MIKKELIN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA

MIKKELIN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA SEURANTARAPORTTI 10/2015

Teknisen lautakunnan johdon analyysi Lokakuu 2015 Toimintatuottojen / liikevaihdon kehitys Tuotot kokonaisuudessaan toteutuvat lähes talousarvion mukaisesti. Tiliryhmien välillä eroja. Myyntituotot Tulot toteutuvat lähes budjetin mukaisesti Ennuste 1 660 000 euroa (TA 1 653 500 euroa) Maksutuotot Tulot toteutuvat budjetoitua suurempina. Syynä mm. energiapuun varaston suurempi myyntitulo. Ennuste 767 000 euroa (TA 490 900 euroa) Muut tuotot Toteutuvat lähes suunnitellusti. Ennuste 3 000 000 euroa Tuet ja avustukset Hallintoon on budjetoitu työterveyshuollon korvaukset, jotka kirjautuvat loppuvuodesta. Joukkoliikenteen valtionavustuksen ennuste on n. 250 000 euroa. Lentokentän valtionavustus pienenee. Ennuste 400 000 euroa (TA 464 000 euroa) Valmistus omaan käyttöön Omavalmistuksen siirtoja investointiin tehdään arvioitua vähemmän. Ennuste 250 000 euroa (TA 288 000 euroa) Toimintamenojen kehitys Henkilöstömenojen kehitys ja ennuste Kyytineuvon aiheuttama lisäys kustannuksiin on päätetty kaupunginvaltuustossa 23.3.2015/ 33. Henkilöstö siirtyi sivistyksestä ja sosiaalitoimesta ja määrärahat siirrettiin tekniseen lautakuntaan. Muilla tulosalueilla hieman säästöä. Ennuste 4 027 000 euroa Palveluiden oston kehitys ja ennuste Kyytineuvon aiheuttama lisäys palveluiden ostoihin on n. 50 000 euroa. Kaupunkisuunnittelun osalta palvelujen ostot (kaavaprojektien selvitys- ja asiantuntijatyöt) ovat ylittymässä n. 50 000 euroa. Rakennusten purkukustannusten kirjaamisessa on noudatettu uusia ohjeita (TA -varaus investoinneissa) ja ne on kirjattu käyttötalouteen. Tästä aiheutuu käyttötalousmenoja n. 200 000 euroa. Menot ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisena. Joukkoliikenteen käyttäjämäärissä kasvua, mikä aiheuttaa pienen ylityksen kuljetuskustannuksiin. Ylitykset katetaan sisäisin järjestelyin. Ennuste 9 200 000 euroa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Toteutuu suunnitellusti. Ulkoalueiden sähkön kulutuksessa ja kustannuksissa energiaa säästävien lamppujen vaikutus näkyy säästönä, arvio noin 150 000 euroa. Ennuste 1 290 000 euroa Muiden kulujen kehitys Toteutuu lähes budjetin mukaisena. Ennuste 650 000 euroa

Investoinnit Asuinrakentaminen (kerrostalo ja pientalokohteet) Mikkelissä ja koko Suomessa on ollut edelleen laskusuunnassa. Uusia käynnistyneitä kerrostalohankkeita on ollut ennustettua vähemmän. Rakentamista mahdollistavia päätöksiä on käsitelty eri oikeusasteissa, jolloin rakentaminen ei ole konkreettisesti käynnistynyt. Asuntomessualueen tonttien varaustilanne on käynnistynyt hyvin, mutta varsinaisiin tonttikauppoihin päästään vasta keväällä 2016. Tämä näkyy mm. investointien kohdassa maa- ja vesialueiden myyntitulot, minkä toteutumisessa on riskinä rakentamisen volyymin pienentyminen. Tuloennuste on 0,5 milj. euroa (TA 2,5 milj. euroa). Muutos tuloihin on noin - 2,0 milj. euroa. Raviradantien valtionosuustulo 100 000 jää tänä vuonna toteutumatta koska tässä vaiheessa ei ollut perusteita hakea työllisyysperusteista investointiavustusta. Avustus tullaan hakemaan ensi vuonna. Muutos tuloihin -100 000 euroa. Liikenneministeriö ei myöntänyt lentoaseman valtionosuutta eduskunnan päätöksen laajuisena, eikä lopullisesta investointeihin kirjattavaa tuloa ole vielä päätetty. Mahdollinen muutos tehdään vuodenvaihteessa kun tulo tarkentuu. VT 5 Mikkelin kohdan rakentaminen on edennyt suunniteltua ripeämmässä aikataulussa, joka näkyy nopeammassa aikataulussa realisoituvissa maksupostierissä (100 000 euroa vuoden 2015 TA lukuun). Hankkeen kokonaiskustannus on ylittymässä noin 400 000 eurolla, mikä johtuu Savilahden sillan perusparannuksesta. Silta tulee korjata urakan yhteydessä ja sillan omistaa Mikkelin kaupunki. Kirkonvarkauden asuntoalue menot ylittyvät 100 000 euroa, Työt ovat edellä aikataulusta. Linnantie-Linnaniementie Ristiinassa ylittyy n. 150 000 euroa. Sepäntie ja Tiitus-Matintien peruskorjaus ylittyy n. 45 000 euroa. Katuvalojen saneeraukseen 50 000 euroa menoylitys. Korvaavat luistinkentät (Laajalampi, Pankalampi), 20 000 euron menoylitys. Johdon toimenpiteet Kyytineuvon sijoittuminen teknisen lautakunnan alaisuuteen päätettiin budjetin valmistumisen jälkeen. Tästä syystä määrärahat siirretään henkilöstöjärjestelyjen myötä sivistyksen ja sosiaalitoimen budjeteista tekniseen lautakuntaan. Määrärahat siirretään talouspalveluiden ohjeiden mukaisesti niin, että siirtyneiden henkilöiden henkilöstökustannusten lisäksi siirrettiin laskennallinen 15 % ns. yleiskustannuksia. Siirrot yhteensä ovat 239 000 euroa. Kyytineuvon esimiehen palkkakustannuksiin ja toiminnan käynnistämisen kuluihin myönnettiin 80 000 euron lisämääräraha. Näiden lisäksi investointeihin on myönnetty 88 000 euron lisämääräraha kyytineuvon ohjelma- ja laitehankintoihin. Em. siirtoja ei ole vielä tehty, mutta tuloslaskelmataulukossa ja ennusteessa ne on otettu huomioon. Joidenkin toimintojen osalta on ilmennyt lisämäärärahatarvetta, mutta ne pystytään hoitamaan teknisen toimen sisäisin järjestelyin ja muita menoja karsimalla. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutuminen: Toteutetaan ohjelmaa. Metsien hakkuutuoton myyntien osalta 100 000 euron tavoite sisällytettiin talousarvioon ja toteutuu näin ollen lähes täysimääräisenä. Henkilöstömenoissa säästöä on syntynyt täyttämättä jääneistä vakansseista yhteensä n. 100 000 euroa. Euromääräiset tulotavoitteet teknisen toimen osalta toteutuvat tämän hetken näkemyksen mukaan. Talouden toteutuma 31.10.2015 TEKNINEN LAUTAKUNTA TA 2015 LISÄMÄÄRÄ- RAHAT (KYYTINEUVO) TA + LMR YHTEENSÄ TOT 1-10 2015 JÄLJELLÄ Tot % TOT/TA EUR EUR EUR EUR EUR TOIMINTAKATE 8 907 500 319 000 9 226 500 6 097 477 3 129 023 68,45 TOIMINTATUOTOT -6 029 000 0-6 029 000-5 299 832-729 168 87,91 TOIMINTAKULUT 14 936 500 319 000 15 255 500 11 397 309 3 858 191 76,31

TULOSLASKELMA JA TP TA Kyytineuvon rahat mukana Lokakuun toteuma Lokakuun toteuma Jäljellä ml kyytineuvo Laskennal. ennuste Johdon ennuste Johdon ennuste / Johdon ennuste / Johdon ennuste / TOTEUTUMISENNUSTE 2015 2014 2015 2015 2014 2015 2015 2015 TA 2015 TA 2015 lta TP 2014 tot. 2014 Toimintatuotot Loka tot. 15/ loka Myyntituotot 1 438 408 1 653 500 1 653 500 718 259 1 371 589 281 911 2 746 788 1 660 000 100,4 % 100,4 % 115,4 % 191,0 % Maksutuotot 1 460 950 490 900 490 900 1 095 770 723 966-233 066 965 238 767 000 156,2 % 156,2 % 52,5 % 66,1 % Tuet ja avustukset 705 457 464 000 464 000 199 775 117 605 346 395 415 291 400 000 86,2 % 86,2 % 56,7 % 58,9 % Muut toimintatuotot 2 939 181 3 132 600 3 132 600 2 832 407 2 923 589 209 011 3 033 801 3 000 000 95,8 % 95,8 % 102,1 % 103,2 % Toimintatuotot yhteensä 6 543 996 5 741 000 5 741 000 4 846 211 5 136 749 604 251 6 936 319 5 827 000 101,5 % 101,5 % 89,0 % 106,0 % Valmistus omaan käyttöön 159 342 288 000 288 000 55 245 163 053 124 947 406 823 250 000 86,8 % 86,8 % 156,9 % 295,1 % Toimintakulut Henkilöstömenot 3 644 278 3 922 700 4 149 700 2 748 747 3 175 077 974 624 4 209 504 4 027 000 102,7 % 97,0 % 110,5 % 115,5 % Palkat ja palkkiot 2 525 396 2 700 800 2 886 200 1 902 186 2 228 671 657 529 2 958 847 2 800 000 103,7 % 97,0 % 110,9 % 117,2 % Henkilöstösivukulut 1 118 882 1 221 900 1 263 500 846 560 946 405 317 095 1 250 845 1 227 000 100,4 % 97,1 % 109,7 % 111,8 % Eläkekulut 1 012 228 1 079 900 1 111 300 770 559 850 354 260 946 1 117 049 1 085 000 100,5 % 97,6 % 107,2 % 110,4 % Muut henkilöstösivukulut 106 653 142 000 152 200 76 002 96 052 56 148 134 790 142 000 100,0 % 93,3 % 133,1 % 126,4 % Palvelujen ostot 8 603 558 9 117 000 9 255 300 6 305 180 6 893 279 2 362 021 9 406 033 9 200 000 100,9 % 99,4 % 106,9 % 109,3 % josta ulkoiset 8 440 640 8 959 900 9 098 200 6 192 352 6 680 102 2 418 098 9 105 480 8 950 000 99,9 % 98,4 % 106,0 % 107,9 % josta sisäiset 162 918 157 100 157 100 112 827 213 177-56 077 307 818 250 000 159,1 % 159,1 % 153,5 % 188,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 285 876 1 312 600 1 262 100 842 467 840 847 421 253 1 283 402 1 290 000 98,3 % 102,2 % 100,3 % 99,8 % Avustukset 2 050 2 100 2 100 2 051 1 850 250 1 850 1 850 88,1 % 88,1 % 90,2 % 90,2 % Muut toimintakulut 1 100 054 582 100 586 300 375 250 486 257 100 043 1 425 473 650 000 111,7 % 110,9 % 59,1 % 129,6 % Toimintakulut yhteensä 14 635 816 14 936 500 15 255 500 10 273 695 11 397 309 3 858 191 16 236 508 15 168 850 101,6 % 99,4 % 103,6 % 110,9 % Toimintakate -7 932 478-8 907 500-9 226 500-5 350 734-6 097 507-3 128 993-9 039 571-9 091 850 102,1 % 98,5 % 114,6 % 114,0 % Palvelujen oston ja tarvikkeiden välillä on tehty määrärahamuutos. Sisäinen energiapuun hankinta on siirretty sisäisiin palvelujen ostoihin.

INVESTOINTIEN TOTEUTUMA 10/2015 KAUPUNKI TA 2015 LMR TA + LMR 2015 Tot 10/2015 EROTUS TOT. ENNUSTE 2015 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut pitkävaikutteiset menot -300-88 -388-455 107-718 Kyytineuvon perustamiseen liittyvä irtaimisto (lmr) -88-88 -48-88 Kunta ERP (talouden toiminnanohjausjärjestelmä) -300-300 -407 107-630 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet -240-240 -1 507 1 267-1 950 Maa- ja vesialueiden myynti, TULOT 2 510 2 510 389 2 121 500 Maa- ja vesialueiden hankinta, MENOT -100-100 -19-81 -50 Maankaatopaikan kunnostus, Kirkonvarkauden asuinalue (srateginen projekti) -2 400-2 400-1 878-522 -2 400 Maanjalostuksen yhteydessä tapahtuvat rakennusten purkukustannukset -250-250 0-250 0 Rakennukset 300 300 0 300 0 Rakennusten myynti (voitto) 300 300 300 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet -8 576-8 576-6 317-2 259-8 114 Kadut (työohjelma vahvistetaan käyttösuunnitelman yhteydessä) -600-600 -280-320 -460 Kadut (pien- ja rivitalotonttien luovutus) -500-500 -348-152 -340 Raviradan alueen katu- ja pys.järjestelyt MENOT -500-500 -20-480 -300 Raviradan alueen katu- ja pys.järjestelyt TULOT 100 100 0 100 0 VT 5 rakentaminen ja kaupungin liitännäiset osaprojektit -2 200-2 200-2 257 57-2 300 Kirkonvarkauden asuinalue sis. asuntomessualueen rakentamista (strateginen projekti) -1 600-1 600-1 139-461 -1 700 Ristiinan kadut (kohdentamaton, KLR/R) -200-200 -16-184 -58 Ristiinan kadut, kohdentamaton -5-5 Kristiinantie 0-3 -3 Omakotitie 0-7 -50 Sepäntie ja Tiitus-Matintie, peruskorjaus (KLR/R) -90-90 -84-6 -135 Kitereentien peruskorjaus, peruskorjaus (KLR/R) -250-250 -189-61 -250 Linnantie-Linnaniementie, peruskorjaus (KLR/R) -500-500 -491-9 -650 Otto von Fieandtintie, peruskorjaus (KLR/R) -200-200 -182-18 -200 Kissalammentie/Vanha Suurlahdentie, peruskorjaus (KLR/R) -100-100 -77-23 -100 Suomenniemen keskusta, kevyen liikenteen väylä (KLR/S) -500-500 -329-171 -330 Katuvalojen investoinnit ja saneeraukset -150-150 -136-14 -200 Puistot ja leikkipaikat (jakamaton, sis. sataman teemapuisto) MENO -400-400 -261-139 -400 Sataman teemapuisto (TULO) 20 20 Graanin asuinalueen rakentaminen (mm. puistoväylä), TULO 0 86-86 86 Kaihun ja Kenkäveron matkailualueen kehittäminen -150-150 -73-77 -80 Suomenniemen koulun elinkaaripiha 0-118 -120 Savilahden ruoppaukset -300-300 -184-116 -300 Satamien kunnostukset -30-30 0-30 -30 Uimarantojen kunnostukset -40-40 -14-26 -40 Lentoasema, TULOT 135 135 83 52 82 Lentoasema, MENOT -250-250 -93-157 -250 Luovutettavien tonttien kunnostus -26-26 0-26 0 Liikuntapaikkarakentaminen ja kunnostus -125-125 -121-4 -125 Korvaavat luistelukentät (Laajalampi, Pankalampi) -100-100 -93-7 -120 Kiinteät rakenteet ja laitteet tulot 235 235 189 46 168 Kiinteät rakenteet ja laitteet menot -8 811-8 811-6 507-2 304-8 282 Kiinteät rakenteet ja laitteet netto -8 576-8 576-6 317-2 259-8 114

