OYS ERVA LABORATORIOKESKUS

OYS ERVA LABORATORIOKESKUS Perustamissuunnitelman liiteaineistoraportti Valmistelutoimikunta 30.08.2011 LIITEAINEISTO: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Kuvaus laboratoriokeskuksen ohjaus- ja johtamisjärjestelmästä Pohja yhtymäkokouksen työjärjestystä varten Ehdotus tarkastussäännöksi Ehdotus hallintosäännöksi Luonnos johtokunnan toimintaohjeeksi, esimerkki Päätösvaltamatriisin runko, esimerkki Toimintamalliryhmän loppuraportti Henkilöstöryhmän loppuraportti Henkilöstösiirtosopimus Liite 10 Talousryhmän loppuraportti Liite 11 Tietohallintoryhmän loppuraportti

LIITE 1 KUVAUS LABORATORIOKESKUKSEN OHJAUS- JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄSTÄ Pohjois-Suomen laboratoriokeskus on kunnallinen liikelaitos, jonka toiminnasta ja päätöksenteosta säädetään kuntalain 15.05.2007 annetussa muutoksessa. Lisäksi ohjausjärjestelmän perusteita on määritelty laboratoriokeskuksen perus-sopimuksessa ja hallintosäännössä. Jotta laboratoriokeskuksen perustamista koskevassa päätöksenteossa on käytettävissä tieto siitä, miten laboratoriokeskuksen ohjaus- ja johtaminen aiotaan järjestää, kuvataan seuraavassa ohjaus- ja johtamisjärjestelmän suuntaviivoja sellaisina kuin niitä toiminnan käynnistämisvaiheessa on tarkoitus noudattaa. On selvää, että laboratoriokeskuksen päätöksentekijät ja toimiva johto laboratoriokeskuksen tultua perustetuksi lähemmin määrittelee ohjaus- ja johtamisjärjestelmänsä sekä kehittää sitä näkemystensä mukaisesti. 1. Ohjaus- ja johtamisjärjestelmän periaatteet Laboratoriokeskuksen ohjaus ja johtaminen järjestetään kuntalain liikelaitossäännösten (10 a luku) mukaisesti siten, että omistajaohjauksen (omistajakuntayhtymien) vaateet toteutetaan, asiakkuutta (sekä yhteisö- että potilasasiakkuutta) painotetaan, yhteys yhteisöasiakkaisiin perustuu sopimuskumppanuuteen, laboratoriokeskuksella on yhtenäinen ja yhdenmukainen toimintajärjestelmä, laboratoriokeskus tekee pitkäjänteistä ja uudistuvaa tutkimus-, kehittämis- ja laatutyötä, henkilöstön kehittämiseen, kannustamiseen ja osallistumiseen panostetaan, organisaatio pidetään matalana ja hallinto rationaalisena, toiminnan ja talouden seuranta ja arviointi on avointa, säännöllistä ja jatkuvaa. Em. periaatteita noudatetaan sekä koko laboratoriokeskuksen tasolla että sen yksiköissä. 2. Organisoinnin perusratkaisu Laboratoriokeskuksen organisaation perusratkaisuna on ns. aluelaboratoriomalli, jonka puitteissa kuitenkin huolehditaan toiminnallisesta koordinaatiosta yli aluelaboratorioiden ns. osaamisalueperiaatteella. Perusorganisaatiota voidaan kuvata seuraavasti: 2

Organisaatioratkaisu ALUELABORATORIOMALLI PIENEHKÖ YHTYMÄ- HALLINTO laatu- ja kehittämisasiat henkilöstöasiat tietohallintoasiat talous- ja tukipalveluasiat KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA JOHTORYHMÄ Kainuun aluelaboratorio Keski-Pohjanmaan aluelaboratorio Lapin aluelaboratorio Länsi-Pohjan aluelaboratorio Pohjois-Pohjanmaan aluelaboratorio laboratoriojohtaja laboratoriojohtaja laboratoriojohtaja laboratoriojohtaja laboratoriojohtaja Jotta yhtenäisyydestä ja yhdenmukaisuudesta toiminnan, sen laadun ja laatujärjestelmän, analytiikan menetelmien, laitteistojen ja muiden keskeisten toiminnan edellytysten suhteen kussakin aluelaboratoriossa varmistutaan, tarvitaan laboratorioerikoisalakohtaista tai muulla toiminnallisella perusteella määräytyvää koordinaatiota yli aluelaboratorioiden. Tätä varten laboratoriokeskukseen ehdotetaan muodostettavaksi erikseen sovittavat osaamisalueet, joille määritellään koordinoinnista huolehtivat vastuuhenkilöt. Osaamisalueet, niiden tehtävät ja vastuuhenkilöt määritellään johtokunnan toimesta tarpeen mukaan, kuitenkin siten, että laboratoriokeskuksessa toimii pysyväluontoinen kliinisen laboratoriohoitotyön osaamisalue, jonka koordinaattorina toimii ylihoitaja. Organisointia kuvaa seuraava kaavio. 3

