KANNUKSEN KESKUSTAN JA ESKO- LAN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS KANNUKSEN KAUPUNKI

Transkriptio

1 KANNUKSEN KESKUSTAN JA ESKO- LAN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS KANNUKSEN KAUPUNKI

2 SISÄLLYS 1 Johdanto Perus ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaavan nimi ja tarkoitus Osayleiskaavan osa-alueiden sijainti ja laajuus Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, Taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista. 4 3 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Lähtökohdat Kaavaselostuksen suhde perusselvityksiin Suunnittelua ohjaavat suunnitelmat Perusselvitysraportti Muinaisjäännösinventointi Eskolanharjun pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuvaraportti Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt osayleiskaavan tavoitteet Lähtökohta Tavoitteiden taustalla Kaupungin asettamat tavoitteet Tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Osayleiskaavan laadulliset tavoitteet Osayleiskaavan ratkaisu Suunnitteluperiaatteet Osayleiskaava-alueen tasapuolinen kehittäminen Osayleiskaavan kuvaus Yleiset periaatteet Kaavan rakenne Muinaisjäännökset Maa- ja metsätalous, vesistöt Melu- ja häiriöalueet Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Osayleiskaavan vaikutukset Yleistä Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä vesistöihin Vaikutukset virkistäytymiseen Vaikutukset luontoon Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset talouteen Vaikutukset liikenteeseen

3 7.1.9 Vaikutukset taajamakuvaan, rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja kulttuuriperintöön Osayleiskaavan oikeusvaikutukset ja toteuttaminen Yleistä Toimenpide- ja rakentamisrajoitukset Kaavan toteuttaminen Rakennuslupa Asemakaava Suunnittelutarveratkaisu Poikkeuslupa Kaavaselostus koskee päivättyjä Kannuksen keskustan ja Eskolan taajaman osayleiskaavaluonnoskarttoja. Kaavaselostusta täydentävät sen liitteenä olevat asiakirjat: Liite 1. Perusselvitysraportti liitteineen: 1 a. Kannuksen keskustan ja Eskolan taajaman maisemalliset ja kyläkuvalliset kuvaukset 1 b. Asemakaava alueen ulkopuolisten osa alueiden kohdekortit 2. Raporttikarttojen suurennokset kuvista 19, 28 ja 61 Liite 2. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Liite 3. Vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuva; 2017, Plandea Oy Lisäksi erillisselvityksenä: Arkeologinen inventointi; 2016, Mikroliitti Oy 2

4 1 JOHDANTO Osayleiskaavan laatiminen koskee Kannuksen keskustan ja Eskolan taajaman aluetta lievealueineen. Kaava-alueiden rajat perustuvat kumpaakin aluetta ympäröivän asutuksen ja toimintojen laajuuteen. Keskeisenä lähtökohtana suunnittelussa huomioidaan maakuntakaava, alueille laaditut yleis- ja asemakaavat, ympäröiville kyläalueelle ominaiset perinteiset rakentamisalueet sekä luonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön arvokkaat kohteet ja alueet. Suunnittelua koskevia keskeisiä kysymyksiä Kannuksen keskustan osalta ovat asemakaava-alueen täydentäminen taajamarakennetta eheyttävästi sekä ydinkeskustan tiivistäminen kerrostalorakentamista lisäämällä. Eskolassa keskeistä on puolestaan teollisuuden vahvistaminen ja pohjaveden suojelun yhteensovittaminen. Osayleiskaavalla ohjataan haja-asutusalueen rakentamista nykyisen asutuksen yhteyteen kyläkuvallisesti edullisille paikoille. Kaavatyötä on Kannuksen kaupungin puolelta ohjannut luottamushenkilöistä koostuva ohjausryhmä, johon kuuluivat Sirpa Rekilä, Sanna Hautamäki, Risto Pollari, Eero Pihlajaniemi ja Janne Kivioja sekä virkamiehistä Matti Salmela, Aulis Kokko, Mikko Polet ja Timo Himanka. Kaavakonsulttina on ollut Plandea Oy; kaavan laatijana Pekka Kujala ja projektipäällikkönä Minna Vesisenaho. 2 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 2.1 TUNNISTETIEDOT Kaavaselostus koskee päivättyjä Kannuksen keskustan ja Eskolan taajaman osayleiskaavaluonnoskarttoja. 2.2 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Osayleiskaava laaditaan kahdelle alueelle; nimenä on Kannuksen keskustan osayleiskaava ja Eskolan taajaman osayleiskaava. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan asemakaavoitusta sekä muuta yksityiskohtaisempaa suunnittelua sekä osalla aluetta suorien rakennuslupien myöntämistä ja toisaalla suunnittelutarveratkaisujen tekemistä. 2.3 OSAYLEISKAAVAN OSA-ALUEIDEN SIJAINTI JA LAAJUUS Kuva 1. Osayleiskaavan alueiden likimääräiset rajaukset ja sijainnit. Kannuksen keskustan osayleiskaava-alue, n km2. Eskolan taajaman osayleiskaava-alue, n, 3.1 km2. 3

5 2.4 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Osayleiskaavan taustamateriaalina on huomioitu seuraavat: - Keski-Pohjanmaan vahvistuneet vaihemaakuntakaavat (I-IV) - Keski-Pohjanmaan vireillä oleva viides vaihemaakuntakaava - Maakuntakaavayhdistelmä vaiheet 1&2&3 vahvistetut ja vaihe 4 ehdotus - Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys - loppuraportti Rakennettu kulttuuriympäristö; Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset ympäristöt ja kohteet Keski-Pohjanmaalla - Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennestrategia KAKEPOLI päivitetyt kärkitehtävät Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Vähäliikenteiset tiet raportti ja kartta, Kannuksen kaupungin strategia Rakennusjärjestys Kokonaisasemakaava Kannuksen kirkonkylän yleiskaava Hokkaranta-Prutikangas osayleiskaava Lestijoen itäpuolen osayleiskaava Eskolan maankäyttösuunnitelma Eskolan kylän toimintasuunnitelma; kyläyhdistys - Kannuksen ja Toholammin liikenneturvallisuussuunnitelma (laadinta on käynnissä) - Ympäristöhallinnon ylläpitämä Liiteri-palvelu - Pohjavesialueiden rakenne ja maankäyttö Syrinharjun, Eskolanharjun, Pitkäkankaan ja Isoharjun-Liedeksenpohjavesialueilla (SEPI); GTK Osayleiskaavaprosessin aikana on laadittu seuraavat: - Perusselvitysraportti; , Plandea Oy - Arkeologinen inventointi; 2016, Mikroliitti Oy - Vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuva; 2017, Plandea Oy Lisäksi on huomioitu/tarkistettu ehdotusta varten (2017): - Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet yhteistyössä kaupungin, kaavakonsultin ja maakuntamuseon kanssa. 3 TIIVISTELMÄ 3.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen käynnistys: - Periaatekeskustelu ELY-keskus, K-P:n liitto ja kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ohjausryhmä Perusselvitysvaihe: - Perusselvitykset Arkeologinen inventointi ohjausryhmä viranomaisneuvottelu Tavoitevaihe: Työpajat ja yleisötilaisuudet: - Yläkoulu (8lk) Lukio (2lk) Alakoulu (5lk) Hallintokunnat K-P ammattiopisto Kunnallistekniset toimijat Seurakunta Ravirata Eskolan kyläyhdistys Yleisötilaisuudet (Kannus ja Eskola) - Yrittäjätilaisuus - Vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuvaraportti Ohjausryhmä Liikekeskusta maanomistajat Kitinkannus/Kitinvapari Kaavaluonnos: - Kaavaluonnos

