Tässä dokumentissa kuvataan Keimo-projektissa sovellettavia ohjelmointikäytäntöjä. Päivämäärä Projektiryhmä Keimo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tässä dokumentissa kuvataan Keimo-projektissa sovellettavia ohjelmointikäytäntöjä. Päivämäärä 10.11.2002 Projektiryhmä Keimo keimo-dev@list.hut."

Transkriptio

1 T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tässä dokumentissa kuvataan Keimo-projektissa sovellettavia ohjelmointikäytäntöjä. Päivämäärä Projektiryhmä Keimo Kirjoittajat Iiro Ojala Muutokset PVM Tekijä Versio Selitys Iiro Ojala 0.1 Alustava versio Iiro Ojala 0.2 Versio sisäiseen katselmointiin Iiro Ojala 0.3 Katselmoinnissa päätetyt muutokset Iiro Ojala 1.0 Palautukseen valmis versio 1

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Nimeämiskäytännöt Luokat Funktiot Yleiset funktiot Aksessorit (setterit ja getterit) Muuttujat Paikalliset muuttujat Osoitinmuuttujat Viittausmuuttujat Vakiomuuttujat Jäsenmuuttujat Staattiset jäsenmuuttujat Globaalit muuttujat Enumeraatiot Tyyliohjeita Välilyöntien käyttö Tabulaattorin leveys Rivin katkaiseminen Aaltosulkeiden sijoittelu Aaltosulkeiden käyttö yksirivisissä lohkoissa Joitakin C++-ohjelmointikäytäntöjä Kopiokonstruktori ja sijoitusoperaattori Virtuaalifunktiot #define direktiivi const määre C -Structit Ystäväluokat Ystäväfunktiot Yksityinen perintä Moniperintä Lähdekooditiedostot C++-luokan esimerkkimäärittely

3 1 Johdanto Dokumentissa kuvataan Keimo-projektissa sovellettava ohjelmointityyli sekä joitakin ohjelmointikäytäntöjä. Yhteisten sääntöjen tarkoitus on helpottaa koodin luettavuutta ja siten nopeuttaa ohjelman jatkokehitystä ja ylläpitöa. Dokumenttia täydennetään projektin kuluessa aina tarpeen niin vaatiessa. Kaikkien ohjelmoijien tulee noudattaa dokumentissa esitettyjä sääntöjä. Tyylin noudattamista kontrolloidaan koodikatselmuksissa, joissa tämä dokumentti toimii tyylitarkistuslistana. Ohjeen nimeämiskäytäntöjä ja yleisiä tyyliohjeita koskevia lukuja 2 ja 3 sovelletaan projektissa sellaisenaan C++-kieliseen ja soveltuvilta osin Javakieliseen ohjelmointiin. Joitakin tärkeitä vain C++-kielistä ohjelmointia koskevia käytäntöjä on kirjattu lukuun 3. 2 Nimeämiskäytännöt 2.1 Luokat Luokan nimi kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Alaviivoja ei käytetä ja sanavälit ilmoitetaan isolla alkukirjaimella. class CameraManager ; 2.2 Funktiot Yleiset funktiot Funkton nimi kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Alaviivoja ei käytetä ja sanavälit ilmoitetaan isolla alkukirjaimella. Paluuarvon tietotyyppiä ei ilmoiteta funktion nimessä. calculaterotationangle(); Aksessorit (setterit ja getterit) 3

4 Aksessori nimetään kuten yleinen funktio ja sen nimi noudattaa yksinkertaista kaavaa: Attribuutin arvon asettavan jäsenfunktion nimi on muotoa set + attribuutin nimi. Attribuutin arvon palauttavan funktion nimi on muotoa get + attribuutin nimi, tai mikäli attribuutti (ja funktion paluuarvo) on totuusarvotyyppinen, is + attribuutin nimi. bool setrotationangle( angle); getrotationangle(void); isvalid(); 2.3 Muuttujat Paikalliset muuttujat Paikallisen muuttujan nimi kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Alaviivoja ei käytetä ja sanavälit ilmoitetaan isolla alkukirjaimella. Muuttujan tietotyyppiä ei ilmoiteta muuttujan nimessä. int index = 0; rotationangle = 0.0; Osoitinmuuttujat Osoitinmuuttuja nimetään kuten paikallinen muuttuja ja sen nimen alkuun lisätään pieni p jokaista osoitintasoa kohden. Kirjainta seuraava sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. int *pindex; **pprotationangle; Viittausmuuttujat Viittausmuuttuja nimetään kuten paikallinen muuttuja ja sen nimen alkuun lisätään pieni r. Kirjainta seuraava sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. int &rindex; &rrotationangle; Vakiomuuttujat 4

