elokuvajuhlille! Tervetuloa 25. Sinisen Meren 25. sinisen meren elokuvajuhlat raumalla SISÄLLYS

Transkriptio

1

2 Tervetuloa 25. Sinisen Meren elokuvajuhlille! Vuonna 1994 Rauman Elokuvakerho ry täytti 25 vuotta ja sen kunniaksi päätettiin pitää ensimmäiset elokuvafestivaalit Raumalla! Eipä silloin ajateltu, että nyt vietämme festareiden 25-vuotissynttäreitä! Blue Sea Film Festivalin elementit tulivat heti alkuun: elokuvia kaikkien makuun ja kaikille ikäryhmille, julistettiin lyhytelokuvakilpailu Baltic Herring, ojennettiin Kampela elokuvakulttuurin hyväksi tehdystä työstä ja kutsuttiin elokuvantekijöitä kertomaan leffoistaan. Idea esittää paljon meriaiheisia elokuvia kyllä kuihtui muutaman vuoden jälkeen. Monenlaista mahtuu vuosien mittaan: tuhansia näytöksiä, aina Pohjoismaista uutta elokuvaa, vuoden parhaat kotimaiset näkee vaikka putkeen, elokuvastaroja, sirkusteltta- ja torileffoja, raumankielelle simultaanitulkattuja leffoja, elokuvakasvatusta ja -työpajoja, poikkija katkitaiteellista ohjelmaa ym. Historiaa löytyy nettisivuiltamme, mahtava kattaus elokuvia 25 vuoden ajan! Tänä vuonna jatketaan elokuvien ilotulitusta. Juhlavuoden kunniaksi esitämme yhteistyössä Risto Jarva-seuran kanssa Itsenäisen Suomen lyhytelokuvia Tervanpoltosta Rock y VI:een ilmaisnäytöksenä lauantaina. Mykkäelokuvaosuudet säestää laulaja-lauluntekijä Lau Nau ja muusikkotopias Tiheäsalo. Lau Nau on myös säveltänyt musiikin mykkäelokuviin. Tapahtuman juontaa Risto Jarva-seuran puheenjohtaja ohjaaja Ville Suhonen Pohjoismaat ovat perinteisesti esillä ja nyt teemamaa on Ruotsi. Ruotsin elokuvamaailman tiivistää elokuvatutkija Kimmo Laine jutussaan Ruotsalainen elokuva kultakaudesta kultakauteen ja mukaan keskusteluun voi tulla lauantaina klo Amarillon terassilla. Ingmar Bergmanin syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta, sen kunniaksi esitämme yhden hänen mestariteoksensa Syyssonaatti. Lisäksi näemme Jörn Donnerin dokumentin Bergmanista. Toinen teema tänä vuonna on erityisryhmät. Vammaisista ja muista erityisryhmistä tehdään elokuvia, mutta millaisia ovat erityisryhmien omaehtoiset elokuvat? Mikä merkitys on yhteisöelokuvien tekemiselle ihmisille, jotka toimivat yhteisöiden rajamailla ja normaaliyhteisöiden ulkopuolella? Onko erityisryhmien omat elokuvat erityistaidetta vai taidetta meille kaikille taviksille? Blue Sea Film Festival on monena vuonna esittänyt erityisryhmien itse tekemiä elokuvia. Niin tänäkin vuonna. Lauantaina klo käydään yhteistä keskustelua otsikolla Erityisesti omin elokuvin. Rauman Superelokuun päättää sininen loiskunta, lahjomattomat elokuvat, joita hengitetään yhdessä ja kenties ymmärrämme elämän kirjoa hiukkasen paremmin. Tervetuloa 25. festivaalille! Kiitos yleisölle näistä vuosista! Suuret kiitokset tukijoillemme! Merja Valkoja, Rauman Elokuvakerho ry:n pj SISÄLLYS Festivaali-info Festivaali-info... 3 Ohjelmakartta OHJELMA Kotimaiset elokuvat... 4 Dokumentit Jouko Nummela SEKK / MEKA-TV / Erityisryhmät Pedapäivä - CinEd Ruotsalaiset elokuvat Tervanpoltosta Rock y VI:een Muut Pohjoismaalaiset elokuvat Eurooppalainen ikkuna Baltic Herring - lyhytelokuvakilpailu OHEISOHJELMA Kampela Vieraat Oheistapahtumat ja esiintyjät ihmiset ja YHTEYSTIEDOT Blue Sea Film Festivalin järjestävät Rauman Elokuvakerho ry ja Rauman Elokuvaajat ry Merja Valkoja Kaija Ruoste Rauman Elokuvakerho ry:n pj, tiedotus Festivaalikeskus, vieraat merja.valkoja@pp.inet.fi kruoste@gmail.com Tuula Kumpunen Festivaalisihteeri; filmiliikenne, vieraat Rauman Elokuvaajat ry:n pj, Baltic Herring-kilpailun pj, tuula.kumpunen@pp.inet.fi tarmo.hotanen@gmail.com Kaisa Kukkola Pedapäivä, vieraat Timo Metsäjoki Esiintyjät, oheisohjelmat kaisa_kukkola@hotmail.com timo.metsajoki@gmail.com Pertti Arponen TekniikkaExPertti Timo Ali-Hokka Festivaalikeskus, sekatyämiäs pertti.arponen@luukku.com timo.alihokka@gmail.com Tiina Ojansuu Festivaalikeskus, talkootyö Niina Nordvall Festivaalikeskus tiinaojansuu@hotmail.com niina.nordvall@gmail.com Leena Uusitalo Festivaalikeskus Mikko Lehtonen BSFF 2018 ilme & juliste, käsiohjelman taitto, leena.uusitalo@dnainternet.net elokuvateatterimainos, www-sivujen ylläpito mikko.lehtonen@aavekellari.fi / FESTIVAALI-info 25. sinisen meren elokuvajuhlat raumalla Karjalankatu Myllymäenkatu Satamakatu 5. Kalliokatu Valtakatu Festivaaliteatteri / Elokuvateatteri Iso-Hannu Tallikedonkatu Kalliokatu Kuninkaankatu Käsiohjelman toimituskunta: Rauman Elokuvakerho ry, Rauman Elokuvaajat ry. Taitto: Mikko Lehtonen / AaVekellari. Muutokset mahdollisia. 4. Kauppakatu Nortamonkatu Savilankatu 1 2 Elokuvajuhlien päänäyttämö on elokuvateatteri Iso-Hannu, Savilankatu 4, puh ja Liput näytöksiin festivaaliviikon maanantaista (20.8.) alkaen Iso-Hannun tiskiltä. Lipun hinta on 9, ellei toisin mainita. Rannekkeen hinta on 50, jolla pääsee kaikkiin näytöksiin (paitsi elokuvaan Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja joka on Iso-Hannun omaa ohjelmaa, liput 12 e). Rannekkeen kanssa ei ennakkomyyntiä. Rannekkeet ostettavissa Iso-Hannusta Tori Kuninkaankatu Kauppakatu Eteläpitkäkatu Festivaalikeskus / Ravintola Amarillo Älä eksy, kat kartast! 1. Festivaaliteatteri // Elokuvateatteri Iso-Hannu (Savilankatu 2) 2. Festivaalikeskus // Ravintola Amarillo (Savilankatu 1) 4. Ravintola Tifosi (Kauppakeskus Potkur, Kauppakatu 3) 4. Hotel Raumanlinna (Valtakatu 5) 5. Hotel Kalliohovi (Kalliokatu 25) Elokuvajuhlien nettisivuilla lisää tietoa ja juhlien historiaa: Postiosoite kaikkiin elokuvajuhliin tai yhdistyksiin liittyvään on: Blue Sea Film Festival PL RAUMA Ravintola Amarillo terasseineen on bluukkareiden festivaalikeskus. Siellä on elokuvajuhlien info ja toimisto ja se on iltaohjelmien esityspaikka. BLUE SEA FILM FESTIVAL sdf 2 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 sdf 3

3 KOTIMAISET ELOKUVAT A Moment in the Reeds suomi (2017) suomenkielinen tekstitys, english subtitles Armomurhaaja suomi (2017) english subtitles Ikitie suomi (2017) Suomenkielinen tekstitys, english subtitles Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja Suomi (2018) A Moment in the Reeds kuvaa kahden nuoren miehen yllättävää kohtaamista kotimaisessa järvimaisemassa. Pariisiin opiskelemaan muuttanut Leevi (Janne Puustinen) palaa kesäksi Suomeen avustamaan isäänsä (Mika Melender) kesämökin kunnostamisessa. Työssä auttamaan on palkattu myös hiljattain Syyriasta saapunut turvapaikanhakija Tareq (Boodi Kabbani), joka herättää isässä epäluuloja. Kun työasiat vievät isän kaupunkiin, kehittyy Leevin ja Tareqin välille vahva yhteys, joka saa vähitellen voimakkaan eroottisen latauksen. Miesten kesällistä kohtaamista varjostaa Leevin konservatiivinen isä Jouko, väistämättä edessä oleva paluu sekä Tareqin vaikea suhde perheeseensä Syyriassa. Miesten on pohdittava omia valintojaan. Onko kyseessä hetken huumaava, ohikiitävä lomarakkaus vai voiko näin eritaustaisilla nuorilla miehillä olla mahdollisuus rakentaa kesämökin lisäksi myös yhteistä tulevaisuutta? A Moment in the Reeds on ohjaaja Mikko Mäkelän esikoiselokuva. Mäkelä lähti kymmenisen vuotta sitten Britanniaan pakoon itäsuomalaisen pikkukaupungin homofobiaa. Sisäisestä pakosta syntynyt A Moment in the Reeds sai ensi-iltansa BFI London Film Festivalilla ja sittemmin mm. Göteborgin elokuvajuhlilla esitetty elokuva on valittu jo yli 30 festivaalin ohjelmistoon 16 eri maassa. A Moment in the Reeds on yksi ensimmäisiä kotimaisia queer-elokuvia. Se kertoo ajankohtaisesti rakkaudesta, ennakkoluuloista ja vapauden etsimisestä. Mikko Mäkelä Mikko Mäkelä Janne Puustinen, Boodi Kabbani, Mika Melender, Virpi Rautsiala Iikka Salminen Mikko Mäkelä Enos Desjardins Sebastián Kauderer Kati Silo 107 min K 16 William R. Carter/Wild Beast Productions Wild Beast Productions Ltd suomi, englanti / suomi, englanti, ruotsi Pe klo I-H 2 Vieraana: Mikko Mäkelä, Janne Puustinen ja Boodi Kabbani Teemu Nikki vastaa elokuvan käsikirjoituksesta, ohjauksesta, leikkauksesta... jopa cateringista. Budjetti on pieni elokuva ei. Armomurhaaja on kirkas ja napakka kuten eräs yhtye lauloi. Elokuva käsittelee myös karmaa ja buddhalaisia piirteitä löytyy. Karmahan on meille satakuntalaisille tuttu, on Maj Karmaa, Karmarockia jne. Sivuhuomautuksena todettakoon, että Teemu Nikki on ohjannut myös musiikkivideoita. Teos kertoo mekaanikko Veijo Haukasta (Matti Onnismaa). Sivutyönään hän lopettaa vanhoja ja sairaita lemmikkejä. Veijo on kuitenkin eläinten puolella, vaikka niitä lopettaakin. Eri asia on se, onko hän lemmikkien omistajien puolella. Mitä tapahtuu, kun lopetettavaksi tuotu koira päätyykin lopettajan lemmikiksi? Elokuva pohtii ihmisyyttä, kuolemaa ja sitä, onko kukaan loppupeleissä viaton paitsi ehkä lemmikki. Kukaan elokuvan hahmoista ei ole oikeastaan kiva tai millään tasolla edes mukava. En nyt sano, että he olisivat kusipäitä kaikki, mutta synkkyyttä ja sielua löytyy. Matti Onnismaa tekee huikean roolisuorituksen. Hän on karu ja läsnä, vaikkakin piinattu ja pessimisti. Elokuva käsittelee useita teemoja aina eläintenoikeuksista ääriliikkeisiin, ahneuteen ja piittaamattomuuteen asti. Teos on karkea, mutta myös musta komediaelokuva ja taatusti omalaatuinen. Jussi-ehdokkuuksia Armomurhaaja sai viisi, ja Jussi-patsaita tuli kaksi: paras käsikirjoitus ja paras musiikki. Mene ja vaikutu. Timo Metsäjoki Teemu Nikki Teemu Nikki Matti Onnismaa Jari Virman Hannamaija Nikander Heikki Nousiainen Pihla Penttinen Jouko Puolanto Santtu Karvonen Alina Tomnikov Ilari Johansson Sari Aaltonen Teemu Nikki Sami Kiiski Timo Kaukolampi / Tuomas Puranen / K-X-P Teemu Nikki Sari Aaltonen 85 min K 16 Teemu Nikki, Jani Pösö/ It s Alive Films Oy Finnkinon elokuvalevitys suomi / englanti La klo I-H 2 Vieraana: Ohjaaja Teemu Nikki, näyttelijä Matti Onnismaa ja kuvaaja Sari Aaltonen Ikitie on Antti Tuurin menestysromaaniin pohjautuva, AJ Annilan ohjaama ja Ilkka Matilan tuottama elokuva vaietusta historiasta. Taustalla häärii siis osaavaa joukkoa, ja kun päärooliin on kiinnitetty vielä Tommi Korpela, ovat odotukset korkeat. Elokuva on etenkin elokuva ihmisistä. Toki päällä velloo kapitalismi ja kommunismi, mutta kannattaa sukeltaa pintaa syvemmälle ja nähdä kauneus rujouden keskellä. Ihmiset ovat yleensä valmiita rakentamaan parempaa maailmaa itselleen ja läheisilleen. AJ Annila on tosin eräässä haastattelussa todennut, että yleensä niille ihmisille, jotka rakentavat parempaa maailmaa, ei tässä meidän maailmassamme käy kovin hyvin. Pidä tämä ajatus mielessäsi elokuvaa katsoessa. Jussi Ketola (Tommi Korpela) haetaan yöllä kotoa ja kuljetetaan mustien autojen kyydissä itärajan pintaan. Rajalla Ketola aiotaan ampua, mutta hän pääsee livahtamaan murhaajiltaan ja juoksee yli rajan Neuvostoliiton puolelle, kuten oikeasti on osalle käynyt. Rajan takana Neuvostoliiton valtiollinen poliisi antaa hänelle uuden henkilöllisyyden, työpaikan kolhoosista ja järjestää uuden vaimon. Yhdessä vapaaehtoisesti Karjalaan saapuneiden amerikkalaisten kanssa Ketola rakentaa työläisten paratiisia. Stalinin vainojen paratiisi voi olla kuitenkin helvetti. Ketola näkee ja kokee asioita, joita ei tosiksi uskoisi, elleivät ne tosia olisi. Elokuvan tapahtumat ovat tapahtuneet oikeasti. Elokuva ei kauhistele, mutta ei myöskään kaunistele. Minunkin sukujuureni ovat Räisälän Kivipellossa, joten teos tulee lähelle. Mielestäni elokuva lunastaa sille annetut odotukset. Elokuva oli perustellusti osa Suomi 100 -juhlavuoden 2017 ohjelmaa. Timo Metsäjoki AJ Annila Antti Tuuri, AJ Annila, Aku Louhimies Tommi Korpela, Sidse Babett Knudsen, Ville Virtanen, Jonna Järnefelt, Eedit Patrakka, Rosa Salomaa, Hannu-Pekka Björkma, Emmi Parviainen, Helen Söderqvis, Sampo Sarkola, Antti Virmavirta, Irina Björklund, Jarkko Niemi Rauno Ronkainen F.S.C. Tambet Tasuja Fredrik Dalenfjäll Kalle Gustafsson Jerneholm, Ian Person, Panu Aaltio Kalju Kivi Eugen Tamberg 103 min K 16 Ilkka Matila/ MRP Matila Röhr Productions Oy Nordisk Film suomi, englanti, venäjä / ruotsi; lisäksi suomi kun puhutaan muuta kieltä kuin suomea La klo I-H 1 Vieraana: AJ Annila, Tommi Korpela ja Hannu-Pekka Björkman Heikki Kinnunen. Kinnunen. Heikki. on se kova. Enhän minä ole tätä kirjoittaessani teosta edes nähnyt, koska sitä ei ole vielä julkaistu. Mutta silti, kun teoksessa on Heikki Kinnunen, annan sille jo perunalaarillisen pisteitä. Tietämättömille todettakoon, että Heikki Kinnunen on suomalaisista näyttelijöistä ollut aina sydäntäni hyvin lähellä. Ja kun tämän teoksen ohjaa vieläpä Tiina Lymi, joka on myös äärettömän taitava ah autuutta. Nostan molemmille karvalakkiani ja ei ole kuulkaas huono Sulevi Peltolakaan eli älkääpäs sitä yhtään edes miettikö. Tiina Lymi on käsikirjoittanut Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja -elokuvan yhdessä Tuomas Kyrön ja Juha Lehtolan kanssa. Elokuvan tuottavat Markus Selin ja Jukka Helle, jotka tuottivat myös ensimmäisen Mielensäpahoittajan. Mielensäpahoittaja aikoo kuolla, koska kaikki hommat on tehty ja elämästä kadonnut tarkoitus. Mutta juuri kun oma arkku on valmistumassa, Mielensäpahoittajan luo saapuu uusi elämä. Lapsenlapsi, 17-vuotias Sofia on ongelmissa ja tarvitsee isoisänsä jääräpäisyyttä, viisautta ja takan lämpöä. Mielensäpahoittaja taas saa elämäänsä tarkoituksen ja suuren salaisuuden. Vanhan jäärän ja nuoren kaupunkilaistytön yhteiselämässä kahdesta puolikkaasta kasvaa enemmän kuin yksi kokonainen. Mielensäpahoittaja on mahdottoman hauska ja sydämellinen elokuva mahdottoman vakavasta aiheesta. Muutamia hyviä puolia maailmasta mainostaakseni peruna, haitarimusiikki, murtomaahiihto. - Mielensäpahoittaja Timo Metsäjoki Fiktio Tiina Lymi Tuomas Kyrön romaanin pohjalta Tuomas Kyrö, Tiina Lymi ja Juha Lehtola Heikki Kinnunen, Sulevi Peltola, Satu Tuuli Karhu, Ilkka Forss, Mari Perankoski, Jani Volanen, Elina Knihtilä, Janne Reinikainen, Kaisa Hela, Sari Siikander Hena Blomberg Joona Louhivuori Pekka Karjalainen Juri Seppä Sattva-Hanna Toiviainen Anna Vilppunen 115 Jukka Helle, Markus Selin/ Solar Films Inc. Oy Nordisk Film / Pe klo I-H 1 Huom: Elokuva on Elokuvateatteri Iso-Hannun omaa ohjelmaa, liput 12 e sdf 4 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 sdf 5