6 - Ohjausryhmä Kaavaluonnoksen esittely päättäjille Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotus: - Kaavaehdotus - Kaavaehdotuksen esittely päättäjille - Ehdotusvaiheen kuuleminen - Viranomaisneuvottelu tarvittaessa - Valtuuston hyväksyntä 4 LÄHTÖKOHDAT 4.1 KAAVASELOSTUKSEN SUHDE PERUSSELVITYKSIIN Kaavaprosessin aikana laadittu perusselvitys liitteineen täydentää kaavaselostusta ja siinä esitetyt aihepiirit on kuvattu seuraavassa. Selvitysten sisältämiä tietoja ei ole sisällytetty tähän kaavaselostukseen kuin viitteiden ja kaavamerkintöjen kuvauksen osalta. 4.2 SUUNNITTELUA OHJAAVAT SUUNNITELMAT Perusselvitysraportti Perusselvitysraportti (Plandea Oy), sisältää seuraavat aihepiirit lähdemateriaalitietoineen: Suunnittelutilanne o Maakuntakaava o Yleiskaava o Asemakaava o Rakennusjärjestys Nykyinen maankäyttö o Yhdyskuntarakenne o Taajamarakenne o Maatalous o Maanomistus Väestö, työpaikat ja palvelut o Asutus o Väestö ja väestörakenne o Työpaikat o Kaupan palvelut o Julkiset palvelut o Viherverkosto Kunnallistekniset verkostot o Vesihuolto o Energiahuolto Sähköverkko Kaukolämpö o Jätehuolto Liikenne o Nykyinen liikenneverkko, keskusta o Nykyinen liikenneverkko, Eskola o Kevyen liikenteen verkosto o Liikenneturvallisuus o Joukkoliikenne Ympäristöhäiriöt o Melu ja tärinä o Pilaantuneet maat o Vaarallisten aineiden varastointi ja kuljetukset, ympäristöriskit Rakennettu kulttuuriympäristö o Selvitykset o Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt o Maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt o Rakennuskanta ja maisemalliset ja kaupunki- tai kyläkuvalliset kokonaisuudet o Historia Rakennusinventoinnit Rakennustyyppikokonaisuudet Kohteet ja kuvaukset Maisema o Maisemarakenne ja maiseman peruspiirteet o Maastonmuodot Maastonmuotojen vaikutus maankäyttöön o Maa- ja kallioperä Maaperän vaikutus maankäyttöön o Vesistöt ja vesiolosuhteet Vesistöjen vaikutus maankäyttöön o Maiseman yleispiirteet ja arvot Luonnonolot o Luontotyypit o Suojelualueet o Uhanalaiset lajit o Huomionarvoiset luontokohteet o Vesistöt 5

7 4.2.2 Muinaisjäännösinventointi Muinaisjäännösinventoinnin on laatinut Mikroliitti Oy lokakuussa Selvitysalue sisälsi Kannuksen keskustan ja Eskolan taajaman osayleiskaava-alueet. Tavoitteena oli selvittää, sijaitseeko osayleiskaava-alueilla kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuurihistoriallisia, suojeltavaksi katsottavia jäännöksiä. Eskolan kaava-alueella sijaitsee entuudestaan tunnettu kivikautinen asuinpaikka Koivistonmäki, sen sijainti- ja rajaustiedot tarkentuivat inventoinnin tuloksena. Osayleiskaavassa esitetyt muinaismuistokohteet ja -alueet on esitetty kohdassa Eskolanharjun pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Eskolan osayleiskaava-alue sijoittuu lähes kokonaan Eskolanharjun pohjavesialueelle. Geologian tutkimuskeskus toteutti vuosina geologisen rakenneselvityksen ja pohjaveden virtausmallinnuksen alueella osana laajempaa SEPI-hanketta. Tutkimusalueen pinta-ala oli noin 3,7km3. Geologisissa rakennetutkimuksissa selvitettiin pohjavesialueen kalliopinnan korkokuvaa, pohjaveden tasoa ja virtaussuuntia, harjujakson syntyä sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksien vaihtelua. Alueelta laadittiin myös pohjaveden virtausmalli. Tutkimusalueen harjujakso on syntynyt mannerjäätikön reunan perääntyessä ja myöhemmin maanpinnan kohottua merestä ja alueen altistuttua rantavoimien muokkaukselle. Rantavoimien levittävä ja tasoittava vaikutus on ollut suuri, mutta harjumuodostuman alkuperäinen kohomuoto on ennen maaaineksenottoa ollut selvä lähes koko karkean harjuytimen kohdalla. Maa-aineksen otosta ja rakentamisesta huolimatta kohomuotoinen harju on edelleen nähtävissä tutkimusalueen keskiosassa. Rantavoimat ovat levittäneet hiekkoja laajalle alueelle koko tutkimusalueella ja osin sekä maa-aineksen otto, että vedenotto on kohdistunut tai kohdistuu rantahiekkakerrostumaan ja siihen varastoituneeseen pohjaveteen. Pohjavesialueella olevien Hanhinevan ja Tervatorin vedenottamoiden sieppausalueet eivät ulotu vedenottamoiden lähiympäristön ulkopuolelle. Alueella muodostuvan pohjaveden määrä arvioitiin olevan noin 1000m3/d. Pohjaveden virtaussuunta on luoteesta kaakkoon. Pohjavettä purkautuu osayleiskaavan ulkopuolella Eskolan taajaman itäpuolella olevaan ojaan Hanhinevan ja Mikontalon kohdalla. Eskolanharjun pohjavesialue on luokiteltu riskikohteeksi pohjaveden fenolipitoisuuden vuoksi. Pohjavedestä on löytynyt myös torjunta-aineita. Kuva 2. Eskolanharjun pohjavesialueen raja, muodostumisalueen raja sekä alueen kahden vedenottamon sijainti. Kartta GTK.

