LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIK- SI LAEIKSI

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 ST: 164/2014 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIK- SI LAEIKSI (CL) (Perusturvalautakunta 30.9.2014 55) Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut sosiaali- ja terveyspalveluuudistuksen parlamentaarisen ohjausryhmän. Ehdotuksessa ehdotetaan säädettäväksi laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, liite) sekä sen voimaanpanolaki (Esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta, liite) sekä esitys laiksi varainsiirtoveron tilapäisestä muuttamisesta (liite). Lakiehdotuksilla uudistetaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Uudistuksella kootaan nykyisin usealle eri kunnalliselle organisaatiolle kuuluvien palvelujen kattava järjestämisvastuu viidelle sosiaali- ja terveysalueelle. Lait ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian niiden hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Lakien mukaiset sosiaali- ja terveysalueet on muodostettava siten, että ne aloittavat toimintansa viimeistään vuoden 2016 alussa ja järjestämisvastuu siirtyy niille 2017 alusta lukien. Kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki ja sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettu laki ehdotetaan kumottavaksi vuoden 2017 alusta lukien. Esityksen mukaan maahan perustetaan viisi sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymää. Kristiinankaupungin osalta kyseeseen tulisi alustavasti Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualue (TYKS-erva). Kyseisen Erva-alueen väestöpohja olisi 867 457 asukasta. Muut erityisvastuualueet ovat Helsinki (1 887 566 as.), Kuopio (817 166 as.), Oulu (741 135 as.) ja Tampere (1 109 280 as.). Nämä kuntayhtymät vastaavat julkisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä. Jokainen kunta kuuluu yhteen sosiaali- ja terveysalueeseen. Esityksen mukaan valtioneuvosto antaa eduskunnalle joka neljäs vuosi selonteon sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin strategisista tavoitteista. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa toimintaa lainsäädännön ja pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi ministeriö neuvottelee vuosittain kunkin sosiaali- ja terveysalueen kanssa niiden järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien hoitamisesta. Sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätös hyväksytään käytävissä neuvotteluissa. Kristiinankaupungin osalta Turun yliopistollisen keskussairaalan Erva-alue on luonnollisin ottaen huomioon, että Vaasan sairaanhoitopiiri on jo nyt orientoitunut tähän Erva-alueeseen. Turussa on myös eniten ruotsia osaavia lääkäreitä. Erityisvastuualueet eivät itse tuota palveluja, vaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta vastaavat sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksessä määritellyt kunnat ja kuntayhtymät. Tuottamisvastuu voidaan antaa sellaiselle kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata kaikista sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisesta todetaan lakiesityksen 14 :ssä, Tuottamisvastuu kunnallisena toimintana, seuraavaa: Sosiaali- ja terveysalue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- terveyspalvelujen tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Tuottamisvastuuseen on kuuluttava ehkäisevät, korjaavat ja hoitavat, kuntouttavat sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena. 16 :ssä,

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 ST: 164/2014 Tehtävien ja palvelujen tuottaminen, todetaan seuraavaa: Sosiaali- ja terveysalue sekä 14 :ssä tarkoitettu kunta ja kuntayhtymä voivat toteuttaa tuottamisvastuulleen kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut: 1) tuottamalla ne itse, 2) kuntalain (365/1995) 76 :ssä tarkoitetulla tavalla sopimuksin yhdessä toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa, 3) hankkimalla palveluja muulta palvelujen tuottajalta, 4) antamalla palvelun käyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisen palvelusetelin, tai 5) muulla laissa säädetyllä tavalla. Tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on valvottava, että palvelut ovat laadultaan ja sisällöltään lainsäädännön ja palvelujen hankinnasta tehdyn sopimuksen mukaisia. Tuottamisvastuussa olevat kunnat tuottavat siis palvelut omana toimintana. Omaa palvelutuotantoa voidaan täydentää yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavilla palveluilla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämispäätöksessä määrätyllä tavalla. Siten tällä hetkellä sovellettavaa julkisten ja yksityisten palvelujen yhdistämistä voidaan soveltaa myös lakimuutoksen jälkeen. Pohjanmaalla on käyty vuonna 2014 alustavia keskusteluja ns. Kentala-ryhmässä nykyisen Vaasan sairaanhoitopiirin uudistamisesta vastaamaan niitä vaatimuksia, jotka uusi laki asettaa tuottamisvastuussa olevalle kuntayhtymälle. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat päässeet yksimielisyyteen siitä, että nykyisellä Vaasan sairaanhoitopiirillä voidaan katsoa olevan riittävät resurssit tuotantovastuun hoitamiseksi. Uudistettu Vaasan sairaanhoitopiiri, joka vastaa myös sosiaalipalvelujen ja perusterveydenhuollon järjestämisestä, joutuu kuitenkin alentamaan tuotantokustannuksiaan valtakunnalliselle keskitasolle. Se on mahdollista, jos Vaasan sairaanhoitopiiri päättää kokonaan integroida perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon kuntayhtymien jäsenkunnissa. Lakiesityksen 1 :ssä, Lain tarkoitus, todetaan mm., että lain tarkoituksena on varmistaa toimiva ja eheä sekä vaikuttava ja kustannustehokas sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenne. Toimivaa ja vaikuttavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva vaatimus on haaste Kristiinankaupungille ikääntyvän väestön sosiaali- ja terveyspalveluille asettamia vaatimuksia ajatellen. Tämän seurauksena talousarvion tasapainottaminen vaikeutuu entisestään jatkossa. Kristiinankaupungin osalta se merkitsee sitä, että nykyisellä ja jatkossa uudistetulla Vaasan sairaanhoitopiirillä on lain vaatimat toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset edellyttäen, että perushoito ja sosiaalihuolto liitetään nykyiseen Vaasan sairaanhoitopiiriin. Lakiesityksen 4 :ssä Sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarat, todetaan: Sosiaali- ja terveysalueella sekä tuottamisvastuussa olevalla kunnalla ja kuntayhtymällä on oltava riittävät voimavarat hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toimeenpanoon. Kristiinankaupunki voi Vaasan sairaanhoitopiirin jäsenkuntana tuottaa palveluja sisällön ja henkilöstön sallimassa laajuudessa sillä edellytyksellä, että palvelun hinta on kilpailukykyinen. Kristiinankaupungilla on kaksikielinen henkilöstö ja Kristiinankaupungin maantieteellinen sijainti Vaasan ja Porin välillä on sopiva kun ottaa huomioon, että myös Pori tulee ilmeisesti olemaan palveluja tuottava kuntayhtymä Turun yliopistollisen keskussairaalan Erva-alueella. Kristiinankaupunki voi ottaa Terveysaseman vastuun, kuten Nordic Healthcare Groupin selvityksissä on selostettu vuonna 2014 käydyissä alustavissa keskusteluissa hoidon ja hoivan uudelleenjärjestelyistä Vaasan sairaanhoitopiirin alueella. Keskustelut on käyty nk. Kentala-ryhmässä, jossa Kristiinankaupungin perusturvajohtaja on edustanut Kristiinankaupunkia. Ehdotuksen mukaan terveysasemalla olisi vastuu röntgen-, laboratorio- ja joistakin päivystyspalveluista. Kristiinankaupungin terveyskeskuksessa on jo nyt

