Keski-Suomen Maanpuolustaja

Keski-Suomen Maanpuolustaja Joulukuu 2010 www.ksrespiirit.fi Keski-Suomen reservipiirien tiedotuslehti 29. vuosikerta Sisällys 6.12.2010 ylennetyt sivu 3 Reserviupseeripiiri Ilmailusta ammatti -päivässä sivu 4 Keski-Suomen reservipiirien syyskokoukset 12.10.2010 sivu 6 Puolustusvoimien muutos koskettaa kaikkia tasoja sivu 7 DX-kuuntelu maailma kolmessa minuutissa sivut 8 9 Kuva: Pentti Ruohotie Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta kaikille maanpuolustajille! Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ry Keski-Suomen Reserviläispiiri ry Timo Salo Jouko Hyppönen Kari Löfgren Tapio Paappanen Keski-Suomen Maanpuolustaja Pentti Ruohotie Reserviläistoiminta on avointa myös naisille sivu 16 HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2011 KAIKILLE JÄSENILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE toivottaa Tikkakosken Reserviläiset ry

2 Keski-Suomen Maanpuolustaja 4/2010 Yleinen asevelvollisuus maanpuolustuksemme perusta Risto Siilasmaan johtama työryhmä luovutti loppuraporttinsa puolustusministeri Jyri Häkämiehelle syyskuun lopulla. Raportissa on yhteensä 77 toimenpidesuositusta, mutta se ei sisällä mullistavia uudistusehdotuksia. Raportti lähtee siitä, että puolustusvoimien päätehtävä tulevaisuudessakin on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Työryhmä suosittaa yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä. Se ei esittänyt vapaaehtoisuuteen perustuvaa tai valikoivaa asevelvollisuutta. Palkka-armeijaa työryhmä pitää Suomelle sopimattomana ratkaisuna. Työryhmän mukaan 60 000 sotilaan palkka-armeija noin kaksinkertaistaisi maamme puolustusmenot. Jo pelkästään taloudellisista syistä palkka-armeija olisi mahdoton vaihtoehto. Varsinkaan näinä taloudellisesti ankeina aikoina ei mistään löydy niin paljon ylimääräistä rahaa, että palkka-armeija voisi tulla kysymykseen. Myös maanpuolustuksen kannalta palkkaarmeija olisi huono vaihtoehto, koska joutuisimme luopumaan alueellisesta maanpuolustuksesta ja koko maan puolustamisesta. 60 000 sotilasta ei millään riittäisi koko laajan maamme puolustamiseen. Palkka-armeijalla pystyisimme ehkä hoitamaan sodan aikana pääkaupunkiseudun liikenteenohjauksen, kuten eräs keskisuomalainen reserviläinen on osuvasti todennut. Siilasmaan työryhmän raportissa oleva neljän kuukauden palvelusaika on saanut suuren huomion tiedotusvälineissä. Työryhmä ei esitä neljän kuukauden palvelusajan käyttöönottoa, vaan pitää sitä äärimmäisenä vaihtoehtona, mikäli riittäviä säästöjä ei muuten ole mahdollista saavuttaa. Yleisellä asevelvollisuudella on paljon myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia. Kun kaksi reserviläistä kohtaa vaikkapa yleisen saunan lauteilla, mistä muustakaan he keskustelevat kuin inttimuistoista. Yleisellä asevelvol- Jouko Hyppönen lisuudella on siis ihmisiä yhdistävä ja yhteiskuntaa koossapitävä vaikutus. Niin herran kuin narrinkin lapset ovat käyneet läpi saman prosessin. Yleinen asevelvollisuus on myös tärkeä linkki eri sukupolvien välillä. Varusmiespalveluksella on nuorten miesten syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus. Varusmiespalvelus saattaa olla viimeinen mahdollisuus kääntää sivuraiteelle ajautuneen nuoren elämä oikeaan suuntaan. Kolikon toinen puoli on se, että puolustusvoimat haluaa palvelukseensa ymmärrettävistä syistä vain oikeasti palveluskelpoiset miehet ja naiset. Jokainen varusmies aloittaa sotilasuransa alokkaana ja saa sotilaan peruskoulutuksen. Kaikki aloittavat siis samalta viivalta. Johtajiksi koulutettavat valitaan varusmiespalveluksen aikana. Tällä on tasa-arvoa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta lisäävä vaikutus. Yleinen asevelvollisuus ei kuitenkaan ole olemassa sen yhteiskunnallisten vaikutusten vuoksi. Se on olemassa Suomen sotilaallista puolustusta varten. Kuten asevelvollisuustyöryhmä raportissaan toteaa, asevelvollisuus on ensisijaisesti väline Suomen puolustamiseksi ja sen tärkein tuote on puolustuskyky. Yleisen asevelvollisuuden kautta puolustusvoimat saa yhteiskunnan parhaat voimat käyttöönsä. Toki täytyy muistaa, että asevelvollisuus koskee vain miehiä. Suomessa puolustusvoimat voi hyödyntää asevelvollisten siviilissä hankkimaa korkeatasoista koulutusta ja osaamista. Yleisessä asevelvollisuudessa siis yhdistyvät siviilissä hankittu osaaminen ja puolustusvoimien antama koulutus. Lopputuloksena on hyvä sotilas ja uskottavat sodan ajan puolustusvoimat. Reserviläisliiton vuoden 2011 teema on Yleinen asevelvollisuus maanpuolustuksemme perusta. Tällä teemalla liitto viestittää jäsenilleen ja ulkopuolisille tahoille yleisen asevelvollisuuden keskeisestä merkityksestä maamme puolustusjärjestelmässä. Vuoden teemaa liitto hyödyntää muun muassa tiedotuksessaan, kannanotoissaan, lausunnoissaan, yleisessä kansalaiskeskustelussa sekä toimintansa esittelyssä. Naapurimaamme Ruotsi on valinnut toisen tien. Ruotsi on tänä vuonna päättänyt luopua yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyy palkka-armeijaan. Ruotsin puolustusvoimien toiminnan painopiste siirtyy yhä enemmän kotimaan puolustamisesta ulkomaisiin kriisinhallintatehtäviin. Ruotsalaisten ratkaisu on ymmärrettävä: onhan maa ennenkin sotinut viimeiseen suomalaiseen asti. Suomen sotilaallinen puolustus perustuu siis jatkossakin kansalaisten vahvaan maanpuolustustahtoon, yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen. Nykyinen puolustusjärjestelmä vaatii toimiakseen reserviläisten vahvan panoksen. Kannattaa muistaa, että sodan ajan puolustusvoimat koostuu yli 95-prosenttisesti asevelvollisista reserviläisistä. Meitä reserviläisiä tarvitaan siis tulevaisuudessakin. Lopuksi onnittelen kaikkia ylennyksen ja huomionosoituksen saaneita. Olette tehneet arvokasta työtä yhteisen isänmaamme hyväksi! Jouko Hyppönen puheenjohtaja Keski-Suomen Reserviläispiiri ry Mies pyhänä ja pahana yhdennessätoista miestenillassa Tuhatseitsemänsataa miestä ei voi olla liikkeellä turhan takia sateisessa säässä. Asian täytyy olla todella tärkeä, sillä tuo määrä miehiä oli kokoontunut yhdenteentoista miesten iltaan kuntoutuslaitos Peurunkaan syyskuun ensimmäisenä perjantaina. Mies pyhänä ja pahana -otsikon ympärille koottua teemaa olivat puheenvuoroissaan käsittelemässä maanviljelijä Timo Kässi, puolustusvoimain komentaja emeritus, amiraali Juhani Kaskeala ja eläkkeellä oleva Mikkelin hiippakunnan piispa Voitto Huotari. Jurottamisen sijasta puhuminen ja avoimuus perheelämän kulmakiviä Timo Kässi korosti puheenvuorossaan perheen ja perhesuhteiden tärkeyttä. Kässi pohdiskeli puheessaan, millainen kristitty olen ja milloin kristilliset periaatteet ovat tulleet tutuiksi. Hän totesi saaneensa kristillisen kasvatuksen lapsesta asti. Kristillisyyttä hän sanoi voivansa toteuttaa ihan arjen askareissa, jokapäiväisessä elämässä. Kässi pohdiskeli edelleen, millainen on miehen paikka nyky-yhteiskunnassa. Se on muuttunut ratkaisevasti sodanjälkeisistä ajoista, jolloin mies oli pääasiallisesti perheen toimeentulosta vastaava naisen hoitaessa kotia ja lapsia. Nyt eletään tasa-arvoisemmassa yhteiskunnassa ja se vaatii sopeutumista. Suomalaista miestä pidetään jurottajana, joka ei puhu eikä kerro tunteistaan. Puhuminen ja avoimuus ovat avainasioita parisuhteen hoidossa. Kässi otti suoraan puhujan esimerkiksi edesmenneen presidentti Kekkosen, jonka syntymästä miesteniltapäivänä oli kulunut tasan satakymmenen vuotta. Suomalaisen itsetunnon kulmakivet Amiraali Juhani Kaskeala toi puheensa aluksi esille neljä asiaa, joiden avulla suomalaiset pärjäävät. Ne ovat itsetunto, vastuuntunto, omatunto ja neljäntenä asiana sotilaan tunto osana uskoa. Kaskeala korosti, että meillä ei ole mitään syytä itsemme aliarvioimiseen ja vaatimattomuuteen. Itsetunnon tulisi olla kohdallaan. Meidän kannattaa olla ylpeästi ja rohkeasti suomalaisia, on kysymys mistä mittarista tahansa. Erityisen ylpeitä meidän tulisi olla kansanvallan perinteestä. Viimeisen yhdeksänkymmenen vuoden aikana Euroopassa on ollut vain neljä valtiota, joita ei ole miehitetty ja jotka ovat säilyttäneet itsenäisyytensä. Nämä valtiot ovat Britannia, Ruotsi, Suomi ja Sveitsi. Suomelle itsenäisyyden säilyttäminen maksoi 90 000 sotilaan kaatumisen ja noin 200 000 sotilaan haavoittumisen. Itsetuntomme vahvistamiseen meillä on jo edellä esitetynkin perusteella kaikki eväät. Vastuuntunto on yhtä kuin luottamus ja luotettavuus, Kaskeala sanoi. Näissä asioissa esimerkin voima on ratkaisevan tärkeä. Vastuu heikommassa asemassa olevista ja alamaisista lisää luottamusta ja luotettavuutta. Syrjäytymässä ovat monet, suurena joukkona työttömät ja 90 000 nuorta. Kaikkien tulisi puuttua tähän. Omallatunnolla ja tunteilla tulisi olla meissä sijaa. Kestävä parisuhde on tärkeä henkinen voimavara. Puhumalla helpotamme omaa oloamme ja paineitamme. Myös työyhteisön tulisi tuntea parisuhteen arvo. Menestyäkseen Suomen tulee päättäjiensä välityksellä panostaa perheyhteisön vahvistamiseen. Suhde uskontoon on hiljainen luottamus ja usko Jumalaan. Se antaa elämään pohjaa ja syvyyttä. Uskolla ja rukouksella on suuri merkitys elämän koettelemuksissa, amiraali Juhani Kaskeala päätti puheensa. Mikä on sielusi laita? Näillä sanoilla piispa Voitto Huotari aloitti puheenvuoronsa. Luonto on suuri sielun hoitaja. Jo luomiskertomuksessa Jumala totesi kaiken hyväksi. Jumala huhuili, missä on ihminen. Missä on veljesi? Kuinka voit? Samat peruskysymykset voidaan asettaa tänä päivänä. Meistä tuntuu, että sielumme on kuin vanha karjalainen kirkko, jonka ovista vetää ja jossa korjauslaastia on roiskittu sinne ja tänne vähän miten sattuu. Tässä maailmassa sielua on vaikea pitää turmeltumattomana, piispa Huotari totesi. Oman minuuden hoitaminen on yhä vaikeampaa. Yritystä parempaan on, mutta onnistummeko vai tapahtuuko repsahdus, vaikka kuinka yritämme? Repsahdus ei ole syy lakata yrittämästä. Elämästä ei tarvitse tehdä loputonta katumuskamppailua. Voi tarttua kiinni armoon, Huotari rohkaisi. Missä olisimme, ellemme olisi saaneet kohdata rakkautta ja ihmisyyttä? Jokaisella on ihmisarvo, jota kannattaa varjella. Kun katsomme sydämellä, näemme kauneuden ja pyhyyden myös itsessämme, ainakin olisi syytä nähdä, päätti piispa Voitto Huotari sanomansa. Tilaisuuden vahvan tunnelman saattoi aistia miesten voimakkaassa yhteislaulannassa ja ennen kaikkea piispa Huotarin johdattamassa yhteen ääneen lausutussa Isä meidän -rukouksessa miesten illan päätteeksi. Tilaisuuden juonsi ansiokkaasti Karstulan seurakunnan kirkkoherra Seppo Tiainen. Matti Syrjälä Liikunnallinen hartausretki Tervaniemen kappelille Elokuun viimeisenä lauantaina pieni, sisukas joukko reserviläisiä pyöräili Viitasaarelta Tervaniemen kappelille. Matkaa Viitasaarelta Suovanlahdella sijaitsevalle kappelille ja takaisin kertyi yli 80 kilometriä, sopivasti pyörämarssin kenttäkelpoisuusrajan Kirkkoherra Antti Hiltunen pitää hartautta. verran. Soliskylältä matkaan lähteneille Viitasaaren kirkkoherra Antti Hiltuselle ja Mikko Koivistolle kertyi päivän aikana yli sata pyöräilykilometriä. Syksyinen sää oli sopivan viileä pyöräilyyn, ja tuulikaan ei puhallellut liian kovaa matkalaisille. Viitasaaren Reserviupseerien järjestämä tutustumismatka Tervaniemen kappelille oli yksi yhdistyksen kuntoilutapahtumista tänä vuonna. Ennen kappeliin tutustumista söimme eväät kappelin läheisyydessä sijaitsevassa näkötornissa ja ihailimme upeaa Keiteleen järvinäköalaa. Yksityisin varoin rakennettu kappeli Noin vuoden käytössä ollut kappeli on rakennettu täysin yksityisin varoin kauniille, rauhalliselle paikalle Keitele-järven rannan läheisyyteen. Kappeliin mahtuu yli sata henkeä, ja se on varustettu muun muassa pienellä keittiöllä. Kappelilla on järjestetty vuoden aikana useita konsertteja ja pidetty häitä ja muita perhejuhlia sekä jumalanpalvelus. Höylähirrestä rakennetun kappelin alttaritauluna toimii järvelle päin avautuva karu männikkömetsämaisema, joka näkyy kokonaisen lasiseinän takaa. Luonto ja hiljaisuus ovat läsnä tässä kauniissa kappelissa jokaisena vuodenaikana. Hartauden jälkeen kotimatkalle Tervaniemen kaunis kappeli. Kappelilla kirkkoherra Antti Hiltunen piti hartauden, jonka jälkeen pyöräilijät suuntasivat matkansa kotia kohti. Paluumatka sujui vauhdikkaasti, mutta kyllä kauniita syysmaisemiakin muistettiin ihailla. Sopivalla huumorilla ryyditetyt jutut taukojen aikana pitivät suut hymyssä, vaikka loppumatkan pitkät ja rasittavat nousut painoivat jaloissa. Matkan päätyttyä kaikki retkeläiset olivat hyvillä mielin onnistuneesta reissusta ja aloittivat tulevan vuoden pyöräilytapahtuman suunnittelun. Kari Hämäläinen