8 4.2.4 Vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuvaraportti Vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuvaraportin laati Plandea Oy kesällä Tarkastelun lähtökohtana oli osayleiskaavan tavoitevaiheesta johdetut paikalliset tavoitteet sekä edullisuusvyöhyketarkastelu. Suunnittelualueelle laaditussa edullisuusvyöhyketarkastelussa suunnittelualue jaoteltiin osiin kuntataloudellisten kustannusten perusteella. Sekä tavoitteisto että edullisuusvyöhykejako huomioiden laadittiin maankäytön vaihtoehtotarkasteluja lähinnä asuntorakentamisen sijaintien ja keskustan kerroskorkeuksien osalta. Tarkastelujen tuloksena laadittiin osayleiskaavan pohjaksi strateginen kehityskuva sekä Kannuksen keskustan, että Eskolan taajaman osalta. Vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuvaraportti liitteineen on tämän kaavaselostuksen liitteenä 3. 5 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Kaavan osallisia ovat ne, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Heitä ovat esimerkiksi kaava-alueen maanomistajat, asukkaat ja muut ympäristön käyttäjät. Viranomaiset ja yhteisöt ovat osallisia, mikäli kaavoitus koskee niiden toimialaa. Jos kaava vaikuttaa yli kuntarajojen, myös toisen kunnan jäsen voi olla osallinen. Osayleiskaavan osallisia ovat: - Kannuksen kaupungin luottamuselimet - Kannuksen kaupungin hallintokunnat - Suunnittelualueeseen rajautuvat naapurikunnat - Valtion viranomaiset - Viranomaisluonteisia tehtäviä alueella hoitavat - Maanomistajat sekä muut alueella asuvat ja toimivat - Yritykset - Yhteisöt ja järjestöt Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely on kuvattu tiivistelmänä kohdassa 3.1. ja yksityiskohtaisesti kohdassa 5.4. Vuorovaikutuksen kannalta keskeistä on ollut laaja, kaavaluonnosta edeltävä vuoropuhelu osallisten ja kaupungin kesken. 5.2 OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta Lähtökohtana osayleiskaavatyölle ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslain asettamat osayleiskaavan sisältövaatimukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. 1

9 Tavoitteisiin voi tutustua tarkemmin ympäristöministeriön verkkosivuilla FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Maankayton_suunnittelujarjestelma/Valtakunnalliset_alueidenkayttotavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) määrittelee puitteet yleiskaavan laatimiselle seuraavasti: MRL 39 Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa 5.3 TAVOITTEIDEN TAUSTALLA Osayleiskaavan tavoitteiden perusteena olevia osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kirjattuja selvityksiä ovat: - Keski-Pohjanmaan vahvistuneet vaihemaakuntakaavat (I-IV) - Keski-Pohjanmaan vireillä oleva viides vaihemaakuntakaava - Maakuntakaavayhdistelmä vaiheet 1&2&3 vahvistetut ja vaihe 4 ehdotus - Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys - loppuraportti Rakennettu kulttuuriympäristö; Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkit-tävät maisema- ja kulttuurihistorialliset ympäristöt ja kohteet Keski-Pohjanmaalla - Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennestrategia KAKEPOLI päivitetyt kärkitehtävät Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Vähäliikenteiset tiet raportti ja kartta, Kannuksen kaupungin strategia Rakennusjärjestys Kokonaisasemakaava Kannuksen kirkonkylän yleiskaava Hokkaranta-Prutikangas osayleiskaava Lestijoen itäpuolen osayleiskaava Eskolan maankäyttösuunnitelma Eskolan kylän toimintasuunnitelma; kyläyhdistys - Kannuksen ja Toholammin liikenneturvallisuussuunnitelma Ympäristöhallinnon ylläpitämä Liiteri-palvelu o Liiterin tietosisältö koostuu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) aineistoista sekä lisäksi muiden organisaatioiden ylläpitämistä tilasto- ja paikkatiedoista. Tiedontuottajia ovat 2

10 o muun muassa Tilastokeskus, Väestörekisterikeskus, Maanmittauslaitos, Liikennevirasto, Museovirasto, ELY-keskukset, kunnat, ympäristöministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus sekä Geologian tutkimuskeskus Liiterin tietosisältönä on tietoa muun muassa rakentamisen suunnitelmallisuudesta, yhdyskuntarakenteen eheydestä, hajarakentamisesta, yhdyskuntarakenteen vyöhykkeistä, kaupan alueista, virkistysalueista, viherrakenteesta ja ympäristöhäiriöistä. Yksi Liiterin aineisto muodostuu hyväksyttyjen yleiskaavojen rasterikuvista ja niihin liittyvistä merkinnöistä ja määräyksistä Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteet ovat tarkentuneet kaavaprosessin kautta. Kehityskuvatyön yhteydessä kirjattiin seuraavat: Osayleiskaavan ohjaustavoite Kannuksen keskustan ja Eskolan taajaman osayleiskaavan ohjaustavoite jakautuu siten, että nykyisellä asemakaava-alueella ohjataan yleispiirteisesti eri toimintojen sijoittumista ja annetaan tarvittavia suunnittelumääräyksiä yksityiskohtaisemman suunnittelun ohjaamiseksi. Nykyisen asemakaava-alueen ulkopuolisella alueella ohjaustavoitteena on yksityiskohtaisen aluevarausyleiskaavan laatiminen siten, että se ohjaa suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Strateginen tavoite: Keskustan suunnittelualueella asuu noin asukasta vuonna Tämä tarkoittaa, että väkimäärän kasvu nykyiseen verrattuna on noin uutta asukasta. Eskolan suunnittelualueella asuu noin 350 asukasta, eli väkimäärä on noussut noin 50 uudella asukkaalla. Kannus on oman alueensa kaupallinen palvelukeskus ja houkutteleva asuinpaikka. Vetovoimatekijänä on jokivarsimaisema, tiivis ja kaupunkimainen ydinkeskusta, korkeatasoiset palvelut sekä viihtyisät asuinalueet. Alueen liikenneturvallisuus on korkealla tasolla. Eskola on vireä taajama, jonka palvelut ovat keskittyneet Eskola-talon ympäristöön. Vetovoimatekijänä on kylämäinen asuminen ja kehittyvä teollisuuskeskittymä, joka tuo alueelle yhä uusia työpaikkoja ja asukkaita. Kannuksen kilpailuvaltteja ovat hyvät liikenneyhteydet Pohjanmaan pääradan, vt 28 ja kt 86 varsialueilla, kehittyvä teollisuustoiminta, Kokkolan ja Ylivieskan läheisyys sekä pientaloalueiden väljyys ja lapsiystävällisyys. Yleiset tavoitteet: Keskustan kehittäminen: - Ydinkeskustan viihtyisyyttä ja palvelutasoa tulisi parantaa kaupunkirakennetta tiivistämällä ja mahdollistamalla IV kerroksisten asuin-, liike- ja julkisenrakennusten sijoittuminen alueelle. - Keskustan jokiranta-alueiden käytön lisääminen esim. Törmätienpuiston kehittäminen. Asuminen: - Kannuksen keskustan alueella asemakaavavaranto on riittävä ja uutta asumiselle asemakaavoitettavaa aluetta tulisi osoittaa vain kohdennetusti kaupunkirakennetta täydentäen edullisille paikoille lähelle palveluja. - Kannuksen ydinkeskustassa tulisi määritellä kerrostalorakentamisen sijainnit ja kerroskorkeudet. Tavoitteena ydinkeskustassa V kerrosta ja muualla keskustassa IV kerrosta. - Kirkon aseman (RKY) huomioiminen kerrostalojen sijaintien ja kerroskorkeuksien määrittelyssä. - Väestön vanhenemisen huomioiminen -> senioriasuntoja keskustaan ja palveluasumista Kitinkankaalle. - Eskolassa asemakaavavaranto on riittävä. Eskola-talon ympäristöön tulisi mahdollistaa III-kerroksisen asuin/palvelutalon rakentaminen. 3