KAUPUNKI TA 2015 LMR 2015 TA + LMR 2015 Tot 10/2015 EROTUS TOT. ENNUSTE Koneet ja kalusto -1 230-19 -1 249-640 -590-1 143 Kokouspäätteet (valtuutetuille) -19-19 -19 0-19 Keskushallinto/ruoka- ja puhtauspalvelut -30-30 0-30 -30 Sivistystoimi (opetus, kulttuuri, nuoriso ja liikunta) KLR -50-50 -25-25 -50 Sivistystoimi (opetus, kulttuuri, nuoriso ja liikunta) -750-750 -439-311 -750 * opetus 0-302 * nuoriso 0-65 * liikunta 0-72 Sosiaali- ja terveystoimi (sis. KLR/Suomenniemi -70) -400-400 -157-243 -313 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet 0 0-2 171 2 171-2 171 Osakkeiden hankinta 0-2 171 2 171-2 171 Osakkeiden myynti 0 0 KAUPUNKI YHTEENSÄ 0 TULOT 3 045 0 3 045 578 2 467 668 MENOT -13 091-107 -13 198-11 669-1 422-14 764 NETTO -10 046-107 -10 153-11 090 1 044-14 096 TASEYKSIKÖT JA LIIKELAITOKSET TILAKESKUS TA 2015 LMR 2015 TA + LMR 2015 Tot 10/2015 EROTUS TOT. ENNUSTE RAKENNUKSET 0 Liikelaitokset -100-100 -100 0-100 Otavan opiston ruokalan ja asuntolan korjaus -100-100 -100 0-100 Sivistystoimi -3 545-3 545-3 420-125 -4 227 Rantakylän koulu (peruskorjaus ja laajennus) -100-100 -15-85 -100 Rakennusprojekti -100-100 -15-85 -100 Neuvola 0 0 Koneet ja kalusteet (opetus) 0 0 Yhteiskoulurakennuksen muutostyöt Päämajakoulun tarpeisiin,meno -1 950-1 950-1 766-184 -1 950 Yhteiskoulurakennuksen muutostyöt Päämajakoulun tarpeisiin, TULO 16 16 Vanhalan koulu peruskorjaus -500-500 -275-225 -500 Haukivuoren kouluprojektin viimeistely (piha-alueet) -75-75 -72-3 -75 Ristiinan koulukeskuksen perusparannus (KLR/R) -550-550 -256-294 -550 Anttolan koulun saneeraus -200-200 -714 514-730 Anttola-talon muutostyöt koulun tarpeisiin -70-70 -247 177-250 Koulu- ja esiopetuksen kiinteistöjen muut muutos- ja peruskorjaustyöt -100-100 -91-9 -110 *Anttolan lähiliikunta-alue TULO 22 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimi -450-450 -78-372 -295 Urheilupuiston saneeraus (huoltotilat, katsomo, aita) -300-300 -83-217 -300 Sotahistoriallisen keskuksen perustaminen -150-150 0-150 0 Urpolan huoltorakennus, avustuksen loppuerä (ELY) 5 5 Sosiaali- ja terveystoimi -150-150 -66-84 -105 Sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöjen muut muutosja peruskorjaustyöt -150-150 -66-84 -105 Julkiset rakennukset -300-300 -256-44 -262 Kaupungintalon pintakorjaus -100-100 -81-19 -81 Sotakoulu, Ristiina (KLR/R), menot -50-50 -20-30 -30 Sotakoulu, Ristiina (KLR/R), tulot 0 4 Julkisten rakennusten muutos/peruskorjaustyöt -150-150 -155 5-155

TILAKESKUS TA 2015 LMR 2015 TA + LMR 2015 Tot 10/2015 EROTUS TOT. ENNUSTE Kiinteistöjen rakennusautomaatiojärjestelmien uudistaminen -150-150 -8-142 -35 Kiinteistöjen rakennusautomaatiojärjestelmien uudist. MENOT -200-200 -8-192 -40 Kiinteistöjen rakennusautomaatiojärjestelmien uudist. TULOT 50 50 50 5 Yleiset suunnittelurahat -50-50 -29-21 -40 Suunnittelumääräraha -50-50 -29-21 -40 Energiataloudelliset investoinnit -360-360 -110-250 -280 Energiataloudelliset investoinnit MENOT -450-450 -117-350 -350 Energiataloudelliset investoinnit TULOT 90 90 7 83 70 Omaisuuden myynti 2 950 2 950 17 2 933 17 Omaisuuden myyntitulot TULO 2 950 2 950 17 2 933 17 TILAKESKUS YHTEENSÄ 0 0 TULOT 3 090 3 090 29 3 061 123 MENOT -5 245-5 245-4 094-1 151-5 466 NETTO -2 155-2 155-4 065 1 910-5 343 ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOS TA 2015 LMR 2015 TA + LMR 2015 Tot 10/2015 EROTUS TOT. ENNUSTE TULOT 900 900 0 900 100 MENOT -1 784-1 784-460 -1 324-900 NETTO -884-884 -460-424 -800 OTAVAN OPISTO TA 2015 LMR 2015 TA + LMR 2015 Tot 10/2015 EROTUS TOT. ENNUSTE TULOT 0 0 0 0 0 MENOT -15-15 -2-13 -15 NETTO -15-15 -2-13 -15 VESILIIKELAITOS/KUNNALLISTEKNIIKKA JA LAITOSINVESTOINNIT TA 2015 LMR 2015 TA + LMR 2015 Tot 10/2015 EROTUS TOT. ENNUSTE TULOT 0 10 MENOT -5 100-5 100-2 858-2 242-3 800 MENOT (KLR), RISTIINA, SNIEMI -1 500-1 500-1 419-81 -1 700 MENOT YHTEENSÄ -6 600-6 600-4 277-2 323-5 500 NETTO -6 600-6 600-4 277-2 323-5 490 VESILIIKELAITOS/METSÄ-SAIRILAN PUHDISTAMO TA 2015 LMR 2015 TA + LMR 2015 Tot 10/2015 EROTUS TOT. ENNUSTE TULOT 0 0 0 MENOT 0 0 0 NETTO 0 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ (Metsä-Sairilan puhdistamo mukana) TA 2015 LMR 2015 TA + LMR 2015 Tot 10/2015 EROTUS TOT. ENNUSTE TULOT 7 035 7 035 607 6 428 901 MENOT -26 735-108 -26 843-20 502-6 233-26 645 NETTO -19 700-108 -19 808-19 895 195-25 744 Poistotaso 20 000 20 000 20 000 20 000 Ero 300 300 300-5 744 Määrärahamuutokset teknisen lautakunnan alaisiin investointeihin: Muutos investointien tuloihin: Maa- ja vesialueiden myyntitulot - 2 000 000 euroa Raviradantien alueen katu-ja pysäköintijärjestelyt - 100 000 euroa Määrärahasiirrot hankkeiden välillä: Hankkeelle 146300000003/ Kirkonvarkauden asuinalue 100 000 euroa hankkeelta 146300000001/Raviradan alueen katu ja pysäköintijärjestelyt Hankkeelle 146300000002/VT 5 100 000 euroa hankkeelta Katujen jakamaton (pien- ja rivitalotonttien luovutus) määräraha

Hankkeelle 146300000007/ Linnantie-Linnaniementie 100 000 euroa hankkeelta /146300000004 Ristiinan kadut ja 50 000 euroa Katujen jakamattomat määrärahat Hankkeelle 146300000005/ Sepäntie-Tiitus-Matintien peruskorjaus 45 000 euroa hankkeelta 146300000001/Raviradan alueen katu ja pysäköintijärjestelyt Hankkeelle 146300001001/ Katuvalojen investoinnit ja saneeraus 50 000 euroa hankkeelta 146300004031/Kaihun ja Kenkäveron matkailualueen kehittäminen (Mikkelipuisto ja tapahtumapelto) Hankkeelle 146300006021 /Korvaavat luistinkentät 20 000 euroa hankkeelta 146300004031/Kaihun ja Kenkäveron matkailualueen kehittäminen (Mikkelipuisto ja tapahtumapelto) Tilakeskus (esitys jaostolle) Investointien menoennuste 31.12.2015 lokakuun lopun tilanteessa on 5 464 000 euroa (ta 5 245 000 euroa). Menoennusteeseen sisältyy Anttolan yhtenäiskoulu lisämäärärahat 215 000 euroa. Investointien tuloennuste on 106 000 euroa + omaisuuden myyntitulot 2 200 000 euroa (Rantakylätalon, Kyyhkylän kiinteistöjen ja muiden pienempien kohteiden tasearvot) (ta 140 000 euroa + omaisuuden myyntitulot 2 950 000 euroa). Investointien määrärahamuutokset ja lisämäärärahaesitys: Anttola-talon muutostyöt koulun tarpeisiin: Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2015 on 70 000 euroa ja tarkistettu määrärahatarve on 250 000 euroa. Ylitys 180 000 euroa esitetään katettavaksi hankkeelta 141192204 Sotahistoriakeskuksen perustaminen, mistä jää käyttämättä v. 2015 määräraha 150 000 euroa ja 30 000 euroa hankkeelta 141192202 sosiaali- ja terveystoimen korjausmäärärahasta, mistä jää käyttämättä 45 000 euroa. Anttolan koulun saneeraus: Hankkeen talousarviomääräraha vuodelle 2015 on 200 000 euroa ja tarkistettu määrärahatarve on 730 000 euroa. Ylitys 530 000 euroa esitetään katettavaksi: - hankkeelta 141192106 suunnittelumäärärasta, mistä jää käyttämättä määrärahoja 10 000 euroa - hankkeelta 141192202 sosiaali- ja terveystoimen korjausmäärärahasta 10 000 euroa, mistä jää käyttämättä määrärahoja 45 000 euroa - hankkeelta 141192205 kaupungintalon pintakorjaus, mistä jää käyttämättä määrärahoja 20 000 euroa - hankkeelta 141192205 Ristiinan sotakoulu 15 000 euroa, mistä jää käyttämättä määrärahoja 20 000 euroa - hankkeelta 141192205 kiinteistöjen rakennusjärjestelmien uusimisesta, mistä jää käyttämättä määrärahoja 160 000 euroa - hankkeelta energiataloudelliset investoinnit, mistä jää käyttämättä määrärahoja 100 000 euroa. Lisämäärärahatarve vuodelle 2015 hankkeelle 141192203 Anttolan koulun muutostöihin on 215 000 euroa. Energiataloudelliset investoinnit: Hankkeelle on vuodelle 2015 budjetoitu tuloja 90 000 euroa. Energiataloudelliset investoinnit eivät kuitenkaan toteudu suunnitellusti vuoden 2015 aikana. Vähennys 20 000 euroa, tuloennuste 70 000 euroa. Kiinteistöjen rakennusautomaatiojärjestelmien uudistaminen: ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle 141192205 avustusta 50 000 euroa. Rakennusautomaatiojärjestelmien uudistamisten investoinnit eivät kuitenkaan toteudu suunnitellusti vuoden 2015 aikana. Vähennys 45 000 euroa, tuloennuste 5 000 euroa. Liikettä Anttolaan hanke: Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle 141192323 Anttolan lähiliikuntapaikan rakentamiseen avustusta 22 000 euroa, mikä lisätään tuloennusteeseen. Sotakoulu, Ristiina: ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle 141192205 Sotakoulun korjaus- ja muutostöihin rakennusperintöavustusta 4 000 euroa, mikä lisätään tuloennusteeseen. Urpolan kentän huoltorakennus: ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle 141192204 Urpolan kentän huoltorakennuksen rakentamiseen avustusta ja loppuerä 5 000 euroa lisätään tuloennusteeseen.

Omaisuuden myyntitulot: Omaisuuden myyntitulotavoite 2 950 000 euroa ei toteudu. Rantakylä-talon (1,78 milj. euroa) ja Kyyhkylän rakennusten (0,412 milj. euroa) myynnit toteutumassa, mutta tulot eivät ehdi kuluvalle vuodelle. Pieniä rakennusten myyntituloja on kirjautunut 17 000 euroa. Muutos tulomäärärahaan 2,9 milj. euroa.

MIKKELIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖTOIMITUSMAKSUTAKSA 2016

TAKSA jonka mukaan Mikkelin kaupungille suoritetaan maksu kiinteistötoimitusmaksulain (558/95) 1 :ssä tarkoitetuista toimituksista, toimenpiteistä ja tehtävistä. TOIMITUKSET 1. Tontin lohkominen Kiinteistönmuodostamislain (KmL) 4 luvun mukaisesta tontin lohkomisesta suoritetaan 1. kun tontin pinta-ala on enintään 2000 m 2 1020 /tontti 2. kun tontin pinta-ala on 2001-10000 m 2 1224 /tontti 3. kun tontin pinta-ala on yli 10000 m 2 1428 /tontti 2. Tontin lohkomisen yhteydessä suoritettava kiinnitysten käsittely, tontinosan lunastaminen, rasitteen käsittely ja tilusvaihto Päätös (KmL 28 ) tontin vapauttamisesta kiinnityksistä 218 Kiinteistön pantinhaltijoiden kesken (KmL 24.2 ) tehtävä sopimus kiinnitysten etusijajärjestyksestä 108 Rasitteen tai oikeuden perustaminen, siirtäminen, muuttaminen tai poistaminen 139 Tilusvaihto 250 Tontinosan lunastamisesta (KmL 62 ) suoritetaan todelliset kustannukset työkorvauksena tämän taksan 13 :n mukaisin veloitushinnoin laskettuna. 3. Rasitetoimitus Enintään kahta rasitetta koskeva erillinen rasitetoimitus (KmL 14 luku) 393 Jokaisesta seuraavasta rasitteesta suoritetaan 102 4. Tilusvaihto Erillisestä tilusvaihdosta (KmL 8 luku) suoritetaan 728

5. Rajankäynti Kiinteistönmääritystoimituksena suoritettava rajankäynti (KmL 11 luku) 550 6. Muu kiinteistönmääritystoimitus Muusta kuin 5 :ssä tarkoitetusta kiinteistönmääritystoimituksesta suoritetaan todelliset kustannukset työkorvauksena tämän taksan 13 :n mukaisin veloitushinnoin laskettuna. 7. Työkorvauksen käyttäminen toimituskorvauksen asemasta kiinteistötoimitusmaksua määrättäessä Jos tämän taksan mukaisen toimituksen tai toimenpiteen kustannukset ovat selvästi keskimääräistä korkeammat, suoritetaan kiinteistötoimitusmaksu todellisten kustannusten mukaisena työkorvauksena tämän taksan 13 :n mukaisin veloitushinnoin laskettuna. 8. Muut kiinteistötoimitukset asemakaava-alueella Muista kunnan asemakaava-alueella suoritettavista KmL 5 3 momentissa tarkoitetuista kiinteistötoimituksista peritään korvaus maanmittauslaitoksen voimassa olevan kiinteistötoimituksia koskevan hinnaston mukaisesti. KIINTEISTÖREKISTERIN PITÄJÄN PÄÄTÖKSET 9. Kaavatontin merkitseminen kiinteistönä kiinteistörekisteriin Toimenpide, jolla kaavatontti merkitään tonttina kiinteistörekisteriin (KrL 3 ja 4 ) 352 Kun toimenpidettä varten tehdään tarkistusmittauksia tontilla, suoritetaan 520 Kun KrL:n 3 :n mukainen toimenpide johtuu siitä, että asemakaavan muutoksella tai tonttijaon muutoksella on muutettu pelkästään kiinteistötunnusta, maksua ei peritä. 10. Kiinteistöjen yhdistäminen Kiinteistöjen yhdistämispäätös (KmL 17 luku) KmL 214.1 :n mukaisessa tapauksessa 408 KmL 214.2 :n mukaisessa tapauksessa 520

11. Muodostusluetteloon merkityn tontin rekisteröiminen Ennen 1.1.2000 muodostusluetteloon merkityn tontin rekisteröinti (KmL (554/1995) 219, kumottuja pykäliä sovelletaan KrL (323/1999) siirtymäsäännöksen perusteella) 90 Mikäli rekisteröintipäätökseen liittyy KmL 221.3 :n mukainen pantinhaltijoiden sopimus, suoritetaan 112 Mikäli rekisteröintipäätökseen liittyy tontin vapauttaminen kiinnityksistä (KmL 224 ), suoritetaan 312 ASIAKIRJOJEN HANKKIMINEN 12. Toimitusmiehen muilta viranomaisilta hankkimista asiakirjoista suoritetaan niiden lunastus- yms maksujen lisäksi 12,40 /kpl TYÖKORVAUS 13. Kiinteistötoimitusmaksulain 3 :n 1 momentin mukaiseen työaikakorvaukseen ja yleiskustannuskorvaukseen perustuvat työkorvauksen veloitushinnat ovat: - dipl.ins tai muun vastaavan korkea-asteen tutkinnon suorittanut henkilö - amk-insinööri, teknikko tai vastaava henkilö - kiinteistörekisterinhoitaja, kartoittaja tai vastaava henkilö - kartanpiirtäjä, mittamies, toimistovirkailija tai vastaava henkilö 90 /tunti 58 /tunti 47 /tunti 40 /tunti Työkorvauksen veloitushinnat sisältävät yleiskustannuskorvauksen, joka on 100 prosenttia työaikakorvauksesta. Voimaantulo 1.1.2016. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt

MAKSUT 2016 KAUPUNKISUUNNITTELU Voimaantulo 1.1.2016 Tekninen lautakunta hyväksynyt 2015