4/2010 Keski-Suomen Maanpuolustaja 3 Sotainvalideille muistomerkki veljesliiton syntysijoille Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat reservin upseerit 6.12.2010. MAJURIKSI: Mäkinen Timo Sakari Keuruu KAPTEENIKSI: Jauhiainen Mauri Juhani Jyväskylä, Jämsén Olli Petteri Äänekoski, Kivitalo Jukka Kalervo Multia, Manelius Ari Tapani Uurainen, Pekkanen Jari Tapani Saarijärvi KAPTEENILUUTNANTIKSI: Mäkelä Seppo Juhani Jyväskylä LÄÄKINTÄKAPTEENIKSI: Häyrinen Jani Teijo Ensio Muurame YLILUUTNANTIKSI: Hartikainen Janne Tapio Jyväskylä, Heikkilä Jukka Tapani Jyväskylä, Heikkinen Esa Eino Antero Jyväskylä, Hietamäki Juhana Antero Jyväskylä, Houni Juha Mikko Antero Toivakka, Kantalainen Timo Ilmari Jyväskylä, Kauppinen Jussi Mikael Jyväskylä, Kinnunen Harri Tapio Kinnula, Kivelä Antti Eemil Multia, Lahtinen Lasse Olavi Joutsa, Laitinen Mikko Ilkka Jyväskylä, Larkkonen Harri Tapio Karstula, Linninen Petri Juhani Jyväskylä, Martikainen Jukka Pekka Keuruu, Nieminen Kosti Tero Jyväskylä, Nissinen Eino Martti Jyväskylä, Parkatti Tero Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin 18.8.1940 Cygnaeuksen koululla Jyväskylässä. Liiton 70-vuotisjuhla pidettiin Helsingissä, mutta vain kolme päivää myöhemmin Jyväskylässä julkistettiin muistomerkki veljesliiton perustamisen ja 70-vuotisen huoltotyön johdosta ja ennen kaikkea kiitokseksi sotainvalidien työstä isänmaan hyväksi. Arvokkaassa juhlassa 21.8. Voionmaan- ja Ahdinkadun kulmauksessa, Cygnaeuksen koulun pihapiirissä, paljastettiin kuvanveistäjä Heikki Häiväojan luoma muistomerkki Veljeä ei jätetty. Muistomerkin paljastuspuheen piti amiraali Jan Klenberg. Hän lainasi marsalkka Mannerheimin Sotainvalidien Veljesliiton perustavassa kokouksessa käyttämiä sanoja: Tietäkää kuitenkin, että teissä itsessänne, sisimmässänne, asuu se voima, joka auttaa teitä eteenpäin, että te ette ilman omakohtaista voimakasta halua ja yrittämistä pääse Muistomerkki on juuri paljastettu. Amiraali Jan Klenberg tekee kunniaa. 6.12.2010 ylennetyt Sotiemme veteraanit -varainhankintakeräys on juuri päättymässä vuodelta 2010. Keski-Suomen keräystulos ylitti jälleen 200 000 euroa. Se on euromääräisesti Suomen paras tulos. Jo kolmannen kerran peräkkäin Keski-Suomi oli keräyksen kärjessä. Laskua edellisvuoteen on vain hiukan joidenkin paikkakuntien pitäessä keräyksessä välivuoden. Tulos on erinomainen lisätuki sotiemme veteraaneille. Sillä pystytään avustamaan keräysluvan mukaisesti ensisijaisesti heikoimmassa asemassa olevien veteraanien Olavi Äänekoski, Porvali Mikko Pietari Jyväskylä, Puhakka Marko Vesa Juhani Jyväskylä, Pääkkönen Jarmo Kalevi Jämsä, Rautiainen Antti Ilmari Jyväskylä, Saarelainen Timo Laukaa, Suvanto Heikki Juhana Pihtipudas, Taulu Timo Juhani Jyväskylä, Vuohenkunnas Harri Juhani Jyväskylä, Ylipuranen Tapio Isto Jyväskylä LUUTNANTIKSI: Alenius Ilkka Petteri Laukaa, Etula Sami Mikael Jyväskylä, Haavikko Harri Heikki Jyväskylä, Heinonen Antti Mikael Jyväskylä, Heinänen Reijo Juhani Äänekoski, Hokkanen Jari Markku Emil Jyväskylä, Höytö Reijo Petri Juhani Jyväskylä, Kansikas Juha Antero Jyväskylä, Kautiainen Marko Juhani Jyväskylä, Kiilamo Teppo Ilmari Jyväskylä, Kovanen Markus Tapio Jyväskylä, Lahtinen Antti Olavi Äänekoski, Lempinen Jukka-Pekka Jyväskylä, Luumi Heikki Antero Jyväskylä, Matilainen Mika Tapio Jyväskylä, Nissinen Marko Juhani Laukaa, Olanterä Lauri Juhani Jyväskylä, Paananen Janne Tapani Jyväskylä, Pasanen Harri Veikko Eerik Laukaa, Permikangas Ismo Taneli Jyväskylä, Ranta Helena Katriina Jyväskylä, Sääskilahti Markus Antero Jyväskylä, Tapio Riina Salla Helsinki, Tölli Marko Johannes ja heidän puolisoittensa omassa kodissa asumista mahdollisimman pitkään. Tuoton käytöstä päättävät keräyksessä mukana olleet paikalliset yhdistykset ja osastot. Varoja tiedän käytetyn muun muassa apuvälineiden, mukaan lukien myös silmälasit ja lääkkeet, hankintaan sekä kotiavun järjestämiseen. Vaikka summa on suuri, siitä ei jää paljon jaettavaa tasajakoperiaatteella. On ollut ilo nähdä vähempiosaisen henkilön ilo ja kiitollisuus hänen saatuaan arjesta selviytymiseen sellaista tukea, jota monet meistä pitävät itsestäänselvyytenä. Jyväskylä, Vettenranta Jouni Markus Muurame, Vuollo Pekka Sakari Laukaa, Ikävalko Panu Sakari Jyväskylä Sotilasläänin komentaja on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat 6.12.2010. Erinomainen tulos on tehty kentällä, jossa uurastavat paikallispäälliköt lukuisine avustajineen ja keskisuomalaisten joukko-osastojen varusmiesten voimin. Kansan käsi on ollut karttuisa joistakin epäilyistä huolimatta. Erityiskiitoksen ansaitsevat joukko-osastot, joiden varusmiehet ovat keränneet selkeästi suurimman osan tuotosta. Keräyspaikkakunnat eivät sinällään ole vertailukelpoisia eikä vertailuun ole tarvettakaan. Mainittakoon kuitenkin Jyväskylä sen vuoksi, että sen tulos, lähes 100 000 euroa, kestää vertailun tulokseen edes suurenkaan ulkoa tulleen tuen varassa. Klenberg totesi sanojen pitäneen ja pitävän paikkansa. Huolehtiminen aseveljestä on nyt puhumista, kuuntelemista ja ymmärtämistä, tämän päivän kielellä vertaistuen antamista. Hävettävänä puhuja piti niitä sodanjälkeisiä aikoja, jolloin isänmaan puolustajia jopa syyllistettiin: miksi lähditte sotaan? Veteraanien arvostus alkoi 1980-luvulla, ensin tuli kansallinen veteraanipäivä, josta presidentti Mauno Koiviston aikana tuli liputuspäivä. Päätoimittaja Erkki Laatikainen, muistomerkkitoimikunnan varapuheenjohtaja, luovutti paaden Jyväskylän kaupungille. Puheessaan hän totesi toimikunnan reilussa vuodessa saavuttaneen taloudellisen tavoitteen, vaikka maamme oli päätynyt lamaan. Lahjoittajatahojen yksituumaisuus oli konkreettista. Puhuja nosti erityisesti esille maamme ruotsinkieliset säätiöt, jotka lahjoittivat selkeästi enemmän, kuin ruotsinkielisen väestön suhteellinen osuus olisi edellyttänyt. Juhlavassa tilaisuudessa kuvanveistäjä Heikki Häiväoja esitteli Veljeä ei jätetty -muistomerkin ja Jyväskylän seudun Sotainvalidit ry:n varapuheenjohtaja Pentti Koskinen käytti sotainvalidin puheenvuoron. Musiikista vastasivat Ilmavoimien Soittokunta ja Mieskuoro Sirkat. Lausuntaa esitti näyttelijä Kari Kihlström. Hän lausui Yrjö Jylhän runon Kolme sanaa. Juhlassa kävi ilmi, että veljesliiton perustamiskokouksessa samaisen runon esitti Tauno Palo. Mieleenpainuva oli tasavallan presidentin adjutantin, komentajakapteeni Kaarle Wikströmin muistopaadelle tuoma kukkatervehdys. Pentti Ruohotie YLIVÄÄPELIKSI: Ahlgren Harri Kalevi Jyväskylä VÄÄPELIKSI: Hiironen Jan-Erik Äänekoski, Kalsi Jukka Antero Jyväskylä, Karhunen Marko Juhani Jämsä, Lappalainen Juha Matti Jyväskylä, Pentikäinen Martti Olavi Jyväskylä, Rosqvist Jaakko Eerikki Jyväskylä, Silpola Jaakko Juhani Jyväskylä, Törhönen Jari Pekka Viitasaari YLIKERSANTIKSI: Eronen Ari Pekka Jyväskylä, Floor Arto Ensio Jyväskylä, Hakala Janne Eemeli Laukaa, Heiskanen Mio Jousia Jyväskylä, Hytönen Ari Kullervo Äänekoski, Hyyryläinen Jussi Petteri Laukaa, Hård Jere Johannes Jyväskylä, Juponaho Hannu Henrik Keuruu, Järvinen Markku Tapani Keuruu, Karanta Jouni Markus Jyväskylä, Kiviaho Joni Henrik Muurame, Kolari Juha Tapani Jyväskylä, Korkiavuori Juha Martti Petäjävesi, Kumpulainen Aki Juhani Jyväskylä, Laakso Frans Joel Juhani Jämsä, Lehtonen Antti Samuli Jyväskylä, Lepistö Einari Jyväskylä, Lievonen Tuomas Tapio Jyväskylä, Linkotie Arto Tapio Jyväskylä, Lintuniemi Tero Petri Jämsä, Mustonen Jouko Eero Tapio Jyväskylä, Niemelä Pasi Antero Laukaa, Palosaari Marko Johannes Saarijärvi, Pasanen Asko Tapio Äänekoski, Pihlajamäki Heikki Albert Jyväskylä, Pohjola Jouni Olavi Jyväskylä, Riisiö Antti Tapio Hankasalmi, Ruuska Jouni Pertti Allan Viitasaari, Sarja Hannu Samuel Jyväskylä, Seppälä Jarmo Edvard Jyväskylä, Sirkka Timo Juhani Konnevesi, Suuronen Jouko Onni Jyväskylä, Tenander Ilkka Ari Juhani Äänekoski, Ylitalo Janne Mikael Jyväskylä KERSANTIKSI: Airaksinen Veli-Matti Juhani Muurame, Anttila Markus Mikael Jyväskylä, Anttinen Pertti Kaarlo Olavi Jyväskylä, Blomqvist Janne Tapani Jyväskylä, Forsberg Caius Olof Jyväskylä, Frondelius Matti Olavi Jyväskylä, Hokkanen Marko Matias Äänekoski, Holmavuo Miikka Sami Petteri Hankasalmi, Holopainen Aki Matti Tapani Jyväskylä, Honkanen Mikko Matias Keuruu, Hytönen Janne Antero Laukaa, Hyytiäinen Teemu Johannes Jyväskylä, Hämäläinen Jukka Hannu Oskari Jyväskylä, Hänninen Jarmo Henrik Jämsä, Janhonen Juha Pekka Saarijärvi, Kalikka Janne Lauri Johannes Jyväskylä, Karesmaa Eero Johannes Jyväskylä, jopa väkirikkaan pääkaupunkiseudun kanssa. Jyväskylän keräyksen paikallispäällikkö Kari Korhosen johdolla ja Juhani Martinin ja lukuisten muiden toimijoiden ja lahjoittajien kanssa on tehnyt tuloksen, josta heitä kannattaa vilpittömästi kiittää ja onnitella. Toki monissa keskisuomalaisissa kunnissa Jyväskylän tulos ylitettiin reilusti euro/asukas-mittarilla. Siitä parhaat onnittelut näiden paikkakuntien toimijoille ja lahjoittajille. On myös jälleen ilo korostaa vapaaehtoisvoimien pyyteettömän työn ansiosta syntynyttä pientä keräyskuluprosenttia. Aluetoimisto sai uuden päällikön Joukko yhteistyökumppaneita oli kutsuttu 7.9. Ravintola Aimoon, Keski-Suomen Aluetoimiston naapuriin, jättämään hyvästejä uuteen tehtävään Itä-Suomen Sotilasläänin Esikuntaan 1.9. siirtyneelle everstiluutnantti Jouni Tuomiselle ja tutustumaan 1.9. aluetoimiston päällikkönä aloittaneeseen everstiluutnantti Hannu Kylmäniemeen. Leppoisassa tilaisuudessa everstiluutnantti Tuominen muisteli lyhyehköä Keski-Suomen aikaa. Uusi aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Kylmäniemi toi puheenvuorossaan esille tärkeimmät elämänsä ja sotilasuransa tapahtumat. Tällä kertaa Kylmäniemi aloittaa kolmannen kerran sotilastehtävissä Keski-Suomen maakunnassa. Everstiluutnantti Jouni Tuomista muistettiin monin lahjoin. Yllätyksellistä oli, että hänellä oli 50-vuotissyntymäpäivä niinkin lähellä kuin 10.9. Majuri Hannu Haapamäki paljasti asian ja ojensi everstiluutnantti Jouni Tuomiselle lahjana Keski-Suomen Aluetoimiston standaarin. Karhu Rami Tapio Jyväskylä, Karvonen Pasi Antero Jämsä, Kilpinen Henri Samuli Kuhmoinen, Kokko Tuomo Mikael Saarijärvi, Kupari Jani Petteri Jyväskylä, Kupari Timo Lauri Sakari Muurame, Kylmälä Mikko Kalervo Jyväskylä, Laaksonen Lasse Petteri Jyväskylä, Lahtinen Harri Olavi Jyväskylä, Lahtinen Markus Juhani Jyväskylä, Lahtinen Pasi Pekka Laukaa, Latvala Hemmo Tapani Jyväskylä, Laukkarinen Lauri Markus Petäjävesi, Laurila Tapio Antero Keuruu, Lehtonen Leo-Matti Jyväskylä, Leppänen Toni Eerik Uurainen, Meinander Jukka Petteri Jyväskylä, Moilanen Jan Krister Jyväskylä, Mustonen Anssi Saarijärvi, Myller Matti Johannes Jyväskylä, Nikamaa Marko Tapio Jyväskylä, Nissinen Antti Veikko Jyväskylä, Nissinen Mikko Matias Muurame, Nissinen Teemu Tapani Jyväskylä, Nousiainen Jani-Petter Jyväskylä, Partanen Mikko Petteri Jyväskylä, Partanen Vesa Esko Petteri Jyväskylä, Pekkanen Juha Mikael Jämsä, Perälä Jukka Olavi Keuruu, Pääkkö Kari Tapani Jyväskylä, Qvist Ville Tapani Jyväskylä, Riipinen Markku Pekka Joutsa, Rohula Jyrki Eino Ilmari Jyväskylä, Saatola Jani Petri Jyväskylä, Sairanen Jarkko Kalevi Uurainen, Salonen Marko Juhani Jyväskylä, Savolainen Jukka Tapani Jyväskylä, Sulin-Saaristo Tomi Petteri Laukaa, Taskinen Topi Tapani Aadolf Keski-Suomi jälleen keräystuloksen kärjessä Vuoden 2011 keräys valmisteilla Majuri Hannu Haapamäki on ojentanut aluetoimiston standaarin everstiluutnantti Jouni Tuomiselle. Uusi aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi seuraa tilannetta. Pentti Ruohotie Jyväskylä, Tervo Aki Olavi Keuruu, Tiainen Olli Juhani Muurame, Tiittanen Pasi Heikki Tapani Hankasalmi, Toikkanen Matti Aukusti Jämsä, Vajanto Tuomo Antero Uurainen, Viinikainen Marko Juhani Jyväskylä, Virtanen Joni Antti Johannes Jyväskylä, Vuorinen Antti Veikko Jyväskylä, Väisänen Viljo Antti Olavi Jyväskylä ALIKERSANTIKSI: Jokinen Jarkko Tapani Keuruu, Järvinen Katja Päivikki Jämsä, Lintunen Jari Antero Joutsa, Parkkinen Asko Olavi Jyväskylä, Piitulainen Mikko Olavi Äänekoski, Poikonen Tero Juhani Uurainen, Saarela Markus Mikael Jyväskylä, Seppänen Jarmo Matti Petteri Äänekoski, Vanhatalo Tuomas Samuli Jyväskylä, Virkki Janne Juhani Keuruu, Vuorimies Tero Mikael Jyväskylä KORPRAALIKSI: Haapanen Jarno Antti Einari Hankasalmi, Huuskonen Jarkko Olavi Uurainen, Huuskonen Vesa Petri Antero Äänekoski, Kuisma Teemu Valtteri Jyväskylä, Mantere Erkki Antero Keuruu, Nurmela Matti Osmo Johannes Hankasalmi, Parviainen Juha Elmeri Jyväskylä, Penttinen Mika Petteri Petäjävesi, Peränen Ville Veikko Hermanni Jyväskylä, Valli Veikko Olavi Jyväskylä, Vuorinen Tuomo Antero Jyväskylä, Yksjärvi Teemu Antero Jyväskylä Alkavan uuden vuoden keräysvalmistelut ovat jo käynnistyneet. Keräyslupa on voimassa, ja joukkoosastot ovat luvanneet tukeaan entiseen tapaan. Hyvä keräystulos on edelleen odotettavissa, mikäli vapaaehtoistoimijat jaksavat jatkaa pyyteetöntä veteraaniemme tukemistyötä. On ilo todeta, että keräys toteutetaan nykyisin yhteisen Sotiemme veteraanit -keräysnimikkeen alla. Nimi korostaa kaikkien veteraaniemme yhteenkuuluvuutta ja veljeyttä. Kiitän kaikkia teitä, jotka olette jälleen olleet tukemassa kunniakansalaisiamme, ja toivon kaikille vuoden 2011 keräykseen mukaan lähteville jaksamista. Toivotan kaikille Sotiemme veteraanit -keräyksissä mukana oleville toimijoille, lahjoittajille ja kaikille sotiemme veteraaneille rauhallista joulua ja onnekasta uutta vuotta 2011! Kari Kilpeläinen Sotiemme veteraanit Keski-Suomen keräyspiiri Piiripäällikkö