11 Palvelut: - Kaupallisten palvelujen keskittäminen ydinkeskustaan ja Kitinkankaan läheisyyteen asemakaavoitetulle alueelle. - Hyvinvointipalvelujen keskittäminen Kitinkankaalle. - Kitinkankaan urheilualueen ylläpito ja kehittäminen. - Julkisten palvelujen alueiden säilyttäminen ja kehittämisen mahdollistaminen. Liikenne: - Liikenneturvallisuuden parantaminen -> vt 28 liittymäjärjestelyjen osoittaminen Asematien ja Pertuntien kohdille. - Kevyen liikenteen jatkumoiden huomioiminen. Eskolan kehittäminen: - Eskola-talon alueen kehittäminen kylän keskuksena siten, että alueelle mahdollistetaan III kerroksisen senioritalon rakentaminen, julkisten ja kaupallisten palveluiden säilyminen. - Matkailun kehittäminen tukeutuen Eskola-talon alueeseen sekä maauimalan ja kesäteatterin toimintaan. - Teollisuustoimintojen kehittämisen turvaaminen alueella. - Pohjaveden huomioiminen alueella. 5.4 TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN Osallisten tavoitteet Aloitusvaihe Kaavan tultua vireille syksyllä 2016 osallisia kuultiin asettamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma yleisesti nähtäville. Viranomaislausuntojen (kohta ) lisäksi yksi palaute seuraavasti: Palveleva yhteisö Eskola: esitämme että Eskolan osalta järjestetään oma kuulemistilaisuus maaliskuussa Ilmoitamme jo alustavasti, että Eskolan Kyläyhdistys ry toivoo osayleiskaavaa suunniteltaessa otettavan huomioon ainakin lähiliikuntapaikat, lasten leikkipaikat sekä mahdollisuuden sisällyttää kaavaan myös kevyen liikenteen alikulkutunneli Kokkolantien alitse Veturitien ja Leppilammentien kohdalta Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestetään alkuvuonna Kuulemisen palaute täydennetään tähän Kaavaehdotus Ehdotusvaiheen kuuleminen järjestettäneen keväällä Kuulemisen palaute täydennetään tähän Viranomaisyhteistyö Osayleiskaavan osallisina olevien viranomaisten näkökulmia huomioidaan kaavaprosessin aikana neuvottelujen sekä kuulemisiin liittyvän lausuntomenettelyn kautta. - Periaatekeskustelu osayleiskaavan tavoitteista käytiin ELY-keskuksen, K-P:n liiton ja Kannuksen kaupungin välillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivämäärällä lähetettiin viranomaisille lausunnoille. Palautetta saatiin seuraavasti: K.H. Renlundin museo: Tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen näkökulmasta. MRL 39 :ssä todetaan, että yleiskaavaa laadittaessa on huomioitava mm. rakennetun ympäristön ja maiseman vaaliminen. Vaikutusten arvioimiseksi tietopohjan on oltava riittävä. Maakuntamuseo edellyttää rakennusinventoinnin laatimista alueelle, jotta osayleiskaavassa voidaan huomioida maisemallisesti ja/tai kyläkuvallisesti arvokkaat alueet sekä maisemallisesti, kulttuuri- ja/tai rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet. Museovirasto: Toteava lausunto, inventointi on laadittu. Muinaismuisto (sm) suunnittelumääräystä pyydetään täydentämään seuraavasti: Muinaismuistokohde. Muinaismuistolailla 4

12 (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. EPOELY: Selvitysten ajanmukaisuus tulee tarkastella. OAS:n kohta 3.7 Viranomaisvaikutus, tulee poistaa. Selvitykset ja materiaalit tulee toimittaa ELY-keskukseen riittävän aikaisin ja tulee olla yhteydessä lausunnossa mainittuihin ELY-keskuksen virkamiehiin. Liikennevirasto: Lausunto rautateiden näkökulmasta. Kaavatyön yhteydessä tulee laatia riittävät selvitykset melun ja tärinän leviämisestä ja osoittaa niiden pohjalta tarvittavat kaavamääräykset haittojen torjumiseksi. Viranomaisneuvottelu käytiin Viranomaisille esiteltiin laaditut perusselvitykset ja keskustelua käytiin seuraavista: Keski-Pohjanmaan liitto: tulevassa maakuntakaavassa tullaan esittämään kaksi vaihtoehtoa Kannuksen keskustaan kaupan sijoittumisen ohjaamiseksi. Eskolan ca-merkintä poistuu. EPOELY: Jatkosuunnittelussa tulee huomioitavaksi rakennussuojeluun ja ympäristö- sekä luonnonsuojeluun liittyvät asiat ja kaavassa tulee käsitellä suojeluun liittyvät toimet. Ely-keskuksen tavoitteena on, että valtateiden liittymien määrää tulisi vähentää ja että nelihaaraisia liittymiä voitaisiin poistaa valtatieltä. Mikäli uusia alueita avataan asumiselle tai muulle maankäytölle, tulee tarkastella valtateille liittyminen. Liikenteellisistä asioista on syytä käydä erillinen työneuvottelu suunnittelun edetessä. Pohjaveden osalta keskeistä on sekä veden laadun, että määrän huomioiminen (veden imeytyminen muodostumisalueella). Tavoitteena on, että alueen talousveden saanti turvataan ja että pohjavesialue huomioidaan hyvin osayleiskaavassa. Pilaantuneiden maa-alueiden osalta on syytä tehdä lisätutkimuksia harkinnan mukaan, ainakin jos maankäyttö muuttuu nykyisestä asutukselle. K.H.Renlundin museo: Museo esittää erillisen työneuvottelun järjestämistä maiseman ja kulttuuriperinnön huomioimiseksi. Jatkosuunnittelu/kokoukset: Työkokous ELY-keskuksen ja kaupungin välillä koskien liikennettä järjestettiin ja siinä sovittiin Asematien-vt 28 risteysalueen osoittamisesta osayleiskaavassa porrastettuna liittymänä, vt 28 alitusvarauksen purkamisesta keskustan kohdalla sekä Pertuntien liittymän siirrosta kohti keskustaa. Työkokous K.H Renlundin museon ja kaupungin välillä järjestettiin ja siinä sovittiin, että alueelta laaditut inventoinnit ovat riittäviä, kun niiden tueksi tehdään yleinen maastokatselmus alueella. Maastokatselmus pidettiin (Järvelä/Vesisenaho) ja sen tuloksia läpikäytiin järjestetyssä neuvottelussa Osayleiskaavan laadulliset tavoitteet Osayleiskaavan laadullinen tavoite on hyvän elinympäristön muodostamisen mahdollistuminen eri väestöryhmille koko suunnittelualueella. Suunnittelun kautta tavoitellaan hyvää elinympäristöä, jonka suunnittelussa on huomioitu asuinympäristöjen rauhallisuutta, palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta sekä ulkoilu- ja harrastusmahdollisuuksia. 5