5 Vakiomuuttujan koko nimi kirjoitetaan isoilla kirjaimilla ja sanaväli ilmoitetaan alaviivalla. const int MAX_ROUNDS = 255; Jäsenmuuttujat Jäsenmuuttuja nimetään kuten paikallinen muuttuja ja sen nimen alkuun lisätään liite m_. Liittettä seuraa pieni kirjain. int m_index; *m_protationangle; Staattiset jäsenmuuttujat Staattinen jäsenmuuttuja nimetään kuten paikallinen muuttuja ja sen nimen alkuun lisätään m_-liitteen sijasta liite s_. Liittettä seuraa pieni kirjain. static int s_referencecount; Globaalit muuttujat Globaali muuttuja nimetään kuten paikallinen muuttuja ja sen nimen alkuun lisätään liite g_. Liittettä seuraa pieni kirjain. Globaalien muuttujien näkyvyyttä rajoitetaan aina static-määreellä. static int g_isconnectionalive; 2.4 Enumeraatiot Enumeraation tyyppinimi kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Alaviivoja ei käytetä ja sanavälit ilmoitetaan isolla alkukirjaimella. Enumeraation nimetyt arvot kirjoitetaan kokonaan isoilla kirjaimilla ja sanaväli ilmoitetaan alaviivalla. Julkisten enumeraatioiden nimetyissä arvoissa pitää käyttää kirjaston tai packagen nimestä johdettua etuliitettä, paikallisten ei. enum ObjectState RND_OBJECT_NOT_FOUND, RND_OBJECT_LOADED, RND_OBJECT_NOT_LOADED, 5

6 enum ColorType COLOR, BLACK_AND_WHITE 3 Tyyliohjeita 3.1 Välilyöntien käyttö Välilyöntiä käytetään erottamaan kaikkia moniargumenttisia operaattoreita argumenteistaan. Kuitenkin Pilkkua ennen ei tule ja sen jälkeen tulee välilyöti. Välilyöntiä ei käytetä erottamaan yksiargumettisia operaattoreita argumentistaan, eikä esimerkiksi indeksiä indeksointioperaattorista. Välilyöntiä ei yleensä käytetä ennen eikä jälkeen kaarisulkua, ellei sen käyttöä kulloinkin kyseessäolevaan tilanteeseen ole erikseen määritelty. 3.2 Tabulaattorin leveys Sisennyksessä käytettävä tabulaattorin leveys on neljä merkkiä. Sisennykset kirjoitetaan tiedostoon tab-merkkeinä(ei konvertoida välilyönneiksi). 3.3 Rivin katkaiseminen Rivi katkaistaan aina moniargumenttisen operaattorimerkin jälkeen ja operaattorin argumentit sisennetään aina samalle tasolle. Yksiargumenttisia operaattoireita ei koskaan eroteta argumentistaan. if(((count + offset) >= (limiters + offset * *plength)) && isvalid()) Aaltosulkeiden sijoittelu Aaltosulje kirjoitetaan C++-koodissa aina omalle rivilleen. Lohkon aloittava sulje tulee edellisen rivin kanssa samalle tasolle ja lohkon koodi sisennetään yhden 6

7 tabulaattorin verran. Lohkon päättävä sulje tulee samalle tasolle lohkon avaavan sulun kanssa. Kyseessä on siis Allman/BSD nimellä tunnettu tyyli. Java-koodissa noudatetaan pääsääntöisesti Sunin julkaisemia Javatyyliohjeita. Ohjeet eivät ota otaa kantaa aaltosulkeiden sijoitteluun, mutta kaikki Sunin toimittama esimerkkimateriaali on muotoiltu noudattaen K&R/One True Brace tyyliä. Tyylin mukaan lohkon avaavan sulkeen paikka on edellisen rivin lopussa. Projektin Java-koodissa voidaan käyttää kumpaa tahansa mainituista tyyleistä, mutta valittua tyyliä tulee käyttää yhtenäisesti koko laadittavassa modulissa. bool validate(void)... boolean validate() Aaltosulkeiden käyttö yksirivisissä lohkoissa Yksirivisten lohkojen ympärillä ei normaalisti käytetä aaltosulkeita. Poikkeuksena tähän on if else if else lause, jossa kaikkien lohkojen ympärillä käytetään sulkeita, mikäli yksikin lohkoista on monirivinen. Aaltosulkuja harkittaessa moniriviseksi katsotaan myös rivi, joka on muotoilu syistä katkaistu useammalle kuin yhdelle riville. if(m_isvalid) m_index++; else validator->validate(this); if(m_isvalid) m_index++; else validator->validate(this); m_index++; m_isvalid = true; while(isvalid()) applyparameters(index, lengtharray); 7