4 Keski-Suomen Maanpuolustaja 4/2010 Reserviupseeripiiri Ilmailusta ammatti -päivässä Ilmailustako ammatti mitä ihmettä se on? Varushenkilöikää lähestyville, lukiota ja ammattioppilaitoksia käyville pojille ja tytöille suunnattu rekrytointitapahtuma järjestettiin 2.9.2010 Tikkakoskella Ilmasotakoulun Tukilentolaivueen lentokonehallissa ja sen ympäristössä. Tapahtuma oli järjestyksessään 18. ilmavoimien rekrytointitilaisuus. Tapahtuman järjestäjä arvioi toimintapäivään osallistuneen noin 1 500 vierasta. Kaukaisimmat olivat Helsingin ja Espoon koululaisia ja opiskelijoita. Tapahtumaa suosi aurinkoinen ja tuulinen sää. Tukilentolaivueen konehallin eteen maanäyttelyyn oli saatu Utista NH90-helikopteri. Ilmavoimien lentokuljetuksen ylpeys Casa-kuljetuskone seisoi kotihallinsa platalla. HN-442 maanäyttelyssä. Ilmavoimien Tukilentolaivueelle hankkima, Piper Chieftain -yhteyskoneet korvaava Pilatus oli yleisön tutkittavana vanhan kaksimoottorisen virkaveljensä vierellä. Ilmavoimien alkeiskoulukone Vinka jaksoi kiinnostaa yleisöä ensi askeleena ilmailuammattiin. I-hallin platan pohjoiselle reunalle oli pysäköity Lentosotakoulusta näytteille tullut Hawk-harjoitushävittäjä ja Karjalan Lennostosta paikalle lennetty Hornet, HN-442. Kalustonäyttelystä ei oltu unohdettu myöskään ilmavoimien pelastuspalvelun uutta pelastusajoneuvoa vaahtotykkeineen. I-hallin sisälle Ilmasotakoulu oli varannut tilat näytteilleasettajille. Ehdoton suosikki näytti olevan ilmavoimien oma osasto näyttävyydellään. Toimintaansa esittelevien yritysten ja järjestöjen rivissä olivat Keski-Suomen Reserviupseeripiiri, Maanpuolustuskoulutuksen Keski-Suomen piiri ja Keski-Suomen Rauhanturvaajat. Reserviupseeripiirin osastolla Suomen Reserviupseeriliiton ja piirin toimintaa esitteli reservin yliluutnantti Saku Liehu Jyväskylästä. Hän kertoi opiskelijoiden olleen hyvin kiinnostuneita myös reservin toiminnasta. Osastolle varattu esittelymateriaali katosi kiinnostuneiden mukaan. Naapuriosastoilla rauhanturvaajien toimintaa esittelivät Jukka-Pekka Suutarinen ja Heikki Ronimus sekä MPK:n toimintaa koulutuspäällikkö Juha Orava. Ilmailusta ammatti -päivän avasi Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kapteeni evp Pauli Partanen. Avauspuheessaan hän kohdisti sanansa nuorelle osallistujakunnalle mainiten muun muassa, että ilmavoimien työtaustastaan johtuen hän tietää mistä puhuu. Päivän muusta ohjelmasta vastasivat lentosuoritukset. Vinka-koulukoneella lentäneen Tukilentolaivueen kapteeni Lauri Berlinin huimaa lentosuoritusta seurattiin tarkasti, samoin Karjalan Lennoston Hornetin jyrisevää liikehdintää Tikkakosken taivaalla. Raikuvimmat suosionosoitukset sai kuitenkin Lentosotakoulun Hawk-harjoitushävittäjillä lentänyt neljän koneen taitolentoryhmä Midnight Hawks. Ilmasotakoulu kilpailee muiden sotilasoppilaitosten tapaan laadukkaasta opiskelija-aineksesta. Ilmailun ammattilaisten osastolla päivään osallistuneet nuoret saivat sytyttävää tietoa Reservin yliluutnantti Saku Liehu ja koulutuspäällikkö Juha Orava esittelytyössä. sotilasilmailusta ammattina. Päivän tapahtumassa mukana olleet maanpuolustusjärjestöt toivovat saavansa nuoria mukaan toimintaansa, vaikka heidän uravalintansa suuntautuisi muuhun kuin ilmailun pariin. Mukana ja esillä oleminen avaa nuorison ajatuksia maanpuolustuksen pariin. Kari Löfgren toiminnanjohtaja Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ry Kuvat: Kari Löfgren Lentosotakoulun taitolentoryhmä Midnight Hawks muodostelmassa. Ilmasotakoulun kilta tutustui Karjalan Lennostoon Ilmasotakoulun kilta teki puheenjohtajansa Ilkka Nyyssösen johdolla tutustumismatkan Karjalan Lennostoon Siilinjärven Rissalaan 25.9.2010. Lauantaipäivän kestäneellä vierailulla mukana olleet saivat selkeän kuvan suorituskykyisestä ilmavoimiemme valmiusyhtymästä, jolla on merkittävä ja tunnustettu asema Suomen ilmapuolustuksessa. Samalla tutustuttiin Karjalan Lennoston killan toimintaan ja jäseniin. Karjalan Lennoston toimintatapa ja käytössä olevat arvot perustuvat Suomen sotien 1939 45 aikaiseen, Utin hävittäjähengen mukaiseen perinteeseen. Ne ovat isänmaallisuus, korkea etiikka, vahva yhteishenki sekä tuloksellisuus ja uudistumiskyky lennostolle käskettyjä tehtäviä suoritettaessa. Lennosto on arvostettu kumppani yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan turvaajana ja rakentajana. Ilmavoimien päätehtävän mukaisesti Karjalan Lennosto tuottaa iskukykyisen voiman hävittäjätorjuntaan. Sen valmiutta kehitetään jatkossa myös ilmasta maahan iskukyvyn kasvattamisella kaukokantoisten täsmäasekalustohankintojen ja niihin liittyvän koulutuksen myötä. Lennosto ylläpitää ja kehittää ilmapuolustuksen yhteistoimintakykyä muun muassa kansainvälisiä kriisinhallintatehtäviä varten. Päivän aikana parinkymmenen hengen, lähinnä keskisuomalainen, vierailujoukko sai linja-automatkalla Kuopioon selvityksen Ilmasotakoulun killan perustajiin kuuluvalta eversti Juha Suonperältä Hanssin Jukan eli DC-2:n entisöintiprojektin tilasta. Kyseisellä koneella on muun muassa välirauhan aikana 1941 pidetty Luonetjärvellä maamme ensimmäinen laskuvarjohyppykurssi kaukopartiomiehille. Oli ilo kuulla Hämeenlinnasta rappiotilasta pelastetun, kahvilana toimineen historiallisen koneen kunnostuksen viimein olevan raiteillaan. Perillä Siilinjärvellä saimme lennoston kasarmilla perusteellisen selvityksen ilmavoimien valmiusyhtymän organisaatiosta ja Kiltavieraat HN-405:n kyljellä. Kuva: Kari Löfgren. tehtävistä. Selvityksen antoi majuri Juhani Airaksinen. Lentokonehallissa tutustuimme Hornet-hävittäjäpariin ja eversti Juha Suonperä, aiempana lennoston komentajana, syvensi käsitystämme lennostolle käskettyjen tehtävien suoritustavasta. Kasarmin alakerrassa saimme tutustua Karjalan Lennoston perinnehuoneisiin. Heikki Lahtela esitteli hyvin valittua esineistöä ja kertoi lukuisten valokuvien välityksellä lennoston ja sen henkilöstön elettyä kunniakasta toiminta- ja henkilöhistoriaa. Lentotukikohdan alueella saadun monipuolisen perehtymisen jälkeen Karjalan Lennoston kiltaveljet osoittivat vieraanvaraisuuttaan Keltun talolla. Tila rakennuksineen palvelee lähistöllä lennoston edustustilana. Isäntäkillan puheenjohtajan Esa Kainulaisen johdolla vietimme mukavan illan saunoen ja nauttien maukkaasta iltapalasta. Tutustuimme toisiimme, muistelimme menneitä aikoja ja kehitimme keskusteluissa ilmavoimien kiltatoimintaa. JPS Aunuksen Syvärin alue kesäretken kohteena Keski-Suomen reservipiirien veteraani- ja perinnetoimikunnan ykköstehtävä vuonna 2011 on järjestää kesän sota- ja kulttuurihistoriallinen retki Laatokan pohjoispuolelle. Aunuksen Syvärin alueelle suuntautuvan retken anti koostuu jatkosodan hyökkäysvaiheen 1941 ja torjuntataisteluvaiheen 1944 tapahtumista. Sotatapahtumien vastapainoksi kulttuurihistoriallisena antina tutustumme Aunuksen alueen karjalaiskyliin sekä Syvärin luostariin. Kevään aikana toimikunta järjestää Jyväskylässä sotahistoriallisen luentosarjan, joka käsittelee jatkosodan hyökkäysvaiheen taisteluja Laatokan Karjalassa, Karjalan kannaksella ja Maaselän kannaksella. Jatkosodan hyökkäysvaiheen tapahtumista tulee kuluneeksi 70 vuotta vuonna 2011. Kesäretki tehdään heinäkuun viimeisessä viikonvaihteessa 29. 31.7. vanhan kaavan mukaan, eli lähtö Keski-Suomesta on perjantaina aamuyöstä ja paluu myöhään sunnuntaina. Tiedustelut majoituksesta, ruokailuista ja mahdollisesta paikallisesta oppaasta ovat lähteneet ja vastauksia odotellaan. Sotahistorioitsijaksi on lupautunut everstiluutnantti evp Hannu Koskinen Lahdesta. Tarkemmat tiedot reiteistä ja kohteista helmikuun piirilehdessä. Pertti Rahikainen

4/2010 Keski-Suomen Maanpuolustaja 5 Keski-Suomen maakuntajoukkojen kertausharjoitukset syyskuussa 2010 Keski-Suomen maakuntajoukoille, Päijänteen ja Suomenselän maakuntakomppanioille, järjestettiin syyskuussa viikon mittaiset kertausharjoitukset Keuruulla. Tällä kertaa harjoitusten pääteemana oli aluevalvonta, ja muita koulutusaiheita olivat muun muassa kohteiden suojaaminen ja ammunnat. Molempien komppanioiden harjoitusten ohjelmat olivat pääosin samanlaisia. Viikko tiivistä ja vaativaa koulutusta Päijänteen maakuntakomppanian Kulunvalvontapaikka harjoitukseen 13. 17.9.2010 osunut syksyinen ja sateinen sää ei lannistanut joukkoa, vaan toiminta oli innokasta alusta alkaen. Sää suosi enemmän Suomenselän maakuntakomppanian harjoitusta 27.9. 1.10.2010, jolloin vallitsi viileä poutasää. Harjoituksiin osallistuneet reserviläiset olivat pääosin maakuntajoukkoihin sitoumuksen tehneitä, mutta myös muutamia muita reserviläisiä oli käsketty mukaan. Maanantaina harjoitukset alkoivat joukkojen varustamisen jälkeen siten, että komppanian päällikkö sai tehtävän siirtää joukot toimialueille ja ryhmittää komppania suojaamaan tärkeitä kohteita. Tiistain ja keskiviikon aikana harjoiteltiin aluevalvontaa reserviläisjoukon itsensä valmistelemilla ja pitämillä koulutusrasteilla sekä kerrattiin kohteensuojauksen perusteita. Torstaina joukot siirtyivät Keuruun varuskunnan lähiharjoitusalueelle. Päivän aikana järjestettiin noin 15 kilometrin mittainen jalkamarssi, jonka aikana harjoiteltiin sovelletusti koko komppanian voimin viikon aikana opeteltuja taitoja. Torstai-iltana ohjelmassa oli ammuntoja ja muuta koulutusta. Molemmat harjoitukset huipentuivat perjantaiaamuna Keuruun harjoitusalueen Tonttumäen taisteluampumaradalla järjestettyyn ryhmän puolustusammuntaan, jossa testattiin viikon aikana opeteltuja taitoja kovin ampumatarvikkein. Useimmilla maakuntajoukkojen reserviläisillä oli kulunut pitkä aika edellisestä taisteluammunnasta tai osa ei aikaisemmin ollut päässyt ampumaan vastaavanlaista ammuntaa. Ammunnat saivat kiitosta harjoitusjoukoilta. Harjoitukset päättyivät perjantai-iltapäivänä Keuruun varuskunnan sotilaskodissa kahvitilaisuuteen, jossa aluetoimiston päällikkö palkitsi harjoituksissa kunnostautuneita reserviläisiä. Lopuksi maakuntajoukkojen taistelijat lähtivät koteihinsa viikonlopun viettoon hieman väsyneinä mutta monta kokemusta rikkaampina. Maakuntajoukoissa useita vapaita tehtäviä Keski-Suomen Aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi onnittelee Päijänteen maakuntakomppanian päällikköä Santeri Heinosta (kesk.) ja varapäällikköä Saku Liehua hyvin sujuneesta harjoituksesta. Tällä hetkellä molemmissa maakuntakomppanioissa on useita avoimia tehtäviä niin miehistön kuin myös päällystön osalta. Viime aikoina maakuntajoukkojen toiminnasta pois jääneitä on ollut valitettavasti enemmän kuin uusia hakijoita. Maakuntajoukkoihin rekrytoidaan oman kotiseutunsa puolustamiseen sitoutuneita vapaaehtoisia reserviläisiä ja henkilösijoituksissa hyödynnetään reserviläisten paikallistuntemusta ja monialaista osaamista. Keski-Suomen maakuntajoukoista Suomenselän komppania on koottu pohjoisen Keski-Suomen reserviläisistä ja Päijänteen komppania maakunnan eteläosien reserviläisistä. Reippaassa ja hyvähenkisessä joukossa on mukava kerrata ja opetella sotilastaitoja muiden reserviläisten kanssa. Molemmille maakuntakomppanioille järjestetään vuosittain yksi kertausharjoitus sekä erikseen tehtäväkohtaisia vapaaehtoisia harjoituksia. Maakuntajoukkoihin hakevan reserviläisen tulee olla 1. sijoituskelpoinen sodan ajan joukkoihin 2. hyväkuntoinen fyysisesti ja henkisesti 3. valmis vapaaehtoisesti kouluttautumaan uusiin sodan ajan tehtäviin 4. muilta henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva. Lisätietoa maakuntajoukoista löytyy netistä www.puolustusvoimat.fi -sivustoilta kohdasta reserviläinen>maakuntajoukot. Hakemuslomake löytyy kohdasta maavoimat> aluetoimistot> Keski-Suomen Aluetoimisto> maakuntakomppania. Maakuntajoukkoihin kuuluvalla reserviläisellä on mahdollisuus saada säännöllisesti koulutusta sodan ajan tehtäviin. Valintatilaisuus maakuntajoukkoihin hakeutuneille henkilöille järjestetään ensi tammikuussa. Jos tunnet kiinnostusta maakuntajoukkojen toimintaan, ota yhteyttä Keski- Suomen Aluetoimistoon, sähköpostitse petteri.kovalainen@mil. fi tai puhelimitse 0299 485 111. Teksti: kapteeni Petteri Kovalainen Kuvat: luutnantti Pekka Könkkölä Täsmennyksiä ampuma-aseiden käyttöön ja perinnepukeutumiseen vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa Pääesikunta on marraskuussa 2010 käskyllään AG 22911 tarkentanut ohjeistusta ampumaaseiden käytöstä ja perinnepukeutumisesta osana puolustusvoimien suorittamaa valvontaa havaittujen epäkohtien perusteella. Puolustusvoimien vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tukitoimien pääperiaatteena on aina toiminnan lainmukaisuus. Toiminta ampumaradoilla Pääesikunta korostaa käskyssään sitä, että puolustusvoimien ampumaratojen ja ampuma-alueiden käyttö ei poista ampuma-aseista annettua sääntelyä. Ampumaaselain lisäksi puolustusvoimat on omissa määräyksissään, kuten ampuma-alueiden johtosäännöissä, säännellyt ampumatoimintaa. Puolustusvoimien alueilla toteutetuissa sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa ja yhdistysten ammunnoissa ei sallita yksityishenkilöiden ja yhdistyksen omistuksessa olevien sarjatuliaseiden käyttöä. Ammuntoja suunniteltaessa tulee ottaa huomioon se, että vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa mahdollisesti suoritettavat taisteluammunnat johtaa aina ja ainoastaan puolustusvoimat. Reserviläisurheiluliiton voimassa olevien sääntöjen mukaisia sovellettuja reserviläisammuntoja ei pidetä taisteluammuntoina eikä taistelukoulutuksena. Yleiseen järjestyksen ja turvallisuuden vuoksi puolustusvoimien hallinnoimilla alueilla suoritettavissa ammunnoissa käytettäville ampumatarvikkeille on asetettu myös rajoituksia. Kiväärikaliiberisten aseiden maksimikaliiberi on.338 Lapua Magnum (8,6*70 mm) CIP -standardin mukaista määritelmää vastaavasti. Tätä kaliiberirajoitusta ei sovelleta suustaladattaviin mustaruutiaseisiin. Sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa ja yhdistysten ammunnoissa ei lisäksi sallita ns. ER- VA-patruunoiden tai -ammusten käyttöä. Perinnepukeutumisen tulee olla yleisesti hyväksyttävää Perinneammuntojen järjestämisen yhteydessä on havaittu piirteitä, jotka saattavat vaikuttaa vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen hyväksyttävyyteen ja puolustusvoimien julkisuuskuvaan. Jos ammuntojen luonteeseen kuuluu pukeutuminen perinneasuihin, sen tulee olla yleisesti hyväksyttävää, ja muun muassa ulkomaisten asevoimien sotilaspukujen käyttö puolustusvoimien alueilla on kielletty. Pääesikunnan asiakirja tunnukseltaan AG 22911 on jaettu järjestöille. Mikäli paikallisyhdistykset tai niiden toimijat eivät ole oman organisaationsa kautta päässeet tutustumaan koko asiakirjan sisältöön, asiakirjan saa tarvittaessa lähimmän puolustusvoimien aluetoimiston palvelupisteestä. Puolustusvoimien tarkoituksena on tukea tehtävänsä mukaisesti vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta myös tulevaisuudessa, ja sen vuoksi on erityisen tärkeää, että palvelusturvallisuus on etusijalla kaikessa toiminnassa. Teksti ja kuva: Ari Pakarinen kapteeni alueupseeri. Oikeat patruunat oikein käytettynä oikeassa paikassa ovat turvallisuuden tae.