4 KOTIMAISET ELOKUVAT Joulumaa Suomi (2017) english subtitles Kyrsyä Tuftland Suomi (2018) english subtitles Elokuvan on ohjannut ja käsikirjoittanut Kesäkaveritmenestyselokuvan ohjaaja Inari Niemi, joka nousee hyvää tahtia kohti Suomen huippua, vielä entistä paremmaksi ohjaajaksi ja käsikirjoittajaksi kuin nyt jo on. Suomessa on kyllä tilaa uusille tekijöille, joten mahtavaa! Hyvien näyttelijöiden tähdittämä Joulumaa on ihastuttava draamakomedia, joka kertoo joulunpyhistä, joiden aikana elämässä suunnat muuttuvat ja lopulta kaikki taitaa olla sittenkin aivan sekaisin. Elokuvan lähtötilanne on herkullinen. Helenan (Milka Ahlroth) mies on lähtenyt nuoremman naisen matkaan ja jälkikasvu huitelee maailmalla. Kun joulukinkun uhkaa korvata vain joulupunkku, paras kaveri Ulli (Mari Rantasila) järjestää ex tempore idyllisen joulumajoituksen maaseudun lumiseen rauhaan. Elokuvan ehdotonta valttia ovat sen henkilöhahmot, vaikka ne ovat osittain joko tahallaan tai tahattomasti ajoittain hieman karikatyyrisiä. Hahmot ovat kuitenkin syviä ja heillä on tarina taustalla, mikä näkyy ja tekee hahmoista myös samaistuttavia. Toisin kuin yleensä draamakomedioissa henkilöhahmot ovat se kantava voima ja niistä on saatu tehtyä uskottavia. Kun hahmojen välinen sanailu on vieläpä erittäin toimivaa, on sitä ilo seurata. Kun elokuvan nimessä on sana joulu, tulee välittömästi mieleen kepeä jouluelokuva. Se ei kuitenkaan pidä tämän teoksen kohdalla paikkaansa. Joulu on vain aikaikkuna, jonka aikana käsitellään tavattoman paljon asioita. Loppu on mielestäni ihastuttavan avoin eikä sitä pureskella puhki. Tämä on nautinnollista - minä ja sinä katsojina saamme tehdä tulkintojamme. Elämältä tämä ainakin maistuu ja se on hyvä. Timo Metsäjoki, komedia Inari Niemi Inari Niemi Milka Ahlroth Mari Rantasila Anna Paavilainen Eero Ritala Martti Suosalo Tommi Korpela Sari Aaltonen Hanna Kuirinlahti Mikko Mäkelä Joel Melasniemi Heini Erving Sari Suominen 92 min Miia Haavisto/ Helsinki-filmi Oy Nordisk Film suomi / englanti Su klo I-H 1 Bluukkareiden ohjelmistovalintojen kultaisiin periaatteisiin on aina kuulunut esittää satakuntalaisia elokuvia sekä poimia mukaan kotimaisia indiefilkkoja. Kyrsyä - Tuftlandissa yhtyvät nämä molemmat periaatteet. Porilaisen ohjaajan esikoiskauhuelokuva kieltämämättä herätti minussa kauhua - mutta ehkä ei niinkään tekijöiden tarkoittamalla tavalla. Ajattelin, että taas puberteetti-ikäiset purkavat pahan open aiheuttamia traumoja tai jotain vastaavia lapsuuden horrorkokemuksia. Kun raina sitten tuli Tampereelle oikein elokuvateatterilevitykseen oli aika ottaa selvää, mistä on kysymys. Roope Olenius on koulutuksen saanut näyttelijä, joka on valmistunut New Yorkin Film Academyn Los Angelesin kampukselta elokuvanäyttelijäksi Jotkut ovat saattaneet bongata hänet mm. elokuvasta Luokkakokous tai tv-sarjoista Tellus ja Syke. Kyrsyä - Tuftland on ensimmäinen hänen ohjaamansa pitkä elokuva. Elokuva sai ensiesityksensä etupäässä scifiin ja muuhun yliluonnolliseen keskittyvillä Other Worlds Austin -festivaaleilla, jossa Olenius nappasi parhaan ohjaajan pystin. Vaikka elokuvan takaa pilkottaakin Uhrijuhlien tai Rosemaryn painajaisen kaltaisia klassikoita, Kyrsyä - Tuftland onnistuu olemaan omanlaisensa. Se perustuu Nea Viitamäen samannimiseen näytelmään. Irinan (Veera W. Vilo) kaupunkilainen elämä (opinnot, parisuhde) on tullut tiensä päähän ja Kyrsyä kaukana kaikesta voisi tarjota vaihtelua. Kyläläisilläkin on hänen varalleen suunnitelmia... enempää en uskalla elokuvaa avata ilman kiusallisia juonipaljastuksia. Teidän on koettava Kyrsyän kauhut ihan itse! Kauhu Roope Olenius Roope Olenius Veera W. Vilo, Miikka J. Anttila, Saara Elina Mikko Peltonen Pietari Syväjärvi 89 min K 16 Roope Olenius, Veera W. Vilo, Miikka J. Anttila, Sergio Uguet de Resayre/ Bright Fame Pictures Bright Fame Pictures suomi / englanti La klo I-H 1 Vieraana: Ohjaaja Roope Olenius ja tuottaja, näyttelijä Vera W. Vilo Vieraana: Näyttelijä Milka Ahlroth ja kuvaaja Sari Aaltonen sdf 6 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 sdf 7

5 KOTIMAISET ELOKUVAT Kääntöpiste suomi, Ruotsi (2018) Suomenkielinen tekstitys Maailman viimeinen kirjakauppa Suomi, Espanja (2017) Suomenkielinen tekstitys Puluboin ja Ponin leffa suomi (2018) Suomen hauskin mies Suomi (2018) Simo Halisen (mm. Kerron sinulle kaiken, 2013) käsikirjoittama ja ohjaama intensiivinen draama/jännityselokuva Kääntöpiste pitää sisällään moraalisia dilemmoja. Onni on tavattoman lähellä, mutta se ei tartu käteen millään. Elokuva on psykologinen ja laittaa ajattelemaan, mikä on yksi sen vahvuuksista. Kääntöpiste on elokuva kolmesta ihmisestä, joiden kohtalot sotkeutuvat peruuttamattomasti toisiinsa sattuman, huonon onnen ja heidän hätäpäissään tekemien huonojen valintojen kautta. Muuten niin hyvää tahtovat ihmiset ovat vain valitettavasti väärässä paikassa väärään aikaan. Euroopan halki paenneen Francisin (David Nzinga) matka saa äkillisen käänteen Helsingistä pohjoiseen suuntaavassa yöjunassa. Samaan hyttiin osuu maailman kovettama Jere (Samuli Vauramo) sekä salamatkustaja, jonka takia Francis ja Jere joutuvat yllättäen yhteisen päätöksen eteen. Samaan aikaan Oulussa Vera (Laura Birn) katkaisee välit lapsensa arvaamattomaan isään. Jokainen heistä pyrkii elämässä eteenpäin, mutta sattuma puuttuu peliin... Elämä kantaa meitä risteyksiin ja meidän on valittava suuntia, jotka joskus osuvat oikeaan ja joskus väärään. Kun keitokseen lisätään sattuma, olemme asioiden äärellä, joita emme voi hallita ja joiden seurauksia emme voi tietää. Teoksen hahmot ovat uskottavia ja roolitus on mielestäni onnistunut. Henkilöhahmojen välillä on aistittavissa jännite, joka herättää hahmot eloon. Elokuvataide on siitä haastavaa, että jännitteen synnyttäminen on vaikeampaa kuin esimerkiksi teatterin lavalla. Halinen on yhdessä taitavien näyttelijöiden kanssa synnyttänyt jänniteen, joka tavoitti ainakin minut - toivottavasti myös sinutkin. Timo Metsäjoki Simo Halinen Simo Halinen Laura Birn, Samuli Vauramo, David Nzinga, Andreas af Enehielm, Sara Paavolainen, Wäinö Pylkkönen, Mazdak Nassir Hena Blomberg Kimmo Taavila Micke Nyström Markus Koskinen Otso Linnalaakso Satu Sinkko 104 min Kaiho Republic B-Plan Distribution suomi, englanti / suomi Su klo I-H 1 Olisivatko ihmiset ihmisiä ilman syvästi liikuttavia ja sisäisiä todellisuuksia mullistavia sanoja? Millainen maailma olisi ilman painavista lauseista syntyvää kirjallisuutta? Rax Rinnekankaan vertauskuvallinen ja kantaaottava dokumenttielokuva seuraa neljän kirjallisuuden rakastajan automatkaa kohti»maailman viimeistä kirjakauppaa». Matkaa siivittää sivistynyt ja kriittinen keskustelu, jota käydään neljällä eri kielellä: suomeksi, saksaksi, ranskaksi ja espanjaksi. Suomalaisia matkalla edustavat näyttelijä Hannu-Pekka Björkman ja suomentaja Kaisa Kukkola. Rinnekangas on kosmopoliitti oman tien kulkija, elokuvantekijä, kirjailija ja valokuvaaja, joka puolustaa perinnetietoisissa töissään taidetta taiteen vuoksi. Hän on ohjannut viisi pitkää taide-elokuvaa sekä dokumentteja taiteesta, modernista musiikista ja arkkitehtuurista. Ei ole sattumaa, että Rinnekankaan minibussissa ei kuulla englantia. Myös kirjabisnestä johdetaan englanniksi, vaikka kirjallisuuden kieliä on lukematon määrä. Matkalaisten missiona on pelastaa»viimeiset laatukirjat» monikansallisten viihdetermiittien käsistä ja rakentaa aikaa kestävän kirjallisuuden pyhättö. Sillä lukeminen kannattaa aina, ja etenkin juuri nyt. Niina Holm Dokumentti, draama Rax Rinnekangas Rax Rinnekangas Hannu-Pekka Björkman, Kaisa Kukkola, Nacho Angulo, Boris Koneczny Gorka Gómez Andreu Tuuli Kuittinen Heikki Innanen, Heikki Kossi, Martín J. Guridi 90 min S Martín J. Guridi, Rax Rinnekangas/Bad Taste Ltd Cinemanse Oy espanja, suomi, ranska, saksa / suomi Su klo I-H 2 Vieraana: Näyttelijä Kaisa Kukkola Veera Salmen huippusuosittuun Puluboi ja Poni -kirjasarjaan perustuva Puluboin ja Ponin leffa on elokuun alussa ensi-iltansa saava, ihanan Mari Rantasilan ohjaus. Koska en teosta tätä kirjoittaessa ole valitettavasti nähnyt, voin vain tyytyä makustelemaan ennakkotietoja ja traileria. Rantasila itsessään on jo moneen kertaa lunastanut paikkansa niin näyttelijänä kuin Risto Räppääjän kautta ohjaajanakin. Suomi kaipaa taitavia tekijöitä koko perheen elokuville hyvä Mari! Koulun alku lähestyy, mutta 7-vuotias Poni-tyttö (Jenni Lausi) ei halua koululaiseksi. Hän pukeutuu mieluummin tekoturpaan ja laukkaa kaupungin katuja villinä ja vapaana. Äidin (Anna-Maija Tuokko) mielestä ponileikkien on loputtava, sillä koulussa pitää käyttäytyä. Äiti saa isänkin (Santtu Karvonen) vakuutettua siitä, että jotain täytyy tehdä. Mikä avuksi, kun aikuiset eivät ymmärrä? Kesän aikana Ponin elämään astuu mielikuvituskaveri Puluboi (Aapo Puusti), omanlaisensa lintumainen poika, joka rakastaa mainoksia ja pullaa ja vihaa r-kirjainta. Rämäpäisellä Puluboilla on ratkaisu Ponin ongelmiin. Kaikki tuntuu helpolta, kun beatboxaa ja syö vähän bullaa! Jännittävä kesä saa aina vain värikkäämpiä käänteitä, kun ponityttö ja lintupoika valtaavat aarteita pursuavan roskalavan ja leikkivät miten lystäävät. Puluboin ja Ponin vauhdissa koko perheen elämä menee railakkaasti uusiksi. Tekijät haluavatkin muistuttaa kaikenikäisiä leikin ja mielikuvituksen uskomattomasta voimasta. Minä yhdyn tähän lausahdukseen aivan täysin. Töttölöö! Timo Metsäjoki Lastenelokuva Mari Rantasila Veera Salmi, Hannamaija Matila Jenni Lausi, Aapo Puusti, Anna-Maija Tuokko, Santtu Karvonen, Seppo Halttunen, Jaana Pesonen Timo Heinänen F.S.C. Hanna Kuirinlahti Petter Fagelund Markku Kanerva Minna Santakari Ninja Pasanen 72 min Sallittu Elina Pohjola/ Pohjola-filmi B-Plan Distribution suomi / La klo I-H 1 Vieraana: Ohjaaja Mari Rantasila Bluukkareiren toinen sisällissotaelokuvista on Heikki Kujanpään Suomen hauskin mies. Elokuvan pohjalla on anekdootti todellisista sisällisodan aikaisista kauheuksista Isosaaressa Vangiksi joutuneet Helsingin Työväen Teatterin näyttelijät joutuvat valmistamaan vankileirin hyytävänkylmän komendantti Kalmin (Jani Volanen) saksalaisille vieraille huvinäytelmän. Mikäli yleisö ei naura, koko ryhmällä on edessä teloitus. Vangit tietävät, että teloitus saattaa olla edessä ilman syytäkin. Näytelmää ohjaa Työväen Teatterin johtaja Toivo Parikka (Martti Suosalo), jota osa omista pitää petturina. Toivo Parikka uhmaa kuolemaa laukomalla sutkautuksiaan joka tilanteessa. Suomen hauskimmaksi mieheksi tituleerattu Parikka onnistuukin rikkomaan tilanteen epätodellisuutta ja keinotekoisia hierarkioita. Epäinhimillisissä oloissa syntyy myös lämpöä. Parikan ja leirin vartijan Nyborgin (Paavo Kinnunen) välillä syntyykin suhde, joka normaalioissa voisi kehittyä ystävyydeksi. Irvokkaissa oloissa syntyvä huvinäytelmä kertoo Suomeen puuhattatavasta saksalaisesta kuninkaasta. Näytelmän aihe korostaa koko tilanteen absurdiutta: kuoleman edessä vangit leikkivät hengellään. Elokuvan lopussa odottaa palkinto ja näemme valkokankaalla vankien valmistaman esityksen! Suomen hauskin mies on oodi teatteritaiteelle. Se tehtiin alunperin Helsingin kaupunginteatteriin, josta ohjaaja Heikki Kujanpää siirsi sen onnistuneesti elokuvaksi. Hienot roolisuoritukset kruunaavat taitavasti toteutetun kokonaisuuden. Tärkeä aihe saa arvoisensa toteutuksen., Komedia Heikki Kujanpää Heikki Kujanpää ja Mikko Reitala Martti Suosalo, Leena Pöysti, Jani Volanen, Paavo Kinnunen, Panu Vauhkonen, Jussi Lehtonen, Petri Kaukoranta ja Karri Miettinen (aka Paleface). Heikki Färm F.S.C. Jussi Rautaniemi Tony Österholm Timo Hietala Kaisa Mäkinen Marjatta Nissinen 103 min Klaus Heydemann/ Inland Film Company Oy Nordisk Film suomi / La klo I-H 1 Vieraana: Ohjaaja Heikki Kujanpää sdf 8 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 sdf 9