13 6 OSAYLEISKAAVAN RATKAISU 6.1 SUUNNITTELUPERIAATTEET Osayleiskaava-alueen tasapuolinen kehittäminen Kannuksen keskusta Lähtökohtaisesti suunnittelussa tiivis asemakaavoitettu alue ja sen ulkopuolelle jäävä haja-asutusalue on syytä erottaa toisistaan. Kylämäistä asutusta on Toholammintien varrella Niemosessa, Riuttasentien varrella Viljakkalassa ja Kokkolan suuntaan lähdettäessä Vaenmaassa. Muutoin haja-alueen asutus on luonteeltaan enemmän lähiömäistä, melko tiheääkin ja tonttikoot ovat suhteellisen pieniä. Kaikki palvelut haetaan Kannuksen keskustasta. Eskolan taajama Eskolassa suunnittelualue muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, jossa asemakaava-alueen ulkopuolinen harvaan rakentunut alue on osa taajamaa. Eskolassa palvelut haetaan joko Eskolan tai Kannuksen keskustasta. Lähtökohtaisesti suunnittelualueiden rajauksissa on huomioitu kunnan asutusrakenne ja varsinaiset keskustojen (Kannus ja Eskola) ulkopuolelle jäävät laajat perinteiset kyläalueet on rajattu kaavan ulkopuolelle. Osayleiskaavalla mahdollistetaan monipuolinen tonttitarjonta eri puolilla suunnittelualuetta ja kestävän kehityksen huomioimiseksi uusi asutus osoitetaan osaksi nykyistä rakennetta. Suunnittelualueen tasapuolinen kehittäminen toteutuu, kun kaikkia alueita kehitetään samoin periaattein ja osoitetaan kaikille alueille uusia rakennuspaikkoja nykyinen rakenne ja väestö huomioiden. 6.2 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Yleiset periaatteet Osayleiskaavaluonnos perustuu lähtökohtina olleisiin tavoitteisiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain asettamiin yleiskaavan sisältövaatimuksiin. Perusselvitykset ovat selkeästi vaikuttaneet kaavaratkaisuun, jonka perustana on väestönkasvun kehityksen ennakoiminen Kannuksen keskustan ja Eskolan taajaman osayleiskaava-alueilla. Kannuksen keskustan alueen tiivistämisen keskeinen periaate on asuinkerrostalorakentamisen osoittaminen ydinkeskustan alueelle. Kehityskuvan mukaista rakennetta tavoitellaan osoittamalla uusia asumisenalueita nykyistä rakennetta täydentävästi. Asemakaava-alueen ulkopuolella asuinrakentaminen osoitetaan hallitusti nykyisen rakenteen yhteyteen. Laajat yhtenäiset peltoalueet osoitetaan pääsääntöisesti maatalousalueiksi. Asumiselle osoitettavien alueiden tärkeänä rajaavana tekijänä on huomioitu virkistysmahdollisuuksien sekä monimuotoisen luonnon säilyminen. Esimerkkeinä mainittakoon Kitinkankaan laaja virkistyspalvelujen alue Kannuksen keskustassa sekä Lestijoki, joka muodostaa keskeisen viherkäytävän alueella. Eskolassa urheilukentän alue, Eskolanharjulle osoitettu virkistysreitti ja maauimala muodostavat yhdessä Eskolan virkistyspalveluverkoston. Teollisuusalueet osoitetaan nykyisten teollisuusalueiden yhteyteen. Eskolassa teollisuusalueen laajennus pohjavesialueella vaatii toteuttamisen osalta tarkempaa suunnittelua ja luvitusta alueelle tulevan toiminnan laadusta riippuen. Maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden laajuus kaikilla kylillä korostaa kaavaehdotuksen viherpainotteisuutta. MRL 44 mukaisesti suoria rakennuslupia voidaan osayleiskaavaan perustuen myöntää asemakaavaalueen ulkopuolelle jääville osayleiskaavan asuinalueille. Liikenteen osalta ratkaisu perustuu olemassa olevaan, joskin parannettavaan liikenneverkkoon, johon liittyvät suunnitelmat on otettu huomioon kaavaehdotuksessa. 6

14 6.2.2 Kaavan rakenne Asuminen ja keskustatoiminnot Osayleiskaavan asumisen alueiden osoittaminen perustuu nykyiseen rakenteeseen koko kaavan alueella. Nykyisen asemakaavan alueet on osoitettu AK tai AP merkinnöin, asemakaavan lievealueet on osoitettu AP-1 merkinnällä ja kyläalueet AT ja Eskolassa lisäksi AT-1 merkinnällä. Suoria rakennuslupia voidaan myöntää tämän kaavan perusteella AP-1, AT ja AT-1-alueille. Osayleiskaava ei ole voimassa asemakaava-alueella mutta ohjaa asemakaavoitusta kun asemakaavaa muutetaan. AK KERROSTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue varataan pääasiassa asuinkerrostaloille. Alueelle saa sijoittaa myös tiiviisti asuinpientaloja, rivitaloja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Alueiden suunnittelussa on huomioitava leikki- ja oleskelutilojen sekä pysäköintialueiden riittävyys. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu asemakaavalla kerrostalorakentamiselle varattuja alueita, jotka ovat osittain jo toteutuneet. Uusina alueina varataan Tapulikadun ja Miilutien risteysalueen rivitaloalueena toteutunut alue sekä pieniä laajennuksia nykyisten alueiden yhteyteen. Lisäksi Eskolassa varataan uusi kerrostalorakentamisenalue kyläkeskuksen yhteyteen. Myös keskustatoimintojen alueelle on mahdollista sijoittaa kerrostaloja asuinkäyttöön. Rakennusten sijoittuminen, korttelitehokkuus sekä kerroskorkeudet määritellään asemakaavalla. AP PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille, kytketyille pientaloille sekä rivitaloille. Alueelle saa sijoittaa myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida viherverkostojen jatkuvuus. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu asemakaavoitetun alueen pientalovaltaiset asumisen alueet sekä niiden yhteydessä olevia muita alueita (esim. viheralueet ja katualueet) Rakennusten sijoittuminen, korttelitehokkuus sekä kerroskorkeudet määritellään asemakaavalla. AP-1 /x PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida viherverkostojen jatkuvuus. Luku AP-1-merkinnän yhteydessä osoittaa uusien rakennuspaikkojen enimmäismäärän, joka voidaan toteuttaa MRL 44 :n mukaisilla suorilla rakennusluvilla. Uusien rakennuspaikkojen koko on vähintään 3000m2. Rakennusoikeus on 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 m2 ja aina vähintään 300 m2. Rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden yksi tai kaksiasuntoisen päärakennuksen ja muita rakennuksia. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu asemakaavan lievealueet, joille voidaan tämän osayleiskaavan perusteella myöntää 25% alueelle mahdollisista laskennallisista rakennusluvista. Merkinnällä mahdollistetaan 49 uuden rakennuspaikan (47 keskusta ja 2 Eskola) rakentuminen ennen mahdollisen asemakaavan laatimista. 7