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 ST: 164/2014 nämä toiminnot. Lisäksi terveyskeskus on kaksikielinen ja sijaitsee sopivasti 100 km:n etäisyydellä sekä Vaasasta että Porista. Kielellisistä oikeuksista lakiehdotuksen 17 :ssä, Yhteistoiminta palvelutuotannossa, todetaan seuraavaa: Osa sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja hoidosta voidaan keskittää valtakunnallisesti joillekin tuottamisvastuussa oleville kunnille tai kuntayhtymille, jos se on välttämätöntä tehtävien vaativuuden, harvinaisuuden, kielellisten oikeuksien tai niistä johtuvien suurten kustannusten perusteella. Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa säätää perusteet keskittämiselle tai tehtävät, jotka voidaan keskittää sekä niistä tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät. Valitsevassa tilanteessa ja myös uudistuksen jälkeen tuotantovastuussa oleva Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pystyy takaamaan kielelliset oikeudet. Lakiesityksen 7 :ssä, Palvelujen kieli, todetaan tarkemmin, että sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi silloin, kun sosiaali- ja terveysalueella on yksi tai useampi kaksikielinen kunta tai suomen- ja ruotsinkielisiä kuntia. Kristiinankaupungissa tämä vaatimus on mahdollista toteuttaa osana Vaasan sairaanhoitopiiriä, jos Vaasan sairaanhoitopiiristä tulee tuottava toimija Turun yliopistollisen keskussairaalan Erva-alueella. Hallinnosta sekä kunnan (Kristiinankaupungin) edustajasta sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän ylimmässä päättävässä toimielimessä todetaan seuraavaa lakiesityksen 21 :ssä, Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän toimielinten kokoonpano ja valinta: Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän ylimmän päättävän toimielimen jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja, ja toimielimessä edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa (714/1998) säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Jokaisella jäsenkunnalla tulee olla vähintään yksi edustaja sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän ylimmässä päättävässä toimielimessä 23 :ssä, Päätöksenteko kuntayhtymän toimielimissä, todetaan seuraavaa: Kunnan edustajien äänimäärä sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän ja tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän ylimmässä päättävässä toimielimessä perustuu kunnan asukaslukuun. Jos kunnat eivät ole toisin sopineet, yhden kunnan edustajien yhteenlasketun äänimäärän on kuitenkin oltava alle 50 prosenttia kuntayhtymän kaikkien kuntien asukasluvun mukaan määräytyvästä äänimäärästä. Se, että Kristiinankaupunki 7000 asukkaineen on pieni kunta johtaa siihen, että valtuutus on sen mukainen niissä toimielimissä, jotka tekevät kuntaan vaikuttavat päätökset sosiaali- ja terveydenhuollosta. Kristiinankaupungin edustus viimeistään 31.5.2015 pidettävässä edustajainkokouksessa olisi lakiesityksen mukaan n. 1-5 henkilöä ja 7 ääntä äänimäärän ollessa yksi ääni/tuhat asukasta. Lakiehdotuksen mukaan kunnat vastaavat myös jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Rahoitus perustuu asukasmäärään (kapitaatiopohjainen) sekä ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Kuntien rahoitusosuudet kerätään sosiaali- ja terveysalueille, jotka ohjaavat varoja edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämispäätöksessä vahvistetulla tavalla tuotantovastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille. Jos Kristiinankaupunki on jäsenenä Vaasan sairaanhoitopiirin uudistetussa kuntayhtymässä, joka on tuotantovastuussa perushoidosta, sosiaalihuollosta ja erikoissairaanhoidosta, on kohtuullista vaatia sosiaali- ja terveydenhuollon resurs-