OSAAMISALUEIDEN SIJOITTUMINEN ORGANISAATIORAKENTEESEEN KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA YHTYMÄ- HALLINTO JOHTO- RYHMÄ A l u e l a b o r a t o r i o t O s a a m i s a l u e e t V a s t u u h e n k i l ö t Todettakoon, että kaikkien osaamisalueiden keskitettyjen yksiköiden ei tarvitse välttämättä sijoittua yhteen aluelaboratorioon, vaan aluelaboratoriot voivat tarpeen mukaan profiloitua työnjaollisesti. On kuitenkin otettava huomioon, että hallinnollinen päivittäisohjaus toimii aluelaboratoriokohtaisesti. Osaamisalueittain kuitenkin huolehditaan prosessiohjauksen tapaan koordinoinnista mm. yhteisiä toimintakäytäntöjä luomalla. 3. Ohjaus- ja johtamisjärjestelmän rakenne Ohjaus- ja johtamisjärjestelmän ehdotetaan koostuvan (1) laboratoriokeskuksen strategiasta/liiketoimintasuunnitelmasta, (2) palvelusopimuksista, (3) toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja talousarviosta, (4) tulosbudjeteista sekä (5) seurannasta ja raportoinnista. Järjestelmää havainnollistaa seuraava kuvio. Ohjausjärjestelmän kokonaisuus ja osat Laboratoriokeskuksen strategia (joka 4. vuosi, tarkistukset vuosittain): omistajaohjauksen linjaukset tavoitetilamääritykset (visio) toimenpidelinjaukset (strategiset valinnat) uudet konseptit ja kehittäminen (muutokset) Liiketoimintasuunnitelma Toiminnan käynnistyessä ja uusia toimintoja/konsepteja käyttöön otettaessa Palvelusopimukset Vuosittain asiakasyhteisöjen kanssa Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio Vuosittain Tulosbudjetit Vuosittain, yksiköittäin, tarvittaessa jaksoteltuna 4 Seuranta ja raportointi

Keskeisenä ohjausinstrumenttina koko laboratoriokeskukselle voidaan pitää strategiaa, johon sisältyvät myös omistajaohjauksen linjaukset. Liiketoimintasuunnitelma liittyy erityisesti toiminnan käynnistymisvaiheeseen sekä tilanteisiin, joissa laboratoriokeskus käynnistää uusia toimintoja tai toimintakonsepteja. Liiketoimintasuunnitelman ehdotetaan tässä kuitenkin olevan osa strategiaa. Palvelusopimuksilla tarkoitetaan laboratoriokeskuksen asiakasyhteisöjen kanssa tehtäviä talousarviovuotta koskevia sopimuksia palvelujen tuottamisesta. Laboratoriokeskuksen strategia Strategia on keskeinen väline paitsi koko laboratoriokeskuksen ja sen osaamisalueiden myös aluelaboratorioiden toiminnan viitoittajana. Strategiassa käsitellään myös omistajaohjauksen linjaukset. Tästä syystä strategia valmistellaan nelivuotiskausittain (valtuustokausittain) ja sitä tarkistetaan tarvittaessa vuosittain palvelusopimus- ja talousarvioprosessin käynnistyessä. Strategiassa käsitellään seuraavia asiakokonaisuuksia: Omistaja-ohjauksen linjaukset tuottovaatimukset, tuottavuuden kehitys uudet toimialat/toiminnot merkittävät investoinnit Tavoitetila toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kehitystavoitteet Toimenpidelinjaukset esim. rakenteelliset muutokset, työnjakomuutokset, mahdolliset ulkoistamispäätökset jne. Kehittäminen ja uudet konseptit Strategia koskee siis teknisesti ajatellen laboratoriokeskuksen toimintaympäristön muutoksia, niiden perusteella mahdollisesti tehtäviä tarkistuksia laboratorio-keskuksen perustehtävään, tavoitetilaan ja strategisiin toimenpiteisiin. Strategia-mallia kuvaa seuraava kuvio. Strategiaohjauksen m alli M AAILM A MU UT T UU, ENTÄ M E? PERUSTEHT ÄVÄ (eli m issio, toiminta-ajatus, tarko itus tm s.) TOIMINTA- YMPÄRISTÖ VÄ ES TÖ TE KN O - LOGIA TAR PE E T RAHOI- TU S T A VO IT ET ILA (eli visio, pä ä- m äärä tm s.) MIT Ä HAL UAM M E SAAVU TTAA J A MILLOIN? MILLÄ ALALLA JA KEITÄ VARTEN TOIM IMM E? TOIMENPITEET (eli stra tegiat, s t rategi se t v alinnat, kriittiset me nestystekijät, toimintalin jat tms.) LAI T, OHJAUS MITÄ TEEMME JA KU KA TEKE E? 5

