MITÄ SPRINTTI ON? Turun sprinttiseminaari Janne Salmi

Transkriptio

1 MITÄ SPRINTTI ON? Turun sprinttiseminaari Janne Salmi 1

2 SPRINTIN KEHITYS Tampere 2001 Vuokatti

3 Historiaa PWT (Park World Tour) (esi-isä: Kampuksen Köykäisy 1992) Tavoitteena yleisö- ja TV-ystävälliset kilpailut urbaanissa ympäristössä. Maailman parhaat urheilijat mukana - rahapalkinnot, matkat ja majoitukset Pohjoismaissa yhdistettynä isoihin tapahtumiin paljon yleisöä, TV Hyvin vaihtelevat maastot, tavoitteena mahdollisimman vaativat radat Toisinaan sorruttiin kikkailuun (mm. vesiesteet yms.) Matera

4 Tampere 2001 IOF-SPRINT vm Reitinvalintasuunnistusta, välit polkuja pitkin, helpot rastipisteet Juostiin lähes suoraa viivaa Maastoon tutustuminen ennakkoon Ei karsintaa Voittoaika Videopätkä Tampere 2001 sekä SM-sprintit muokkasivat suomalaista sprinttiä maastosuunnistuksen suuntaan! 4

5 Rapperswil 2003 Historiallinen kaupunkikeskusta Maasto avoin liikkumiseen ennen kilpailuja (ei kartan kanssa) Suuret kiertoreitinvalinnat Yleisömenestys maali jäähallissa Rapperswilin MM-sprintti vei kansainvälistä sprinttiä kaupunkisprinttien suuntaan! (Tosin MM-kisat on edelleen käyty usein puistossa/metsässä) 5

6 MM-maastot 01 > Historiallinen keskusta; MM 2003 / 2011 Yleinen Keski- ja Etelä-Euroopassa Kova juoksualusta, paljon kadunkulmia ja portaita Kulmikasta reitinvalintasuunnistusta 2. Puisto; MM 2006 / 2007 Sprintin alkumuoto (Park World Tour) Ruohoa, hiekkateitä, polkuja, kasvillisuuskohteita Reitinvalintoja, mutta usein suoraviivaisempaa kuin keskustoissa 3. Metsä; MM 2001 / 2005 Voivat olla hyvin erilaisia (Suomi 2001 vs. Japani 2005) Periaatteessa lyhennetty pikamatka normaali s-tekniikka Hidas pohja, mutta usein paljon polkuja Suoraviivaisempaa kuin keskusta- tai puistosprintit 4. Yhdistelmä; MM 2004 / 2008 / 2009 / 2010 Tyypillistä Pohjoismaissa Vaaditaan eri suunnistustekniikoiden sujuvaa hallintaa Myös juoksuvauhdin ja tekniikan vaihtelu on tärkeää 6

7 MM-rataprofiilit 01 > 11 Vuodesta 2004 alkaen karsinta + finaali, nykyään lähes aina samana päivänä -> henkisen ja fyysisen palautumisen ja kuntotekijöiden merkitys! Rastien määrä on lisääntynyt: MM/miehet ja kaupunkisprinttien osuus on kasvussa (WOC + World Cup + JWOC) enemmän kulmia, pysähdyksiä, kiihdytyksiä ja nopeampia ratkaisuja! - Jari Ikäheimonen / Vierumäki

8 Tyypillinen sprintti v. 2012? Voittoaika minuuttia, rastia Historiallisia kaupunkeja, asuinkortteleita ja puistoja, hyvin vähän metsää % matkasta juostaan kovalla alustalla Nuorten kilpailut (EYOC, JWOC) lähes puhtaita kaupunkisprinttejä EM ja MM paljon nurmikkoa, aitoja, suuria rakennuksia, vähemmän korttelia SM-sprintti ensimmäistä kertaa korttelissa 8

9 Vuokatti 2013 Avointa, kumpuilevaa kangasmaastoa Tasaista kauppalakorttelia MITEN LUODAAN SOTKAMOON MM-TASON KILPAILU? Paljon rasteja -> vaativuutta jatkuvista suunnanvaihdoista ja nopeista ratkaisuista Vaihtelu maasto-kortteli -> erilainen rytmi + erilaiset reitinvalinnat Yksityispihojen avaaminen Lisää vaativuutta ja yllätyksiä aidoilla vrt. MM 2010 ja Euromeeting

10 SPRINTIN VAATIMUKSET 10

11 Perus- ja tutkimustietoa 1. Pituus minuuttia, yleensä karsinta ja finaali samana päivänä Todellinen juostava matka 3-3.5km (N) / 3.5-4km (M) 2. Syke & laktaatti (- Minna Truhponen 2009 kaupunkisprintit) Korkein syke 97%, keskisyke 90% omasta maksimisykkeestä Maalintulolaktaatti 7,0 2,0 Suuri sykevaihtelu kilpailun aikana (vaativaa suunnistusta) 3. Reitinvalinnat Anaerobisempaa kuin keskimatka Laktaattiarvot verrattavissa 5000m tai 4km maastojuoksuun Ero yleensä +/- 5sek, tärkeintä tehdä valinta nopeasti ja toteuttaa virheettömästi. Pitkillä väleillä pystyttävä pitämään maksimivauhtia ja lukemaan samalla karttaa. 4. Full speed, no mistakes Käytännössä virheetön suoritus vaaditaan menestykseen 11