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 ST: 164/2014 sienjaon tasausta tai harmonisointia jäsenkuntien välillä. Eli jäsenkuntia, joilla ei ole kapasiteettia ylläpitää todellista tarvetta vastaavaa hoitotasoa on kompensoitava niiden jäsenkuntien kautta, jotka tällä hetkellä ylläpitävät objektiivisesti arvioitua tarvetta korkeampaa tasoa. Hoitotarjonnan tasaamiseksi on paremmat taloudelliset edellytykset omaavien kuntien tuettava kuntia, joiden taloudellinen kantokyky on heikko. Esityksessä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta, 8 Henkilöstön asema, todetaan, että kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon nykyinen henkilöstö siirtyy tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän palvelukseen. Henkilöstöön ei sovelleta viiden vuoden työsuhdeturvaa. Esityksessä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta 9 Omaisuusjärjestelyt todetaan, että Kuntien omistuksessa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilat ja muu omaisuus jäävät kuntien omistukseen, jos kunnat eivät sovi toisin. Kunnat voivat vuokrata omaisuuttaan tuotantovastuussa olevalle kunnalle tai kuntayhtymälle. Perusturvajohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lakiesityksen vaatimusten täyttämiseksi sekä kuntalaisten hoidon ja hoivan saatavuuden takaamiseksi Kristiinankaupungin tulee solmia sopimus Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen (TYKS-erva) kanssa ja kuulua tähän Erva-alueeseen, jolla on vastuu julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä sekä samoista syistä kuulua suunnitteilla olevaan, uudistettuun Vaasan sairaanhoitopiiriin, jolla on tuotantovastuu sosiaalihuollosta, perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Uudistetussa Vaasan sairaanhoitopiirissä Kristiinankaupungin tulee saada selkeä rooli ja profiloitua nk. Terveysasemana, joka tarjoaa röntgen-, laboratorio- ja eräitä päivystyspalveluja alueellisen Sote-työryhmän, ns. Kenttala-ryhmän esittämän mallin mukaisesti. Tarvittavien sopimusten solmimisen aikataulu noudattaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lakiesityksen aikakehystä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain toimeenpanoa koskevan lakiesityksen ja varainsiirtoverolain väliaikaista muuttamista koskevan lakiesityksen aikarajaa. Uudistettu kansallinen sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen konsepti astuu täysin voimaan 1.1.2017. Tämä pykälä tarkastetaan välittömästi. Perusturvalautakunnan päätös: Keskustelun aikana ilmaistiin huolta siitä, onko uudistus perustuslain mukainen, miten toimia pienten kuntien demokratiavajeen suhteen ja lisäksi huomautettiin aikataulun olevan tiukka. Kristiinankaupungin osalta esitettiin mielipiteitä maantieteellisistä etäisyyksistä, kaksikielisyydestä sekä terveysaseman ja lähipalvelujen, kuten laboratorio-, röntgen ja dialyysipalvelujen säilyttämisestä. Keskustelun päätyttyä perusturvajohtaja muutti ehdotustaan siten, että huomautetaan myös maantieteellisestä sijainnista ja korostetaan kaksikielisyyttä ja lähipalvelujen kuten dialyysin tarvetta. Perusturvalautakunta päätti yksimielisesti perusturvajohtajan muutetun ehdotuksen mukaisesti. Pykälä tarkastettiin välittömästi.

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 ST: 164/2014 (Kaupunginhallitus 6.10.2014 286) (REN/REN) Sote-lain lausuntokierroksella kunnat ottavat kantaa kuntalaisten hyvinvoinnin varmistamiseen, kuntayhtymien hallintoon ja päätöksentekoon sekä sote- ja tuotantoalueiden rahoitukseen. Sote-alueen järjestämispäätöksellä on erittäin suuri rooli uudessa järjestelmässä, sillä siinä määritellään muun muassa palveluja tuottavat kunnat ja kuntayhtymät. Hallituksen lakiesitys löytyy Internet osoitteesta www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot ja muu perehdytysmateriaali www.stm.fi/sote-uudistus. Kuntien rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjinä ja tuottajina tulee muuttumaan merkittävästi valmisteilla olevan lainsäädännön perusteella. Suunnitellut viisi sote-aluetta ovat kuntayhtymiä ja päätökset palvelujen tuottamisesta tehdään kunnissa ja kuntayhtymissä. Kuntakentän todellisuus näkyy sote-alueiden päätöksenteossa ja toiminnan organisoinnissa. Sotealueen taloutta tarkastellaan kokonaisuutena ja asukkaille on turvattava toimivat palvelukokonaisuudet. Toiminnan tuottavuus, vaikuttavuus ja tehokas palvelujärjestelmä ovat olleet koko sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita. Rahoitusjärjestelmän tulee tukea näitä tavoitteita. Vaasan sairaanhoitopiirin kunnilla on yhteinen näkemys Vaasan sairaanhoitopiirin tuotantoalueen muodostamisesta ja tulevaisuuden palvelutuotannosta alueella, jonka sisällä Kristiinankaupunki voi ottaa mm. laboratorio-, röntgen- ja dialyysipalvelut tarjoavana terveysaseman vastuun. Kaupungin palvelut toimivat kaksikielisinä, ja kaupunki sijaitsee 100 kilometrin etäisyydellä sekä Vaasasta että Porista. Kristiinankaupungin näkökulmasta tärkeää on palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen, lähipalvelujen varmistaminen ja se, että palvelut vastaavat alueen palvelutarvetta. Lausuntopyyntöön tulee vastata 14.10.2014 mennessä sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnoksesta. On mahdollista menetellä myös niin, että valtuusto ottaa kantaa ainoastaan sille osoitettuihin, sote-alueeseen kuulumista koskeviin kysymyksiin (kysymykset 37. ja 38.) ja toimittaa kannasta päätösasiakirjan STM:öön. Tällöin lausuntopyynnön muihin kysymyksiin voidaan ottaa kantaa muussa kunnan toimielimessä. Kaupungin lausuntoehdotus lakiluonnoksesta liitteenä. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy oheisen lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta. Kaupunginhallituksen päätös: Merkitään, että kaupunginjohtaja selosti asiaa ja korosti mm., että Vaasan sairaanhoitopiirin kunnilla on yhteinen näkemys siitä, että Vaasan sairaanhoitopiiri voi olla tuotantovastuussa oleva alue, että Kristiinankaupunki voi alueen tulevaisuuden palveluntuotannossa ottaa mm. laboratorio-, röntgenja diapyysipalveluja tarjoavan terveysaseman vastuun sekä, että Kristiinan-