8 4 Joitakin C++-ohjelmointikäytäntöjä 4.1 Kopiokonstruktori ja sijoitusoperaattori Jokaiselle luokalle tulee määritellä kopiokonstruktori ja sijoitusoperaattori(=operaattori). Mikäli luokasta ei ole tarkoitus muodostaa kopioita, tai toiminnallisuutta ei vielä tarvita ja se siksi jätetään toteuttamatta, kopiokonstruktori ja sijoitusoperaattori määritellään yksityisiksi. 4.2 Virtuaalifunktiot Mikäli aliluokka korvaa yläluokkansa virtuaalifunktion, tulee funktio merkitä virtuaaliseksi myös aliluokan määrittelyssä. Yksityisten jäsenfunktioiden ei tulisi koskaan olla virtuaalisia. 4.3 #define direktiivi #define direktiivillä ei tule määritellä toiminnallisia makroja eikä symbolisia vakioita. Näiden sijasta tulee käyttää inline funktioita ja vakiomuuttujia. Sen sijaan #define:a tulee käyttää estämään saman headerin sisällyttäminen useamman kuin yhden kerran yhteen käännösyksikköön. 4.4 const määre Kaikki luokkien vakiofunktiot tulee merkitä const-funktioiksi. Mikäli luokan jäsenfunktiota ei ole merkitty const:ksi, se oletusarvoisesti mutatoi luokan tietoja. Myös kaikki funktioiden osoitin- ja viittausarvoiset vakioparametrit tulee merkitä const:ksi. Jos osoitin tai viittaus ei ole const, funktio oletusarvoisesti muuttaa sen sisältöä. Tämä on erityisen tärkeää julkisissa rajapinnoissa. 4.5 C -Structit C-tyylisiä structeja voi käyttää niille sopivissa paikoissa. Structeissa ei saa käyttää jäsenfunktioita, perintää, eikä muita kuin julkisia ei staattisia jäsenmuuttujia. Myöskään m_ -liitettä ei käytetä structin jäsenmuuttujien nimissä. Mikäli näitä ominaisuuksia tarvitaan, tulee toiminnallisuus kirjoittaa luokan muotoon. struct Point3d 8

9 ; x; y; z; 4.6 Ystäväluokat Ystäväluokkien käyttöä tulee välttää. Yleensä niiden sijasta tulee käyttää julkisia aksessoreja ja tarvittaessa ystäväfunktioita. 4.7 Ystäväfunktiot Ystäväfunktioita tulee käyttää harkiten. Luokan ulkopuoliset itsenäiset ystäväfunktiot esitellään vain luokan esittelyn yhteydessä ja niiden toteutus kirjoitetaan luokan toteutuksen kanssa samaan tiedostoon. Luokan ystävä- ja toisen luokan jäsenfunktiota ei yleensä tule käyttää julkisissa rajapinnoissa. Perustellusta syystä niitä voi käyttää komponenttien sisäisissä toteutuksissa. 4.8 Yksityinen perintä Yksityistä perintää tulee välttää. Normaalisti sen sijasta voi käyttää joko kompositiota tai julkista perintää. 4.9 Moniperintä Kompleksisten luokkien moniperintää tulee käyttää erittäin harkiten. Virtuaalista perintää tulee käyttää aina, jos ilman sitä tuloksena olisi ns. timanttihierarkkia. Moniperintää voi käyttää Javan interfaceja vastaavan toiminnallisuuden aikaansaamiseksi Lähdekooditiedostot Tiedostonimen pääte valitaan seuraavasti: Tyyppi Pääte C++-lähdekoodi.cpp C++-header.hpp C-lähdekoodi.c C-header.h 9