2 MAA-AINESLUVAN JA ERÄIDEN MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN EDELLYTTÄMIEN LUPIEN RATKAISEMISEEN LIITTYVISTÄ TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT (hintoihin ei lisätä arvonlisäveroa, koska ovat lakiin perustuvaa viranomaistoimintaa) 1 MAA-AINESLUPA (MAL) 1 YLEISTÄ Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta sekä muista viranomaistehtävistä luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan maa-aineslain (555/81) 23 :n sekä maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) 145 :n nojalla kunnalle tämän taksan mukaan määräytyvän maksun. 2 TARKASTUSMAKSU Ottamissuunnitelman tarkastamisesta luvan hakijan on suoritettava kunnalle seuraavat maksut: 2.1 Suunnitelmaa kohti 480 sekä lisäksi suunnitellun otettavan maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,009 / m 3 2.2 Ottamissuunnitelman muutos; siltä osin kuin se koskee voimassa olevan ottamisluvan mukaista aluetta ja ylittää aikaisemmassa luvassa otettavaksi myönnetyn maaainesmäärän muutosta kohti 480 sekä lisäksi hakemuksessa esitetyn aikaisemman luvan ylittävän maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,009 /m 3 2.3 Laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan vähäinen hanke, josta ei tarvitse laatia erillistä ottamissuunnitelmaa 300 2.4 Tarkastusmaksua määrättäessä, hakemuksessa otettavaksi esitetystä maa-ainesten määrästä, otetaan 500 000 m 3 ylittävältä osalta huomioon 50 %. 2.5 Jos lupahakemus hylätään, peritään tämän taksan mukaisesta maksusta 50 % 2.6. Mikäli luvanhakija peruuttaa lupahakemuksensa ennen kuin lupaviranomainen on ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin ottamissuunnitelman tarkastamiseksi, palautetaan peritty tarkastusmaksu hakemuksesta kokonaan. Mikäli lupaviranomainen on ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin ottamissuunnitelman tarkastamiseksi ja lupahakemus peruutetaan ennen päätöksen antamista, peritään taksan mukaisesta maksusta 50 %. 2.7 Jos lupa peruutetaan tai lupamääräyksiä muutetaan maa-aineslain 16 :n 2 kohdan perusteella, lupaviranomainen voi palauttaa peritystä tarkastusmaksusta ottamatta jäävään maa-ainesmäärän tilavuutta vastaavan osan. 2.8 Jos luvansaaja luopuu maa-ainesten ottamisesta aloittamatta sitä tai luvan voimassa ollessa, tarkastusmaksua ei palauteta. 2.9 Hakijan on suoritettava 1 :ssä tarkoitettu maksu ennen päätöksen antamista. Mikäli 2

3 maksua ei suoriteta määräajassa, erääntyneelle maksulle on suoritettava korkoa korkolain mukaan. 3 VALVONTAMAKSU Ottamistoiminnan valvonnasta luvanhaltijan on suoritettava vuosittain seuraavat maksut: 3.1 Lupapäätöksessä otettavaksi myönnetyn vuotuisen maa-ainesten määrän mukaan 160 + 0,06 /m 3 kuitenkin vähintään 160 Mikäli lupapäätöksessä ei ole esitetty vuotuisia maa-ainesten ottamismääriä, jaetaan valvontamaksua määrättäessä otettava maa-ainesten kokonaismäärä luvan voimassaoloajan vuosien määrällä ja käytetään näin saatua keskiarvoa vuotuisen valvontamaksun määräämisen perusteena. Mikäli lupa on voimassa vain osan vuotta, peritään kyseiseltä vuodelta vain sitä vastaava osuus otetavaksi sallitun maa-ainesmäärän mukaisesta vuotuisesta valvontamaksusta. Mikäli ottamismäärä ylitetään, tulee toimia kohdan 3.5 mukaisesti. 3.2 Luvanhaltija on velvollinen maksamaan ensimmäisen vuotuisen valvontamaksun ennen ottamistoimintaan ryhtymistään ja seuraavat valvontamaksut vuosittain kunnan määräämänä ajankohtana ennakkoon. Erityisestä syystä voidaan hakemuksesta päättää, että valvontamaksu peritään vuosittain kunakin vuonna otetun maa-ainesmäärän mukaan jälkikäteen. Tällöin luvanhaltijan on ilmoitettava ennen ottamistoimintaan ryhtymistään valvontaviranomaiselle ottamisen alkamisajankohta, kesto ja arvio otettavasti maa-ainesmäärästä. 3.3 Mikäli luvanhaltija ilmoittaa kirjallisesti valvontaviranomaiselle etukäteen ennen vuotuisen valvontamaksun määräämistä, ettei maa-aineksia ko. vuonna oteta, luvanhaltijalta ei peritä kyseisen vuoden valvontamaksua. 3.4 Mikäli luvanhaltija ennen lupa-ajan päättymistä ilmoittaa lopettaneensa kokonaan lupapäätöksessä tarkoitetun maa-ainesten oton ja lupaan liittyvät velvoitteet ovat täytetty, ei vuotuista valvontamaksua peritä ottoluvan jäljelle jäävältä osalta. Lupavelvoitteiden loppuunsaattamisen valvonnasta aiheutuneet kustannukset kuitenkin peritään. 3.5 Mikäli vuotuinen myönnetty ottamismäärä ylitetään, luvanhaltijan/ottajan on ilmoitettava ylityksestä kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja kunnalla on oikeus periä ylityksen osuus valvontamaksusta heti. Vastaava oikeus kunnalla on, jos maa-aineksia otetaan 2.3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaisesti. 3.6 Mikäli valvonta vaatii erityistoimenpiteitä, voidaan valvontakulut periä toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten mukaan. 3.7 Mikäli lainvastaisen kotitarveoton johdosta valvontaviranomainen ryhtyy tarkastus-, keskeyttämis- tai muihin toimenpiteisiin peritään aiheutuneet kulut noudattaen tätä taksaa soveltuvin osin. 3

4 4 KUULEMINEN 4.1 Kuultavaa kohti 85 Enintään yhtä hakemusta kohti, elleivät todelliset kulut ole suuremmat 250 4.2 Lehtikuulutuksen laatiminen 140 Kuulutuksen julkaisemisesta tai sellaisesta naapurin kuulemisesta, josta aiheutuu tavanomaista selvästi suuremmat kulut, peritään todellisia kuluja vastaava maksu 5 VAKUUDET 5.1 Lupa maa-aineslain mukaisen toimenpiteen suorittamiseen ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa 200 5.2 Vakuuden vaihtaminen/muuttaminen 200 6 PAKKOKEINOPÄÄTÖKSET 6.1 Valvontaviranomaisen tai sen määräämän viranhaltijan ottamisen keskeyttämispäätös (MAL 15 ) 300 6.2 Valvontaviranomaisen päätös velvoitteiden noudattamisesta (MAL 14 ) 300 6.3 Uhkasakon asettamispäätös (MAL 14 ) 300 6.4 Teettämisuhan asettamispäätös (MAL 14 ) 300 6.5 Uhkasakon tuomitsemispäätös (uhkasakkol 10 ) 300 6.6 Teettämisuhan täytäntöönpano (uhkasakkol 15 ) 300 7 LUVAN VELVOITTEISTA VAPAUTTAMINEN (MAL 13 a ) Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen on siirretty toiselle ja hakemuksesta luvan haltija vapautetaan lupaan liittyvistä velvoitteista sekä hyväksytään hänen tilalleen toinen, peritään velvoitteista vapautetulta 200. Mikäli maa-aineslain 12 :n mukainen vakuus vaaditaan uudelta luvanhaltijalta, peritään häneltä 5 :n mukainen maksu. 8 MAKSUPERUSTEITA 8.1 Otettavan maa-aineksen tilavuutena pidetään maksuja määrättäessä maa aineksen luonnonvaraista tilavuutta (kiintokuutiometrimäärää). Mikäli valvontamaksu peritään jälkikäteen, muunnetaan irtokuutiometrit kiintokuutiometreiksi jakamalla määrät seuraavilla muuntoluvuilla: Sora 1,3 Hiekka 1,3 Louhe 1,8 Savi 1,6 4

5 Multa 1,4 8.2 Maksuperusteet ovat yhtäläiset kaikille maa-aineslain mukaan luvanvaraisille maaaineksille. 8.3 Jos tarkastus- tai valvontatehtävät johtuvat luvattomasta tai luvanvastaisesta toimenpiteestä taikka siitä, että toimenpiteen suorittaja muutoin on laiminlyönyt hänelle kuuluvat velvollisuutensa, maksu voidaan periä korotettuna ottaen huomioon kunnalle aiheutuvat ylimääräiset kulut. Mikäli maksua ei peritä määräajassa, erääntyneelle maksulle on suoritettava korkoa korkolain mukaan. 8.4 Maksuihin sisältyy kunnan asiakirjojen lunastuksesta määräämä maksu. 8.5 Taksan mukaisia maksuja määrättäessä otetaan huomioon toimenpiteen laajuus, vaativuus ja viranomaisten käyttämä aika ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Tämän perusteella maksua voidaan hankkeen vaativuuden mukaan laskea tai korottaa, mikäli toimenpide olennaisesti poikkeaa keskimääräisestä tasosta. 8.6 Tarkastusmaksu määrätään maksun määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaan. Valvontamaksu määrätään ensimmäisen kerran maksun määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaan ja sen jälkeen sitä tarkistetaan vuosittain kunakin vuonna valvontamaksun määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaan. 8.7 Palautuksen määrä lasketaan maksun määräämishetkellä voimassa olleen taksan mukaan. 9 VAKUUDET Ennen maa-ainesten ottamista hakijan on annettava hyväksyttävä vakuus maa-aineslain 11 :n nojalla määrättyjen toimenpiteiden (mm. maisemointi- ja siistimisvelvoitteet) suorittamisesta seuraavasti: Siistimis- ja metsämaa /ha kallioalueet/ha tasauskustannukset 2 000-5 000 3 000-30 000 metsityskustannukset 1 000-3 000 1000-5 000 yhteensä 3 000-8 000 4 000-35 000 Vakuuden suuruus harkitaan kunkin lupapäätöksen antamisen yhteydessä erikseen. 5

2 SUUNNITTELUTARVERATKAISU / POIKKEUKSEN MYÖNTÄMINEN RAKENTAMISTA TAI MUUTA TOIMENPIDETTÄ KOSKEVISTA SÄÄNNÖKSISTÄ, MÄÄRÄYKSISTÄ, KIELLOISTA YM. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 171 ) 6 1 SUUNNITTELUTARVERATKAISUN / POIKKEUKSEN MYÖNTÄMINEN RAKENTAMISTA TAI MUUTA TOIMENPIDETTÄ KOSKEVISTA SÄÄNNÖKSISTÄ, MÄÄRÄYKSISTÄ, KIELLOISTA YM. ( MRL 171 ) 1.1 Myönteinen päätös vähintään 520 lisäksi voidaan periä määrätyn rakennusoikeuden ylittävän kerrosalan osalta - kerros- ja rivitalot, liike- ja palvelu-, teollisuusrakennukset tms. 60 /m 2 - omakoti- ja paritalot, lomarakennukset ja niiden rantasaunat 20 /m 2 - viimeksi mainittujen muut talousrakennukset 10 /m 2 - määrätyn rakennusalan ylittävän tai rantaetäisyysvaatimuksen alittavan kokonaisalan osalta 10 /m 2 1.2 Kielteinen päätös 260 2 KUULEMINEN 2.1 Kuultavaa kohti 85 Enintään yhtä hakemusta kohti, elleivät todelliset kulut ole suuremmat 250 2.2 Lehtikuulutuksen laatiminen 130 Kuulutuksen julkaisemisesta tai sellaisesta naapurin kuulemisesta, josta aiheutuu tavanomaista selvästi suuremmat kulut, peritään todellisia kuluja vastaava maksu 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LAATIMISESTA PERITTÄVÄT KUSTANNUKSET Kaupungin omat kaavoitustyöt ovat ensisijaisia. Kaavoitus joutuu kuitenkin jatkuvasti laatimaan kaavanmuutoksia myös yksityisten maanomistajien ja haltijoiden aloitteesta. Tällöin kaupungilla on oikeus maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan periä työstä aiheutuvia kuluja. MRL 59 : Jos asemakaavan tai kaavanmuutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai haltijan aloitteesta, kunnalla on oikeus periä tältä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset. Laatimiskustannukset määräytyvät tapauskohtaisesti joko työn vaatiman ajan mukaan tai laajojen töiden osalta erityisellä kehittämis-, maankäyttö- tai kaavoitussopimuksella, joka laaditaan yhteistyössä mittaus ja tontit yksikön kanssa. Sopimuksella tarkoitetaan maanomistajan ja kaupungin välillä tehtyä sopimusta, jossa ennen kaavoitustyön käynnistämistä sovitaan sekä kaavan sisällöstä, kaavaan sisältyvistä mahdollisten yleisten alueiden omistus- tai käyttöoikeuden luovuttamisesta kunnalle sekä työhön käytetyn ajan laskutuksesta. Karkeasti arvioituna muodostunee kaavojen laatimisesta ja käsittelystä alla olevan mukaisia kustannuksia: 1. Pienet, alle 1 hehtaarin suuruiset kaava-alueet, joissa muutos koskee esimerkiksi käyttötarkoituksen, vähäistä rakennusoikeuden, kerrosluvun tai aluerajauksen muutosta: 1 500 3 000. 6

7 2. Noin 1-3 hehtaarin kaava-alueet: 3 000 6 000 tai maankäyttö-/kaavoitussopimus. 3. Yli 3 hehtaarin suuruisten kaava-alueiden kustannuksista sovitaan aina kehittämis- /maankäyttö-/kaavoitussopimuksella. Kustannukset määräytyvät työntekijäkohtaisin tuntiveloitusperustein. Mahdolliset matkakulut, päivärahat sekä kaavojen ilmoitus- ja kopiokulut yms. veloitetaan sellaisinaan. 4 YLEISKAAVAN LAATIMISKUSTANNUKSET RANTA-ALUEELLA Maankäyttö- ja rakennuslaki 76 : Jos rantoja käsittelevä yleiskaava laaditaan pääasiallisesti loma-asutuksen järjestämiseksi, voidaan enintään puolet yleiskaavan laatimiskustannuksista periä maanomistajilta heidän kaavasta saamansa hyödyn suhteessa. Kunta hyväksyy kaava-aluekohtaisesti perittävän maksun periaatteet ja maksun perimistavan ja ajan. Kun kysymyksessä on oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen ranta-alueelle tapahtuva rakentaminen, rakennuspaikkaa kohti peritään MRL 76 :n nojalla yleiskaavan laatimisesta aiheutuvia kustannuksia rakennuslupamaksujen lisäksi (ainoastaan ensimmäisestä rakennuspaikan luvasta) 520. Taksan mukainen maksu peritään rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Maanomistajan toimesta laaditulla ranta-asemakaava-alueella ei yleiskaavan laatimisesta aiheutuvia kustannuksia peritä. 5 TUNTIVELOITUKSET Perittäessä kustannukset suoritetusta tehtävästä siihen käytetyn työajan mukaan käytetään seuraavia tuntiveloituksia, jotka sisältävät palkkakustannusten lisäksi yleiskustannukset (myös kustannukset atk-laitteiden sekä auton käytöstä): - korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö 120,00 / tunti - suunnitteluavustaja, toimistosihteeri tai vastaava henkilö 70,00 / tunti 7

MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT 2016

KOPIOLAITOKSEN HINNASTO KOPIOT MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN KARTOISTA Koko Mustavalkoinen Värillinen paperi muovi paperi muovi A4 2,65 3,15 3,25 3,75 A3 4,10 5,20 5,60 6,70 A2 6,90 9,50 10,10 12,65 A1 13,60 18,30 19,70 24,50 A0 25,60 35,00 37,80 47,20 KOPIOT MUUSTA AINEISTOSTA Koko Mustavalkoinen Värillinen paperi muovi paperi muovi A4 1,20 1,70 1,85 2,35 A3 1,40 2,65 2,95 4,00 A2 1,60 3,90 4,50 6,90 A1 2,20 6,90 8,60 13,40 A0 3,05 12,40 15,40 25,10 30*60 cm 1,60 3,40 3,70 5,70 30*80 cm 1,70 4,00 4,50 7,45 30*100 cm 1,80 4,80 5,30 9,00 30*120 cm 1,90 5,40 6,10 10,40 Kopioiden taitto: Yhteen suuntaan taitto sisältyy hintaan Kahteen suuntaan taitto Arkistoseläke 0,80 / kpl 0,70 / kpl Virastokartan rimat + työ 19,30

NUMEERISEN KARTTA-AINEISTON HINNOITTELU 1. Numeerisen aineiston käyttöoikeuden luovutus Luovutus oikeuttaa tallentamaan aineiston ostajan tietojärjestelmään ja käyttämään sitä ostajan omaan toimintaan. 1.1. Aineistojen hinnat Kantakartta: 64,50 + 12,80 /ha Opaskartta: 64,50 + 5,10 /km 2 Virastokartta ym: 64,50 + 5,10 /km 2 Kiintopisteiden ja rajamerkkien koordinaatit: 7,70 / ensimmäiset 50 kpl 3,60 / seuraavilta alkavilta 50 kappaleen eriltä samassa toimituksessa Hintoihin kuuluu aineiston irrotus, tarvittaessa tiedostomuodon muutos ja aineiston toimittaminen sopivalla välineellä tilaajalle. Mikäli aineiston tietosisältöä karsitaan, alennetaan vastaavasti pinta-alaan perustuvaa hintaa. Mikäli aineistoa muokataan tilaajan pyynnöstä muulla tavoin, laskutetaan tehty työ tuntiveloituksena. 1.2. Aineiston ylläpito Aiemmin luovutetun aineiston ajantasaistuksesta peritään ylläpitomaksuna ajantasaistushetkellä voimassa olevan hinnaston mukainen vakiohinta sekä 30 % pinta-alaan perustuvasta hinnasta mikäli ajantasaistus tehdään kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen aineiston toimittamisesta ja vakiohinta sekä 60 % pinta-alaan perustuvasta hinnasta mikäli ajantasaistus tehdään 4-5 vuoden kuluessa alkuperäisen aineiston toimittamisesta. Mikäli ajantasaistus tehdään tämän jälkeen, peritään täysi hinta. 1.3. Vuotuinen käyttöoikeusmaksu Kartta-aineiston käyttöoikeus voidaan antaa myös sopimukseen perustuvaa vuotuista käyttöoikeusmaksua vastaan. Käyttöoikeusmaksu määrätään käyttötarkoituksen, aineiston laajuuden ja laadun sekä ylläpitotavan perusteella. Vuotuista käyttöoikeusmaksua sovelletaan myös silloin, kun annetaan oikeus käyttää kaupungin karttoja suoraan kaupungin verkon kautta. 2. Käyttö internetissä Opaskartan käytöstä internetissä veloitetaan 70,80 + 15,00 /km 2 Hinta kattaa aineiston toimittamisen ja lupa on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen se on uusittava.