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 ST: 164/2014 kaupungissa perustetaan geriatrinen keskus laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Asia käsiteltiin kohdittain. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä ehdotuksen lukuun ottamatta seuraavia kohtia: Kohta 17 Kaupunginjohtaja muutti ehdotustaan ja ehdotti, että kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kohtaan 4 merkitään myös EI, jolloin kohdat 4 ja 5 kuuluvat seuraavasti: 4. EI: Työvoimatarpeen ennakointi ja koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen 5. EI: Henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon sekä suunnittelun yhteensovittaminen Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen mukaisesti. Kohta 45 Kaupunginjohtaja muutti kokouksessa ehdotustaan ja ehdotti, että Aikataulu-väliotsikon alla oleva teksti kuuluu: Aikataulu Uudistus on edelleen monilta osin keskeneräinen, erityisesti suhteessa muutoksen suuruuteen ja aikatauluun, tästä syntyvät riskit nousevat varsin suuriksi. Uudistuksen toimeenpanon aikataulutusta tulisikin vielä tarkentaa ja järkevöittää, jotta saadaan aikaa uudistuksen vaikutusten arvioinnille. Esimerkiksi tietoteknisten asioiden yhteensovittaminen vaatii hieman enemmän aikaa. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen mukaisesti Kohta 46 Kaupunginjohtaja muutti kokouksessa ehdotustaan ja ehdotti, että kaupunginhallitus päättää poistaa toiseksi viimeisen kappaleen toisen lauseen, joka kuuluu: Miten kokonaisuuteen vaikuttaa myös mm. toisen asteen koulutuksen rakenneuudistus? Muilta osin hyväksytään 46. kohdassa oleva ehdotus. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen mukaisesti. Liite 286 (Kaupunginvaltuusto 13.10.2014 50) Kaupunginvaltuuston päätös: Merkitään, että kaupunginjohtaja selosti asiaa.

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 ST: 164/2014 Merkitään, että Henrik Antfolk, Åsa Blomstedt, Hans Ingvesgård, Nina Jolkkonen-Porander, Mikael Perjus ja Patrick Ragnäs pitivät puheenvuoron keskustelun aikana. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Patrick Ragnäs totesi kaupunginvaltuuston yksimielisesti päättäneen kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Liite 50

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 / Pykälän liite: kjn_ehdotus_lausuntopyyntökysely 1(11) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Suurimpaan osaan kysymyksistä on mahdollista valita vain yksi vastausvaihtoehto. Jokaista vastausta on mahdollista perustella ja perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Kyselyä ei ole kuitenkaan mahdollista muokata kahden eri toimipisteen välillä. Mikäli samaa muokattavaa kyselylinkkiä muokataan kahdesta eri toimipisteestä samanaikaisesti, kyselyyn tallentuu viimeisin versio. Tästä syystä kyselylinkkiä ei pidä jakaa eteenpäin. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Valmis-painikkeen painamisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Kyselylomakkeeseen voi vastata vain kerran. Vastaajille on toimitettu myös kyselyn tekstitiedostoversio lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi sellaista menettelyä, että kyselyvastausta työstetään tekstitiedostona ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Lisätietoja kyselystä antavat: osastopäällikkö Kirsi Varhila, p. 02951 63338 hallitusneuvos Pekka Järvinen, p. 02951 63367 neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, p. 02951 63342 sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@stm.fi Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: osastosihteeri Hang Pham, p. 02951 63569 osastosihteeri Jaana Aho, p. 02951 63395 sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@stm.fi

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 / Pykälän liite: kjn_ehdotus_lausuntopyyntökysely 2(11) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi: Kristiinankaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi: Riitta El-Nemr 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot: S-posti: riitta.el-nemr(at)krs.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä. 13.10.2014 5. Toimielimen nimi: Kaupunginvaltuusto 6. Onko vastaaja* X kunta o kuntayhtymä o valtion viranomainen o järjestö o ei mikään edellä mainituista

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 / Pykälän liite: kjn_ehdotus_lausuntopyyntökysely 3(11) KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? o Kyllä X Ei o Ei kantaa 8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? X Kyllä o Ei o Ei kantaa 9. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? o Kyllä X Ei o Ei kantaa 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. Lakiesityksen mukaan vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Tämän vastuun ottaminen on entistä haasteellisempaa, koska sote-alueiden muodostaminen vaikeuttaa peruspalvelujen horisontaalista integraatiota. Lisäksi yksittäisen kunnan vaikutusvalta on pieni sote-alueella, missä suurelta osin tehtäisiin asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä koskevia ratkaisuja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja sen vastuut onkin määriteltävä tarkemmin. Tilanteessa, jossa sosiaalija terveyspalveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy pois kunnilta, on kunnan rooli liian epäselvästi määritelty.