10 5 C++-luokan esimerkkimäärittely class String public: String(); String(const char *pchars); ~String(); private: String(const String &rstring); String &operator=(const String &); ; // to be continued... 10

14. Hyvä ohjelmointitapa 14.1

14. Hyvä ohjelmointitapa 14.1 14. Hyvä ohjelmointitapa 14.1 Yleistä Ohjelman elinkaari ei tyypillisesti pääty sen toteuttamiseen; ohjelmaa voidaan käyttää ja ylläpitää jopa vuosikymmeniä. Jotta koodin muuttaminen on mahdollista, sen

Lisätiedot

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

1. Omat operaatiot 1.1

1. Omat operaatiot 1.1 1. Omat operaatiot 1.1 Sisällys Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

OHJELMOINNIN TYYLISÄÄNTÖJÄ

OHJELMOINNIN TYYLISÄÄNTÖJÄ Ohjelmoinnin tyylisääntöjä Sivu 1 OHJELMOINNIN TYYLISÄÄNTÖJÄ www.naturalprogramming.com Ohjelmointityylillä tarkoitetaan sääntöjä lähdekielisten ohjelmien kirjoittamiseen. Kääntäjähän hyväksyy varsin monella

Lisätiedot

13. Hyvä ohjelmointitapa (osa 1) 13.1

13. Hyvä ohjelmointitapa (osa 1) 13.1 13. Hyvä ohjelmointitapa (osa 1) 13.1 Yleistä Ohjelman elinkaari ei tyypillisesti pääty sen toteuttamiseen tarvitaan ylläpitoa. Jotta koodin muuttaminen on mahdollista, on sen oltava myös muidenkin kuin

Lisätiedot

Sisällys. Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä ja ulkopuolelta. Attribuuttien arvojen käsittely aksessoreilla. 4.2

Sisällys. Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä ja ulkopuolelta. Attribuuttien arvojen käsittely aksessoreilla. 4.2 4. Attribuutit 4.1 Sisällys Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä ja ulkopuolelta. Attribuuttien arvojen käsittely aksessoreilla. 4.2 Yleistä Luokan lohkossa, mutta metodien ulkopuolella esiteltyjä

Lisätiedot

Sisällys. Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä. Tiedonkätkentä. Aksessorit. 4.2

Sisällys. Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä. Tiedonkätkentä. Aksessorit. 4.2 4. Attribuutit 4.1 Sisällys Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä. Tiedonkätkentä. Aksessorit. 4.2 Yleistä Luokan lohkossa, mutta metodien ulkopuolella esiteltyjä muuttujia ja vakioita. Esittely

Lisätiedot

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013

Lisätiedot

7. Näytölle tulostaminen 7.1

7. Näytölle tulostaminen 7.1 7. Näytölle tulostaminen 7.1 Sisällys System.out.println- ja System.out.print-operaatiot. Tulostus erikoismerkeillä. Edistyneempää tulosteiden muotoilua. 7.2 Tulostusoperaatiot System.out.println-operaatio

Lisätiedot

Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta

Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta C++ - perusteet Java-osaajille luento 5/7: operaattoreiden ylikuormitus, oliotaulukko, parametrien oletusarvot, komentoriviparametrit, constant, inline, Operaattoreiden ylikuormitus Operaattoreiden kuormitus

Lisätiedot

12 Mallit (Templates)

12 Mallit (Templates) 12 Mallit (Templates) Malli on määrittely, jota käyttämällä voidaan luoda samankaltaisten aliohjelmien ja luokkien perheitä. Malli on ohje kääntäjälle luoda geneerisestä tyyppiriippumattomasta ohjelmakoodista

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia. Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka

Lisätiedot

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++? JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

11. Javan valintarakenteet 11.1

11. Javan valintarakenteet 11.1 11. Javan valintarakenteet 11.1 Sisällys If- ja if-else-lauseet. Orpo else. Valintaa toisin: switch-lause. 11.2 If-lause Merkitään varatulla sanalla if. Kuvaa yksisuuntaisen päätöksen: rakenteen lauseet

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi Javalla

Olio-ohjelmointi Javalla 1 Olio-ohjelmointi Javalla Olio-ohjelmointi Luokka Attribuutit Konstruktori Olion luominen Metodit Olion kopiointi Staattinen attribuutti ja metodi Yksinkertainen ohjelmaluokka Ohjelmaluokka 1 Olio-ohjelmointi