6 Keski-Suomen Maanpuolustaja 4/2010 Keski-Suomen reservipiirien syyskokoukset 12.10.2010 Keski-Suomen reservipiirien jäsenet kokoontuivat syyskokouksiinsa Luonetjärven varuskunnan kerholle 12.10.2010 päättämään sääntömääräisistä vuoteen 2011 liittyvistä asioista. Kummankin piirin säännöissä määrätään asiat, joista syyskokouksissa on päätettävä. Reserviupseeripiirin säännöt sanelevat myös kokouksen viimeiseksi mahdolliseksi päiväksi 15.10. kuluvaa vuotta. Tästä syntyy upseeripiirille haaste, josta hieman tuonnempana. Vakiintuneen käytännön mukaan tilaisuus alkoi yhteisellä kahvihetkellä. Sovitun tavan mukaisesti reservipiirit ovat vuorovuosin yhteisten tilaisuuksien vetovastuussa. Tällä kerralla Keski-Suomen Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Timo Salo toivotti kokouksiin osallistujat tervetulleiksi. Kahvihetken jälkeen Vaajakosken Reserviläisten joukkueelle luovutettiin kenraali Gustav Hägglundin 2006 lahjoittama kiertopalkinto. Fanfaarien soidessa Vaajakosken joukkue ja hankkeen tukihenkilöt palkittiin. Aarne Ratisen johtama kivääriammunnan paluu -hanke oli tullut erääseen tavoitteeseensa. Ennen kuin syyskokoukset alkoivat, piiriemme reserviläisten uusi päällikkö, everstiluutnant- Lähes kaikki upseeripiirin syykokoukseen osallistuneet mahtuivat yhden pöydän ääreen. ti Hannu Kylmäniemi kertoi itsestään, Keski-Suomen Aluetoimiston tavoitteista ja reserviläisiin kohdistuvista odotuksista. Kokousväki näytti kuuntelevan päällikkönsä ajatuksia herkällä korvalla. Keski-Suomen Reserviupseeripiirin kokouskutsua oli noudattanut piirin 21 yhdistyksestä kuusi yhdistystä, joilta oli valtakirja kokouksessa. Kokouksen äänimääräksi muodostui kymmenen ääntä. Syyskokouksen tärkeimpiä piirin toimintaan vaikuttavia valintoja ovat luonnollisesti puheenjohtajiston, piirihallituksen ja piirien toimikuntien henkilövalinnat. Piirin puheenjohtajana jatkaa vuonna 2011 kapteeni Timo Salo Äänekoskelta, 1. varapuheenjohtajana yliluutnantti Santeri Heinonen Jyväskylästä ja 2. varapuheenjohtajana kapteeni Kari Hämäläinen Viitasaarelta. Koska osa reserviupseeripiirin yhdistyksistä pitää sääntöjensä mukaan syyskokouksensa piirin syyskokouksen jälkeen, kirjattiin piirihallituksen jäsenten valinnan osalta syyskokouksen pöytäkirjaan päätös, jonka mukaan piirihallituksen kokoonpano vahvistetaan 7.12.2010 kokouksessa, sen jälkeen kun piirin yhdistykset ovat pitäneet omat kokouksensa ja ilmoittaneet piirihallitukseen valitun edustajansa. Ilmoittamisen takaraja on kuitenkin 30.11.2010. Reserviupseeripiirin hallituksen jäsenten nimet ja yhteystiedot julkaistaan Keski-Suomen Maanpuolustajassa 1/2011. Piirin toiminnanjohtajana jatkaa kapteeni Kari Löfgren Jyväskylästä. Keski-Suomen Reserviupseeripiirin hallituksen jäsenmäärä säilynee noin kymmenen edustajan vahvuisena. Edustukset kattavat toivottavasti piirimme koko alueen. Piirihallituksessa tarvitaan nuoren vänrikin ja kokeneen reservin majurin tuomia ajatuksia. Syyskokouksessa hyväksytty toimintasuunnitelma ja talousarvio tuottavat monessa kohdassa haasteita piirin jäsenistölle, toimikunnille ja piirihallitukselle. Reserviupseeripiirin jäsenillä on oikeus odottaa aktiivista toimintasuunnitelman mukaista vuotta 2011. Muistattehan, että piiri = piirin jäsenet ja yhdistykset! Keski-Suomen Reserviläispiirin syyskokouksessa oli läsnä 17 henkilöä kymmenestä jäsenyhdistyksestä. Virallisia kokousedustajia oli 15. Kokous käsitteli ja teki päätökset sääntömääräisistä asioista, jotka liittyivät vuoden 2011 toimintaan ja talouteen, lyhyiden saatekeskustelujen jälkeen. Merkittävämpänä muutoksena edellisiin vuosiin voidaan todeta, että piiri on varannut jäsenyhdistystensä kannustustoimintaan määrärahaa. Sen saaminen edellyttää yksittäiseltä jäsenyhdistykseltä aktiivisuutta oman toimintansa raportoinnissa ja suunnittelussa. Reservipiirien toimikuntien lukumäärä muuttui, koska Hengellinen ja veteraanitoimikunta nykyisessä muodossaan päätti lopettaa toimintansa. Tehtävä on sisällytetty uuden Veteraani- ja perinnetoimikunnan osaksi Kenttäkelpoisuustoimikunta velvoitettiin valitsemaan keskuudestaan piiritason kilpailuvastaavan, jonka tehtävänä olisi laatia Keski-Suomen alueella toteutettavista reserviläiskilpailutapahtumista kalenteri ja antaa ohjeita kilpailuihin ilmoittautumisista. Henkilövalinnoissa tapahtui Reserviläispiirin syyskokouksen puheenjohtajana toimi Keijo Häkkinen (vas.). Piirin toiminnanjohtaja Tapio Paappanen oli kokouksen sihteeri. muutoksia. Piirin uudeksi puheenjohtajaksi esitettiin kahta henkilöä: Jouko Hyppöstä Konnevedeltä ja Keijo Häkkistä Tikkakoskelta. Suoritetun äänestyksen jälkeen äänin 11 9 piirin puheenjohtajaksi valittiin Keijo Häkkinen Tikkakosken Reserviläisistä. Jouko Hyppöstä syyskokous päätti esittää piirin edustajaksi Reserviläisliiton ja Reserviläisurheiluliiton hallituksiin. Piirin toiminnanjohtajana jatkaa edelleen kapteeni evp Tapio Paappanen. Piirihallituksen jäseniksi syyskokous valitsi seuraavat henkilöt: Haapamäen Reserviläiset: Teuvo Honkamäki ja Juho Karja. Joutsan Seudun Reserviläiset: Kari Salomäki ja Markku Arpiainen. Jyväskylän Seudun Reserviläiset: Kari Laitinen ja Jami Siukola. Jämsän Seudun Reserviläiset: Alpo Vilenius, Veijo Naarajärvi ja Juhani Hyppönen. Keuruun Seudun Reserviläiset: Hannu Kivi-Mannila ja Pasi Isojärvi. Konneveden Reserviläiset: Jouko Hyppönen, Veli-Pekka Poikolainen ja Kyösti Kytöjoki. Korpilahden Reserviläiset: Antti Mustonen. Lievestuoreen Reserviläiset: Martti Hokkanen. Saarijärven Reserviläiset: Esko Janhonen, Mauno Koivisto ja Voitto Virnes. Tikkakosken Reserviläiset: Ari Sorri, Jari-Matti Uusitupa, Kari Pajunen ja Arto Lehikoinen. Viitasaaren Reserviläiset: Kauko Ikäheimonen ja Jarkko Juvonen. Äänekosken Reserviläiset: Harri Kujanpää ja Jukka Myllylä. Syyskokouksen valitsema uusi piirihallitus kokoontuu järjestäytymiskokoukseensa 7.12.2010. Keski-Suomen reservipiirien taloudenhoito muuttuu vuoden 2011 alussa. Taloudenhoitajana toimii vuonna 2011 Harri Jaakkola Äänekoskelta ja hänen varahenkilönään Juha Houni Toivakasta. Taloudenhoitajat ikään kuin vaihtoivat vetovastuuta talousasioiden hoidossa. Piirien toimintaa ja taloutta tarkastavat Mikko Lehtomäki Keuruulta ja Reino Ahola Saarijärveltä muuttuneen yhdistyslain mukaisesti toiminnantarkastajina. Varahenkilöinä toimivat Atte Tarvajärvi Korpilahdelta ja Ilkka Nyyssönen Jyväskylästä. Keski-Suomen reservipiirien tapahtumiin vuosina 2011 2012 vahvasti vaikuttavat henkilöt ovat piirien yhteisten toimikuntien jäsenet. Piiriemme yhteistyötoimikunta kokoontui 9.11.2010 Äänekoskella. Kokouksessa esitettiin toimikuntien henkilöluettelot, joita yhteistyötoimikunta esittää piirihallitusten vahvistettavaksi 7.12.2010 pidettävissä kokouksissa. Toimikunnissa on sopivasti uutta ja vanhaa väkeä, jotta saamme toiminnan pyörimään ja uusia ideoita toteutettaviksi. Kaukokatseisesti piiriemme toimikunnat päätettiin esitellä vahvistettaviksi kahden vuoden toimikaudelle 2011 2012. Toimikunnat voivat halutessaan edelleen kutsua piirien jäseniä vahvistamaan toimikuntatyöskentelyä alan asiantuntijoina. Toiminnanjohtajat odottavat kaikilta tehtäviin sitoutuneilta tuloksellista vuotta 2011. Reserviläistoimintaa tehdään tulevanakin vuonna yhdistysten ja piirien tapahtumissa yhdessä puolustusvoimien ja MPK:n kanssa. Toiminnanjohtajat Kari & Tapio Tunnelmaa Vihreillä Niityillä Jämsän seudun reserviläiskuoro Vinosyötön bussi saapuu hyvissä ajoin Kaukametsän konserttisalille Kajaaniin 14.7.2010. Suomen oloissa harvinainen helleaalto lisää edessä olevan konsertin vaativuutta. Nykyaikainen 500-paikkainen konserttisali herättää ihastusta tulijoissa. Paikalla odottavat ammattilaiset, miksaaja ja valomies. He säätävät kaiken balanssiin. Muoto kuntoon ja mikitykset, testaus alkaa. Kaikki on valmista, ja on aika keskittymiselle. Bunkkeripumpun marssin tahdit alkavat soida. Maastopukuinen kuoro marssii saliin ja lavalle. Yleisöä on paikalla kiitettävästi. Konsertti alkaa Sillanpään marssilaululla. Valomies laittaa salin pimeäksi, ja valaistus kohdistuu nyt Vinosyöttöön. Se hämmentää, mutta ei häiritse rutinoituneita esiintyjiä. Vinosyötön talvisodan päättymisen 70-vuotismuistokonsertti jatkuu tunnetuilla ja rakastetuilla sota-ajan lauluilla. Juontaja kuuluttaa veteraanien muistolle tehdyn Veteraanivalssin ja lisää: Kiitos veteraaneille, he ovat maksaneet tämän esiintymisen jo 70 vuotta sitten. Konsertin edetessä kasvaa tunne, että yleisön sydämiin on saatu suora yhteys. Jukka Luukkanen ottaa yleisön omilla lauluillaan. Loppuosuuden laulut Kaveria ei jätetä, Kirje isältä, Pienet kukkivat kummut, Sinäkö äiti ja Veteraanin iltahuuto soolo-osassa Raimo Ahonen herkistävät tunnelman. Nenäliinoja otetaan esiin. Näihin herkkiin tunnelmiin konsertti päättyy. Paikalle saapuu Vihreät Niityt -tapahtuman taiteellinen johtaja Reijo Glad. Hän kertoo Vinosyötön ja Vihreiden Niittyjen yhteistyöstä tähän konserttiin liittyen. Hän kyselee yleisöltä konsertista, ja vastauksista voi päätellä, että on koettu jotain unohtumatonta. Glad kunnioittaa puheessaan veteraaneja. Ilman heitä ei olisi Vihreitä Niittyjäkään. Lopuksi hän kutsuu yleisön ja kuoron kahville. Yleisön tunteellinen palaute yllättää Vinosyötön. Esimerkiksi 90-vuotias lotta kertoo, että on ihanaa, kun näitä lauluja saa vielä kuulla. Kaikki nenäliinat on käytetty. Äänentoistoakin kiitellään. Kuoro lähtee tyytyväisenä ja miellyttävää kokemusta rikkaampana kotimatkalle. Todetaan taas kerran, että Vinosyötön musiikkia tarvitaan ja toivotaan. Niinpä uuden levyn tekoon keskittyminen voi alkaa. Eero Virtanen Keski-Suomen Reserviläispiirin uusi puheenjohtaja esittäytyy Keijo Häkkinen Nimeni on Keijo Häkkinen, 51 vuotta, avioliitossa, kaksi aikuista lasta, tytär Mirja, 22 vuotta, ja poika Pate, 20 vuotta. Liityin vuonna 1990 Tikkakosken Reserviläiset ry:n jäseneksi. Yhdistyksen johtokunnassa olen ollut vuodesta 1991 lähtien. Yhdistyksen puheenjohtajaksi minut valittiin vuonna 1995. Toimin edelleen puheenjohtajana. Poikkeuksen on tehnyt vain vuosi 1999. Keski-Suomen Reserviläispiirin hallituksessa olen toiminut jo monia vuosia. Reserviläistoiminta on minulla lähellä sydäntä. Yhdessä me reserviläisyhdistyksinä/reserviläisinä teemme Keski-Suomen Reserviläispiiristä yhden parhaimmista piireistä, kuten se jo nyt tunnetaan Helsingin kirkolla. Meillä on tulevina vuosina iso työmaa hoitaa asioita, esimerkiksi MPK:n kursseja, koska valtio vähentää vuosittain määrärahoja kertausharjoituksista. Meidän tulee enenevässä määrin kannustaa jäseniämme osallistumaan sekä kouluttajina että kurssilaisina. Hyvää alkavaa ja haasteellista vuotta 2011. Keijo Häkkinen

4/2010 Keski-Suomen Maanpuolustaja 7 Kenraali Ari Puheloinen Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 20-vuotisjuhlassa Puolustusvoimien muutos koskettaa kaikkia tasoja Puolustuskyvyn ylläpidon kasvavat kustannukset, materiaalin laaja vanheneminen ja asevelvollisikäluokkien pieneneminen eivät mahdollista nykyisen kokoisia puolustusvoimia. Puolustusvoimissa tiedetään jo kehittämisen suunta vuosikymmenen puolivälin jälkeen, mutta ratkaisuja ei vielä ole, sanoi puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen puheessaan Keski- Suomen Maanpuolustussäätiön 20-vuotisjuhlassa Jyväskylässä marraskuun alussa. Puolustusvoimissa tarvitaan muutosvalmiutta, ja kun muutos voidaan tehdä itse, se pysyy omissa käsissä. Tarvitsemme päätöksiä uudistuksista vuoden 2012 ensi kuukausina, jotta pysytään aikataulussa, komentaja totesi. Koko Suomen puolustaminen, yleinen asevelvollisuus ja kansainvälinen kriisinhallinta ovat pysyviä perusasioita. Samoin alueellisen puolustuksen periaatteet säilyvät mutta kehitettyinä, Puheloinen korosti. Puhuja muistutti myös, ettei puolustuskyvyn ylläpito ole ollut pelkkää supistamista ja lakkauttamista. Paljolti on ollut kyse sopeutumisesta kylmän sodan jälkeiseen tilanteeseen. Koko ajan on rakennettu uutta suorituskykyä. Uutta ei Puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen puhui Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 20-vuotisjuhlassa. kuitenkaan voida rakentaa purkamatta vanhaa. Muutos koskettaa Puolustusvoimat on kokonaisuus, jota ei voi muuttaa koskemalla vain yhteen osatekijään tai jättää johonkin koskematta. Esimerkiksi rauhan ajan organisaatio ei voi olla liian suuri suhteessa sodan ajan puolustuskykyyn. Kehityssuuntia määriteltäessä seurataan muun muassa tietojärjestelmiin kohdistuvien uhkien merkitystä, väestön ikääntymiskehityksen ja työvoiman tarpeen vaikutuksia ja kansalaisten odotuksia puolustusvoimilta. Puheloinen ei ole kovinkaan huolissaan asejärjestelmien monimutkaistumisesta. Tämän päivän nuorilla on aivan toiset tottumukset tietotekniikan käyttöön kuin osaamme kuvitella. Hän kiitti Keski-Suomen maanpuolustussäätiön työtä maanpuolustustahdon tukijana. Säätiö tärkeä tukija Toiminnanjohtajan kynästä Kahdessakymmenessä vuodessa säätiöstä on tullut vapaaehtoisen maanpuolustustyön keskeinen edistäjä 750 000 euron pääomineen, muistutti puheessaan säätiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Laatikainen. Pääoma on karttunut maakunnan yritysten myötävaikutuksella. Säätiö jakaa vuosittain tukea kahdelle perustajayhteisölleen, Keski-Suomen Reserviupseeripiirille ja Keski-Suomen Reserviläispiirille, sekä muihin maanpuolustustahtoa edistäviin kohteisiin. Pääomien kartuttaminen on tapahtunut Keski-Suomessa toimivien yritysten ja niiden johtajien herpaantumattomalla myötävaikutuksella. Suuri joukko yrityksiä on vuosi toisensa jälkeen osallistunut uskollisesti pääomien kartuttamiseen, milloin kunniamiekan, milloin keihäänkärjen hankkimisella, Laatikainen sanoi. Säätiön hallitus palkitsi kunniamiekoilla hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selinin ja rahastonhoitaja Erkki Reivarin heidän työstään säätiön tarkoitusperien hyväksi. Näin haluttiin osoittaa aivan erityistä kiitollisuutta kahdelle perustamisesta alkaen keskeisesti toimineelle henkilölle, jotka asiantuntemuksellaan ja henkilösuhteillaan ovat tehneet vankan työn. Laatikaisen mukaan tulevaisuuteen katsotaan luottavaisina. 20-vuotisjuhlan eturivi vasemmalta: säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selin, hallituksen puheenjohtaja Erkki Laatikainen, kenraali Ari Puheloinen, säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Timo Fredrikson, ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Jarmo Lindberg ja säätiön asiamies Kari Kilpeläinen. Pääoman viisaalla hoitamisella ja kartuttamisella säätiön pohja on turvallinen. Säätiössä ja maakunnassa on muistettu maaherra Kauko Sipposen hieman alakuloinen tokaisu: Keskisuomalaiset osallistuvat hyviin hankkeisiin, mutta lahjoituksista puuttuu yksi nolla. Tästä on muodostunut säätiön rakentamisessa velvoittava ohjenuora. Kadoksissa luuraillut nolla löytyi. Maailma muuttuu. Suomi muuttuu. Yksi asia pysyy: suomalaisten tahto varjella yksituumaisesti isänmaansa vapautta ja itsenäisyyttä siinä hengessä, jonka sotiemme veteraanit ja valtiollinen johtomme aikanaan kansakunnan ja sen yksilöiden sydämiin teoillaan piirsivät, Laatikainen päätti. Hannu Karjalainen Kuvat: Kari Löfgren Vuosi 2010 on kohta kulunut loppuun. Sen aikana suuren huomion ovat ansaitusti saaneet talvisodan tapahtumien kertaaminen, muisteleminen ja veteraanien ponnistusten arvostaminen. On ollut ilo havaita, kuinka 70 vuotta sitten koetut ponnistukset ovat kiinnostaneet monia eri tahoja yhteiskunnassamme ja useiden luentojen, lehtiartikkelien ja dokumenttiohjelmien kautta on jälleen saatu siirrettyä veteraanien perintöä uusille sukupolville. Useissa talvisotaa käsittelevissä tapahtumissa reserviläiset ovat olleet omalla tärkeällä panoksellaan mukana. Keski-Suomen reservipiirien yhteinen talvinen ponnistus ajoittui talvisodan päättymispäivän aikaan maaliskuuhun, jolloin järjestimme Hankasalmella Reserviläisurheiluliiton valtakunnallisen ilma-asekilpailun. Kilpailuorganisaatio koottiin alan osaajista. Suurin panostus saatiin Keski-Suomen Ampujista ja Tikkakosken Ampujista. Kilpailuun osallistuneilta saadun palautteen perusteella olimme järjestäneet erinomaisen ampumakilpailun, josta kilpailijat lähtivät hyvillä mielin kotimatkalle. Tästä haluan lehtemme välityksellä vielä kerran lausua parhaat kiitokset järjestämisessä mukana olleille reserviläisille ja mainituista ampumaseuroista mukana olleille avainhenkilöille. Taloudellisesti piirit joutuivat nielemään kilpailusta aiheutuneen tappion, joka johtui siitä, että kilpailun osanottomaksua ei ollut osattu ResUL:ssa määrittää nykyaikaiselle tasolle. Jotkut henkilöt liittojen johdossa innostuivat syyttämään meitä huonosta organisoinnista. Siitä ei suinkaan ollut kysymys vaan yksinkertaisesti siitä, että kyseisillä lausujilla ei todellakaan ollut käsitystä, miten ampumakilpailu järjestetään 2000-luvulla. Loppuvuodesta järki alkoi voittaa, koska osanottomaksusuositusta päätettiin nostaa ResUL:ssa viidellä eurolla. Aiheuttamamme meteli tuotti tuloksen, jonka kanssa tulevat kilpailun järjestäjät pystyvät taloudellisessa mielessä elämään meitä paremmin. Eduskunnan hyväksymän uuden aselain säännösten kanssa on myös opittava elämään, ja reserviläisten ampumaharrastus tasavallassa voi jatkua. Aselain uudistuksen toinen vaihe on kuitenkin hyvin pian edessämme. Tällöin kohteena tulevat ilmeisesti olemaan vanhat aseluvat ja jopa ilma-aseiden mahdollinen luvanvaraisuus. Olemme uusien ponnistusten edessä harrastustemme puolesta. Jatkossa valtakunnan tason liittojen (RUL, RES) tulisi pystyä soutamaan samassa veneessä samaan suuntaan. Tässä ensimmäisessä ja nyt jo historian lehdille jääneessä vaiheessa Reserviläisliiton korkeimman johdon irrottelut eivät näyttäneet mitenkään hyviltä. Liittotason hallituksen jäsenet maakunnista ovat jatkossa avainasemassa niin, että toimivalle johdolle määritetään selkeät tavoitteet puhua pelkästään ja vain reserviläisten ampumataidon säilyttämisen puolesta. Lopuksi haluan kiittää kaikkia Keski-Suomen reservipiirien jäsenyhdistyksiä menestyksekkäästä työstä vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi vuoden 2010 aikana ja toivottaa jokaiselle reserviläiselle rauhallista joulunaikaa. Tapio Paappanen Keski-Suomen Reserviläispiirin toiminnanjohtaja Tapio Paappanen Piirilehteen kirjoittavien huomioon Piirilehtemme ilmestyy neljästi vuodessa, helmi-, touko-, syys- ja joulukuussa. Aineiston jättöpäivät ovat Keski-Suomen Maanpuolustajan takakannen sisäsivulla. Päätoimittaja Pentti Ruohotie on linjannut lehden vahvasti Keski-Suomen alueelliseksi reserviläisten lehdeksi. Valtakunnallisista asioista uutisoi Reserviläinen päätoimittaja Mirva Brolan johdolla. Siksi keskisuomalaiset tapahtumat ovat ensiarvoisen tärkeitä omassa lehdessämme. Koska vain harvat juttujen aiheet tulevat päätoimittajan tai tiedotustoimikunnan tietoon, ovat yhdistyksistä ja jäseniltä saadut jutut toivottavia. Kun kotiyhdistyksesi toimii, tartu rohkeasti näppäimistöön (tai kynään) ja kameraan. Ajankohtainen juttu on julkaisemisen arvoinen. Kun kirjoitat jutun Tee juttu tekstinkäsittelyohjelmalla, esimerkiksi Word. Sopiva jutun pituus on 1500 2000 merkkiä eli noin yksi konekirjoitusliuska. Kerro lyhyesti, mitä tapahtui, missä, miten, miksi, ketkä sen saivat aikaan ja toimivat, pidettiinkö asiasta vai jäikö parannettavaa. Käytä vain pienaakkosia. ÄLÄ käytä tekstin muotoiluja (lihavoinnit, alleviivaukset yms.). Tietokoneella kirjoittaessasi talleta juttu doc-tiedostomuotoon. Käytä juttua tukevia haastatteluja, siteeraa haastateltavaa. Lehtijutun kuvat Vaakakuvat sopivat paremmin lehden sivuille taitossa. Liuskan mittaisessa jutussa voi olla 2 3 kuvaa. Toimintakuvat tavoiteltavia. Kuvien tiedostomuoto mieluimmin jpg. ÄLÄ upota kuvia kirjoittamasi jutun sisään. Kerro kuvaajan nimi. Kuvatekstin tulee olla kuvan mukana (tapahtuma, henkilöt tms.). Aineiston lähettäminen toimitukseen Lähetä kirjoittamasi artikkeli ja kuvat (doc- ja jpg-tiedostot) sähköpostilla liitetiedostoina päätoimittajan osoitteeseen: pentti.ruohotie@kotinet.com. Ota huomioon viimeiset aineistopäivät! Varoita päätoimittajaa etukäteen, jos materiaalin lähettäminen myöhästyy uutisoitavasta aiheesta johtuen. Päätoimittajalla on oikeus lähetetyn aineiston muokkaamiseen kirjoittajan luvalla. Keski-Suomen reservipiirien tiedotustoimikunta

