maa- ja metsätalousyritysten taloustilastosta. Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto; http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html Tilastokeskus, maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto; http://tilastokeskus.fi/til/mmtal/index.html Tilastokeskus 51

Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.1 Alkutuotannon työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 0,5 2,4 2,2 3,2 5,2 8,4 12,7 14,7 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Osuus alueella asuvasta työllisestä työvoimasta, % Kuvio 4.2 Alkutuotannon työllistävyys maakunnittain 2015 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Ahvenanmaa Keski-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa Uusimaa 0,6 2,3 4,0 3,8 3,8 3,7 3,3 3,2 3,1 2,9 4,7 4,9 6,5 6,3 6,1 6,0 7,6 8,4 8,4 Koko maa 3,2 0 2 4 6 8 10 Osuus maakunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 52 Tilastokeskus

Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.3 Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 2015 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 0,2 4,0 4,1 9,0 9,1 15,0 15,1 34,5 Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Rovaniemi Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 53

Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.4 Maatilayritysten viljelty peltoala kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) Peltoala, ha/maatilayritys 42,5 41,7 45,9 45,4 47,3 47,2 47,1 46,1 0 10 20 30 40 50 60 Kuvio 4.5 Maatilayritysten viljelty peltoala maakunnittain 2016 Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjanmaa Etelä-Karjala Ahvenanmaa Kainuu Keski-Suomi Lappi Etelä-Savo 57,8 55,6 53,7 53,4 52,0 48,8 46,7 46,5 44,1 43,1 42,5 41,8 41,4 41,2 40,3 39,2 36,6 33,7 30,8 Koko maa 46,1 0 10 20 30 40 50 60 70 Peltoala, ha/maatilayritys 54 Tilastokeskus

Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.6 Maatilayritysten viljelty peltoala kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Peltoala, ha/maatilayritys 15,5 35,0 35,1 45,0 45,1 55,0 55,1 81,8 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 55

Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.7 Maatilayritysten tulos kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (38) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (41) 20 001 40 000 (26) 40 001 100 000 (16) 100 000 (8) Kunnat yhteensä (311) 14 885 16 402 16 611 18 246 17 426 17 486 18 491 18 326 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 Tulos maataloudesta, euroa/maatilayritys Ei ilmoitusta: 14 kuntaa Kuvio 4.8 Maatilayritysten tulos maakunnittain 2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Kainuu Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Satakunta Kanta-Häme Päijät-Häme Lappi Kymenlaakso Uusimaa Etelä-Karjala Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo 23 192 20 699 19 559 19 196 18 558 18 327 18 053 17 504 17 079 17 025 16 994 15 967 15 274 14 796 14 500 13 810 12 750 11 979 31 608 Koko maa 17 486 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 Tulos maataloudesta, euroa/maatilayritys 56 Tilastokeskus

Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.9 Maatilayritysten tulos kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Tulos maataloudesta, euroa/maatilayritys 3 894 13 000 13 001 17 000 17 001 21 000 21 001 53 227 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 57

Kuvio 4.10 Maatilayritysten tulos kunnittain 2016 Arvoiltaan 30 suurinta ja pienintä kuntaa Hailuoto Reisjärvi Toholampi Kannus Lestijärvi Kalajoki Tyrnävä Perho Veteli Kaustinen Kokkola Karijoki Sievi Aura Nivala Jomala Vaala Halsua Eckerö Muonio Ilmajoki Valtimo Puolanka Lapinjärvi Liminka Vieremä Vårdö Tornio Lumijoki Saltvik Hamina Konnevesi Äänekoski Sodankylä Ruokolahti Mänttä-Vilppula Kangasniemi Heinävesi Porvoo Pelkosenniemi Vesilahti Kustavi Kittilä Korsnäs Luhanka Kemijärvi Pyhäranta Salla Hirvensalmi Puumala Jämsä Kuhmoinen Mäntyharju Pietarsaari Savukoski Pomarkku Varkaus Kaarina Pirkkala Lemland Koko maa 9 799 9 613 9 520 9 471 9 448 8 960 8 867 8 787 8 758 8 648 8 579 8 569 8 461 8 296 8 256 8 208 8 169 8 134 8 000 7 986 7 295 6 944 6 589 6 463 6 216 6 071 5 179 4 753 4 362 3 894 38 199 37 148 35 562 33 825 32 048 31 922 30 906 30 616 30 204 29 955 29 502 29 320 29 097 29 085 28 734 28 246 27 966 27 683 27 280 27 152 26 988 26 337 25 900 25 810 25 674 25 517 25 292 25 151 24 772 53 227 17 486 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 Tulos maataloudesta, euroa/maatilayritys 58 Tilastokeskus

PALVELUT SISÄLLYS 5.1 Palvelutoimialojen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2015 5.2 Palvelutoimialojen työllistävyys maakunnittain 2015 5.3 Palvelutoimialojen työllistävyys kunnittain 2015 5.4 Kaupan työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2015 5.5 Kaupan työpaikat maakunnittain 2015 5.6 Kaupan työpaikat kunnittain 2015 5.7 Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan 2016 5.8 Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2016 5.9 Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2016 5.10 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2015 5.11 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat maakunnittain 2015 5.12 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnittain 2015 5.13 Majoitusliikkeiden kapasiteetti 2017, yli 1 500 vuodepaikan kunnat 5.14 Yöpymiset majoitusliikkeissä maakunnittain 2017

60 Tilastokeskus

Palvelut Palvelut Palvelutoimialat työllistävät eniten suurimmissa kaupungeissa. Helsingissä asuvista työllisistä 88,2 % työskenteli palvelualalla vuonna 2015. Vähäisin alojen työllistävyys oli alle 2 000 asukkaan kunnissa, 61,8 %, ja yksittäisistä kunnista Pyhännällä, 41,3 %. Koko maan tasolla palvelualat työllistävät kolme neljästä työllisestä. Palvelutoimialoihin luetaan toimialat G U (liite 1). Tukku- ja vähittäiskaupan (toimiala G) osuus työpaikoista oli koko maassa 11,6 % vuonna 2015. Osuus on pienin alle 2 000 asukkaan kunnissa, Pohjanmaan maakunnassa sekä yksittäisistä kunnista Kökarissa ja Sundissa. Eniten kauppa työllistää 20 000 40 000 asukkaan kunnissa, Uudenmaan maakunnassa ja Föglön kunnassa. Vähittäiskaupan toimipaikkojen (toimiala 47, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) liikevaihto toimipaikkojen henkilöstöä kohti oli koko maassa 315 400 euroa vuonna 2016. Kunnittain suurin vähittäiskaupan liikevaihto henkilöstöä kohti oli Espoossa ja pienin Laukaassa. Maakunnittain arvo vaihteli Kanta-Hämeen 269 800 eurosta Uudenmaan 333 900 euroon. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (toimiala I) on merkittävä työllistäjä suurimmissa ja toisaalta myös pienimmissä kunnissa. Yli 100 000 asukkaan kunnissa ja alle 2 000 asukkaan kunnissa alan osuus työpaikoista oli 4 %. Yksittäisissä kunnissa osuus voi olla huomattavasti suurempi, esimerkiksi Ahvenanmaan Getassa alalla oli yli 24 % kaikista työpaikoista. Toisaalta Sottungassa ja Lemlandissa kuin myös Manner-Suomen kunnista Merijärvellä ei ollut työssäkäyntitilaston mukaan alan työpaikkoja lainkaan vuonna 2015. Maakunnista toimialan osuus oli ylivoimaisesti merkittävin Lapissa ja vähäisin Keski-Pohjanmaalla. Ennakkotiedon mukaan Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin 21,9 miljoonaa kertaa vuonna 2017. Uudenmaan majoituspaikkojen osuus yöpymisistä oli suurin, yli 6,4 miljoonaa. Lapissa yövyttiin toiseksi eniten, 2,9 miljoonaa kertaa. Majoitusliikkeillä oli kapasiteettia koko maassa yhteensä yli 68 800 huonetta ja yli 170 000 vuodetta vuoden 2017 aikana (ennakkotieto). Helsingissä vuodekapasiteettia oli eniten, 12,6 % koko maasta. Seuraavaksi eniten vuodekapasiteettia oli Tampereella, Vantaalla ja Sotkamossa. Nämä luvut kattavat kaikkien tilastoon kuuluvien liikkeiden koko kapasiteetin. Majoitustilasto on Tilastokeskuksen kuukausittain tuottama tilasto, joka kuvaa majoituspalvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä majoituspalvelujen hintatasoa Suomessa. Lähteet: Tilastokeskus, yritysrekisteri; http://tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html Tilastokeskus, työssäkäynti; http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html Tilastokeskus, majoitustilasto; http://tilastokeskus.fi/til/matk/index.html Tilastokeskus 61

Palvelut Kuvio 5.1 Palvelutoimialojen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 61,8 2 001 6 000 (110) 62,1 6 001 10 000 (60) 64,9 10 001 20 000 (42) 66,7 20 001 40 000 (29) 71,4 40 001 100 000 (17) 74,5 100 000 (9) 83,4 Kunnat yhteensä (311) 75,1 0 20 40 60 80 100 Osuus alueella asuvasta työllisestä työvoimasta, % Kuvio 5.2 Palvelutoimialojen työllistävyys maakunnittain 2015 Uusimaa Ahvenanmaa Lappi Kainuu Varsinais-Suomi Pirkanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kanta-Häme Päijät-Häme Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 82,7 78,4 74,4 74,4 73,5 73,4 73,3 73,1 72,9 71,8 71,6 70,8 70,7 70,5 70,3 66,4 66,2 65,0 64,9 Koko maa 75,1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Osuus maakunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 62 Tilastokeskus

Palvelut Kuvio 5.3 Palvelutoimialojen työllistävyys kunnittain 2015 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 41,3 60,0 60,1 65,0 65,1 70,0 70,1 88,2 Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Rovaniemi Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 63

Palvelut Kuvio 5.4 Kaupan työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 7,0 2 001 6 000 (110) 8,3 6 001 10 000 (60) 9,3 10 001 20 000 (42) 10,4 20 001 40 000 (29) 12,4 40 001 100 000 (17) 11,9 100 000 (9) 12,3 Kunnat yhteensä (311) 11,6 0 2 4 6 8 10 12 14 Osuus työpaikoista, % Kuvio 5.5 Kaupan työpaikat maakunnittain 2015 Uusimaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pirkanmaa Kymenlaakso Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Savo Satakunta Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Pohjanmaa 12,0 11,8 11,6 11,6 11,5 11,4 11,2 10,7 10,7 10,5 10,5 10,3 10,2 10,0 9,8 9,7 9,2 9,1 13,3 Koko maa 11,6 0 2 4 6 8 10 12 14 Osuus työpaikoista, % 64 Tilastokeskus

Palvelut Kuvio 5.6 Kaupan työpaikat kunnittain 2015 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Osuus työpaikoista, % 1,3 7,0 7,1 9,0 9,1 11,0 11,1 29,9 Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 65

Palvelut Kuvio 5.7 Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (28) 2 001 6 000 (108) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) Ei ilmoitusta: 18 kuntaa 305 976 288 146 297 963 304 232 324 789 334 122 329 239 315 408 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 Euroa/henkilöstö Kuvio 5.8 Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2016 Uusimaa Ahvenanmaa Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjanmaa Kainuu Satakunta Varsinais-Suomi Lappi Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Pirkanmaa Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme 333 860 333 737 328 833 322 226 321 662 317 808 315 739 309 607 309 360 308 882 308 349 306 936 305 504 305 262 301 550 297 990 289 292 283 094 269 816 Koko maa 315 408 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 Euroa/henkilöstö 66 Tilastokeskus

Palvelut Kuvio 5.9 Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Euroa/henkilöstö 71 599 300 000 300 001 315 000 315 001 340 000 340 001 643 725 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 67

Palvelut Kuvio 5.10 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 0 1 2 3 4 5 Osuus työpaikoista, % 3,2 3,4 3,3 3,4 3,6 3,7 4,0 4,0 Kuvio 5.11 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat maakunnittain 2015 Lappi Etelä-Karjala Ahvenanmaa Uusimaa Etelä-Savo Kainuu Päijät-Häme Kymenlaakso Varsinais-Suomi Pirkanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 2,4 2,8 2,8 3,0 4,4 4,2 4,0 3,9 3,8 3,7 3,7 3,6 3,6 3,6 3,5 3,5 3,5 3,4 5,1 Koko maa 3,7 0 1 2 3 4 5 6 Osuus työpaikoista, % 68 Tilastokeskus

Palvelut Kuvio 5.12 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnittain 2015 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Osuus työpaikoista, % 0,0 2,0 2,1 3,0 3,1 4,0 4,1 24,4 Vuoden 2017 aluerajat Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 69

Palvelut Kuvio 5.13 Majoitusliikkeiden kapasiteetti 2017*, yli 1 500 vuodepaikan kunnat Helsinki Tampere Vantaa Sotkamo Kuusamo Turku Kolari Kittilä Kuopio Inari Rovaniemi Jämsä Oulu Savonlinna Lappeenranta Jyväskylä Espoo Sodankylä Kalajoki Lahti Mikkeli Vaasa Hämeenlinna Imatra Pori Joensuu Heinola Hotelli Muu majoitusliike Maarianhamina 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 *ennakkotieto Vuoteiden lukumäärä Kuvio 5.14 Yöpymiset majoitusliikkeissä maakunnittain 2017* Uusimaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Karjala Satakunta Ahvenanmaa Pohjanmaa Kanta-Häme Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Kotimaiset yöpyjät Ulkomaiset yöpyjät 0 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 6 000 000 7 000 000 *ennakkotieto Yöpymiset 70 Tilastokeskus

RAKENTAMINEN SISÄLLYS 6.1 Asuntotuotanto kunnan asukasluvun mukaan 2017 6.2 Asuntotuotanto maakunnittain 2017 6.3 Asuntotuotanto kunnittain 2017 6.4 Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnan asukasluvun mukaan 2018 6.5 Rakentamisen toimipaikkojen osuus maakunnittain 2018 6.6 Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnittain 2018 6.7 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto asukasluvun mukaan 2016 6.8 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2016 6.9 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2016 6.10 Rakentamisen toimipaikkojen henkilöstö toimialoittain maakunnittain 2016 6.11 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto toimialoittain maakunnittain 2016