3. Numeerisen aineiston veloitus kaupungin omassa käytössä Numeerista kartta-aineistoa käyttäjiltä peritään suunnittelutyöasemaa kohti 447,40 vuodessa. 4. Tulosteet Tulosteista peritään maksu kopiolaitoksen hinnaston mukaisesti. Mikäli aineistoa joudutaan tilaajan pyynnöstä muokkaamaan, laskutetaan tulosteen hinnan lisäksi tehty työ tuntiveloituksena. Mikäli tulostusmateriaali on jokin muu, kuin kopiolaitoksen hinnastossa mainittu, huomioidaan materiaalin hinta maksussa. Numeerisesta aineistosta tuotetun kartan käyttämisestä painotuotteissa peritään kartankäyttömaksu.

KAUPUNGIN KARTTOJEN KÄYTTÖ PAINOTUOTTEISSA Maksu kaupungin karttojen käytöstä painotuotteissa määräytyy siten, että kullekin käytölle määritellään jäljempänä mainitut viisi painokerrointa (p1-p5) ja näiden tulolla kerrotaan yksikköhinta (p1*p2*p3*p4*p5*yksikköhinta). Karttatyyppi (p1): - opaskartta 1 - muut kartat 0,5 1,5 Kartan sisältö (p2): - täydellinen tietosisältö ilman värejä 1 - lisäksi värit ja nimistöluettelo 1,5 2,5 - vajaa tietosisältö 0,1 0,5 Käyttötapa (p3): - maksullinen julkaisu 1 - ilmaiseksi jaettava julkaisu 0,5 Alueen koko (p4): - jokaiselta alkavalta neliökilometriltä 0,01 Painosmäärä (p5): - jokaiselta alkavalta sadalta kappaleelta 0,1 Yksikköhinta on 62,40. Vähimmäisveloitus on 23,70. Hintaan sisältyy kartan paperikopio tai numeerinen aineisto. Tilaajan pyynnöstä tehtävästä aineiston muokkauksesta lukuun ottamatta tiedostomuodon muutosta peritään maksu tuntiveloituksena. Kaupungin omista julkaisuista maksua ei peritä.

MUUT MAKSUT 1. Tonttijaon muutos Tavanomaisesta tonttien yhdistämistä tai jakamista koskevasta tonttijaon muutoksesta peritään muutoksenhakijalta 306,00. Tonttijaon muutoksista, jotka ovat poikkeuksellisen suuritöisiä ja joista on ennalta sovittu muutoksen hakijan kanssa, peritään maksu tuntiveloituksena. Mahdolliset kuulutuskustannukset peritään sanomalehtien laskutuksen mukaisina. Mikäli muutoksen valmistelu edellyttää tavanomaisesta valmistelusta poikkeavia erityisselvityksiä, peritään niistä aiheutuneet kustannukset muutoksen hakijalta. Mikäli muutosta on pyytänyt useampi kuin yksi maanomistaja, kustannukset jaetaan heidän välillään rakennusoikeuksien suhteessa. Maksu tonttijaon muutoksesta peritään myös silloin, kun muutos johtuu maanomistajan pyynnöstä tehdystä yksityisen edun vaatimasta asemakaavan muutoksesta, vaikka maanomistaja ei ole erikseen pyytänytkään tonttijaon muutosta. Maksu laskutetaan, kun tonttijaon muutos on lainvoimainen. 2. Rakennuslupakartta Rakennuslupaa varten laaditusta tonttikartasta peritään 57,00. 3. Kiinteistötoimitusten asiakirjat Kiinteistötoimitusten karttojen, tonttijakokarttojen ym, otteista ja jäljennöksistä peritään maksu kopiolaitoksen hinnaston mukaisesti. Toimituspöytäkirjojen ja muiden toimitusasiakirjojen jäljennöksistä peritään maksu samoilla perusteilla kuin kaupungin toimielinten pöytäkirjojen otteista. 5. Ranta-asemakaavojen pohjakartat Yksityisten teettämien ranta-asemakaavojen pohjakarttojen hyväksymisestä peritään maksu kulloinkin voimassa olevan maanmittauslaitoksen hinnaston mukaan. 6. Opaskartta Painettu opaskartta (vuoden 2010 painos) 10,00 / kpl (sisältää alv:n 24 %) Jälleenmyyjille annetaan vähintään 10 kappaleen erissä ostettuna 30 %:n alennus, jolloin hinta on 7,00 / kpl (sisältää alv:n 24 %) Veroton hinta (kaupungin sisäinen myynti) 8,30 / kpl

7. Päätös etuosto-oikeuden käyttämisestä Kaupungingeodeetin päätöksestä, joka koskee etuosto-oikeuden käyttämistä kiinteistökaupassa, peritään 30,00. 8. Tuntiveloitukset Perittäessä kustannukset suoritetusta tehtävästä siihen käytetyn työajan mukaan käytetään seuraavia tuntiveloituksia, jotka sisältävät palkkakustannusten lisäksi yleiskustannukset (myös kustannukset atk-laitteiden, mittauslaitteiden sekä auton käytöstä): - diplomi-insinööri tai muun vastaavan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö - amk-insinööri, teknikko tai vastaava henkilö - kiinteistörekisterin hoitaja, kartoittaja tai vastaava henkilö - paikkatietokäsittelijä, mittamies, toimistovirkailija tai vastaava henkilö 90,00 / tunti 58,00 / tunti 47,00 / tunti 40,00 / tunti Edellä mainitut hinnat ovat, ellei erikseen ole mainittu, verottomia ja niihin lisätään arvonlisävero kulloinkin voimassa olevien säännösten mukaisesti. Voimaantulo 1.1.2016

MIKKELIN KAUPUNGISSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS- JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT = = = 14 RAKENNUKSEN PAIKAN JA KORKEUSASEMAN MAALLE MERKITSEMINEN SEKÄ SIJAINTIKATSELMUKSEN TOIMITTAMINEN 14.1 Mittaus ja kiinteistöt - yksikön suorittama = = = a) Rakennuksen paikan ja korkeusaseman maalle merkitseminen sekä sijaintikatselmuksen toimittaminen kultakin pisteeltä 89 kuitenkin vähintään 356 Kun kysymyksessä on pohjapinta-alaltaan enintään olemassa olevan rakennuksen suuruinen laajennus tai kevytrakenteinen katos, on maksu puolet edellä mainitusta. Maksu on suoritettava, kun maalle merkitseminen on tehty. Mikäli sijaintikatselmusta ei suoriteta, peritään maksusta 70 %. b) Pihamaan korkeuksien tarkastaminen ennen loppukatselmusta 80 c) Aidan paikan maalle merkitseminen tai sijaintikatselmuksen toimittaminen kutakin alkavaa aidan 200 metriä kohden 80 Voimaantulo 1.1.2016

Mikkelin kaupunki Mittaus ja kiinteistöt/ metsät ja vesialueet MAKSUT 1.1.2015 ALKAEN POLTTOPUUN MYYNTI Polttoranka tienvarsivarastoista 23,00 /m³ Kuljetus velotaan sopimuksen mukaan TYÖVELOITUKSET Moottorisahatyö Miestyö Traktorityö Muut työt laskun mukaan 43,00 /h 40,00 /h 63,00 /h Työnjohto ja matkakorvaukset sisältyvät hintoihin RANTAVENEPAIKAT (Kaava-alueen ulkopuoliset) Haukivuori 36,00 /vuosi sis alv. 24 % Mikkeli, Anttola, Otava 44,00 /vuosi sis alv. 24 % JOULUKUUSET 2,0-3,5 m 20,00 /kpl 4,0-7,0 m 37,00 /kpl 8,0-60,00 /kpl Yksittäistoimituksen lisäveloitus 25,00 /kpl

MAKSUT 2016 MIKKELIN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖ

Kaduilla ja yleisillä alueilla tehtäviin töihin liittyvä palveluhinnasto 1.1.2016 alkaen Maksut perustuvat kunnossapitolain 14 b pykälään. Lain mukaan kunta hyväksyy maksujen määräämisen perusteet. Työstä vastaavan on tehtävä työstä kadulla ja yleisillä alueilla ilmoitus kaupungille. Kaupunki perii työstä vastaavalta ilmoituksen tarkastamisesta ja työn valvonnasta tämän palveluhinnaston mukaisen käsittelymaksun. Kaupunki perii aikaan, alueen laajuuteen ja alueen keskeisyyteen perustuvan maksun alueen tilapäisestä käyttämisestä, jos alue rajataan pois yleisestä käytöstä. Maksuja ei peritä alueen tilapäisestä käyttämisestä, mikäli työ tehdään kaupungin suorittaman rakennustyön yhteydessä, eikä silloin, kun alue on työmaana työstä vastaavasta riippumattomasta syystä, jota ei ole voitu ennakoida. Mikäli työ tehdään kaupungin suorittaman rakennustyön yhteydessä, työlle on saatava sijoituslupa / suunnitelmien hyväksyminen, mutta erillistä ilmoitusta ei vaadita. Työ on kuitenkin toteutettava kunnallisteknisen työn etenemisen tahdissa. Kaluston ja laitteiden (mm. aitojen, pukkien, liikennemerkkien) vuokrauksesta voi sopia YIT Kuntatekniikka Oy:n kanssa. Merkkejä vuokrataan, mikäli niitä on vapaana. Mikäli maksullisia pysäköintipaikkoja vuokrataan pysäköintikäyttöön, laskuttaa pysäköintipalvelut tästä oman hinnastonsa mukaisen maksun. Mikäli alueen tilapäisestä käytöstä muuhun tarkoitukseen peritään erikseen suurempaa maksua, tätä pysäköintipaikkojen käyttöön perustuvaa maksua ei peritä. Työstä vastaavan on saatettava työalue hyväksytyn työajan kuluessa työtä edeltäneeseen kuntoon. Alueen päällystäminen on tehtävä viivytyksettä. Mikäli työ tehdään talvella, lopulliset viimeistelytyöt voidaan tehdä viivytyksettä seuraavana kesänä. Ilmoituksen tarkastamisesta ja työn valvonnasta perittävän maksun perusteet: Ilmoituksen tarkastamiseen käytetty työ 0,53 h à 41,00 /h 22,00 Työn valvonta 2,25 h à 41,00 /h 90,00 Muut kulut (oman auton käyttö, yms.) 16,00 Yhteensä 128,00 Ilmoituksen jatkoaika-anomukseen perustuva tarkastaminen ja työn valvonta: Ilmoituksen tarkastamiseen käytetty työ: 0,3 h à 41,00 /h 14,00 Työn valvonta 1,25 h à 41,00 /h 51,00 Muut kulut (oman auton käyttö, yms.) 13,00 Yhteensä 78,00 Maksut ovat seuraavat: - ilmoituksen tarkastaminen ja työn valvonta 128,00 - ilmoituksen jatkoaika-anomukseen perustuva tarkastaminen ja työn valvonta 78,00 - tilapäisten liikennejärjestelyjen tarkastaminen ja valvonta sisältyvät ilmoituksen tarkastamismaksuun - alueen tilapäisestä käytöstä peritään maksua oheisen palveluhinnaston mukaisesti

MIKKELIN KAUPUNKI, TEKNINEN TOIMI / Kaupunkiympäristö KADULLA JA YLEISILLÄ ALUEILLA TEHTÄVIIN TÖIHIN LIITTYVÄ PALVELUHINNASTO ALUEEN TILAPÄINEN KÄYTTÖ Hinnoittelu 1.1.2016 alkaen Hintoihin lisätään arvonlisävero. 1 vk 2 vk 3 vk 4 vk 5 vk 6 vk 7 vk 8 vk Yli 8 viikkoa e e e e e e e e e e / vk Kes- Muut Kes- Muut Kes- Muut Kes- Muut Kes- Muut Kes- Muut Kes- Muut Kes- Muut Perushinta Lisähinta kusta alueet kusta alueet kusta alueet kusta alueet kusta alueet kusta alueet kusta alueet kusta alueet Keskusta Muut alueet Keskusta Muut alueet alle 100 m2 147 94 295 188 442 281 590 375 683 415 777 456 871 496 965 536 965 536 40 13 100-200 m2 295 188 590 375 884 563 1 179 750 1 367 831 1 554 911 1 742 992 1 930 1 072 1 930 1 072 80 27 200-300 m2 442 281 884 563 1 327 844 1 769 1 126 2 050 1 246 2 332 1 367 2 613 1 487 2 894 1 608 2 894 1 608 121 40 300-400 m2 590 375 1 179 750 1 769 1 126 2 358 1 501 2 734 1 662 3 109 1 822 3 484 1 983 3 859 2 144 3 859 2 144 161 54 400-500 m2 663 422 1 327 844 1 990 1 266 2 653 1 688 3 075 1 869 3 497 2 050 3 920 2 231 4 342 2 412 4 342 2 412 181 60 500-600 m2 737 469 1 474 938 2 211 1 407 2 948 1 876 3 417 2 077 3 886 2 278 4 355 2 479 4 824 2 680 4 824 2 680 201 67 600-700 m2 811 516 1 621 1 032 2 432 1 548 3 243 2 064 3 759 2 285 4 275 2 506 4 791 2 727 5 306 2 948 5 306 2 948 221 74 700-800 m2 884 563 1 769 1 126 2 653 1 688 3 538 2 251 4 100 2 492 4 663 2 734 5 226 2 975 5 789 3 216 5 789 3 216 241 80 800-900 m2 958 610 1 916 1 219 2 874 1 829 3 832 2 439 4 442 2 700 5 052 2 961 5 662 3 223 6 271 3 484 6 271 3 484 261 87 900-1000 m2 1 032 657 2 064 1 313 3 095 1 970 4 127 2 626 4 784 2 908 5 440 3 189 6 097 3 471 6 754 3 752 6 754 3 752 281 94 yli 1000 m2 Hinnoitellaan tapauskohtaisesti Alle viiikon mittaisessa alueen tilapäisessä käytössä käytetään seuraavia vuorokausihintoja: e/vrk Kes- Muut Maksu peritään jokaiselta alkavalta viikolta tai vuorokaudelta. kusta alueet Maksun perintä päättyy siihen, kun työ on otettu vastaan loppukatselmuksessa. Mikäli loppukatselmusta ei pidetä, työn toteutuksesta ja alle 100 m2 21 13 ja valmiudesta on esitettävä dokumentit vähintäänkin valokuvien muodossa. Maksun perintä päättyy dokumenttien luovutushetkeen. Mikäli 100-200 m2 42 27 viimeistelytöitä ei voida suorittaa ajankohdan vuoksi, maksun perintä päättyy työn vastaanottoon sellaisessa kunnossa, mitä se on vuoden 200-300 m2 63 40 ajankohta huomioiden mahdollista tehdä. Kunnossapitovastuu kuuluuu työstä vastaavalle niin kauan, kunnes työ on viimeisteltynä 300-400 m2 84 54 vastaanotettu. Kohteet, joiden viimeistely on jäänyt talven tulon takia kesken, on viimeisteltävä 31.5. mennessä. 400-500 m2 95 60 Mikäli viimeistelyä ei tehdä 31.5. mennessä, alkaa palvluhinnaston mukainen maksu juosta kesäkuun alusta. 500-600 m2 105 67 Töiden takuuaika on kaksi vuotta. Takuuaika alkaa siitä, kun lopullinen päällyste on hyväksytty. 600-700 m2 116 74 Pieniä kohteita ( kaivot, kaapeleiden vedon kaivannot ) voidaan yhdistellä. Pientalotyömailta voidaan jättää maksu perimättä, mikäli 700-800 m2 126 80 liikennejärjestelyt ja viimeisely on hoidettu asianmukaisesti ja haitta on vähäinen. 800-900 m2 137 87 Keskusta-alue: Mannerheimintien, Vuorikadun, Mikonkadun ja Vilhonkadun rajaama alue katualueet mukaan lukien. 900-1000 m2 147 94