Lisätiedot

Sisällys. 19. Olio-ohjelmointia Javalla. Yleistä. Olioiden esittely ja alustus

Sisällys. 19. Olio-ohjelmointia Javalla. Yleistä. Olioiden esittely ja alustus Sisällys 19. Olio-ohjelmointia Javalla Olioiden esittely ja alustus. Metodit Yleistä metodeista. Mihin metodeja tarvitaan? Metodien määrittely. Omat metodit: nimeäminen, paikka, kutsuminen, parametrit

Lisätiedot

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen Metodit Metodien määrittely Metodin parametrit ja paluuarvo Metodien suorittaminen eli kutsuminen Metodien kuormittaminen 1 Mikä on metodi? Metodi on luokan sisällä oleva yhteenkuuluvien toimintojen kokonaisuus

Lisätiedot

9. Periytyminen Javassa 9.1

9. Periytyminen Javassa 9.1 9. Periytyminen Javassa 9.1 Sisällys Periytymismekanismi Java-kielessä. Piirteiden näkyvyys periytymisessä. Ilmentymämetodien korvaaminen. Luokkametodien peittäminen. Super-attribuutti. Override-annotaatio.

Lisätiedot

Rajapinta (interface)

Rajapinta (interface) 1 Rajapinta (interface) Mikä rajapinta on? Rajapinta ja siitä toteutettu luokka Monimuotoisuus ja dynaaminen sidonta Rajapinta vs periytyminen 1 Mikä rajapinta on? Rajapintoja käytetään, kun halutaan määritellä

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat Rajapinnat Java-kieli ei tue luokkien moniperintää. Jokaisella luokalla voi olla vain yksi välitön yliluokka. Toisinaan olisi

Lisätiedot

15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1

15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien

Lisätiedot

Luokassa määriteltävät jäsenet ovat pääasiassa tietojäseniä tai aliohjelmajäseniä. Luokan määrittelyyn liittyvät varatut sanat:

Luokassa määriteltävät jäsenet ovat pääasiassa tietojäseniä tai aliohjelmajäseniä. Luokan määrittelyyn liittyvät varatut sanat: 1. Luokan jäsenet Luokassa määriteltävät jäsenet ovat pääasiassa tietojäseniä tai aliohjelmajäseniä. Luokan määrittelyyn liittyvät varatut sanat: class luokan_nimi tyypit: enum, struct, class, typedef

Lisätiedot

C++ rautaisannos. Kolme tapaa sanoa, että tulostukseen käytetään standardikirjaston iostreamosassa määriteltyä, nimiavaruuden std oliota cout:

C++ rautaisannos. Kolme tapaa sanoa, että tulostukseen käytetään standardikirjaston iostreamosassa määriteltyä, nimiavaruuden std oliota cout: C++ rautaisannos Kolme tapaa sanoa, että tulostukseen käytetään standardikirjaston iostreamosassa määriteltyä, nimiavaruuden std oliota cout: # include #include main ( ) main (

Lisätiedot

Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Ohjelmointi 2 Jussi Pohjolainen TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia Tietotyypeistä C++ - kielessä useita tietotyyppejä Kirjaimet: char, wchar_t Kokonaisluvut: short, int, long Liukuluvut: float, double

Lisätiedot

19. Olio-ohjelmointia Javalla 19.1

19. Olio-ohjelmointia Javalla 19.1 19. Olio-ohjelmointia Javalla 19.1 Sisällys Olioiden esittely ja alustus. Metodit Yleistä metodeista. Mihin metodeja tarvitaan? Metodien määrittely. Omat metodit: nimeäminen, paikka, kutsuminen, parametrit

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 20. huhtikuuta 2018 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee kukin tehtävä omalle konseptiarkille. Noudata ohjelmointitehtävissä kurssin koodauskäytänteitä.