15 Uusien lohkottavien rakennuspaikkojen koon tulee olla vähintään 3000m2 mutta alueella voi olla aiemmin lohkottuja pienempiä rakennuspaikkoja, joiden vähimmäisrakennusoikeus on kaavamääräyksen mukaisesti 300m2. AT KYLÄALUE. Olemassa oleva kylämäinen tai väljä asuinpientalojen alue, jolle saa sijoittaa uutta pientaloasutusta, maatilojen talouskeskuksia ja pienimittakaavaista ympäristöä häiritsemätöntä yritystoimintaa. MRL 44 :n ja 72 :n mukaan määrätään, että kaupunki voi myöntää suoran rakennusluvan kaavan mukaiselle rakennuspaikalle. Tämän osayleiskaavan perusteella lohkottavien uusien rakennuspaikkojen koko on vähintään 2000m2. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on 15 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 m2 ja aina vähintään 300 m2. Rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden yksi- tai kaksiasuntoisen päärakennuksen ja muita rakennuksia. Jätevedenkäsittely tulee hoitaa ympäristöviranomaisen määräysten mukaisesti. Pysyvän asunnon rakennuspaikan tulee pääsääntöisesti tukeutua olemassa olevaantieyhteyteen. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan keskustan asemakaava-alueen ulkopuolella olevat kylämäiset asuinalueet Lummukkakankaalla, Riuttasentien varrella, Vaenmaassa, Pertussa ja Toholammintien varsialueella. Eskolassa merkinnällä osoitetaan vt 86 ja Veturitien risteysalueen asutus, perinteisen taajaman pohjoispuolen asutus Hietapelon alueella sekä vt 28 eteläpuolen asutus Leppilammentien molemmin puolin. Perusselvitysvaiheen rakennuspainetarkastelun perusteella voidaan sanoa, että kyläalueilla ei ole rakennuspainetta, joten asemakaavojen laadinta näille alueille ei ole tarkoituksenmukaista pitkällä aikavälilläkään tarkasteltuna. Rakennuslupia myönnettäessä alueelle, tulee varmistua, että alueen yleisilme säilyy maaseutumaisena. Uusien lohkottavien rakennuspaikkojen koon tulee olla vähintään 2000m2, mutta alueella voi olla aiemmin lohkottuja pienempiä rakennuspaikkoja, joiden vähimmäisrakennusoikeus on kaavamääräyksen mukaisesti 300m2. AT-1 KYLÄALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ KULTTUURIHISTORIALLISIA ARVOJA. Merkinnällä osoitetaan Eskolan tiiviisti rakentunut kylämäinen asuinalue ja perinteinen keskusta. Alueella tulee säilyttää sille ominainen taajamakuva, johon uusi rakentaminen tulee sopeuttaa. Alueelle saa sijoittaa uutta pientaloasutusta ja pienimittakaavaista ympäristöä häiritsemätöntä yritystoimintaa. MRL 44 :n mukaan määrätään, että kaupunki voi myöntää suoran rakennusluvan kaavan mukaiselle rakennuspaikalle. Tämän osayleiskaavan perusteella lohkottavien uusien rakennuspaikkojen koko on vähintään 1500m2. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on 15 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 300 m2 ja aina vähintään 225 m2. Rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden yksi- tai kaksiasuntoisen päärakennuksen ja muita rakennuksia. Jätevedenkäsittely tulee hoitaa ympäristöviranomaisen määräysten mukaisesti. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Eskolan perinteinen keskusta-alue junaradan varrella. Alueen rakentuminen on alkanut 1920-luvulla, kun Metsähallitus käynnisti kapearaiteisen metsäradan rakentamisen Eskolasta Lestijärvelle. Rataa rakennettiin vuoteen 1941 saakka ja sen pituus oli 68km. Rataa pitkin kuljetettiin puutavaraa sydänmailta Eskolan asemalle, jossa se purettiin varastoon tai rautatievaunuihin kuljetettavaksi eteenpäin tehtaille ja sahoille. Eskolan aseman ympärille 8

16 syntyi kyläyhteisö ja tuon aikakauden rakennuskantaa on vielä runsaasti alueella nähtävissä. Rakennuskanta on kuitenkin suurelta osin muuttunutta. Uusien lohkottavien rakennuspaikkojen koon tulee olla vähintään 1500m2 mutta alueella voi olla aiemmin lohkottuja pienempiä rakennuspaikkoja, joiden vähimmäisrakennusoikeus on kaavamääräyksen mukaisesti 225m2. VU/AP/res PIENTALOVALTAISEN ASUNTOALUEEN RESERVIALUE. Alueen toteuttaminen asuinalueeksi voi käynnistyä raviratatoiminnan päätyttyä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida viherverkostojen ja kevyen liikenteen yhteyksien jatkuvuus. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä VU/AP/res osoitetaan Kannuksen raviradan alue, joka sijaitsee taajamarakenteen sisällä ja jonka lähialueet ovat rakentuneet asuinalueeksi. Raviradan alue rajautuu Takalon alakoulun alueeseen. Käyttötarkoituksen muutos alueella vaatii asemakaavanmuutoksen. C KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE. Alue varataan pääasiassa kaupalle, julkisille ja yksityisille palveluille, hallinnolle, keskustaan soveltuvalle asumiselle sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kannuksen liikekeskustan alue pääväylänä toimivan Valtakadun molemmin puolin. Alue rajautuu valtatiehen 28 ja junarataan. kv KERROSTALOVYÖHYKE. Kerrostalovyöhykkeellä olevien AK ja C -alueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee huomioida läheisen valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön asettamat vaatimukset ja suunnittelun kautta tavoitella yhtenäistä kaupunkikuvaa. Korkein sallittu kerroskorkeus alueella on V Palvelut Kannuksen keskustassa suurin osa kaupan palveluista sijoittuu keskustatoimintojen alueelle (C). Vähittäiskaupan suuryksikölle on asemakaavaan perustuen osoitettu varaus KM-merkinnällä valtatien 28 etelänpuolelle liikekeskustasta itään. Julkisten palvelujen (virastotalon alue, koulujen, terveydenhuollon ja seurakunnan alueet), muiden palvelujen, hallinnon ja kaupan alueita (P) on osoitettu nykytilanteen mukaan eri puolille aluetta. Uutena varauksena osoitetaan kaupan palveluille aluevaraus valtatien 28 pohjoispuolelle keskustasta länteen asemakaava-alueen ulkopuolelle sekä laajennus Silmäjärventien varrelle. Eskolassa palvelujen alueet (P) on osoitettu asemakaavan mukaisesti kyläkeskuksen, rukoushuoneen ja kesäteatterin alueelle sekä nykytilanteeseen perustuen junaradan molemmin puolin Eskolan perinteiseen keskustaan Työpaikat ja teollisuus Kannuksen keskustassa työpaikka-alueina on osoitettu nykytilaan tai asemakaavaan perustuen alueita, jonne sijoittuu pienteollisuutta ja vähäisessä määrin myymälätilaa. Kannuksen keskustassa teollisuusalueet on osoitettu pääosin asemakaavaan perustuen, asemakaavan ulkopuolelta on osoitettu eläimille rehua valmistavan Kalajoen jäähdyttämön alue valtatien 28 eteläpuolella keskustasta itään sekä Junkalantien varteen sijoittuva kaupungin varastoalue. Eskolassa on osoitettu laajasti ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuusaluetta nykytilanteen mukaan kantatien 86 ja junaradan väliselle metsäteollisuusalueelle sekä valtatien 28 varren teollisuusalueelle. 9