Kuten edellä on todettu, strategiassa käsitellään omistajaohjauksen linjauksia, joihin viitataan myös kuntalain liikelaitoksia koskevissa uusissa säännöksissä. Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen omistajina ovat Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sekä Kainuun maakunnan kuntayhtymä. Liikelaitoksen oma pääoma muodostuu sairaanhoitopiirien pääomasijoituksista, jossa suhteessa myös liikelaitoksen omistussuhteet jäsenkuntayhtymien määräytyvät. Omistajille maksetaan korkoa sijoitetulle pääomalle vuosittain. Korko määritellään talousarvioprosessin yhteydessä. Muilta osin omistajaohjauksessa korostuu toiminnan tuottavuuden seuranta, merkittäviä investointeja sekä toiminnan ja talouden yleislinjauksia koskeva päätöksenteko. Liiketoimintasuunnitelma Kuten aiemmin on todettu, liiketoimintasuunnitelman valmistelu on tarpeen erityisesti toiminnan käynnistyessä tai uusille toimialoille laajennuttaessa tai myös uusia toimintoja tai laajavaikutuksellisia toimintakonsepteja käyttöön otettaessa. Liiketoimintasuunnitelmassa voidaan käsitellä seuraavia asioita: Omistajavaateet ja toimintastrategia toiminnan käynnistämiselle / uudistamiselle Johtopäätökset kilpailuasetelmasta ja markkinoista Markkinointi Tuotekehitys Kannattavuus Tuottavuus Investoinnit Hinnoittelupolitiikka Tuloksen käsittelyn pelisäännöt Liiketoimintasuunnitelmien sisällön määräytymiseen on useita malleja, eikä niissä yleensä käsitellä kohtia Hinnoittelupolitiikka eikä Tuloksen käsittelyn pelisäännöt. Kun kyseessä on kuitenkin kunnallinen liikelaitos, jossa omistajat ovat myös merkittävimpiä asiakasyhteisöjä, on perusteltua, että liiketoimintasuunnitelmassa määritellään myös po. kysymykset ainakin suuntaa-antavasti. Erillistä liiketoimintasuunnitelmaa ei kuitenkaan tarvita, mikäli strategiaan sisällytetään edellä esitetyt kohdat. Palvelusopimukset Palvelusopimuksilla tarkoitetaan laboratoriokeskuksen asiakasyhteisöjen kanssa tehtäviä talousarviovuotta koskevia sopimuksia palvelujen tuottamisesta. Palvelusopimusmenettelyssä on kyse tilaaja-tuottaja asetelman soveltamisesta. Varsinaisen tilaaja-tuottaja mallin käyttöönottoa ei kuitenkaan ehdoteta, vaan pikemminkin kyse on systemaattisesta, vuosittaisesta sopimiskäytännöstä erityisesti palvelutuotantoon suunniteltavien muutosten hallintaa varten, jolloin asiakasyhteisöjä ovat: terveyskeskukset, kliiniset erikoisalat, muut mahdolliset erikseen määriteltävät asiakkaat, palvelujen tuottajana on laboratoriokeskus aluelaboratorioineen, 6

palvelusopimusten suunnittelu ja palvelutoiminnan arviointi perustuu kahdenvälisiin neuvotteluihin ja niiden perusteella laadittavaan kirjalliseen sopimukseen, vuosittain sovitaan palvelutilausten, tuotannon ja palvelun keskeisistä muutoksista (ns. muutos-blokit) sekä arvioidaan palvelutuotannon volyymi ja kokonaiskustannus asiakasyhteisöille. Todettakoon, että palvelusopimuksissa on olennaista tutkimusmääriä tai muita suoritteita koskevan sopimuksen sijasta sopia lähinnä muutoksista, joita joko asiakasyhteisöt tai aluelaboratoriot suunnittelevat palvelutasoon, palvelujen tuottamistapaan, oheis- ja tukipalveluihin tai muihin vastaaviin järjestelyihin. Muutosten suunnitteluun kuuluu myös niiden resurssi-, kustannus- ja hintavaikutuksien selvittäminen (= ns. muutosblokki). Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio Talousarviovalmistelu noudattaa normaalia kunnallishallinnon talousarvioprosessia ja sisältövaatimuksia ottaen kuitenkin huomioon kunnalliselle liikelaitokselle kuuluvat menettelytavat. Näin ollen talousarvion laadinnassa otetaan huomioon liikelaitoksen strategia ja omistajaohjauksen linjaukset, lähtökohdan muodostavat asiakasyhteisöjen kanssa tehtävät palvelusopimukset, esittämistapa on tuloslaskelmamuotoinen, päätöksenteko tapahtuu johtokunnassa, sitovuustasoksi määritellään nettoperuste, ellei toiminnan ja talouden suunnittelua koskevassa yhtymäkokouksen ohjeistuksessa muuta erikseen sovita, operatiivisten täytäntöönpano-ohjeiden antaminen kuuluu johtokunnalle ja toimitusjohtajalle Talousarvioprosessi käynnistyy vuosittain kevätkaudella (huhti-toukokuu) siten, että sen lähtökohdaksi tarkistetaan tarvittaessa liikelaitoksen strategiaa ja valmistellaan sen mukaisesti asiat vuosisopimusneuvotteluja varten. Po. neuvottelut käydään viimeistään syyskuun loppuun mennessä, minkä jälkeen varsinainen talousarvio laaditaan johtokunnan käsittelyä varten. Tulosbudjetit Tulosbudjetit muodostavat liikelaitoksessa talousarvion käyttösuunnitelmat ja ne laaditaan aluelaboratoriokohtaisesti, esitetään tuloslaskelmamuodossa, jaksotetaan tarvittaessa kuukausittaisiksi, neljännes-, kolmannes- tai puolivuosittaisiksi. Jaksotuksesta ja niin muodoin myös välitilinpäätösten aikajänteestä on sovittava erikseen. Jaksotuksen on perusteltua noudattaa omistaja-kuntayhtymien välitilinpäätösten/osavuosikatsausten aikarytmiä (neljännes-vuosijaksotus) vahvistetaan toimitusjohtajan toimesta, joka myös antaa asiaan liittyvät täytäntöönpano-ohjeet Tulosbudjettien sitovuustasosta on sovittava erikseen. Pääsääntönä voidaan pitää sitä, että myös tulosalueina toimivien aluelaboratorioiden tulosbudjetin sitovuus-tasoksi määritellään nettoperuste. 7