Lisätiedot

9. Periytyminen Javassa 9.1

9. Periytyminen Javassa 9.1 9. Periytyminen Javassa 9.1 Sisällys Periytymismekanismi Java-kielessä. Piirteiden näkyvyys periytymisessä. Metodien korvaaminen ja super-attribuutti. Attribuutin peittäminen periytymisen kautta. Rakentajat

Lisätiedot

5. HelloWorld-ohjelma 5.1

5. HelloWorld-ohjelma 5.1 5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2

Lisätiedot

Sisällys. 9. Periytyminen Javassa. Periytymismekanismi Java-kielessä. Periytymismekanismi Java-kielessä

Sisällys. 9. Periytyminen Javassa. Periytymismekanismi Java-kielessä. Periytymismekanismi Java-kielessä Sisällys 9. Periytyminen Javassa Periytymismekanismi Java-kielessä. Piirteiden näkyvyys periytymisessä. Metodien korvaaminen ja super-attribuutti. Attribuutin peittäminen periytymisen kautta. Rakentajat

Lisätiedot

15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1

15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Geneerinen ohjelmointi. Lueteltu tyyppi enum. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien silmukoimiseen:

Lisätiedot

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti:

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti: 1 (7) Tiedon lukeminen näppäimistöltä Scanner-luokan avulla Miten ohjelma saa käyttöönsä käyttäjän kirjoittamaa tekstiä? Järjestelmässä on olemassa ns. syöttöpuskuri näppäimistöä varten. Syöttöpuskuri

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Taulukot & Periytyminen

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Taulukot & Periytyminen Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Taulukot & Periytyminen Taulukot: Array Taulukko Javassa pitää aina perustaa (new) Yksinkertaisessa tilanteessa taulukon koko tiedetään etukäteen ja

Lisätiedot

Groovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31

Groovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Groovy Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Johdanto Groovy on Apachen kehittämä Javaan perustuva dynaaminen oliopohjainen ohjelmointikieli. Kielen kehitys alkoi vuonna 2003, versio 1.0 julkaistiin 2007

Lisätiedot

Sisällys. 9. Periytyminen Javassa. Periytymismekanismi Java-kielessä. Periytymismekanismi Java-kielessä

Sisällys. 9. Periytyminen Javassa. Periytymismekanismi Java-kielessä. Periytymismekanismi Java-kielessä Sisällys 9. Periytyminen Javassa Periytymismekanismi Java-kielessä. Piirteiden näkyvyys periytymisessä. Metodien korvaaminen ja super-attribuutti. Attribuutin peittäminen periytymisen kautta. Rakentajat

Lisätiedot

C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala

C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala bool(*)(int) Tarve Tarve välittää kirjastolle/funktiolle toiminnallisuutta Callback-funktiot Virhekäsittely Käyttöliittymät Geneeristen kirjastojen räätälöinti STL:n

Lisätiedot

5. HelloWorld-ohjelma 5.1

5. HelloWorld-ohjelma 5.1 5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2

Lisätiedot

Mallit standardi mallikirjasto parametroitu tyyppi

Mallit standardi mallikirjasto parametroitu tyyppi Mallit 18 Mallit Malli on tehokas mekanismi uusien luokkien generoimiseksi automaattisesti. Standardikirjaston suuri osa, standardi mallikirjasto, rakentuu kokonaan mallien määrittelymahdollisuuden ympärille,

Lisätiedot

Tehtävä 1. Tehtävä 2. Arvosteluperusteet Koherentti selitys Koherentti esimerkki

Tehtävä 1. Tehtävä 2. Arvosteluperusteet Koherentti selitys Koherentti esimerkki Tehtävä 1 Koherentti selitys Koherentti esimerkki ½p ½p Tehtävä 2 Täysiin pisteisiin edellytetään pelaajien tulostamista esimerkin järjestyksessä. Jos ohjelmasi tulostaa pelaajat jossain muussa järjestyksessä,

Lisätiedot

Java kahdessa tunnissa. Jyry Suvilehto

Java kahdessa tunnissa. Jyry Suvilehto Java kahdessa tunnissa Jyry Suvilehto Ohjelma Ohjelmointiasioita alkeista nippelitietoon n. 45 min Tauko 10 min Oliot, luokat ja muut kummajaiset n. 45 min Kysykää Sisältöä ei oikeasti ole 2x45 min täytteeksi,

Lisätiedot

CoMa - Ohjelmoinnin tyyliohje

CoMa - Ohjelmoinnin tyyliohje CoMa - Ohjelmoinnin tyyliohje Mindmap - Valtteri Tyrsky Helsinki 16.12.2005 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov)

Lisätiedot

Tietueet. Tietueiden määrittely

Tietueet. Tietueiden määrittely Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla 2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella

Lisätiedot

13 Operaattoreiden ylimäärittelyjä

13 Operaattoreiden ylimäärittelyjä 248 13 C++-kielessä voidaan operaattoreita ylimäärittää. Ylimääriteltävää operaattoria voidaan pitää ikäänkuin metodina, joka esitellään luokan esittelyssä ja määritellään luokan ulkopuolella kuten metoditkin.