6 KOTIMAISET ELOKUVAT Supermarsu Suomi (2018) The Guardian Angel Suojelusenkeli Suomi, Tanska, Kroatia (2018) Suomenkielinen tekstitys Viulisti Suomi (2018) Suomenkielinen tekstitys 95 Suomi (2017) Olen fanittanut Paula Norosta siitä lähtien, kun kuulin hänen huikeita hahmojaan Radiomafiassa, muun muassa Mirva ja Tarja Kulhoa. Paula Noronen on siis kirjoittanut Supermarsun, johon nyt keskitymme. Supermarsuun onkin äärettömän hyvä keskittyä, sillä laadukasta viihdettä tuotetaan mielestäni lapsikatsojille edelleen liian vähän. Hienosti luotu maailma ja arkisten asioiden erikoinen yhdisteleminen ovat Norosen valttikortit. Paljon hyvää ja rakkautta Noroselle siis täältä. Ja sitten itse teokseen: Supermarsu kertoo alakouluikäisestä Emiliasta, joka lemmikkimarsun pureman jälkeen saa salaisia supervoimia. Supermarsu saakin tehtäväkseen auttaa silakoita ja pelastaa saastunutta Itämerta. Teos ottaa kantaa myös koulukiusaamiseen, kun Emilia pyrkii ratkomaan ystävänsä Simon koulukiusaamista. Haastavissa tehtävissä Emilia saa apua viisaalta ja kokeneelta jättiläismarsulta. Elokuva perustuu Norosen vuoden 2009 Finlandia-junior -ehdokaskirjaan Emilian päiväkirja Supermarsu pelastaa silakat. Animaatiota on hyödynnetty onnistuneesti elokuvassa. Itse nautin siitä, kun luonnonsuojelu ja kiusaaminen on nostettu elokuvassa selkeästi esiin, sillä molemmat ovat erittäin tärkeitä aiheita. Joona Tena on tehnyt hyvän ohjaustyön, joka kättelee Norosen tekstin kanssa hyvin. Suhteellisen pienellä budjetilla on saatu hyvää jälkeä aikaiseksi. Näyttelijäntyö on hyvää ja se kantaa hyvin ja uskottavasti. Jotkin hahmot ovat kyllä hivenen karikatyyrisiä, mutta ei anneta sen haitata menoa. Ihana Paula. Timo Metsäjoki Lastenelokuva Joona Tena Paula Noronen, Joona Tena Ella Jäppinen, Viljami Lahti, Essi Hellén, Eero Ritala, Arttu Wiskari, Tommi Korpela, Kari Hietalahti, Pirjo Heikkilä, Pirjo Lonka, Roope Salminen, Jon-Jon Geitel, Matti Onnismaa, Tiina Lymi, Satu Paavola, Julius Lehto Ääninäyttelijät: Esko Salminen, Sam Huber, Jukka Rasila Jani Kumpulainen Jyrki Levä Juha Hakanen Panu Aaltio Toni Kari Anna Vilppunen 86 min S Marko Talli/ Yellow Film & TV Oy SF Film Finland Oy suomi / Su klo I-H 1 Arto Halosen ohjaama ja käsikirjoittama elokuva on tositapahtumiin perustuva tarina Tanskaa 1950-luvulla kuohuttaneista hypnoosimurhista. Vuonna 1951 Palle Hardrup (Cyron Melville) kävelee Kööpenhaminassa pankkiin, ampuu kaksi pankkivirkailijaa ja pakenee rahojen kanssa katujen vilinään. Pidätettäessä hän väittää tehneensä teon yksin. Omituisen tapauksen silminnäkijät kertovat pankkiryöstäjän käyttäytyneen kuin hän olisi jonkinlaisessa transsissa. Asiaa ryhtyy tutkimaan rikostutkija Anders Olsen (Pilou Asbæk). Pian käy ilmi, että syytetty Hardrup on istunut vankilassa yhdessä karismaattisen Bjørn Nielsenin (Josh Lucas) kanssa. Olsen alkaa epäillä, että Nielsen on hypnotisoinut sellitoverinsa tekemään rikoksen puolestaan. Onko se ylipäätään mahdollista? Olsen hakee apua tunnetulta hypnoosiin erikoistuneelta psykiatrilta (Rade Šerbedžija), jonka kanssa hän uppoaa yhä syvemmälle mielen manipulaation maailmaan. Olsenin uppoutuessa tutkimuksiinsa Nielsen alkaa tehdä tuttavuutta hänen nuoren vaimonsa (Sara Soulié) kanssa, ja pian outo tapaus koskettaa rikostutkijaa lähempää kuin hän arvaakaan. Tositarinaan pohjautuvan psykologisen trillerin teemat herättävät pohtimaan mielen hallinnan vaikutuskeinoja. Mihin mielen manipuloinnilla pystytään, ja kuinka pitkälle sen voi viedä? Elokuva on suomalais-tanskalais-kroatialainen yhteistyö ja siitä on julkaistu myös samanniminen kirja, jonka tekijät ovat Kevin Frazier ja Arto Halonen., jännitys Arto Halonen Arto Halonen Pilou Asbæk, Josh Lucas, Rade Šerbedžija, Christopher Fulford, Johannes Lassen, Cyron Melville, Mikko Nousiainen, Sara Soulié, Pamela Tola, Renne Gjoni Pini Hellstedt Jussi Rautaniemi Kirka Sainio Tuomas Kantelinen Søren Schwarzberg Louize Nissen 102 Art Films Production AFP Ltd, Tähtiloiste Elokuvatuotanto, MP Film Production, Smile Entertainment Scanbox Entertainment Finland englanti / suomi Pe klo I-H 1 Vieraana: Ohjaaja Arto Halonen Mitä tekisit, jos et soittaisi viulua? Paavo Westerbergin ohjaama Viulisti (2018) kertoo intohimosta, valinnoista ja rakkaudesta musiikkiin. Karin Nordström (Matleena Kuusniemi) on menestynyt viulusolisti, joka menettää kykynsä soittaa viulua jouduttuaan onnettomuuteen. Kovista kuntoutusyrityksistä huolimatta Karin ei voi enää palata taiteilijaksi, vaan joutuu tyytymään opettamiseen. Hän opettaa huippulahjakkaita opiskelijoita ja ajautuu seksisuhteeseen oppilaansa Antin (Olavi Uusivirta) kanssa. Karin haluaa edistää Antin uraa, jonka kautta hän pääsee elämään omaa rakkauttaan musiikkiin. Antti valitaan mukaan Kööpenhaminaan konserttiin, jota johtaa Karinin entinen rakastaja Björn Darren (Kim Bodnia). Björn vaatii viulisolistilta täydellisyyttä ja koettelee Antin rajoja nöyryyttäen tätä orkesterin edessä. Kaikki päätyvät miettimään, mikä tai kuka elämässä on tärkeintä ja tekevät merkittäviä valintoja. Elokuvassa kuvataan niin elämän kuin harjoittelunkin suuria tunnekuohuja klassisen musiikin ja dramaattisen kuvauksen keinoin. Musiikki on elokuvan henkilöille suuri intohimo, joka vaatii uhrauksia ja saattaa vetää äärirajoille asti. Karin on omistautunut musiikille, mikä vaikuttaa hänen perheeseensä ja erityisesti aviomieheensä Jaakkoon (Samuli Edelmann) eikä suhde Anttiin ainakaan helpota asiaa. Hienoin opetus on se, että mitä tahansa tekeekin, niin tärkeintä on luottaa itseensä. Miina Hallikainen & Janna Setälä Paavo Westerberg Emmi Pesonen, Paavo Westerberg Matleena Kuusniemi, Olavi Uusivirta, Kim Bodnia, Samuli Edelmann, Misa Lommi Marek Wieser Samu Heikkilä Kirka Sainio, Samu Heikkilä Sattva-Hanna Toiviainen Karoliina Koiso-Kanttila 125 min. Mikko Tenhunen, Ulla Simonen/ Mjölk Movies SF Film Finland Oy suomi, englanti / suomi La klo I-H 2 MM95 muodostaa kullanhohtoista taikaa, jossa kimmeltää Suomen jääkiekon ikimuistoinen maailmanmestaruus Tukholmassa keväällä Yhteen suloiseen toukokuun sunnuntaihin katkesi silloin joukkueurheilumme pitkään jatkunut voitoton putki. Kauan kaivattu kulta sai taloudellisen laman kourissa kärvistelleen kansan sekaisin ja täytti karnevaalihumullaan kadut ja torit Pohjanlahden molemmin puolin. Iso henkinen apina putosi kullan myötä selästä ja sai sittemmin monen sohvasosiologin näkemään urheilusuorituksessa laajempia yhteiskunnallisia merkityksiä. Kansakunta yhdistyi ja tulevaisuususko nousi kohisten, kuului yleinen uskomus. Aleksi Mäkelän ohjaama urheiluelokuva 95 (2017) kertoo Suomen jääkiekkomaajoukkueen ensimmäisestä maailmanmestaruudesta vuonna Maailmanmestaruusviikonloppuun sijoittuva elokuva kuvaa toisiinsa limittyvien tarinoiden kautta siitä, miten Suomi nousi valmentaja Curre Lindströmin (Jens Hultén) johdolla jääkiekon maailmanmestariksi ja miten laman kurittamat suomalaiset sen kokivat., komedia Aleksi Mäkelä Tatiana Elf, Juha Karvanen, Joona Tena Jens Hulten, Kari-Pekka Toivonen, Jon-Jon Geitel, Akseli Kouki, Kustaa Tuohimaa, Joel Hirvonen Pini Hellstedt Harri Ylönen Panu Aaltio/ Hombre Pirjo Rossi Anu Pirilä 107 min K 7 Jorma Reinilä /Yellow Film & TV SF Film Finland Oy suomi, ruotsi / ruotsi, suomi Pe klo Ravintola Tifosi sdf 10 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 sdf 11

7 Dokumentit He jäivät Suomi (2017) Ikuinen liike Rooted with Wings Suomi (2018) english subtitles Tie Tampereelle 1918 Suomi (2018) Tokasikajuttu Suomi (2017) Suomenkielinen tekstitys Tommi Raution He jäivät on runollinen elokuva talvisodasta lapsenlapsen näkökulmasta. Elokuvassa tuodaan esille naisen asema kotirintamalla sekä sivutaan yhtä koko sodan ratkaisutaisteluista Keljan kylässä. Neuvostoliiton tarkoituksena oli murtaa Taipaleen rintama ja se onnistuikin valtaamaan suomalaisten asemia. Takaisinvaltaus uskottiin Er. P. 6:lle, joka oli koottu lähes kokonaan Sakkolan, Kaukolan, Räisälän ja Käkisalmen miehistä. Miehet taistelivat siis kirjaimellisesti omilla pelloillaan. Taistelu oli menestyksekäs ja saaliiksi jäi runsaasti vihollisen kalustoa, mikä esti vihollisen uudet hyökkäykset tällä lohkolla kuukausiksi. Raution elokuvan fiktiivisessä osassa kerrotaan rintamalle joutuneen miehen ja hänen vaimonsa tarina talvisodan melskeissä. Tarina perustuu heidän autenttiseen kirjeenvaihtoonsa. Naispääosan esittäjä Saara Elina on mukana myös festareillamme nähtävässä Kyrsyä -Tuftland -elokuvassa. Kirjeiden sävy on aluksi toiveikas, mutta ne saavat vähitellen synkempiä sävyjä, kun pariskunta joutuu olemaan erossa joulunakin. Dokumentaarisessa osassa kaksi Keljan taistelussa sotineen miehen lastenlasta etsivät pappansa kohtaloa. Näyteltyjen fiktiivisten kohtausten lisäksi elokuvassa käytetään aikalaisvakokuvia, lastenlasten keskustelua sekä veteraanien kertomuksia ja asiantuntijahaastatteluita. Elokuva tarjoaa mielenkiintoisia kertomuksia ja historiallisia ykstyiskohtia esimerkiksi Karjalan evakoista. Elokuvan musiikin on säveltänyt japanilainen Hideyuki Shima. Elokuvaa voi lämpimästi suositella kaikille, joita kiinnostaa, millaista elämä sota-aikana oli. Poeettinen dokumenttielokuva Tommi Rautio Tommi Rautio Jere Saarela, Saara Elina, Johan-Erik Mäkelä Tommi Rautio Tommi Raitio Tommi Rautio Hideyuki Shima 110min Osuuskunta Unipic Osuuskunta Unipic suomi / La klo I-H 3 Tanssi on minun tapani tulkita ihmisen olemusta ja sen monia ilmenemismuotoja rakkautta, ystävyyttä, hengen voimaa. Haluan tavoittaa tanssilla sanomatonta, selittämätöntä, nimeämätöntä. Uskon tanssiin joka koskettaa, tanssiin joka puhuu puolestaan. - Tero Saarinen Dokumentti luotaa Suomen kansainvälisesti tunnetuimman koreografi-tanssijan Tero Saarisen työtä ja taidetta. Vuosina kuvattu dokumentti seuraa tanssiteosten matkaa harjoitussalista ensi-iltaan ja nostaa esiin Saarisen rikkaan ja moniulotteisen liikekielen. Suomessa, Ranskassa, Koreassa, Keniassa ja Yhdysvalloissa kuvatussa elokuvassa nähdään useita Saarisen koreografioita, muun muassa Esa-Pekka Salosen musiikkiin tehty Morphed, ensimmäinen Korean kansalliselle tanssiryhmälle tehty länsimainen nykytanssiteos Vortex, japanilaisesta buto-tanssista ammentava Mesh sekä kenialaisille tanssijoille Nairobissa toteutettu Trail. Nopeasti muuttuvassa, teknologiafetissien ohjaamassa ja informaatiovirtojen kyllästämässä maailmassa Saarinen uskoo tanssin mahdollisuuksiin palauttaa ihminen aidosti tähän hetkeen. Dokumentin keskiössä ovat Saarisen tanssi sekä hänen ajatuksensa omasta työstään. Näyttämöteokset, backstage-materiaali ja kameraa varten taltioidut uudet tanssijaksot yhdistyvät visuaaliseksi ja musiikilliseksi matkaksi, jossa liike on ikuista. Ohjaaja Thomas Freundlich on yksi Suomen johtavia tanssielokuvan tekijöitä. Hänen edellinen elokuvansa Cold Storage on esitetty jo yli sadalla kansainvälisellä festivaalilla. Dokumentti Thomas Freundlich Thomas Freundlich Tero Saarinen Thomas Freundlich Thomas Freundlich Akseli Soini 53 S Lumikinos Production Oy suomi / englanti Su klo I-H 3 Suomen historian kipeimmästä traumasta, sisällissodasta, tuli kuluneeksi sata vuotta. Blue Sea Film Festival osallistuu kansakunnan terapiaistuntoon esittämällä aiheesta kaksi elokuvaa. Suomen hauskin mies (ohj. Heikki Kujanpää) lähestyy 1918 tapahtumia fiktion keinoin ja Tapio Kalliomäki luottaa dokumenttiin. Tie Tampereelle elokuvan pohjana on professori Heikki Ylikankaan seikkaperäinen ja dokumentoitu kuvaus Tampareen antautumiseen johtaneista sotatapahtumista. Vasta 2000-luvulle tullessa Suomessa on ymmärretty, että sata vuotta sitten täällä käytiin verinen ja raaka sisällissota. Sitä ennen historiankirjoitus on ollut joko voittajien tai hävinneiden nälökulmasta väritettyä kerrontaa. Vaikka historiantutkimus on koko ajan aukonut uusia tulokulmia ja mahdollistanut asioiden puolueettoman tarkastelun, väittäisin, että monelle suomalaiselle vuoden 1918 tapahtumat ovat edelleen hämärän peitossa. Mitkä syyt johtivat noihin kauheisiin tapahtumiin? Mitä oikein tapahtui ja miksi suomalaiset tappoivat niin julmasti toisiaan. Mistä tuo kauhea kostonkierre? Mikäli Ylikankaan perusteellinen tutkimus on jäänyt väliin, Kalliomäki elokuvallistaa teoksen tunnollisesti. Ylikankaan viileän analyyttiselle tutkimusotteelle Kalliomäki on hakenut hienon vastaparin. Viljo Kajavan pakahduttava aikalaisteos Tampereen runoja syventää tunnekuohun riipaisevaksi elokuvan loppupuolella, jolloin punaisen Tampereen puolustus on jo luhistunut. Tällaisia elokuvia tarvitaan! Dokumentti Tapio Kalliomäki Heikki Ylikankaan Tie Tampereelle 1918 teoksen pohjalta sovittanut Tapio Kalliomäki. Tapio Kalliomäki, Tommi Ylirönni Joni Trivedi Janne Perttula, Sakari Karjalainen Pauli Marttinen 125 min Osuuskunta Suora Esitys Pirkanmaan elokuvakeskus suomi / Pe klo I-H 2 Vieraana: Ohjaaja Tapio Kalliomäki Arkistokuvat Kansallinen audiovisuaalinen arkisto Kava, Tampereen kaupungin museokeskus Vapriikki, Työväenmuseo Werstas, Työväen Arkisto, Museovirasto, Kansan Arkisto, Kansalliskirjasto, Oriveden kaupungin kuva-arkisto. Tokasikajuttu on kansainvälinen yhteistuotanto Pertti Kurikan Nimipäivistä, heidän euroviisumatkastaan ja bändin lopettamisesta. Teos risteilee populaarikulttuurin maailmassa hieman erilaisin tarkoituksin. Se on samalla viihdettä, mutta myös dokumentti kehitysvammaisista populaarikulttuurin keskiössä. Elokuva ilmestyi vuonna 2017 ja ohjauksesta ja käsikirjoituksesta vastasivat Jukka Kärkkäinen ja J.-P. Passi. Tokasikajuttu on itsenäinen jatko-osa vuonna 2012 ilmestyneelle Kovasikajutulle. Teoksen teema on selkeä ja tarkoituksena on seurata yhtyeen taivalta hajoamisen partaalta Suomen euroviisuedustajaksi ja kotiin paluuseen. Dokumentteja ja teoksia, joissa kehitysvammaiset ovat pääosissa tehdään yllättävän vähän. MEKA TV ja Satakunnan Elävän Kuvan Keskus ovat tällä alalla varsinaisia pioneereja ja ovat saaneet myös laajasti tunnustusta. Erityisryhmien ja erityisesti kehitysvammaisten tilanne on monissa maissa ja kulttuureissa aivan lapsenkengissä verrattuna Suomen tilanteeseen, jossa toki myös on parantamisen varaa. PKN teki jo pelkällä euroviisuedustuksellaan suuren työn kehitysvammaisille ihmisille. PKN esiteltiin yli 170 miljoonalle katsojalle ja oikeutetusti. Dokumentti on rakennettu koskettavaan ja lämpimään muotoon. Keikkamateriaalia on yllättävän vähän ja kamera keskittyy siihen, mitä kulissien takana tapahtuu aina turhautumisista ilon kyyneleisiin. Dokumentti on koruton, se esittää hahmot ja ihmiset juuri sellaisina kuin he ovat. Välillä aiheen keskiössä on se, että Pertti ei osaa vetää vessaa, välillä yritetään soittaa riffiä ja tulkki ei vain ymmärrä, mitä bändi yrittää sanoa. Bändin jäsenet sanovat asiat suoraan ja tällainen rehellisyys on kadehdittavaa. Timo Metsäjoki Dokumentti Jukka Kärkkäinen, J-P Passi Jukka Kärkkäinen, J-P Passi Pertti Kurikan Nimipäivät: Kari Aalto, Sami Helle, Pertti Kurikka, Toni Välitalo; Niila Suoranta, Jutta Tahvanainen J-P Passi Otto Heikola, Riitta Poikselkä Jørgen Bergsund Pertti Kurikan Nimipäivät, Conny Malmqvist 98 min K 7 Sami Jahnukainen / Mouka Filmi Pirkanmaan elokuvakeskus suomi, englanti / suomi Su klo I-H 1 Vieraana: Ohjaaja Jukka Kärkkäinen sdf 12 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 sdf 13