72 Tilastokeskus

Rakentaminen Rakentaminen Vuonna 2017 koko maassa valmistui 35 631 asuntoa, eli 6,5 asuntoa tuhatta asukasta kohti. Valmistuneista asunnoista 68 % sijaitsi kerrostaloissa. Asuntorakentaminen oli suhteellisesti vilkkainta (9,6 asuntoa/1 000 as.) yli 100 000 asukkaan kunnissa. Alle 6 000 asukkaan kunnissa asuntotuotanto oli hiljaisempaa, 1,9 asuntoa/1 000 asukasta kohti. Uudenmaan maakunnassa asuntoja rakennettiin tällä mittarilla eniten ja Kymenlaaksossa vähiten. Kerrostaloasuntojen osuus valmistuneista asunnoista oli suurin Uudellamaalla. Kainuuseen ja alle 2 000 asukkaan kuntiin ei valmistunut lainkaan kerrostaloasuntoja vuonna 2017. Kunnista suhteellisesti eniten asuntoja valmistui Järvenpäässä, 24 asuntoa/1 000 asukasta. Asuntoja ei valmistunut lainkaan 17 kuntaan. Rakennus- ja asuntotuotantotilasto kuvaa rakennusluvanvaraisen rakennustoiminnan määrää ja tuotannon volyymia. Tilasto kuvaa kotimaista rakennustuotantoa lopputuotteen näkökulmasta. Määrää tilastossa mitataan rakennushankkeen tilavuudella ja asuntojen lukumäärällä. Tiedot perustuvat kuntien rakennusvalvontaviranomaisten Väestörekisterikeskukselle toimittamiin ilmoituksiin rakennusluvanvaraisista rakennushankkeista ja rakennusvaiheista, ja ne julkaistaan kuukausittain. Julkaistut tiedot tarkentuvat perusaineiston täydentymisen ja tietojen korjaantumisen vuoksi aina koko aikasarjan osalta. Tässä julkaisussa olevat tiedot ovat helmikuun 2018 julkistuksesta. Rakentamisen (toimiala F) osuus kaikista Suomen toimipaikoista oli 13,3 % vuoden 2018 tammikuussa. Alle 6 000 asukkaan kunnissa ja Ahvenanmaalla osuus oli keskimäärin yli 17 %. Kunnittain osuus vaihteli Kauniaisten 4,1 %:n ja Askolan 31,2 %:n välillä. Uudellamaalla rakentamisen osuus oli maakuntien pienin, 11,4 %. Tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen toimipaikkalaskuriin, jonka tietoja päivitetään neljä kertaa vuodessa. Viimeisimmät toimialoittaiset tilastotiedot toimipaikoista ovat vuodelta 2016. Tuolloin rakentamisen toimipaikkojen henkilöstön määrä oli 10,9 % ja liikevaihto 8,4 % kaikista toimipaikoista. Rakentamisen päätoimiala jaetaan seuraavalla toimialatasolla talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä erikoistuneeseen rakennustoimintaan. Liikevaihdolla mitattuna talonrakentaminen on näistä suurin, mutta erikoistuneessa rakennustoiminnassa on henkilöstöä eniten. Rakentamisen toimipaikoilla oli liikevaihtoa henkilöstöä kohti keskimäärin 209 500 euroa. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa arvo oli huomattavasti suurempi, 254 200 euroa. Maakunnittain arvo oli suurin Pohjanmaalla, yli 279 200 euroa/ henkilöstö ja pienin Satakunnassa, 161 300 euroa/henkilöstö. Kunnista Vaasan arvo oli suurin, 423 200 euroa, ja Lestijärven arvo oli pienin, hieman yli 30 200 euroa/ henkilöstö. Lähteet: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto; http://tilastokeskus.fi/til/ras Tilastokeskus, yritysrekisteri; http://tilastokeskus.fi/yritysrekisteri Tilastokeskus 73

Rakentaminen Kuvio 6.1 Asuntotuotanto kunnan asukasluvun mukaan 2017* Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) Kerrostaloasunnot 2 001 6 000 (108) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (30) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) *ennakkotieto helmikuu 2018 Muut asunnot 0 2 4 6 8 10 12 Valmistuneet asunnot/1 000 asukasta Kuvio 6.2 Asuntotuotanto maakunnittain 2017* Uusimaa Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Päijät-Häme Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Lappi Varsinais-Suomi Kanta-Häme Satakunta Etelä-Karjala Etelä-Savo Kainuu Kymenlaakso Kerrostaloasunnot Muut asunnot Koko maa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Valmistuneet asunnot/1 000 asukasta *ennakkotieto helmikuu 2018 74 Tilastokeskus

Rakentaminen Kuvio 6.3 Asuntotuotanto kunnittain 2017* Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Valmistuneet asunnot/ 1 000 asukasta 0,0 1,0 1,1 2,0 2,1 4,0 4,1 23,9 Vuoden 2018 aluerajat Kokkola Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki *ennakkotieto helmikuu 2018 Tilastokeskus 75

Rakentaminen Kuvio 6.4 Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnan asukasluvun mukaan 2018 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 17,6 2 001 6 000 (108) 17,3 6 001 10 000 (58) 16,4 10 001 20 000 (43) 16,2 20 001 40 000 (30) 16,3 40 001 100 000 (17) 14,6 100 000 (9) 9,2 Kunnat yhteensä (311) 13,3 0 5 10 15 20 Osuus kaikista toimipaikoista, % Kuvio 6.5 Rakentamisen toimipaikkojen osuus maakunnittain 2018 Ahvenanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Savo Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Uusimaa 15,8 15,7 15,6 15,4 14,9 14,8 14,1 14,0 13,9 13,7 13,5 13,4 13,1 13,1 12,9 12,7 12,3 11,4 17,8 Koko maa 13,3 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Osuus kaikista toimipaikoista, % 76 Tilastokeskus

Rakentaminen Kuvio 6.6 Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnittain 2018 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Osuus kaikista toimipaikoista, % 4,1 14,0 14,1 16,0 16,1 19,0 19,1 31,2 Oulu Vuoden 2018 aluerajat Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 77

Rakentaminen Kuvio 6.7 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (42) 142 483 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) Ei ilmoitusta: 2 kuntaa 162 724 158 354 175 163 163 591 194 334 209 482 254 183 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 Euroa/henkilöstö Kuvio 6.8 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2016 Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Lappi Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Satakunta 237 183 223 897 217 308 200 482 191 516 187 977 187 379 187 281 181 869 180 412 176 665 175 684 175 097 174 015 169 557 169 006 164 597 161 312 279 236 Koko maa 209 482 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 Euroa/henkilöstö 78 Tilastokeskus

Rakentaminen Kuvio 6.9 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Euroa/henkilöstö 30 231 132 000 132 001 152 000 152 001 177 000 177 001 423 159 Ei ilmoitusta Vuoden 2018 aluerajat Kokkola Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 79

Rakentaminen Kuvio 6.10 Rakentamisen toimipaikkojen henkilöstö toimialoittain maakunnittain 2016 Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Satakunta Pohjois-Savo Lappi Keski-Suomi Pohjois-Karjala Kymenlaakso Varsinais-Suomi Kainuu Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Pohjanmaa Koko maa 0 2 4 6 8 10 12 14 Kuvio 6.11 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto toimialoittain maakunnittain 2016 Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Kainuu Etelä-Savo Päijät-Häme Varsinais-Suomi Pohjanmaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Satakunta Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Uusimaa Lappi Osuus kaikista toimipaikoista, % Talonrakentaminen Maa- ja vesirakentaminen Erikoistunut rakennustoiminta Koko maa 0 2 4 6 8 10 12 14 Osuus kaikista toimipaikoista, % Talonrakentaminen Maa- ja vesirakentaminen Erikoistunut rakennustoiminta 80 Tilastokeskus

SOSIAALITURVA SISÄLLYS 7.1 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2015 7.2 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat maakunnittain 2015 7.3 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnittain 2015 7.4 Toimeentulotuen saajat kunnan asukasluvun mukaan 2016 7.5 Toimeentulotuen saajat maakunnittain 2016 7.6 Toimeentulotuen saajat kunnittain 2016 7.7 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kunnan asukasluvun mukaan 2016 7.8 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset maakunnittain 2016

82 Tilastokeskus

Sosiaaliturva Sosiaaliturva Suomen väestöstä 7,2 % sai toimeentulotukea vuonna 2016. Tässä luvussa ovat mukana toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien kaikki jäsenet, myös lapset. Toimeentulotuen saajien väestöosuus kasvaa kuntakoon mukana. Yli 100 000 asukkaan kunnissa toimeentulotukea sai 9,2 % väestöstä. Maakuntatasolla osuus oli suurin Uudellamaalla, 8,5 %, ja pienin Ahvenanmaalla, 2,6 %. Kunnista Heinävedellä, Kotkassa ja Kemissä toimeentulotukea sai yli 11 % väestöstä. Vähimmillään osuus oli Pedersören ja Luodon kunnissa. Toimeentulotukea voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotuen vuositilaston tiedot vuodelta 2016 perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeentulotukirekisteriin, johon kerättiin kunnilta tietoja toimeentulotukea saaneista kotitalouksista. Noin joka kuudes työpaikka oli sosiaali- ja terveyspalvelun toimialoilla vuoden 2015 Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan. Näiden alojen osuus työpaikoista on suurin kunnissa, joiden asukasluku on 40 000 100 000. Maakunnittain sosiaali- ja terveysalan osuus on suurin Etelä-Savossa ja pienin Uudellamaalla. Kunnittain osuus vaihtelee Pukkilan 5,7 %:n ja Kauniaisten 33,9 %:n välillä. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannus koko maassa oli 3 257 euroa asukasta kohti vuonna 2016. Maakunnittain Kainuussa, Etelä-Savossa ja Lapissa kustannukset asukasta kohti ovat suurimmat ja Uudellamaalla Manner-Suomen maakuntien pienimmät. Kuntakoon mukaan nettokustannukset ovat suurimmat alle 2 000 asukkaan kunnissa ja pienimmät yli 100 000 asukkaan kunnissa. Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäynti; http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sotkanet; https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/index Tilastokeskus, kuntatalous; http://tilastokeskus.fi/til/kta/index.html Tilastokeskus 83

Sosiaaliturva Kuvio 7.1 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 16,0 15,6 17,6 17,7 17,6 17,1 18,1 19,6 0 5 10 15 20 25 Osuus työpaikoista, % Kuvio 7.2 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat maakunnittain 2015 Etelä-Savo Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lappi Päijät-Häme Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Satakunta Keski-Suomi Pirkanmaa Ahvenanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Uusimaa 13,7 21,6 20,6 20,5 20,4 19,8 19,7 19,6 19,0 18,9 18,8 18,6 18,5 18,1 18,1 18,0 17,7 17,4 16,0 Koko maa 17,1 0 5 10 15 20 25 Osuus työpaikoista, % 84 Tilastokeskus

Sosiaaliturva Kuvio 7.3 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnittain 2015 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus työpaikoista, % 5,7 15,0 15,1 18,0 18,1 21,0 21,1 33,9 Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Rovaniemi Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 85

Sosiaaliturva Kuvio 7.4 Toimeentulotuen saajat kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (39) 2 001 6 000 (108) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) Ei ilmoitusta: 7 kuntaa Lähde: Sotkanet 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Toimeentulotuen saaneet, % väestöstä 5,2 5,4 5,3 5,6 6,1 7,0 7,2 9,2 Kuvio 7.5 Toimeentulotuen saajat maakunnittain 2016 Uusimaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Savo Pirkanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Kainuu Lappi Kanta-Häme Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Ahvenanmaa 2,6 4,9 6,8 6,8 6,5 6,5 6,3 6,3 6,0 5,8 5,8 5,6 8,5 8,1 7,8 7,8 7,6 7,5 7,4 Koko maa 7,2 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Toimeentulotuen saaneet, % väestöstä Lähde: Sotkanet 86 Tilastokeskus

Sosiaaliturva Kuvio 7.6 Toimeentulotuen saajat kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Toimeentulotuen saaneet, % väestöstä 1,5 4,0 4,1 5,5 5,6 7,0 7,1 12,2 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Lähde: Sotkanet Tilastokeskus 87

Sosiaaliturva Kuvio 7.7 Kuntien* sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) *Ahvenanmaan terveydenhuollosta vastaa Ahvenanmaan maakunnan hallitus 3 016 3 316 3 200 3 327 3 257 3 592 3 914 3 881 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 Euroa/asukas Kuvio 7.8 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset maakunnittain 2016 Kainuu Etelä-Savo Lappi Kymenlaakso Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Päijät-Häme Pohjanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa Ahvenanmaa* 1 828 3 955 3 934 3 881 3 722 3 719 3 624 3 484 3 473 3 460 3 401 3 375 3 369 3 304 3 286 3 285 3 241 3 204 2 865 Koko maa 3 257 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 *Ahvenanmaan terveydenhuollosta vastaa Ahvenanmaan maakunnan hallitus Euroa/asukas 88 Tilastokeskus

TEOLLISUUS SISÄLLYS 8.1 Jalostuksen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2015 8.2 Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2015 8.3 Jalostuksen työllistävyys kunnittain 2015 8.4 Teollisuustoimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2018 8.5 Teollisuustoimipaikat maakunnittain 2018 8.6 Teollisuustoimipaikat kunnittain 2018 8.7 Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan 2016 8.8 Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2016 8.9 Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2016 8.10 Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2016