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 / Pykälän liite: kjn_ehdotus_lausuntopyyntökysely 4(11) 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 11. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? X Kyllä Ei o Ei kantaa 12. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? X Kyllä Ei o Ei kantaa 13. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? Kyllä X Ei o Ei kantaa 14. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: 1. Asiakaslähtöisen integraation toteutumisen keinot 2. Lähipalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen 3. EI: Valtakunnallisten tavoitteiden ja kehittämisohjelmien toteuttaminen 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, vastuut ja yhteistyö 5. Palvelujen laatu- ja palvelutaso sekä yhtenäiset käytännöt 6. Väestön kielellisten oikeuksien toteutuminen 7. Tuottamisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät ja niiden tehtävät 8. Ympärivuorokautisesta päivystyksestä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät 9. EI: Sote-alueen omalla tuotantovastuulla olevat tukipalvelut sekä muut sote-alueen tuotantoon otetut palvelut 10. Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille 11. Palveluhankintojen sekä palvelusetelin käytön keskeiset periaatteet ja laajuus 12. Palvelurakennetta koskevat tehtävät 13. Kohtien 1 12 seuranta ja arviointi 15. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? o Kyllä X Ei o Ei kantaa

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 / Pykälän liite: kjn_ehdotus_lausuntopyyntökysely 5(11) 16. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sotealueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? o Kyllä X Ei o Ei kantaa 17. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. 1. Kunta- ja kuntayhtymärajat ylittävän yhteistyön varmistaminen 2. Valtakunnallisten strategisten linjausten toimeenpano ja kehittämistoiminnan suunnittelu 3. Tutkimustoiminnan suunnittelu, yhteensovittaminen ja yhteistyön varmistaminen 4. Työvoimatarpeen ennakointi ja koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen 5. EI: Henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon sekä suunnittelun yhteensovittaminen 6. Tiedonhallinnan sekä asiakas- ja potilastietojen yhteensovittaminen ja kokonaisarkkitehtuurin määrittely 7. Hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen kerääminen ja hyödyntäminen 18. Muita huomioita luvusta 2 Kunnalla (palveluiden rahoittamisvastuussa olevalla taholla) ei ole mitään roolia järjestämispäätöksen laadintaprosessissa. Järjestämispäätöksessä kuitenkin määritellään mm. rahoituksesta ja rahoituksen jakamisesta (tehtävä 10) sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvästä yhteistyöstä kuntien kanssa (tehtävä 4), mutta kunnat, joita asia oleellisesti koskee, eivät ole mukana järjestämispäätöksen laadinnassa. Lähipalvelun saatavuuden ja saavutettavuuden varmistamiseksi tulisi lähipalvelu käsite määritellä laissa. 3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottaminen 19. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? Kyllä X Ei o Ei kantaa 20. 15 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? X Kyllä o Ei o Ei kantaa 21. Muita huomioita luvusta 3

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 / Pykälän liite: kjn_ehdotus_lausuntopyyntökysely 6(11) Kuntalaisille tärkeintä ovat toimivat ja hallinnonalojen yli integroituvat llähipalvelut. Mikäli tuotantovastuullinen taho kasvaa liian suureksi on pelkona, että alueellisten erityispiirteiden huomioiminen vaikeutuu. Vaarana on myös palveluiden voimakas keskittyminen alueen suurimpiin keskuksiin. Laki ei esitetyssä muodossaan mahdollista hyvinvoinnin peruspalveluiden horisontaalista integraatiota, josta on viime vuosina saatu hyviä kokemuksia useissa kaupungeissa erityisesti lasten ja nuorten palveluissa. Nyt tuottamisvastuiset organisaatiot määrittyisivät erikoissairaanhoidon skaalatarpeiden perusteella. Lakiluonnosesityksessä ja sen perusteluissa on vain niukalti pohdintaa liittyen sosiaalipalveluihin, niiden saatavuuden turvaamiseen ja niistä aiheutuvien kustannusten hillitsemiseen. Erikoissairaanhoidon ja perustason sote-palveluiden integraation rinnalla on myös perustason hyvinvointipalveluiden integraatio tärkeää. Tuottamisvastuullisen taholla pitää olla mahdollisuuksia päättää oman toimintansa kehittämisestä, kuten varmistaa luovuus etsiä hyviä palvelumalleja ja mm. ottaa uusia teknologisia ratkaisuja käyttöön vanhustenhuoltoon. 4 luku Hallinto 22. 19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? X Kyllä o Ei o Ei kantaa 23. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? X Kyllä o Ei o Ei kantaa 24. Muita huomioita luvusta 4. Vaasan sairaanhoitopiiri pystyy takaamaan kielelliset oikeudet, vallitsevassa tilanteessa ja myös uudistuksen jälkeen tuotantovastuussa olevana. Järjestelmästä ei saa tulla hallinnollisista syistä liian jäykkää, vaan sen pitää pystyä toimimaan tarpeen mukaan joustavasti alueellisuus ja paikallisuus huomioiden. Kuntien mahdollisuudet omistajina vaikuttaa kuntayhtymä(ie)n toimintaan tulee taata. Hallinto ei voi kehittyä siihen suuntaan, että vain valtiolla on ohjausvaltaa esimerkiksi sote-alueen päätöksiin. Lakiesitys ei suoraan ota kantaa, onko vastuukuntamalli mahdollinen palvelujen tuotannossa. Lain tulee sisältää mahdollisuus vastuukuntamallin perustamiseen.

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 / Pykälän liite: kjn_ehdotus_lausuntopyyntökysely 7(11) 5 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen 25. 28 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? Kyllä X Ei o Ei kantaa 26. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? X Kyllä Ei o Ei kantaa 27. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? o Kyllä X Ei o Ei kantaa 28. Muita huomioita luvusta 5 Ehdotettu kattava neuvottelumenettely voi aiheuttaa sen, että vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta jää epäselväksi. Ministeriö ei saa mennä liikaa yksityiskohtiin, vaan keskittyä pikemminkin suosituksilla tapahtuvaan (pidättyväiseen) normiohjaukseen ja valvontaan. Tulosohjaus on hyväksyttävissä edellyttäen, että kuntien tuotantomahdollisuuksia ei rajoiteta merkittävästi. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kuvausta tulee tarkentaa.