8 Dokumentit Toveri, missä olet nyt? Suomi, Saksa (2016) Suomenkielinen tekstitys Yrittäjä Suomi (2018) Yhteisnäytös: Wheels of Freedom + Esteetön Rauma suomi (2018) suomi (2018) SMARTIKAINEN ILANGA FILMS ESITTÄÄ COMRADE, WHERE ARE YOU TODAY? YHTEISTYÖSSÄ MAKING MOVIES OY TUOTTAJA KIRSI MARIE LIIMATAINEN OSATUOTTAJA KAARLE AHO KÄSIKIRJOITUS & OHJAUS KIRSI MARIE LIIMATAINEN KUVAAJAT YOLISWA VON DALLWITZ CHRISTIAN MAROHL TILL VIELROSE HANNO KUNOW MARC-CHRISTIAN WEBER LEIKKAUS JEANNETTE-MARIA GIZA STEFANIE KOSIK ANTTI TUOMIKOSKI ÄÄNISUUNNITTELU MIGUEL CAROLI MIKSAUS SILVIO NAUMANN MUSIIKKI ANSSI VÄXBY & LASSE SAKARA Vuonna 1988, kun synnyin, Kirsi Marie Liimatainen lähti Itä-Berliiniin ollessaan 20-vuotias. Matkaseurakseen hän sai kolme muuta suomalaisnuorta, joiden kanssa hän lähti opiskelemaan marxismi-leninismiä Saksan demokraattiseen tasavaltaan (DDR) kansainväliseen nuorisokorkeakouluun Wilhelm Pieck:iin. Koulun oppilaat tulivat ympäri maailmaa, yhteensä 80 maasta - rautaesiripun molemmilta puolin. Osa saapui maahan laillisesti, toiset peitenimen turvin. Kesällä 1989 kurssi päättyi - samana syksynä Berliinin muuri murtui ja minä täytin vuoden. Aika kuitenkin kulkee ja Berliinin Spree-joessakin on virrannut vettä jo useampi litra. 24 vuotta myöhemmin Kirsi Marie matkusti Saksaan, Boliviaan, Chileen, Libanoniin ja Eterlä-Afrikkaan. Vain muutaman valokuvan ja tiedossa olevan koodinimen turvin Kirsi Marie koetti selvittää mitä entisille opiskelutovereille ja vapautustaisteiljoille tapahtui. Tämä tehtävä ei ollut helppo, sillä aika peittää jälkiä. Voisiko tätä teosta sanoa dokumentaariseksi road movieksi? Mielestäni voi ja Bluukkareille kuuluu road movie. Aivan käsittämättömän upea ajatus ja vieläpä toteutus. Kukapa meistä ei joskus miettisi, mitä entisille opiskelukavereille kuuluu nyt? Harva kuitenkaan ihan oikeasti ottaa asiasta selvää, mutta Liimatainen otti. Mitä yhteisestä päämäärästä kaikkien kansojen vapauttamisesta jäi jäljelle? Onko tämän päivän globalisoituneessa maailmassa vielä unelmia, joiden puolesta kannattaa taistella? Kenen joukoissa seisot? Liimatainen voitti marraskuun alussa elokuvallaan Saksan ohjaajaliiton Metropolis palkinnon parhaasta dokumentin ohjauksesta. Timo Metsäjoki Dokumentti Kirsi Marie Liimatainen Kirsi Marie Liimatainen Yoliswa von Dallwitz, Till Vielrose, Christian Marohl, Hanno Kunow, Marc- Christian Weber Jeannette-Maria Giza, Stefanie Kosik, Antti Tuomikoski Miguel Caroli Anssi Växby, Lasse Sakara 112 min Kirsi Marie Liimatainen/ Ilanga Films Juha Elomäki/ Pirkanmaan elokuvakeskus Esityskieli / ekstityskieli: saksa, englanti, espanja / suomi Su klo I-H 3 Virpi Suutari on ollut Suomen eturivin dokumenttielokuvien tekijä uransa alusta lähtien. Pitkään hän muodosti kollegansa Susanna Helken kanssa tekijäparin, joiden elokuvat olivat palkittuja jo heidän ensimmäisestä eli opiskelijatyönä syntyneestä Synti - dokumentti jokapäiväisistä rikoksesta (1996) alkaen. Kyseisestä työstä tuli heti Nuoren taiteen Suomi -palkinto. Yhdessä Helke ja Suutari tekivät seitsemän dokkaria, joisa omat suosikkini ovat Joutilaat (2001) ja Pitkin tietä pieni lapsi (2005). Virpi Suutarin soolouralla tahti ei ole yhtään hiljentynyt. Vuosina Suutari nautti viisivuotista taiteillijapfosessuuria. Hänen elokuvansa ovat jatkaneet palkintojen kahmimista ja ovat poikkeuksetta olleet myös BSFF-ohjelmistossa, kuten festivaalijohtaja Merja Valkojan suosikki Eedenistä pohjoiseen. Yrittäjä jatkaa samalla linjalla. Olipa dokumentin aihe mitä tahansa maan ja taivaan välillä, Suutari onnistuu tekemään siitä mestarillisen elokuvan, joka koukuttaa katsojansa. Yrittäjä-elokuvan päähenkilöinä ovat keskenään hyvin erilaiset yrittäjät, joita yhdistää toisiinsa vankkumaton yrittäjähenki. Minigrip-pussillinen nyhtökauraa Helsingin Slush -tapahtumassa startuppöhinässä. Savustettu palvikinkku Honkajoella Pohjois- Satakunnan sydänmailla. Kaksi erilaista bisnestietä: rakettimaisesti nouseva nyhtökaurabuumi ja kilometrien ajamisen jälkeen perinnemakujen maistatusta marketeissa. Kaksi erilaista makumaailmaa - metropolien trendikäs kasvissyöjien populaatio kohtaa maaseutuväestön syvät lihansyöjärivit. Dokumentti Virpi Suutari Virpi Suutari Heikki Färm F.S.C. Jussi Rautaniem Olli Huhtanen Sanna Salmenkallio 77 min S Joonas Berghäll ja Satu Majava/ Oktober Oy Pirkanmaan elokuvakeskus suomi / La klo I-H 2 Elää ja olla elossa ovat eri asiat Ville Jaarannolle. Vapaus haaveenaan ja yhdenvertaisuus agendanaan hän lähtee sähköpyörätuolillaan matkalle Euroopan halki. Matkalla hän huomaa, etteivät hän eikä ympäröivä maailmakaan ole siihen valmiita. Arjen harmauteen paras lääke ovat hullut unelmat. Yksi tämän vuoden Blue Sea Fillm Festivalin teemoista on osallisuus. Olemmeko yhdenvertaisia ja onko meillä mahdollisuus osallistua tähän maailmanmenoon tasa-arvoisina toimijoina. Ville Jaarannolle mikään ei ole itsestäänselvyys. Hän sairastaa harvinaista niveljäykistymätautia ja puhuminen on hänelle vaikeaa. Siitä huolimatta hän päättää lähteä yhdeksän kilometriä tunnissa etenevällä sähköpyörätuolollaan Oulusta Lissaboniin. Tästä alkaa erilainen road movie! Elokuvan on ohjannut Aleksi Puranen, joka on myös yksi Hevi reissun käsikirjoittajista. Blukkareillakin nähtävä Hevi reissu on fiktiota, mutta tämä elokuva on todellisen elämän hevireissu. Ville Jaaranto tarvitsee apua lähes kaikessa mutta unelmat kantavat. Matkaan, halki räntäsateen, kohti etelää. Unelman toteuttamiseen Ville on saanut kolme itselleen tuntematonta avustajaa, jotka hän on hakenut avoimella työpaikkailmoituksella. Yksi polkee rinnalla ja toinen seuraa mukana huoltoautossa, johon täytyy mahtua kilotulkulla sähköpyörätuolin akkuja! Purasen elokuva ei silittele ketään. Väkisinkin törmätään ongelmiin ja ihmissuhteet ovat koetuksella. Eemeli Hapolan ja Tero Saikkosen kamera tulee lähelle, melkeinpä iholle niin kuin itse elokuvakin. Ville, olet aika sankari! Dokumentti Aleksi Puranen Aleksi Puranen Ville Jaaranto Eemeli Hepola, Tero Saikkonen Eva Hartmann / Luzid Film GmbH Antti Lindholm 78 min S Pasi Hakkio / Pohjola-filmi Oy Pirkanmaan elokuvakeskus suomi / La klo I-H 1 Vieraina: Ohjaaja Aleksi Puranen Raumalla toimi 1990-luvun lopussa paikallinen kehitysvammaisten elokuvaryhmä KeViKe, joka tuotti useita paikallistelevisio-ohjelmia Rauma TV:lle Rauman kulttuurikohteista ja maisemista, jotka olivat esteettömästi saavutettavissa erityisryhmille. Tässä pienessä dokumenttielokuvassa tutkitaan muutoksia sekä kehitysvammaisten elämässä että Rauman kulttuurielämässä kahdenkymmenen vuoden aikana tekijöiden ehdoilla. Dokumentti Tekijäryhmä: Rauman Flika ja boja - Me Itse paikallisryhmä n. 12 min Tapio Koivukari: Poltetun miehen tytär Armoitetun tarinankertojan odotettu uutuusteos on vaiherikas ja jännittävä historiallinen romaani Islannin noitavainoista. sdf 14 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 sdf 15

9 Jouko Nummela Houkutteleva Rauma Raumalainen elokuvaaja Jouko Nummela esittää: Ensimmäinen maailmansota Raumalla (17 min) Valm. 1999, kesto 17 min, ohjaus, kuvaus ym. Jouko Nummela. Tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta, kun venäläinen sotaväki poistui Raumalta, eikä ole onneksi palannut. Ensimmäisen maailmansodan aikana Rauma oli Suomen ainoa avoin satama. Liikenne muodostui sen tähden erittäin suureksi. Pelättiin myös saksalaisten hyökkäystä. Se toi kaupunkiin runsaasti venäläistä sotaväkeä. Rauman elämää itsenäisyyden aikana osa 3. (48 min) Valm. 2017, kesto 48 min, koostanut Jouko Nummela Tämä kolmas osa sisältää raumalaisia tapahtumia 1950-luvulta 1990-luvulle. Nähdään mm. auto- ja moottoripyöräkilpailuja. Lättäriajot sisäsatamassa. Lukon peliä Matkustaja-alus Polarin lähtö. Ernamon ja Superlontehtaan palot. Vesillelaskuja Hollmingin ja Rauma-Repolan telakoilla. Merentutkimusalukset ja muita erikoisaluksia. pe klo Iso-Hannu Sali 2 VAPAA PÄÄSY 95-ELOKUVAN ESITYS TIFOSISSA PERJANTAINA KLO KAUPUNGIN AURINKOISIN KATTOTERASSI KAUPPAKESKUS POTKUR, KAUPPAKATU 3, RAUMA sdf 16 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 sdf 17

10 SEKK / MEka-tv / Erityisryhmät Blue Sea Film Festivaalit ja erityisryhmät osallisuuden ytimessä Kun eräältä kehitysvamma-alan arvostetuimmalta asiantuntijalta John O Brienilta kysyttiin, mitä Suomessa kehitysvammaisten vaikuttamistoiminnassa on sellaista, mitä muualla maailmassa ei ole, niin hän vastasi, että Pertti Kurikan Nimipäivät ja MEKA TV elokuvatoiminta Satakunnassa. John O Brienin keskeisin viesti on, että yhteiskunta ja lähiyhteisöt tulee tehdä paremmiksi ottamalla kehitysvammaisten ihmisten kyvyt ja osaaminen käyttöön. He tarvitsevat merkityksellisiä ja arvokkaita sosiaalisia rooleja. Pertti Kurikan Nimipäivät on tehtävänsä tehnyt aina Euroviisuja ja kansainvälisesti merkittäviä dokumenttielokuvia myöten, mutta vähemmän maailmalla tunnettua on 26 vuotta Satakunnassa kehitetty kehitysvammaisten ja muiden erityisryhmien omaehtoinen yhteisöelokuvatoiminta. Satakunnassa yhteisöelokuvalla on pitkät perinteet. Kehitysvammaisten videokerhosta KeViKestä 1992 lähtien on kehittynyt maailmanlaajuisestikin mitattuna omanlainen kehitystarina Satakunnassa järjestettiin maailman ensimmäiset kehitysvammaisten elokuvafestivaalit Porissa luvulla tehtiin yhteistyötä Minun elokuvani ja Blue Sea Film festivaalien kanssa, joista BSFF yhteistyö jatkuu edelleen joka vuosi oltiin mukana kehittämässä Tampereen elokuvajuhlien oheen Tähdenlentoja kehitysvammaisten elokuvatapahtumaa lähtien Porissa ollaan järjestetty säännöllisesti valtakunnallisia elokuvaseminaareja. Vaikka suurelle yleisölle tämä Satakunnan eikä valtakunnallinen omaehtoinen toiminta ei näy taloudellisten resurssien vähäisyydestä johtuen näy, erityisryhmien elokuvatoiminta on kulttuurisesti ajatellen täsmälleen osallisuuden ytimessä. Tänä päivänä Satakunnassa toimii säännöllisesti noin satakunta satakuntalaista erityisryhmiin kuuluvaa elokuvantekijää. Satakunnassa toimii MEKA TV ja SEKKin taustatukemana Me Itse ry:n Satakunnan meikäläisten verkosto, jonka puitteissa toimii 12 eri elokuvaryhmää tekemässä yhteisöelokuvia. Toiminta-alue kattaa kaikki Satakunnan 17 kuntaa. Valtakunnallista levitystä ja koulutusta tukee Me Itse ja Kehitysvammaisten Tukiliitto monien muidenkin yhteistyökumppanien kanssa. Satakunnan Elävän Kuvan Keskus, MEKA TV, Me Itse ry. ja Satakunnan meikäläiset tuovat nyt erityisen panoksen 2018 Blue Sea Film Festivaaleille. Perjantaina avaamme perinteisen erityisryhmien elokuva-aarrearkun elokuvateatterin Iso Hannussa kello 12:30. Lauantaina osallistumme keskusteluun erityisryhmien elokuvatoiminnasta ja tuomme tapamme mukaan useita erityisryhmien ensi-iltoja Raumalle. Pääensi-iltamme on Esteetön kulttuuri- Rauma, josta myös BSFF saa arvosanan Maailman tasa-arvoisin elokuvajuhla. ERITYISRYHMIEN ELOKUVIA pe Iso-Hannun sali 1 (vapaa pääsy) 10:00 Lasten ja nuorten - vuoden aikana SEKKin lasten ja nuorten elokuvaprojekteissa tulleita uusia lyhytelokuvia 11:00 Suomi 101 vuotta - SUOMI 100 satakuntalaista elokuvien helmiä 12:30 Osallisuuden ytimessä erityisryhmien elokuva-aarrearkku la keskustelutilaisuus FESTIVAALIKESKUKSESSA (vapaa pääsy) Erityisesti elokuvista - Erityisesti omin elokuvin Vammaisista ja muista erityisryhmistä tehdään elokuvia, mutta millaisia ovat erityisryhmien omaehtoiset elokuvat? Mikä merkitys on yhteisöelokuvien tekemiselle ihmisille, jotka toimivat yhteisöiden rajamailla ja normaaliyhteisöiden ulkopuolella? Onko erityisryhmien omat elokuva erityistaidetta vai taidetta meille kaikille taviksille? Paikalla keskustelemassa MEKA-TV:n Ari Impola, Sanni Purhonen Kynnyskinosta, Soila Vilen Mielenterveysseura HYVIKSESTÄ ja Veikko Rantanen, Me Itse ry:n vammaisaktivisti ja kuvaaja. PEDAPÄIVÄ / Cined Uusia välineitä elokuvakasvatuksen työkalupakkiin: Tervetuloa CinEd-elokuvakasvatuskoulukseen Rauman Sinisen Meren Elokuvajuhlille ! Osana koulusta nähdään CinEd-elokuvakirjastoon kuuluva Alain Gomizin lyhytelokuva Pientä valoa Aika: perjantaina Klo 9-15 Paikka: Hotelli Kalliohovin Johtokunta-kabinetti, Kalliokatu 25, Rauma Huom. Ilmoittaudu mukaan mennessä: info@ihmefilmi.fi Kouluttajana toimii elokuvakasvattaja, FM, Kaisa Kukkola Tervetuloa perehtymään tapoihin sisällyttää elokuvakasvatusta omaan työhösi - olit sitten opettaja, kirjastonhoitaja, elokuvakerhon vetäjä, nuorisotyöntekijä tai muuten vaan työssäsi lasten tai nuorten kanssa tekemisissä. CinEd on eurooppalainen elokuvakasvatushanke ja elokuvakirjasto, joka tutustuttaa vuotiaita lapsia ja nuoria eurooppalaisen elokuvan rikkauteen. Suomessa CinEd toimii osana IhmeFilmi ry:n toimintaa. CinEd tarjoaa kokoelman eri kielille tekstitettyjä eurooppalaisia elokuvia, niihin laaditut oppimateriaalit ja ilmaisia koulutuksia. Koulutus tarjoaa monipuolisesti työkaluja, joilla kehitetään nuorten katsojien valmiuksia kriittiseen analyysiin, kykyä katsoa elokuvaa taiteena ja lisätään tietoa elokuvan kielestä ja tekniikoista. Koulutuksen aikana katsomme yhdessä otteita elokuvista ja tutkimme tapoja ja mahdollisuuksia elokuvakatsojuuden kasvamiseen. Koulutus antaa hyvät eväät kaikenlaisen elokuvan katsomiselle ja tarjoaa uudenlaisia tapoja elokuvataiteen sekä erilaisten audiovisuaalisten kuvastojen kohtaamiseen. CinEd:in erityinen elokuvakasvatuksellinen lähestymistapa kutsuu luomaan yhteyksiä elokuvien välille ja soveltuu hienosti myös uuden opetussuunnitelman päämääriin, kuten ilmiöoppimiseen ja oppiaineiden rajoja ylittävien kokonaisuuksien käsittelyyn. CinEd -koulutus auttaa hyödyntämään IhmeFilmi ry:n Suomeen tuomaa tarjontaa laajemmin. Tällä hetkellä elokuvavalikoimasta löytyy suomeksi tekstitettynä elokuvia erityisesti yläkoulun ja toisen asteen opiskelijoille mutta myös nuorempien kanssa toimiville. Elokuvat ovat lisäksi katseltavissa seitsemällä muulla eurooppalaisella kielellä (esim. ranskaksi, englanniksi, espanjaksi ja italiaksi) ja sopivat näin myös kieltenopetukseen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: info@ihmefilmi.fi sdf 18 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 sdf 19