90 Tilastokeskus

Teollisuus Teollisuus Teollisuuden (toimiala C) toimipaikkoja on suhteellisesti eniten alle 2 000 asukkaan kunnissa, 8,7 teollisuustoimipaikkaa tuhatta asukasta kohti. Suhde on yli 100 000 asukkaan kunnissa 3,2 ja koko maassa 4,9. Maakunnittain teollisuuden toimipaikkoja suhteessa asukaslukuun on eniten Etelä-Pohjanmaalla ja vähiten Uudellamaalla. Kunnittain Kustavissa suhde on suurin, yli 17 toimipaikkaa tuhatta asukasta kohti. Sottungassa ei ollut yhtään teollisuuden toimipaikkaa tammikuussa 2018. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkalaskuriin, jonka tietoja päivitetään neljä kertaa vuodessa. Aineisto sisältää liiketoiminnasta arvolisäverovelvollisten ja/tai työnantajina toimivien yritysten, yksityisten elinkeinonharjoittajien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat. Vuoden 2016 tilaston mukaan teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto henkilöstöä kohden oli suurin yli 100 000 asukkaan kunnissa ja pienin 2 000 6 000 asukkaan kunnissa. Maakunnittain Lapissa tämä suhde oli suurin ja Kainuussa pienin. Kunnittain arvo vaihteli Sundin 34 000 eurosta Porvoon 1,63 miljoonan euroon henkilöstöä kohti. Liikevaihtotieto perustuu Tilastokeskuksen kunnittaiseen toimipaikkatilastoon. Tilaston tiedot perustuvat hallinnollisiin aineistoihin ja tiedonkeruuseen yrityksiltä ja yritysten toimipaikoilta. Jalostusala työllistää suhteellisesti eniten 10 000 20 000 asukkaan kunnissa ja vähiten yli 100 000 asukkaan kunnissa. Yksittäisten kuntien osuudet olivat Kumlingen 4,2 %:n ja Pyhännän 45,2 %:n välillä vuonna 2015. Maakunnittain jalostuksen merkitys työllistäjänä oli suurin Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Koko maassa jalostuksen osuus kaikista työllisistä oli 20,5 %. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston vuoden 2015 aineistosta. Jalostustoimialoihin kuuluu teollisuuden lisäksi kaivostoiminta ja louhinta (B), sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (D), vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto (E), jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito sekä rakentaminen (F). Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäynti; http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html Tilastokeskus, yritysrekisteri; http://tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html Tilastokeskus 91

Teollisuus Kuvio 8.1 Jalostuksen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 15,0 21,1 20,5 22,3 23,5 25,3 25,1 26,8 0 5 10 15 20 25 30 Osuus alueella asuvasta työllisestä työvoimasta, % Kuvio 8.2 Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2015 Satakunta Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pirkanmaa Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Lappi Kainuu Uusimaa Ahvenanmaa 14,4 15,6 25,6 25,5 25,1 24,3 23,5 23,1 22,5 22,2 22,1 21,9 21,6 20,4 19,4 19,1 18,2 28,5 27,9 Koko maa 20,5 0 5 10 15 20 25 30 Osuus maakunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 92 Tilastokeskus

Teollisuus Kuvio 8.3 Jalostuksen työllistävyys kunnittain 2015 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 4,2 20,0 20,1 24,0 24,1 27,0 27,1 45,2 Rovaniemi Oulu Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 93

Teollisuus Kuvio 8.4 Teollisuustoimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2018 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 8,7 2 001 6 000 (108) 7,1 6 001 10 000 (58) 6,9 10 001 20 000 (43) 6,9 20 001 40 000 (30) 5,3 40 001 100 000 (17) 4,6 100 000 (9) 3,2 Kunnat yhteensä (311) 4,9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Toimipaikkoja/1 000 asukasta 10 Kuvio 8.5 Teollisuustoimipaikat maakunnittain 2018 Etelä-Pohjanmaa Satakunta Ahvenanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa Etelä-Savo Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Keski-Suomi Lappi Pohjois-Savo Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Uusimaa 7,1 6,7 6,5 6,3 6,2 5,8 5,8 5,7 5,4 4,9 4,8 4,7 4,7 4,6 4,4 4,0 3,6 3,3 8,7 Koko maa 4,9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Toimipaikkoja/1 000 asukasta 94 Tilastokeskus

Teollisuus Kuvio 8.6 Teollisuustoimipaikat kunnittain 2018 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Toimipaikkoja/1 000 asukasta 0,0 4,5 4,6 6,5 6,6 8,5 8,6 17,3 Oulu Vuoden 2018 aluerajat Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 95

Teollisuus Kuvio 8.7 Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (35) 281 815 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (59) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) Ei ilmoitusta: 12 kuntaa 240 380 266 499 293 475 397 600 410 691 479 814 503 198 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 Euroa/henkilöstö Kuvio 8.8 Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2016 Lappi Uusimaa Etelä-Karjala Kymenlaakso Satakunta Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Etelä-Savo Kainuu 480 559 417 099 367 570 366 543 342 129 336 095 329 538 312 528 290 966 289 488 283 437 282 542 281 943 274 134 259 182 211 409 201 414 653 157 877 955 Koko maa 410 691 0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 Euroa/henkilöstö 96 Tilastokeskus

Teollisuus Kuvio 8.9 Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Euroa/henkilöstö 34 000 160 000 160 001 224 000 224 001 326 000 326 001 1 630 552 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 97

Teollisuus Kuvio 8.10 Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2016 Arvoiltaan 30 suurinta ja pienintä kuntaa Porvoo Tornio Espoo Naantali Kaskinen Harjavalta Kemi Helsinki Sipoo Nousiainen Rautjärvi Keitele Kittilä Koski Tl Hyvinkää Utajärvi Imatra Hamina Vimpeli Kuusamo Hämeenkyrö Hankasalmi Siikalatva Lappeenranta Rauma Kouvola Pietarsaari Juupajoki Saltvik Nokia Halsua Marttila Valtimo Miehikkälä Puolanka Hirvensalmi Kolari Suomussalmi Kannonkoski Taivalkoski Rautavaara Liminka Pielavesi Punkalaidun Tuusniemi Lumparland Puumala Muonio Paltamo Rääkkylä Taipalsaari Hammarland Salla Ristijärvi Eckerö Vesanto Simo Hailuoto Posio Sund Koko maa Ei ilmoitusta: 12 kuntaa 128 942 128 909 128 714 127 750 127 467 126 786 124 588 123 902 119 048 118 915 116 750 110 505 106 422 105 924 100 936 100 500 98 818 97 833 96 957 94 031 90 533 88 500 86 040 76 667 74 333 73 857 73 333 61 125 50 713 34 000 1 0621 19 986 666 921 530 841 178 801 293 785 409 749 786 718 152 704 630 592 367 561 305 560 055 527 357 525 949 525 348 520 504 507 430 485 467 484 925 475 130 472 942 472 032 461 567 458 090 455 327 452 156 450 375 448 216 410 691 1 630 552 1 435 801 0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 1 400 000 1 600 000 1 800 000 Euroa/henkilöstö 98 Tilastokeskus

TIEDE, TEKNOLOGIA JA TIETOYHTEISKUNTA SISÄLLYS 9.1 Informaatiosektorin toimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2018 9.2 Informaatiosektorin toimipaikat maakunnittain 2018 9.3 Informaatiosektorin toimipaikat yli 20 000 asukkaan kunnissa 2018 9.4 Informaatiosektorin työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2015 9.5 Informaatiosektorin työpaikat maakunnittain 2015 9.6 Tutkimus- ja kehittämistoimen henkilöstö maakunnittain 2016 9.7 Tutkimus- ja kehittämistoimen menojen osuus koko maasta maakunnittain 2016 9.8 Tutkimus- ja kehittämistoimen menot maakunnittain 2016

100 Tilastokeskus

Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Informaatiosektorin työpaikkojen osuus kaikista työpaikosta oli koko maassa 6,9 % vuonna 2015. Yli 100 000 asukkaan kunnissa osuus oli huomattavasti tätä suurempi, yli 11 %, ja alle 2 000 asukkaan kunnissa pienempi, 1,3 %. Uudellamaalla osuus on maakuntien suurin ja Etelä-Pohjanmaalla pienin. Informaatiosektoriin kuuluvat ICT-sektori (tavara- ja palvelutuotanto) sekä sisältötuotanto. Määritelmä perustuu OECD:n suositukseen. Sisältötuotannosta on käytetty tässä julkaisussa laajaa määritelmää, joka kattaa useita eri toimialoja eri toimialaryhmistä (liite 1). Informaatiosektorin toimipaikkoja on reilut 27 200 vuonna 2018. Väestömäärään suhteutettuna eniten informaatioalan toimipaikkoja on yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, 8 toimipaikkaa tuhatta asukasta kohti. Koko maassa suhde on 4,9. Yli 20 000 asukkaan kunnista sektorin merkitys on suurin Helsingissä (12,3 toimipaikkaa/1 000 asukasta). Maakunnittain toimipaikkoja on suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja vähiten Kainuussa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkalaskuriin tammikuulta 2018. Aineisto sisältää liiketoiminnasta arvolisäverovelvollisten ja/ tai työnantajina toimivien yritysten, yksityisten elinkeinonharjoittajien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat. Vuonna 2016 tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli hieman alle 72 400 henkilöä, heistä yli puolet toimi yrityssektorilla. Uudellamaalla työskenteli koko maan t&k-henkilöstöstä yli 45 %, ja siellä käytettiin koko maan t&k-menoista lähes 49 %. Myös asukaslukuun suhteutettuna tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat suurimmat Uudellamaalla. Tutkimus- ja kehittämistoimintatilasto kuvaa tutkimukseen sekä tuote- ja prosessikehittämiseen käytettyjä resursseja. Tilasto perustuu yrityksiltä, yliopistoilta, yliopistollisilta sairaaloilta ja ammattikorkeakouluilta sekä valtion tutkimuslaitoksilta ja muilta julkisen sektorin organisaatioilta saatuihin tietoihin. Lähteet: Tilastokeskus, tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta; http://tilastokeskus.fi/til/ttt.html Tilastokeskus, yritysrekisteri; http://tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html Tilastokeskus, työssäkäynti; http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html Tilastokeskus 101

Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Kuvio 9.1 Informaatiosektorin toimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2018 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (44) 2,1 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (59) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 2,1 2,5 2,8 3,2 3,5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Toimipaikkoja/1 000 asukasta 4,9 8,0 Kuvio 9.2 Informaatiosektorin toimipaikat maakunnittain 2018 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Savo Satakunta Pohjois-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Lappi Keski-Pohjanmaa Kainuu 3,9 3,7 3,4 3,3 3,1 2,8 2,7 2,6 2,6 2,6 2,5 2,5 2,5 2,1 2,0 4,6 5,5 6,6 8,2 Koko maa 4,9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Toimipaikkoja/1 000 asukasta 102 Tilastokeskus

Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Kuvio 9.3 Informaatiosektorin toimipaikat yli 20 000 asukkaan kunnissa 2018 Helsinki Espoo Tampere Turku Kirkkonummi Raasepori Jyväskylä Vaasa Oulu Lempäälä Vihti Porvoo Vantaa Kaarina Sipoo Nurmijärvi Kerava Salo Hämeenlinna Riihimäki Tuusula Kuopio Kangasala Lahti Järvenpää Nokia Ylöjärvi Lohja Pori Seinäjoki Joensuu Mikkeli Hyvinkää Savonlinna Sastamala Lappeenranta Rovaniemi Kotka Raisio Rauma Mäntsälä Kouvola Varkaus Valkeakoski Kajaani Hollola Tornio Kokkola Iisalmi Hamina Imatra Jämsä Kemi Kurikka Siilinjärvi Raahe 6,5 5,9 5,7 5,2 5,1 5,1 4,9 4,8 4,7 4,7 4,7 4,2 4,2 4,0 4,0 3,9 3,8 3,8 3,6 3,6 3,6 3,5 3,5 3,5 3,4 3,4 3,3 3,3 3,3 3,3 3,1 3,1 3,1 3,1 3,0 3,0 2,9 2,7 2,6 2,6 2,5 2,5 2,4 2,3 2,3 2,1 1,9 1,9 1,9 1,8 1,6 1,4 1,2 8,9 8,2 Koko maa 4,9 0 2 4 6 8 10 12 14 Toimipaikkoja/1 000 asukasta 12,3 Tilastokeskus 103

Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Kuvio 9.4 Informaatiosektorin työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 1,3 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 2,0 1,9 2,3 3,1 4,3 6,9 11,2 0 2 4 6 8 10 12 Osuus työpaikoista, % Kuvio 9.5 Informaatiosektorin työpaikat maakunnittain 2015 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Ahvenanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Etelä-Karjala Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Satakunta Etelä-Pohjanmaa 4,2 4,1 4,1 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,5 3,3 2,7 2,7 2,2 5,0 5,5 5,3 7,2 7,9 10,7 Koko maa 6,9 0 2 4 6 8 10 12 Osuus työpaikoista, % 104 Tilastokeskus

Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Kuvio 9.6 Tutkimus- ja kehittämistoimen henkilöstö maakunnittain 2016 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Lappi Satakunta Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Yritykset Korkeakoulusektori Julkinen sektori + YVT 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 YVT = Yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Henkilöä Kuvio 9.7 Tutkimus- ja kehittämistoimen menojen osuus koko maasta maakunnittain 2016 Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Satakunta Päijät-Häme Kanta-Häme Lappi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa 7,9 11,6 11,3 3,7 3,5 2,4 1,8 1,5 1,4 1,3 1,1 1,0 0,7 0,6 0,4 0,4 0,3 0,1 0 10 20 30 40 50 60 Osuus koko maasta, % 48,9 Tilastokeskus 105

Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Kuvio 9.8 Tutkimus- ja kehittämistoimen menot maakunnittain 2016 Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Koko maa Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Satakunta Lappi Kainuu Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Kymenlaakso 391 389 382 317 282 280 248 220 154 149 568 539 784 836 982 1 146 1 106 1 320 1 673 1 769 Koko maa 1 077 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 2 000 Euroa/asukas 106 Tilastokeskus