12 Taito Miten sprintti eroaa metsäsuunnistuksesta? Kartanluku, ratkaisut niiden intensiteetti Kartanlukuun ja päätöksentekoon vähemmän aikaa (toisaalta ei niin abstraktia), haasteina silmä-käsi-koordinaatio (ja näkökyky?) Luettava nopeammin, ymmärrettävä karttamerkit (ja määrite), hahmotettava kaikki reitit, päätettävä nopeammin ja ennakoitava enemmän Virhesummat ovat todella pieniä huipulla! Sujuvuus - Kalle Rantala / Vierumäki 2012 Hidastukset minimiin: koko välin hahmottaminen kerralla, selkeät reitinvalinnat JA/TAI kyky suunnistaa täydessä vauhdissa Pyöreät kulmat : erityisesti puistosprinteissä katse siirtyy jo ennen rastia lähtösuuntaan, suunnitelma valmis ennen leimausta, pehmeä hidastus ja kiihdytys 12

13 Taito Reitinvalintakyky Reittien hahmottaminen -> reittien vertailu (pituus, suoraviivaisuus, alusta, pinnanmuodot, kokemus, mutu ) -> nopea päätöksenteko Reitinvalinnat rajatumpia, mutta monimutkaisia Geometrinen hahmotuskyky Ratkaiseva hetki on useimmiten rastilta lähtö (ei rastinotto/rastiväli) Harjoittaminen ei tarvitse olla aina suunnistusta! Korkea rutiinitaso - Kalle Rantala / Vierumäki 2012 Montako rastiväliä 18-vuotias suunnistaja on suunnistanut kotimaastoissaan erilaisissa metsämaastoissa yhteensä vaativilla sprinttiradoilla (paineen alla, kilpailuvauhdilla ) * Käytä hyväksesi kaikki mahdollisuudet sprinttirutiinien kartuttamiseen! 13

14 Taito Kuivaharjoittelua vaaditaan! 14

15 Fysiikka Aerobinen kapasiteetti Korkea hapenottokyky (90-97% maksimista Truhponen 2009) vrt. 5000m radalla / 4km maastojuoksu (20 pysähdyksellä) Peruskestävyys on tukiominaisuus palautuminen, harjoittelun jaksaminen, muut kilpailumatkat Anaerobinen kapasiteetti Kyky saavuttaa ja sietää korkeita laktaattiarvoja (jota ei suomalaisessa metsäsuunnistuksessa juuri tarvita) ylämäet, portaat ja viimeinen 5 minuuttia Voimaominaisuudet Nopeus (ja maksimi-)voima & ketteryys rytminvaihdot, alamäet, portaat, kulmat, loppukiri * Miten usein nuoret suunnistajat harjoittavat näitä ominaisuuksia? 15

16 Psyyke Katkeamaton keskittyminen Yhtään herpaantumista ei sallita Maksimaalinen rasitus ja sen sietäminen Keskittyminen ja kartanluku maksimaalisessa rasituksessa vaatii harjoittelua! Ulkoiset ja sisäiset paineet Lähtötilanne ja yleisörastit Alusta asti täysi vauhti, ei mahdollisuutta ajaa suoritusta sisään Knock-Out Sprintit Kaksi kilpailua samana päivänä Kaksi valmistautumista Palautuminen, ajatusten nollaus ja uusi latautuminen Ennakkovalmistautuminen todella perusteellista Rataspekuloinnit vanhalla / itse tehdyllä kartalla + Street View * Sprintti on psyykkisin suunnistusmuoto!? 16

17 King of sprint FYYSISET OMINAISUUDET JA HARJOITTELU Korkea aerobinen kapasiteetti: 3000m 8.21 Hyvin intensiivistä harjoittelua Jopa 7-9 intervalliharjoitusta viikossa Lyhyet maksimivoimaharjoitukset Pitkät lenkit voi korvata istumalla sohvalla Painava (> 80kg) ja vahva urheilija Rutkasti voimaa joka aiheutti suuren energiankulutuksen Ongelmallista pitkissä ja mäkisissä kisoissa TAIDOLLIS-PSYYKKISET OMINAISUUDET Suunnistustekniikka ja kilpailurytmi Lyhyet välit sujuvasti, pitkät KOVAA Juoksuvauhdin rytmittäminen hidas alku pitkällä välillä vauhti ylös kovan vauhdin ylläpito todella kova viimeinen 500m! 17

18 Muita kovia sprinttereitä TAUSTA Pohjoismaalaiset vähemmistönä Mitalistit keskimäärin 2v nuorempia kuin keski- ja normaalimatkoilla FYYSISET OMINAISUUDET Juoksuvoima m /M, /N - ½-maraton /M, /N - Kovia tuloksia jo nuorten sarjassa TAIDOLLIS-PSYYKKISET OMINAISUUDET Laaja kokemus erilaisista sprinteistä (monesti puute Pohjoismaisilla suunnistajalla) Kyky sopeutua erilaisiin maastotyyppeihin ja tilanteisiin - useimmat menestyneet myös metsässä Rohkeus suunnistaa maksimivauhdilla, virheettä. Nopeat ja varmat reitinvalinnat Cool head, hot legs 18

19 Yhteenveto Mitä vaaditaan sprintin MM-mitaliin? Fysiikka m miehet n. 15min (H20 n min) naiset n. 17min (D20 n. 18min) - Hyvät/erinomaiset nopeusvoimaominaisuudet - Kyky palautua 4 tunnissa ja jopa nostaa tasoa Taito ja psyyke - Korkea rutiinitaso; virheettömyys ja oikeat (= ei ainakaan väärät) reitinvalinnat - Sujuvaa suunnistusta maksimivauhdilla - Sopeutumiskyky ja laaja maastopankki - Paineista energiaa ja keskittymistä * KSV = Kovaa, Sujuvasti ja Virheettä 19

20 v-s sprinttiseminaari / janne salmi 20