11 Ruotsalaiset elokuvat Mansikkamaa Ruotsi, Puola (2017) Suomenkielinen tekstitys Minnet av Ingmar Bergman (MEMORY OF INGMAR BERGMAN) Suomi (2018) English subtitles Yhteisnäytös: Saamelaisveri + EATNANVULOŠ LOTTIT - Maan sisällä linnut Ruotsi, Norja, Tanska (2017) Suomi, Norja (2018) Kampela Rauman Elokuvakerho ry jakaa vuosittain tunnustuspalkinnon elokuvakulttuurin hyväksi tehdystä työstä. Kampela on raumalaisen keramiikan tekijä Kaarina Selinin tekemä pienoisveistos. Helsingin Sanomien kriitikko Laura Airola kirjoitti taannoin elokuva-arviossaan: Ruotsissa on meneillään melkoinen elokuvavuosi. Ruben Östlundin satiiri The Square palkittiin Cannesissa Kultaisella palmulla, Amanda Kernellin Saamelaisveri julistettiin välittömästi saamelaiskuvausten klassikoksi ja palkittiin Göteborgin elokuvajuhlilla parhaan pohjoismaisen elokuvan Dragonpalkinnolla. Wiktor Erikssonin Mansikkamaan kuvausta ruotsalaisesta kesästä on verrattu muun muassa Roy Anderssonin klassikkoon vuodelta 1970, teinirakkauden kuvaukseen En Kärlekshistoria. Kaikki elokuvat ovat myös bluukkarien ohjelmistossa. Wiktor Ericssonin Mansikkamaa on toki erittäin raikas kesäinen rakkaustarina mutta se on myös hyvin yhteiskuntakriittinen. Se nostaa esiin koko Europpaa puhututtavan ongelman muualta saapuvasta halpatyövoimasta. Suomessa on käyty oikeuttakin thaimaalaisten mustikanpoimijoiden oikeuksista. Tässä elokuvassa halpatyövoimaa on puolalaiset mansikanpoimijat. Nuori Woytek (Staszek Cywka) rakastuu päätäpahkaa isäntänsä tyttäreen Anneliin (Nelly Axelsson). Näkymättömäksi tarkoitetusta vierastyöläisten massasta uskaltaakin erottua julkea 15-vuotias teinipoika uhmaamaan nykyajan säätyjärjestelmää. Hän onnistuu kuin onnistuukin herättämään ylpeän ylimielisen ja alustalaisiaan ylenkatsovan Annelin huomion. Epätasa-arvoinen Romeo ja Julia -muunnelma on valmis. Mansikkamaa on Wiktor Ericssonin esikoisohjaus. Jotkut saattavat kuitenkin muistaa 8-osaisen tv-sarjan Matkalla taivaaseen, joka on Ericssonin edellinen mittava ohjaustyö. Siinäkin hän ravisteli ruotsalaista omahyväisyyttä ja Mansikkamaassa sama teema jatkuu. Taas viisas elokuva, joka pakenee nuorisoelokuvan tai minkään muunkaan lajityypin ahtaita raja-aitoja! Wiktor Ericsson Wiktor Ericsson Nelly Axelsson, Stanislaw Cywka, Julia Kijowska, Przemyslaw Sadowski Nadim Carlsen Erik Bäfving Benny Persson Hanan Townshend Helle Carlsson 93 min Erik Magnusson/ Anagram Film & TV AB Oy Kinoscreen Illusion Ltd. puola, ruotsi, englanti / suomi, ruotsi Su klo I-H 2 Tuskin kukaan muu suomalainen - ja väittäisin, ettei minkään muunkaan maalainen - elokuvaohjaaja voisi tehdä Bergmanista tällaista elokuvaa. Jörn Donnerin ja Ingmar Bergmanin ystävyys ja työtoveruus ulottuu jo kauas luvulle, jolloin Bergmanin kansainvälinen ura ei ollut vielä ehtinyt nousukiitoon. Parivaljakon hienoin yhteinen saavutus on eittämättä Fanny ja Alexander: Bergman ohjasi ja Donner tuotti vuonna 1982 kansainvälisen menestyselokuvan, joka voitti neljä Oscaria, joukossa parhaan ei-englannin kielisen elokuvan Oscarin, jonka Donner kävi pokkaamassa. Minnet av Ingmar Bergman perustuu ennen julkaisemattomaan haastattelumateriaaliin. Donner on filmannut kaksi haastattelua, toisen vuonna 1975 ja toisen Bergmanin 80 -vuotispäivänä Tätä nyt nähtävää elokuvaa varten Donner teki yhdessä poikansa Rafaelin kanssa kaksi matkaa, Tukholmaan ja Fårön saarelle, joka oli Bergmanin koti vuosikausia ja saarella hän myös kuoli. Elokuvansa kautta Donner pyrkii palauttamaan mieleensä heidän ystävyytensä, ottaa mukaan sekä sen parhaat puolet että vaikeudet, joita heillä oli. Ohjaajan sana: Totean tässä elokuvassa avoimesti jotakin, mitä olen usein toistanut: että ilman Bergmania olisin toinen ihminen. Voisi myös sanoa, että elokuvataide olisi toinen ilman Bergmania. Hän elää yhä parhaiden elokuviensa kautta. Henkilökohtaiset muistikuvani ja Bergmanin omat sanat saavat olla minun osuuteni hänen syntymänsä satavuotismuistoksi. Dokumentti Jörn Donner Jörn Donner Ingmar Bergman Rafael Donner (uusi materiaali) Klaus Grabber Pedro Hietanen 57 min S Jörn Donner, Misha Jaari, Mark Lwoff/ Jörn Donner Productions Oy, Bufo B-Plan Distribution ruotsi / englanti La klo I-H 3 Ruotsalaiselokuva Saamelaisveri on armoton raina. Se kuvaa ruotsalaista rasismia tavalla, joka paljastaa puhtoisen kansankodin likaiset nurkat. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat 1930-luvulle. Ruotsalainen rotuoppi elää kiihkeintä vaihettaan ja sen saa tuta saamelainen Elle Marja (mainio Lene Cecilia Sparrok). Poromiehen tytär on siskonsa Njennan (Mia Erika Sparrok) kanssa saamelaislapsille tarkoitetussa sisäoppilaitoksessa, jossa vallitseva rotuoppi määrittää jokaisen aseman. Saamelaiset ovat alempiarvoista rotua ja se näkyy lasten kohtelussa. Opetuskieli on ruotsi ja saamenkielen käyttö on rangaistuksen uhalla kielletty. Viimein Elle Marja päättää paeta Uppsalaan. Vihamieliseen yhteiskuntaan pääsy edellyttäisi omien saamelaisjuurien täydellistä hylkäämistä. Nuori tyttö on valtavan kysymyksen edessä: on valittava poronkasvattajaperheen ja ruotsalaisen yhteiskunnan hyväksynnän välillä. Mitä tapahtuu hyväksyntää hakevalle nuorelle tytölle kun ympäristö tarjoaa vain nöyryytystä. Tässä elokuva kasvaa ulos ruudustaan ja pakottaa ajattelemaan nykypäivän julmuutta ja rasistista vihapuhetta... Elokuvan ohjaaja Amanda Kernell on itse puoleksi saamelainen. Käsikirjoitusta varten hän keräsi haastatteluja saamelaisten kohtaamasta rasismista ja toteutti elokuvansa eteläsaamelaisella kielialueella. Vaikka kielen puhujia lasketaankin olevan enää viitisen sataa, kaikki elokuvan avustavat näyttelijät tulevat sieltä. Ruotsin synkkä sulauttamisen historia onnistui tuhoamaan tämän pienen kielivähemmistönsä lähes täysin. --- Tampereen elokuvajuhlien tämän vuoden Risto Jarva -palkinnonsaajan Marja Helanderin kokeellinen elokuva Maan sisällä linnut oli palkintoraadin mielestä samanaikaisesti hätkähdyttävän kaunis, pirullisen hauska ja poliittisesti kantaaottava. Elokuvan pääosassa ovat saamelaiset balleriinakaksoset Birit ja Katja Haarla, sekä Saamenmaan luonto. Elokuvaa on kuvattu lähinnä Utsjoella ja Inarissa. Helander on sanonut haluavansa näpäyttää Suomen valtiota. Suomen valtio ei ole ratifioinut alkupearakansojen ILO 169 -sopimusta. Helander haluaa kysyä, kenen nämä maat itse asiassa ovat ja keille Saamenmaa kuuluu? Keillä on perinteinen oikeus maihin ja vesistöihin? Helander on pukenut poliittisen viestinsä kauniisti: Birit ja Katja tanssivat klassista balettia Saamenmaan luonnossa. Elokuva on sekoitus tanssia ja absurdiutta, Helander valottaa. Amanda Kernell Amanda Kernell Hanna Alström, Anders Berg, Katarina Blind, Lene Cecilia Sparrok, Mia Erika Sparrok, Maj Doris Rimpi, Olle Sarri Sophia Olsson, Petrus Sjövik Anders Skov Brian Dyrby, Mira Falk Kristian Eidnes Andersen Viktoria Mattila, Sara Svonni, Isabel Löfgren- Roberts 110 min Lars G. Lindström/ Nordisk Film Production Sverige AB Oy Cinema Mondo Ltd eteläsaame, ruotsi / suomi, ruotsi Pe klo I-H 2 Lyhyt kokeellinen tanssielokuva lyhyt Marja Helander Marja Helander Birit ja Katja Haarla, jotka vastaavat myös teoksen koreogragiasta Mauri Lähdesmäki Mauri Lähdesmäki Pekka Kumpulainen, Pekka Ikio, Konsta Muffler Mikkonen Wimme & Rinne, Rinneradio 11 min s Studio Marja Helander/ International Sámi Film Institute / Esitetään elokuvan Saamelaisveri alkukuvana. Vieraina: Ohjaaja Marja Helander Aiempien vuosien Kampela -palkitut: 2017 Keski-Suomen Elokuvakeskuksen elokuvatyöntekijä Teemu Kauppi 2016 Ohjaaja, tuottaja, käsikirjoittaja Jouko Aaltonen 2015 Ihmefilmi IhmeFilmi on nuorille suunnattu valtakunnallinen elokuvakasvatushanke 2014 Elektroniikka-yrittäjä, Elokuvajuhlien tekniikkavastaava Pertti ExPertti Arponen 2013 Ohjaaja-käsikirjoittaja Matti Ijäs 2012 Ohjaaja Maarit Lalli 2011 Walhalla pohjoismainen elokuvatoimisto 2010 Rauman Taidemuseo 2009 Muusikko, sirkustaiteilija, teltanpitäjä, pasifisti, absolutisti ja isoisä Nätsi Rosvall 2008 SATAKUNNAN ELÄVÄN KUVAN KESKUS Satakuntalainen elokuva- ja media-alan yhteisö on 15 vuoden ajan ansiokkaasti edistänyt elokuvakulttuurin tuntemusta Satakunnassa Freelancer taidepainotteisen erityistyön ohjaaja, elokuvantekijä ja kouluttaja Ari Impola 2006 Elokuvaprojektorin käyttäjäpariskunta Björkbodasta Jorma ja Arja Hakkarainen 2005 Elokuvaohjaaja, Eesti Liina Kulles 2004 Elokuvahistorian professori, ohjaaja, filmihullujen arkkienkeli Peter von Bagh 2003 Ohjaaja, käsikirjoittaja Sakari Kirjavainen 2002 Elokuvatieteen maisteri 2001 Rauma Jazz Film Orchestra 2000 Ohjaaja Markku Lehmuskallio 1999 Ohjaaja, tuottaja Risto Orko 1998 Kirjailija Tapio Koivukari 1997 BSFF:n vaikuttajapari Riitta Attila ja Otto Sallinen 1996 Kansalaisopiston vararehtori Orvokki Viljanen 1995 Elokuvaaja Jouko Nummela 1994 Elokuvateatteri Iso-Hannu Elokuva on Saamelaisveri -elokuvan kanssa yhteisnäytöksessä Keramiikkayhdistys KERAMOS ry sdf 20 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 sdf 21

12 OHJELMAKARTTA BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 Muutokset mahdollisia. Tarkista tuorein ohjelmakartta verkkosivuiltamme Ohjelmakartta päivitetty: LIPUT Liput näytöksiin 9 ellei toisin mainita. Rannekkeen hinta 50, jolla pääsee kaikkiin näytöksiin (paitsi elokuvaan Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja). Rannekkeen kanssa ei ennakkomyyntiä. Rannekkeita voi ostaa Iso-Hannusta. Mennessäsi elokuviin esitä lippu/ranneke/passi tiskillä. FESTIVAALI-INFO Lisätietoa elokuvista ja aikatauluista saat infopisteeltä festivaalikeskuksesta, Ravintola Amarillosta. TO elokuvateatteri Festivaalikeskus ISO-HANNU, sali 1 ISO-HANNU, sali 2 ISO-HANNU, sali 3 amarillon terassi Baltic Herring-lyhytelokuvakilpailun NÄYTÖKSET: Amatöörit (liput 5e) Opiskelijat I (liput 5e) Opiskelijat II (liput 5e) Ammattilaiset (liput 5e) Pe SEKK/MEKA-TV (vapaa pääsy) Lasten ja nuorten elokuvaprojekteissa tulleita uusia lyhytelokuvia Suomi 101 vuotta - SUOMI 100 satakuntalaista elokuvien helmiä Osallisuuden ytimessä -erityisryhmien elokuva-aarrearkku Syyssonaatti Jouko Nummelan elokuvat Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailun NÄYTÖKSET: Amatöörit (liput 5e) Iso-Hannu-esittää: Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja (liput 12 e) The Guardian Angel - Suojelusenkeli The Square Maan sisällä linnut + Saamelaisveri Tie Tampereelle A Moment in the Reeds Opiskelijat I (liput 5e) Opiskelijat II (liput 5e) Ammattilaiset (liput 5e) AVAJAISJUHLAT vapaa pääsy Mika Korhonen Avajaisseremonia Pläkkploosarit Kampelan luovutus Elokuvavieraiden tervehdykset Jonathan Breton Two of Us Metsäjoki & von Nissinen Svrina (vapaa pääsy) Elokuva esitetään ravintola Tifosissa, ravintola Kauppakatu Tifosissa, 3 Kauppakatu 3 La Puluboin ja Ponin leffa Dreams by the Sea He jäivät k esports - mahdollisuus tutustua elektroniseen urheiluun Wheels of Freedom + Esteetön Rauma Kauhea nainen Keskustelu: Ruotsalainen elokuva - kultakaudesta kultakauteen Suomen hauskin mies Yrittäjä Minnet av Ingmar Bergman Keskustelu: Erityisesti elokuvista - Erityisesti omin elokuvin Tervanpoltosta Rocky VI:een (vapaa pääsy) Kosketuksessa Rakkautta vailla Hevi reissu Ikitie Kyrsyä - Tuftland Armomurhaaja Death of Stalin Viulisti Arytmia Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailun palkitut elokuvat (liput 5e) Maiju Lehti Katkitaiteellinen ehtoo vapaa pääsy Baltic Herring-lyhytelokuvakilpailun palkintojen jako aaasome Elokuvavieraiden tervehdykset Nina Rintala & Heikki Vastiala Maiju Lehti Vili von Nissinen Hauta & Ääreläinen Su Supermarsu Loving Vincent Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailun palkitut elokuvat, uusinta (liput 5e) Joulumaa Tokasikajuttu Mitä meistä puhutaan Maailman viimeinen kirjakauppa Ikuinen liike Toveri, missä olet? Kääntöpiste Mansikkamaa sdf 22 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 sdf 23