TULOT JA KULUTUS SISÄLLYS 10.1 Valtionveronalaiset tulot kunnan asukasluvun mukaan 2016 10.2 Valtionveronalaiset tulot maakunnittain 2016 10.3 Valtionveronalaiset tulot kunnittain 2016 10.4 Pitkittynyt pienituloisuus kunnan asukasluvun mukaan 2016 10.5 Pitkittynyt pienituloisuus maakunnittain 2016 10.6 Pitkittynyt pienituloisuus kunnittain 2016 10.7 Asuntovelat kunnan asukasluvun mukaan 2016 10.8 Asuntovelat maakunnittain 2016 10.9 Asuntovelat kunnittain 2016 10.10 Asuntovelat kunnittain 2016

108 Tilastokeskus

Tulot ja kulutus Tulot ja kulutus Koko maan asuntoväestöstä 7,5 % oli pitkittyneesti pienituloisia vuonna 2016. Suurimmat osuudet olivat alle 2 000 asukkaan kunnissa (yli 10 %), Pohjois-Karjalan maakunnassa (11,6 %) ja siellä Rääkkylän kunnassa (18,2 %). Vähiten pitkittyneesti pienituloista asuntoväestöä asui 20 001 40 000 asukkaan kunnissa (6,6 %), Ahvenanmaan maakunnassa (4,1 %) ja Jomalan kunnassa (2,1 %). Pitkittyneesti pienituloisiksi katsotaan henkilöt, jotka ovat kuuluneet pienituloisiin kotitalouksiin tilastovuoden lisäksi kahtena vuotena kolmen edellisvuoden aikana. Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien vastaavista mediaanitulosta. Tulonsaajat ansaitsivat keskimäärin 28 974 euroa valtionveronalaisia tuloja vuonna 2016. Tulot ovat keskimäärin sitä suuremmat mitä suuremmassa kunnassa tulonsaaja asuu. Alle 2 000 asukkaan kunnissa asuvien tulonsaajien valtionveronalaiset tulot olivat keskimäärin 24 510 euroa, yli 100 000 asukkaan kunnissa asuvilla 30 862 euroa. Maakunnittain eniten tuloja oli Uudellamaalla asuvilla ja vähiten Pohjois-Karjalassa asuvilla. Kunnittain tulonsaajaa kohti lasketut tulot vaihtelivat Rautavaaran 20 659 euron ja Kauniasiten 67 790 euron välillä. Veronalaiset tulot -tilasto kuvaa yksityisten henkilöiden veronalaisia tuloja, vähennyksiä, velkoja ja verotusta. Tilaston perusaineisto on poimittu verohallinnon tietokannasta ja kattaa kaikki vuoden aikana veronalaisia tuloja saaneet. Asuntovelkaa oli suhteellisesti eniten suurimmissa kaupungeissa, keskimäärin lähes 115 000 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti. Alle 2 000 asukkaan kunnissa asuntovelkaa oli huomattavasti vähemmän, 69 200 euroa. Kunnittain Kauniaisissa asuvilla oli eniten asumiseen liittyvää velkaa, 210 196 euroa, ja savukoskelaisilla vähiten, hieman yli 34 200 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti. Keskimääräinen asuntovelka koko maassa oli 97 215 euroa, mikä oli 1,2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli velkaa keskimäärin 220 prosenttia käytettävissä olevista vuosituloistaan vuonna 2016. Velkaantumistilasto kuvaa yksityisten henkilöiden ja asuntokuntien velkoja. Tilaston perusaineisto on poimittu verohallinnon tietokannasta ja yhdistetty tulonjaon kokonaistilaston tietoihin. Verottaja saa tiedot luotoista ja koroista lainatyypeittäin rahoituslaitosten ja muiden luotonantajien vuosi-ilmoituksilta. Tulonjaon kokonaisaineisto on koko väestön kattava rekisteriaineisto, jonka kaikki tiedot kerätään hallinnollisista rekistereistä. Lähteet: Tilastokeskus, veronalaiset tulot; http://tilastokeskus.fi/til/tvt/index.html Tilastokeskus, velkaantumistilasto; http://tilastokeskus.fi/til/velk/index.html Tilastokeskus 109

Tulot ja kulutus Kuvio 10.1 Valtionveronalaiset tulot kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 24 510 24 862 26 919 27 568 29 331 28 359 28 974 30 862 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 Euroa/tulonsaaja Kuvio 10.2 Valtionveronalaiset tulot maakunnittain 2016 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Satakunta Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Lappi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala 33 127 30 818 28 565 28 528 28 237 27 855 27 163 27 102 27 102 27 024 26 921 26 485 26 419 26 329 26 153 25 925 25 208 24 902 24 427 Koko maa 28 974 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 Euroa/tulonsaaja 110 Tilastokeskus

Tulot ja kulutus Kuvio 10.3 Valtionveronalaiset tulot kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Euroa/tulonsaaja 20 659 24 000 24 001 26 000 26 001 28 000 28 001 67 790 Rovaniemi Oulu Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 111

Tulot ja kulutus Kuvio 10.4 Pitkittynyt pienituloisuus kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 6,6 7,1 7,4 7,6 7,5 8,4 9,8 10,2 0 2 4 6 8 10 12 Pitkittyneesti pienituloisten osuus asuntoväestössä, % Kuvio 10.5 Pitkittynyt pienituloisuus maakunnittain 2016 Pohjois-Karjala Etelä-Savo Keski-Suomi Kainuu Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Savo Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Lappi Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Uusimaa Ahvenanmaa 4,1 5,0 6,5 7,0 6,9 9,9 9,5 9,2 9,2 9,1 9,1 8,8 8,7 8,6 8,4 8,3 8,2 8,0 11,6 Koko maa 7,5 0 2 4 6 8 10 12 14 Pitkittyneesti pienituloisten osuus asuntoväestössä, % 112 Tilastokeskus

Tulot ja kulutus Kuvio 10.6 Pitkittynyt pienituloisuus kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Pitkittyneesti pienituloisten osuus asuntoväestössä, % 2,1 6,5 6,6 9,0 9,1 11,0 11,1 18,2 Rovaniemi Oulu Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 113

Tulot ja kulutus Kuvio 10.7 Asuntovelat kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 69 200 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) 73 012 80 639 87 645 92 795 91 278 114 965 Kunnat yhteensä (311) 97 215 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 Euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti Kuvio 10.8 Asuntovelat maakunnittain 2016 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Satakunta Etelä-Savo Lappi Kymenlaakso Kainuu 95 452 93 625 93 023 89 526 87 253 86 770 86 050 83 598 83 318 82 717 76 825 76 033 74 576 73 510 72 213 71 661 70 791 125 893 120 531 Koko maa 97 215 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 Euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti 114 Tilastokeskus

Tulot ja kulutus Kuvio 10.9 Asuntovelat kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti 34 204 60 700 60 701 72 000 72 001 90 000 90 001 210 196 Rovaniemi Oulu Vuoden 2017 aluerajat Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 115

Tulot ja kulutus Kuvio 10.10 Asuntovelat kunnittain 2016 Arvoiltaan 30 suurinta ja pienintä kuntaa Kauniainen Espoo Jomala Sipoo Lemland Helsinki Kirkkonummi Siuntio Tuusula Nurmijärvi Maarianhamina Vihti Porvoo Lempäälä Pirkkala Finström Vantaa Pornainen Masku Järvenpää Luoto Mäntsälä Naantali Muurame Kaarina Lieto Liminka Saltvik Lumparland Inkoo 145 027 143 103 139 733 134 995 133 901 132 772 124 748 122 173 122 093 121 978 118 518 118 513 117 090 116 879 116 714 115 736 115 628 112 958 112 507 112 430 111 894 111 873 110 828 110 478 110 277 109 913 109 193 108 851 108 659 210 196 Isojoki Heinävesi Ranua Ylitornio Suomussalmi Nurmes Siikalatva Enontekiö Punkalaidun Siikainen Kinnula Rautjärvi Ilomantsi Karijoki Kivijärvi Pello Juuka Posio Kannonkoski Halsua Valtimo Pelkosenniemi Vaala Kemijärvi Salla Lieksa Hyrynsalmi Puolanka Rautavaara Savukoski 53 355 53 017 52 969 52 915 52 494 51 510 51 209 50 998 50 856 50 639 50 012 48 678 48 118 47 850 47 850 46 976 46 595 45 356 45 320 45 260 43 378 43 149 42 778 41 796 41 475 41 072 40 149 36 122 35 050 34 204 Koko maa 97 215 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 Euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti 116 Tilastokeskus

TYÖMARKKINAT SISÄLLYS 11.1 Työllisten määrän muutos kunnan asukasluvun mukaan 2015 2016 11.2 Työllisten määrän muutos maakunnittain 2015 2016 11.3 Työllisten määrän muutos kunnittain 2015 2016 11.4 Työllisten määrän muutos työssäkäyntialueittain 2015 2016 11.5 Työllisyysaste kunnan asukasluvun mukaan 2016 11.6 Työllisyysaste maakunnittain 2016 11.7 Työllisyysaste kunnittain 2016 11.8 Työllisyysaste työssäkäyntialueittain 2016 11.9 Työpaikkaomavaraisuus kunnan asukasluvun mukaan 2015 11.10 Työpaikkaomavaraisuus maakunnittain 2015 11.11 Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 2015 11.12 Työpaikkaomavaraisuus työssäkäyntialueittain 2015 11.13 Asuinkunnassaan työssäkäyvät kunnan asukasluvun mukaan 2015 11.14 Asuinkunnassaan työssäkäyvät maakunnittain 2015 11.15 Asuinkunnassaan työssäkäyvät 2015 11.16 Asuinkunnassaan työssäkäyvät työssäkäyntialueittain 2015 11.17 Taloudellinen huoltosuhde kunnan asukasluvun mukaan 2016 11.18 Taloudellinen huoltosuhde maakunnittain 2016 11.19 Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 2016 11.20 Taloudellinen huoltosuhde työssäkäyntialueittain 2016 11.21 Työttömyyden muutos kunnan asukasluvun mukaan 2017 2018 11.22 Työttömyyden muutos maakunnittain 2017 2018

118 Tilastokeskus 11.23 Työttömyyden muutos kunnittain 2017 2018 11.24 Työttömyyden muutos työssäkäyntialueittain 2017 2018 11.25 Työttömyys kunnan asukasluvun mukaan helmikuussa 2018 11.26 Työttömyys maakunnittain helmikuussa 2018 11.27 Työttömyys kunnittain helmikuussa 2018 11.28 Työttömyys työssäkäyntialueittain helmikuussa 2018 11.29 Pitkäaikaistyöttömät kunnan asukasluvun mukaan helmikuussa 2018, osuus työvoimasta 11.30 Pitkäaikaistyöttömät maakunnittain helmikuussa 2018, osuus työvoimasta 11.31 Pitkäaikaistyöttömät kunnittain helmikuussa 2018, osuus työvoimasta 11.32 Pitkäaikaistyöttömät työssäkäyntialueittain helmikuussa 2018, osuus työvoimasta

Työmarkkinat Työmarkkinat Työssäkäynti Vuoden 2016 lopussa 146 kunnassa oli enemmän työllisiä kuin vuotta aiemmin. Suhteellisesti suurin lisäys tapahtui Kökarin kunnassa, 8,9 %, ja suurin vähennys Rautjärvellä, 8,8 %. Koko maan tasolla työllisten määrä kasvoi 0,9 %. Eniten työllisten määrä lisääntyi yli 100 000 asukkaan kunnissa, 1,7 %. Työllisten määrä kasvoi joka toisella työssäkäyntialueella, eniten Jyväskylän ja Kajaanin alueilla. Työssäkäyntialueet on muodostettu vuosittaisten pendelöintitietojen perusteella, jolloin alue muodostuu keskuskunnasta ja siihen vähintään 10 prosentin osuudella pendelöivistä kunnista. Näiden pendelöintitietojen mukaan luokitus sisältää 36 työssäkäyntialuetta, jotka muodostuvat 214 kunnasta. Kunta voi kuulua vain yhteen työssäkäyntialueeseen. 97 kuntaa ei kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen vuonna 2018. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä oli koko maassa 66,4 % vuonna 2015. Joka kolmas työllinen siis pendelöi eli käy töissä oman asuinkuntansa ulkopuolella. Työmatkaliikenne suuntautuu lähinnä suurimpiin kaupunkeihin ja keskuskuntiin, ja siihen vaikuttavat mm. työpaikkakeskittymien sijainti, etäisyydet ja sujuvat liikenneyhteydet. Pienin asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus oli 20 000 40 000 asukkaan kunnissa, 54,4 %, ja suurin 40 000 100 000 asukkaan kunnissa, 75,4 %. Työssäkäyntialueittain tarkasteltuna Mikkelin työssäkäyntialueella asuvat työskentelivät suurimmalla todennäköisyydellä asuinkunnassaan (85,7 %). Maarianhaminan työssäkäyntialueella (=Ahvenanmaan maakunta) osuus oli pienin (50,2 %). Kunnittain osuus vaihteli Lemlandin 20,4 %:n ja Kuusamon 92,2 %:n välillä. Yli sadan prosentin työpaikkaomavaraisuus oli 74 kunnalla vuonna 2015. Omavaraisuus kertoo kunnassa sijaitsevien työpaikkojen ja kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos omavaraisuusaste on suurempi kuin sata, alueella on enemmän työpaikkoja kuin työllisiä. Kuntien korkein työpaikkaomavaraisuus oli Maarianhaminassa (173,4) ja matalin sen naapurikunnassa Lemlandissa (33,2). Asukasluvultaan yli 100 000 asukkaan kunnat ovat keskimäärin työpaikkaomavaraisia. Poikkeus on Espoo, jonka työpaikkaomavaraisuus oli 92,6. Alle 6 000 asukkaan kunnissa omavaraisuus on reilu 81 %. Maakunnista Kanta-Hämeen ja työssäkäyntialueista Kristiinankaupungin omavaraisuudet olivat matalimpia vuonna 2015. Koko maan työllisyysaste oli 68,6 % vuonna 2016. Kunnittain työllisyysaste vaihteli Rautavaaran 53,1 %:n ja Sottungan 89,5 %:n välillä. Korkein se oli työssäkäyntialueista Maarianhaminassa (=Ahvenanmaan maakunta), 82,6 %. Pienimmät työllisyysasteet olivat Pohjois-Karjalan maakunnassa ja Varkauden työssäkäyntialueella. Työllisyysaste on laskettu tässä julkaisussa 18 64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Tilastokeskus 119