17 Virkistys- ja viheralueet Osayleiskaavassa on osoitettu keskeiset viheryhteydet asemakaava-alueen sisällä sekä niiden jatkumot alueilla joiden maankäyttö ratkaistaan asemakaavalla. Laajimmat yhtenäiset virkistys- ja viheralueet ovat vapaa-aika- ja liikuntakeskus Kitinkankaalla, raviradan alue Ullavantien varsialueella sekä Lestijoki. Historiallisena puistona on osoitettu Kannuksen vanha hautausmaa seututien 775 varrella taajaman kaakkoisosassa. Eskolassa virkistysalueena on osoitettu urheilukentän alue Veturitien varrella ja laaja viheralue Eskolanharjulle asemakaavan mukaisesti. Eskolan maauimalan alue on osoitettu matkailupalvelujen kohdemerkinnällä ja uimapaikkana Erityisalueet Erityisalueina osayleiskaavassa osoitetaan Kannuksen nykyinen hautausmaa vt 28 eteläpuolella keskustan alueella, energiahuollon alueet asemakaavaan perustuen, junaradanvarren ja vt 28 suojaviheralueet sekä kaksi turkistarha-aluetta suunnittelualueen reuna-alueella Museokankaalta ja Kitinkankaalta pohjoiseen. Eskolassa erityisalueena on osoitettu sähkömuuntajan alue Repiämäntien varrella Rakennettu kulttuuriympäristö Osayleiskaavassa osoitetaan Mäkiraonmäellä sijaitseva työväentalo rakennussuojelulailla suojeltuna rakennuksena srs-1 kohdemerkinnällä. Suojelumääräykset on annettu kohdetta koskevassa rakennussuojelulain mukaisessa suojelupäätöksessä. Kohteen historialliset ominaispiirteet tulee säilyttää suojelupäätöksen määräysten mukaisesti. Kannuksen kirkko ja kirkkotapuli osoitetaan Kirkkolailla suojelluksi rakennukseksi (srk-2 ja srk-3). Kirkkolain 10 luvun 5 nojalla suojeltu kirkollinen rakennus. Rakennusta korjattaessa tai muutettaessa tulee noudattaa Kirkkolain mukaista menettelyä. Mäkiraonmäki ja kirkon ympäristö muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (sininen ruutuviivoitus). Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät sen ympäristökuvallista tai suojeluarvoa. Alueella tapahtuvan rakentamisen ja maankäytön tulee sopeutua alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Osayleiskaavan alueella ei ole maankunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Paikallisesti huomionarvoiset alueet ja kohteet on osoitettu liitteen 2. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet mukaisesti Muinaisjäännökset Keskustan kaava-alueelta tunnettiin ennen lokakuussa 2016 tehtyä muinaisjäännösinventointia kuusi kiinteää muinaisjäännöstä: historialliseen aikaan ajoittuvat Niemosenkoski (mylly) ja Raasakankoski (saha), sekä kivikautiset asuinpaikat Rantanen, Mäntylä, Hirvikangas ja Ketunkangas. Muinaisjäännösinventoinnissa alueelta löydettiin kolme historiallisen ajan tervahautaa: Perkkiönkangas, Hirvikangas 2 ja Hirvikangas 3. Sekä tervahaudat että kivikautiset asuinpaikat ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Näiden lisäksi keskustan kaava-alueella sijaitsee kaksi historiallisen ajan mahdollista muinaisjäännöstä Kruununoja (mahdollinen tervahauta) ja Huhtala (talonpaikka), joita ei ole osoitettu kaavamerkinnöin. Osayleiskaavassa osoitetut muinaisjäännökset erillisselvityksen mukaan: Kohde Laji Ajoitus 1 MÄNTYLÄ Asuinpaikka Kivikautinen 2 NIEMOSENKOSKI Työ- ja valmistuspaikka: vesimyllyt Historiallinen 3 RAASAKANKOSKI Teollisuuskohteet: vesisahat Historiallinen 4 RANTANEN Asuinpaikka Kivikautinen 5 KOIVISTONMÄKI Asuinpaikka Kivikautinen 10