Muut maksut 1.1.2016 (ellei muuta mainita, hintoihin lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero) Hallituskadun vuokraaminen Hallituskadun vuokraaminen kaupalliseen toimintaan 1.6.-31.8. 0,66 /m²/vrk muina aikoina 0,36 /m²/vrk Erilaisista tapahtumista (puistojen yms. alueiden tilapäinen käyttö) perittävät korvaukset, lemmikkieläinten hautapaikat auton tai muun laitteen tilapäinen säilyttäminen Kaupalliset tapahtumat (huvipuistot, sirkukset yms., ei kuitenkaan yleishyödylliset tapahtumat) 205,00 /pv Ei kaupalliset tapahtumat: maksuja ei peritä, ilmoitusvelvollisuus säilyy Ilmoitusten tarkastaminen ja valvonta 128,00 / kpl Lemmikkieläinten hautapaikka (sis. arvonlisävero) 160,00 / hauta Kasteluvesi pumpusta 0,65 / m3 Auton tai muun laitteen tilapäinen säilyttäminen muualla kuin liikennealueella, maks. 1 vuosi 22,00 / kk Mikäli työ tai toimenpide suoritetaan ilman vaadittavaa ilmoitusta tai lupaa tai siinä ei noudateta asetettuja ehtoja, peritään suorittajalta tässä mainittujen maksujen lisäksi korvaus kaupungille aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista. Tapahtumapelto hinnoitellaan erikseen tapauskohtaisesti. Maksu hylätyn ajoneuvon, romuajoneuvon tai tiealueella tehtävää kunnossapito-, puhtaanapito- tai muuta työtä haittaavan ajoneuvon siirrosta. Arvonlisäveroa ei peritä lakiin perustuen. Mikäli siirtoon tarvitaan erityiskalustoa tai siitä muuten aiheutuu tavanomaista suurempia kustannuksia, maksu määräytyy todellisten kustannusten mukaan. Siirron kuuluttaminen tai ilmoittaminen 30 / siirrettävä ajoneuvo Yleiset hallintokustannukset 50 /siirrettävä ajoneuvo Lähisiirto 100 /siirrettävä ajoneuvo Varastosiirto 160 / siirrettävä ajoneuvo Säilytyskustannukset määräytyvät palvelun tuottajan perimän hinnan mukaan. Mittausryhmien töiden veloitusperusteet 1.1.2016 alkaen (hintoihin lisätään alv) Maaperälaboratorio Maksu 5 Maanäytteen tutkiminen - seulonta + maalajimääritys 53,00 Maksu 6 Seulontakäyrä + maalajimääritys + areometrikoe 77,00 Maksu 7 Areometrikoe 53,00 Maksu 8 Humuksen poltto 18,00 Maksu 9 Asfalttinäytteen tutkiminen 94,00 Maksu 10 Loadman kantavuusmittaus 53,00

LAIVALAITURIN, SATAMAPALVELUIDEN JA ALUEIDEN VUOKRAT 1.1.2016 ALKAEN LAIVALAITURI /m 40,00 sis. alv:n (aluksen pituuden mukaan) TALVISÄILYTYS LAIVALAITURISSA VESILLÄ Aluksen pituus < 10 m 65,00 sis. alv:n 10-15 m 80,00 sis. alv:n yli 15 m 130,00 sis. alv:n Vierasvenemaksu 15,00 /vrk (sis. sähkön) SATAMA-ALUEEN VUOKRA -huvipuistot/sirkukset/ym. tapaht./pv 205,00 sis. alv:n ESITTELYBUSSIT/pv 27,00 sis. alv:n ILMOITUSTAULUN VUOKRA kk/a4 27,00 sis. alv:n MYYNTIPAIKAT 9 m 2 /pv 13,00 sis. alv:n SÄHKÖ minimitaksa/vrk 9,00 sis. alv:n

MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0927 MIKKELIN KAUPUNKI SYVÄNNIEMENTIE 2 (TIKKALA) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA ASEMAKAAVA Asemakaavan selostus 17.11.2015 Ehdotus