13 Ruotsalaiset elokuvat Syyssonaatti Ruotsi (1978) English subtitles The Square Ruotsi, Saksa, Ranska, Tanska (2017) Suomenkielinen tekstitys Ruotsalainen elokuva kultakaudesta kultakauteen Ingmar Bergman törmäytti kahden aikakauden näyttelijätyylejä Syyssonaatissa (Höstsonaten, 1978), jossa papin rouva (Liv Ullmann) kohtaa vuosien jälkeen äitinsä, maailmankuulun tähtipianistin (Ingrid Bergman), joka ymmärtää ihmisten tunteita vain Chopinin ja Beethovenin välityksellä. Ainakin 20 vuoden ajan Ingmar Bergmanin elokuvien keskeisenä teemana on ollut idealistisen filosofian umpikuja, sen heijastuminen ihmisiin ja ihmisten välisiin suhteisiin. Mitä lähemmäs tätä päivää tullaan, sitä lohduttomammalta Bergmanin esittämä maailma näyttää. Syyssonaatissa on neljä henkilöä edustamassa tämän näkemyksen eri puolia. On papin rouva, joka ei koskaan ole rakastanut miestään ja jonka henkilön eri puolia ovat naiivi käsitys maailman auttamisesta hyväntekeväisyyden muodossa pappilasta käsin ja toisaalta tiedostamaton julmuus lähimmäisiä kohtaan. On äiti, maailmankuulu pianisti, joka ymmärtää ihmisten tunteita ainoastaan Chopinin ja Beethovenin välityksellä, mutta on uhrannut kaikki läheisensä tämän suuren taiteen alttarille. On toinen tytär, uhri, jonka nimetön tauti on vienyt täysin avuttomaksi ja riippuvaiseksi lähimmäisistä; jonka äiti on hylännyt pieneksi korulauseeksi elämässään ja jonka auttamiseksi sisar harjoittaa loputonta itsetyydytystä. On viimein aviomies, pappi, jonka tärkeimmäksi ominaisuudeksi jää tarkemmin määrittelemätön hyvyys, rakkaus joka ei palvele ketään ja joka ei huomaa ympärillä vallitsevaa tunteettomuutta, julmuutta, täydellistä rakkauden puutetta. Bergman puhuu inhimillisistä peruskysymyksistä. Hänen viitekehyksensä ja lähtökohtansa on pikkuporvarillinen maailma ja ihminen, ja tämä pikkuporvarillisuus on hänessä eräänlainen kipeä kasvain, jota hän ei kykene leikkaamaan itsestään irti eikä myöskään kiertämään sitä; siitä hänen lohduttomuutensa, johon vain taiteen lumo ja mahti vilkuttavat valoa. Tässä on myös hänen suuruutensa taiteilijana. Hän tekee elokuvia siitä mikä hänessä on ihmisenä kipeintä: hän sanoo itsestään asioita joita ei juurikaan voisi toisesta ihmisestä sanoa, ja loppujen lopuksi hän tekee elokuvia ainoastaan itsestään. Veli-Pekka Makkonen Ingmar Berman Ingmar Bergman Ingrid Bergman, Liv Ullmann, Lena Nyman, Halvar Björk Sven Nykvist Sylvia Ingemarsson Owe Svensson Chopin, Bach, Händel Anna Asp Inger Pehrsson 99 min Katinka Faragó / Personafilm, SF Svensk Filmindustri AB, Filmédis Walhalla ruotsi, norja / englanti Pe klo I-H 1 Ruben Östlund on Skandinavian kovimpia nimiä. Hän ohjaa verrattaen harvakseen mutta osuu joka kerta maaliin. Meillä Suomessa vähäisemmälle huomiolle jäänyt De ofrivilliga (2008) äänestettiiin Ruotsissa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen parhaaksi elokuvaksi valmistunut Play valittiin parhaaksi pohjoismaiseksi elokuvaksi. Kolme vuotta sitten bluukkariyleisöä hämmensi ja nauratti Östlundin edellinen mestariteos Turisti. Nyt nähtävä The Square on miehen kansainvälinen läpimurtoelokuva, joka nappasi Cannesissa Kultaisen palmun. Edeltäjiensä tapaan huumori vinoa ja mustaa ja kritiikin kärki on tarkkaan terotettu. Tällä kertaa tylytetään taidepiirien onttoa tekopyhyyttä, jonka osanen on kokkarikutsujen kaikkitietävä yleisökin. Nykytaiteen museon tähtikuraattori Christianilla (Claes Bang) on hektiset hetket ennen lahjoitusvaroin valmistuvaa vierailevan taiteilijan Julianin (Dominic West) näyttelyä, jossa on syvyyttä saman verran kuin kopiopaperissa. Viestintäalan ammattilaisilta on tilattu kunnon kampanja peittämään ilmeistä latteutta. Tarinan kolmas tärkeä lenkki on hörhö toimittaja Anne (mm. Handmaid s Tail - Orjattaresi -sarjan pääosassa loistava Elisabeth Moss). Loistavien näyttelijöiden ohella elokuvan parasta antia on sen käsikirjoitus. Mitä absurdimmat tilanteet seuraavat toistaan katkeamattomana vyörynä. Päättömiltä tuntuvista tilanteista huolimatta Östlund on vakuuttanut haastatteluissa, että kaikilla kohtauksilla on vastineensa todellisessa elämässä. Mielipuolisella apinaperformanssillakin., komedia Ruben Östlund Ruben Östlund Claes Bang, Elisabeth Moss, Dominic West, Terry Notary Fredrik Wenzel Jacob Secher Schulsinger, Ruben Östlund Andreas Franck Sofie Krunegård 142 Erik Hemmendorff, Philippe Bober/ Plattform Produktion AB Finnkinon elokuvalevitys ruotsi, tanska, englanti / suomi Pe klo I-H 1 Suurimpana Pohjoismaana Ruotsi on yleensä ollut myös alueen suurin ja merkittävin elokuvamaa. Tosin Tanska ehti ottaa pienen etumatkan: muutaman vuoden ajan ennen ensimmäistä maailmansotaa Tanska kilpaili maailman johtavan elokuvavalmistajan asemasta. Ruotsi kuitenkin tuli nopeasti perässä, ja 1910-luvun loppu- ja 20-luvun alkupuolta tavataan kutsua ruotsalaisen elokuvan ensimmäiseksi kultakaudeksi. Silloin Victor Sjöströmin (esim. Ajomies, 1921) ja Mauritz Stillerin (Laulu tulipunaisesta kukasta, 1919) elokuvat yhdistivät yhteiskunnallista realismia ja jylhän maiseman kuvausta tavalla, joka vangitsi muun maailman huomion. Ohjaajamestarit houkuteltiin Hollywoodiin, jossa kumpikaan ei suuresti viihtynyt toisin kuin Stillerin kanssa matkannut ja aikansa palvotuimmaksi tähdeksi noussut Greta Garbo. Kultakautta seuraa aina väistämättä laskusuuntaus: ruotsalaiset elokuvahistoriat puhuvat 1930-luvusta vähätellen kansanomaisen pilsnerifilmin aikana. Silloinkin laatudraaman juonne kuitenkin jatkui esimerkiksi Gustaf Molanderin elokuvissa, joista nousi esille seuraava kansainvälinen tähti, Ingrid Bergman. SAAMELAISVERI INGMAR BERGMAN (kuva Episodi) MANSIKKAMAA Varsinainen uusi nousu alkoi 1940-luvulla Hasse Ekmanin (Niin päättyi yö, 1949) ja Alf Sjöbergin (Kiihko, 1944, Neiti Julie, 1951) elokuvilla. Kiihkon väkevän koululaisdraaman käsikirjoittaja Ingmar Bergman kohosi muutamassa vuodessa omilla ohjauksillaan (Kesä Monikan kanssa, 1953, Mansikkapaikka, 1957, Persona, 1966) omaan luokkaansa sekä ruotsalaisena kulttuurivaikuttajana että uuden eurooppalaisen taide-elokuvan mestarina. Perinnetietoinen Bergman otti esikuviensa tapaan kaiken irti pohjoismaisesta maisemasta, erityisesti saaristosta, ja yhdisti siihen psykologisesti raastavan ihmissuhdekuvauksen ja moraalisen puntaroinnin. Kansainvälisen menestyksen apuna oli kieltämättä myös se, että ruotsalainen elokuva oli samoihin aikoihin muutenkin lyömässä läpi ennennäkemättömällä rohkeudellaan ja seksuaalisella avoimuudellaan. Tietä raivasi Bergmanin ohella Arne Mattssonin Hän tanssi kesän (1951). Bergmanin jäljissä seurasi muitakin kansainväliseen maineeseen yltäneitä modernin elokuvan taitajia, kuten Bo Widerberg, Jan Troell ja Mai Zetterling. Tämä perinne on saanut kunniakkaan perillisen Ruben Östlundista, joka on luonut aivan oman pitkiin otoksiin ja sitkeästi mieltä kaivertaviin tilanteisiin perustuvan estetiikkansa. Ruotsalaisen elokuvan laajasta kasvualustasta kertoo myös se, että vakavan draaman ja modernistisen taide-elokuvan ohella populaarit genre-elokuvat ovat jatkuvasti eläneet elämäänsä, oli puhe sitten lastenelokuvasta (lukuisat Astrid Lindgren -sovitukset luvuilla) tai nordic noirista, joka on elokuvassa, televisiossa ja rikosromaaneissa viimeisten parin vuosikymmenen ajan penkonut hyvinvointivaltion kääntöpuolta. Kimmo Laine Ft, Oulun yliopiston elokuvatieteen tutkimuksen lehtori Erikoistunut Suomen ja Pohjoismaiden elokuvahistoriaan THE SQUARE LA Keskustelutilaisuus festivaalikeskuksessa (vapaa pääsy) Ruotsalainen elokuva - kultakaudesta kultakauteen Yliopistonlehtori Kimmo Laine Oulun Yliopiston elokuvatutkimuksen laitokselta alustaa keskustelun. Bergmanin jäljissä kansainväliseen maineeseen ja nordic noiriin. sdf 24 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 sdf 25

14 TERVANPOLTOSTA ROCK Y VI:een - Itsenäisen Suomen lyhytelokuvia Juhlavuoden ilmaisnäytös II SOTA JA SODAN JÄLKEEN SAATTEEKSI Sinisen Meren elokuvajuhlat täyttää tänä vuonna 25 vuotta ja Risto Jarva -seura 40 vuotta. Juhlan kunniaksi tarjoamme festivaaliyleisölle yhteistyössä Risto Jarva -seuran kanssa suomalaisen lyhytelokuvan klassikoita vuosilta , olkaa hyvä! TERVANPOLTOSTA ROCK Y VI:een Itsenäisen Suomen lyhytelokuvia Näytöksen mykkäelokuvia säestävät Lau Nau ja Topias Tiheäsalo. I MYKKÄELOKUVAT - Finlandia-katsaus 7 (1943), ohjaus Björn Soldan - Kansa siirtyy rauhan töihin (1946), ohjaus Holger Harrivirta - Radio (1951) III UUSI AALTO - Ovi (1965) ohjaus Erkko Kivikoski - Eläköön nuoruus! (1968), ohjaus Jaakko Pakkasvirta Johanneksen kentällä lapset luistelevat kamera-miehen perässä. Siinä on Juhani Ahon poika, Björn Soldan. Lapset tuijottavat palavasti kameraan, tuntuu kuin ulkopuolinen maailma katoaisi ympäriltä ja he kysyisivät katsojilta, mitä heille on luvassa. On vuosi 1933 eikä lapsilla ole aavistustakaan, että suurin osa heistä on vajaan vuosikymmenen kuluttua elämänsä suurimmassa käännekohdassa. Tervanpoltosta Rock y VI:een itsenäisen Suomen lyhytelokuvia esittää elokuvia vuosilta Teokset ovat osa kansakunnan muistia: millaisia me olimme, millaisiksi tulimme? Voi myös kysyä, kertovatko lyhytelokuvat jotain sellaista maastamme, johon pitkät näytelmäelokuvat eivät ikinä pysty. Antavatko ne laajemmin vinkkejä siitä, mikä suomalaisille on ollut tärkeintä? Juhlasarjan elokuvavalintojen ensimmäinen päätös koski sotavuosia, tällä kertaa emme halunneet esitellä sotatapahtumia emmekä määritellä historiaamme niiden kautta. Ratkaisuksi löytyi muun muassa sodan jälkeen tehty dokumentti, jossa katsotaan aluksi taaksepäin: mitä sotavuodet merkitsivät ja millaista inhimillistä kärsimystä ne tuottivat? mässä, istuttamassa, kylvämässä. Siinä oli nuorison tehtävä, siihen heitä oli velvoitettu kaiken muun ohella. Korostettiin, että pitää olla huolellinen maan valinnassa, pitää lannoittaa riittävästi, siemenet pitää kylvää oikeaan aikaan, huolellisesti. Mihin kaikkeen lapsia velvoitettiinkaan, mitä kaikkea heiltä vaadittiin ja pyydettiin? Elokuvissa sen voi lukea pinnan alta. Lapset olivat toimineet sotilaspoikina ja lottatyttöinä, he menivät Kannaksen linnoitustöihin kun käskettiin ja lopulta rintamalle kun annettiin ymmärtää, että he olivat viimeinen toivomme. Uudelle sukupolvelle ei välttämättä osattu luoda tulevaisuuden haavekuvia. Sodan jälkeisissä lyhytelokuvissa näkyy lapsia yllättävän vähän ja hyppäys 60-luvun elokuviin on radikaali. Historian käännekohdat kiehtovat ja ruokkivat myös mielikuvitusta. Sotatapahtumien sijaan voisimme määritellä itseämme myös sillä, minkä roolin nuoriso on saanut ja minkä ottanut ja miten se näkyy elokuvissamme. Lyhytelokuvien takaa löytyy se menneisyys, josta meidät on tehty. Historian peili on kameran silmässä. Vielä olennaisempi kysymys on, miten tästä eteenpäin. Sodasta palasivat niin miehet kuin naisetkin, ja kaikki oli muuttunut. Muutosta ei ollut aikaa pohtia, työtä oli jatkettava. Vain työllä selviäisimme, on elokuvan sanoma. Tätä juhlasarjaa katsellessa moni katsoja palaa aikaan, jolloin kaikki oli vielä itselläkin edessä. Antoisia elokuvahetkiä itsenäisen Suomen kuvien parissa. Lau Nau - Tervanpolttoa Lapissa (1918) - Kiljusen pojat koulussa (1921), ohjaus Jalmari Finne - Ampumarata (1969), ohjaus Eila Kaarresalo-Kasari EPILOGI Nykyaika Elsa (1981), ohjaus Marja Pensala Jälleenrakentaminen ja valtavat sotakorvaukset tiesivät työtä kaikille. Miehet puursivat telakoilla ja sahoilla. Metsää alkoi kaatua enemmän kuin koskaan. Kolmannes sotakorvauksista teetettiin paperi- ja puunjalostusteollisuudella. Luotiin lopullinen pohja Suomelle, jossa metsä määriteltiin muilla kuin luonnonsuojelullisilla arvoilla. Lyhytelokuvien kuvan mukaan Suomi nostettiin ylös metalliteollisuudella, savotoilla ja työllä olympia-aatteen hyväksi. Juhlasarjan yksi avainkohtaus on Finlandia-katsauksessa, kun partiolaislapset istuttavat kuusentaimia keväällä Monissa mainoksissa ja lyhytfilmeissä lapset esiintyivät palstoilla, kasvimailla, kaivamassa, kyntä- Ville Suhonen elokuvaohjaaja, kirjailija Risto Jarva -seuran puheenjohtaja - Jean Sibelius kotonaan (1927), ohjaus Aho & Soldan - Ravintolayleisö kameran silmällä (1930), ohjaus Valentin Vaala - Kun elohopea laskee (1933), ohjaus Aho & Soldan - Rock y VI (1986), ohjaus Aki Kaurismäki Ylimääräinen: - Vanha ja uusi Rauma (1961), ohjaus Olavi Puusaari Risto Jarva -seuran perustamiskokous pidettiin Helsingin Säätytalolla Seuran ensimmäinen puheenjohtaja oli Jörn Donner. Yhdistyksen tarkoituksena on alusta lähtien ollut edistää elokuvataiteen tuntemusta, elokuvaan liittyvää tutkimusta sekä ottaa kantaa elokuvakulttuurioloihin, erityisesti kotimaisen elokuvan osalta. Pyyteettömyys, rehellisyys ja aito rakkaus elokuvaan toteutuivat elokuvaohjaaja Risto Jarvan henkilössä, minkä vuoksi yhdistys kantaa hänen nimeään. Näytöksen kesto n. 120 min. Esitys: La klo I-H 1 Näytöksessä on saatavilla käsiohjelma, jossa on runsaasti lisätietoja elokuvista ja tekijöistään. sdf 26 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 sdf 27

15 Muut Pohjoismaalaiset elokuvat Dreams by the Sea Färsaaret, Tanska (2017) English subtitles Kauhea nainen Tanska (2018) Suomenkielinen tekstitys Mitä meistä puhutaan Norja, Saksa, Ruotsi (2018) Suomenkielinen tekstitys Walhalla on valtakunnallinen, yleishyödyllinen järjestö, joka tekee työtä pohjoismaisen elokuvan puolesta. Se tekee yhteistyötä mm. elokuvafestivaalien, kuntien ja järjestöjen kanssa esittämällä pohjoismaista elokuvaa eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa sekä levittää myös muilla tavoin tietoa pohjoismaisesta elokuvasta. Kohderyhmä on erittäin laaja ja työskentelykielinä toimivat sekä suomi että ruotsi. Walhalla aloitti toimintansa jo 1970-luvulla Pohjola-Nordenin elokuvakerhona. Kerhosta kasvoi nykyinen yhdistys, joka esittää pohjoismaista elokuvaa koko Suomen laajuisesti. Walhalla on monen vuoden ajan tehnyt yhteistyötä Sinisen Meren Elokuvajuhlien kanssa, niin myös tänä vuonna. Vuonna 2011 Rauman Elokuvakerho ry myönsi Walhallalle Kampelan elokuvakulttuurin hyväksi tehdystä työstä. Färsaarelaisia elokuvia ei ihan ruuhkaksi asti ole viime vuosina elokuvateattereihin tunkenut. Niinpä onkin ilo esitellä maan elokuvatuotantoa bluukkareiden pohjoismaisten elokuvien sarjassa. Elokuvan ohjaaja Sakaris Stórá tulee pienestä Skopunin kylästä Sandoyn saarelta. Ennen kuin haave elokuvaurasta toteutui, Sakaris meni kalatehtaalle töihin kuten muutkin ikäisensä nuoret. Halu opiskella ohjaajaksi vei hänet kansanopistoon Kristiansandiin Norjaan. Opittuaan alkeet hänet hyväksyttiin Lofooteilla sijaitsevaan Nordlandin taide- ja elokuvakouluun. Valmistuttuaan Stórá palasi Färsaarille ja alkoi opettaaa elokuvaa ja ohjata lyhytelokuvia. Hänen lyhytelokuvansa menestyivät, Vetrarmorgun (2013) valittiin Berliinin elokuvajuhlien kilpasarjaan, jossa se voitti parhaan nuoren elokuvaohjaajan palkinnon. Menestys rohkaisi Stóráa jatkamaan ja mahdollisti nyt nähtävän, 32-vuotiaan miehen ensimmäisen pitkän näytelmäelokuvan. Lainaan tähän pohjoismaisten elokuvien esittämiseen erikoistuneen Walhallan esittelytekstiä: 16 -vuotias Ester istuu tylsistyneenä vanhempiensa vetämässä sunnuntaikoulussa. Pienen paikkakunnan kasvattina hän janoaa muutosta ja seikkailua. Ester innostuu, kun samanikäinen Ragna muuttaa paikkakunnalle. Ragnan elämä eroaa Esterin elämästä monella tapaa. Hän muuttaa pikkuveljensä ja äitinsä kanssa usein paikkakunnalta toiselle ja pian selviää, ettei Ragnan elämä olekaan niin helppoa. Ragna kaipaa vakautta elämäänsä ja Ester seikkailuja. Toiveikas ja miellyttävä elokuva tyttöjen ystävyydestä ja kasvusta Färsaarten kauniissa maisemissa. Sakaris Stórá Marjun Syderbø Kjelnæs Juliett Nattestad, Helena Heðinsdóttir, Levi Ragnarsson, Noomi Kunoy Heradóttir, Sámal Hansen Virginie Surdej Amalie Westerlin Tjellesen Dan Isager Nielsen, Mick Raaschou Povl Kristian Marianna Mørkøre 78 min Katja Adomeit, Jón Hammer & Ingun Skrivarastovu for Adomeit Film Walhalla fääri / englanti La klo I-H 2 Kun Rasmus kohtaa Marien, hän on varma, että tässä on hänen elämänsä rakkaus. Ei kuitenkaan kestä kauan, kun Marie paljastuu omistuksenhaluiseksi ja manipuloivaksi olennoksi, joka ovelasti hajoittaa Rasmuksen palasiksi. Tämä on tarina naisen tuhoisasta vallankäytöstä parisuhteessa miehen näkökulmasta nähtynä. Vallankäyttö esitetään niin karmivan realistisesti, että se saattaa tuntua ahdistavalta. Elokuva on ollut monelle oivallinen herättelijä siihen, kuinka pienin elkein toinen ihminen voi lytistää suhteen sisällä puolisonsa täysin hajalle. Kotimaassaan Tanskassa Kauhea Nainen on ollut vuoden ykköspuheenaiheena ja kerää katsojia. Kauhea nainen on hyvä elokuva ja mainiosti näytelty... älykkäämpi ja yhteiskunnallisempi elokuva kuin pinnalta voisi olettaa. -HS pirullinen tanskalaiselokuva, täysin tietoisesti... Tafdrup... on repinyt näyttelijöistään mainiot suoritukset. -ESS Christian Tafdrup Christian Tafdrup, Mads Trafdrup Anders Juul, Amanda Collin Niels Buchholzer Nicolaj Monberg Thomas Huus, Bo Asdal Andersen Sune Kølster Joshua Beckford 86 min K 7 Nordisk Film Production Oy Cinema Mondo Ltd tanska / suomi, ruotsi La klo I-H 2 Oslossa asuva 16-vuotias Nisha (Maria Mozhdah) elää kaksoiselämää. Kotona perheen kesken hän on kunniallinen pakistanilainen tytär, mutta kodin ulkopuolella hän viettää tavallista norjalaisteinin arkea. Kavereiden kanssa hengaillaan, käydään bileissä - ja ihastutaan. Nishan kaksi elämää törmäävät, kun isä (mm. Piin elämästä tuttu Adil Hussain) yllättää hänet poikaystävän kanssa. Nisha on isänsä mielestä häväissyt perheensä ja kantaa huolta perheen kunniasta. Isä päättää lähettää Nishan asumaan sukulaistensa luo Pakistaniin, missä hän joutuu sopeutumaan vanhempiensa kulttuuriin. Hän joutuu irtaantumaan omasta kulttuuristaan ja elämästään täysin vieraassa maassa eikä pakopaikkaa ole. Mitä meistä puhutaan on palkitun ohjaaja-käsikirjoittaja Iram Haqin omiin kokemuksiin pohjautuva kasvutarina rohkeasta nuoresta naisesta, jonka on etsittävä oma polkunsa kahden kulttuurin välissä. Elokuva on ollut kotimaassaan yleisömenestys ja palkittu lukuisilla festivaaleilla ympäri maailmaa Säteilee aitoutta ja välittömyyttä - Variety Yhta täynnä riemua, rakkautta ja inhimillisyyttä kuin hyytävää jännitystäkin - The Film Corner (Filmikamari) Miina Hallikainen Iram Haq Iram Haq Maria Mozhdah, Adil Hussain, Ekavali Khanna, Rohit Saraf, Ali Arfan, Sheeba Chaddha, Lalit Parimoo Nadim Carlsen Janus Billeskov Jansen, Anne Østerud Michael Kaczmarek Lorenz Dangel, Martin Pedersen Rohit Chaturvedi, Ida Toft 106 min K 16 Maria Ekerhovd / Mer Film B-Plan Distribution Norja, urdu / suomi Su klo I-H 2 sdf 28 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 sdf 29