Lisätiedot

Operaattoreiden uudelleenmäärittely

Operaattoreiden uudelleenmäärittely Operaattoreiden uudelleenmäärittely 14 Operaattoreiden uudelleenmäärittely Tässä luvussa käsittelemme, kuinka voit lisätä toiminnallisuutta luokkiisi, jotta ne toimivat enemmän C++:n perustietotyyppien

Lisätiedot

Harjoitus 7. 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti:

Harjoitus 7. 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti: Harjoitus 7 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti: class Lintu //Kentät private int _siivenpituus; protected double _aivojenkoko; private bool _osaakolentaa; //Ominaisuudet public int

Lisätiedot

on ohjelmoijan itse tekemä tietotyyppi, joka kuvaa käsitettä

on ohjelmoijan itse tekemä tietotyyppi, joka kuvaa käsitettä LUOKAN MÄÄRITTELY Luokka, mitä se sisältää Luokan määrittely Olion ominaisuudet eli attribuutit Olion metodit Olion muodostimet ja luonti Olion tuhoutuminen Metodin kutsu luokan ulkopuolelta Olion kopioiminen

Lisätiedot

Kielioppia: toisin kuin Javassa

Kielioppia: toisin kuin Javassa Object Pascal Pascal kielen oliolaajennus (Inprise/Borland:n oma) luokat Voit uudelleenkäyttää luomiasi objekteja esim. komponentteja Periytyminen Kielioppia: toisin kuin Javassa Ei eroa isojen ja pienien

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2009 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-kehitysympäristö Java-ohjelma ja luokka

Lisätiedot

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) Toistaiseksi helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Vaikeaa eroavuudet Pythonin ja C:n

Lisätiedot

Metodien tekeminen Javalla

Metodien tekeminen Javalla 1 Metodien tekeminen Javalla Mikä metodi on? Metodin syntaksi Metodi ja sen kutsuminen Parametreista Merkkijonot ja metodi Taulukot ja metodi 1 Mikä metodi on? Metodilla toteutetaan luokkaan toiminnallisuutta.

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma

Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma C++-kielen uusia ominaisuuksia Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma 31.10.2008 Bool-tietotyyppi: Totuusarvo true (1), jos ehto on tosi ja false (0) jos ehto epätosi. Dynaaminen muistinvaraus: Yhden muuttuja

Lisätiedot

C-ohjelmointi, syksy Modulaarinen ohjelmointi. Luento C-ohjelmointi Syksy

C-ohjelmointi, syksy Modulaarinen ohjelmointi. Luento C-ohjelmointi Syksy , syksy 2007 Modulaarinen ohjelmointi Luento 9 10.10.2007 Syksy 2007 1 Sisältö Modulaarisuus C:ssä Käännösyksikkö ja otsaketiedosto Makefile Syksy 2007 2 1 Ison ohjelman toteuttaminen Kokonaisuus on jaettava

Lisätiedot

Attribuutit. Copyright IT Press Tämän e-kirjan kopiointi, tulostaminen ja jakeleminen eteenpäin luvatta on kielletty.

Attribuutit. Copyright IT Press Tämän e-kirjan kopiointi, tulostaminen ja jakeleminen eteenpäin luvatta on kielletty. 8 Attribuutit Useimmat ohjelmointikielet on suunniteltu tavoitteena määrätty joukko ominaisuuksia. Kun esimerkiksi ryhdyt tekemään kääntäjää, mietit millainen uudella kielellä tehty sovellus on rakenteeltaan,

Lisätiedot

Modulaarinen ohjelmointi

Modulaarinen ohjelmointi C-ohjelmointi Modulaarinen ohjelmointi Viikko 6 1 Sisältö Modulaarisuus C:ssä Käännösyksikkö ja otsaketiedosto Makefile 2 Ison ohjelman toteuttaminen Kokonaisuus on jaettava hallittaviin osiin Toiminnallisia

Lisätiedot

Java-kielen perusteita

Java-kielen perusteita Java-kielen perusteita valintalauseet 1 Johdantoa kontrollirakenteisiin Tähän saakka ohjelmissa on ollut vain peräkkäisyyttä eli lauseet on suoritettu peräkkäin yksi kerrallaan Tarvitsemme myös valintaa