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 1.1 Selostuksen sisällysluettelo 1.1 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Kaava-alueen sijainti... 3 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.4 Maanomistus... 9 3.2 Suunnittelutilanne... 10 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 10 3.2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 10 3.2.3 Maakuntakaava... 11 3.2.4 Yleiskaava... 13 3.2.5 Asemakaava... 14 3.2.6 VT5 tiesuunnitelma Hietanen - Pitkäjärvi... 14 3.2.7 Rakennusjärjestys... 15 3.2.8 Pohjakartta... 15 3.2.9 Muut suunnitelmat ja selvitykset... 15 3.3 Lähtötilanneanalyysi... 16 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 17 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 17 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 17 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 17 4.3.1 Osalliset... 17 4.3.2 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 17 4.3.3 Viranomaisyhteistyö... 18 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 18 4.4.1 Lähtökohtaiset tavoitteet... 18 4.4.2 Kaavoituksen aikana muodostuneet tavoitteet... 18 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja suunnitteluvaiheiden päätökset... 19 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 20 5.1 Kaavan rakenne... 20 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 20 5.3 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 21 6 Kaavan vaikutukset... 23 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 26 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 26 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 26 7.3 Toteutuksen seuranta... 26 FCG arkkitehdit Sivu 2 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Selostus liittyy 17.11.2015 päivättyyn asemakaavakarttaan ja -määräyksiin. Kaavan laatiminen on käynnistynyt kunnan aloitteesta. Asemakaavan muutos koskee Tikkalan 35. kaupunginosan korttelia 2 ja sen ympärille sijoittuvaa asemakaavoittamatonta aluetta. Asemakaavan muutoksella ja asemakaavalla muodostuu korttelit 2, 3 ja 4. Suunnittelualue sijaitsee Mikkelin Tikkalassa, noin 7 km Mikkelin ydinkeskustasta länteen. Kaava-alue rajautuu etelässä Vanhaan Otavantiehen ja idässä Syväniementiehen. Asemakaava sijoittuu kiinteistöille 491-417-3-13, 491-417-3-14, 491-417-3-236, 491-35-2-1 ja 491-895-1-5105. Asemakaavan nimi on Syvänniementie 2 (Tikkala). Kaavan päätarkoituksena on luoda mahdollisuus alueen käyttämiseksi teollisuuden tarpeisiin. Alueelle saa kaavan mukaan rakentaa maksimissaan kaksikerroksisia teollisuus- ja varastorakennuksia. Kaava-alueen pinta-ala on 15,7 ha. Asemakaavamuutoksilla varaudutaan alueen teollisten palveluiden jatkokehittämiseen. Tarkoituksena on tarkastella esimerkiksi elintarvike- tai lääketeollisuuden sijoittumista alueelle ja yhteen sovittaa suunniteltu toiminta ympäristön muun maankäytön kanssa. FCG arkkitehdit Sivu 3 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.10.2014 2. Asemakaavan seurantalomake 3. Ote ajantasa-asemakaavasta 4. Asemakaavaehdotus 5. Luontoselvitys 16.4.2015, FCG 6. Luontoselvitys 31.5.2012, Enviro Oy 7. Havainnekuvia mahdollisesta toteutussuunnitelmasta 8. Lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 9. Lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet ehdotusvaiheesta 1.4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Etelä-Savon maakuntaohjelma (2011-2014) ja sen toteuttamissuunnitelma 2012-2014 Mikkelin kaupungin ympäristöstrategia vuosille 2010-2014 (2010) Mikkelin luonto ja arvokkaat luontokohteet (2009) Mikkelin kaupunkiseudun rakennemalli (2012) Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma(2011) Mikkelin seudun maankäytön ja liikenteen vetovoimatekijät; Paras - suunnitteluohjelman perusteita loppuraportti 20.8.2007 Mikkelin kaupungin strategia Muut kunnan strategiat ja ohjelmat Vt 5 eritasoliittymän yleissuunnitelma FCG arkkitehdit Sivu 4 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitusaloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupungilta. Mikkelin kaupunki on valinnut kaavakonsultiksi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n. Kaava on tullut vireille 7.10.2014. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu Länsi- Savossa ja Kaupunkilehdessä, Mikkelin kaupungin ilmoitustaululla ja Mikkelin kaupungin kotisivuilla internetissä. Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 15.11.2014 Viranomaistyöneuvottelu pidettiin 15.10.2014. Yleisötilaisuus pidettiin 20.11.2014. Täydennetään kaavaprosessin edetessä. 2.2 Asemakaava Kaavan laatimisella mahdollistetaan Tikkalan teollisuusalueen kehittyminen länteen. Alueelle mahdollistetaan kaavalla uusien teollisuus- ja varastorakennusten rakentaminen kuitenkin siten, että alueen arvokkaiden luontokohteiden säilyminen turvataan. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen toteuttaminen on tarkoitus aloittaa kaavan tultua hyväksytyksi ja saatua lainvoiman. Alueelle laaditaan erillinen sitova tonttijako, jonka perusteella tontteja aletaan myydä. Kaava-alue rakentuu sitä mukaa, kun tonteille löytyy yrittäjiä. FCG arkkitehdit Sivu 5 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Mikkelin Tikkalassa, noin 7 km Mikkelin ydinkeskustasta länteen. Kaava-alue rajautuu etelässä Vanhaan Otavantiehen ja idässä Syväniementiehen. Suunnittelualue on tällä hetkellä lähinnä metsämaata. Suunnittelualueen itäosassa sijaitsee kaukolämpö- ja höyryasema jota tulevat teollisuuden toimijat voivat hyödyntää omassa toiminnassaan. Välittömästi suunnittelualueen itäpuolella on HK Scanin tehdas. 3.1.2 Luonnonympäristö Kuva 1: Näkymä Vanhalta Otavantieltä suunnittelualueelle. Lähde: Google Street View 2015. Maisemarakenne, maisemakuva Alueella ei ole erityisiä maisema-arvoja. Syväniementiehen rajautuva pensastoinen ja lehtimetsäinen reunavyöhyke pehmentää havumetsäistä maisemakuvaa. Luonnonolot Alueen kallioperä on kiillegneissiä. Maaperältään alue on valtaosin hiekkamoreeni. Naaranginjoen varressa on saraturvetta ja alueen itä- ja eteläosassa on hieman kalliomaata. Pienilmasto Kaava-alueen pienilmasto vaihtelee varsin vähäisesti. Naaranginjoen varressa on tasainen kostea pienilmasto. Alueelta puuttuvat pienilmastoltaan äärevät luontaiset elinympäristöt. FCG arkkitehdit Sivu 6 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 Vesistöt ja vesitalous Kaava-alue sijaitsee Emolanjoen valuma-alueella (9.2.2010). Alueen halki menee Naaranginjoki, joka laskee kaava-alueen pohjoispuolella olevaan Iso-Vuolinko nimiseen järveen (04.153.1.030). Iso- Vuolinko on melko kirkasvetinen järvi. Naaranginjoki on kaava-alueen kohdalla uomaltaan varsin luonnontilainen ja hiekkapohjainen. Uomaa on kuitenkin joskus paikoin perattu. Alueella ei ole luokitettuja pohjavesialueita. Maa- ja metsätalous Alueen metsät ovat talousmetsiä. Kuva 2: Tuore kuusivaltainen metsä on alueella vallitsevana metsätyyppinä. Luonnon monimuotoisuus Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit Alueella uhanalaisimmat luontotyypit ovat metsäkorte-, kangas- ja ruohokorpi. Näistä metsäkortekorpi on koko maassa erittäin uhanalainen (EN) luontotyyppi. Kangas- ja ruohokorpi ovat vaarantuneet (VU). Lisäksi alueella on pienialaisesti tuoretta keskiravinteista lehtoa (VU). Naaranginjoki voidaan luokittaa luontotyyppiin pienet havumetsävyöhykkeen joet, joka on silmälläpidettävä (NT) luontotyyppi. Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit Alueelta todettiin merkkejä uhanalaisesta liito-oravasta. EU:n lintudirektiivin lajit ja Suomen erityisvastuulajit Alueelta ei ole tiedossa tai havaittu lintudirektiivin tai vastuu lajeja. FCG arkkitehdit Sivu 7 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 Luontodirektiivin liitteen II ja IV (a) lajit Selvitysalueelta havaittiin 26.3.2015 kaksi liito-oravan papanapuuta alueen eteläreunalta. Varttunut kuusikko, missä papanapuut sijaitsevat, on pinta-alaltaan noin 0,6 ha. Liito-oravan ruokailualueet ovat Naaranginjoen varressa (koivikko) ja Syväniementiehen rajautuvassa pienessä haapametsikössä. Lisäksi yksittäiset haavat jokivarressa ovat lajin ruokailupuita. Koko selvitysalue on lajin elinpiiriä eli laji liikkuu alueella. Lajin mahdolliset liikkumisväylät on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuva 3: Liito-oravan elinympäristö. Luonnonsuojelu Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai Natura 2000- verkoston kohteita, jotka tulisi tämän hankkeen yhteydessä huomioida. Paikallisesti arvokas Naaranginjoen korvet on pinta-alaltaan noin 1,8 ha. Kohde muodostuu Naaranginjoesta ja sen välittömästä rantavyöhykkeestä ja siihen liittyvistä korvista. Nämä korvet ovat kangas-, metsäkorte- ja ruohokorpia. Korpien aluskasvillisuutta luonnehtivat valtaosin hapra-, korven-, vaalea- ja rämeenrahkasammal, mustikka, puolukka, metsäkorte, raate, siniheinä, tähtisara, kurjenjalka ja paatsama. Jokivarressa kasvaa ruohohelpiä, metsäalvejuuri, hiirenporras, suoja korpi-orvokki, ranta-alpi, korpikaisla ja rätvänä. Puusto on kuusivaltaista, mutta jokivarressa on myös koivuvaltainen kuvio, missä on aliskuusia. Myös harmaaleppää kasvaa jokivarressa. Lisäksi kuusien joukossa on hieman haapaa ja mäntyä. FCG arkkitehdit Sivu 8 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 Kuva 4: Naaranginjoen korvet. 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus Kaava-alue sijaitsee olemassa olevan teollisuusalueen vieressä hyvien kulkuyhteyksien varressa. Kaava-alueelta 500 metrin päässä kulkee valtatie 5. Kaavaalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole vakituista asumista. Noin 200 metsin päässä kaava-alueesta sijaitsee Murtovaaran maatila ja samoin noin 200 metrin päässä suunnittelualueelta Iso-Vuolinko järven rannalla on muutama lomaasunto. Valtatie 5:n eteläpuolella Tikkalan tien varressa on jonkin verran vakituista asumista. Lähin tiiviimpi asuinalue sijaitsee noin 1,2 kilometriä suunnittelualueelta koilliseen. Alueella ei sijaitse rakennetun kulttuuriympäristön kohteita, eikä museoviraston rekisteristä löytyviä muinaismuistoja. Kaava-alueen vesijohdot liitetään Mikkelin vesilaitoksen verkostoon. Viemäriverkko liitetään kunnallisviemäriin. Suunnittelualueen maanomistajat ovat suuruusjärjestyksessä Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon Energia. FCG arkkitehdit Sivu 9 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet MRL edellyttää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) huomioon ottamista siten, että edistetään niiden toteuttamista alueidenkäytön suunnittelussa (MRL 24 ). Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Suunnittelualuetta koskevat ainakin seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä FCG arkkitehdit Sivu 10 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 3.2.3 Maakuntakaava suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Etelä-Savossa on voimassa ympäristöministeriön 4.10.2010 vahvistama Etelä- Savon maakuntakaava. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan muilta osin paitsi neljän vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnän osalta. KHO on päätöksellään 19.8.2011 pitänyt ympäristöministeriön päätöksen voimassa. Kuva 5: Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä. Maakuntakaavassa on suunnittelualueelle tai sen välittömään läheisyyteen osoitettu seuraavat merkinnät ja määräykset: Päävesijohto (ohut musta viiva suunnittelualueella) Merkinnällä osoitetaan veden johtamisen kannalta merkittävät yhteydet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Teollisuus- ja varastoalue / palvelujen alue (t/p) Kohdemerkinnällä osoitetaan maakuntakeskuksen, seutukeskusten ja paikalliskeskusten ulkopuolella oleva seudullisesti merkittäviä Tikkalan teollisuus- ja palvelualue. Alueen kehittäminen, maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua. FCG arkkitehdit Sivu 11 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on sovellettava palvelujen alueen (p) ja teollisuus ja varastoalueen (t) kohdemerkinnöille annettuja suunnittelumääräyksiä. Palvelujen alueen kohdemerkinnän suunnittelumääräyksen mukaan: Alueen maankäytön ja rakentamisen mitoitus, sijainti ja laajuus on määritettävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat kestävän ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden osana seudun palvelu- ja yhdyskuntarakennetta. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa seudullisesti merkittävä palvelukeskittymä. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan seudullisia suuryksikköjä. Teollisuus- ja varastoalueen suunnittelumääräyksen mukaan: Alueiden suunnittelussa on sovellettava paikalliskeskuksen kohdemerkinnälle (a) annettuja suunnittelumääräyksiä. Paikalliskeskuksen suunnittelumääräyksen mukaan: Maakuntakaavan keskusverkon (maakuntakeskus, seutukeskukset ja paikalliskeskukset) yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin: kilpailukykyisen tonttitarjonnan varmistamiseen hyödyntämällä ja eheyttämällä olemassa olevaa kaupunki- ja yhdyskuntarakennetta seudullisten asiointi- ja palvelualueiden toiminnallisen vuorovaikutuksen kehittämiseen ja tukemiseen seudullisten ja paikallisten palvelu-, työpaikka-, teollisuus- ja matkailualueiden mitoitukseen ja toimintojen yhteensovittamiseen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuuteen julkisella kulkuvälineellä ja kevyen liikenteen avulla vapaa-ajan asumisen ja matkailun kytkemiseen kiinteäksi osaksi muuta palvelu- ja yhdyskuntarakennetta riittävien virkistysalueiden varaamiseen, virkistysalueiden ja ulkoilureittien seudulliseen jatkuvuuteen sekä yhteyksiin taajamakeskukseen ja palveluihin taajamien rakentamattomiin ranta-alueisiin, yhteyksiin luontoon, rantaan ja veteen - alkutuotannon ja maiseman kannalta merkittävien yhtenäisten peltoalueiden säilyttämiseen tuotannossa luonnon, erityisesti järvi- ja rantaluonnon sekä alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön ja/tai maiseman kannalta tärkeiden alueiden ja kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen vaalimiseen ja säilymiseen sekä kestävään aluetaloudelliseen hyödyntämiseen Ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvien haittojen, kuten tulvavaaran lisääntymisen, huomioimiseen. FCG arkkitehdit Sivu 12 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 3.2.4 Yleiskaava Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava maakuntakaavan kohdeluettelossa yksilöidyt valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön kohteet ja alueet sekä muinaisjäännökset. Taajamarakenteen laajenemissuunta (nuoli) Merkinnällä osoitetaan maakuntakeskuksen kehittymistä tukevat taajamatoimintojen alueen yhdyskuntarakenteen kannalta tavoiteltavat laajenemissuunnat. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava se, mitä taajamatoimintojen alueen (A) suunnittelumääräyksessä määrätään. Määräyksellä pyritään mm. mahdollistamaan kilpailukykyistä tonttitarjontaa, yhteen sovittaa työpaikka- ja teollisuusalueita kestävän kehityksen periaatteet huomioiden, edistää alueiden saavutettavuutta julkisilla kulkuvälineillä ja kevyen liikenteen avulla, varata riittävästi virkistysalueita ja ulkoilureittejä, luonnonperintäarvojen vaalimiseen sekä kestävään aluetaloudelliseen hyödyntämiseen, ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja siitä aiheutuvien haittojen huomioimiseen. Suunnittelualueella on voimassa vuonna 1995 vahvistunut Rantakylän osayleiskaava. Suunnittelualue sisältyy myös vireillä olevaan Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavan alueeseen. Kuva 6: Ote rantakylän osayleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty kuvaan punaisella viivalla. FCG arkkitehdit Sivu 13 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 3.2.5 Asemakaava Rantakylän osayleiskaavassa on suunnittelualueelle osoitettu seuraavat merkinnät ja määräykset: (M-1) Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jonka rantarakennusoikeus on merkitty kartalle. Muilla kuin ranta-alueilla voi rakentaa yleisesti hyväksytyn hajarakennusoikeuden puitteissa. Teollisuus- ja varastoalue Kokoojatie / yhdystie Kevyen liikenteen reitti Korttelin 2 kohdalla ja alueen itäosassa on voimassa vuoden 2000 asemakaava, muilta osin aluetta ei ole asemakaavoitettu. Kuva 7: Ote ajantasakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on merkitty kuvaan punaisella viivalla. 3.2.6 VT5 tiesuunnitelma Hietanen - Pitkäjärvi Tiehallinnon Pääteiden kehittämisen tavoitteet ja toimintalinjat raportissa 2007 valtatie 5 on Lusin ja Mikkelin välillä esitetty kehitettäväksi laatutasoltaan yhtenäiseksi. Otava Mikkeli- väli on esitetty kehitettäväksi nelikaistaiseksi pääväyläksi. Koko jakson liittymät ovat pääosin eritasoliittymiä ja nopeustaso on 100 km/h yksittäisiä kohteita lukuun ottamatta. Yleissuunnitelma koskee noin 19 kilometrin pituista osuutta valtatiestä 5. Suunnittelualue alkaa Hietasesta, Hirvensalmen kunnan alueelta, maantien 4021 liittymän eteläpuolelta ja päättyy Pitkäjärven eritasoliittymään Mikkelin kaupunkitaajaman eteläosassa. Otavasta Pitkäjärvelle tietä levennetään nykyisellä paikallaan nelikaistaiseksi keskikaidetieksi. Hietaseen rakennetaan uusi FCG arkkitehdit Sivu 14 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 eritasoliittymä ja Otavan ja Tikkalan eritasoliittymiä parannetaan. Kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan Hietasen, Otavan ja Tikkalan eritasoliittymissä. 3.2.7 Rakennusjärjestys Kuva 8: Ote suunnitelmakartasta Tikkalan eritasoliittymän kohdalta. Tiesuunnitelman toteutusaikataulusta ei ole tarkempaa tietoa. Liittymän nykyinen kapasiteetti riittää tämän kaavan toteutuessa. 3.2.8 Pohjakartta Mikkelin kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.3.2009 ja se on tullut voimaan 1.4.2009. Kaupunki on päivittämässä rakennusjärjestystä, se hyväksyttäneen vuonna 2016. Pohjakartta täyttää asemakaavan pohjakartalle asetetut vaatimukset. Asemakaavan pohjakartta on tarkastettu vuonna 2015. 3.2.9 Muut suunnitelmat ja selvitykset Seuraavat selvitykset koskevat osaltaan myös suunnittelualuetta ja alueen tulevaa toimintaa: Etelä-Savon maakuntaohjelma (2011-2014) ja sen toteuttamissuunnitelma 2012-2014 Mikkelin kaupungin ympäristöstrategia vuosille 2010-2014 (2010) Mikkelin luonto ja arvokkaat luontokohteet (2009) Mikkelin kaupunkiseudun rakennemalli (2012) Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma(2011) FCG arkkitehdit Sivu 15 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 3.3 Lähtötilanneanalyysi Mikkelin seudun maankäytön ja liikenteen vetovoimatekijät; Paras suunnitteluohjelman perusteita loppuraportti 20.8.2007 Mikkelin kaupungin strategia Muut kunnan strategiat ja ohjelmat Vt 5 eritasoliittymän yleissuunnitelma Asemakaavatyön aluksi suunnittelualueesta tehtiin kolmiulotteinen lähtötilanneanalyysi perustamisolosuhteiden, luonnonolojen ja mahdollisuuksien hahmottamiseksi. Lähtötilannemalliin on koostettu ympäristön liikenneratkaisut, suunnittelualueen luonnonolot sekä havainnollinen kaupunkimalli. Lähtötilannemallia käytetään asemakaavan vaihtoehtojen tarkasteluun ja niiden havainnollistamisen pohjana. Kuva 9: Suunnittelualueen lähtötilanneanalyysi. Vihreät pinnit merkitsevät liitooravien papanapuita ja kulkuyhteystarvetta. Vihreä aluetäyttö merkitsee luontoarvoiltaan tärkeintä alueen osaa. Punaiset viivat merkitsevät mahdollisia tonttikatuyhteyksien sijainteja. FCG arkkitehdit Sivu 16 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tikkalan teollisuusaluetta laajennetaan länteen vastaamaan teollisuustonttien kysyntään. Alueelle mahdollistetaan kaksikerroksisen teollisuus- tai varastorakennusten rakentaminen. Alueella oleva kaukolämpö- ja höyryasema helpottaa tulevien teollisuus- tai varastoyrittäjien toimintojen järjestämistä alueella. Mikkelin kaupungin tavoitteena on tarkastella teollisuuden, esimerkiksi elintarviketai lääketeollisuuden, sijoittumista alueelle ja yhteen sovittaa suunniteltu toiminta ympäristön muun maankäytön kanssa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitus on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. Mikkelin kaupunki on sopinut kaavan laatimisesta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n kanssa. Kaava on tullut vireille 7.10.2014. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tässä asemakaavassa osallisia ovat: Alueen ja lähialueiden asukkaat, maanomistajat, yritykset, työntekijät ja yhdistykset Elinkeinonharjoittajat Mikkelin kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut, vesilaitos Muut viranomaiset: Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/liikenne, Pelastuslaitos Etelä-Savon Energia Suur-Savon Sähkö teleoperaattorit Miksei Oy 4.3.2 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoitustyön aloittaminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma: Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt vuoden 2014 aikana. Kaava on tullut vireille 7.10.2014. Vireille tuloa koskeva kirje postitettiin yhdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa (OAS), joka asetettiin nähtäville 7.10-7.11.2014 väliseksi ajaksi. FCG arkkitehdit Sivu 17 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 4.3.3 Viranomaisyhteistyö Suunnittelualuetta koskevat lähtötiedot, suunnitelmat, selvitykset ja päätökset kerättiin, ja näiden pohjalta laadittiin analyysi alueen nykytilasta. Suunnittelun tavoitteet tarkentuivat valmisteluvaiheessa mm. luontoarvojen huomioinnin osalta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet niihin ovat liitteessä 8. Kaavaehdotus: Luonnoksesta saadun palautteen perusteella laaditaan asemakaavaehdotus, joka käsitellään teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi, jolloin osalliset voivat esittää siitä kirjallisen muistutuksen. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta sekä kunnanhallitus käsittelevät asemakaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot ja laaditut vastineet sekä niiden pohjalta kaavaehdotukseen tehdyt muutokset. Jos muutokset ovat olennaisia, asemakaavaehdotus käsitellään uudestaan lautakunnassa ja asetetaan uudestaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Kaavaehdotuksessa kaavarajausta on päivitetty ja pitää sisällään Mikkelin maalaiskunnan vuonna 2000 laatiman asemakaavan (kaava nro 10043) korttelin 2 ja osan Syvänniementiestä. Ehdotusvaiheen yhteydessä toimitetaan osallisille päivitetty OAS. Ehdotusvaiheen lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet niihin ovat liitteessä 9. Kaavan hyväksyminen: Asemakaavan hyväksyy Mikkelin kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 15.10.2014. Täydennetään kaavaprosessin edetessä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohtaiset tavoitteet Tikkalan teollisuusaluetta laajennetaan länteen vastaamaan teollisuustonttien kysyntään. Mikkelin kaupungin tavoitteena on tarkastella teollisuuden, esimerkiksi elintarvike- tai lääketeollisuuden, sijoittumista alueelle ja yhteen sovittaa suunniteltu toiminta ympäristön muun maankäytön kanssa. 4.4.2 Kaavoituksen aikana muodostuneet tavoitteet Luontoselvityksen perusteella kaavakarttaan merkityt rajoitteet ovat laajempia kuin kaavoituksen alkuvaiheessa ennakoitiin. Kaava-alueen rajausta on tarkistettu koskemaan Syvänniementietä ja ET-korttelialuetta. Kaavarajausta on tarkistettu siten, että Syvänniementien osa ja kaavan nro 10043 kortteli 2 kaava-alueeseen. Kaavassa voidaan siten osoittaa tarvittavat ajojärjestelyt. FCG arkkitehdit Sivu 18 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja suunnitteluvaiheiden päätökset Asemakaavan liikenneyhteyksien toteuttamiseksi tehtiin kaksi eri vaihtoehtoa. Asemakaava-alueen länsiosassa päädyttiin keskeltä syötettyyn katuun (VE A), joka kulkee lännen puoleisemmalla varasto- ja teollisuusalueella alueen eteläreunalta pohjoisreunalle saakka. Tämän vaihtoehdon etuna ovat halvemmat kunnallistekniikan kustannukset sekä mahdollisuus tonttien vaiheittaiseen toteuttamiseen. Tämä vaihtoehto on myös liikenteellisesti järkevä: etäisyys Vanhan Otavantien ja Tikkalantien muodostamaan T-risteykseen on riittävä ja on parempi, että kadun risteys sijaitsee liittymä-alueen yhteydessä näkemiltä hankalan mutkan sijaan. Kuva 10: Suunnittelualueen katuliittymien vaihtoehdot. Asemakaavan perusratkaisuksi länsiosassa valittiin vaihtoehto A (toinen punainen viiva vasemmalta). FCG arkkitehdit Sivu 19 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla muodostetaan kolme teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, jossa kullakin tehokkuusluku on 0,5. Rakennusten korkeus saa olla enintään kaksi kerrosta. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla mahdollistetaan teollisuuden sijoittuminen alueelle. Muodostuva teollisuusalue jatkaa jo olemassa olevaa teollisuusaluetta länteen. Itäisimmällä teollisuus- ja varastorakennusten alueella on myös yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue, jolla sijaitsee olemassa oleva kaukolämpö- ja höyryasema. Tulevat teollisuusyrittäjät pystyvät hyödyntämään kaukolämpö- ja höyryasemaa toiminnassaan. Alueelle muodostuu myös lähivirkistysalue, jolla turvataan muun muassa arvokkaita luontokohteita sekä tiealueita. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavassa on osoitettu s-1 ja s-2 alueilla luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltujen liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä kulkureittejä. Asemakaavassa on myös luo merkintä, jolla suojellaan metsälain 10 :n mukaisia tärkeitä elinympäristöjä. Näin ollen luonnonympäristön suojelusta on huolehdittu ja asemakaavan toteuttaminen ei tuhoa luonnonympäristöä. Kaavamerkinnöissä on seuraavat luonnonympäristöä suojelevat määräykset: s-1 Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelu lain 49 :n perusteella suojeltuja liitooravien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ja jolla ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että liito-oravan elinympäristö heikentyy tai häviää. Alueelta tulee olla latvusyhteys ja/tai metsäkäytävä laajempiin viheralueisiin. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaato tai muu näihin verrattava toimenpide on luvanvaraista siten kuin MRL 128 :ssä säädetään. s-2 Suojeltava alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n tarkoittaman direktiivilajin, liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueelle kohdistettavat toimenpiteet tai alueella tapahtuva toiminta ei saa vaarantaa alueen ominaispiirteitä tai aiheuttaa haittaa direktiivilajille. Alueella tulee turvata liito-oravan latvusyhteyden säilyminen. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, halkaisijaltaan yli 20cm leveiden puiden kaato tai muu näihin verrattava toimenpide on luvanvaraista siten kuin MRL 128 :ssä säädetään. luo Alueen osa, jolla on metsälain 10 :n mukaisia metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alue tulee hoitaa luonnontilaisena. FCG arkkitehdit Sivu 20 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 5.3 Kaavamerkinnät ja -määräykset FCG arkkitehdit Sivu 21 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 FCG arkkitehdit Sivu 22 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 6 Kaavan vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ). MRA 1 :ssä on määritelty tarkemmin, että vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Asetuksessa on lueteltu viisi kohtaa, joihin kohdistuvat vaikutukset tulee selvittää: 1. Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2. Maa- ja kallioperään, ilmaan 3. Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen 4. Yhdyskuntarakenteeseen ja -talouteen sekä liikenteeseen 5. Maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Lopullinen lista arvioitavista vaikutuskohteista täydentyy ja tarkentuu kaavaprosessin edetessä. Taulukkotarkastelussa on osa-alueittain arvioitu asemakaavan vaikutuksia. Tarkastelussa on käytetty seuraavaa arviointiluokitusta: 0 ei vaikutusta nykytilanteeseen + paranee vähäisesti nykytilanteesta ++ paranee nykytilanteesta +++ paranee merkittävästi nykytilanteesta - huononee vähäisesti nykytilanteesta -- huononee nykytilanteesta --- huononee merkittävästi nykytilanteesta ( ) suluissa oleva merkintä riippuu toteuttamisesta. OSA-ALUE ARVIO PERUSTELU Ihmisten elinolot ja elinympäristö 0 Asemakaava-alueella ei asu vakituisia asukkaita. Lähimmät asuinalueet ovat niin kaukana, ettei teollisuudesta aiheudu ihmisten elinoloihin merkittävää haittaa. Kaavan määräyksissä on tarkennettu, ettei teollisuustoiminnasta saa aiheutua merkittävää haittaa ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Maa- ja kallioperä --- Teollisuus- ja varastorakentaminen vaatii tasaista maa-alaa, jolloin maa-alue näiden kortteleiden alueilta joudutaan mahdollisesti tasaamaan. Maa- ja kallioperään kohdistuu siten merkittäviä negatiivisia vaikutuksia. Vesi, ilmanlaatu ja pienilmasto (--) Teollisuuden luonteesta riippuen ilmanlaatuun ja pienilmastoon saattaa kohdistua negatiivisia vaikutuksia. Kaavan määräyksissä on tarkennettu, ettei teollinen toiminta saa aiheuttaa merkittävää ilman pilaantumista tai maaperän saastumista. Teollisuus- ja varastorakentamisen korttelialuei- FCG arkkitehdit Sivu 23 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 den maaperä tullaan päällystämään, jolloin hulevesien valuntahuiput vahvistuvat. Suuret rakennusmassat ja avoimet liikennealueet heikentävät paikallisesti pienilmastoa ja lisäävät tuulisuutta. Ilmasto (++) Teollisuuden luonteesta riippuen ilmastoon saattaa kohdistua negatiivisia vaikutuksia. Potentiaalisesti esitetyt laajat hallimaiset massat ovat hyvin valjastettavissa paikallisen energiantuotannon tarpeisiin (maalämpö, laajat kattopinnat aurinkosähkön tuotantoon, pienet rakennusten katolle sijoitettavat tuulivoimalat, hallitilojen jäähdytyslämmön talteenotto). Palvelukorttelien energiaratkaisu olisi todennäköisesti toteutettavissa lämmön ja sähkön osalta omavaraisesti. Tästä ei ole kaavoituksen yhteydessä esitetty suunnitelmia. Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus 0 Lähivirkistysalueella on turvattu arvokkaan luonnonympäristön Naaranginjoen korvet ja uhanalaisen liito-oravan säilyminen. Teollisuus- ja varastorakentamisen korttelialueilla ei ole mainittavaa merkitystä luontoalueena, ja nykyisen luonnonympäristön väistyminen köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta vain paikallisesti. Liito-oravan mahdolliset kulkureitit teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla on suojeltu s-2 merkinnällä. Luonnonvarat (-) Teollisuus- ja varastorakentamisen korttelialueiden toteuttaminen eivät aiheuta luonnonvarojen kulumista alueella. Korttelialueilla toteutettavien maansiirtotöiden tuottamaa maa-ainesta voidaan käyttää alueen maanrakennustöissä. Teollisuuden luonteesta riippuen luonnonvaroihin saattaa kohdistua negatiivisia vaikutuksia, mikäli esimerkiksi teollisuuden toimintoihin tarvitaan uusiutumattomia energiavaroja. Luonto ja luonnonympäristö Alue- ja yhdyskuntarakenne 0 Kaava ei hävitä sellaisia tiedossa olevia luonnonympäristöjä, joilla olisi paikallista laajempaa arvoa. Arvokas luonnonympäristö Naaranginjoen korvet on suojeltu kaavassa. +++ Kaava mahdollistaa teollisuuden toimintojen rakentamisen alueelle. Alueen sijainti on looginen jo olemassa olevan teollisuustontin vieressä ja hyvien kulkuyhteyksien päässä lähellä valtatie 5:ttä. FCG arkkitehdit Sivu 24 / 26

