Jaakob. 1.Moos.27:36: 1.Moos:25:26: 1.Moos.32:28. (ks. myös.room.11:26. Jaakob tarkoittaa isompaa ihmisryhmää)

Jaakob 1. Nimestä Jaakobin nimi viittaa kantapäähän (1.Moos.25:26) ja pettäjään (esim. 1.moos.27:36). Hoosean kirjassa (Hoos.12:4) sanotaan: Äidin kohdussa tämä petti veljensä. Jaakob ja Esau olivat kaksosia, joista Esau syntyi ensin. Jaakob syntyi pitäen veljeänsä kantapäästä kiinni. Hoosean kirjan kohta voidaan nähdä ennakkokuvana Jaakobista joka riisti veljensä syntymäoikeuden (esikoisuuden) ja siunauksen 1. Kun muuan mies oli painiskellut Jaakobin kanssa, muutti Jumala Jaakobin nimen Israeliksi (1.moos.32:24 28). Israel tarkoittaa hän taistelee Jumalan kanssa tai Jumala taistelee 1.Moos.27:36: 1.Moos:25:26: 1.Moos.32:28 (ks. myös.room.11:26. Jaakob tarkoittaa isompaa ihmisryhmää) 2. Alkutaival Iisak ja Rebekka saivat kaksoset 20 vuoden odotuksen jälkeen. Esau syntyi ennen Jaakobia. Ennen lasten syntymää Jumala oli sanonut Rebekalle, että vanhempi palvelee nuorempaa. Lasten syntyessä Iisak isä oli 60 vuotias. (1.Moos.25:21 26, Room.9:11 12) Jaakobista kasvoi hiljainen mies joka vietti rauhallista paimenen elämää viihtyen hyvin kotiympäristössä. Hän osasi esimerkiksi tehdä ruokaa. Jaakob oli Rebekan silmäterä. Esausta sitä vastoin kasvoi arojen mies, metsästäjä. Iisak rakasti enemmän Esauta. (25:27 29). 1 John F. Walvoord & Roy B. Zuck. 1988. The Bible Knowledge Commentary. Old Testament. s.1404

3. Esikoisuuden osto Eräänä päivänä Esau tuli kedolta tosi nälkäisenä ja halusi syödä. Jaakob oli tehnyt itselleen keittoa, jota Esau nyt kovasti halusi. Jaakob sanoi: myy minulle ensin esikoisuutesi.(1.moos.25:29 31) Esauta ei kiinnostanut siinä hetkessä mikään muu kuin että saisi tyydyttää fyysiset tarpeensa. Tätä veljensä tilaa Jaakob käytti häikäilemättä hyväkseen. Esau vastasi: Katso, minä kuolen kuitenkin, mitä minä esikoisuudellani teen? Hän vannoi ja myi esikoisuutensa yhdestä ateriasta. (25:32 34). Hebrealaiskirje mainitsee Esaun epäpyhäksi kun hän myi esikoisuutensa yhdestä ateriasta (hebr.12:16). Englanniksi esikoisuus on birthright, syntymäoikeus. sovellus Jos ihminen elämässään pitää omien halujensa tyydyttämistä tärkeimpänä asiana, ja suuntaa elämäänsä lihan mukaan, on selvää, että silloin ihminen hylkii hengellisiä asioita, pitää halpana niitä oikeuksia joita uskovalla on. 2 Ei esikoisuuden myyminen ollut Esaulle ihan tyhjänpäiväinen asia, sillä se jäi kaivelemaan hänen mieltään (1.Moos.27:36). Voisi olettaa, että himonsa tyydytettyä, Esau jossain vaiheessa katui, että oli myynyt esikoisuutensa (TT). 