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 / Pykälän liite: kjn_ehdotus_lausuntopyyntökysely 8(11) 6 luku Rahoitus 29. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? o Kyllä X Ei o Ei kantaa 30. 34 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? o Kyllä X Ei o Ei kantaa 31. 36 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? X Kyllä o Ei o Ei kantaa 32. 37 39 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? X Kyllä o Ei o Ei kantaa 33. 40 46 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? X Kyllä o Ei o Ei kantaa 34. Muita huomioita luvusta 6 On asiallista, että rahoitussäännökset perustuvat asukasmäärään, ikärakenteeseen ja sairastuvuuteen. Ne eivät kuitenkaan riittävästi kannusta kuntia ennaltaehkäisevään toimintaan. Rahoitusjärjestelmää pitää kehittää kannustavampaan ja ennalta ehkäisevää toimintaa painottavaan suuntaan, mikä hillitsee erikoissairaanhoidon kustannuksia. Järjestämisvastuun ja rahoittamisvastuun erottamiseen eri toimijoille on suhtauduttava kriittisesti. Järjestämislakiluonnoksen ongelmat suhteessa perustuslaissa määrättyyn kunnalliseen itsehallintoon liittyvät

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 / Pykälän liite: kjn_ehdotus_lausuntopyyntökysely 9(11) keskeisesti siihen, että järjestämisvastuu siirretään pois palvelujen rahoittamisvastuuta kantavalta kunnalta, eikä kunnalle jää tosiasiassa itsehallinnon edellyttämää päätöksentekovaltaa ko. palvelujen järjestämisessä. 7 luku Viranomaisvalvonta 35. Huomioita 7 luvun säännöksistä Yksityiskohtiin paneutuvaa valvontaa on liikaa, tämä voi lisätä organisaatioiden ja palvelutuotannon tehottomuutta (huom. uudistuksen yhtenä tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon tehokkuutta). 8 luku Erinäiset säännökset 36. Huomioita 8 luvun säännöksistä. Voimaanpanolaki 37. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat) X Kyllä o Ei o Ei kantaa 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? o HYKS-erva o KYS-erva o OYS-erva o TAYS-erva o TYKS-erva 39. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? x Kyllä o Ei o Ei kantaa 40. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti?

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 / Pykälän liite: kjn_ehdotus_lausuntopyyntökysely o Kyllä o Ei x Ei kantaa 10(11) 41. 11 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? o Kyllä X Ei o Ei kantaa 42. 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? X Kyllä o Ei o Ei kantaa 43. Muita huomioita voimaanpanolaista Kiinteistöt Lakiesityksen mukaan kiinteistöt jäävät kuntien tai omaisuudenhoitokuntayhtymien hallintaan. Omistamisen kirjavuus sekä tulevien investointien ja ylläpidon vuoksi olisi tätä kohtaa toivottavaa selkeyttää. Erityisesti pitkällä tähtäimellä on kuitenkin perusteltua tarkastella kiinteistöomaisuuden hallinnointia ja kehittämistä vielä uudelleen. Laki varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 44. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? X Kyllä o Ei o Ei kantaa Lopuksi 45. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? Aikataulu Uudistus on edelleen monilta osin keskeneräinen, erityisesti suhteessa muutoksen suuruuteen ja aikatauluun, tästä syntyvät riskit nousevat varsin suuriksi. Uudistuksen toimeenpanon aikataulutusta tulisikin vielä tarkentaa ja järkevöittää. Esimerkiksi tietoteknisten asioiden yhteensovittaminen vaatii hieman enemmän aikaa. Organisaatioiden muodostuminen

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 / Pykälän liite: kjn_ehdotus_lausuntopyyntökysely 11(11) Kunnat omistavat suunnitellut sote-alueiden kuntayhtymät, kuten myös tuotantovastuulliset kuntayhtymät. Näin ollen kuntien rooli näiden toimijoiden rakentumisessa ja ohjauksessa on huomioitava riittävällä tavalla. Nykyinen lakiesitys ei tätä toteuta. Lainsäädännössä tuleekin painottaa kuntien vastuuta sote-alueiden ja tuotantoalueiden muodostamisessa. Kiinteistöt Jatkossa tulee huomioida myös kiinteistöt. Uhkana on, että kiinteistöt ja niiden kulut jäävät kuntien rahoitettavaksi, jos sote-alue osaoptimoi omaa toimintaansa. Lakiesityksen mukaan kiinteistöt jäävät kuntien tai omaisuudenhoitokuntayhtymien hallintaan. Omistamisen kirjavuus sekä tulevien investointien ja ylläpidon vuoksi tulisi tätä kohtaa selkeyttää. Erityisesti pitkällä aikajänteellä on kuitenkin perusteltua tarkastella kiinteistöomaisuuden hallinnointia ja kehittämistä vielä uudelleen. 46. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. Perustuslain takaaman itsehallinnon suojaan kuuluu kunnan verotusoikeus. Esiin nousee kysymys, vaarantaako tämä laki voimaantullessaan kunnallisen verotusoikeuden? Voiko kunta enää jatkossa todellisesti päättää veroprosentistaan, kun merkittävä osa käyttötaloudesta siirretään sote-alueen kuntayhtymän päätösvaltaan. Sote-uudistuksen vaikutuksissa pitäisi pystyä tarkastelemaan myös laajemmin kunnan roolin muutosta. Miten kokonaisuuteen vaikuttaa myös mm. toisen asteen koulutuksen rakenneuudistus. Kuntien tehtäviä siirretään jatkuvasti kauemmaksi peruskunnasta erilaisiin kuntayhtymiin, jolloin kokonaisuuden hahmottaminen hämärtyy. Yhteensovittaminen kuntalain kanssa.