Laboratoriokeskuksen sisäinen johtamisjärjestelmä Laboratoriokeskuksen sisäisen johtamisjärjestelmän määrittely kuuluu laboratoriokeskuksen toimivan johdon tehtäviin. Tällöin johtamisjärjestelmän perusteet, sovellettavat johtamiskäytännöt, mittarit, seuranta ja raportointi sekä laatutyö on erikseen kuvattava ja po. menettelytavat otettava käytäntöön. Keskeisiä periaatteita valmistelutyössä ovat kuitenkin seuraavat: Osallistavien johtamiskäytäntöjen soveltaminen Toiminnan koordinointi koko liikelaitoksen tasolla osaamisalueittain Jatkuvan kehittämiseen ja laatutyöhön panostaminen Kustannustietoinen ja tuloshakuinen toimintakulttuuri Kannustavien elementtien käyttö Liikkeenjohdollisesti toimivan organisaation perusedellytyksiin kuuluu kannustava toimintatapa. Asia liittyy myös liikelaitoksen tuloksen käsittelyä koskeviin pelisääntöihin, jotka olisi vahvistettava yhtymäkokouksessa. Seuranta ja raportointi Laboratoriokeskuksen seurannan ja raportoinnin järjestämisessä on otettava huomioon paitsi kuntalain omistaja-ohjaukseen liittyvät raportointivelvoitteet, myös liikelaitoksen sisäisessä johtamisessa tarvittava tietotuki. Tätä palvelevan johdon tietojärjestelmän määrittely kuuluu liikelaitoksen toimivalle johdolle. On kuitenkin ilmeistä, että laboratoriokeskuksessa tarvitaan erikseen suunniteltava ja toteutettava johdon raportointijärjestelmä, joka tietovarastopohjaisesti huolehtii sekä strategian, liiketoimintasuunnitelman, vuosisopimusten, talousarvioiden ja tulosbudjettien toteutumisen seurannasta ja samalla tuottaa tarvittavat tiedot toiminnan ja resurssien ohjaamiseen. Tällaisen seurantajärjestelmän aikaansaamista on pidettävä erityisen tärkeänä. 4. Säännöt ja toimintaohjeet Ohjaus- ja johtamisjärjestelmän sääntötasoiset asiat käsitellään hallintosäännössä. Lisäksi kuitenkin tarvitaan erikseen johtokunnan hyväksymä toimintaohje tai erillisiä toimintaohjeita. Sääntörakenne kaiken kaikkiaan on seuraavanlainen: SÄÄNTÖRAKENNE PERUSTAMISSÄÄNNÖT PERUSSOPIMUS JOHTOSÄÄNNÖT HALLINTOSÄÄNTÖ (laajamuotoinen sisältäen mm. hallinto- ja kokouskäytännöt, johdon tehtävä- ja toimivaltasuhteet ja taloudenhoitoa, henkilöstöhallintoa ja arkistotointa sääntöasiat) MUUT JOHTOSÄÄNTÖLUONTOISET SÄÄNNÖT Yhtymäkokouksen työjärjestys Tarkastussääntö TOIMINTAOHJEET JOHTOKUNNAN TOIMINTAOHJEET (kuten päätösvaltamatriisi) TOIMITUSJOHTAJAN TOIMINTAOHJEET ERILLISPÄÄTÖKSET (kuten talousarvion toimeenpanopäätökset) 8