4. Huijattu siunaus perhedraama Vanhana Iisakin silmät alkoivat hämärtää (27:1). Ennen kuolemaansa hän halusi siunata Esaun, poikansa jota hän erityisesti rakasti, ja joka oli syntynyt kaksosista ensin (25:25 28). Ennen lastensa syntymää Jumala oli sanonut Rebekalle, että vanhempi palvelee nuorempaa (25:23). Lisäksi Esau oli myynyt esikoisuutensa Jaakobille (25:33). Jaakob petti Iisakia. Hän esiintyi äitinsä Rebekan neuvojen mukaan huonosti näkevän isänsä edessä Esauna, ja näin riisti Iisakin siunauksen veljeltään (27:18 29). Jaakob valehteli olevansa Esau (27:19, 24) ja että Jumala oli antanut metsästysmenestyksen (27:20). Jaakobin riistämä siunaus jota ei voitu peruuttaa: Jumala antakoon sinulle taivaan kastetta ja maan lihavuutta, jyviä ja viiniä yllin kyllin. Kansat palvelkoot sinua, kansakunnat sinua kumartakoot. Ole veljiesi herra, ja äitisi pojat kumartakoot sinua. Kirottu olkoon, joka sinua kiroaa, siunattu, joka sinua siunaa." (27:28 29) Kun Iisakille selvisi, että kyseessä oli petos, hän säikähti kovin (27:33). Siunaus meni väärälle miehelle, vai menikö (vrt. 25:23). Siunauksen riistäminen oli Esaulle kova paikka. Hän sanoi: Oikeinpa häntä kutsutaankin Jaakobiksi. Sillä hän on nyt kahdesti minut pettänyt: esikoisuuteni hän on minulta vienyt, ja katso, nyt hän riisti minulta myöskin siunauksen. (27:36) Esau kysyi Iisakilta: Eikö sinulla ole mitään siunausta minun varalleni? (27:36) Esau korotti äänensä ja itki (27:38). Iisakin siunaus Esaulle: 2 John F. Walvoord & Roy B. Zuck. 1988. The Bible Knowledge Commentary. Old Testament s.70

Niin hänen isänsä Iisak vastasi ja sanoi hänelle: Katso, sinun asuinsijasi on oleva kaukana lihavasta maasta ja vailla taivaan kastetta ylhäältä. Miekkasi varassa sinä olet elävä ja palveleva veljeäsi. Mutta valtoimena kierrellen sinä riisut hänen ikeensä niskaltasi. (27:39 40) Esau halusi tappaa veljensä siunauksen takia (27:41). Näytti siltä että edessä olisi Jaakobin pakomatka. Rebekka, Jaakobin äiti valitti miehelleen heettiläisistä tyttäristä ja niin Iisak siunasi Jaakobin vaimon hakureissulle Mesopotamiaan. Jaakobin pakomatkasta tuli vaimonhakumatka. Iisakin toinen siunaus Jaakobille: Ja Jumala, Kaikkivaltias, siunatkoon sinua ja antakoon sinun tulla hedelmälliseksi ja lisääntyä, niin että sinusta tulee suuri kansojen joukko. Ja hän suokoon sinulle Aabrahamin siunauksen, sinulle ynnä sinun jälkeläisillesi, että saisit omaksesi maan, jossa sinä muukalaisena asut ja jonka Jumala on antanut Aabrahamille." (28:3 4) Ihmisten yritykset vaikuttaa Jumalan tekemiin päätöksiin ja väkisin toteuttaa Jumalan lupauksia, ovat turhia. Jumala voi käyttää miten haluaa ihmisten yritelmiä, ovat ne sitten millaisia tahansa. Sillä Jumala on suuri. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne. (Jes.55:9) että Jumalan valinnan mukainen aivoitus pysyisi, ei tekojen tähden, vaan kutsujan tähden (Room.9:11) Jumala oli valinnut Jaakobin huolimatta hänen heikkouksistaan. 