16 Eurooppalainen ikkuna Arytmia Venäjä, Suomi (2018) Suomenkielinen tekstitys Kosketuksissa Unkari (2017) Suomenkielinen tekstitys Loving Vincent Puola, Iso-Britannia, Yhdysvallat (2017) Suomenkielinen tekstitys Suomalaisella tuotantotuella valmistunut Boris Hlebnikovin venäläiselokuva lukeutuu sarjaan vaikeita rakkaustarinoita. Oleg (Aleksandr Jatsenko) työskentelee ensihoitoyksikön vastaavana hoitajana ja hänen vaimonsa Katja (Irina Gorbatšova) on lääkäri. Oleg suhtautuu työhönsä intohimoisesti, mutta yksityiselämässään hän on täysi renttu, alkoholia kuluu liiankin kanssa. Katja on kyllästynyt tilanteeseen, jossa ei juuri näe miestään vapaa-aikana selvinä. Katja haluaa erota ja Oleg muuttaa ilmapatjoineen pariskunnan keittiöön. Oleg on surullisen hahmon ritari. Ihmisenä hän on täysin kypsymätön, eikä kykene rakentamaan suhdettaan rakastamaansa naiseen. Työssään hän taas on tinkimätön arjen sankari, joka kovankin paineen alla kykenee nopeilla, oikeaan osuneilla diagnooseillaan pelastamaan ihmishenkiä. Työtilanne muuttuu venäläisen soteuudistuksen myötä. Uusi esimies tuo uuden tehokkaan mallinsa. Ensihoitoyksikkö saapuu paikalle parissakymmenessä minuutissa ja hoitaa potilaan samassa ajassa siihen kuntoon, että joku muu ottaa vastuun hänen hengestään. Elvytysyksikkö, sairaala... kunhan potilas ei vain kuole ensihoitoambulanssimiesten käsiin. Olegin pieteettisyys hoitajana ei sovi uuteen tehomalliin ja hän joutuu törmäyskurssille myös esimiehensä kanssa. Elokuvan nimi Arytmia tarkoittaa sydämen rytmihäiriötä ja tästä on tosiaankin kysymys Olegin ja Katjan sydämet käyvät eri tahtiin. Terveydenhuollon uudistus vaatii nopeaa toimintaa, eikä siihen istu Olegin potilaslähtöinen hoitoideologia. Tämän elokuvan pitäisi olla pakollista katsottavaa varoittavana esimerkkinä kaikille soteuudistuksen päättäjille! Boris Hlebnikov Boris Hlebnikov, Natalya Meshchaninova Aleksandr Jatsenko, Irina Gorbatsova, Nikolay Shrayber Alisher Khamidkhodzhaev Julia Batalova, Ivan Lebedev Janne Laine, Julia Batalova, Ivan Lebedev Olga Hlebnikova Alana Snetkova 119 min Sergei Selyanov, Ruben Dishdishyan, Aleksi Hyvärinen Oy Kinoscreen Illusion Ltd. venäjä / suomi, ruotsi La klo I-H 3 Kosketuksissa on vuoden oudoin ja kaunein rakkaustarina. Unkarin Amélie kertoo Endreasta ja Mariasta, kahdesta introvertista, jotka työskentelevät samalla työpaikalla, mutta ovat vieraita toisilleen. Öisin he kuitenkin näkevät samoja unia. Kun jaetut unet paljastuvat kaksikolle, he yrittävät luoda niille vastineen tosimaailmassa ja päästä toistensa lähelle. Unkarin Oscar-ehdokas, Berliinin filmifestivaalin pääpalkinnon Kultaisen karhun voittanut Kosketuksissa on elokuva rakastamisesta ja sen vaikeudesta. (Filmikamari) Vaikka Kosketuksissa voi paperilla vaikuttaa oudolta, sen hulluuden alla on sykkivä sydän, joka vinkerosti valloittaa katsojan. Joka tapauksessa se on vuoden suurimpia elokuvallisia yllättäjiä romanssillaan, joka kehittyy kahdessa todellisuudessa joista fantasiauniversumi itse asiassa vaikuttaa realistisemmalta. Sen ihana sankaritar, joka on patologisen ujona ja erikoisena persoonana oma pahin vihollisensa, saa elokuvan tuntumaan Unkarin Amélielta. Tosin sellaiselta, jossa Audrey Tautoun hahmo crème brûléen lusikoimisen sijaan tutkisi kuolleita lehmiä ylenpalttisen rasvan varalta. Marta Bałaga, EPISODI Ildikó Enyedi Ildikó Enyedi Géza Morcsányi, Alexandra Borbély, Zoltán Schneider Máté Herbai Károly Szalai Adam Balazs Imola Láng Judit Sinkovics 116 min K 16 Mónika Mécs, András Muhi, Erno Mesterházy/ Inforg-M&M Film Cinemanse Oy unkari / suomi ja ruotsi La klo I-H 2 Loving Vincent on taide-elokuva suurin kirjaimin. Se pohjautuu tarkasti tositapahtumiin vuosi hollantilaisen taidemaalari Vincent van Goghin kuoleman jälkeen. Van Goghin uskotun kirjeenkantajan poika Armand Roulin (Douglas Booth) lähtee viemään taiteilijan viimeistä kirjettä tämän veljelle Theolle. Käy kuitenkin ilmi, että Theokin on jo kuollut Armand yrittää tavata viimeisiä Vincentin tunteneita ihmisiä ja selvittää van Goghin kuolemaan liittyneitä epäselvyyksiä. Itsemurha vai kenties... murha? Tarina alkaa muistuttaa salapoliisiromaanin juonta. Tarina on kuitenkin vain sivuseikka tässä kiehtovassa elokuvassa. Elokuva on toteutetettu animaation keinoin mutta öljyvärein. Elokuvaa varten maalattiin maalausta ja urakkaan osallistui 125 taiteilijaa, jotka tekivät työnsä mahdollisimman uskollisesti van Goghin tyyliä jäljitellen. Osa kohtauksista on mustavalkoisena kuvattua animoitua elokuvaa. Tulos on uskomattoman kaunis ja elokuvan jokainen ruutu on kunnianosoitus yhdelle kuvataiteen suurimmista mestareista. Upea elokuva on toteutettu puolalais-englantilaisena yhteistyönä. Sen ovat ohjanneet Dorota Kobiela ja Hugh Welchman. Kobiela on sekä taidemaalari että elokuvaohjaaja ja Loving Vincentissä yhdistyvät hienosti hänen molemmat intohimonsa. Hugh Welchman on tunnettu paremmin tuottajana ja visuaalisten tehosteiden suunnittelijana. Hänen aiempia töitään on mm. Sergei Prokofjevin sävellykseen ja satuun perustunut Pekka ja susi, joka voitti 2007 parhaan lyhyen animaatioelokuvan Oscar-palkinnon. Loving Vincent on molempien ensimmäinen pitkän elokuvan ohjaus ja heti täysosuma!, animaatio Dorota Kobiela, Hugh Welchman Dorota Kobiela, Hugh Welchman, Jacek Dehnel Saoirse Ronan, Jerome Flynn, Aidan Turner, Douglas Booth, Robert Gulaczyk, Helen McCrory, Eleanor Tomlinson, Chris O Dowd Tristan Oliver, Lukasz Zal Dorota Kobiela, Justyna Wierszynska Michal Fojcik, Michal Jankowski Clint Mansell 95 min Hugh Welchman, Ivan Mactaggart, Sean M. Bobbitt/ BreakThru Productions Cinemanse englanti / suomi, ruotsi Su klo I-H 2 Harri Larjosto, Aqua, 2005, käsitelty valokuva sdf 30 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 sdf 31

17 Eurooppalainen ikkuna Rakkautta vailla Venäjä (2018) Suomenkielinen tekstitys The Death of Stalin iso-britannia, Ranska, Belgia (2018) Suomenkielinen tekstitys Tervetuloa aurinkoiseen AMARILLOON nauttimaan! Venäläisen Andrei Zvyagintsevin elokuvat ovat kuuluneet BSFF:n ohjelmistoon aina miehen esikoisohjauksesta Isän paluu (2003) lähtien. Kaikille hänen elokuvilleen on ollut yhteistä venäläisen yhteiskunnan kritiikki. Kritiikin kohteeksi on joutunut milloin terveydenhuotojärjestelmä ja milloin esimerkiksi byrokratia, jonka rattaisiin vähäväkisimmät kansalaiset ovat armotta jauhautuneet. Zvyagitsevin tuorein elokuva Rakkautta vailla ei ole tässä suhteessa poikkeus. Edellisessä meillä nähdyssä elokuvassa Leviathan taviskansalainen jäi valtakoneiston musertamaksi, tällä kertaa uhrina on Aljoša (Matvey Novikov), 12-vuotias poika, jota kenelläkään ei ole kykyä rakastaa. Aljoša maleksii koulusta kotiin seuraillen joen uomaa. Hänellä ei ole kiirettä kotiin, joka on joka tapauksessa häviämässä pois hänen altaan. Hänen vanhempansa ovat eroamassa ja koti on menossa myyntiin. Kotona äkäinen äiti Ksenia (Maryana Spivak) haluaisi pojan olevan mahdollisimman näkymätön, koska mahdolliset ostajat ovat tulossa katsomaan huoneistoa. Myöhemmin illalla isä Boriskin (Aleksey Rozin) tulee asuntoon. Kuten äidillä, hänelläkin on suhde toisaalla. Aljoša kuulee vahingossa vanhempiensa riidan ja ettei äiti haluakaan häntä. Eikä isäkään olisi valmis ottamaan poikaa, kun uusi kumppani Maša on raskaana. Kumpikaan ei halua häntä. Seuraavana päivänä poika katoaa. Poliisille samanlaisia juttuja on liikaa. Aljoša ei kiinnosta heitäkään. Kansalaisten vapaaehtoinen etsintäpartio ottaa katoamisen selvitettäväkseen. Elokuva on ankeudessaan koukuttava. Miten kaikki ihmissuhteet ovatkin tällaisia? Hyötysuhteita. Rakkautta vailla. Andrei Zvjagintsev Oleg Negin, Andrei Zvjagintsev Marjana Spivak, Aleksei Rozin, Matvei Novikov, Marina Vasiljeva, Andris Keiss, Aleksei Fatejev Mihail Krichman Anna Mass Andrey Dergatshev Evgeniy Galperin, Sasha Galperin Andrei Ponkratov 127 Fetisoff Illusion /Gleb Fetisov, Sergey Melkumov Oy Atlantic Film Finland Ab venäjä / suomi La klo I-H 3 Bluukkareiden Venäjä-trilogian täydentää mainiosti italialialaista sukukujuurta olevan skotlantilaisen Armando Iannuccin ohjaama The Death of Stalin. Elokuva perustuu Fabien Nuryn ja Thierry Robinin samannimiseen sarjakuvaan. Käsikirjoitusta on ollut muokkaamassa iso liuta kokeneita elokuvakomedian taitajia. Tuotantoon on saatu brittiyhtiöiden lisäksi myös ranskalaista rahoitusta, joten pääosiin on voitu palkata tunnettuja näyttelijöitä. Stalinin osan on saanut lukuisista televisiorooleistaan tuttu kasvo Adrian MaLoughlin ja vallanperijöiden joukossa on mm. vanha Monty Python-veteraani Michael Palin Molotovina ja Steve Buscemi Nikita Hruštšovina. Vaikka Stalinin kuolemasta on kulunut jo 75 vuotta, hänen nimensä ja maineensa herättää edelleen pelonsekaista kauhua muistona kylmän sodan aikakaudesta. Niinpä aihetta voi lähestyä joko historiallisena näköiselokuvana tai sitten laittaa aivan ranttaliksi. The Death of Stalinin näyttelijät ovat valinneet jälkimmäisen tavan. Hyytävän Isä Aurikoisen kuoleman jälkeinen vallanahneus huumaa diktaattorin lähipiirin ja kukin vuorollaan esittäytyy Stalinin itsensä nimeämänä vallanperijänerijä. Tulokseksi saadaan irvokas farssi, jossa vauhdikkaat käänteet seuraavat toisiaan. Britanniassa tapahtuneet entisten venäläisvakoojien myrkytykset ovat tuoneet kylmän sodan tuulahduksia myös nykyaikaan. Putinin hallinnon toimissa on ollut havaittavissa hirmuhallitsijan maineenpalauttamiskampanjointia ja The Death of Stalin kiellettiinkin välittömästi Venäjällä. Sekös lisäsi katsojien kiinnostusta muualla. Tuotantoyhtiöt kiittävät! Komedia Armando Iannucci Armando Iannucci, David Schneider, Ian Martin Steve Buscemi, Simon Russell Beale, Jeffrey Tambor, Paddy Considine, Olga Kurylenko, Jason Isaacs, Rupert Friend, Tom Brooke, Justin Edwards, Andrea Riseborough, Adrian McLoughlin, Michael Palin, Paul Whitehouse Zac Nicholson Peter Lambert Christopher Willis Suzie Harman 107 Nicolas Duval-Adassovsky, Kevin Loader, Laurent Zeitoun, Yann Zenou/ Free Range Films, Quad Films, Main Journey Oy Atlantic Film Finland Ab englanti / suomi La klo I-H 2 Amarillo Rauma Savilankatu Raumalainen perinteinen kellariravintola Nauti hyvästä ruuasta ja perinteisestä tunnelmasta ANUNDILANKATU 8, RAUMA PÖYTÄVARAUKSET P FB.COM/WANHANRAUMANKELLARI sdf 32 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 sdf 33