Em. säännöt laboratoriokeskusta varten on laadittu, ja ne esitetään perustamissuunnitelman liiteaineistossa. Ohjaus- ja johtamisjärjestelmään liittyy kuitenkin useita kysymyksiä, joita varten on laadittava varsinaisia sääntöjä yksityiskohtaisemmat toimintaohjeet. Tällaisia pelisääntökysymyksiä erityisesti liikelaitoskuntayhtymämuotoisen toiminnan kyseessä ollessa ovat: tuotteistus, kustannuslaskenta, hinnoittelu, kilpailuttamiskysymykset, alihankintamenettely, tuloksen käsittely, kannustuselementtien käyttö sekä toimivallan delegointi. Em. asiakokonaisuuksia varten tarvitaan johtokunnan vahvistamat toimintaohjeet, jotka on laadittava erikseen sen jälkeen, kun toimiva johto on rekrytoitu. Seuraavassa käsitellään mainittuihin kysymyksiin liittyviä keskeisiä linjauksia, joita tarvitaan jo laboratoriokeskuksen perustamisvaiheessa tehtävien päätösten tueksi, jotta tulee riittävästi selvitetyksi se, minkälaisiin kysymyksiin liikelaitoskuntayhtymämuotoisen organisaation ohjauksessa olisi varauduttava. Tuotteistus, kustannuslaskenta ja hinnoittelu Laboratoriokeskus on palveluja tuottava liikelaitos, jonka rahoituksen tulee kuntalain liikelaitossäännösten mukaisesti pääosin perustua tulorahoitukseen. Tämä edellyttää tuotettavien palvelujen määrittelyä eli tuotteistusta sekä tuotteiden kustannuslaskentaa ja hinnoittelua. Keskeisiä linjauksia tässä ovat seuraavat: 1. Palvelutuotteet koko laboratoriokeskuksessa, sen aluelaboratorioissa ja näytteenottopisteissä määritellään yhdenmukaisin perustein alan nimikkeistöä mahdollisuuksien mukaan noudattaen 2. Kustannusten kohdentaminen palvelutuotteille toteutetaan yhdenmukaisin laskentasäännöin kaikissa laboratoriokeskuksen yksiköissä 3. Palvelutuotteiden hinnoittelussa lähdetään siitä, että laboratoriokeskukselle muodostuu ainakin siirtymävaiheen jälkeen yksihintajärjestelmä (=sama hinta samasta tuotteesta kaikissa laboratoriokeskuksen yksiköissä). Tuotteistuksessa on kuitenkin pyrittävä riittävään erittelyyn siten, että esim. vaativalle yliopistosairaalan analytiikalle on omat tuotteensa ja hintansa. Hinnoittelussa noudatetaan omakustannusperustetta ottaen huomioon erikseen määriteltävät vyörytyserät 4. Yksihintajärjestelmä merkitsee sitä, että joidenkin tutkimusten hinnat nousevat nykyisestä ja joidenkin laskevat, mistä syystä kustannustehokkuutta ei tule arvioida etenkään toiminnan alkuvaiheissa hintojen muutosten perusteella, vaan lähinnä sen pohjalta, mitä tuotettujen laboratoriopalvelujen kokonaisuus tulee niitä saaville yhteisöasiakkaille vuositasolla maksamaan 5. Jatkossa tuotettavien palvelujen hintoja on kuitenkin järjestelmällisesti vertailtava muiden vastaavia palveluja tuottavien laboratorioiden kanssa 9

Tuotteistuksen, kustannuslaskennan ja hinnoittelun määrittelylle em. periaatteiden mukaan tulee hyväksyä riittävä valmisteluaika. Siirtymävaiheessa voidaan noudattaa nykyistä sairaanhoitopiirikohtaista tuotteistusta ja hinnoittelua, mikäli valmistelutilanne sitä edellyttää tai mikäli asiasta ei muuta sovita. Kilpailuttamiskysymykset EU:n kilpailuneutraliteettia koskevien kannanottojen johdosta maamme seuraava hallitus tulee toimintakautensa alkupuolella antamaan esityksensä kuntalain muuttamisesta, jonka mukaan kunnan tai kuntayhtymän toimiessa kilpailluilla markkinoilla, on niiden pääsääntöisesti yhtiöitettävä kyseinen toiminta. Lainmuutos astunee voimaan 1.1.2012, vuoden 2013 loppuun saakka olevine siirtymäsäännöksineen. Lain muutoksen tarkoituksena on varmistaa se, että kunnallinen elinkeinotoiminta toteutuu kilpailuneutraalilla tavalla kilpailluilla markkinoilla niitä vääristämättä. Kunnallinen liikelaitos (ml. liikelaitoskuntayhtymä) on tarkoitettu vaihtoehdoksi hyödykkeiden tai palvelujen tuotantotoiminnan organisoimista varten kunnan tai kuntayhtymän toimialaan kuuluvissa tehtävissä. Kuntalain perusteena liikelaitosjärjestelylle on, että toiminta järjestetään liikkeenjohdollisia periaatteita noudattaen. Kilpailuneutraliteettivaatimus huomioon ottaen organisaatiomuodon valinnan kannalta ratkaisevaa on se, onko kyse toimimisesta markkinoilla kilpailutilanteessa vai kunnan, kuntien yhteistyön tai kuntayhtymien omien palvelujen tuottamisesta eli sisäisen toiminnan organisointitavasta. Laboratoriokeskuksen palvelujen järjestämisessä kyse on palvelujen tuottamisesta OYS-ERVA alueen sairaanhoitopiireille ja niiden jäsenkuntien omistamille sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille yhteisen organisaatiokokonaisuuden toimesta. Kyse ei siis ole markkinoilla kilpailutilanteessa toimimisesta. Laboratoriokeskuksen tuottamat palvelut eivät myöskään kuulu julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisiin kilpailutettaviin palveluihin. Näin ollen omistajakuntayhtymien tai sille laboratorioyksikkönsä siirtäneiden terveys-keskusten ei myöskään tule kilpailuttaa laboratoriopalveluja muiden vastaavien tuottajien kesken. Mikäli omistajaohjauksessa yhtymäkokouksessa kuitenkin päädytään siihen, että laboratoriokeskuksen toimintaa halutaan kilpailuttaa ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa esim. tuottavuusvertailuihin perustuvista syistä, merkitsee tämä sitä, että laboratoriokeskus siirtyy toimimaan kilpailuilla markkinoilla, jolloin sen toiminta on muutettava osakeyhtiömuotoiseksi. Alihankintamenettely Pääsääntönä on, että omistajakuntayhtymät tai sille laboratorioyksikkönsä siirtäneet terveyskeskukset tilaavat kaikki tarvitsemansa laboratoriopalvelut laboratoriokeskukselta. Mikäli jokin palvelutuote ei kuulu laboratoriokeskuksen palveluvalikoimaan, lähdetään palveluhankinnoissa siitä, että laboratoriokeskus huolehtii tällaisten palvelujen alihankinnasta joltakin ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Mikäli laboratoriokeskus ei esim. työvoimapulasta, poikkeustilanteista tai muista vastaavista syistä voi tuottaa sovittuja palveluja, se voi myös näissä 10