8 Keski-Suomen Maanpuolustaja 4/2010 DX-kuuntelu maailma kolmessa minuutissa Pysty-yagi Ula-kuuntelulle. On olemassa yksi harrastus, joka voi tarjota jokaiselle jotakin. On olemassa yksi harrastus, joka voi antaa kolmessa minuutissa välähdyksen koko maailmasta tai se voi tempaista mukaansa kolmeksi vuosikymmeneksi ja silti avata yhä uusia näkökulmia omaan ja koko maailman elämään. Näin kirjoitti vuonna 1997 Mika Mäkeläinen harrastuksesta, jota kutsutaan DX-kuunteluksi. Artikkelin nimenä oli Koko maailma kolmessa minuutissa. DX-kuuntelu on ulkomaisten radioasemien kuuntelua ei ainoastaan kuuntelua, vaan ystävyyttä yli rajojen, parasta lääkettä tiedonjanoon, musiikinhimoon, keräilyviettiin sekä eksotiikan nälkään, Mika kirjoitti edelleen. Mitä kansainvälinen radiokuunteluharrastus sitten oikein on? Kirjainlyhenne D merkitsee radioliikenteessä sanoja Long Distance eli kaukoyhteys. Radioasemien signaalit kantavat, etenkin nk. lyhytaalloilla, jopa tuhansien kilometrien päästä, vaikkapa maapallon toiselta puolelta. Lyhenteen toinen kirjain X kertookin useasti hyvin monimuotoisten radiokelien oikullisuudesta koskaan ei voi ennalta aavistaa, kuinka kaukaa ja mistä suunnasta antenni sieppaa vastaanottimeen tulevan lähetyksen signaalin. Ennen harrastuksen tarkempaa käsittelyä on syytä selvittää ero, joka on DX-kuuntelun ja radioamatööritoiminnan välillä. DX-kuuntelija kuuntelee yleisradiolähetyksiä, kun taas radioamatööri keskustelee lähettimensä välityksellä jossakin päin maailmaa olevan toisen amatöörin kanssa. Meiltä DX-kuuntelijoilta kysytään hyvin usein: Miten kauas te oikein kuulette? Tuohon on helppo vastata joka kerta samalla tavalla, ja aina joutuu liittämään vastaukseen selvityksen erosta kuuntelijan ja amatöörin välillä. Meillä ei ole mitään rajoitteita kuunnella eri aaltoalueita. Ainoa rajoittava tekijä on laite ja sen perässä oleva antenni. Eri aaltoalueilla, pitkillä, keskipitkillä ja lyhyillä aalloilla, kuuluu päivittäin lähes aamusta iltaan ja illasta aamuun ja myös yöaikaan useita yleisradioasemia, jotka lähettävät ohjelmiaan useilla kielillä. Jokaiselle löytyy varmasti mieleistä kuunneltavaa; valikoima on lähes rajaton. Olen itse kuunnellut Australiasta suorana lähetyksenä krikettiottelua, jonkin ajan kuluttua Kanadasta ruotsinkielistä hedelmäkakun leipomisohjetta ja viimeisenä uutista sotatoimien alkamisesta Kuwaitissa. Muistan hyvin harrastukseni alkuajoilta Radio Luxemburgin uusimpien hittien listan, samoin Hätä keinot keksii! V-antennin toisen haaran pää. kello 01.00 alkaneen legendaarisen Willis Conoverin ohjelman This is Voice of America, Jazz-hour. Kun sitten saatiin hankittua porukalla magnetofoni, oli mahtavaa esittää kouluhipoissa Euroopan uusimpia hittejä. Nuotinkirjoitustaitoinen triomme pianisti kopioi stemmoja Willisin soittamiin jazzkappaleisiin. Kuuntelutaitojen kehittyessä löytää voimakkaiden ulkomaanpalveluasemien joukosta hyvääkin kuultavaa. Lukuisat kotimaanpalvelu- ja paikallisasemat lähettävät ohjelmiaan lähes kaikilla aaltoalueilla. Varmasti, kuten jo todettiin, jokaiselle löytyy jotakin! Kyseessä on monipuolinen harrastus! Esimerkkeinä voisi mainita mieleisen musiikin tai uutisten säännöllisen kuuntelemisen, nk. radiokelien tarkkailun ja seuraamisen tai yhä uusien ja ennen kuulemattomien asemien etsimisen. Hieman kalustosta ja välineistä: Laiteet ovat kehittyneet melkoisesti siitä, kun aloitin kuuntelun 1950-luvun lopulla. Sain käsiini Philipsin Pikku-Matti -putkiradion. Laiteen teki erinomaiseksi se, että siinä oli pitkien ja keskipitkien aaltojen lisäksi melkoinen lyhytaaltoalue. Pienen purkamisen ja kokoamisen jälkeen asentamani täydentävä lyhytaaltokela antoi ensimmäisen saaliin : Swiss Shortwave Service Bern/HEI 9 taajuudella 21605 mc eli 13,89 m lyhytaaltolähetys. Toisin sanoen vanha putkiradio on edelleen täysin kelvollinen väline kuunteluun. Edellä todetusta johtuen DX-kuunteluun sopivia radiovastaanottimia on nykyään käytettävissä yksinkertaisista matkaradioista ammattitason liikennevastaanottimiin asti. Jokainen voi valita itselleen sopivan laitteen, koska DX-kuuntelun voi aloittaa kotoa löytyvällä radiolla tai stereovirittimellä. Toki erityisesti DX-kuunteluun suunniteltu lyhytaaltoradio antaa harrastajalle paremmat lähtökohdat. Jälleen tulee esiin DXkuuntelijan ja radioamatöörin ero: laitteen hankkimiseen ei tarvita lupaa tai käyttömaksun suorittamista. Edullinen ensilaite hankittavaksi on monipuoliseen käyttöön soveltuva maailmanradio. Yleensä maailmanradioissa on riittävästi harrastuksen edellyttämiä ominaisuuksia. Laitteesta löytyvät vähintään keskiaaltoja lyhytaaltoalueet sekä eräissä malleissa ULA- ja pitkäaaltoalueet. Seuraavan vaiheen laite voi sitten olla liikennevastaanotin. Tämä on tarkoitettu jo vaativampaan kuunteluun ja sisältää yleensä aukottomasti taajuusalueen 150 khz 30 MHz (pitkä-, keski- ja lyhytaaltoalue). Kun maailmanradio on paristotoiminen, liikennevastaanotin on kooltaan suurempi ja yleensä verkkojännitteellä toimiva. Useita vuosia harrastanut DX-kuuntelija saattaa kiinnostua etsimään uusia, heikkotehoisempia asemia. Tarvittavissa laitteissa on sitten erikoisia ominaisuuksia, kuten häiriösignaalien vaimentimia ja säädettäviä kaistanpäästösuodattimia. Lisäksi laitteen herkkyys, dynamiikka ja selektiivisyys eli valintatarkkuus ovat valmiina vastaanottimessa. Koko DX-kuuntelun heikoin lenkki on yleensä laitteeseen Keskiaaltoluuppi ja Antti Hemilä. liitetty antenni. Olkoon vastaanotin kuinka erinomainen ja varustettu kaikilla erikoisuuksilla, tämä ei riitä takamaan parasta kuuntelutulosta. Voimakkaat, suuritehoiset asemat kuuluvat pientenkin vastaanottimien omalla teleskooppiantennilla, mutta mitä heikompi signaali on ja mitä pienemmällä teholla asema lähettää ohjelmaansa, sitä enemmän vaaditaan antennilta. Lyhytaaltoantennin rakennusaineeksi soveltuu esimerkiksi kuparijohdin. Yleissääntönä voidaan pitää sitä, että mitä pitempi lanka on ja mitä korkeammalla se sijaitsee, sitä parempi on kuuluvuus. Yksinkertaisen nyrkkisäännön mukaan antennin tulisi olla 2 5-kertainen kuunneltavaan aallonpituuteen. Toinen hyvä muistisääntö on se, ettei antenni ole esteenä kulkuväylillä eikä kulje sähköjohtimien ylitse tai niiden läheisyydessä. Täällä sitä ohjelmaa tehdään! Tutustumassa Radio Keski- Suomeen. Insinöörit aterialla rakentelun lomassa. Taajamissa asuvien kuuntelijoiden on syytä anoa lupa antennin rakentamiseen asuinrakennusten yhteyteen. Antennien rakentamisesta ja mitoituksesta on runsaasti kirjallista aineistoa. Vastaanottimen ja antennin lisäksi on olemassa erilaisia lisälaitteita. Eräs hyödyllisimmistä laitteista on antenniviritin, joka sovittaa antennin ja sen syöttöjohdon sopivaksi radion antenniliitäntään. Toinen käyttökelpoinen lisälaite on antennin syöttöpisteeseen tai antenniliitäntään sijoitettava etuvahvistin, taajuuden mukaan viritettävä preselektori. Kun antenniasiat ovat kunnossa, tarvitaan vielä nauhoitin. Laite mahdollistaa myöhemmin aseman tunnistukseen ja raportointiin vaadittavien yksityiskohtien kuuntelemisen. Useat DX-kuuntelijat eivät tyydy ainoastaan kuuntelemaan asemien lähetyksiä. Osa asemista on kiinnostunut lähetystensä kuulumisesta maailmalla, ja tästä syystä niille lähetetään kuunteluraportteja. Eri asemat on tunnistettavissa yleensä puolen tunnin välein tulevista asemakuulutuksista. Apuvälineenä kuuntelijan korvien lisäksi on melkein 1000-sivuinen teos World Radio and Television Handbook, josta löytyvät lähes kaikki maailman yleisradioohjelmaa lähettävien radioasemien tiedot osoitteineen, lähetysaikoineen, taajuuksineen ja kielineen. Kuunteluraportin muoto on vapaa, ja siinä tulee mainita ainakin seuraavat tiedot: raportin vastaanottaja (radioasema), kuunnellun aseman taajuus, kuuntelupäivämäärä ja -vuosi, kuunteluaika UTC-aikana tai aseman paikallisena aikana, kuuluvuuden laatu, vastaanottolaitteet ja antenni, ohjelman yksityiskohdat ja raportoijan nimi ja osoite. Raportti kannattaa laatia huolellisesti, ja siihen voi liittää mukaan lyhyen selvityksen itsestä, omasta maastaan ja mielipiteensä kuullusta ohjelmasta. Sitten kirje postiin ja odottamaan vastausta, joka tulee tai ei! Hyvään raporttiin vastaus saattaa olla ystävällinen ja runsas. Tärkein ja himotuin vastaus on QSL-kortti, jossa lähetetty raportti verifioidaan eli vahvistetaan hyväksytyksi. Lisäksi saattaa tulla viirejä, tarroja, postikortteja, asemaesitteitä, matkailumainoksia, kyniä, CD-levyjä, T-paitoja ja muuta sellaista. Vuosien varrella kertyneestä materiaalista on mukava koota hyvinkin värikäs kokoelma, jota voi esitellä muille. Harrastukseen löytyy lisätietoja internetistä. Siellä on arvosteluja ja esittelyjä erilaisista laitteista, useita keskustelupalstoja ja ennusteita auringon aktiivisuudesta johtuvien radiokelin muutoksista. Kun asema on saatu tunnistettua, internetistä löytyy helposti aseman täsmälliset osoitetiedot WRTVH:n ohella. Suomi on ollut vuosikymmeniä DX-kuuntelun edelläkävijämaa. Ulkomaisia radioasemia meillä on kuunneltu 1920-luvul-

4/2010 Keski-Suomen Maanpuolustaja 9 Kuuntelijan nurkkaus voi olla siisti ja järjestyksessä. ta alkaen. Vuonna 1954 alkoi DX-yhdistystoiminta. Suomen DX-liitto ry (SDXL) on kuuntelijoiden kattojärjestö. Liitto julkaisee kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvää Radiomaailma-lehteä, joka kertoo melko monipuolisesti kuuntelusta, radioasemista, DX-laitteista, kuunteluvihjeistä ja radiomaailman uutisista. Liitolla on kotisivut internetissä osoitteessa http:// www.sdxl.org sekä YLE:n teksti-tv:n sivulla 591. Internetistä löytyvän Suomen DX-Liitto ry:n esitteen kansikuvassa istuu nuorimies pöydän ääressä kuulokkeet korvilla ja kirjaa pöydällä olevasta liikennevastaanottimesta kuuluvaa lähetystä. Esitteen otsikkona ovat sanat HARRASTEE- NA RADIOMAAILMA. Itse olen metsästänyt kaukaisia radioasemia vuodesta 1959 lähtien ja loppua ei ole näkyvissä siitä huolimatta, että olen radioamatöörikurssilla hankkimassa perusluokan oikeutta harjoittaa radioamatööritoimintaa. DX-kuuntelua en kuitenkaan unohda! Pertti J. Louni Antennin jakaja ja talven 2009 lumet. Voiko johtamista opetella? Minäkö synnynnäinen johtaja? Ole hyvä ja muistele valtakuntien historian suuria johtajia. Montako henkilöä tulee mieleen? Syvällinen historian tuntija voi päästä alkuun toiselle kymmenelle, mutta tavanomaista on, että olet päätynyt lukuun alle kymmenen. Muistele sitten parasta johtajaa, jonka olet itse kohdannut. Millaisia ominaisuuksia hänen toimintansa sisälsi? Miksi häntä kunnioitettiin ja arvostettiin? Esitimme juuri vaikeita kysymyksiä. Astutaanpa nyt aikakoneeseen ja tehdään suurempi otanta. Kysytään useilta eri kansallisuuksilta, ikäluokilta, molemmilta sukupuolilta ja eri yhteiskunnan tasoilta tai jopa eri aikakausilla eläneiltä henkilöiltä samat kysymykset. Millaisia ominaisuuksia on hyvällä johtajalla? On yllättävää, että saamme varmasti hyvin samansuuntaisia vastauksia riippumatta siitä, onko vastaajana sotaveteraani tai koululainen paikallisesta yläkoulusta. Johtaminen perustuu inhimilliseen käyttäytymiseen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Johtaminen on tahdon ilmaisu, joka johtaa käyttäytymisen muutokseen. Ymmärtämällä ihmisen käyttäytymistä ja mikä tärkeintä, itsensä käyttäytymistä, voit kehittyä johtajana. Voi tätä maailmaa, jos olisimme vain synnynnäisten karismaattisten johtajien varassa. Heitä ei synny montakaan ikäluokkaansa, kuten alkulaskelmissasi varmasti totesit. Silti varmasti muistit jonkun hyvän johtajan tai jos olet onnellisessa asemassa niin useammankin. Valitettavasti meiltä jokaiselta löytyy varmasti myös vastakkaisia esimerkkejä. Entä sitten minä? Miten toimin johtajana? Olenko siinä hyvä? Tiedänkö edes, mitä muut minun käyttäytymisestäni ajattelevat. Jokaisen johtavassa asemassa toimivan henkilön tulisi esittää aika ajoin näitä kysymyksiä itselleen. Syvimmän sisäisen olemuksen muuttaminen on hyvin hankalaa ellei mahdotonta. Onneksi meistä jokainen voi kontrolloida käyttäytymistään. Ongelmaksi vain muodostuu kompassin puuttuminen. Tiedämmekö, miten muut näkevät meidän johtamiskäyttäytymisemme? Onko heidän näkemänsä samanlainen kuin itse luulemani oma käyttäytyminen? Tässä vaiheessa astuu mukaan palautteen rooli johtamisen kehittämisessä. Meidän jokaisen tulisi saada palautetta johtamisestamme voidaksemme itse muodostaa näkemyksen siitä, miten toimimme ja tulisiko toimintatapoja muuttaa. Toimintaympäristö muuttuu, muuttuuko johtaminen? Mitä sitten tapahtuu, kun hyvä henkilöstöjohtaja kutsutaan kertausharjoituksiin ja hän pukee päälleen maastopuvun? Ääni kovenee, ryhti suorenee ja käsi osoittaa levynä kohti uusia haasteita? Vaikuttaako toimintaympäristö johtamiseen? Onko olemassa siviili- ja sotilasjohtamista? Vastaamme aina tähän samalla tavalla. Ihminen puvun tai maastopuvun sisällä ei muutu. Johtaminen ei muutu. Minä en muutu, vain toimintaympäristö muuttuu. Ei ole olemassa eri johtamisen lajeja. On aivan sama, johdatko henkilöstöä, tuotantoa, markkinointia vai sotilasorganisaatiota. Johtamisen perusteet eivät muutu. Toimintaympäristö tuo tullessaan kenties eri termistön, erilaiset rajoitteet, erilaiset paineet ja tavoitteet ja erilaisen ammattiosaamisen tarpeen, mutta johdettavana on yhä ihminen. Ratkaisevaa on, miten käyttäydyt. Johtamisosaamisen tarve ja tarkoitus eivät muutu, missä sitten ikinä toimitkin. Johtamiskoulutus MPK:n kursseilla Keski-Suomessa Maanpuolustuskoulutus (MPK) järjestää vuosittain useita johtamisen kursseja. Selventääksemme kurssisisältöjä olemme koonneet tähän artikkeliin tämänhetkisten kurssien lyhyet kuvaukset, joista toivomme olevan teille apua kurssivalintoja tehdessänne. Johtamisen peruskurssi järjestetään Tikkakoskella 26.2. ja 12. 13.3.2011 ja on kaikille avoin johtamisen peruskurssi, myös niille, jotka eivät ole suorittaneet varusmiespalvelusta. Kurssilla paneudutaan myös alaistaitoihin. Johtamisen jatkokurssi järjestetään Tikkakoskella 1.10. ja 8. 9.10.2011 ja edellyttää johtamisen peruskurssin käymistä, tai voimme poikkeustapauksissa lukea hyväksi perustelut vastaavien tietojen saavuttamisesta muilla tavoin. Tällä kurssilla opetamme perusteet syväjohtamisen mukaiseen johtamiseen. Syväjohtaminen ei ole mikään ismi. Se ei mene pois muodista. Syväjohtaminen on oppimispolku hyvään johtamiseen. Kun kurssi järjestetään nimellä Reserviläisjohtaja 1, se on suunnattu vain varusmiespalveluksen käyneille henkilöille. Reserviläisjohtaja 2 järjestetään Tikkakoskella vuonna 2012 ja on suunnattu jatkokurssiksi kahden edeltävän kurssin käyneille reserviläisille. Käsiteltävät johtamisongelmat ovat painottuneet sotilaallisessa toimintaympäristössä vastaan tuleviin haasteisiin. Tyypillisesti kurssilla on useita aliupseereita tai upseereita. Johtamisharjoitus sotilasjohtajille on erityinen kurssi siinä, että sitä järjestetään koko Suomessa vain muutamissa maanpuolustuspiireissä. Seuraava kurssi järjestetään 27. 29.5.2011. Kurssi on suunnattu vain sotilaallisen koulutuksen saaneille ja on erittäin intensiivinen viikonloppu alkaen perjantaista ja loppuen sunnuntaina. Koko viikonlopun ajan tarjoilemme kurssilaisille käytännön johtamishaasteita ja kilometrejä. Kurssi pureutuu taistelukentän haastaviin johtamistilanteisiin ja niiden ratkaisemiseen. Kurssi ei ole fyysisesti lainkaan niin vaativa kuin henkisesti. Lupaamme, että sunnuntaina on kaikilla osallistujilla takki tyhjä. Kurssi järjestetään vuonna 2011 puolustusvoimien vapaaehtoisena harjoituksena. Lopuksi Kurssiemme kouluttajat ovat ansioituneita reserviläisiä, jotka ovat toimineet kouluttajina vuosia ja vielä pitempään johtavissa asemissa eri yrityksissä ja yhteisöissä. Käytämme myös ulkopuolisia luennoitsijoita, joista kukin on syventynyt omaan erikoisosaamisen alueeseensa ja tuovat siten uusia näkökulmia kursseillemme. Me kouluttajat teemme tätä oppiaksemme itse lisää sekä itsestämme että johtamisestamme. Jokainen kurssi ja jokainen kurssilainen opettavat meille aina uusia asioita, mikä onkin tärkeää kyetäksemme tarjoamaan teille joka vuosi korkeatasoisia johtamisen kursseja. Johtamista voi oppia. Tervetuloa oppimaan! Hannu Kananen Timo Salo Markus Forsberg