18 Baltic herring - lyhytelokuvakilpailu 2018 Baltic Herring lyhytelokuvakilpailu Baltic Herring 18 AMATÖÖRIT: Lyhytelokuvailpailun finalistit: Baltic Herring 18 PRO/AMMATTI- LAISTEN SARJA: Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailussa mukana 67 elokuvaa Itämeren rannoilta Baltic Herring-lyhytelokuvakilpailu on Itämeren rantavaltioiden asukkaille tarkoitettu kilpailu, joka järjestetään tänä vuonna 24. kerran. Määräaikaan mennessä kilpailuun ilmoittautui 67 elokuvaa seitsemästä eri Itämeren maasta. Valtaosa kilpailutöistä on fiktioita, mutta mukaan mahtuu myös animaatioita, dokkareita, kokeellisia elokuvia ja musiikkivideoita. Venäjän ja Suomen lisäksi töitä on saapunut Ruotsista, Latviasta, Liettuasta, Saksasta sekä Färsaarilta. Venäjä jyrää kaikissa kolmessa kilpailusarjassa. Opiskelijasarjaan osallistuu enemmän venäläisiä kuin kaikkia muun maalaisia yhteensä ja ammattilaiskilpailu käydään lähes Venäjä-Suomi maaotteluna, jossa muut ovat vain mausteina. Kilpasarjaan pyrki jälleen myös elokuvia Itämeren maiden ulkopuolelta, kuten muinaisesta Persiasta, joka nykyisin tunnetaan Iranina. Varsinaiseen loppukilpailuun valittavat elokuvat valitaan esiraadeissa Tampereella ja Raumalla. Loppukilpailutyöt esitetään yleisölle ja kansainväliselle raadille TORSTAINA elokuvateatteri Iso-Hannun kakkossalissa.. Loppukilpailuelokuvat on nähtävissä myös perjantaina Iso-Hannun kolmossalissa. Kaikki kilpailuelokuvat osallistuvat silakkaoskarien tavoitteluun. Pääpalkintona on Golden Baltic Herring. Kilpailun keraamiset pienoisveistokset on valmistanut Kaarina Selin. Kilpailua ovat tukeneet taloudellisesti Taiteen keskustoimikunta, Rauman kaupunki. Silakka-Oskarin saa... Baltic Herring lyhytelokuvakilpailun palkintojenjako on Blue Sea Film Festivaleilla ohjelmassa LA jolloin julistetaan myös yleisöäänestyksen tulos. Itämeren parhaat lyhytelokuvat esitetään Iso-Hannussa lauantaina ja sunnuntaina. Kilpailun tuomaristo: Maikki Kantola, läänintaiteilija, monikulttuurisuus Melina Faka, Kreikka, Raumars-taiteilija, kuvataide Jonathan Breton, Yhdysvallat, Raumars-taiteilija, tanssija, elokuvatieteen maisteri, koordinaattori Valitettavasti viime vuoden voittaja Yyhely Hälvin, eestiläinen elokuvaohjaaja on joutunut jäämään pois. Baltic Herring '18 esitykset festareilla: Iso-Hannu II TORSTAINA Liput 5 euroa. klo Amatöörit klo Opiskelijat I klo Opiskelijat II klo Ammattilaiset Iso-Hannu III PERJANTAINA Liput 5 euroa. klo Amatöörit klo Opiskelijat I klo Opiskelijat II klo Ammattilaiset Tarkemmat tiedot esitettävistä elokuvista nähtävillä www-sivuiltamme, Äänestä omaa suosikkiasi Baltic Herring-lyhyetlokuvakilpailussa ja voita vapaalippuja elokuviin! - Tapani Eriksson: Catch, horror, 7 min - Hamid Al-Sammarraee: Koti, dokumentti, 10 min - Viktor Belanov: Title, fiktio, 28 min, alle 25 -vuotias Baltic Herring 18 AUDIOVISUAALISTEN OPPILAITOSTEN SARJA: Opiskelijasarja I: - Maksim ja Oxana Pervomay, Svobodnoe Kino, Venäjä: The Letter, fiktio, 22 min - Maria Onipkina, Chelyabinsk State Institute of Culture and Arts, Venäjä: Hard Choice, fiktio, 2 min - Andrei Skriptsov ja Sergey Romanyuk, HCSFR, Venäjä: The Facets, fiktio, 13 min - Kristiina Pänkäläinen ja Päivi Tiilikainen: Body of Water, fiktio, 5 min - Olli Kalliala: Vettä, fiktio, 7 min - Teemu Kustula: Tarinoiden Kelujärvi, dokumentti, 25 min - Emma Sofianna Söderholm: Osoite Itämeri, fiktio, 2 min - Manu Kerola: Harrbådan neito, fiktio, 9 min - Maria Shulgina, Venäjä: Fire, komedia, 13 min - Fabian Munsterhjelm: Kosketus, fiktio, 9 min, alle 25 -v - Lolita Naranovich, VGIK Moscow, Venäjä: Yushka, fiktio, 19 min - Elisabetta Balbi, All-Russian State Institute of Cinematography, Venäjä: Planes do not stop so Low, fiktio, 27 min - Veera Lamminpää, TAMK: Rotisseur, fiktio, 13 min - Birute Sodeikaite, Liettua: Last Stop is the Moon, animaatio, 8 min - Henna Välkky ja Eesu Lehtola: Me olemme unessa, animaatio, 7 min - Maria Mina, Venäjä: My First Story, fiktio, 13 min Opiskelijasarja II - Katri Paunu, Gerrit Rietveld Academy, Amsterdam, Hollanti: After the Sea, animaatio, 11 min - Anton Lipasti, TuAmk: Pyssy, fiktio, 11 min - Laura Salomaa, TAMK, Saksa: South East Motion, dokumentti, 6 min - Andrey Selivanov,Venäjä: Haron, fiktio, 29 min - Marat Narimanov, Venäjä: Big Boom, dokumentti, 4 min - Rene Turtledove, Latvia: The Esperance of will, dokumentti, 8 min - Natalia Tumova, Venäjä: Clover Field, fiktio, 11 min - Catarina Dielh: En arg mors Bekännelser, animaatio, 6 min - Anna Dykhno, Venäjä: A Gentle Creature, fiktio, 17 min - Tuuli Teelahti, ELO: Elämä kuolemasta, dokumentti, 20 min - Faraz Fesharaki, Deutsche Film- und Fernsehakademie,, Berlin, Saksa: It s a Criminal Waste to give this Film a Postproduction, Dokufiktio, 20 min - Alexander Andreev, SPBGUKIT, St Petersburg, Venäjä; The Fusillade, fiktio, 28 min sdf 34 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 sdf 35

19 Vieraat 2018 Aaltonen Sari Kuvaaja Armomurhaaja & Joulumaa Breton Jonathan, tanssija, Yhdysvallat, Raumars-taiteilija, BH-juryn jäsen Impola Ari (kuva: Heikki Tyynysniemi) Ohjaaja, MEKA-TV mukana Erityisesti elokuvista - Erityisesti omin elokuvin -keskustelussa Kantola Maikki Kulttuurin moninaisuuden läänintaiteilija, Taiteen edistämiskeskus, Porin toimipiste - Baltic Herring -juryn jäsen Kärkkäinen Jukka Ohjaaja Tokasikajuttu Niemi Inari (tulom bääl jos kerkke...) (kuva: Antti Lehtovirta) Ohjaaja Joulumaa Puranen Aleksi Ohjaaja Wheels of Freedom Suhonen Ville Risto Jarva -seuran puheenjohtaja Juhlanäytös Tervanpoltosta Rock y VI:een Ahlroth Milka (kuva: Susanna Viljanen) Näyttelijä - Joulumaa Faka Melina, kuvataiteilija, Kreikka, Raumars-taiteilija, BH-juryn jäsen Jaskio Samuli Näyttelijä Hevi reissu Korpela Tommi (tulom bääl jos kerkke...) (kuva: Veikko Kähkönen) Näyttelijä Ikitie & Joulumaa & Supermarsu Laatio Juuso Ohjaaja Hevi reissu Nikki Teemu Ohjaaja, käsikirjoittaja, leikkaaja, tuottaja Armomurhaaja Suosalo Martti (tulom bääl jos kerkke...) (kuva: Päiviö Omwami) Näyttelijä Suomen hauskin mies & Joulumaa Puustinen Janne Näyttelijä A Moment in the Reeds Annila AJ Ohjaaja - Ikitie Helander Marja Ohjaaja Eatnanvuloš lottit Maan sisällä linnut Kabbani Boodi Näyttelijä A Moment in the Reeds Kujanpää Heikki Ohjaaja Suomen hauskin mies Laine Kimmo Elokuvatutkimuksen yliopistonlehtori mukana teemamaa-keskustelussa Ruotsalainen elokuva kultakaudesta kultakauteen Olenius Roope (kuva: Oleg Oksanen) Ohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja Kyrsyä - Tuftland Suutari Virpi (tulom bääl jos kerkke...) Ohjaaja Yrittäjä Björkman Hannu-Pekka (tulom bääl jos kerkke...) (kuva: Noomi Ljungdell) Näyttelijä Ikitie & Maailman viimeinen kirjakauppa Halonen Arto Ohjaaja The Guardian Angel Suojelusenkeli Kalliomäki Tapio Ohjaaja Tie Tampereelle 1918 Kukkola Kaisa (kuva: Essi Vuontisjärvi) Näyttelijä Maailman viimeinen kirjakauppa Mäkelä Mikko Ohjaaja A Moment in the Reeds Onnismaa Matti Näyttelijä Armomurhaaja, Supermarsu Rantasila Mari (kuva: Kari Likonen) Ohjaaja Puluboin ja Ponin leffa Näyttelijä Joulumaa Vilo Veera W. (kuva: Oleg Oksanen) Näyttelijä, tuottaja Kyrsyä Tuftland sdf 36 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 sdf 37

20 OheisTapahtumat ja Esiintyjät Jonathan Breton (klo 20.30) pe FESTIvaalikeskus, amarillon terassi Avajaisjuhlat (vapaa pääsy) Avajaisseremoniat Jonathan Breton and AZOTH Dance Theatre will perform their signature piece : Memories AZOTH Dance Theatre is a New-York-based dance company under the artistic direction of Jonathan Breton. AZOTH Dance Theatre is known for its powerful, technical, visual, and emotionally driven choreographic work and the company has performed in France, Poland, Denmark, Guatemala and in the USA and will tour in Japan in Jonathan Breton was honored to receive an award from the French government and the French medias in 2018 for his achievements in dance. Metsäjoki & von Nissinen (klo 22.10) Kun nämä herrat lyödään yhteen ei voi tietää koskaan mitä syntyy. Herrat tuskin tietävät sitä edes itsekään. Kaikki onnistuu, jos kukaan ei kuole. Mediataidetta elokuvajuhlilla Viime vuoden lopussa esitys- ja kuvataiteilija Vili von Nissinen päätti aloittaa hullun projektin: julkaista joka päivä vuoden ajan jotain uutta Instagramiin. Tähän screeningiin on valittu niistä kokoelma. Kulttuurialan moniottelija ja audiovisuaalisen mediakulttuurin maisteriopiskelija Timo Metsäjoki tuo bluukkareille osia teoksestaan: Barber Shop. Two of Us (klo 21.00) Pläkkploosarit (klo 19.15) Elokuvajuhlien perinteeseen kuuluvasta puhallinmusiikista vastaa suurella sydämellä raumalainen Pläkkploosarit johtajanaan Anne Lehtomäki-Koskinen. Tarttuvia kertosäkeitä, kauniita melodioita ja ihmissuhteiden kiemuorihin pureutuvaa lyyrikkaa. Näitä tarjoaa porilainen Two of Us. Yhtyeen kitaravetoisen pop/rock-musiikin juuret löytyvät erityisesti lukujen brittipopista. Kampelan luovutus Mika Korhonen Mika Korhonen on raumalainen trubaduuri, jonka monipuoliseen ohjelmistoon kuuluvat niin herkät balladit, kuin menevät rokkiklassikot. Korhosen esiintymisen aikana tunteet heräävät, eikä ketään jätetä kylmäksi! Elokuvavieraiden tervehdykset (klo 20.15) Svrina (klo 22.30) Trip-hopin ja rumpubasson katkuista melankoliaa. Svrina on 2014 perustettu kokkolalais-raumalainen kokoonpano. Nina Niskala - laulu, Ville Eriksson - koneet, kitara Lisätietoja: sdf 38 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 sdf 39

21 oheistapahtumat ja Esiintyjät Baltic Herringlyhytelokuvakilpailun palkintojen jako Vili von Nissinen (klo 21.45) Helsinkiläinen esitystaiteilija ja taiteen maisteri Vili von Nissinen tuo Bluukkareille intiimin, elokuvallisen ja suorapuheisen omaelämäkerrallisen queer-esityksen. Esityksen aikana hän käy dialogia muistojen, intiimien kohtaamisten, filosofian ja ryöstettyjen tekstien välillä. Politiikkaa, provokaatiota ja pornoa. Noloa ja hauskaa. Punkkia ja glitteriä. Herkkää ja koskettavaa. Muodoltaan esitys on jonkinlainen performanssin, stand-upin ja rock-konsertin äpärälapsi: jotain joka koskettaa, kiihdyttää ja viihdyttää. Mukana on myös fantasiaelementtejä ja söpöjä eläimiä. la FESTIvaalikeskus, amarillon terassi aaasome (klo 18.30) aaasome on sielukasta tunnelmointia ei niin vakavalla twistillä. Laulu (ja piano) Ansa Jokiranta, piano ja viulu Annamaria Lehto, basso Ari Reiska Lehtinen Elokuvavieraiden tervehdykset keskustelutilaisuus (vapaa pääsy) Ruotsalainen elokuva - kultakaudesta kultakauteen Yliopistonlehtori Kimmo Laine Oulun Yliopiston elokuvatutkimuksen laitokselta alustaa keskustelun. Bergmanin jäljissä kansainväliseen maineeseen ja nordic noiriin. Hauta & Ääreläinen (klo ) Lauluja elämän raadollisesta kauneudesta, sen turhuudesta ja riemusta. Lauantaina klo : keskustelutilaisuus (vapaa pääsy) Erityisesti elokuvista - Erityisesti omin elokuvin Vammaisista ja muista erityisryhmistä tehdään elokuvia, mutta millaisia ovat erityisryhmien omaehtoiset elokuvat? Mikä merkitys on yhteisöelokuvien tekemiselle ihmisille, jotka toimivat yhteisöiden rajamailla ja normaaliyhteisöiden ulkopuolella? Onko erityisryhmien omat elokuvat erityistaidetta vai taidetta meille kaikille taviksille? Paikalla keskustelemassa MEKA-TV:n Ari Impola, Sanni Purhonen Kynnyskinosta, Soila Vilen Mielenterveysseura HYVIKSESTÄ ja Veikko Rantanen, Me Itse ry:n vammaisaktivisti ja kuvaaja Maiju Lehti (toinen esitys klo 20.30) Maiju Lehti on 27-vuotias muusikko ja lauluntekijä Helsingistä, jonka suomenkieliset folkista, iskelmästä sekä jazzista vaikutteita ottavat kappaleet kertovat tunnelmallisia sekä pohtivia tarinoita siitä, mitä ihmismielen päässä milloinkin liikkuu. Maiju Lehden ensimmäinen single Kevätvalssi julkaistiin kesällä Katkitaiteellinen ehtoo (vapaa pääsy) Nina Rintala & Heikki Vastiala (klo 19.45) Metsä keskellä kaupunkia, uppoudu runomaisemaan. Nina Rintalan runot ja Heikki Vastialan äänimaailma johdattavat kuulijat metsämaisemiin. Pala metsän tunnelmaa löydettävissä nyt keskellä kaupunkia Maiju Lehti 100k esports - mahdollisuus tutustua elektroniseen urheiluun (vapaa pääsy) Satakuntalainen 100k esports tuo Bluukkareille ensimmäistä kertaa mahdollisuuden tutustua elektroniseen urheiluun. 100k on elektronisen urheilun seura, jonka tavoitteena on järjestää ja kehittää verkkopelikulttuuria yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 100k:lla on tällä hetkellä R6S, Overwatch sekä PUBG-joukkueet. Organisaatio palkittiin vuoden pelikasvattajan tittelillä vuonna sdf 40 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 sdf 41

22 25 vuotta Blue Sea Film Festival HISTORIAA ST ST 21 BLUEBLUE ST FILM SEA21SEA FILM ST BLUE FESTIVAL FESTIVAL SEA ST FILM 21 BLUE FESTIVAL SEA FILM rauma finland rauma finland FESTIVAL rauma finland finland rauma rauma finland BLUE SEA FILM FESTIVAL 2013 SEA BLUE FILM SEA FESTIVAL BLUE 2013FESTIVAL FILM 2013 BLUE SEA FILMBLUE FESTIVAL BLUE SEA BLUE SEA SEA 2014 SEA BLUE FESTIVAL FILM FESTIVAL FILMFILM FESTIVAL FESTIVAL 2014 FILM RAUMA FINLAND RAUMA FINLAND RAUMA FINLAND OIKEA VALINTA SINISEN MEREN LOGISTIIKAN KUMPPANIKSI. XVI BLUE SEA FILM FESTIVAL KÄSIOHJELMA Rauma FINLaND Rauma FINLaND FESTIVAL catalogue EngLISH SUMMAry On page Rauma FINLaND Rauma FINLaND Rauma FINLaND Rauma FINLaND XVII English Summary on page Rauma FINLaND English Summary on page English Summary on page 46 English Summary on page KÄSIOHJELMA S A N O M A L E H T I 36 KÄSIOHJ S A N O M A L E H T I ELMA 1 BLUE SEA FILM FESTIVAL XII Sinisen Meren Elokuvajuhlat Rauma, Finland Suurin vuositt ainen raumala inen kulttuu rilehti ilmesty y pian! Heinäkuu erinomainn alussa ilmes erityishuo en keino tavoityvä Sinisen M eren tta mion vo i kohden a elokuvasta ki Elokuvajuhlien in taa eloku Käsiohj va-alan ostunut suuri yl käsiohjelma on elmaa jae ammattila eis taan mak isiin ja haö. Samalla sutta ym Lehti on rrastajiin. päri Raum aikakausle an seutua hden koko sekä posti inen ja ilm Käsiohjelm tse Suom oitusten essa. Se onkin assa esitellään hu om ioarvo lis pitkään. varsinainen tie Blue Sea Film ääntyy vu Näin myö topa Fe osittain. s ilmoitu ketti elokuvienstivalin elokuva t, tapahtu kset näky ystäville, mat vät pitkää jonka lu kijat säilyja vieraat. n. ttävät XII Si nis en Mer en Elok uvajuh lat 18.- Blue Se Rau Julkaisi a Film Festival ma Rauman -käsiohjelma Painos: ja: Elokuvak 3000 Sivukok erho ry ja Rauman 210 x 27 Sivumääo: Elokuvaa Taitto: rä: mm jat ry Tmi Turkk a Suurimi emi ww w.blues ea filmfest Blue Sea Film Festival 1994 sdf 42 BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 ival.com Rauman Elokuvakerho ry:n 25-vuotisen taipaleen kunniaksi päätettiin pitää ensimmäiset elokuvafestivaalit Raumalla vuonna Tietysti paikalle piti saada maailman parasta elokuvatietämystä edustava elokuvaguru Peter von Bagh. Hän saapui ja kertoi Raumalle tulonsa syistä: Jos maasta löytyy niin pöhkö porukka, että von Baghin juhliinsa kutsuu, niin hänhän tulee. Avajaisissa Rauman Taidemuseolla julkistettiin Itämeren maihin suunnattu Baltic Herring videoelokuvakilpailu, sekä luovutettiin ensimmäinen Kampela elokuvakulttuurin hyväksi tehdystä työstä Raumalla. Kampelan sai Kino-Rauma, eli elokuvateatterinpitäjät Anja Aalto ja Raimo Pyhältö. Ohjelmistossa nähtiin ja koettiin hieno valikoima meriaiheisia elokuva ja tapahtumia. Ja näin pantiin alulle Moby Frankin legenda. EUROPORTS.FI Euroports Finland Oy Hakunintie 23 PL Rauma puh info@euroports.fi BLUE SEA FILM FESTIVAL 2018 sdf 43

23 UUTISKUVIA LÄHELTÄ JA KAUKAA