Työmarkkinat Taloudellinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa tai työtöntä henkilöä on sataa työllistä kohti. Huoltosuhde oli koko maassa 142 vuonna 2016. Kunnittain se vaihteli Sottungan 85:n ja Rautavaaran 255:n välillä. Työssäkäyntialueiden matalin huoltosuhde oli Maarianhaminassa (100) ja korkein Nurmeksessa (203). Maakunnittain Pohjois-Karjalan huoltosuhde oli korkein (176). Asukasluvun mukaan tarkasteltuna matalin huoltosuhde oli suurimmissa kaupungeissa (126) ja korkein 2 000 6 000 asukkaan kunnissa (174). Työttömyys Helmikuussa 2018 työttömänä oli 10,5 % koko maan työvoimasta, 2,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyys väheni eniten 20 000 100 000 asukkaan kunnissa, Pirkanmaan maakunnassa, Porin työssäkäyntialueella sekä Punkalaitumen kunnassa. Kaikilla työssäkäyntialueilla työttömyys väheni lukuun ottamatta Maarianhaminan työssäkäyntialuetta (=Ahvenanmaan maakunta), jossa työttömyysaste kasvoi 0,1 %-yksikköä. Ahvenanmaan Finströmin kunnassa työttömyysaste kasvoi eniten (1,5 %-yksikköä). Työttömyyttä oli eniten yli 100 000 asukkaan kunnissa (11,2 % työvoimasta), Pohjois-Karjalan maakunnassa (15,1 %), Nurmeksen työssäkäyntialueella (15,3 %) ja Ilomantsin kunnassa (19,1 %). Matalimman työttömyysasteen alueet olivat Ahvenanmaan maakunta (4,0 %) ja siellä Sottungan kunta (0,0 %) sekä Närpiön työssäkäyntialue (3,7 %). Pitkäaikaistyöttömien osuus koko maan työvoimasta oli 3,3 % helmikuussa 2018. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa pitkäaikaistyöttömyys oli yleisintä (3,8 % työvoimasta). Maakunnittain Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä osuus oli suurin, yli 5 %, ja Ahvenanmaalla pienin, 0,6 %. Kunnittain arvot vaihtelivat kolmen Ahvenanmaan kunnan 0 %:sta Rautjärven 6,4 %:iin. Työssäkäyntialueiden suurimmat arvot olivat Joensuun ja Lahden alueilla, pienimmät Maarianhaminan ja Närpiön alueilla. Pitkäaikaistyöttömäksi lasketaan henkilö, joka on ollut yli vuoden ilman työtä. Julkaisun työttömyystiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön tilastoihin. Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäynti; http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html Työssäkäyntisalueet; http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/tyossakayntial/001-2018/kuvaus.html Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto; www.tem.fi/tyonvalitystilasto 120 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.1 Työllisten määrän muutos kunnan asukasluvun mukaan 2015 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 0,5 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 0,8 0,0 0,2 0,4 1,0 0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Muutos, % 0,6 0,9 1,7 Kuvio 11.2 Työllisten määrän muutos maakunnittain 2015 2016 Kainuu Uusimaa Keski-Suomi Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Päijät-Häme Ahvenanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa 0,5 0,7 0,7 0,9 0,9 0,2 0,2 0,2 0,6 1,1 1,1 1,1 1,1 1,0 0,9 0,9 1,4 1,5 1,5 Koko maa 0,9 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Muutos, % Tilastokeskus 121

Työmarkkinat Kuvio 11.3 Työllisten määrän muutos kunnittain 2015 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Muutos, % 8,8 1,3 1,2 0,0 0,1 1,2 1,3 8,9 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki 122 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.4 Työllisten määrän muutos työssäkäyntialueittain 2015 2016 Työssäkäyntialue 2018 Jyväskylän Kajaanin Oulun Turun Helsingin Tampereen Iisalmen Seinäjoen Mikkelin Kuopion Lahden Varkauden Maarianhaminan Rauma Savonlinnan Kemin Kouvolan Joensuun Uudenkaupungin Lappeenrannan Ei tk-alue Äänekosken Närpiön Kotkan Kokkolan Salon Vaasan Loimaan Raahen Parkanon Alajärven Alavuden Kankaanpään Porin Haapajärven 2,0 Imatran 2,1 Nurmeksen 2,2 1,4 1,4 0,8 0,9 0,9 1,0 1,1 1,2 0,5 0,6 0,6 0,6 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,0 0,6 0,5 0,5 1,9 1,9 1,7 1,6 1,5 1,3 1,2 1,1 1,1 1,0 0,9 0,9 0,9 Koko maa 0,9 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Muutos, % Tilastokeskus 123

Työmarkkinat Kuvio 11.5 Työllisyysaste kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 68,7 67,4 69,3 67,6 69,8 68,1 70,6 68,6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 18 64-vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä, % Kuvio 11.6 Työllisyysaste maakunnittain 2016 Ahvenanmaa Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Lappi Keski-Suomi Etelä-Karjala Kainuu Kymenlaakso Pohjois-Karjala 73,4 72,2 70,4 70,1 70,1 68,7 67,2 66,9 66,7 65,7 65,6 65,4 64,9 64,8 64,7 64,0 63,6 61,5 82,6 Koko maa 68,6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 18 64-vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä, % 124 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.7 Työllisyysaste kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus 18 64-vuotilaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä, % 53,1 64,5 64,6 68,5 68,6 73,0 73,1 89,5 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 125

Työmarkkinat Kuvio 11.8 Työllisyysaste työssäkäyntialueittain 2016 Maarianhaminan Närpiön Uudenkaupungin Helsingin Vaasan Kokkolan Seinäjoen Loimaan Rauma Alavuden Turun Tampereen Ei tk-alue Mikkelin Lahden Kuopion Haapajärven Kankaanpään Iisalmen Salon Lappeenrannan Oulun Kajaanin Alajärven Kouvolan Jyväskylän Parkanon Raahen Porin Savonlinnan Äänekosken Kemin Imatran Joensuun Nurmeksen Kotkan Varkauden Työssäkäyntialue 2018 82,6 78,2 72,8 72,2 71,6 71,4 71,1 70,3 69,4 68,8 68,7 67,4 67,3 66,8 66,7 66,4 66,3 66,3 65,9 65,8 65,6 65,5 65,5 65,5 65,3 65,3 65,2 65,0 64,8 63,7 63,2 62,8 62,5 62,2 61,9 61,7 61,5 Koko maa 68,6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 18 64-vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä, % 126 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.9 Työpaikkaomavaraisuus kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 81,3 81,2 84,1 84,8 88,7 100,0 100,0 115,0 0 20 40 60 80 100 120 140 Työpaikkaomavaraisuus, % Kuvio 11.10 Työpaikkaomavaraisuus maakunnittain 2015 Ahvenanmaa Uusimaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Lappi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Päijät-Häme Kanta-Häme 108,4 103,5 100,6 100,4 100,2 99,8 99,3 99,1 98,9 98,6 98,6 98,5 98,4 98,4 98,2 97,7 97,4 95,5 90,2 Koko maa 100,0 0 20 40 60 80 100 120 Työpaikkaomavaraisuus, % Tilastokeskus 127

Työmarkkinat Kuvio 11.11 Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 2015 Maakuntaraja Maakuntakeskus Työpaikkaomavaraisuus, % 33,2 75,0 75,1 90,0 90,1 100,0 100,1 173,4 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki 128 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.12 Työpaikkaomavaraisuus työssäkäyntialueittain 2015 Raahen Maarianhaminan Kankaanpään Uudenkaupungin Varkauden Närpiön Helsingin Kemin Pietarsaaren Mikkelin Äänekosken Vaasan Kajaanin Kokkolan Lappeenrannan Porin Kotkan Tampereen Nurmeksen Joensuun Iisalmen Seinäjoen Jyväskylän Turun Kuopion Loimaan Imatran Keuruun Savonlinnan Alavuden Oulun Ei tk-alue Rauma Kouvolan Lahden Alajärven Salon Kristiinankaupungin Työssäkäyntialue 2017 108,5 108,4 106,1 106,0 104,4 103,7 103,2 102,8 102,6 101,3 100,8 100,8 100,0 99,6 99,6 99,4 99,3 98,9 98,8 98,7 98,4 98,4 98,3 98,2 98,2 98,2 98,0 97,7 97,6 97,5 97,4 96,9 96,3 95,8 95,6 95,4 93,2 89,3 Koko maa 100,0 0 20 40 60 80 100 120 Työpaikkaomavaraisuus, % Tilastokeskus 129

Työmarkkinat Kuvio 11.13 Asuinkunnassaan työssäkäyvät kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 56,3 54,4 57,3 58,7 57,6 66,4 72,2 75,4 0 20 40 60 80 100 Osuus työllisistä, % Kuvio 11.14 Asuinkunnassaan työssäkäyvät maakunnittain 2015 Etelä-Savo Lappi Keski-Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Päijät-Häme Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Kanta-Häme Ahvenanmaa 50,2 83,0 81,8 81,6 81,3 77,2 76,8 75,3 75,3 74,6 73,1 72,5 70,4 67,1 66,9 62,6 60,2 58,7 56,9 Koko maa 66,4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Osuus työllisistä, % 130 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.15 Asuinkunnassaan työssäkäyvät 2015 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus työllisistä, % 20,4 45,0 45,1 60,0 60,1 75,0 75,1 92,2 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 131

Työmarkkinat Kuvio 11.16 Asuinkunnassaan työssäkäyvät työssäkäyntialueittain 2015 Mikkelin Savonlinnan Kouvolan Närpiön Kajaanin Kokkolan Raahen Nurmeksen Lappeenrannan Oulun Salon Kuopion Ei tk-alue Alavuden Uudenkaupungin Jyväskylän Kankaanpään Iisalmen Alajärven Äänekosken Varkauden Keuruun Seinäjoen Kotkan Loimaan Porin Kristiinankaupungin Joensuun Rauma Imatran Vaasan Lahden Kemin Pietarsaaren Tampereen Helsingin Turun Maarianhaminan Työssäkäyntialue 2017 85,7 84,5 82,5 81,5 80,5 80,1 80,1 79,0 78,4 76,8 75,7 75,5 74,5 74,3 74,3 74,0 74,0 73,6 73,5 73,2 73,1 73,1 71,9 71,2 71,2 71,0 70,5 69,8 69,3 68,3 67,6 67,0 62,3 61,7 61,5 58,1 56,3 50,2 Koko maa 66,4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Osuus työllisistä, % 132 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.17 Taloudellinen huoltosuhde kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 126 142 151 147 147 162 167 Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti 174 Kuvio 11.18 Taloudellinen huoltosuhde maakunnittain 2016 Pohjois-Karjala Kymenlaakso Kainuu Etelä-Savo Etelä-Karjala Satakunta Lappi Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Pohjanmaa Uusimaa Ahvenanmaa 100 117 176 173 172 171 165 161 161 160 160 159 157 152 152 146 146 142 135 Koko maa 142 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti Tilastokeskus 133

Työmarkkinat Kuvio 11.19 Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti 85 140 141 170 171 190 191 255 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki 134 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.20 Taloudellinen huoltosuhde työssäkäyntialueittain 2016 Työssäkäyntialue 2018 Nurmeksen Äänekosken Alajärven Imatran Varkauden Parkanon Raahen Kotkan Savonlinnan Haapajärven Kemin Alavuden Porin Salon Iisalmen Joensuun Ei tk-alue Kouvolan Kankaanpään Kajaanin Mikkelin Lahden Loimaan Lappeenrannan Oulun Kuopion Rauma Jyväskylän Kokkolan Uudenkaupungin Tampereen Seinäjoen Turun Vaasan Närpiön Helsingin Maarianhaminan 100 116 187 187 186 185 184 183 182 181 177 176 171 169 168 167 166 166 165 165 160 160 158 157 156 150 149 148 148 146 143 142 141 136 133 133 203 Koko maa 142 0 50 100 150 200 250 Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti Tilastokeskus 135

Työmarkkinat Kuvio 11.21 Työttömyyden muutos kunnan asukasluvun mukaan 2017 2018 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (42) 2,2 2 001 6 000 (108) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (30) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 2,3 2,3 Ei ilmoitusta: 4 kuntaa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 2,1 2,1 2,0 2,0 1,9 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Helmikuu 2017 2018, muutos %-yksikköä Kuvio 11.22 Työttömyyden muutos maakunnittain 2017 2018 Ahvenanmaa Kainuu Uusimaa Kanta-Häme Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Savo Lappi Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Satakunta Pirkanmaa - 1,6-1,7-1,7-1,8-1,8-1,9-2,1-2,2-2,3-2,4-2,5-2,6-2,6-2,6-2,7-2,9 3,2 1,2 0,1 Koko maa - 2,1 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Helmikuu 2017 2018, muutos %-yksikköä 136 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.23 Työttömyyden muutos kunnittain 2017 2018 Maakuntaraja Maakuntakeskus Helmikuu 2017 2018, muutos %-yksikköä 5,7 3,0 2,9 2,5 2,4 0,0 0,1 1,5 Ei ilmoitusta Vuoden 2018 aluerajat Kokkola Rovaniemi Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Tilastokeskus 137