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 / Pykälän liite: STM_lausuntopyyntö_20140818

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 / Pykälän liite: STM_lausuntopyyntö_20140818

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 / Pykälän liite: STM_lausuntopyyntö_20140818

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 / Pykälän liite: STM_lausuntopyyntö_20140818

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 / Pykälän liite: STM_lausuntopyyntö_20140818

50, KVSTO 13.10.2014 16:00 / Pykälän liite: STM_lausuntopyyntö_erityisalueiden_kunnat_2014 Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat (aakkosjärjestyksessä) Asukasluku 31.12.2013 HYKS-erva 1 887 566 as. Askola Espoo Hamina Hanko Helsinki Hyvinkää Imatra Inkoo Järvenpää Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Kotka Kouvola Lapinjärvi Lappeenranta Lemi Lohja Loviisa Luumäki Miehikkälä Mäntsälä Nurmijärvi Parikkala Pornainen Porvoo Pyhtää Raasepori Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Sipoo Siuntio Taipalsaari Tuusula Vantaa Vihti Virolahti KYS-erva 817 166 as. Enonkoski Hankasalmi Heinävesi Hirvensalmi Iisalmi Ilomantsi Joensuu Joroinen Joutsa Juankoski Juuka Juva Jyväskylä Kaavi Kangasniemi Kannonkoski Karstula Keitele Keuruu Kinnula Kitee Kiuruvesi Kivijärvi Konnevesi Kontiolahti Kuopio Kyyjärvi Lapinlahti Laukaa Leppävirta Lieksa Liperi Luhanka Maaninka Mikkeli Multia Muurame Mäntyharju Nurmes Outokumpu Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki OYS-erva 741 135 as. Alavieska Enontekiö Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halsua Hyrynsalmi Ii Inari Kajaani Kalajoki Kannus Kaustinen Kemi Kemijärvi Keminmaa Kempele Kittilä Kokkola Kolari Kruunupyy Kuhmo Kuusamo Kärsämäki Lestijärvi Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Muonio Nivala Oulainen Oulu Paltamo Pelkosenniemi Pello Perho Posio Pudasjärvi Puolanka Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä TAYS-erva 1 109 280 as. Akaa Alajärvi Alavus Asikkala Evijärvi Forssa Hartola Hattula Hausjärvi Heinola Hollola Humppila Hämeenkoski Hämeenkyrö Hämeenlinna Iitti Ikaalinen Ilmajoki Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Janakkala Jokioinen Juupajoki Jämsä Kangasala Karijoki Kauhajoki Kauhava Kihniö Kuhmoinen Kuortane Kurikka Kärkölä Lahti Lappajärvi Lapua Lempäälä Loppi Myrskylä Mänttä-Vilppula Nastola Nokia TYKS-erva 867 457 as. Aura Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kaarina Kankaanpää Karvia Kaskinen Kemiönsaari Kokemäki Korsnäs Koski Tl Kristiinankaupunki Kustavi Köyliö Laihia Laitila Lavia Lieto Loimaa Luoto Luvia Maalahti Marttila Masku Merikarvia Mustasaari Mynämäki Naantali Nakkila Nousiainen Närpiö Oripää Paimio Parainen Pedersören kunta Pietarsaari Pomarkku Pori Punkalaidun

KYS-erva Pielavesi Pihtipudas Polvijärvi Puumala Rantasalmi Rautalampi Rautavaara Rääkkylä Saarijärvi Savonlinna Siilinjärvi Sonkajärvi Sulkava Suonenjoki Tervo Tohmajärvi Toivakka Tuusniemi Uurainen Valtimo Varkaus Vesanto Vieremä Viitasaari Äänekoski OYS-erva Raahe Ranua Reisjärvi Ristijärvi Rovaniemi Salla Savukoski Sievi Siikajoki Siikalatva Simo Sodankylä Sotkamo Suomussalmi Taivalkoski Tervola Toholampi Tornio Tyrnävä Utajärvi Utsjoki Vaala Veteli Ylitornio Ylivieska TAYS-erva Orimattila Orivesi Padasjoki Parkano Pirkkala Pukkila Pälkäne Riihimäki Ruovesi Sastamala Seinäjoki Soini Sysmä Tammela Tampere Teuva Urjala Valkeakoski Vesilahti Vimpeli Virrat Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri TYKS-erva Pyhäranta Pöytyä Raisio Rauma Rusko Salo Sauvo Siikainen Somero Säkylä Taivassalo Tarvasjoki Turku Ulvila Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaasa Vehmaa Vöyri 50, KVSTO 13.10.2014 16:00 / Pykälän liite: STM_lausuntopyyntö_erityisalueiden_kunnat_2014