tilanteissa toteuttaa palvelut alihankintojen avulla ne muilta palveluntuottajilta ostamalla. Tuloksen käsittely Lähtökohtana liikelaitoskuntayhtymän tuloksen käsittelyssä on talousarviolle määriteltävä sitovuustaso. Kuntalain liikelaitossäännösten perusteella se tulisi määritellä nettoperusteiseksi, mutta luonnollisesti yhtymäkokous päättää tilinpäätöksen yhteydessä tuloksen käsittelystä. Tuloksen käsittelyä koskevien linjausten määrittelyssä kuitenkin mitä ilmeisimmin tulisi ottaa huomioon myös budjetoidut ja toteutuneet kulut, sillä kyse on kunnallisesta toiminnasta, jossa tuotot perustuvat pääosin omistajaasiakkailta laskutettavaan tulorahoitukseen. Periaatteessa laboratoriokeskuksen tulokseksi syntyvä mahdollinen ylijäämä voisi jäädä laboratoriokeskuksen käyttöön esim. rahastoitavaksi tai investointivaraukseksi ja mahdollinen alijäämä laboratoriokeskuksen katettavaksi esim. tuottavuuden parantamista koskevin toimenpitein. Kun liikelaitoskuntayhtymässä ei toimita vapailla markkinoilla, vaan ns. raamitetussa kulutaloudessa, ylijäämä tai erikseen määriteltävä osa siitä voidaan tuloksen käsittelyn yhteydessä päättää jätettäväksi laboratoriokeskuksen käyttöön vain siinä tapauksessa, että ylijäämä on saatu aikaan kulubudjettia ylittämättä. Mikäli ylijäämäinen tulos saadaan kulubudjetti ylittäen, ei po. nettotulosta ole perusteltua jättää kulubudjetin ylittävältä osalta tuottajan käyttöön. Vastaavasti jos alijäämäinen tulos syntyy kuluraamin ylittyessä, on alijäämä tai osa siitä tuloksen käsittelyn yhteydessä jätettävä laboratoriokeskuksen toimin katettavaksi kolmen seuraavan talousarviovuoden kuluessa. Mikäli alijäämäinen tulos muodostuu kuluraamin puitteissa, tulee alijäämä pyrkiä kattamaan seuraavan palvelusopimuksen valmistelun yhteydessä sovituin toimin, esim. hintatarkistuksin. Laboratoriokeskuksen sisällä toimivien aluelaboratorioiden talousarvion sitovuustason osalta voidaan soveltaa em. vastaavaa periaatetta kuin laboratoriokeskustasonkin sitovuustason määrittelyssä. Vaikka tuloslaskelma tehdäänkin aluelaboratoriokohtaisesti, on tuloksen käsittelystä päätettävä laboratoriokeskuksen tasolla, ellei yhtymäkokouksessa muusta sovita. Kannustuselementtien käyttö Liikelaitosmaiseen toimintatapaan kuuluu mahdollisuus kannustuselementtien käyttöön. Edellä tarkasteltu tuloksen käsittelyä koskeva kohta on osa näistä elementeistä. Ylijäämäisen tuloksen muodostuessa kulubudjetin puitteissa laboratoriokeskuksen johtokunnalla ja johdolla tulisi olla mahdollisuus hyödyntää ylijäämää tulospalkkioihin tai muihin vastaaviin kannustaviin toimiin päättämällään tavalla. Kannustusjärjestelmään kuuluu luonnollisesti myös muita elementtejä, ja kannustusjärjestelmä tulisikin luoda toimivan johdon toimesta. Toimivallan delegointi Hallintosäännössä on määritelty laboratoriokeskuksen johdon tehtävät ja toimivalta. Toimivaltaa voidaan kuitenkin hallintosäännön delegointivaltuuden perusteella antaa muille esimiehille tai vastuuhenkilöille. Toimivallan edelleen delegointi (sub -delegointi) ei kuitenkaan ole mahdollista. Erillisten delegointi- 11