Työmarkkinat Kuvio 11.24 Työttömyyden muutos työssäkäyntialueittain 2017 2018 Maarianhaminan Kajaanin Loimaan Kankaanpään Helsingin Uudenkaupungin Varkauden Lahden Kuopion Vaasan Alajärven Haapajärven Kouvolan Iisalmen Kokkolan Alavuden Närpiön Ei tk-alue Seinäjoen Nurmeksen Raahen Joensuun Turun Äänekosken Lappeenrannan Rauma Mikkelin Imatran Savonlinnan Kemin Jyväskylän Oulun Tampereen Parkanon Kotkan Salon Porin Työssäkäyntialue 2018 3,5 3,3 3,4 3,4 3,2 2,5 2,5 2,5 2,5 2,6 2,7 2,7 2,8 2,2 2,2 2,3 2,3 2,3 1,6 1,6 1,7 1,7 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 1,9 1,9 1,9 2,0 2,0 2,0 2,0 1,4 1,0 0,1 Koko maa 2,1 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 Helmikuu 2017 2018, muutos %-yksikköä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 138 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.25 Työttömyys kunnan asukasluvun mukaan helmikuussa 2018 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (43) 2 001 6 000 (108) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (30) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 0 2 4 6 8 10 12 Työttömien osuus työvoimasta, % Ei ilmoitusta: 3 kuntaa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 9,0 9,7 9,6 9,6 10,3 10,5 11,1 11,2 Kuvio 11.26 Työttömyys maakunnittain helmikuussa 2018 Pohjois-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Karjala Kainuu Keski-Suomi Lappi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Kanta-Häme Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Ahvenanmaa 4,0 7,1 13,8 13,6 13,0 13,0 12,8 12,5 11,9 11,8 11,4 10,7 10,6 9,9 9,6 9,0 8,6 8,5 15,1 Koko maa 10,5 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Työttömien osuus työvoimasta, % Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Tilastokeskus 139

Työmarkkinat Kuvio 11.27 Työttömyys kunnittain helmikuussa 2018 Maakuntaraja Maakuntakeskus Työttömien osuus työvoimasta, % 0,0 8,0 8,1 10,0 10,1 12,5 12,6 19,1 Ei ilmoitusta Vuoden 2018 aluerajat Kokkola Rovaniemi Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 140 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.28 Työttömyys työssäkäyntialueittain helmikuussa 2018 Nurmeksen Imatran Äänekosken Joensuun Kotkan Varkauden Savonlinnan Lahden Kouvolan Kemin Oulun Salon Lappeenrannan Jyväskylän Iisalmen Porin Kajaanin Mikkelin Kuopion Tampereen Ei tk-alue Kankaanpään Raahen Turun Parkanon Alajärven Helsingin Rauma Loimaan Haapajärven Alavuden Seinäjoen Kokkolan Vaasan Uudenkaupungin Maarianhaminan Närpiön Työssäkäyntialue 2018 4,0 3,7 5,9 15,3 15,1 14,6 14,6 14,3 14,2 14,2 13,7 13,3 13,2 12,4 12,3 12,3 12,3 12,2 11,9 11,8 10,9 10,8 10,8 10,7 10,6 10,5 9,9 9,8 9,4 9,0 9,0 8,9 8,7 8,6 8,5 8,3 8,2 Koko maa 10,5 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Työttömien osuus työvoimasta, % Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Tilastokeskus 141

Työmarkkinat Kuvio 11.29 Pitkäaikaistyöttömät kunnan asukasluvun mukaan helmikuussa 2018, osuus työvoimasta Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (38) 2 001 6 000 (107) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (30) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) Ei ilmoitusta: 9 kuntaa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 0 1 2 3 4 2,4 2,7 2,6 2,9 2,8 Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työvoimasta, % 3,3 3,5 3,8 Kuvio 11.30 Pitkäaikaistyöttömät maakunnittain helmikuussa 2018, osuus työvoimasta Pohjois-Karjala Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Lappi Varsinais-Suomi Etelä-Savo Satakunta Keski-Suomi Kainuu Uusimaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa 0,6 1,4 2,1 2,0 3,8 3,6 3,6 3,5 3,4 3,2 3,2 3,2 3,2 3,1 3,1 2,9 4,5 5,1 5,2 Koko maa 3,3 0 1 2 3 4 5 6 Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työvoimasta, % Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 142 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.31 Pitkäaikaistyöttömät kunnittain helmikuussa 2018, osuus työvoimasta Maakuntaraja Maakuntakeskus Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työvoimasta, % 0,0 2,0 2,1 2,5 2,6 3,0 3,1 6,4 Ei ilmoitusta Vuoden 2018 aluerajat Kokkola Rovaniemi Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Tilastokeskus 143

Työmarkkinat Kuvio 11.32 Pitkäaikaistyöttömät työssäkäyntialueittain helmikuussa 2018, osuus työvoimasta Joensuun Lahden Kotkan Nurmeksen Imatran Salon Oulun Kouvolan Porin Savonlinnan Äänekosken Iisalmen Tampereen Varkauden Kemin Lappeenrannan Kuopion Turun Mikkelin Helsingin Jyväskylän Ei tk-alue Kajaanin Rauma Vaasan Loimaan Raahen Kankaanpään Kokkolan Haapajärven Parkanon Seinäjoen Uudenkaupungin Alavuden Alajärven Närpiön Maarianhaminan Työssäkäyntialue 2018 0,6 0,6 1,3 1,3 1,2 1,6 4,2 4,1 4,0 3,9 3,8 3,7 3,7 3,7 3,5 3,5 3,5 3,4 3,3 3,1 3,0 3,0 2,9 2,9 2,6 2,4 2,3 2,1 2,0 2,0 2,0 1,9 5,2 5,2 5,0 4,8 4,6 Koko maa 3,3 0 1 2 3 4 5 6 Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työvoimasta, % Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 144 Tilastokeskus

VÄESTÖ SISÄLLYS 12.1 Kunnat asukasluvun mukaan 1.1.2018 12.2 Väkiluku kunnan asukasluvun mukaan 2017 12.3 Väkiluku maakunnittain 2017 12.4 Eri kokoisten kuntien osuus koko maan väestöstä 1980, 2000 ja 2017 12.5 Eri kokoisten kuntien lukumäärä 1980, 2000 ja 2017 12.6 Väkiluvun muutos kunnan asukasluvun mukaan 2012 2017 12.7 Väkiluvun muutos maakunnittain 2012 2017 12.8 Väkiluvun muutos kunnittain 2012 2017 12.9 Väkiluvun muutos kunnan asukasluvun mukaan 2017 12.10 Väkiluvun muutos maakunnittain 2017 12.11 Väkiluvun muutos kunnittain 2017 12.12 Alle 15-vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan 2017 12.13 Alle 15-vuotiaat maakunnittain 2017 12.14 Alle 15-vuotiaat kunnittain 2017 12.15 15 64-vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan 2017 12.16 15 64-vuotiaat maakunnittain 2017 12.17 15 64-vuotiaat kunnittain 2017 12.18 Yli 64-vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan 2017 12.19 Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2017 12.20 Yli 64-vuotiaat kunnittain 2017

146 Tilastokeskus 12.21 Demografinen huoltosuhde kunnan asukasluvun mukaan 2017 12.22 Demografinen huoltosuhde maakunnittain 2017 12.23 Demografinen huoltosuhde kunnittain 2017 12.24 Väestön keski-ikä kunnan asukasluvun mukaan 2017 12.25 Väestön keski-ikä maakunnittain 2017 12.26 Väestön keski-ikä kunnittain 2017 12.27 Ulkomaan kansalaiset kunnan asukasluvun mukaan 2017 12.28 Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 2017 12.29 Ulkomaan kansalaiset kunnittain 2017 12.30 Sukupuolirakenne kunnan asukasluvun mukaan 2017 12.31 Sukupuolirakenne kunnittain 2017 12.32 Sukupuolirakenne kunnittain 2017 12.33 Muuttotase kunnan asukasluvun mukaan 2017 12.34 Kuntien välinen muuttotase kunnan asukasluvun mukaan 2017 12.35 Nettomaahanmuutto kunnan asukasluvun mukaan 2017 12.36 Muuttotase maakunnittain 2017 12.37 Nettomaahanmuutto maakunnittain 2017 12.38 Muutot yli 20 000 asukkaan kunnissa 2017 12.39 Syntymäkunnassaan asuvat kunnittain 2016 12.40 Syntyneiden enemmyys kunnan asukasluvun mukaan 2017 12.41 Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2017 12.42 Syntyneiden enemmyys yli 20 000 asukkaan kunnissa 2017 12.43 Taajama-aste kunnan asukasluvun mukaan 2017 12.44 Taajama-aste maakunnittain 2017 12.45 Taajama-aste kunnittain 2017 12.46 Kaupunkialueilla asuvat kunnan asukasluvun mukaan 2016 12.47 Kaupunkialueilla asuvat maakunnittain 2016

Väestö Väestö Vuonna 2018 Suomessa on 311 kuntaa, joista 107 on kaupunkeja. Yli 100 000 asukkaan kuntia on 9: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio, ja niiden alueella asuu 38,9 % suomalaisista. Alle 2 000 asukkaan kuntia on 46, ja niiden asukasluku oli yhteensä 58 120 vuoden 2017 lopussa. Koko Suomen väkiluku oli 5 513 130. Keskimääräinen kuntakoko oli 17 727 asukasta. Mediaanikoko oli 6 146, eli puolet kunnista on tätä pienempiä. Kuntien lukumäärä on vähentynyt 153:lla vuodesta 1980. Vuonna 1980 viisi kuntaa oli asukasluvultaan yli 100 000 ja alle 2 000 asukkaan kuntia oli 79. Uudellamaalla asui vuonna 2017 yli 1,6 miljoonaa asukasta. Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa asukkaita on alle 75 000. Väestömäärältään Helsinki on suurin kaupunki (643 272 as.) ja Sottunga pienin kunta (92 as). Väestöön lasketaan ne Suomen kansalaiset ja ulkomaan kansalaiset, jotka asuvat vakituisesti Suomessa, vaikka olisivatkin tilapäisesti ulkomailla. Tiedot saadaan Väestörekisterikeskuksesta. Suomen väkiluku kasvoi 0,2 % vuonna 2017. Kasvu keskittyi suurimpien kaupunkien alueille (1,2 %), joissa kasvua oli vuodesta 2012 keskimäärin 6,3 %. Maakunnista Uudenmaan asukasluku on kasvanut suhteellisesti eniten. Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa väki väheni suhteellisesti eniten vuonna 2017, ja Kainuussa vuodesta 2012. Väkiluvun muutos kunnissa vaihteli vuonna 2017 Föglön -5,2 %:n ja Hammarlandin sekä Lumparlandin +2,6 %:n välillä. Kivijärven kunta on menettänyt 13,1 % väestöstään vuodesta 2012 lähtien. Samana aikana väkimäärä on kasvanut eniten Jomalassa, 11,6 %. Väestö on ikääntyneintä alle 2 000 asukkaan kunnissa ja maakunnista Etelä-Savossa, nuorinta yli 100 000 asukkaan kunnissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Etelä-Savossa on keski-ikä ja yli 64-vuotiaiden osuus korkein. Kunnista Kuhmoisissa yli 64-vuotiaiden osuus on suurin ja Sottungassa keski-ikä korkein. Pohjois-Pohjanmaalla, ja siellä Limingan kunnassa, on eniten alle 15-vuotiaita ja keski-ikä nuorin. Työikäistä väestöä (15 64-vuotiaita) asuu suhteellisesti eniten Helsingissä ja Uudellamaalla yleisimminkin. Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2017 koko maassa 60. Se kertoo, kuinka monta alle 15- ja yli 64-vuotiasta on sataa työikäistä kohti. Suhde oli yli 100 000 asukkaan kaupungeissa keskiarvoa pienempi ja muissa asukaslukuluokissa suurempi. Maakunnittain Uudenmaalla huoltosuhde oli matalin, 51, ja Etelä-Savossa korkein, 73. Kunnittain arvo vaihteli Helsingin 45:n ja Luhangan 105:n välillä. Vuoden 2017 lopussa 4,5 % väestöstä oli ulkomaiden kansalaisia. Suurin osuus oli yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, 7,3 %, ja Ahvenanmaalla, 10,8 %. Ulkomaalaisten osuus oli kuntien suurin Föglössä, 17,3 % ja pienin Limingassa, 0,3 %. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään Tilastokeskus 147