LUONNOS 18.8.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi sekä sen voimaanpanolaki. Lailla uudistetaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Uudistuksella kootaan nykyisin usealle eri kunnalliselle organisaatiolle kuuluvien palvelujen kattava järjestämisvastuu viidelle sosiaali- ja terveysalueelle. Esityksen mukaan maahan muodostetaan viisi sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymää, joilla on järjestämisvastuu julkisista sosiaalija terveyspalveluista. Jokainen kunta kuuluu yhteen sosiaali- ja terveysalueeseen. Alueet eivät itse tuota palveluja, vaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta vastaavat sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksessä määritellyt kunnat ja kuntayhtymät. Tuottamisvastuu voidaan antaa sellaiselle kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata kaikista sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista. Järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi sosiaali- ja terveysalue laatii järjestämispäätöksen. Siinä määritellään keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamiseksi tarvittavat toimet ja vastuut alueella. Järjestämispäätös sitoo tuottamisvastuussa olevia kuntia ja kuntayhtymiä. Tuottamisvastuussa olevat kunnat toteuttavat palvelut niiden omana toimintana. Omaa palvelutuotantoa voidaan täydentää yksityisiltä palvelujen tuottajilta hankittavilla palveluilla järjestämispäätöksessä määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Esityksen mukaan valtioneuvosto antaa eduskunnalle joka neljäs vuosi selonteon sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin strategisista tavoitteista. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa toimintaa lainsäädännön ja pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi ministeriö neuvottelee vuosittain kunkin sosiaali- ja terveysalueen kanssa niiden järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien hoitamisesta. Sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätös hyväksytään käytävissä neuvotteluissa. Kunnat vastaavat jatkossakin sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Rahoitus perustuu kunnan asukaslukuun sekä ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Kuntien rahoitusosuus kerätään sosiaali- ja terveysalueille, jotka osoittavat sen edelleen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille järjestämispäätöksessä määriteltävien perusteiden mukaisesti. Uudistuksen johdosta kumotaan kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion avustuksesta annettu laki. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain johdosta on useisiin sosiaali- ja terveydenhuollon lakeihin tarpeen tehdä muutoksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain voimaanpanosta säädetään erillisellä voimaanpanolailla. Lait ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian niiden hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Lakien mukaiset sosiaali- ja terveysalueet on muodostettava siten, että ne aloittavat toimintansa viimeistään vuoden 2016 alussa ja järjestämisvastuu siirtyy niille 2017 alusta lukien. Kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki ja sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettu laki ehdotetaan kumottavaksi vuoden 2017 alusta lukien.

2 SISÄLLYS ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ... 1 SISÄLLYS... 2 YLEISPERUSTELUT... 4 1 JOHDANTO... 4 2 NYKYTILA... 5 2.1 Perusoikeudet... 5 Yleistä... 5 Sosiaali- ja terveyspalvelut... 6 Kielelliset oikeudet... 7 2.2 Kunnallinen itsehallinto... 8 2.3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen... 9 2.4 Terveydenhuolto... 11 Perusterveydenhuolto... 11 Erikoissairaanhoito ja sairaanhoitopiirit... 11 Erityisvastuualueet... 12 2.5 Sosiaalihuolto... 13 Kehitysvammaisten erityishuollon järjestämisvastuu... 14 2.6 Kunta- ja palvelurakenne... 15 Kuntarakenne... 15 Kuntauudistus... 18 2.7 Kuntien hallinto ja yhteistoiminta... 19 Kunnan hallinnon ja talouden järjestäminen... 19 Kuntien yhteistoimintamuodot... 20 Kuntien yhteistoiminnan erilaisia toteutuksia... 22 2.8 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja kuntien välinen kustannustenjako... 27 Rahoitus... 27 2.9 Kehittämistoiminta ja -rakenteet... 30 Kehittämistoiminta ja -rakenteet... 30 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste)... 31 2.10 Opetus-, koulutus- ja tutkimustoiminta... 32 2.11 Ohjaus ja valvonta... 33 Sosiaali- ja terveysministeriö... 33 Valvonnan keinot ja seuraamukset... 35 2.12 Pohjoismaiden sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmät... 36 Pohjoismaiden terveydenhuoltojärjestelmät muutoksessa... 36 Palveluiden integraation ongelmat... 40 Kansallinen ohjaus hajautetuissa järjestelmissä... 40 2.13 Nykytilan arviointi... 42 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne... 42 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen... 44 Rahoitus... 45 Kehittämistoiminta ja rakenteet... 45 Opetus- ja tutkimustoiminta... 46 3 ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET... 46 3.1 Tavoitteet... 46

3 3.2 Toteuttamisvaihtoehdot... 48 3.3 4 Keskeiset ehdotukset... 50 ESITYKSEN VAIKUTUKSET... 53 4.1 Yleistä... 53 4.2 4.3 Taloudelliset vaikutukset... 53 Hallinnolliset ja organisatoriset vaikutukset... 53 4.4 Vaikutukset kuntien asukkaisiin sekä asiakkaisiin ja potilaisiin... 53 4.5 4.6 Palvelujen tuotanto... 53 Henkilöstövaikutukset... 54 5 ASIAN VALMISTELU... 54 5.1 5.2 Valmisteluvaiheet... 54 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen... 56 6 RIIPPUVUUS MUISTA ESITYKSISTÄ... 56 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT... 57 1 1.1 LAKIEHDOTUSTEN PERUSTELUT... 57 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä... 57 1 Luku Yleiset säännökset... 57 2 Luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen... 61 4 Luku Hallinto... 70 5 Luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen... 72 6 Luku Rahoitus... 79 Valtion koulutuskorvaukset... 80 Valtion korvaus tutkimustoimintaan... 83 7 Luku Viranomaisvalvonta... 86 8 Luku Erinäiset säännökset... 90 1.2 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta... 97 1.3 Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta... 101 1.4 Muuhun lainsäädäntöön tehtävät muutokset... 103 2 TARKEMMAT SÄÄNNÖKSET... 104 3 VOIMAANTULO... 104 4 4.1 SUHDE PERUSTUSLAKIIN JA SÄÄTÄMISJÄRJESTYS... 104 Yleistä... 104 4.2 Yhdenvertaisten ja riittävien palvelujen turvaaminen ylikunnallisena tehtävänä... 105 4.3 Kansanvaltaisuuden toteutuminen... 107 4.4 Äänivalta päätöksenteossa... 108 4.5 Kuntien tehtävien säätäminen lailla... 108 4.6 Kansallinen ohjaus... 109 4.7 Asetuksenantovaltuudet... 109 4.8 Kielelliset oikeudet... 110 4.9 Saamelaisten oikeudet... 110 LAKIEHDOTUKSET... 112 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä... 112 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta 129 Laki varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta... 133