0927 Syvänniementie 2 (Tikkala) asemakaavan muutos ja asemakaava Mikkelin kaupunki Ehdotusvaiheen kaavaselostus 17.11.2015 Yhdyskunta- ja energiatalous Olemassa olevan teollisuuden takia aluetta ei ole kannattavaa toteuttaa asumisen tai virkistyksen kohdealueeksi. Sen sijaan alueen toteuttaminen teollisuuden alueena palvelee hyvin myös jo olemassa olevaa teollisuutta. +++ Kaavan toteuttamisen myötä kunnalle syntyy kuluja katuverkon ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Kustannukset tarkentuvat kunnallistekniikan suunnittelun edetessä. Tuloja kaupungille syntyy verotulojen kasvusta. Kaavaratkaisu tukeutuu olevaan ja tulevaan yhdyskuntarakenteeseen sekä energiahuollon verkostoihin. Kaavassa ei ole erityisiä varauksia uudistuvien energialähteiden käytön edistämiselle. Liikenne ja liikkuminen Kaupunkikuva ja maisema - Alueen toiminta tukeutuu pitkälti maantieliikenteeseen. Alue on hyvin autoliikenteen saavutettavissa valtatien varrella teollisuuden näkökulmasta houkuttelevalla paikalla. Asemakaavan toteutuminen lisää hiukan alueen liikennettä. Varsinkin raskaan liikenteen osuus tulee todennäköisesti nousemaan. Kokonaisuudessaan liikenteen lisääntyminen asemakaavan toteutuessa on kuitenkin varsin vähäistä. 0 Teollisuus- ja varastorakentaminen olemassa olevan teollisuusrakentamisen vieressä ei vaikuta Mikkelin kaupunkikuvaan. Alueella ei ole erityisiä maisema-arvoja, joten näihin ei kohdistu vaikutuksia. Kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö 0 Alueelta ei ole tiedossa merkittäviä kulttuuriperintöön tai rakennettuun ympäristöön liittyviä arvoja. FCG arkkitehdit Sivu 25 / 26

MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0927 MIKKELIN KAUPUNKI TIKKALA POHJOINEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.10.2014, tark. 17.11.2015

0927 Syvänniementie 2, Tikkala / asemakaava Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.10.2014, tark. 17.11.2015 TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE KIINTEISTÖTIEDOT/ OSOITE HAKIJA SUUNNITTELUN TA- VOITE Asemakaavan laadinta. Kaupunki on sopinut kaavan laatimisesta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n kanssa, kaavakonsulttina toimii projektipäällikkö, arkkitehti Jussi Partanen. Suunnittelualue sijaitsee Mikkelin ydinkeskustasta noin 7 kilometriä länteen. Suunnittelualue rajautuu etelässä Vanhaan Otavantiehen. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 15,7 ha. Kansikuvan mukainen alue. Suunnittelualueen rajaus tarkentuu suunnittelun kuluessa ja varsinainen kaava-alue saattaa poiketa jonkin verran alustavasta suunnittelualueesta. Mikkelin kaupunki. Tarkoituksena on tarkastella teollisuuden esimerkiksi elintarvike- tai lääketeollisuuden sijoittumista alueelle ja yhteen sovittaa suunniteltu toiminta ympäristön muun maankäytön kanssa. Asemakaavan laadinnassa otetaan huomioon maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Koska alueella on voimassa oleva oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa suunnittelualue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, edellyttää asemakaavan laatiminen myös osayleiskaavan muutosta. Suunnittelualue sisältyy vireillä olevaan Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavaavaan 2035. LÄHTÖTIEDOT/ NYKYTILANNE Suunnittelualueen itäosassa on voimassa Mikkelin maalaiskunnan vuonna 2000 laatiman asemakaavan (kaava nro 10043) korttelin 2, sen eteläpuolinen VL alue ja osan Syvänniementiestä. Muu osa alueesta on asemakaavoittamatonta. FCG arkkitehdit Sivu 2 / 6

0927 Syvänniementie 2, Tikkala / asemakaava Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.10.2014, tark. 17.11.2015 Suunnittelualueella on voimassa vuonna 1995 vahvistunut Rantakylän osayleiskaava, josta ote ohessa. Suunnittelualue on merkitty osayleis-kaavassa maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1), jonka kaavamääräyksessä sallitaan hajarakentaminen. Suunnittelualue sisältyy vireillä olevaan Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavan alueeseen. Suunnittelualueella on voimassa 4.10.2010 vahvistettu Etelä-Savon maakuntakaava. Maakuntakaavaan on merkitty päävesijohto (musta ohut viiva) kulkevaksi suunnittelualueen läpi itä-länsi- suunnassa. Suunnittelualueen itäpuolella on kohdemerkinnällä t/p osoitettu maakuntakeskuksen, seutukeskusten ja paikalliskeskusten ulkopuolella oleva seudullisesti merkittävä Tikkalan teollisuus- ja palvelualue. Alueen kehittäminen, maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Alueen suunnittelussa on sovellettava palvelujen alueen (p) ja teollisuus ja varasto-alueen (t) kohdemerkinnöille annettuja suunnittelumääräyksiä. FCG arkkitehdit Sivu 3 / 6

0927 Syvänniementie 2, Tikkala / asemakaava Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.10.2014, tark. 17.11.2015 Palvelujen alueen kohdemerkinnän suunnittelumääräyksen mukaan Alueen maankäytön ja rakentamisen mitoitus, sijainti ja laajuus on määritettävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat kestävän ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden osana seudun palvelu- ja yhdyskuntarakennetta. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa seudullisesti merkittävä palvelukeskittymä. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan seudullisia suuryksikköjä. Maakuntakaavassa on osoitettu nuolella taajamatoimintojen alueen (ruskea väri) laajentumissuunta. Merkinnällä osoitetaan maakuntakeskuksen kehittymistä tukevat taajamatoimintojen alueen yhdyskuntarakenteen kannalta tavoiteltavat laajenemissuunnat. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (valtioneuvoston päätös 30.11.2000, jolle lainvoima 26.11.2001 ja päätöksen muutoksille 1.3.2009) on ryhmitelty asiasisältökokonaisuuksiin, joista suunnittelualuetta koskevat seuraavat: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (Vuoksen vesistöalue) Suunnittelualueelle laadittavat selvitykset: Luontoselvitys (16.4.2015, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Selvityksiä täydennetään tarvittaessa. Muut selitykset ja suunnitelmat: Etelä-Savon maakuntaohjelma (2011-2014) ja sen toteuttamissuunnitelma 2012-2014 Mikkelin kaupungin ympäristöstrategia vuosille 2010-2014 (2010) Mikkelin luonto ja arvokkaat luontokohteet (2009) Mikkelin kaupunkiseudun rakennemalli (2012) Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma(2011) Mikkelin seudun maankäytön ja liikenteen vetovoimatekijät; Paras suunnitteluohjelman perusteita loppuraportti 20.8.2007 Mikkelin kaupungin strategia Muut kunnan strategiat ja ohjelmat Vt 5 eritasoliittymän yleissuunnitelma FCG arkkitehdit Sivu 4 / 6

0927 Syvänniementie 2, Tikkala / asemakaava Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.10.2014, tark. 17.11.2015 MAANOMISTUS VAIKUTUSTEN ARVI- OINTI Suunnittelualueen maanomistajat ovat suuruusjärjestyksessä Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon Energia. Kaavan laatija ja tarvittaessa muut asiantuntijat arvioivat kaavan toteuttamisen vaikutuksia: yhdyskuntarakenteeseen (mm. toimitilojen, työpaikkojen, yhdyskuntarakenteen toimivuus ja eheys) luontoon ja ympäristöön (mm. kasvi- ja eläinlajit, suojelua vaativat luonnonkohteet) kulttuuriperintöön, maisemaan ja kaupunkikuvaan ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön (mm. viihtyisyys, ympäristöhäiriöt, virkistysmahdollisuudet ja reitit, liikkuminen) yhdyskuntatalouteen (mm. rakentamisen kustannukset, energia- ja vesihuollon järjestäminen ja kustannukset) liikenteeseen (mm. liikennemäärät, liikenneturvallisuus) Vaikutusten arviointi tehdään tekeillä olevien, sekä jo tehtyjen selvitysten pohjalta. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään mm. Kantakaupungin yleiskaavaprosessissa syntyvää selvitysaineistoa. Asemakaavoituksen yhteydessä laaditaan luontoselvitys. Alustavan arvion mukaan asemakaavan keskeisimpien vaikutusten arvioidaan kohdistuvan luonnonympäristöön. OSALLISET OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osallisia ovat alueen ja naapurikiinteistöjen omistajat / haltijat, asukkaat, kaupunginosayhdistykset ja kylätoimikunnat, Etelä-Savon Energia, Suur-Savon Sähkö, teleoperaattorit ja viranomaiset: pelastuslaitos, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut, vesilaitos, Miset Oy, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Savon ELY/liikenne sekä muut, joita asia koskee. Asemakaavoituksen alkamisesta tiedotetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin kotisivulla (www.mikkeli.fi). Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon voi tutustua myös kaupunginvirastotalolla (Maaherrankatu 9-11) teknisen toimen asiakaspalvelupisteessä tai kaupunkisuunnitteluosastolla sekä internetissä www.mikkeli.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. Kaavan edetessä järjestetään MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu. FCG arkkitehdit Sivu 5 / 6

0927 Syvänniementie 2, Tikkala / asemakaava Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.10.2014, tark. 17.11.2015 Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, nettisivuilla www.mikkeli.fi sekä keskeisille osallisille kirjeellä. Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan kerran vuodessa kaavoituskatsauksessa. KÄSITTELYN AIKATAULU Tavoiteaikataulu: OAS, vireille tulo: 10-11/2014 Ehdotusvaihe: 12/2014-11/2015 Hyväksymisvaihe: 01-02/2016 VALMISTELUSTA VASTAA Lisätietoa antaa ja palautetta vastaanottaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä asemakaavaehdotuksesta: kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen puh. (050) 311 7130 sähköposti etunimi.sukunimi@mikkeli.fi PÄIVÄYS JA ALLEKIR- JOITUS Mikkeli 7.10.2014 (tark. 17.11.2015) Ilkka Tarkkanen kaavoituspäällikkö Kaavakonsultti: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Jussi Partanen projektipäällikkö FCG arkkitehdit Sivu 6 / 6

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 491 Mikkeli Täyttämispvm 05.11.2015 Kaavan nimi 35 kaupunginosa Tikkala, Syväniementie 2 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 927 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 15,6393 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 14,2904 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,3489 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 15,6393 100,0 51713 0,33 14,4701 51713 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 10,3426 66,1 51713 0,50 10,3426 51713 V yhteensä 3,7300 23,9 2,8851 R yhteensä L yhteensä 1,0627 6,8 0,7384 E yhteensä 0,5040 3,2 0,5040 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 15,6393 100,0 51713 0,33 14,4701 51713 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 10,3426 66,1 51713 0,50 10,3426 51713 T 10,3426 100,0 51713 0,50 10,3426 51713 V yhteensä 3,7300 23,9 2,8851 VL 3,7300 100,0 2,8851 R yhteensä L yhteensä 1,0627 6,8 0,7384 Kadut 1,0627 100,0 0,7384 E yhteensä 0,5040 3,2 0,5040 ET 0,5040 100,0 0,5040 S yhteensä M yhteensä W yhteensä

Suunnittelualueen itäosassa on voimassa Mikkelin maalaiskunnan vuonna 2000 laatiman asemakaavan (kaava nro 10043) korttelin 2, sen eteläpuolinen VL alue ja osan Syvänniementiestä. Muu osa alueesta on asemakaavoittamatonta

LIITE 4

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MIKKELIN KAUPUNKI Tikkalan alueen luonto- ja maisemaselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 16.4.2015 P26156