päätösten sijasta delegointi suositellaan toteutettavaksi johtokunnan vahvistamaa ns. päätösvaltamatriisia noudattaen. Päätösvaltamatriisilla tarkoitetaan taulukon muotoon sijoitettua päätösvaltakysymysten erittelyä siten, että kutakin päätöstilannetta varten on määritelty delegoidun päätösvallan asianomainen käyttäjä. Päätösvaltamatriisi on olennainen osa laboratoriokeskuksen johtamisjärjestelmää ja siten sen valmistelu kuuluu laboratoriokeskuksen toimivan johdon tehtäviin. Esimerkki päätösvaltamatriisipohjasta on tämän liiteaineistoraportin liitteenä 5. Päätösvaltamatriisia on johtokunnan päätöksin perusteltua tarkistaa tarvittaessa, esim. talousarvion toimeenpanoa koskevien päätösten yhteydessä. 5. Arviointi Organisaatioiden nykyaikaisen ohjauksen ja johtamisen käytäntöön kuuluu olennaisena osana järjestelmällinen arviointi. Myös laboratoriokeskuksella tulee olla erikseen toimivan johdon toimesta määritelty arviointijärjestelmä, joka ehdotetaan kytkettävän laboratoriokeskuksen laadun arviointiin ja varmistamiseen. Tällöin arviointi on perusteltua toteuttaa jonkun kokonaisvaltaisen laatujärjestelmän avulla, jolloin varsinaisen laboratoriotoiminnan laadun ohella arvioiduksi tulee myös mm. organisaatiota, johtamista ja taloutta koskevat järjestelyt. 12

LIITE 2 POHJA YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYSTÄ VARTEN YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yhtymäkokouksen toiminnan järjestelyt Yhtymäkokouksen kutsuu koolle johtokunnan puheenjohtaja, joka avaa kokouksen ja johtaa puhetta, kunnes yhtymäkokouksen puheenjohtaja on valittu. Yhtymäkokouksen toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa yhtymäkokouksen päättämä henkilö. Yhtymäkokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerin tehtävistä huolehtii yhtymäkokouksen määräämä viranhaltija. 2 Istumajärjestys Yhtymäkokousedustajat istuvat kokouksessa puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti. 2. LUKU YHTYMÄKOKOUSEDUSTAJAN ALOITEOIKEUS 3 Yhtymäkokousedustajien aloitteet Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on yhtymäkokousedustajilla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita liikelaitoskuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään johtokunnan valmisteltavaksi. Yhtymäkokous voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava. Johtokunnan on vuosittain joulukuun loppuun mennessä esitettävä yhtymäkokoukselle luettelo yhtymäkokousedustajien tekemistä ja johtokunnalle lähetetyistä aloitteista, joita yhtymäkokous ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Yhtymäkokous voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. 13

4 Johtokunnalle osoitettava kysymys Vähintään neljäsosa (1/4) yhtymäkokousedustajista voi tehdä johtokunnalle osoitetun kirjallisen kysymyksen liikelaitoskuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta. Johtokunnan on vastattava kysymykseen viimeistään siinä yhtymäkokouksessa, joka ensiksi pidetään kolmen (3) kuukauden kuluttua kysymyksen tekemisestä. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, yhtymäkokouksen on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä. 5 Kyselytunti Yhtymäkokousedustajalla on oikeus esittää johtokunnalle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä enintään kolmen (3) minuutin pituisia, kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Kyselytunti järjestetään yhtymäkokouksen jälkeen, jollei yhtymäkokous toisin päätä. Kysymys on kirjallisena toimitettava liikelaitoskuntayhtymän kirjaamoon viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen yhtymäkokousta. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. Kysymykset otetaan vastattavaksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjärjestys. Saatuaan johtokunnalta vastauksen kysymykseen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi (2) asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua. Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii ennen kyselytuntia kokoontuneen yhtymäkokouksen puheenjohtaja. Kyselytunti on julkinen. 3. LUKU YHTYMÄKOKOUKSET 6 Kokouskutsu Kutsu yhtymäkokoukseen on vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin yhtymäkokousedustajalle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto liikelaitoskuntayhtymän ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. 7 Esityslista Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset yhtymäkokouksen päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. 8 Kokouksesta tiedottaminen Yhtymäkokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa yhtymäkokous on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa.

Kokouskutsu annetaan tiedoksi ennen kokousta liikelaitoskuntayhtymän jäsenten hallituksille. 9 Varaedustajan kutsuminen Yhtymäkokousedustajan, joka on estynyt hoitamasta edustajan tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on ilmoitettava asiasta yhtymäkokouksen sihteerille. Yhtymäkokousedustajan on ollessaan estynyt hoitamasta edustajan tointa tai esteellinen huolehdittava itse varaedustajansa kutsumisesta kokoukseen. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava yhtymäkokousedustajan ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys yhtymäkokouksen ratkaistavaksi. 10 Johtokunnan edustus yhtymäkokouksessa Johtokunnan puheenjohtajan, liikelaitoskuntayhtymän johtajan sekä johtavan ylilääkärin on oltava läsnä yhtymäkokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Johtokunnan jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Edellä mainituilla henkilöillä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla yhtymäkokousedustaja. 11 Nimenhuuto Läsnäolevat liikelaitoskuntayhtymän jäsenten nimeämät yhtymäkokousedustajat ja varaedustajat ja heidän äänimääränsä todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan jäsenittäin aakkosjärjestyksessä. Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet yhtymäkokousedustajat ja läsnä olevat varaedustajat sekä onko yhtymäkokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. 12 Läsnäolevat yhtymäkokousedustajat ja varaedustajat Läsnä oleviksi katsotaan yhtymäkokousedustajat ja varaedustajat, jotka ovat saapuneet kokoukseen, eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissaoleviksi. Jos yhtymäkokousedustaja tai varaedustaja saapuu kokoukseen myöhemmin, on hänen ilmoittauduttava puheenjohtajalle, jolloin pöytäkirjaan merkitään, minkä asian käsittelyn aikana hän on kokoukseen saapunut. Vastaavasti menetellään silloin, kun edustaja poistuu kesken kokouksen. Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se läsnäolevien toteamiseksi on tarpeen. 15