18 6 HIRVIKANGAS Asuinpaikka: asumuspainanteet Kivikautinen 7 KETUNKANGAS Asuinpaikka: asumuspainanteet Kivikautinen 8 PERKKIÖNKANGAS Tervahauta Historiallinen 9 HIRVIKANGAS 2 Tervahauta Historiallinen 10 HIRVIKANGAS 3 Tervahauta Historiallinen Maa- ja metsätalous, vesistöt Laajat yhtenäiset pelto- ja metsäalueet osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisina alueina sekä Kannuksen keskustassa, että Eskolassa. Kitinkankaalla vapaa-aikakeskuksen alueelta lähtevien hiihtolatujen alueet on osoitettu MU-merkinnällä eli maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Lestinjoki ja siihen laskeva Ypyänoja kuuluvat koskiensuojelualueeseen ja Lestinjoki on osa Natura 2000 verkostoa. Molemmat vesistöt on osoitettu kaavassa merkinnällä W/s vesialue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Melu- ja häiriöalueet Kannuksen keskustassa ja Eskolassa keskeisenä melun- ja tärinän lähteenä olevan junaradan parantaminen on valmistunut vuoden 2017 lopulla, joten melu- ja tärinäselvitysten laatiminen ei ole ollut ajankohtaista kaavan luonnosvaiheeseen mentäessä. Kaavaluonnoksessa melualueet on huomioitu kaksoisraiteen YVA-arvioinnin mukaisesti ja liikennemelualueet on osoitettu aiemmin laadittujen yleiskaavojen perusteella. Osayleiskaavalla on annettu melualuetta koskeva kaavamääräys sekä yleinen kaavamääräys, jonka mukaisesti tärinävaikutukset tulee selvittää yksityiskohtaisemman suunnittelun ja lupamenettelyn yhteydessä. Pilaantuneiden maa-alueiden huomioimiseksi on annettu yleinen kaavamääräys: Maaperän tilan tietojärjestelmään sisältyvien kohteiden osalta maaperän pilaantuneisuus on huomioitava yksityiskohtaisemman suunnittelun ja lupamenettelyn yhteydessä. 6.3 MITOITUS Osayleiskaavan mitoitusperiaate perustuu alueen kokonaisrakenteen hahmottamiseen. Tämä tarkoittaa, että rakennuspaikkojen lukumäärää keskeisempää on rajata rakentamiselle osoitettavat alueet ja rakentamisen periaatteet sekä ohjata alueelle tulevaa rakentamista hallitusti pitkällä aikavälillä. Aluerajauksen koko kyläalueilla estää tiheän ja taajamaisen asutusrakenteen muodostumisen tai asutuksen hallitsemattoman laajentumisen, joka on tärkeää perinteisen kyläkuvan säilymisen tai muodostumisen kannalta. Asemakaavoitetulla alueella ja sen lievealueella mitoitus tarkentuu asemakaavamuutosten ja -laajennusten myötä. Mahdollisuus myötää rakennuslupia asemakaavoitetun alueen reunamille ohjaa rakentamista keskustan läheisyydessä joustavasti eheyttäen taajamarakennetta. Rakennuspaikkakoon vaatimus tukee lievealueiden myöhempää mahdollista asemakaavoitusta. Osayleiskaavan alueelle ei suuntaudu merkittävää rakennuspainetta edes keskustan alueella, joten rakentamisen kysynnän ja asukaslukuennusteen lisäksi mitoituksen lähtökohtina voidaan pitää myös tavoitetta keskustan tiivistämisestä, ympäristöön soveltuvaa täydennysrakentamisen määrää sekä eri maanomistajien halukkuutta myydä rakennuspaikkoja. Vaikka mitoitus ylittää todellisen kysynnän, riskiä haitallisesta yhdyskuntakehityksestä tai haitasta kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle ei ole, sillä kasvun potentiaali puuttuu. Tärkeää on, että kaava osittain tai kokonaan toteutuessaan on luonteeltaan olemassa olevaa rakentamista, taajamakuvaa ja kylämiljöötä täydentävää ja että eri puolilla aluetta rakentaminen mahdollistuu tasapuolisesti. Kaikilla kyläalueilla on tarkasteltu rakentamisen kokonaismäärää siten, että osayleiskaava voidaan toteuttaa ilman että ylitetään asemakaavan laatimiskynnys. 11

19 6.4 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Yleiskaavaa laadittaessa on otettu huomioon yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä olemassa olevan rakenteen hyödyntäminen. Lisäksi huomioidaan mahdollisuudet terveelliseen, turvalliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Alueella häiriötä aiheuttaa keskeisesti tie- ja raideliikenteestä johtuva melu ja tärinä. Osayleiskaavalla määrätään, että alempiasteisen suunnittelun yhteydessä osayleiskaavan melualueella tulee tehdä tarkentavat melu- ja tärinäselvitykset ja antaa tarvittavat määräykset rakentamiselle. Yleiskaava perustuu Kannuksen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja laajennusalueet liittyvät tarkoituksenmukaisesti toimivaan nykyranteeseen. Nykyistä liikenneverkkoa ei tarvitse laajentaa ja tiestön parantaminen tähtää liikenneturvallisuuden kasvuun valtatien 8 risteysalueella sekä kevyen liikenteen väylästön laajentamisella ja täydentämisellä. Luonnonympäristön kannalta keskeiset alueet säilyvät ennallaan ja virkistysmahdollisuudet koko osayleiskaavan alueella säilyvät nykytilanteen mukaisesti hyvinä. 7 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Yleistä Vaikutusten arviointi kohdistuu keskeisesti osayleiskaavan toteuttamisen aiheuttamien merkittävien vaikutusten arviointiin. Osayleiskaavan vaikutuksia on arvioitu suunnitteluprosessin aikana käydyissä viranomaisneuvotteluissa, ohjausryhmässä ja työneuvotteluissa sekä laajassa kaavavaiheita edeltäneessä osallisten ja kaupungin välisessä vuoropuhelussa. Luonnosvaiheen arviointi tarkentuu edelleen suunnittelun edetessä. Arvioinnin apuvälineinä ovat olleet laaditut ja huomioidut selvitykset. Osayleiskaavan vaikutukset toteutuvat osittain suoraan rakennuslupamenettelyn ja osittain epäsuorasti asemakaavoituksen ja kautta Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Merkittävin elinoloihin ja ympäristöön kohdistuva muutos aiheutuu Kannuksen keskusta-alueelle. Kaupan alalla tapahtuneen yleisen muutoksen myötä myös Kannuksen keskustasta pienet erikoisliikkeet ovat kadonneet katukuvasta ja kauppa on keskittynyt yhä pienemmälle alueelle, siten osa keskusta-alueesta on mahdollista uudistaa esim. asumiselle. Osayleiskaavaratkaisulla halutaan mahdollistaa tiiviin asumisen merkittävä lisääminen keskustassa ja sen kautta elävöittää keskustaa. Asumisviihtyvyyteen vaikuttavia merkittäviä vaikutuksia syntyy tie- ja raidemelusta sekä junaliikenteen aiheuttamasta tärinästä ja häiriöt tulee huomioida asemakaavoja uudistettaessa. Lieventävänä seikkana keskustan alueella on matalat liikennöintinopeudet. Osayleiskaavan kaikilla alueilla ihmisten elinolot ja -ympäristö ovat lähtökohtaisesti hyvät, rakenteen tiivistymisestä huolimatta elinympäristön laadun kannalta keskeiset vapaat- ja luonnonalueet säilyvät, joten koko alueella on runsaasti vapaita luonnonalueita liikkumiselle ja virkistäytymiselle. Keskustassa jokivarren puistoalue tulisi säilyttää suurelta osin yhteiskäyttöön soveltuvana puistoalueena. Eskolassa elinoloihin ja -ympäristöön kohdistuu merkittäviä myönteisiä muutoksia, mikäli kevyen liikenteen alikulku Leppilammentien kohdalla toteutuu ja liikenneturvallisuus alueella kasvaa (koulun toiminta, kesäteatteri ja maauimala). Kerrostalorakentamisen mahdollistaminen nykyisen kyläkeskuksen lähialueella vahvistaa alueella olevien palvelujen säilymistä Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä vesistöihin Osayleiskaavaratkaisulla ei ole merkittäviä vaikutuksia vesistöjen tilaan. Keskustaajaman jokirannat on osoitettu suurelta osin virkistysalueiksi, muualla jokirannat ja valtaojien ja luomien varret pysyvät pääosin maatalousalueina, joilla vesiensuojelu on nitraattidirektiivin mukainen. Lannoite- ja torjunta-aineiden kulkeutuminen vesistöihin estetään jättämällä viljellyn pellon ja vesistön väliin viljelemätön suojavyöhyke joka suodattaa valumavedet. Keskusta-alueella hulevedet huomioidaan asemakaavoituksen yhteydessä. Lestijoen rannat ovat jo viemäriverkoston piirissä. 12