10 Keski-Suomen Maanpuolustaja 4/2010 Piiripäällikön katsaus MPK:n koulutustehtävä korostuu Piiripäällikkö Kari Kilpeläinen puhuu 13.11.2010 Koulutusja tukiyksikön kokouksessa. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Keski-Suomen maanpuolustuspiirin viimeinen nykyisen niminen toimintavuosi on edellisvuosien tapaan ollut toiminnallisesti vilkas. Kuluneen vuoden aikana on päätehtävien eli kurssien toteuttamisen ohessa suunniteltu vuoden alussa voimaan astuvan uuden organisaation tehtäviä ja toimintatapoja maakuntatasolla. Viime lehdessä olleen kirjoitukseni seurauksena sain useita tiedusteluja muutoksesta, joten pyrin selkeyttämään asiaa uudelleen. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen nykyiset 19 maanpuolustuspiiriä lakkaavat vuoden vaihteessa. Tammikuun 1. päivä 2011 näiden tilalla aloittaa 19 Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Koulutus- ja tukiyksikköä (KOTU) säilyttäen nykyiset maanpuolustuspiirien alueet. Siis nykyisten maanpuolustuspiirien nimet vaihtuvat Koulutus- ja tukiyksiköiksi alueiden säilyessä entisellään. Keski-Suomen maanpuolustuspiiristä tulee siten Keski-Suomen Koulutusja tukiyksikkö, KSKOTU. Sen päällikkönä aloittaa päätoimisena toimihenkilönä allekirjoittanut ja toimenpidepalkkaisena koulutuspäällikkönä jatkaa Juha Orava. Kun aiemmin MPK:n toiminnanjohtajan alaisena ovat toimineet 19 maanpuolustuspiiriä ja Ilmapuolustuspiiri ja Meripuolustuspiiri, uudessa organisaatiossa aloittaa toiminnanjohtajan alaisuudessa seitsemän maanpuolustuspiiriä ja Ilmapuolustuspiiri ja Meripuolustuspiiri eli yhteensä yhdeksän piiriä. Maanpuolustuspiirit muodostuvat 2 4 KOTU:n alueellisesta kokonaisuudesta. KSKOTU kuuluu Länsi-Suomen maanpuolustuspiiriin yhdessä Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kanssa. Keski-Pohjanmaan KO- TU-päällikkö Jukka Torppa toimii myös Länsi-Suomen maanpuolustuspiirin päällikkönä toimipaikkanaan Kokkola. Hänen apunaan on koulutussihteeri Rhea Nykvist, joka hoitaa jatkossa myös joitakin alueen muiden KOTU:jen tehtäviä. Muutoksessa joitakin hallinnon tehtäviä siirtyy MPK:n keskustoimiston hoidettaviksi. Päätehtävät eli koulutustehtävät säilyvät edelleen maakunnassa eikä muutoksen pitäisi näkyä ainakaan haittaavasti kentällä tai muussa toiminnassa. Maanpuolustuspiirin rooli on koordinoiva. Piiri muun muassa yhdistää ja sovittaa yhteen itsenäisesti alueensa KOTU-yksiköiden tapahtumia. Maanpuolustuspiiri pitää yhteyttä sotilasläänin esikuntaan, ja KOTU pitää jatkossakin yhteyttä alueensa aluetoimistoon ja tukijoukko-osastoihin. Päähaasteina koulutus ja vapaaehtoisuus Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta antaa selkeät tehtävät MPK:lle. Käytännön työ tehdään KOTU:issa ja pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin. Juuri tuo vapaaehtoisuus ja sen mielekkyys ovat haasteita. Vapaaehtoisuus tulisi olla kaikin puolin mielekästä toimintaa. Ketään ei tulisi ylityöllistää siten, että vapaaehtoisuuden mielekkyys hiipuu. Tässäpä on haastetta, kun olemme tottuneet näiden työmyyrien antamaan panokseen. Vapaaehtoisista on entistä enemmän pulaa missä toiminnassa tahansa. Puolustusvoimat on tilannut Keski-Suomen maanpuolustuspiiriltä jo ensi vuodeksi kiitettävästi koulutusta reserviläisilleen. Koen tämän luottamuksen osoituksena toimijoillemme, mistä kiitän lämpimästi Keski- Suomen Aluetoimiston johtoa ja toimintaamme tukevia joukkoosastoja unohtamatta vapaaehtoiskouluttajiamme ja toimijoitamme. Tilatut kurssit ovat tosin olleet osittain niin vaativia, että joissakin tapauksissa on jouduttu tukeutumaan puolustusvoimien palkattuun henkilöstöön silloin, kun alan vapaaehtoiskouluttajaresurssit eivät ole vastanneet kysyntään. Tämäkin asia paranee jatkossa. Koulutuksen uusryhmittely ja jakautuminen Jatkossa MPK:n kurssitoiminta on nelikorinen aiemman viiden sijaan. Eli 1. kori on edelleen Puolustusvoimien tilaamaa sotilaallista koulutusta, 2. kori on Sotilaallista valmiutta palvelevaa koulutusta ja 3. kori Vartukoulutusta, joka on siviilikoulutusta ja palvelee selkeästi yhteiskunnan varautumista tai valmiutta. Nykyinen 4. kori eli Muu koulutus jää pois ja siirtyy nykyiseen 5. koriin eli Muu toiminta. Siihen kuuluvat sellaiset tapahtumat, jotka eivät täytä kurssille asetettuja vaatimuksia kestonsa (kahdeksan tuntia) eivätkä sisältönsä puolesta. Tällaisia tapahtumia ovat muun muassa messut, testit ja liikuntatapahtumat (eräin poikkeuksin), luennot, paraatit ja seppeleenlaskut. Sivun 13 taulukossa on selvitetty tarkemmin vuoden alussa voimaan tulevan linjauksen mukaiset kurssitunnukset ja rakenteet. Puolustusvoimien tilaaman koulutuksen ja sotilaallista valmiutta palvelevan koulutuksen osuus tulee MPK:n strategian mukaan olla noin 2/3 koulutuksesta. Varautumisen ja turvallisuuden (Vartu) koulutusosuus jää jatkossa kolmasosaan koko koulutuksesta. Vaikka koulutus on päätehtävämme, liehukoon lippumme edelleen myös tiedotuksen ja valistuksen muodossa kaikilla rintamilla. Tämä on välttämätön tehtävä turvataksemme toiminnallemme jatkoa ja saadaksemme nuoria mukaan. Jämäkkyyttä kurssien hallintaan Kursseille ilmoittautumista jämäköitetään siten, että maksul- Koulutus- ja tukiyksikön suunnittelukokouksen osanottajia 13.11.2010. listen kurssien kurssimaksut tulee maksaa 21 päivää ennen kurssin alkua. Jos peruminen tapahtuu tämän jälkeen, kurssimaksua ei palauteta, mikäli esteenä ei ole lääkärintodistukseen perustuva syy. Kurssimaksun maksamatta jättäneille keskustoimisto lähettää maksumuistutuksen ja perii tarvittaessa maksua useammankin kerran. MPK:n peruuttaman kurssin kurssimaksut palautetaan maksaneille kaikissa tapauksissa. Käytäntö johtuu siitä, että monet kurssin valmistelukustannukset on joka tapauksessa maksettava, vaikka kaikki ilmoittautuneet eivät tulisikaan kurssille. Muun muassa koululaisten ja muiden turvallisuuskurssien kustannukset joudutaan entistä tarkemmin sisällyttämään tilaajan budjettiin. Näistä tulee sopia aina etukäteen tilaajan ja MPK:n kanssa. Kurssilaisilta samoin kuin kurssin tilanneelta osapuolelta pyydetään aiempaa tarkemmin kirjalliset palautteet. Jatkossa myös kaikkien kurssilaisten nimien täytyy löytyä MPK:n tietojenhallintajärjestelmästä. Näillä toimenpiteillä voidaan entistä tarkemmin seurata koulutuksen laatua kehittämisen välineenä ja yhteismitallisuutta MPK:ssa. Vuoden 2010 toteuma Päättyvän vuoden toimintasuunnitelma ja tavoitteet on pääosin saavutettu. Kurssien lukumäärä jää suunniteltua pienemmäksi, mutta tärkeämmät luvut eli kurssilaisten (2 500 henk) ja kurssivuorokausien (3 500 vrk) määrät ylitetään, ja saadut kurssipalautteet ovat olleet paria poikkeusta lukuun ottamatta hyviä tai erittäin hyviä. Tuloksen ovat tehneet ensisijaisesti ne lukuisat vapaaehtoistoimijat, jotka pyyteettömästi ja osaamisellaan ovat laittaneet itsensä likoon ja antaneet aikaansa tällekin tärkeälle asialle. Esitän parhaat kiitokset näin lehden välityksellä teille kaikille toimijoille, yhteistyökumppaneille ja erityisesti Keski-Suomen Aluetoimistolle ja joukko-osastoille. Joukko-osastoista Ilmasotakoulu on läheisimpänä tukijana joutunut olemaan päätukijamme. Sen johto ja tukitahojen toimijat ovat pyyteettömästi ja iloisin ilmein antaneet tukensa. Puolustusvoimilta saamamme tuki on toimintamme elinehto. Ole hyvä ja perehdy vuoden 2011 kurssitoimintaamme sivuillamme osoitteessa www.mpky. fi/keski-suomi. Tervetuloa koulutukseemme! Toivotan kaikille toimijoillemme, yhteistyökumppaneillemme ja lukijoille oikein Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta 2011! Kari Kilpeläinen Piiripäällikkö (1.1.2011 lukien KSKOTUpäällikkö) Intti kiehtoo tahdomme tulla uudestaan Ilmavoimien Teknillisellä Koululla Jämsässä järjestettiin elokuun lopulla MPK:n Intti tutuksi -kurssi kehitysvammaisille. Kaksipäiväiselle kurssille osallistui 16 miestä ja naista Keski-Suomesta ja Pirkanmaalta. Varuskunnassa kun oltiin, niin aina oltiin menossa jonnekin. Komento Riviin järjesty ja marssiminen tulivat kaikille hyvin tutuksi. Tiivistahtisen kurssin aikana kurssilaiset pääsivät harjoittelemaan alkusammutusta, painesiteen käyttöä ja suunnistusta sekä tutustumaan sotilaspoliisiauton saloihin ja tietenkin lentokoneisiin ja kokeilemaan myös aseita. Ensimmäisen päivän vesisadekaan ei päässyt latistamaan tunnelmaa, ja lähes kaikki majoittuivat yön yli itse pystyttämissään puolijoukkueteltoissa. Kurssi päättyi sotilaskodin makoisiin munkkikahveihin. Kurssinjohtajana toimi Anita Korhonen, kurssivääpelinä Lea Saarikoski, kouluttajina Harri Nummela ja Timo Loikas sekä ohjaajina Juho Marttila ja Lauri Räty. Anita Korhonen Intti tutuksi -kurssille 28. 29.8.2010 osallistuneet yhteiskuvassa. Saku Liehusta RUL:n järjestösihteeri Erilaisista maanpuolustusaktiviteeteista Keski-Suomessa tutuksi tullut Saku Liehu on valittu Suomen Reserviupseeriliiton järjestösihteeriksi. Onnittelut! Saku Liehun haastattelu on seuraavassa lehdessä.

4/2010 Keski-Suomen Maanpuolustaja 11 Kansa käveli Äänekoskella Vuotuinen kävelytapahtuma pidettiin lauantaina 18.9. ja sunnuntaina 19.9.2010 Äänekosken Urheilupuistossa ja kaupungilla. Nuoremmille sukupolville Kansainvälisen rauhanpäivän 21.9. johdosta järjestetty haastekävely sai jo lauantaina osallistujia noin Kansa kävelemään -tapahtumaan osallistunutta joukkoa tutustumassa Äänekosken tsasounaan. Vasemmalla kaupunginjohtaja Hannu Javanainen ja keskellä ryhmä veteraaneja keskustelemassa Juho Vuoriston johdolla maastopukuisen Pertti Koivusen kanssa. Pertti toimii Sisä-Suomen sotainvalidipiirin puheenjohtajana. Oikealla sinibaretissa Raimo Ranta Keski-Suomen Rauhanturvaajista. Kansa kävelemään -tapahtuman kävelijöitä Äänekoskella 19.9. Vasemmalla veteraaniväen kulttuurikävelyn oppaana toiminut Hannu Soikkeli ja kyltti kourassa tapahtumavastaavana ollut Keski-Suomen Rauhanturvaajien Keijo Hartikainen. 600 koululaisesta. Varttuneempi väki käveli aurinkoisena syyssunnuntaina. Varsinaiseen veteraanien Keski-Suomen maakunnalliseen kävelytapahtumaan osallistui Ääneseudulta 49 veteraania ja joitakin kymmeniä nuorempia osallistujia. Nuoremmat palvelivat myös oheisohjelman suorittajina ja liikenteen ohjaajina. Kaupunginjohtaja Hannu Javanainen tervehti yleisöä Äänekosken kaupungin puolesta pitämällään alkupuheenvuorolla Urheilupuistossa ja lähetti kävelijät matkaan. Palokuntatalon pihassa noin kilometrin mittaisen veteraanilenkin varrella palokuntanuoret olivat esittelemässä kalustoa ja musiikkiopiston oppilaat viihdyttämässä musiikillaan. Noin kolmen kilometrin pituisella kulttuurikävelyllä osa marssijoista tutustui kaupungin puistoihin ja nähtävyyksiin Hannu Soikkelin opastamana. Äänekosken Työväen Soittokunta musisoi ja Mieskuoro Metsot lauloi joitakin kappaleita Uimahallin edustalla. Luonetjärven Sotilaskoti palveli yleisöä kahvituksella ja virvokkeilla. Uimahallin käyttö ja tarvittavat kaupungin tilat olivat osallistujille ilmaisia. Tapahtuman järjestelyistä vastasi Keski-Suomen Rauhanturvaajien johtokunnan jäsen Keijo Hartikainen yhdessä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tilaisuutta sponsoroi JT Securite, ja lehdistötiedotteesta vastasi Sisä-Suomen Lehti. Kuokkalan Kartano antoi korvauksetta veteraanikuljetuksen Jyvässeudun veteraaneille sotien aikaisella linjurillaan. Ilmasotakoulu tuki tilaisuutta varusmiesosastolla ja järjestelymateriaalilla. Ensi vuonna Kansa kävelemään -tapahtuma järjestetään Keuruulla 18.9.2011. J.-P. Suutarinen Sotainvalidikilpi Ilmasotakoulun lippusalkoon Saarijärveläinen sotainvalidi Viljo Paananen osoittaa Ilmasotakoulun lippusalkoon kiinnitettyä kilpeä. Sotiemme veteraanit -keräys suoritettiin Saarijärvellä 7.9. Lipaskerääjinä oli reipas joukko Ilmasotakoulun tukikohtakomppanian varusmiehiä. Hyvin tehdyn keräyksen jälkeen saarijärveläisten veteraanien puolesta sotainvalidien salkokilpi annettiin lahjaksi ja kiitokseksi Ilmasotakoululle vietäväksi koulunjohtajalle, eversti Harri Leppälaaksolle. Lahja meni perille. Ilmasotakoulusta otettiin jonkin ajan kuluttua yhteyttä ja kutsuttiin Saarijärven veteraaneja tapahtumaan, jossa laatta paljastetaan. Kilpi oli saanut paikkansa Ilmasotakoulun edustalla olevan lippusalkorivistön korkeimmassa salossa, johon varusmiehet joka aamu nostavat kielekkeisen valtiolipun. Kilpi on lipun ohella muistuttamassa menneestä jälkipolvillekin: Uhrin ansiosta lippu liehuu. Ilmasotakoulun johtaja, eversti Leppälaakso arvosti saatua lahjaa ja kuunteli tarkasti kahvitilaisuudessa saarijärveläisten sotaveteraanien kertomuksia sotavuosilta. Vieraille käynnistä jäivät hyvät muistot. Pentti Ruohotie Perheretki Haapasuolle Keski-Suomen Rauhanturvaajat ry järjesti jäsenistölleen perheretken Leivonmäen kansallispuistoon lauantaina 9.10.2010. Retkelle osallistui jäseniä viidestä perheestä. Paikallisena oppaana toimi kunnallisneuvos Pekka Hytönen, Kyproksen faitteri vuosilta 1967 68. Asiansa tuntevan oppaan johdolla retkestä saatiin oikea elämysmatka mukana olleille. Kirveslammen kierroksella ja Luupään lenkillä vedimme sisäämme raikasta syysilmaa, ja Harjujärven laavulla nautitut retkieväät makkaroiden käristyksineen antoivat voimia nuoremmallekin väelle. Rutajärven uimaranta ja Vapon edustuskohde lintutorneineen Kivisuolla lisäsivät mielenkiintoa luonnonsuojelun menetelmiin ja mahdollisuuksiin turvetuotannosta poistetuilla soilla. Muutaman tunnin kestäneellä vaelluksella ja tutustumisilla mainittuihin kohteisiin saimme täysipainoisen perheretken elämyksen. Kiitokset Pekalle! J.-P. Suutarinen Keski-Suomen rauhanturvaajia perheretkellä Leivonmäen kansallispuistossa Kirveslammen kierroksella. Vasemmalla faitterit Juhani Saikkonen ja Pekka Hytönen. Oikealla Raimo Ranta tyttärensä Johanna Ranta-Pizzolaton ja tämän vilkkaiden sveitsiläispoikien Kristianin (vas.) ja Matiaksen kanssa. Kuva: J.-P. Suutarinen. Sähköinen kuntokortti Nimi: Olavi Hakkarainen Koulutus: päällystöopisto Ammatti: ylil evp Kotikunta: Kivijärvi Yhdistys: Kivijärven Reserviläiset ry Mistä sait ensimmäisen kerran tiedon sähköisen kuntokortin käyttöönotosta? Reserviläispiirien kenttäkelpoisuustoimikunnan puheenjohtaja Jari Pekkaselta. Milloin aloit käyttää kuntokorttia ja miksi? ResUL:n toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen lähetti sähköpostiviestin keväällä 2009 aiheesta Oman fyysisen kunnon seuranta. Mikä kuntokortin käytössä on helppoa ja mikä vaikeaa? Helppoa on, kun osaa vain käyttää tietokonetta. Näetkö tästä järjestelmästä olevan sinulle hyötyä oman fyysisen aktiviteettisi seuraamiseksi tai kenttäkelpoisuuden kehittämiseksi? Oman fyysisen kunnon seuraaminen on aina tärkeää, mutta varsinkin kun ikää tulee lisää, seurantaa pitää olla enemmän. Mitä kehittämistä asiassa olisi? Oman liikuntahistorian seuranta. ResUL:n/piirien kautta motivointi ja palkintojen antaminen. Esimerkiksi liikuntapaikkojen maksuja/kortteja. Miten voitaisiin saada lisää kuntokortin käyttäjiä? Tiedotuskampanjat, kunnon merkitys tapetille esimerkiksi Keski-Suomen Maanpuolustaja -lehdessä. Mitä haluaisit sanoa reserviläisveljille ja -sisarille? Tervettä liikuntaa joka vuodenaikana. Hyvä kunto antaa perustan elämän kaikille osa-alueille. Keski-Suomen Rauhanturvaajat ry:lle valittiin uusi johtokunta Kriisinhallintatehtävissä maailmalla toimineiden rauhanturvaajien Keski-Suomen sisarja veljesyhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 2011 valittiin 27.10. pidetyssä yhdistyksen syyskokouksessa Tikkakoskella Ari Majanen Jyväskylästä. Johtokunnan muiksi jäseniksi valittiin Katri Tynkkynen, Jukka Särkinen, Riku Tenhunen, Kaj Niemitalo, Otto Soini, Harry Treufeldt ja Jukka Suokas, kaikki mainitut Jyväskylästä, ja Teuvo Honkamäki Keuruulta. Varajäseniksi johtokuntaan tulivat valituiksi Hannu Piispanen Jyväskylästä, Ari Lilja Saarijärveltä ja Keijo Hartikainen Äänekoskelta. Yhdistyksellä on jäseniä Keski-Suomessa yhteensä lähes kolmesataa, ja osa heistä on parasta aikaa kriisinhallintatehtävissä muun muassa Afganistanissa ja Balkanilla. Jotkut jäsenet ovat valmiudessa lähteä maailmalle rauhanturvaajiksi sotilaina tai siviileinä, kuten poliisimiehinä. Yhdistys järjestää vuosittain jäsenistölleen kymmenkunta omaa tapahtumaa ja on mukana vapaaehtoisessa maanpuolustus- ja veteraanityössä järjestäen syksyisin koko kansan maakunnallisen veteraanikävelyn. Vuonna 2011 kävely tullaan toimintasuunnitelman mukaan järjestämään yhteistoimintakumppaneiden kanssa sunnuntaina 18.9. Keuruulla. Jukka-Pekka Suutarinen puheenjohtaja 2010