Väestö tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Kunnista 110 oli naisenemmistöisiä vuonna 2017. Maakunnista Päijät-Häme oli naisvaltaisin ja Pohjois-Pohjanmaa miesvaltaisin. Kunnittain naisten määrä tuhatta miestä kohti vaihteli Savukosken 788:n ja Helsingin 1 108:n välillä. Kuntarajat ylittävä muutto suuntautui voimakkaasti suurimpiin keskuksiin vuonna 2017, sillä asukaslukuryhmistä vain yli 100 000 asukkaan kunnilla oli positiivinen muuttotase kuntien välisissä muutoissa. Maahanmuutto kohensi kuitenkin myös muiden kuntaryhmien muuttotasetta. Kokonaismuutto oli miinuksella kaikissa alle 40 000 asukkaan kuntaryhmissä. Ilman maahanmuuton vaikutusta tilanne olisi ollut huonompi. Maakunnista Ahvenanmaa sai suhteellisesti eniten muuttovoittoa kansainvälisissä muutoissa (6,8 promillea keskiväkiluvusta). Uudellamaalla kokonaismuuttotase oli voitollisin, 9,3. Kymenlaakson muuttotase oli eniten pakkasella, -5,7. Kuntien yhden vuoden muuttoja tarkastellaan yli 20 000 asukkaan kunnissa, joissa kokonaismuutto oli positiivisin Järvenpäässä ja negatiivisin Kemissä. Vuoden 2017 muuttotiedot ovat ennakkotietoja. Suomessa syntyneistä ja vuonna 2016 Suomessa asuneista henkilöistä 48 % asui syntymäkunnassaan kun kuntaliitokset huomioidaan. Närpiön ja Luodon kunnissa syntyneistä ja yhä väestössä olevista henkilöistä kaksi kolmesta asui syntymäkunnassaan. Pelkosenniemellä suhde oli yksi viidestä. Vuonna 2017 syntyi 50 321 ja kuoli 53 722 henkilöä. Syntyneiden enemmyydellä eli syntyneiden ja kuolleiden määrän erotuksella ilmaistaan luonnollista väestönmuutosta. Vuonna 2017 koko maassa syntyneiden enemmyys oli -0,6 promillea. Asukaslukuryhmittäin yli 100 000 asukkaan kunnissa syntyi enemmän kuin kuoli ihmisiä. Maakunnittain Pohjois-Pohjanmaalla syntyneiden enemmyys oli suurin (2,8 ) ja Etelä-Savossa pienin (-7,7 ). Yli 20 000 asukkaan kunnista suurin syntyneiden enemmyys oli Espoossa (6 ) ja pienin Jämsässä (-9 ). Taajama-aste oli suurin Uudellamaalla ja pienin Ahvenanmaalla vuonna 2017. Koko maassa se oli 86 %. Kuntatasolla vaihtelu oli Lumparlandin 0,3 %:sta Kauniaisten 100 %:iin. Taajama on rakennustihentymä, jossa on vähintään 200 asukasta. Paikkatietopohjaisen luokituksen mukaan kaupunkialueilla asui 69,6 % suomalaisista vuonna 2016. Kaupunkialueiksi luokitellaan yli 15 000 asukkaan taajamat, joihin rajataan ulompi ja sisempi kaupunkialue, sekä kaupunkiin kytkeytyvä osa kaupungin ja maaseudun välissä. Tarkastelun pohjana on 250 x 250 metrin ruutuaineisto. Lähde: Tilastokeskus, väestö; http://tilastokeskus.fi/til/vrm Tilastokeskus, aluetyypit ja alueet; http://tilastokeskus.fi/tup/msind/msindaluetyypit.html#paikka 148 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.1 Kunnat asukasluvun mukaan 1.1.2018 Maakuntaraja Maakuntakeskus Väkiluku (kuntien lkm) 92 2 000 (46) 2 001 6 000 (108) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (30) 40 001 100 000 (17) 100 001 643 272 (9) Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 149

Väestö Kuvio 12.2 Väkiluku kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 58 120 2 001 6 000 (108) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (30) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 5 513 130 392 892 456 905 621 791 821 947 1 014 830 2 146 645 0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 Väkiluku Kuvio 12.3 Väkiluku maakunnittain 2017 Uusimaa 1 655 624 Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa 512 081 477 677 411 856 276 031 246 653 220 398 201 228 190 910 180 945 179 223 175 511 172 720 162 986 147 194 129 865 73 959 68 780 29 489 0 200 000 600 000 1 000 000 1 400 000 1 800 000 Väkiluku 150 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.4 Eri kokoisten kuntien osuus koko maan väestöstä 1980, 2000 ja 2017 Kunnan asukasluku 1,1 2 000 2,3 2,1 7,1 2 001 6 000 13,0 15,1 6 001 10 000 10 001 20 000 8,3 2017 (311 kuntaa) 11,5 13,6 2000 (452 kuntaa) 11,3 1980 (464 kuntaa) 14,5 19,0 20 001 40 000 14,9 17,6 13,8 40 001 100 000 18,4 13,4 13,8 100 000 38,9 27,7 22,6 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Osuus koko maan väestöstä, %, tilastovuoden kuntarajat Kuvio 12.5 Eri kokoisten kuntien lukumäärä 1980, 2000 ja 2017 100 000 2 000 2 001 6 000 6 001 10 000 10 001 20 000 20 001 40 000 40 001 100 000 Kunnan asukasluku 46 90 79 58 76 84 43 56 67 108 180 194 2017 (311 kuntaa) 2000 (452 kuntaa) 1980 (464 kuntaa) 30 33 25 17 11 10 9 6 5 0 50 100 150 200 250 Kuntien lukumäärä, tilastovuoden kuntarajat Tilastokeskus 151

Väestö Kuvio 12.6 Väkiluvun muutos kunnan asukasluvun mukaan 2012 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 5,1 2 001 6 000 (108) 5,5 6 001 10 000 (58) 3,1 10 001 20 000 (43) 1,0 20 001 40 000 (30) 0,2 40 001 100 000 (17) 0,9 100 000 (9) 6,3 Kunnat yhteensä (311) 1,6 10 5 0 5 10 Muutos, % Kuvio 12.7 Väkiluvun muutos maakunnittain 2012 2017 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Lappi Satakunta Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu 4,5 4,1 3,3 0,6 0,7 1,6 1,6 1,7 1,9 2,0 2,0 0,3 0,2 0,7 2,0 1,9 3,1 3,5 5,7 Koko maa 1,6 6 4 2 0 2 4 6 8 Muutos, % 152 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.8 Väkiluvun muutos kunnittain 2012 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Muutos, % 13,1 7,0 6,9 4,0 3,9 0,0 0,1 11,6 Osakuntaliitos, ei ilmoitusta Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 153

Väestö Kuvio 12.9 Väkiluvun muutos kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 1,2 2 001 6 000 (108) 1,3 6 001 10 000 (58) 0,7 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (30) 40 001 100 000 (17) 0,4 0,3 0,1 100 000 (9) 1,2 Kunnat yhteensä (311) 0,2 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 Muutos, % Kuvio 12.10 Väkiluvun muutos maakunnittain 2017 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Lappi Etelä-Karjala Satakunta Kanta-Häme Pohjois-Karjala Kainuu Kymenlaakso Etelä-Savo 1,2 1,2 1,1 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,7 0,2 0,4 0,5 0,9 1,1 Koko maa 0,2 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 Muutos, % 154 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.11 Väkiluvun muutos kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Rovaniemi Muutos, % 5,2 1,5 1,4 1,0 0,9 0,0 0,1 2,6 Osakuntaliitos, ei ilmoitusta Vuoden 2018 aluerajat Kokkola Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 155

Väestö Kuvio 12.12 Alle 15-vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 14,0 2 001 6 000 (108) 15,3 6 001 10 000 (58) 16,1 10 001 20 000 (43) 17,5 20 001 40 000 (30) 17,3 40 001 100 000 (17) 15,8 100 000 (9) 15,7 Kunnat yhteensä (311) 16,2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Osuus väestöstä, % Kuvio 12.13 Alle 15-vuotiaat maakunnittain 2017 Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Lappi Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Karjala Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo 20,0 19,0 17,4 17,0 16,8 16,4 16,2 16,2 15,8 15,2 15,1 14,9 14,9 14,9 14,3 14,3 13,9 13,8 13,0 Koko maa 16,2 0 5 10 15 20 25 Osuus väestöstä, % 156 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.14 Alle 15-vuotiaat kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus väestöstä, % 1,1 13,0 13,1 15,0 15,1 18,0 18,1 33,6 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 157

Väestö Kuvio 12.15 15 64-vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 55,5 2 001 6 000 (108) 56,0 6 001 10 000 (58) 57,3 10 001 20 000 (43) 58,7 20 001 40 000 (30) 60,6 40 001 100 000 (17) 62,1 100 000 (9) 66,9 Kunnat yhteensä (311) 62,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Osuus väestöstä, % Kuvio 12.16 15 64-vuotiaat maakunnittain 2017 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Kainuu Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo 62,8 62,3 61,9 61,5 61,5 61,2 60,9 60,8 60,3 60,3 60,1 59,8 59,4 59,1 59,1 59,0 58,8 57,9 66,2 Koko maa 62,5 52 54 56 58 60 62 64 66 68 Osuus väestöstä, % 158 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.17 15 64-vuotiaat kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus väestöstä, % 48,9 55,0 55,1 57,0 57,1 60,0 60,1 68,9 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 159

Väestö Kuvio 12.18 Yli 64-vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 30,4 2 001 6 000 (108) 28,7 6 001 10 000 (58) 26,6 10 001 20 000 (43) 23,8 20 001 40 000 (30) 22,1 40 001 100 000 (17) 22,1 100 000 (9) 17,4 Kunnat yhteensä (311) 21,4 0 5 10 15 20 25 30 35 Osuus väestöstä, % Kuvio 12.19 Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2017 Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Etelä-Karjala Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Lappi Kanta-Häme Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa 26,7 26,6 26,1 26,0 25,3 24,9 24,1 23,9 23,9 23,9 22,5 22,4 22,3 22,2 21,7 21,0 18,6 17,1 29,2 Koko maa 21,4 0 5 10 15 20 25 30 35 Osuus väestöstä, % 160 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.20 Yli 64-vuotiaat kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus väestöstä, % 9,6 22,0 22,1 27,0 27,1 32,0 32,1 42,4 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 161

Väestö Kuvio 12.21 Demografinen huoltosuhde kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 80 2 001 6 000 (108) 79 6 001 10 000 (58) 74 10 001 20 000 (43) 70 20 001 40 000 (30) 65 40 001 100 000 (17) 61 100 000 (9) 49 Kunnat yhteensä (311) 60 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Kuvio 12.22 Demografinen huoltosuhde maakunnittain 2017 Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Satakunta Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Karjala Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Lappi Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa 51 73 70 70 69 69 68 67 66 66 66 64 64 64 63 63 62 60 59 Koko maa 60 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 162 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.23 Demografinen huoltosuhde kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 45 67 68 74 75 81 82 105 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 163

Väestö Kuvio 12.24 Väestön keski-ikä kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 2 001 6 000 (108) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (30) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 40,2 43,9 43,2 43,1 42,7 47,4 45,9 48,7 0 10 20 30 40 50 60 Keski-ikä, vuotta Kuvio 12.25 Väestön keski-ikä maakunnittain 2017 Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Etelä-Karjala Satakunta Pohjois-Karjala Päijät-Häme Lappi Kanta-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa 47,8 46,4 46,4 45,9 45,4 45,1 45,0 44,7 44,4 44,4 43,9 43,3 43,2 42,9 42,4 42,2 41,9 40,4 39,9 Koko maa 42,7 0 10 20 30 40 50 60 Keski-ikä, vuotta 164 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.26 Väestön keski-ikä kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Keski-ikä, vuotta 31,6 43,0 43,1 46,0 46,1 50,0 50,1 58,3 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 165

Väestö Kuvio 12.27 Ulkomaan kansalaiset kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 3,2 2 001 6 000 (108) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (30) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 1,8 2,3 2,2 2,9 3,5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Osuus väestöstä, % 4,5 7,3 Kuvio 12.28 Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 2017 Ahvenanmaa Uusimaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Satakunta Pohjois-Karjala Keski-Suomi Lappi Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kainuu Etelä-Pohjanmaa 4,3 3,8 3,8 3,3 3,0 3,0 2,6 2,3 2,2 2,2 2,2 2,1 2,0 2,0 1,9 1,7 5,2 8,2 10,8 Koko maa 4,5 0 2 4 6 8 10 12 Osuus väestöstä, % 166 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.29 Ulkomaan kansalaiset kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus väestöstä, % 0,3 1,0 1,1 2,0 2,1 4,0 4,1 17,3 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 167

Väestö Kuvio 12.30 Sukupuolirakenne kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 929 2 001 6 000 (108) 963 6 001 10 000 (58) 982 10 001 20 000 (43) 1 003 20 001 40 000 (30) 1 018 40 001 100 000 (17) 1 037 100 000 (9) 1 059 Kunnat yhteensä (311) 1 028 0 200 400 600 800 1 000 1 200 Naisia/1 000 miestä Kuvio 12.31 Sukupuolirakenne kunnittain 2017 Päijät-Häme Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Lappi Kainuu Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa 1 053 1 052 1 046 1 031 1 029 1 026 1 025 1 021 1 020 1 015 1 011 1 011 1 010 1 009 1 003 998 990 981 980 Koko maa 1 028 0 200 400 600 800 1 000 1 200 Naisia/1 000 miestä 168 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.32 Sukupuolirakenne kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Naisia/1 000 miestä 788 960 961 1 000 1 001 1 020 1 021 1 108 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 169

Väestö Kuvio 12.33 Muuttotase kunnan asukasluvun mukaan 2017* Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 3,2 2 001 6 000 (108) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (30) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) * ennakkotieto 5,9 2,9 1,8 1,3 0,5 3,1 10,6 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 Promillea väestöstä Kuvio 12.34 Kuntien välinen muuttotase kunnan asukasluvun mukaan 2017* Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 7,0 2 001 6 000 (108) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (30) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) * ennakkotieto 7,8 5,5 3,7 3,1 2,2 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 Kuvio 12.35 Nettomaahanmuutto kunnan asukasluvun mukaan 2017* 0,0 Promillea väestöstä Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 2 001 6 000 (108) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (30) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) * ennakkotieto 1,9 1,9 1,8 0 1 2 3 4 5 2,6 2,7 Promillea väestöstä 3,1 3,8 6,2 4,4 170 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.36 Muuttotase maakunnittain 2017* Uusimaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Pohjois-Karjala Lappi Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso 1,0 1,0 1,5 1,7 2,0 2,2 3,0 3,8 4,1 4,3 4,8 5,7 1,5 1,5 0,4 6,5 5,9 9,3 8,9 * ennakkotieto Koko maa 3,1 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 Promillea väestöstä Kuvio 12.37 Nettomaahanmuutto maakunnittain 2017* Ahvenanmaa Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Satakunta Keski-Pohjanmaa Lappi Päijät-Häme Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo 2,2 2,1 2,0 1,8 1,8 1,8 1,7 1,4 1,4 3,6 3,2 3,0 2,9 2,9 2,7 2,7 4,7 5,2 6,8 Koko maa 3,1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Promillea väestöstä * ennakkotieto Tilastokeskus 171