13 Asioiden käsittelyjärjestys Asiat esitellään yhtymäkokoukselle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei yhtymäkokous toisin päätä. Käsittelyn pohjana (pohjaehdotuksena) on johtokunnan ehdotus taikka, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden ehdotus. Jos johtokunta, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin yhtymäkokous on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta. 14 Puheenvuorot Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö. Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa: 1. puheenvuoron johtokunnan puheenjohtajalle, toimitusjohtajalle, johtavalle ylilääkärille sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisten toimielinten valmistelemia asioita; ja 2. repliikki- ja kannatuspuheenvuoron. Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita. Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisissä asioissa rajoittaa yhtymäkokousedustajien puheenvuorojen pituutta niin, että puheenvuoro voi kestää 5 minuuttia. 15 Puheenvuorojen käyttäminen Puheenvuoron saaneen on puhuttava paikaltaan tai puhujakorokkeelta. 16 Pöydällepanoehdotus Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu käsittely. Asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä. 17 Ehdotukset Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. 16

Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka sitä ei olisi kannatettu. Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se yhtymäkokouksen päätökseksi. 18 Äänestystapa Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimen huudolla, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi, toimitettava uudelleen nimenhuudolla. 19 Äänestysjärjestys Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että: 1. Ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan; 2. Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä; sekä 3. Jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. 20 Toivomusponsi Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen yhtymäkokous voi hyväksyä johtokunnalle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa yhtymäkokouksen päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. 4. LUKU VAALIT 21 Yleiset määräykset Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. 17

Äänestysliput annetaan yhtymäkokouksen puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Puheenjohtaja merkitsee äänestyslippuun kunkin yhtymäkokousedustajan käytettävissä olevan äänimäärän. Milloin vaali on toimitettu suljetuin lipuin, merkintä tehdään taitetun lipun ulkopuolelle. Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu. 22 Vaalitoimituksen avustajat Toimitettaessa enemmistövaali, kokouksen pöytäkirjan tarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei yhtymäkokous toisin päätä. 23 Valtuuston vaalilautakunta Yhtymäkokous valitsee kokousta varten tarvittaessa suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi (5) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Yhtymäkokous valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden (1) varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii yhtymäkokouksen pöytäkirjanpitäjä, jollei yhtymäkokous toisin päätä. 24 Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto Yhtymäkokous määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava yhtymäkokouksen puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan. 25 Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa sen yhtymäkokouksen puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 26 :ssä tarkoitetut oikaisut. 26 Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, yhtymäkokouksen puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään. 18

27 Ehdokaslistojen yhdistelmä Sitten kun edellä 26 :ssä mainittuja oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero. Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista yhtymäkokouksen istuntohuoneeseen nähtäväksi ja yhtymäkokoukselle julki luettava. 28 Vaalitoimitus Kunkin yhtymäkokousedustajan on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava yhtymäkokouksen puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron. 29 Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen Nimenhuudon päätyttyä yhtymäkokouksen puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksista kirjallisen ilmoituksen yhtymäkokouksen puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen yhtymäkokoukselle. Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä. 5. LUKU PÖYTÄKIRJA 30 Pöytäkirja Yhtymäkokouksen pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjasta hallintosäännössä määrätään. 31 Pöytäkirjan tarkastus Yhtymäkokouksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi (2) kullakin kerralla tähän tehtävään valittua yhtymäkokousedustajaa, jollei yhtymäkokous jonkin asian kohdalta toisin päätä. 19

LIITE 3 EHDOTUS TARKASTUSSÄÄNNÖKSI LUKU 1 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään siten, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän tarkastussäännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline, ja sen järjestämisestä vastaa johtokunta. LUKU 2 TARKASTUSLAUTAKUNTA 2 Lautakunnan kokoonpano Lautakunnan kokoonpanosta on määrätty perussopimuksen 23 :ssä. 3 Lautakunnan kokoukset Tarkastuslautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksissa lautakunnan niin päättäessä. Johtokunta ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakunnan kokouksiin. Kokousmenettelyissä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Esittelijästä päättää lautakunta. 4 Lautakunnan tehtävät Sen lisäksi, mitä kuntalain 71 ja 75 :ssä säädetään ja mitä perussopimuksen 23 :ssä on määrätty, lautakunnan on (1) seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, (2) huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka tekevät mahdolliseksi tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa sekä (3) tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. 20