12 Keski-Suomen Maanpuolustaja 4/2010 Ilmasotakoulun varusmiehiä MPK:n kurssilla Tähtäimessä oli ampumakortti MPK järjesti Ilmasotakoulun vapaaehtoisille varusmiehille Ampumakortti-pilottikurssin, johon osallistui toistakymmentä miestä. Kurssinjohtajana oli MPK:n ex-piiripäällikkö, everstiluutnantti evp Paavo Seppänen. Kurssin varsinaiset teoriaosat olivat 11. ja 15.10. ja ammunnat 16. ja 17.10. Päätöspäivänä oli myös teoriakoe Länsirannalla Aliupseerikoulussa, jossa oli tapahtunut myös teoriaopetus. Kokeessa oli kaikkiaan 70 monivalintatehtävää ase- ja ampumaturvallisuuden, ammunnan, ampujan ympäristönsuojelun ja aselainsäädännön alalta. Ammunnat suoritettiin Itärannan ampumaradoilla. Päätöstilaisuudessa Länsirannalla kaikki kurssilaiset saivat todistuksen hyväksytysti suoritetusta kurssista. Ampumaradalla MPK:n koulutuspäällikkö Juha Orava arvioi kurssilaisia seuraavasti: Joukko on innostunutta ja motivoitunutta, ja sitä on helppo johtaa. Varusmiehet tekevät, mitä käsketään. Kyseessä oli MPK:n sotilaallisia valmiuksia palveleva kurssi. Kurssilla harjoiteltiin sekä varusmiesten omilla palvelusaseilla että kurssin kouluttajien erilaisilla kilpa-aseilla. Näin joukko pääsi tutustumaan vapaapienois-, vakio- ja ampumahiihtokivääriin. Varusmiehet tuntuivat arvostavan sitä, että olivat päässeet ampumaan jonkun laukauksen erilaisilla käsiaseilla ja täysiverisillä kilpailuaseilla. Aseiden kirjoon kuuluivat myös FN-pistooli, pienoispistoolit, rynnäkkökivääri ja ukkopekka. Oppilas Paulus Parkatti ampuu makuulta vapaapienoiskiväärillä. Keski-Suomessa puukkomiehiä Suomen Reserviupseeriliitto käynnisti kuluvan vuoden alusta jäsenhankintakampanjan liiton jäsenille. Vuoden jäsenhankintakilpailussa on otettu huomioon jokainen vuoden 2010 aikana jäsenmaksunsa ensimmäistä kertaa maksanut uusi jäsen. Koska jäsenmaksuperintä päättyy lokakuun lopulla, kilpailukausi on käytännössä 1.1. 31.10.2010. Ne uudet jäsenet, jotka eivät saa jäsenmaksulaskua vuonna 2010, otetaan huomioon vuoden 2011 kilpailussa. Vuonna 2010 vänrikeiksi ylennetyt liiton uudet jäsenet nauttivat ensimmäisen vuoden vapaajäsenyydestä. Jäsenhankintakilpailuun on osallistunut jokainen kilpailuaikana liittoon saapunut ilmoitus uudesta jäsenestä, jos ilmoitukseen on selkeästi merkitty tieto siitä, kuka on jäsenhankkija. Jäsenhankkijat on merkitty jäsenrekisteriin, ja he osallistuvat kilpailuun. Jäsenhankkijan voi merkitä myös nettijäsenrekisteriin kerhon jäsenistöstä vastaava upseeri kerhon käyttäjätunnusten avulla. Kilpailun sääntöjen mukaisesti toimintavuonna kolme uutta jäsentä tai vaihtoehtoisesti kuusi uutta opiskelijajäsentä hankkinut jäsenhankkija palkitaan numeroidulla reserviupseeriliiton juhlavuoden 2011 puukolla. Kymmenestä uudesta jäsenestä tai vaihtoehtoisesti kahdestakymmenestä uudesta opiskelijajäsenestä jäsenhankkija palkitaan puolustusvoimien M/05-varsikengillä. Tämän vuoden kilpailukausi Oppilas Teemu Lehto ampuu ampumahiihtokiväärillä. Pilottikurssilla varusmiehiä innostettiin siviiliin päästyäänkin toimimaan ammunnan parissa. Kurssilla annettiin oppia ampumaurheilua koskevasta ympäristönsuojelusta, asetekniikasta sekä ampumaturvallisuudesta ja turvallisesta ampumaratakäyttäytymisestä. Teoriaa ja käytäntöä kurssilainen sai noin 25 tuntia. Siviilihenkilöille järjestettävään Ampumakortti-kurssiin liittyy laaja, noin kuukauden kestävä ohjattu ammunnan harjoittelu ampumaradalla. Varusmiesten osalta tämä korvautuu sillä, että ampumataitoa pidetään valvottuna yllä palvelusajan loppuun asti. Toivottavasti saatu ampumakortti johtaa vastuullisen ampumaharrastuksen syvenemiseen ja joukosta saadaan tulevaisuudessa huippuampujien lisäksi osaavia ammunnanjohtajia MPK:n käyttöön. Pentti Ruohotie jatkuu vuoden loppuun. Alkuvuoden aikana kilpailuun osallistuneita palkittavia jäseniä RUL kutsui 16.11.2010 puukotustilaisuuteen liiton toimistoon. Liiton puheenjohtaja Mika Hannula ja varapuheenjohtaja Yrjö- Pekka Rautalahti jakoivat paikalle saapuneille kuudelle kilpailuun osallistuneelle jäsenelle numeroidut reserviupseeriliiton juhlavuoden 2011 -puukot. Puukkojen aamun saatesanoissaan puheenjohtaja Hannula korosti jäsenhankintaan vihkiytyneiden jäsenten työn merkitystä liiton kannalta. Toiminnanjohtaja Janne Kososen kertoman mukaan 24 jäsenhankkijaa ansaitsi puukon työllään lokakuun alkuun mennessä. Keski-Suomen Reserviupseeripiirissä puukon saivat Pekka Selin ja Kari Löfgren Jyväskylän Reserviupseereista ja Martti Saarinen Tikkakosken Reserviupseereista. Tiettävästi muutamat jäseniä rekrytoineet piirimme jäsenet eivät ole ilmoittautuneet jäsenhankintakisaan uutta jäsentä ilmoittaessaan. Keski-Suomen piirin tuloksessa on paljon parannettavaa tulevana vuonna. Jokaisen keskisuomalaisen reserviupseerin tavoitteena ensi vuonna on yhden uuden jäsenen hankkiminen. Palkintopuukkojen jakotilaisuus Suomen Reserviupseeriliiton tiloissa. 16.11. puukkonsa saavat yhteiskuvassa, oikealla liiton puheenjohtaja Mika Hannula. Kari Löfgren, ainoa paikalla ollut keskisuomalainen, on kolmas vasemmalta. KLö Keski-Suomen reserviläispiirien pistooliampumajuoksukilpailut 10.8.2010 Äänekoskella M yleinen Seura Lähtöaika Juoksuaika Sakot Loppuaika 1. Pion Timo Maukonen ÄänRes 18.00 20,52 2 22,52 2. Alik Jesper Kristiansson SaarRes 18.00 26,05 3 29,05 3. Pion Jarkko Liukkonen ÄänRes 18.00 23,52 7 30,52 4. Alik Ahti Veijo JoutRes 18.00 25,04 6 31,04 M 35 1. Korpr Kimmo Lähteinen SaarRes 18.00 20,15 6 26,15 M 40 1. Lntstm Ismo Olkkonen JoutRes 18.00 24,31 5 29,31 2. Vääp Esko Janhonen SaarRes 18.00 26 10 36,00 M 45 1. Alik Harri Kujanpää ÄänRes 18.40 21,47 6 27,47 2. Vänr Juha Haapakoski SaarRes 18.40 24,38 6 30,38 3. Vm Esa Pienkellomäki ÄänRes 18.40 24,34 7 31,34 4. Alik Vesa Hänninen TikkRes 18.40 30,31 7 37,31 M 50 1. Alik Markku Olkkonen JoutRes 18.00 25,57 2 27,57 M 55 1. Maj Matti Hyvärinen KorpRu 18.00 27,41 8 35,41 M 60 1. Korpr Eero Sievänen JoutRes 18.40 16,21 2 18,21 2. Korpr Jouko Sällinen ÄänRes 18.40 18,33 5 23,33 3. Vääp Seppo Rautionaho JyvRes 18.40 22,31 4 26,13 M 65 1. Sotmest Olavi Harjula JyvRes 18.40 16,11 4 20,11 2. Kers Matti Krats JyvRes 18.40 17,53 7 24,53 3. Lääkmaj Yrjö Qvanberg JyvRu 18.40 18,07 7 25,07 4. Ylil Jukka Kauranen JoutRu 18.40 18,03 8 26,03 M 70 1. Lnt Lauri Paakkunainen SaarRes 18.40 23,06 5 28,06 2. Kers Eino Rantala SaarRes 18.40 20,49 9 29,49 3. Kers Juhani Siekkinen JyvRes 18.40 26,47 9 35,47 M 75 1. Ylik Juhani Martin JyvRes 18.40 28,47 5 33,47 2. Kers Pekka Olkkonen JoutRes 18.40 27,54 6 33,54 3. Kers Veli Huttunen SaarRes 18.40 28,27 9 37,27 Keski-Suomen reservipiirien pystykorvan piirinmestaruuskilpailu Kilpailu käytiin 4.9.2010 SM-kilpailun yhteydessä samalla tuloksella kuin SM-kilpailussa. Joukkuekilpailu sarjat H ja H50 H Keuruun Seudun Reserviläiset l Maj Mäkelä Timo 217 Sotmest Kallio Mikko 228 Vääp Mantila Jouko 193 Korpr Rautalahti Antti 129 H50 Haapamäen Seudun Reserviläiset I 767 685 Yliv Karja Aarre 220 Vääp Honkamäki Teuvo 168 Ylik Pessinen Juhani 194 Ylik Kaijanmäki Timo 103 Henkilökohtaiset tulokset Sarja H 1 Alik Karala Mika 237 2 Ylik Hänninen Vesa 229 3 Ltn Elomaa Pekka 213 4 Kers Piippanen Hannu 202 5 Vääp Janhonen Esko 194 6 Alik Kujanpää Harri 192 7 Ylik Virnes Mika 143 8 Korpr Rautalahti Antti 129 Sarja H50 1 Sotmest Strandman Seppo 221 2 Maj Mäkelä Timo 217 3 Ylik Pessinen Juhani 194 4 Vääp Honkamäki Teuvo 168 5 Ylik Kaijanmäki Timo 103 Sarja H60 1 Kers Harju Tapio 256 2 Sotmest Kallio Mikko 228 3 Yliv Karja Aarre 220 4 Vääp Mantila Jouko 193

4/2010 Keski-Suomen Maanpuolustaja 13 Vuosi 2011 ILMOITTAUDU KURSSEILLEMME osoitteessa www.mpky.fi/keski-suomi. Länsi-Suomen maanpuolustuspiirin Keski-Suomen Koulutus- ja tukiyksikkö (KSKOTU). KOTU-päällikkö Kari Kilpeläinen puh. 0207 56 8905, koulutuspäällikkö Juha Orava, puh. 0207 56 9039 Sorastajantie 1 Alla on selvitetty MPK:n järjestämien kurssien ja tapahtumien tarkennetut tunnusmerkit ja rakenteet. 1. Puolustusvoimien tilaama koulutus Puolustusvoimien MPK:lta tilaama koulutus on aina sotilaallista koulutusta. Puolustusvoimat kutsuu sijoittamiaan reserviläisiä vapaaehtoiseen harjoitukseen (VEH). Kurssin suorittaneelle puolustusvoimat merkitsee VEH-vuorokaudet asevelvollisuusrekisteriinsä eikä vuorokausia ja kurssia kirjata MPK:n koulutusjärjestelmään eivätkä kurssitiedot siten näy kurssilaisen MPK-kortissa. Reserviläinen, joka et ole saanut VEH-kutsua ao. kurssille, mutta tunnet mielenkiintoa kurssia kohtaan ja tunnet kuuluvasi kohdejoukkoon, voit ilmoittaa kurssihalukkuutesi ilmoittautumalla kyseiselle kurssille MPK:n tietojenhallintajärjestelmässä. KSKOTU esittää sinut Keski-Suomen aluetoimistolle (KSALTSTO) kutsuttavaksi kurssille ja tekee päätöksen valinnastasi ja lähettää VEH-kutsun, mikäli kurssilla on tilaa ja katsoo sinun soveltuvan kurssille. Muuta ilmoitusta ei lähetetä kurssille hyväksymisestä eikä hylkäämisestä. Ks. www.mpky.fi/keski-suomi. 2. Sotilaallista valmiutta palveleva koulutus MPK esittää puolustusvoimille koulutustilaisuudet, ja puolustusvoimat hyväksyy kurssin. Kohderyhmä, koulutusvaatimukset ja -tavoitteet on määritelty. Kurssin kestoajan on oltava vähintään kahdeksan tuntia. Osasta kursseja esitetään puolustusvoimille merkittäväksi kurssilaisille rinnasteiset kertausharjoitusvuorokaudet (maks. 25 vrk). Kurssi ja vuorokaudet kirjataan MPK-kortille. Kurssilaisten nimet on kirjattava MPK:n koulutusjärjestelmään. Ks. www.mpky.fi/keski-suomi. 3. Varautumis-/turvallisuuskoulutus, VARTU (siviilikoulutus) Koulutuksen on selkeästi palveltava yhteiskunnan varautumista tai valmiutta. MPK esittää kurssin pidon, tai ulkopuolinen tilaa sen. Kurssi voi muodostua useammasta osasta. Kurssista peritään yleensä kurssimaksu tai se on maksuton, kun tilaaja maksaa koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Kurssin kestoajan on oltava vähintään kahdeksan tuntia. Osasta kursseja esitetään puolustusvoimille merkittäväksi kurssilaisille rinnasteiset kertausharjoitusvuorokaudet (maks. 25 vrk). Kurssi ja vuorokaudet kirjataan MPK-kortille. Kurssilaisten nimet on kirjattava MPK:n koulutusjärjestelmään. Ks. www.mpky.fi/keski-suomi. 4. Muu toiminta Muuhun toimintaan kuuluvat sellaiset tapahtumat, jotka eivät täytä kurssille asetettuja vaatimuksia kestonsa eivätkä sisältönsä puolesta. Ne voivat olla ulkopuolisen tilaamia lyhyitä tilaisuuksia tai MPK:n omalle organisaatiolle tarkoitettuja tapahtumia. Tapahtumaan osallistuneiden nimet kirjataan MPK:n koulutusjärjestelmään. Ks. www.mpky.fi/keski-suomi. Sorastajantie 1 A 40320 jyväskylä Av. ti 10 17, ke 10 18, to pe 10 17, la 10 14 Puh. 040 315 7666 myytävänä puolustusvoimien hylkäämää ja käytöstä poistamaa materiaalia Talvi tulee, varusteita edullisesti: villapaitoja, mantteleita, lapasia, pakkashaalarin alaosia jne. Myynnissä myös 12- ja 20-hengen sotilastelttoja kaminoineen. SA-Kauppaan, MARS, MARS! TERVETULOA! Alasintie 3 7 B 11 90400 OULU Av. ti 10 17, ke 10 18, to pe 10 17, la 10 14 Puh. 040 315 7888 Harvialantie 2 13210 hämeenlinna Av. ti 10 16, ke 10 18, to pe 10 16 Puh. 040 315 7777 www.sa-kauppa.fi www.millog.fi www.huutokaupat.com/puolustusvoimat marktopoy@gmail.com T.Hakkarainen Äänekoski Vakaasti väylällä Asemakatu 4 a 40100 JYVÄSKYLÄ (014) 411 0000 mikael.juujarvi@lakiluotsit.fi Kivääriammunnan paluu Tulostiivistelmä, makuukilpailu kolme tulosta Sähköpostit lentämään Reserviupseeripiiri pyrkii saamaan sähköpostitse tapahtuvan tiedottamisen mahdollisimman kattavaksi. Sen vuoksi pyydetään jokaista piirin jäsentä ja jäsenyhdistystä lähettämään sähköpostiosoitteensa osoitteeseen reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi. Varmista samalla, että piirillä sekä omalla yhdistykselläsi on tiedossa ajan tasalla oleva, toimiva sähköpostiosoite. Sarjakilpailun tulokset 2010 Y Marko Satokangas MänttäRes 1742 Vesa Arpiainen VaajRes 1725 Pertti Lehtinen MänttäRes 1686 Kari Laitinen JyvRes 1623 Y50 Jari Lehtinen VaajRes 1752 Jukka Salila JRU 1734 Veijo Sivula VaajRes 1153 Y60 Mikko Hiekkanen JyvRes 1720 Paavo Seppänen JRU 1147 Y70 Juhani Ahola JyvRes 1751 Matti Hietikko TikkRes 1127 Aarne Ratinen JRU 1126 Joukkue VaajRes 590 + 580 + 578 1748 JRU 581 + 577 + 564 1722 JyvRes 588 + 574 + 543 1705 Y 3X20 Jari Lehtinen VaajRes 557 Vesa Arpiainen VaajRes 532 Y50 Jukka Salila JRU 1055 Veijo Sivula VaajRes 564 Y60 Paavo Seppänen JRU 1081 Y70 Aarne Ratinen JRU 1018 Tukisarja Susanna Heikkinen JoutsRes 535 Viivi Lehtonen JoutsRes 164 Vakiokivääri 30 lsm, kaksi tulosta Jukka Salila JRU 575 Aarne Ratinen JRU 539 Jorma Lehtonen JoutsRes 517 Paavo Seppänen JRU 287 Matti Hietikko TikkRes 287 Matti Riuttanen KorpRes 216 Joukkueet, kolme kilpalijaa JRU 847 ka 282,3 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011 Naisten Valmiusliitto ry Keski-Suomen Alueneuvottelukunta Vähemmän ampuneet 20 lsm Eero Sievänen JoutsRes 533 Jarmo Heikkinen JoutsRes 528 Ari Minkkinen JoutsRes 527 Juha Halttunen JoutsRes 514 Antti Mustonen KorpRes 468 Joukkue JoutsRes 187 + 183 +179 = 549 JyvRes 184 +172 +168 = 524 Sepänkatu 14, 40720 Jyväskylä