5. Jumalan huone ja Taivaan portti Jaakob lähti isänsä siunaamana hakemaan vaimoa enonsa Laabanin luota Harranista (28:5 10). Lähtiessään Jaakob ei ollut enää mikään pikkupoika sillä hän oli 77 vuotta 3. Jaakob ei koskaan enää nähnyt äitiään 4. Matkalla hän yöpyi Beetelissä (28:19) ja näki unta. Unessa maan päälle oli asetettu tikapuut, joiden pää ulottui taivaaseen, ja Jumalan enkelit kulkivat niitä myöten ylös ja alas. Lisäksi unessa Herra toisti Jaabobille Abrahamin ja Iisakin kanssa tekemänsä sopimuksen missä Jumala lupasi maan, jälkeläisiä kuin maan tomua ja universaalin siunauksen hänessä ja hänen siemenessään. Herra lupasi olla Jaakobin kanssa ja saattaa hänet takaisin luvattuun maahan. (28:12 15) Herättyään unesta Herran pelko valtasi Jaakobin. Hän totesi paikan olevan Jumalan huone (Beth el) ja taivaan portti. Jaakob teki lupauksen, että jos Herra on hänen kanssaan matkalla ja varjelee ja antaa leipää ja vaatetta niin että hän saa rauhassa palata kotiinsa, on Herra hänen Jumalansa ja hän antaa Herralle kymmenykset. (28:16 22) 6. Laabanin luona Jaakob viipyi vaimon haku reissulla Harranissa Laabanin luona kaikkiaan 20 vuotta (31:38). Ensimmäiset 7 vuotta Jaakob palveli Laabania saadakseen Raakelin jota hän rakasti. Rakkautensa tähden 7 vuotta tuntuivat muutamilta päiviltä (29:20). 3 Suuri Raamatun tietosanakirja. Luku Jaakob. s.209. 4 Aapeli Saarisalo. 1980. Raamatun sanakirja. s. 387

Laaban oli sanonut Jaakobille, että Jaakob oli samaa luuta ja lihaa kuin hän (29:14). Jaakob ja Laaban muistuttivat toisiaan luonteeltaan: kumpikin olivat pelimiehiä, jotka eivät kaihtaneet arveluttavia keinoja hyötyäkseen toisesta. Nyt Jaakob sai maistaa omaa lääkettään (TT). Kun ensimmäiset seitsemän vuotta olivat kuluneet, sai Jaakob vaimokseen Leean Raakelin sijasta. "Mitä oletkaan minulle tehnyt? Olenhan palvellut sinua saadakseni Raakelin! Miksi petit minut?" (29:25) Hän sai myös Raakelin, kunhan lupasi palvella Laabania vielä toiset 7 vuotta. (29:21 30) Viimeiset kuusi vuotta Jaakob palveli ansaitakseen omaisuutta, ja hän tulikin paimenena ylen rikkaaksi saatuaan Laabanilta kaikki pilkulliset ja kirjavat lampaat ja vuohet sekä mustat karitsat, joita syntyi ihmeen kautta puhtaistakin pareista. (30:26 43). Jaakobilla oli 2 vaimoa, Raakel ja Leea. Raakelilla oli orjatar Bilha ja Leealla oli orjatar Silpa. Raakel jota Jaakob rakasti, oli hedelmätön (29:31). Leea näki Jaakobin rakkauden Raakelia kohtaan ja yritti voittaa miehensä rakkauden syntyvien lapsien kautta (29:32). Vaimojen välillä oli kilpailu miehestään (30:8). Sekä Raakel että Leea antoivat orjattarensa Jaakobille vaimoiksi (30:3, 9). Lopulta Jumala muisti myös hedelmätöntä Rakelia ja Rakel sai Josefin ja myöhemmin palattuaan Laabanin luota Benjaminin jonka synnytykseen Raakel kuoli.