Raportti 1 (17) Kärkkäinen Jari 16.4.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät ja epävarmuudet... 3 2.1 Tehdyt selvitykset... 3 2.2 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys... 3 2.3 Liito-orava- ja saukkoselvitys... 3 2.4 Arvokkaiden luontokohteiden arvottaminen... 3 2.5 Lajien ja luontotyyppinen uhanalaisuusluokitus... 4 2.6 Luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit... 5 2.7 Metsä- ja vesilain mukaiset kohteet... 5 2.8 Suomen kansainväliset vastuulajit... 5 2.9 Lähtöaineisto... 6 2.10 Epävarmuudet... 6 3 Luonnonolot... 6 3.1 Kallio- ja maaperä sekä topografia... 6 3.2 Maisema... 7 3.3 Vesistöt ja vesitalous... 8 3.4 Suurilmasto ja pienilmasto... 9 3.5 Maa- ja metsätalous... 10 3.6 Kasvillisuus ja eläimistö... 10 3.7 Luonnon monimuotoisuus... 12 3.7.1 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit... 12 3.7.2 Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit... 12 3.7.3 EU:n lintudirektiivin lajit ja Suomen erityisvastuulajit... 12 3.7.4 Luontodirektiivin liitteen II ja IV (a) lajit... 12 3.8 Luonnonsuojelu... 13 3.8.1 Luonnonsuojelualueet ja Natura-alueet... 13 3.8.2 Muut kohteet... 13 4 Lähteet... 15 Liite: Arvokas luontokohde, liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat (15 m säteellä papanapuista) ja mahdolliset liito-oravan liikkumisväylät. Kallio- ja maaperäkartta GTK 2015 Pohjakartta ja Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 Valokuvat FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 2014 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio Puh. 010 4090, fax 010 409 6601, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (16) 16.4.2015 Tikkalan alueen luonto- ja maisemaselvitys 1 JOHDANTO Mikkelin kaupunki on aloittanut 35. kaupunginosassa sijaitsevan Tikkalan alueen asemakaavoituksen syksyllä 2014 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 7.10.2014). Kaava-alue sijaitsee Tikkalassa, Rantakylän osayleiskaava-alueella (Etelä-Savon ympäristökeskus 6.11.1995), noin 10 km Mikkelin keskustasta lounaaseen (kuva 1). Kaava-alue rajautuu Syväniementiehen. Kaava-alue koskee tiloja 491 417-3-14 ja 491 417-3-236. Asemakaavan tavoitteena on muuttaa alueen maankäyttöä niin, että teollisuusaluetta laajennetaan Rantakylän osayleiskaavan maa- ja metsätalousalueelle ja mahdollistetaan uusien tonttien muodostuminen teollisuuden tarpeita varten. Luontoselvitys koostuu seuraavista kartoituksista: liito-orava-, saukko- ja luontotyyppikartoitus. Työstä on vastannut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Kuopion toimistosta FM, biologi Jari Kärkkäinen. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti. Tikkalan asemakaava luontoselvitys 2015.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (16) 16.4.2015 2 MENETELMÄT JA EPÄVARMUUDET 2.1 Tehdyt selvitykset 2.2 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys Maastotyöt tehtiin 12.9.2014. Alue käytiin kävellen systemaattisesti läpi. Maastossa kiinnitettiin huomio luontotyyppeihin, kasvistoon ja kasvillisuuteen. Maastossa rajattiin arvokkaat luontokohteet ja luontotyypit. Arvokkailta luontokohteilta kirjattiin muistiin mm. kohteen luonne, puustorakenne, kasvillisuus-, kasvija eläimistöhavainnot sekä uhanalaiset lajit. Kohteet valokuvattiin. Kasvillisuus luokitettiin Toivosen & Leivon (2001) ja suokasvillisuusoppaan (Eurola ym. 1994) mukaan. 2.3 Liito-orava- ja saukkoselvitys Liito-oravalle sopivat elinympäristöt käytiin läpi papanakartoitusmenetelmällä. Maastokartoitus suoritettiin 26.3.2014. Samalla tarkistettiin löytyykö saukon jälkiä Naaranginjoen varresta, koska inventointiajankohta oli lajin kartoitukseen sopiva. Saukkokartoitus perustuu saukon kartoitusmenetelmään, jossa etsitään lumi- ja jätösjälkiä (Sulkava 2007). Liito -oravien elinympäristöiksi soveliailta metsäalueilta etsittiin liito-oravien papanoita mahdollisten pesimä-, oleskelu- ja ruokailupuiden juurilta (erityisesti kuusi ja haapa). Liito-orava merkitsee reviiriään papanoilla ja merkkejä on yleensä nähtävillä myös varsinaisen kevättalveen sijoittuvan kiima-ajan ulkopuolella. Lisäksi papanoita käytetään usein reviirin rajojen merkitsemiseen metsäkuvioiden reunoilla. Myös muita mahdollisia merkkejä liito-oravan oleskelusta havainnoitiin. Liito-oravan lepäily-, ruokailu- ja lisääntymispuun tunnistaminen tapahtui papanoiden perusteella. Papanoiden tuoreus ja määrä arvioitiin silmämääräisesti. Papanapuun rinnankorkeusläpimitta mitattiin ja katsottiin, onko puussa koloja tai risupesiä. Lisäksi arvioitiin lajille soveltuvan metsäalueen laajuus. Liito-oravan elinalueet koostuvat lisääntymis-, ruokailu- ja liikkumisalueista. Papanat antavat ainoastaan tietoa lajin esiintymisestä alueella, joten niiden perusteella ei pysty määrittämään eläinten määrää tai niiden elinpiirien laajuutta. Lisääntymis- ja levähdyspaikaksi (ydinalue) on rajattu alue, jolle papanapuut keskittyvät ja kohde on puustollisesti lajille ominainen. Liito-oravametsissä on tyypillisesti eri-ikäistä puustoa ja useita eri latvuskerroksia. Liito-orava pesii useimmiten käpytikan tai muiden tikkojen tekemässä kolossa (useimmiten haavassa) sekä vanhoissa oravan tai rastaan tekemissä risupesissä kuusessa. Laji pesii myös linnunpöntössä ja rakennuksissakin. Aikuiset liito-oravat ovat paikkauskollisia ja elävät samassa metsässä vuosia. Aikuisen naaraan elinpiiri on kooltaan yleensä 4-10 ha, keskimäärin 8 ha. Liito-oravanaaras liikkuu säännöllisesti pesä- ja ruokailupaikkojen välillä. Koiraan elinpiiri on useita kymmeniä hehtaareja, keskimäärin noin 60 ha. Koiraat tekevät pidempiä matkoja liikkuessaan naaraiden elinpiirien välillä, samoin nuoret pesästä lähteneet yksilöt etsiessään itselleen vapaana olevaa elinpiiriä. Liito-orava liikkuu liitämällä puista toiseen. Liikkuminen liitämällä onnistuu kun puuston korkeus on vähintään 10 metriä. Liidot ovat tavallisesti 40 metrin pituisia. Pisin mitattu liitomatka on 78 metriä. 2.4 Arvokkaiden luontokohteiden arvottaminen Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen (Söderman 2003): - kansainvälisesti arvokkaat kohteet, - kansallisesti arvokkaat kohteet, Tikkalan asemakaava luontoselvitys 2015.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (16) 16.4.2015 - maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, - paikallisesti arvokkaat kohteet sekä - muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet. Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LSL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, edustavat luontotyypit ja niiden kokonaisuudet, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Lintukohteiden osalta arvotus painottuu äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten lajien esiintymiseen. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet, kuten edustavat uhanalaiset luontotyypit. Lintukohteiden osalta arvotus painottuu vaarantuneisiin lajeihin. Alueellisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet. Alueellisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet, kuten pienialaiset uhanalaiset tai silmälläpidettävät luontotyypit. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. 2.5 Lajien ja luontotyyppinen uhanalaisuusluokitus Alueelta ei ole aikaisempia tietoja uhanalaisista lajeista (sähköposti, Marika Koskinen Etelä-Savon ELYkeskus 9.10.2014). Maastoinventoinnin yhteydessä tehtiin havaintoja uhanalaisesta lajista. Luontoselvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti (Rassi ym. 2010). Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 (Raunio ym. 2008). Arvioinnissa luontotyyppien uhanalaisuutta on tarkasteltu yleisesti koko maassa sekä erikseen Pohjois- Suomessa ja Etelä-Suomessa. Selvitysalue luetaan luontotyyppien uhanalaisuuden aluejaossa Etelä- Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Luontotyypit ovat luokiteltu samalla periaatteella kuin lajit (Raunio ym. 2008). Uhanalaisuusluokka on selvityksessä esitetty koko maan osalta. Tikkalan asemakaava luontoselvitys 2015.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (16) 16.4.2015 2.6 Luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit Luonnonsuojelulain 29 :ssä (20.12.1996/1096) määritetään seuraavat luontotyypit, joiden ominaispiirteitä ei saa muuttaa: - luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt - pähkinäpensaslehdot - tervaleppäkorvet - luonnontilaiset hiekkarannat - merenrantaniityt - puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit - katajakedot - lehdesniityt - avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät Suojeltavien luontotyyppien tulee olla luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia. Ne ovat harvinaisia ja usein pinta-alaltaan pieniä sekä arvokkaita luonnon monimuotoisuudelle ja maisemansuojelulle. 2.7 Metsä- ja vesilain mukaiset kohteet Metsälain 10 (20.12.2013/1085) määrittelee metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää elinympäristöä. Monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita, jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi. Erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: - lähteiden, purojen ja pysyvän veden juoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt - luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset lehto- ja ruohokorvet, yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet, letot, vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot sekä luhdat - rehevät lehtolaikut - kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla - rotkot ja kurut - jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät - karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot. Vesilain mukaisten kohteiden (2: 11, 27.5.2011/587) muuttaminen tai heikentäminen vaatii vesilain mukaisen lupamenettelyn. Suojelun kohteena ovat luonnontilainen alle kymmenen hehtaarin suuruinen flada ja kluuvijärvi, luonnontilainen lähde, Etelä-Suomessa sijaitseva noro tai enintään yhden hehtaarin suuruinen lampi tai järvi. 2.8 Suomen kansainväliset vastuulajit Suomella on kansainvälinen vastuu tiettyjen lajien säilyttämisestä. Vastuu merkitsee lähinnä, että lajin seurantaa ja tutkimusta on tehostettava ja että lajin elinympäristö tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa (Rassi, ym. 2010). Suomen vastuulla on sellaisia lajeja, joiden kokonaislevinneisyys on laaja, mutta ne ovat yleisiä vain pienellä osalla aluetta, josta merkittävä osa on Suomessa (15 20 prosenttia Euroopan kannasta). Vastuulajien luettelo perustuu uhanalaisten lajien seurantatyöryhmän esitykseen. Tikkalan asemakaava luontoselvitys 2015.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (16) 16.4.2015 2.9 Lähtöaineisto Tärkeimmät lähtöaineistot ovat olleet: 2.10 Epävarmuudet - GTK 2015: kallio- ja maaperäkartta - MML 2014: Ilmakuvat - Mikkelin luonto ja arvokkaat luontokohteet 2009. Mikkelin kaupungin julkaisuja 2009. - Mikkelin kaupunki 2014: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (7.10.2014) Selvitystyön epävarmuustekijät liittyvät luonnon vuotuiseen vaihteluun sekä maastoinventointien rajalliseen kestoon. Inventointitulokset ilmentävät aina hetkellistä luonnon tilaa, joka voi jossain määrin vaihdella vuosittain. Usein lajien esiintyminen vaihtelee sekä vuodenajan että vuosien välillä. Luontoselvityksen maastotyöt on tehty keväällä ja loppukesällä, jolloin on saatu kohtalaisen kattavan kuvan selvitysalueella esiintyvästä lajistosta. Luontoselvityksen tulokset antavat riittävän tarkan kuvan selvitysalueen luonnonarvoista maankäytön suunnitteluun. 3 LUONNONOLOT 3.1 Kallio- ja maaperä sekä topografia Alueen kallioperä on kiillegneissiä. Maaperältään alue on valtaosin hiekkamoreeni. Naaranginjoen varressa on saraturvetta ja alueen itä- ja eteläosassa on hieman kalliomaata. Kuva 2. Alueen maaperä (GTK 2015). Tikkalan asemakaava luontoselvitys 2015.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (16) 16.4.2015 3.2 Maisema Mikkelin länsiosa kuuluu Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun. Selvitysalue on varsin tasainen metsäalue. Maaston alin kohta (hieman alle 100 m mpy) on Naaranginjoen varressa. Maasto nousee länteen ja itää mennessä. Korkeimmat kohdat ovat alueen lounas- ja luodeosalla, missä maasto on noin 107 110 m mpy tasolla. Lisäksi alueen keskivaiheella on pieni kallioinen kohouma, jonka laki on tasolla noin 107 m mpy. Maisemaa leimaa kuusivaltainen varttunut ja varttuva puusto. Notkot ovat soistuneet ja Naaranginjoen itäpuoli on ojitettua turvekangasta. Kaava-alue eteläosa rajautuu Syväniementiehen ja kevyen liikenteen väylään, jota reunustaa nuorilehtipuusto ja pajupensaat. Metsäistä maisemaa hieman elävöittää eteläosalla oleva pieni metsittyvä tuore niitty. Alueen länsi-, itä- ja pohjoisosat rajautuvat varttuvaan taimikkoon. Alueella ei ole erityisiä maisema-arvoja. Syväniementiehen rajautuva pensastoinen ja lehtimetsäinen reunavyöhyke pehmentää havumetsäistä maisemakuvaa. Kuva 3. Tuore kuusivaltainen metsä on alueella vallitsevana metsätyyppinä. Tikkalan asemakaava luontoselvitys 2015.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (16) 16.4.2015 Kuva 4. Syväniementien kevyenliikenteen väylää reunustaa pajukko ja nuorilehtipuusto. Kaava-alue on kuvassa oikealla. 3.3 Vesistöt ja vesitalous Kaava-alue sijaitsee Emolanjoen valuma-alueella (9.2.2010). Alueen halki menee Naaranginjoki, joka laskee kaava-alueen pohjoispuolella olevaan Iso-Vuolinko nimiseen järveen (04.153.1.030). Iso- Vuolinko on melko kirkasvetinen järvi. Naaranginjoki on kaava-alueen kohdalla uomaltaan varsin luonnontilainen ja hiekkapohjainen. Uomaa on kuitenkin joskus paikoin perattu. Alueella ei ole luokitettuja pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on Linnalahden vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (0649209), joka sijoittuu alueen länsipuolelle noin 6 km päähän. Tikkalan asemakaava luontoselvitys 2015.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (16) 16.4.2015 Kuva 5. Naaranginjoki. 3.4 Suurilmasto ja pienilmasto Mikkelissä vallitsee mantereinen ilmasto, jolle on tyypillistä kuivuus ja lämpötilavaihteluiden äärevyys. Mikkelin seutu kuuluu eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Talvet ovat kylmiä ja lumisia, mutta kesät ovat vastaavasti pitkiä ja lämpimiä niin että maa kuivuu ja lämpenee hyvin. Soita esiintyy vain laaksoissa. Puusto on runsasta ja vaikuttaa voimakkaasti ilmastoon. Sadanta on Etelä-Suomelle yleistä luokkaa eli noin 550 650 mm vuodessa. Vuotuinen keskilämpötila +3-4 C ja kasvukauden pituus keskimäärin 165 vuorokautta. Pienilmasto tarkoittaa maanpinnan eli kasvukerroksen yläpuolella olevaa 2 metrin paksuista ilmakerrosta. Paikallisilmastoon vaikuttavat ennen kaikkea maanpinnan ja vesistöjen jakautuminen alueella, pinnanmuodot, kallio- ja maaperä sekä vallitseva kasvillisuus. Topografia vaikuttaa erityisesti ilmavirtausten suuntiin ja voimakkuuksiin sekä alueen saaman säteilyn määrään. Eniten säteilyä saavat etelärinteet, pohjois- ja koillisrinteillä lämpötilat ovat yleensä alhaisimmat. Maaston korkeus vaikuttaa lämpötilaeroihin. Kasvillisuuden peittämillä alueilla kasvillisuus ehkäisee ulossäteilyä, jolloin yölämpötilat eivät laske yhtä alas kuin aukeilla. Kaava-alueen pienilmasto vaihtelee varsin vähäisesti. Naaranginjoen varressa on tasainen kostea pienilmasto. Alueelta puuttuvat pienilmastoltaan äärevät luontaiset elinympäristöt. Tikkalan asemakaava luontoselvitys 2015.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (16) 16.4.2015 3.5 Maa- ja metsätalous Alueen metsät ovat talousmetsiä. 3.6 Kasvillisuus ja eläimistö Kasvimaantieteellisesti Mikkeli kuuluu etelä-boreaaliseen vyöhykkeeseen, jota luonnehtivat mereiset ja mantereiset piirteet. Eliömaantieteellisesti kaupunki kuuluu Etelä-Savon eliömaakuntaan ja luonnonmaantieteellisesti Järvi-Suomen alueeseen. Metsäkasvillisuus on suurelta osin lehtomaista ja tuoretta kuusikangasta. Kuivahkoa kangasta on alueen taimikkokuvioilla. Naaranginjoen varressa on myös hieman tuoretta lehtoa. Puusto on valtaosin varttunutta ja kuusivaltaista. Tuoreen kankaan osilla kuusien joukossa on myös hieman mäntyä. Kuusikankaalla haapaa ja koivua on myös niukasti. Lehtipuuta on etupäässä Naaranginjoen varressa, missä on pienialainen koivuvaltainen kuvio. Runsaammin haapaa kasvaa eteläreunalla, kevyen liikenteen varressa. Suokasvillisuus on keskittynyt Naaranginjoen varteen. Joen länsipuolella on metsäkorte- ja ruohokorpikasvillisuutta. Jokivarren ruohokorpi on karunoloinen ja sen kasvistoon kuuluvat mm. raate, siniheinä, kurjenjalka, paatsama ja tähtisara. Joen itäpuolella on turvekangasta, korpimuuttumaa, kangaskorpea ja pienialaisesti mustikkakorpea. Alue on osittain ojitettu. Alueen länsiosalla on isovarpurämesuo, joka on osittain ojitettu. Näiden lisäksi suokasvillisuutta on soistuneella kuusikangasja kangaskorpikuviolla Naaranginjoen länsipuolella. Alueen eteläosalla on pienialainen tuore niitty, joka on metsittymässä. Niityllä kasvaa mm. harakankello, voikukka, nurmilauha, nokkonen, vadelma, maitohorsma, karhunputki, ahomansikka, koiranputki, syyskeltano, särmäkuisma, aitovirna ja mesiangervo. Niitty ei ole edustava. Kevyen liikenteen väylää reunustaa korkea heinä- ja ruohovaltainen kasvillisuus, pajukko ja nuori lehtipuusto. Alueen linnustosta saatiin joitain havaintoja, mutta maastoajankohta oli myöhäinen luotettavan kuvan saamiseksi. Yleisimmät linnut alueella ovat talitiainen ja peippo. Maaliskuussa tehtyjen jälkihavaintojen perusteella alue on ketun ruokailualuetta. Alueella elää ja liikkuu myös metsäjänis ja tavallinen orava. Lisäksi havaittiin merkkejä liito-oravasta. Tikkalan asemakaava luontoselvitys 2015.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (16) 16.4.2015 Kuva 6. Alueen kasvillisuus. Kuva 7. Ilmakuva alueesta ( MML). Tikkalan asemakaava luontoselvitys 2015.docx