14 Keski-Suomen Maanpuolustaja 4/2010 ksml.fi www.nammo.com VARATTU Jyväskylä Suolahti Pieksämäki Varkaus Viitasaari Rakennusteollisuus RT Talonrakennus Tuoteteollisuus Infra Pinta Tekninen urakointi RT maanpuol 92x30.indd 1 1.12.2010 15:39:18

4/2010 Keski-Suomen Maanpuolustaja 15 Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä. Saat K-Plussa-etuja yli 3500 ostopaikasta. Sitä on ilmassa. Ota suunta ylöspäin. Hae varusmieheksi Ilmavoimiin. Lentoreserviupseerikurssille 15.1. mennessä Elektronisen sodankäynnin linjalle 31.1. mennessä Muille linjoille 31.3. mennessä www.plussa.com Ilmavoimat Lisätietoja löydät osoitteesta www.ilmavoimat.fi Laatutuotteet, halvat hinnat! Aina Hintansa Väärti www.tokmanni.fi Luukut Äänenvaimentimet Kanavat Kohdeilmanvaihtoyksiköt Ulospuhallushajottimet IVK-Tuote Oy Helmintie 8 10, 40250 Jyväskylä puh. (014) 334 0300 fax (014) 334 0344 www.ivk-tuote. Keski-Suomen Maanpuolustaja Julkaisijat: Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ry ja Keski-Suomen Reserviläispiiri ry Kuoppala Finland EAnnebit Oy Ensiapu-, turvallisuus- ja IT-koulutukset Päätoimittaja: Pentti Ruohotie, Hietarinne 16, 43100 Saarijärvi Puh. 040 417 6941 Sähköposti: pentti.ruohotie@kotinet.com toimittaja@ksrespiirit.fi Reserviupseeripiiri: Toiminnanjohtaja Kari Löfgren, puh. 0400 163 470 Sähköposti: reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi Reserviläispiiri: Toiminnanjohtaja Tapio Paappanen, puh. 040 755 8919, 0400 626 695 Sähköposti: reservilaispiiri@ksrespiirit.fi Piirien toimisto: Keski-Suomen reservipiirit, Gummeruksenkatu 7, 40100 JYVÄSKYLÄ Avoinna: keskiviikkoisin klo 14.00 18.00 Piirien kotisivut: www.ksrespiirit.fi Piirien puheenjohtajat: RUP: Timo Salo, Äänekoski, puh. 0400 794 401 RESP: Jouko Hyppönen, Konnevesi, puh. 0400 500 231 Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Veijo Mononen, puh. 040 744 1444, veijo.mononen@gmail.com Taloudenhoitaja: Juha Houni, Toivakka, puh. 050 342 2912 Pankki: Nordea Jyväskylä 104530-110394 Lehden vakituiset avustajat: Kari Hämäläinen, Viitasaari, Hannu Karjalainen, Jämsä, Martti Porvali, Jyväskylä, ja Jukka-Pekka Suutarinen, Jyväskylä Sivunvalmistus: Grafiikka Rutanen Sähköposti: grafiikka@rutanen.fi Painopaikka: Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere Keski-Suomen Maanpuolustaja Lehti on pääsääntöisesti tarkoitettu Keski-Suomen reservipiirien sisäiseen tiedottamiseen ja ilmestyy jokaiselle piirien henkilöjäsenelle jäsenmaksussa maksettuna. Osoitemuutoksia ei toimiteta piiritoimistolle eikä päätoimittajalle, vaan suoraan oman liittosi jäsensihteerille. RUL: puh. 09-40562011, e-mail: jasenasiat@rul.fi RES: puh. 09-40562010, e-mail: jasenasiat@reservilaisliitto.fi Fax molemmille: 09-499875. Lehden seuraava numero 15.2. Lehteen tarkoitettu aineisto joko suoraan päätoimittajalle tai piiritoimistoon 21.1. mennessä

16 Keski-Suomen Maanpuolustaja 4/2010 Nainen miesten maailmassa Reserviläistoiminta on avointa myös naisille Reserviläistoiminta on urheilu- ja liikuntatoimintaa, veteraaniyhteistyötä, maanpuolustusaatteen vaalimista ja järjestötoimintaa. Vuonna 2010 Reserviläisliitto on painottanut maanpuolustustahdon hyväksi tehtävää työtä. Liitto on aikonut myös selvittää mahdollisuudet tehostaa kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää aatteellista työtä, josta ovat vastanneet muun muassa sotiemme veteraanit. Reserviläinen on armeijan käynyt mies tai nainen. Yleisesti puhutaan reservin upseereista ja aliupseereista. Reservin upseeri on varusmiespalveluksen suorittanut mies tai nainen, joka on käynyt reserviupseerikoulun eli RUK:n. Reservin aliupseeri on myös suorittanut varusmiespalveluksen. Hän ei ole käynyt reserviupseerikoulua mutta aliupseerikoulun kyllä. Aktiiviset ihmiset, jotka haluavat ylläpitää armeijassa oppimiaan taitoja, ovat käynnistäneet reserviläistoiminnan. Mukaan pääsee myös armeijaa käymätön. Lisäksi kaikki kiinnostuneet voivat osallistua, on sitten kyseessä mies tai nainen tai nuori, kuitenkin yli 18-vuotias. Reserviläisliitto ja muut maanpuolustusjärjestöt järjestävät jäsenilleen toimintaa. Maanpuolustuskoulutusyhdistys tarjoaa myös aktiviteetteja. Tällöin painopiste on sotilaallisessa koulutuksessa. Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää lisäksi eisotilaallista koulutusta tavallisille kansalaisille. Hyvä esimerkki on Kansalaisen turvakurssi, jolla käydään läpi jokapäiväisen elämän turvallisuusasioita. Maanpuolustuskoulutusyhdistys tarjoaa lukuisia kursseja kiinnostuneille. Nainen voi yhtä lailla osallistua kaikkeen. Itse olen esimerkiksi osallistunut moniin ampumakilpailuihin ja saanut siellä Kirjoittaja Johanna Louni toinen vasemmalta. Naiset reippaasti mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan! tehtäväkseni kirjata tuloksia ja paikata tauluja. Olen hämmästyksekseni huomannut olevani lähes ainoa nainen tapahtumissa. Ihmettelen miksi. Eivätkö naiset tiedä toiminnan olevan avointa myös heille vai eikö heitä yksinkertaisesti kiinnosta? Erään tuttavani vaimo sanoi, kun kysyin hänen osallistumattomuudestaan: Kun meillä on eri harrastukset... Minua on kohdeltu miesten kanssa tasavertaisesti, onpa muutaman kerran puhuteltu yhdessä miesten kanssa hyväksi veljeksi. Osallistuessani ensimmäistä kertaa katsojan roolissa Keuruun Falling Plate -kisaan vuonna 2003 juttelin useampien miesten kanssa, ja meillä oli hurjan hauskaa. Korpilahden Reserviläisten järjestämässä ampumakilpailussa pääsin hoitamaan kioskia makkaranpaiston ja -myynnin osalta. Siinä oli aikaa jutella erään paikallisen reserviläisen kanssa, ja jutut olivat henkeviä. Hauskaa on ollut ja varmasti on myös jatkossa. Naisille järjestetään myös omia kursseja sekä valtakunnallisia harjoituksia, joiden järjestäjänä toimii Naisten Valmiusliitto yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa. Olen Vahvoja keskisuomalaisia maanpuolustusnaisia. Kuvassa vasemmalta: Kaija Koponen, Anita Korhonen ja Kirsti Pipinen. Kuva: Pentti Ruohotie. ollut muutamassa isossa harjoituksessa mukana. Viimeisin harjoitus, jossa olin, oli vuonna 2004 keväällä Hyrylässä. Kyseinen harjoitus oli kolmipäiväinen, viikonlopun pituinen. Harjoituksessa oli tarjolla ensiapukurssi, henkisen tuen kurssi, alkusammutuskurssi, katuturvallisuuskurssi sekä maastontiedustelukurssi. Itse osallistuin tuolloin henkisen tuen kurssille. Olen osallistunut myös naisille tarkoitetulle itsepuolustuskurssille keväällä 2003. Naiset, tulkaa mukaan toimintaan. Teille löytyy töitä, muutakin kuin vain kahvinkeittoa. Teitä ei syrjitä eikä väheksytä. Te olette hyviä veljiä samoin kuin harrastavat miehenne. Pääsette läheltä näkemään, mitä mies tekee osallistuessaan reserviläistoimintaan, ja saatte uusia tuttavuuksia ja uusia kokemuksia. Johanna Louni Luonetjärven Päällystön Naiset ry:n toiminta on päättynyt Vuonna 1954 perustetun Luonetjärven Aliupseerien Naisten myöhemmin Luonetjärven Päällystön Naisten toiminta on päättynyt 1.5.2010. Vuonna 1954 kahdeksan aktiivista ja vahvaa aliupseerin vaimoa perusti toimivan yhdistyksen, joka kasvatti jäsenmäärää aina 1980-luvulle saakka. Parhaimmillaan jäseniä oli runsas 150 ja toiminta aktiivista. Kokoonnuimme jäseniltoihin jopa kaksi kertaa kuukaudessa mitä moninaisimpien teemojen ympärille. Meille naisille tarjottiin hengen ravintoa sisustuksesta ja kauneudesta, oli tutustumiskäyntejä ja upeita muotinäytöksiä, joissa omat jäsenemme ja puolisomme olivat mannekiineina, sekä teatteri- ja parisuhdeiltoja, ja ennen kaikkea saimme olla toistemme tukena ja seurassa. Olimme verkostoituneita jo tuolloin ilman kilpailua paremmuudesta. Kaikilla oli sama elämäntilanne: mies oli sotilas ja paljon työmatkoilla ja kursseilla. Me vaimot olimme kotona tai työssä ja kotona lasten kanssa, jotka usein sairastelivat, kun isä oli poissa. Me naiset olimme isiä ja äitejä yhtä aikaa ja tunsimme itsemme vahvoiksi naisiksi. Taas jaksoi, kun jäsenillassa virkistyi toisten samanlaisten vaimojen parissa. Jäsenmäärä on ollut aaltoliikkeessä. Viimeksi jäsenistöämme oli 76. 1990- ja 2000-luvulla liittyneitä oli vain viisi. 76 jäsenen keski-ikä oli yli 70 vuotta. Yhdistyksen juhliessa 50-vuotista taivaltaan upeassa iltajuhlassa oli runsaasti jäsenistöä puolisoineen. Samoihin aikoihin oli kaksi valokuvanäyttelyä, toinen Tikkakosken kirjastossa ja toinen Päällystökerholla. Kuvia oli esillä yhdistyksemme koko toiminnan ajoilta. Jäsenemme Sirpa Liimatainen kirjoitti tuolloin julkaistun yhdistyksen historiikin. Meillä Luonetjärven Päällystön Naisilla on ollut mukava kokoontumispaikka, Päällystökerho, jossa olemme tavanneet tuttuja sisaria. Paljon on tehty yhteistyötä Päällystöyhdistyksen kanssa. Muun muassa keväisin ovat olleet kesämökkien siivoustalkoot. Uusien mökkien sisustus on uskottu meille naisille. Samoin Keppijuhlien upeat somistukset ovat perinteisesti olleet meidän Vuoden 2010 vuosikokouksen osallistujat. Kuvassa vasemmalta: Mall Ovaska, Aira Suominen, Raili Rissanen, Tuulia Kumpulainen, Annikki Niskanen, Anja Huovilainen, Pirkko Estola, Auli Malinen, Asta Tuomola, Annikki Huttunen, Taija Rantala, Sinikka Laine, Laina Peltomaa, Leila Saikkonen ia Ilmavoimien pääluottamusmies, kapteeni Jouni Nyström, joka toimi kokouksen puheenjohtajana. Kuva: Martti Rissanen. naisten kätten töitä. Järjestimme varuskunnan lasten hiihtokilpailut ja lasten pikkujoulut ohjelmineen. Meidän aikuisten esittämiä olivat Pienten joutsenten tanssi ja Mustan kissan tango -näytelmät jne. Vaan aika rientää. Muutama vuosi sitten silloinen hallitus teki kyselyn yhdistyksen toiminnan päättämisestä, mutta vuosikokouksessa siihen ei vielä suostuttu. Sitten yhdistyksen toiminta oli hyvin hiljaista. Pakolliset jäsentiedotteet ja jäsenmaksujen kerääminen olivat ainoaa toimintaa, kunnes viime vuonna tulimme tulokseen, ettei ketään enää painosteta hallitukseen ja kehittämään jäseniltoja. Pari jäseniltaa vielä järjestimme vuoden aikana. Suuri työ oli rakentaa illat, ja paikalle saapui vain kaksi jäsentä. Tämän jälkeen vuosikokouskutsuun oli lisättävä toiminnan päättäminen. Tänä vuonna tammikuussa pidetyssä vuosikokouksessa sitten äänestettiin ja tulos oli yksimielinen päättämisen puolesta. Kuukauden kuluttua pidimme toisen kokouksen, jossa asia vahvistettiin ja päätettiin tuo historiallinen päivämäärä 1.5.2010, jolloin Luonetjärven Päällystön Naiset ry:n toiminta päättyy. Jäsenistöllä on ollut oikeus valita uusi Päällystön Naisten yhdistys johon siirtyä. Halukkuutta on ollut Etelä-Suomen ja Kauhavan Päällystön Naisten yhdistyksiin. Vuosikokouksessa valittu toimikunta, johon myös allekirjoittanut kuuluu, hoitaa siirrot, samoin toiminnan päättymiseen liittyvät tehtävät, joita tuntuu olevan loputtomiin. Yhdistyksen perustaminen lienee helpompi asia. Yhdistyksen kaikki asiakirjat vuosilta 1954 2007 on jo toimitettu Toimihenkilöarkistoon, ja sinne menevät loputkin asiakirjat tulevien tutkijoiden hyödyksi. Leila Saikkonen yhdistyksen kunniajäsen Hamina Tattoo Sotilasmusiikki muuttaa muotoa Keski-Suomen Sotilasläänin Perinneyhdistys järjesti matkan Hamina Tattoo -marssishow hun tapahtuman päätöspäivänä 8.8.2010. Matkanjohtajana oli Mikael Juujärvi, ja mukaan lähti 33 sotilasmusiikin ystävää Jyväskylästä ja muualta Keski-Suomesta. Marssishow-konsertti oli hyvin kansainvälinen ja tarjona oli varsin monipuolinen kattaus musiikkia. Konsertissa kuultiin Rosvo Roopea, Eurovision laulukilpailujen Hallelujah-voittosävelmä ja useampi kappale Michael Jacksonin tuotantoa. Perinteisestä marssimusiikista sotilasmusiikki on tehnyt irtiottoa ja ehkäpä juuri uusien sotilasmusiikin ystävien kosiskelemiseksi. Uutta oli varsinaisesti ohjelmistoon ensi kertaa ujutetut tanssiesitykset. Australiasta tullut irlantilainen nuorten tai nuorten aikuisten tanssiryhmä esiintyi ennestään Tattoostakin tutun Helsingin säkkipilli- ja rumpuorkesterin säestämänä. Mitä soittokuntiin tulee, jokainen niistä edusti huippuosaamista. Turkkilainen Bursa Mehter toi konserttiin historian havinaa. Siitä kieli myös soittokunnan perinneasut. Suomalaiset soittokunnat, Laivaston soittokunta, Satakunnan Sotilassoittokunta ja Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta, ovat kansainvälistä tasoa. Viimeksi mainitun esityksiin liittyi erityistä hohdokkuutta. Soittokunnan kiväärijonglöörit olivat yleisön mieleen. Kiväärien käsittely oli varmaa ja näyttävää. Allekirjoittaneelle vierasesiintyjistä jäivät mieleen erityisesti venäläinen Merisota-akatemian soittokunta, saksalainen Maavoimien soittokunta nro 10 ja Viron puolustusvoimien soittokunta. Belgian ilmavoimien kuninkaallinen soittokunta ja Yhdysvaltojen maavoimien Euroopan joukkojen soittokunta ja sotilaskuoro olivat tasokkaita, ja esiintyjien erottelu on mitä suurimmassa määrin makukysymys. Jälkimmäisen sotilassoittokunnan kuorolaisten valintakriteerit luonnehdittiin erittäin koviksi. Konsertin finaaliin osallistuivat kaikki esiintyjät. Seuraava Hamina Tattoo -tapahtuma on vuonna 2012. Pentti Ruohotie