(30:24, 35:17 19). Yksitoista Jaakobin pojista syntyi 20 vuoden Harranissa olon aikana. Jaakobin moniavioisuus, vaimojen välinen kilpailutilanne ei voinut olla heijastumatta perhe elämän tasapainoon ja iloon perheessä. Jaakob sai eri vaimoistaan kaikkiaan 12 poikaa. Poikien nimillä tunnettujen kahdentoista sukukunnan eli heimon muodostamaa yhteisöä alettiin kutsua Israeliksi (49:28). Israelista tuli kansanryhmän nimi. 5 Jaakob oli noin 20 vuotta Laabanin luona. Sitten Herra käski Jaakobia lähtemään kotimaahansa, sukunsa tykö. Ja Herra sanoi Jaakobille: "Palaja isiesi maahan ja sukusi tykö. Minä olen sinun kanssasi." (31:3) Jaakob lähti salaa ilmoittamatta Laabanille. Laaban tavoitti kuitenkin Jaakobin, ja he tekivät keskenään rauhan sopimuksen. 7. Jaakobin paini Kun Jaakob oli palaamassa kotiin Laabanin luota, valtasi pelko hänessä alaa. Vieläkö veli aikoi tappaa hänet petostensa tähden? (27:41) Jaakob lähetti sanansaattajia ja lahjuksia edeltäpäin veljelleen Esaulle. Sanansaattajat toivat viestin, että Esau oli lähestymässä 400 miehen kanssa. Silloin suuri pelko ja ahdistus valtasi Jaakobin. Hän jakoi joukkonsa kahtia ajatellen, että jos veli tuhoaa toisen puoliskon, niin toinen pääsee pakoon. (32:1 8) Jaakob rukoili Jumalaa, että Hän pelastaisi hänet. Hän vei yöllä joukkonsa ja omaisuutensa Jakkobvirran yli, joka oli Jordanin itäinen lisäjoki 6 ja jäi yksin toiselle puolelle. Silloin painiskeli hänen kanssaan muuan mies päivän koittoon saakka. (32:24). Muuan mies oli Herran enkeli, preinkarnoitunut Kristus. Hän iski Jaakobia lonkkaan, reisijänteen kohdalle, niin että lonkka nyrjähti. Siksi israelilaiset eivät syö reisijännettä, joka kulkee lonkkaluun yli (32:32). Jaakob sanoi Herran enkelille, ettei päästäisi häntä ennen kuin Hän olisi siunannut Jaakobin (32:26). Jumala muutti Jaakobin nimen: Ja hän sanoi hänelle: Mikä sinun nimesi on? Hän vastasi: Jaakob. Silloin hän sanoi: Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut. 5 Suuri Raamatun tietosanakirja. Luku Israel. s.173. 6 Uuras Saarnivaara. 2002. Voiko Raamattuun luottaa? s.121

Ja Jaakob kysyi ja sanoi: Ilmoita nimesi. Hän vastasi: Miksi kysyt minun nimeäni? Ja hän siunasi hänet siinä. (32:27 29) Vanhassa testamentissa ihmisen nimi viittaa hänen luontoonsa. Niinpä Jaakobin (= pettäjä ) nimen vaihdos tarkoitti Jaakobin elämän käännekohtaa. Hän oli kasvanut pettäjästä, juonittelevasta miehestä Israeliksi (=Jumala taistelee, hän taistelee Jumalan kanssa). 7 Nimen muutoksen jälkeen Jumala siunasi Israelin (32:29). Jumala oli kuullut Jaakobin rukouksen sillä veljesten kohtaaminen oli kaikkea muuta kuin sotaisa. Mutta Esau riensi häntä vastaan ja sulki hänet syliinsä,halasi häntä kaulasta ja suuteli häntä; ja he itkivät. (33:4). Jaakob leiriytyi Sikemin kaupungin edustalle, 8. Diina Sikem, sen maan ruhtinaan poika, raiskasi Jaakobin ainoan tyttären Diinan ja rakastui häneen. Hän halusi Diinan vaimokseen. Jaakob oli asiasta vaiti kunnes hänen poikansa saapuivat kedolta. Asiat tuotiin esille yhdessä. ilmeisesti Jaakobin pojat joutuivat raivon valtaan eivätkä kuunnelleet Jaakobia vaan toimivat omin päin (tt). Pojat tekivät petollisen sopimuksen Sikemin ja hänen isänsä kanssa: Jos