Väestö Kuvio 12.38 Muutot yli 20 000 asukkaan kunnissa 2017* Järvenpää Sipoo Tampere Kaarina Helsinki Turku Kangasala Jyväskylä Vantaa Seinäjoki Espoo Kuopio Nokia Hollola Oulu Joensuu Hyvinkää Lempäälä Lahti Rovaniemi Nurmijärvi Vihti Hamina Lappeenranta Porvoo Kerava Ylöjärvi Tuusula Kirkkonummi Rauma Hämeenlinna Mikkeli Pori Raahe Riihimäki Mäntsälä Valkeakoski Kokkola Raisio Iisalmi Lohja Raasepori Imatra Kajaani Salo Sastamala Vaasa Varkaus Kurikka Kotka Kouvola Siilinjärvi Savonlinna Tornio Jämsä Kemi Kuntien välinen nettomuutto Koko maa Nettomaahanmuutto 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 Promillea väestöstä * ennakkotieto 172 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.39 Syntymäkunnassaan asuvat kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Syntymäkunnassaan asuvien osuus kunnassa syntyneistä, % 20,5 35,0 35,1 40,0 40,1 47,0 47,1 66,9 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 173

Väestö Kuvio 12.40 Syntyneiden enemmyys kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 8,6 2 001 6 000 (108) 7,4 6 001 10 000 (58) 4,4 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (30) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 2,0 1,2 1,4 0,6 2,7 10 8 6 4 2 0 2 4 Promillea väestöstä Kuvio 12.41 Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2017 Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Lappi Satakunta Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Etelä-Savo 7,7 1,6 1,7 1,7 2,2 3,2 3,5 3,5 4,5 4,6 5,2 5,8 6,1 0,1 0,2 1,2 1,5 2,8 2,7 Koko maa 0,6 10 8 6 4 2 0 2 4 Promillea väestöstä 174 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.42 Syntyneiden enemmyys yli 20 000 asukkaan kunnissa 2017 Espoo Vantaa Oulu Lempäälä Kirkkonummi Seinäjoki Ylöjärvi Nurmijärvi Järvenpää Siilinjärvi Helsinki Vihti Jyväskylä Sipoo Kaarina Raahe Kokkola Kerava Tuusula Tampere Rovaniemi Raisio Kangasala Mäntsälä Nokia Vaasa Turku Kuopio Hyvinkää Porvoo Joensuu Tornio Riihimäki Lahti Lohja Hollola Lappeenranta Rauma Hämeenlinna Kajaani Iisalmi Mikkeli Raasepori Valkeakoski Pori Kemi Sastamala Salo Kouvola Kotka Kurikka Hamina Varkaus Imatra Savonlinna Jämsä 9,0 0,0 0,1 0,5 0,5 0,6 0,8 1,0 1,2 1,5 1,9 2,1 2,2 2,3 2,4 2,8 3,1 3,4 3,6 3,6 3,7 4,5 5,1 5,4 5,5 5,7 6,2 6,4 6,8 7,4 7,5 6,0 5,2 4,7 4,0 3,8 3,7 3,7 3,2 3,1 2,9 2,4 2,3 2,3 2,2 2,1 2,0 1,9 1,8 1,7 1,6 1,2 1,0 0,4 0,4 0,4 Koko maa 0,6 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 Promillea väestöstä Tilastokeskus 175

Väestö Kuvio 12.43 Taajama-aste kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 40,4 2 001 6 000 (108) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (30) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 52,9 66,4 77,4 86,8 86,0 89,3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Taajama-aste, % 98,1 Kuvio 12.44 Taajama-aste maakunnittain 2017 Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Kanta-Häme Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Ahvenanmaa 95,5 88,3 87,9 87,3 85,4 83,8 83,7 83,6 83,3 82,5 80,3 78,4 77,9 76,3 74,5 72,8 72,6 70,9 63,0 Koko maa 86,0 0 20 40 60 80 100 120 Taajama-aste, % 176 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.45 Taajama-aste kunnittain 2017 Maakuntaraja Maakuntakeskus Taajama-aste, % 0,3 50,0 50,1 60,0 60,1 75,0 75,1 100,0 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 177

Väestö Kuvio 12.46 Kaupunkialueilla asuvat kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 0,0 2 001 6 000 (110) 8,0 6 001 10 000 (60) 14,2 10 001 20 000 (42) 36,6 20 001 40 000 (29) 75,5 40 001 100 000 (17) 84,3 100 000 (9) 96,0 Kunnat yhteensä (311) 69,6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Osuus väestöstä, % Kuvio 12.47 Kaupunkialueilla asuvat maakunnittain 2016 Uusimaa Kymenlaakso Päijät-Häme Kanta-Häme Varsinais-Suomi Pirkanmaa Etelä-Karjala Satakunta Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kainuu Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa 0,0 29,9 61,4 57,0 56,4 56,4 55,7 55,0 52,0 46,2 45,1 44,7 77,8 77,2 74,1 72,6 72,5 72,4 89,9 Koko maa 69,6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Osuus väestöstä, % 178 Tilastokeskus

YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT SISÄLLYS 13.1 Toimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2018 13.2 Toimipaikat maakunnittain 2018 13.3 Toimipaikat kunnittain 2018 13.4 Toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan 2016 13.5 Toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2016 13.6 Toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2016 13.7 Toimipaikkojen henkilöstö kunnan asukasluvun mukaan 2016 13.8 Toimipaikkojen henkilöstö maakunnittain 2016 13.9 Toimipaikkojen henkilöstö kunnittain 2016 13.10 Yrittäjät kunnan asukasluvun mukaan 2016 13.11 Yrittäjät maakunnittain 2016 13.12 Yrittäjät kunnittain 2016 13.13 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset kunnan asukasluvun mukaan 2016 13.14 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset maakunnittain 2016

180 Tilastokeskus

Yritykset ja toimipaikat Yritykset ja toimipaikat Suomessa oli 65 yritysten toimipaikkaa tuhatta asukasta kohti tammikuussa 2018. Maakunnittain toimipaikkojen suhteellinen määrä oli pienin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, suurin Ahvenanmaalla. Kunnittain toimipaikkoja suhteessa asukaslukuun oli vähiten Limingassa (41 toimipaikkaa/1 000 as.) ja eniten Brändössä (168). Lukumäärät perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkalaskuriin, jonka tietoja päivitetään neljä kertaa vuodessa. Aineisto sisältää liiketoiminnasta arvonlisäverovelvollisten ja/tai työnantajina toimivien yritysten, yksityisten elinkeinonharjoittajien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat. Maatilataloudesta ovat mukana työnantajina toimivat tilat. Yritysten toimipaikkojen keskimääräinen liikevaihto oli vuonna 2016 suurin Uudenmaan maakunnassa ja pienin Kainuussa. Liikevaihdon määrä henkilöstöä kohti on suurin yli 100 000 asukkaan kaupungeissa ja pienin 2 000 6 000 asukkaan kunnissa. Kuntatasolla liikevaihto vaihteli Vårdön alle 32 200 eurosta Tornion lähes 770 000 euroon henkilöstöä kohti. Toimipaikkojen henkilömäärä oli keskimäärin 3,7. Toimipaikat ovat sitä suurempia, mitä suuremmassa kunnassa ne sijaitsevat. Yli 100 000 asukkaan kunnissa keskimääräinen henkilöstömäärä oli 5,2, kun alle 2 000 asukkaan kunnissa se oli 1,6. Maakunnittain Uudenmaan toimipaikat ovat keskimäärin suurimpia ja Etelä-Savon toimipaikat pienimpiä. Kunnittain suurimmat toimipaikat ovat Vantaalla ja pienimmät Kumlingessa. Vuoden 2016 tiedot ovat Tilastokeskuksen alueellisesta yritystoimintatilastosta, jonka tiedot perustuvat hallinnollisiin aineistoihin ja tiedonkeruuseen yrityksiltä ja yritysten toimipaikoilta Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan joka kymmenes työllisistä oli ammattiasemaltaan yrittäjiä vuonna 2016. Yrittäjyys on yleistä alle 2 000 asukkaan kunnissa (21 %) ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa (15 %). Kunnista yrittäjävaltaisin oli Lestijärvi ja suhteellisesti vähiten yrittäjiä oli Kemissä ja Vaasassa. Tilastokeskuksen mukaan 28 500 uutta yritystä aloitti toimintansa vuonna 2016. Aloittaneiden yritysten osuus koko yrityskannasta oli reilu 7 %. Samana vuonna toimintansa lopetti alle 25 000 yritystä. Suhteessa yrityskantaan eniten yrityksiä aloitti ja lopetti yli 100 000 asukkaan kunnissa ja Uudellamaalla. Suhteellisesti vähiten yrityksiä aloitti pienimmissä kunnissa ja Etelä-Pohjanmaalla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen yritysrekisteriin ja Verohallinnon rekisteröintitietoihin. Tilasto kattaa yritykset, jotka ovat liiketoiminnasta tai kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta arvonlisäverovelvollisia tai toimivat työnantajina sekä valtion liikelaitokset. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät säätiöt, aatteelliset yhdistykset, julkiset viranomaiset, kuntien liikelaitokset ja uskonnolliset yhteisöt. Lähteet: Tilastokeskus, yritysrekisteri; http://tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html Tilastokeskus, alueellinen yritystoimintatilasto; http://tilastokeskus.fi/til/alyr/index.html Tilastokeskus 181

Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.1 Toimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2018 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2018) 2 000 (46) 2 001 6 000 (108) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (30) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 62,0 61,5 66,1 65,7 65,3 70,6 69,6 82,6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Toimipaikkoja/1 000 asukasta Kuvio 13.2 Toimipaikat maakunnittain 2018 Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Pohjanmaa Satakunta Lappi Etelä-Savo Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Suomi Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Kainuu 73,7 71,6 71,4 68,1 66,1 65,4 65,3 64,4 63,6 63,5 60,8 59,2 57,3 56,2 55,2 54,8 52,5 52,2 96,3 Koko maa 65,3 0 20 40 60 80 100 120 Toimipaikkoja/1 000 asukasta 182 Tilastokeskus

Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.3 Toimipaikat kunnittain 2018 Maakuntaraja Maakuntakeskus Toimipaikkoja/1 000 asukasta 41,0 60,0 60,1 70,0 70,1 80,0 80,1 168,1 Vuoden 2018 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 183

Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.4 Toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 171 744 2 001 6 000 (110) 167 876 6 001 10 000 (60) 193 062 10 001 20 000 (42) 215 145 20 001 40 000 (29) 257 891 40 001 100 000 (17) 271 582 100 000 (9) 308 092 Kunnat yhteensä (311) 271 409 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 Euroa/henkilöstö Kuvio 13.5 Toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2016 Uusimaa Lappi Etelä-Karjala Pohjanmaa Kymenlaakso Satakunta Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kainuu 345 970 311 005 268 983 265 128 252 377 245 906 239 919 239 209 221 348 215 976 214 790 213 207 210 363 209 304 207 533 206 271 199 927 177 239 175 657 Koko maa 271 409 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 Euroa/henkilöstö 184 Tilastokeskus

Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.6 Toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Euroa/henkilöstö 32 167 140 000 140 001 170 000 170 001 220 000 220 001 769 815 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 185

Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.7 Toimipaikkojen henkilöstö kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 1,6 2 001 6 000 (110) 1,8 6 001 10 000 (60) 2,2 10 001 20 000 (42) 2,9 20 001 40 000 (29) 3,4 40 001 100 000 (17) 3,7 100 000 (9) 5,2 Kunnat yhteensä (311) 3,7 0 1 2 3 4 5 6 Henkilöstö/toimipaikka Kuvio 13.8 Toimipaikkojen henkilöstö maakunnittain 2016 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Ahvenanmaa Satakunta Pohjanmaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Keski-Suomi Kanta-Häme Kainuu Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo 2,4 2,6 3,7 3,7 3,5 3,4 3,4 3,3 3,3 3,3 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,1 3,0 3,0 4,7 Koko maa 3,7 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Henkilöstö/toimipaikka 186 Tilastokeskus

Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.9 Toimipaikkojen henkilöstö kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Henkilöstö/toimipaikka 0,7 1,5 1,6 2,0 2,1 2,7 2,8 7,4 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 187

Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.10 Yrittäjät kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 20,8 2 001 6 000 (110) 18,9 6 001 10 000 (60) 15,4 10 001 20 000 (42) 13,1 20 001 40 000 (29) 10,4 40 001 100 000 (17) 9,5 100 000 (9) 7,6 Kunnat yhteensä (311) 10,4 0 5 10 15 20 25 Osuus alueen työllisistä, % Kuvio 13.11 Yrittäjät maakunnittain 2016 Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Varsinais-Suomi Lappi Päijät-Häme Kanta-Häme Keski-Suomi Pohjanmaa Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kainuu Pirkanmaa Kymenlaakso Uusimaa 8,5 11,9 11,8 11,8 11,4 11,2 11,2 11,2 11,0 10,9 10,8 10,6 10,5 10,4 10,3 10,2 13,9 13,8 14,9 Koko maa 10,4 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Osuus alueen työllisistä, % 188 Tilastokeskus

Kuvio 13.12 Yrittäjät kunnittain 2016 Maakuntaraja Maakuntakeskus Osuus alueen työllisistä, % 6,2 12,0 12,1 17,0 17,1 22,0 22,1 30,4 Vuoden 2017 aluerajat Rovaniemi Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Maarianhamina Turku Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Kouvola Helsinki Tilastokeskus 189

Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.13 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset suhteessa yrityskantaan, % Aloittaneet Lopettaneet Kuvio 13.14 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset maakunnittain 2016 Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Päijät-Häme Ahvenanmaa Kanta-Häme Kainuu Pohjois-Savo Satakunta Pohjanmaa Lappi Pohjois-Karjala Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Aloittaneet Lopettaneet Koko maa 0 2 4 6 8 10 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset suhteessa yrityskantaan, % 190 Tilastokeskus

LIITTEET SISÄLLYS 1 Toimialaluokitus ja informaatiosektori 2 Kuntien lukumäärä asukasluvun mukaan 2018 3 Keskimääräinen kuntakoko Suomessa 1960 2017 4 Kuntien lukumäärä Suomessa 1960 2018 5 Suomen kunnat maakunnittain 2018 ja aluemuutokset 6 Suomen kunnat 2018 7 Suomen maakunnat 2018 8 Työssäkäyntialueet 2018