heidän kaikki miehenpuolet ympärileikattaisiin, niin silloin sikemiläiset voisivat ottaa heidän tyttäriään vaimoikseen ja vastaavasti israelilaiset voisivat ottaa sen maan tyttäriä vaimoikseen ja näin heistä tulisi yksi kansa. (34:1 17) Kolmantena päivänä ympärileikkauksesta kun leikatut olivat kipeimmillään, hyökkäsivät Diinan veljet Simeon ja Leevi miekkoineen Sikemin kaupunkiin ja he tappoivat kaikki miehenpuolet, ottivat Diinan Sikemin talosta ja ryöstivät kaupungin ottaen saaliikseen mm. vaimot ja lapset. Simeon ja Leevi toimivat omavaltaisesti ilman isänsä suostumusta (49:6). Jaakob kauhistui veljesten veritekoa: Niin Jaakob sanoi Simeonille ja Leeville: Te olette syösseet minut onnettomuuteen, saattaneet minut tämän maan asukkaiden, kanaanilaisten ja perissiläisten, vihoihin. Minun joukkoni on vähäinen; jos he kokoontuvat minua vastaan, niin he tuhoavat minut, ja niin minut ja minun sukuni hävitetään. Mutta he vastasivat: Pitikö hänen kohdella meidän sisartamme niinkuin porttoa! (34:30 31) Jaakob tuomitsi Simeonin ja Leevin veriteon. Myöhemmin hän sanoo Simeonista ja Leevistä: Heidän neuvoonsa ei suostu minun sieluni, heidän seuraansa ei yhdy minun sydämeni. (49:6) Jumala käski Jaakobia menemään Beteliin, asettumaan sinne ja rakentamaan sinne alttarin Jumalalle (35:1). Ennen lähtöä Jaakob käski kansaa luopumaan kaikista vieraista jumalista, puhdistautumaan ja muuttamaan vaatteensa. (35:1 2). Epäjumalista luopuminen on nähtävästi seurausta Jaakobin hengellisestä uudistumisesta kun hän oli kohdannut Jumalan (paini). Ja he lähtivät liikkeelle; ja Jumalan kauhu valtasi heidän ympärillään olevat kaupungit, niin etteivät nämä ajaneet takaa Jaakobin poikia. (35:5) 9. Jumalan lupaukset rohkaisevat Jumala toisti Jaakobin nimen muutoksen (vrt.32:27 29 ja 35:10) sekä lupaukset suuresta kansojen joukosta joka on Jaakobista tuleva sekä maan omistuksesta Jaakobille ja hänen jälkeläisillensä. (vrt. 28:12 15 ja 35:11 12). 7 John F. Walvoord & Roy B. Zuck. 1988. The Bible Knowledge Commentary. Old Testament s.81

Jaakob varmasti tarvitsi Jumalan rohkaisua ja toivoa, sillä hänen vaimonsa Raakel kuoli Benjaminin synnytykseen (35:16 19) ja hänen isänsä Iisak kuoli Hebronissa jonne Jaakob oli saapunut. Veljekset Esau ja Jaakob hautasivat isänsä (35:27 29). Lisäksi Jaakobin esikoispoika Ruben oli maannuti isänsä sivuvaimon Bilhan kanssa, mikä merkitsi isänsä vuoteen saastuttamista (35:22, 49:4). Jaakob ei välttämättä nostanut ikävien asioiden tultua suurta mekkalaa, mutta painoi asiat sisimpäänsä (vrt. 37:11). 10. Joosef Jaakob (=Israel) rakasti Raakelista syntynyttä Joosefia enemmän kuin kaikkia muita poikiansa, koska hän oli syntynyt hänelle hänen vanhalla iällänsä. Jaakob hemmotteli Joosefia ja teetti hänelle pitkäliepeisen, hihallisen ihokkaan. Kun muut veljet näkivät, että Joosef oli heidän isänsä erityisen rakkauden kohde, vihasivat he Joosefia eivätkä voineet puhutella häntä ystävällisesti. Joosef lisäksi näki unia jotka lisäsivät veljiensä vihaa. Unet oli tulkittavissa niin, että muut veljet, ja kaikki muutkin, kumarsivat Joosefia. Hänen veljensä kadehtivat häntä. Jaakob huomasi tämän, ja painoi kaiken mieleensä. (37:1 11) Kun Joosef meni katsomaan paimenessa olevia veljiänsä, halusivat veljet tappaa Joosefin (37:18). Juudan ehdotuksesta he myivät Joosefin kahdestakymmenestä hopeasekelistä ohi vaeltaville ismaililaisille (37:28). Veljet ottivat Joosefin ihokkaan, teurastivat vuohipukin ja kastoivat ihokkaan vereen. Sitten he toimittivat verisen ihokkaan isälleen pyytäen häntä tarkistamaan oliko se hänen poikansa? (37:31 32) Jaakobin surun suuruuden arvaa, kun hän totesi villipedon raadelleen Joosefin kuoliaaksi. Jaakob ei huolinut lohdutusta. Murehtien minä menen tuonelaan poikani tykö. (37:35). Mutta Joosef ei ollut kuollut. Hänet myytiin orjaksi Egyptiin (37:36). 11. Nälänhätä Seitsemän vuotta kestävä nälänhätä tuli kaikkiin maihin. Egyptin maan hallitusmieheksi asetettu Joosef oli ennen nälkävuotta, seitsemänä hyvänä vuonna, kerännyt viljaa valtavat määrät säilöihin tulevien huonojen vuosien varalle. Nälänhädän alettua kaikista maista tultiin Egyptiin Joosefin luo ostamaan viljaa. Myös Jaakob lähetti poikansa viljanhaku reissulle jotta he pysyisivät hengissä. (41:41 42:3, ap.t.7:9 16) Egyptissä Joosef oli uskotellut veljesten olevan vakoojia (42:9). Palattuaan isänsä kotiin veljet ilmoittivat Jaakobille mitä Egyptin valtias (Joosef) oli sanonut: Mutta mies, sen maan valtias, sanoi meille: 'Siitä minä saan tietää, oletteko rehellisiä miehiä: jättäkää yksi veljistänne minun luokseni; ottakaa sitten viljaa perheittenne nälänhätään. Ja menkää ja tuokaa nuorin veljenne luokseni, saadakseni tietää, ettette ole vakoojia, vaan rehellisiä miehiä. Sitten minä annan teille veljenne takaisin, ja te saatte vapaasti liikkua maassa'."(42:33 34) Veljet tyhjensivät säkkinsä. He löysivät sieltä rahakukkaronsa millä he olivat viljaa ostaneet. Veljet ja heidän isänsä pelästyi: Ja heidän isänsä Jaakob sanoi heille: Te teette minut lapsettomaksi; Joosefia ei enää ole, Simeonia ei enää ole, ja Benjamininkin te tahdotte viedä minulta; kaikki tämä kohtaa minua. (42:36) Jaakob luonnollisesti pelkäsi, että Raakelista syntyneelle nuorimmalle pojalleen Benjaminille tapahtuisi jotakin. Jaakob rakasti Benjaminia (44:20). Nälänhätä oli kuitenkin kova ja Jaakobin täytyi taipua. Hän antoi veljesten mukaan lahjoja ja kaksinkertaisen rahamäärän. (43:11 12) Jaakob rukoili Jumalaa:

Jumala, Kaikkivaltias, suokoon, että se mies tekisi teille laupeuden ja antaisi toisen veljenne sekä Benjaminin palata kotiin teidän kanssanne. Mutta jos tulen lapsettomaksi, niin tulen lapsettomaksi."(43:14) Egyptissä Joosef ilmaisi itsensä veljilleen. Hän oli Joosef jonka veljet olivat myyneet ismaililaisille. Hän oli se jonka Jumala oli lähettänyt Egyptiin säilyttääkseen veljillensä jälkeläisiä ja pitääkseen heidät hengissä. (45:1 8) Kun Jaakobille kerrottiin, että Joosef elää, pysyi hänen sydämensä kylmänä eikä hän uskonut. Kun isälle kerrottiin kaikki mitä Joosef oli sanonut ja kun hänelle näytettiin Joosefin lähettämät vaunut jolla Jaakobia lähetettiin noutamaan Joosefin luokse Egyptiin, elpyi Jaakobin henki. (45:25 27) Ja Israel sanoi: Nyt on minulla kyllin; poikani Joosef elää vielä, minä menen häntä katsomaan, ennen kuin kuolen. (45:28) Lue myös.ps.105:16 23 12. Jaakobin viimeinen matka Jaakob lähti perheineen Egyptiin noin vuonna 1877 ekr 8 kun jäljellä oli vielä viisi katovuotta (45:11). Perheenjäseniä siirtyi Egyptiin kaikkiaan 70 henkeä (46:27). Jumala ilmestyi Beersebassa vanhalle, noin 130 vuotiaalle (47:9) Jaakobille näyssä ja lupasi olla Jaakobin turvana loppuun asti ja tehdä hänestä suuren kansan: Jaakob, Jaakob! Tämä vastasi: Tässä olen. Niin hän sanoi: Minä olen Jumala, sinun isäsi Jumala; älä pelkää mennä Egyptiin, sillä minä teen sinut siellä suureksi kansaksi. Minä menen sinun kanssasi Egyptiin, ja minä myös johdatan sinut sieltä takaisin. Ja Joosefin käsi on sulkeva sinun silmäsi. (46:2 4) Jaakob näki poikansa noin 22 vuoden tauon jälkeen. Viime kohtaamisessa Joosef oli ollut 17 vuotta. 9 Jälleen tapaamisesta kerrotaan, että Joosef itki kauan isänsä Jaakobin kaulalla. Jaakob voisi nyt kuolla rauhassa kun oli nähnyt poikansa elävän (46:29 30). Jaakob perheineen asettuivat Egyptissä faaraon suosiossa maan parhaaseen osaan, Goosenin maakuntaan. Vaikka oli katovuodet, heiltä ei puuttunut mitään. He olivat hedelmälliset ja lisääntyivät suuresti. Jaakob oli Egyptissä 17 vuotta. Kun Jaakobin kuolema oli jo lähellä, pyysi hän Joosefia vannomaan, ettei hautaisi häntä Egyptiin vaan isiensä hautaluolaan Makpelan vainiolla (49:30). Sauvaansa nojaten vanhana, sairaana ja huononäköisenä Jaakob siunasi Joosefin Egyptissä syntyneet pojat Efraimin ja Manessan ja otti heidät omiksi pojikseen. Kyseessä oli esikoisuuden anto Joosefin pojille, koska Ruben esikoisena oli saastuttanut isänsä vuoteen (1.Aik.5:1 2, hebr.11:21). Siunatessaan poikia Jaakob laski oikean kätensä nuoremman Efraimin päälle ja vasemman Manessan päälle. Nuoresta oli tuleva suurempi ja hänen jälkeläisistään kansojen paljous. Näin Jaakob asetti Efraimin Manessan edelle. (1.moos.48) 13. Jaakobin siunaa poikansa 8 Uuras Saarnivaara. 2002. Voiko Raamattuun luottaa? s.124 9 John F. Walvoord & Roy B. Zuck. 1988. The Bible Knowledge Commentary. Old Testament s.95

Jaakob kutsui poikansa luokseen, kertoi siunatessaan heidät mitä heidän päiviensä lopulla oli tapahtuva (49:1 28). Ruben kuohahtaa kuin vesi eikä pysy ensisijalla. Jaakob muisti kuinka Ruben oli saastuttanut isänsä vuoteen makaamalla isänsä sivuvaimon, Bilhan kanssa. Simeonin ja Leevin viha on kirottu, raju. Heidän neuvoonsa ei taivu Jaakobin sydän. Simeon ja Leevi surmasivat kaikki Sikemin kaupungin miehet. Heidät hajotetaan Israelin sekaan. Juuda on nuori naarasleijona (Juudan leijona, ks. ilm.5:5). Ei siirry valtikka pois Juudalta eikä hallitsijansauva hänen polviensa välistä, kunnes tulee hän, jonka se on ja jota kansat tottelevat. (49:10). Tässä viitataan Jeesukseen Kristukseen (vrt. matt.2:6, ks. myös sukuluettelo matt.1:1 16,2). Sebulon on asuva meren rannalla, laivojen rannikolla, Siidoniin päin. Isaskar on luiseva aasi joka loikoilee karjatarhojen välissä. Hän on taivuttava olkansa taakan alle ja joutuva työveroa tekemään. Daan on käärmeenä tiellä, on polulla kyynä, joka puree hevosta vuohiseen, niin että ratsastaja syöksyy selin maahan. Gaadia ahdistavat rosvojoukot mutta hän itse ahdistaa heitä heidän kintereillään. Asserista tulee lihavuus, hänen leipänsä. Hän tarjoaa kuninkaan herkkuja. Naftali on nopea peura. Hän on antava kauniita sanoja Joosef on nuori hedelmäpuu, nuori hedelmäpuu lähteen reunalla; sen oksat ylettyvät yli muurin. Sinun isäsi siunaukset kohoavat yli minun vanhempaini siunausten, yli ikuisten kukkulain ihanuuden. Ne laskeutukoot Joosefin pään päälle, veljiensä ruhtinaan päälaelle. (49:26) Benjamin on raateleva susi; aamulla hän syö riistaa, ja illalla hän jakaa saaliista. Jaakob antoi vielä määräyksensä pojilleen, että he hautaisivat hänet Kanaanin maassa Makpelan hautaan, johon oli jo haudattu Aabraham, Saara, Iisak, Rebekka ja Leea. Jaakob veti jalkansa vuoteeseen ja kuoli (49:29 33). Kuollessaan hän oli 147 vuotias (47:27 31). Jaakob eli noin 2006 1859 ekr 10. 14. Jaakobin hautaaminen Jaakobin kuoltua hänet balsamoitiin mikä kesti 40 päivää. Egyptiläiset surivat häntä 70 päivää. (50:2 3). Sitten Jaakob vietiin Kanaanin maahan ylen suuressa joukossa joka koostui faraon palvelijoista, hänen hovinsa vanhimmista, kaikista Egyptin maan vanhimmista, ratsumiehistä ja tietysti omasta perheväestä. Vain lapset ja vaimot sekä pikkukarja ja raavaskarja jäivät Goosenin maakuntaan. (50:4 9). Gooren Aatadissa vietettiin suuret valittajaiset, ja Joosef vietti isänsä surujuhlaa seitsemän päivää (50:10). Kun Jaakob oli haudattu, kaikki palasivat Egyptiin. Isänsä kuoltua Joosefin veljet olivat 10 John F. Walvoord & Roy B. Zuck. 1988. The Bible Knowledge Commentary. Old Testament s.97

huolissaan kostaako Joosef nyt heille sen kun he olivat myyneet veljensä aikanaan orjaksi. He veivät Joosefille isänsä sanan: Niin he lähettivät Joosefille tämän sanan: Isäsi käski ennen kuolemaansa ja sanoi: 'Sanokaa Joosefille näin: Oi, anna anteeksi veljiesi rikos ja synti, sillä pahasti he ovat menetelleet sinua kohtaan'. Anna siis isäsi Jumalan palvelijoille anteeksi heidän rikoksensa. Ja Joosef itki kuullessaan nämä heidän sanansa. (50:16 17) Joosef lupasi elättää veljensä, heidän vaimonsa ja lapsensa (50:21).