Lisätiedot

Javan perusteet. Ohjelman tehtävät: tietojen syöttö, lukeminen prosessointi, halutun informaation tulostaminen tulostus tiedon varastointi

Javan perusteet. Ohjelman tehtävät: tietojen syöttö, lukeminen prosessointi, halutun informaation tulostaminen tulostus tiedon varastointi 1 Javan perusteet Ohjelmointi IPO-malli Java lähdekoodista suoritettavaksi ohjelmaksi Vakio Muuttuja Miten Javalla näytetään tietoa käyttäjälle, miten Javalla luetaan käyttäjän antama syöte Miten Javalla

Lisätiedot

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4) 2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi

Lisätiedot

812341A Olio-ohjelmointi Peruskäsitteet jatkoa

812341A Olio-ohjelmointi Peruskäsitteet jatkoa 812341A Olio-ohjelmointi 2106 Peruskäsitteet jatkoa Luokkakohtaiset piirteet n Yhteisiä kaikille saman luokan olioille n Liittyvät luokkaan, eivät yksittäiseen olioon n Kaikki ko. luokan oliot voivat käyttää

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 7. huhtikuuta 2017 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille. Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat

Lisätiedot

Pakkauksen kokoaminen

Pakkauksen kokoaminen 13. Pakkaukset 13.1 Sisällys Pakkauksen kokoaminen package-määrettä käyttäen. Pakkaukset ja hakemistorakenne. Pakkauksen luokkien käyttö muissa pakkauksissa importlauseen avulla. Pakkaukset ja näkyvyys.

Lisätiedot

Javan perusteita. Janne Käki

Javan perusteita. Janne Käki Javan perusteita Janne Käki 20.9.2006 Muutama perusasia Tietokone tekee juuri (ja vain) sen, mitä käsketään. Tietokone ymmärtää vain syntaksia (sanojen kirjoitusasua), ei semantiikkaa (sanojen merkitystä).

Lisätiedot

Osoitin ja viittaus C++:ssa

Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja

Lisätiedot

Harjoitus 5 (viikko 48)

Harjoitus 5 (viikko 48) Moni tämän harjoituksen tehtävistä liittyy joko suoraan tai epäsuorasti kurssin toiseen harjoitustyöhön. Harjoitustyö edistyy sitä paremmin, mitä enemmän tehtäviä ratkaiset. Mikäli tehtävissä on jotain

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

17. Javan omat luokat 17.1

17. Javan omat luokat 17.1 17. Javan omat luokat 17.1 Sisällys Application Programming Interface (API). Pakkaukset. Merkkijonoluokka String. Math-luokka. Kääreluokat. 17.2 Java API Java-kielen Application Programming Interface (API)

Lisätiedot

Sisällys. Metodien kuormittaminen. Luokkametodit ja -attribuutit. Rakentajat. Metodien ja muun luokan sisällön järjestäminen. 6.2

Sisällys. Metodien kuormittaminen. Luokkametodit ja -attribuutit. Rakentajat. Metodien ja muun luokan sisällön järjestäminen. 6.2 6. Metodit 6.1 Sisällys Metodien kuormittaminen. Luokkametodit ja -attribuutit. Rakentajat. Metodien ja muun luokan sisällön järjestäminen. 6.2 Oliot viestivät metodeja kutsuen Olio-ohjelmoinnissa ohjelma

Lisätiedot

Sisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta. Abstraktin luokan idea. Abstrakti luokka ja metodi. Esimerkki

Sisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta. Abstraktin luokan idea. Abstrakti luokka ja metodi. Esimerkki Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta Abstrakti luokka ja metodi Rajapintamäärittely (interface) Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 13.10.2000 E.

Lisätiedot

11. Javan valintarakenteet 11.1

11. Javan valintarakenteet 11.1 11. Javan valintarakenteet 11.1 Sisällys If- ja if--lauseet. Orpo. Valintaa toisin: switch-lause. 11.2 Valintarakenteet Valintarakenteilla ilmaistaan formaalisti, kuinka algoritmin suoritus voi haarautua

Lisätiedot

Loppukurssin järjestelyt

Loppukurssin järjestelyt C! Loppukurssin järjestelyt 29.3.2018 Ohjelmassa Yhteenvetoa palautteesta Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Kysyttävää / kerrattavaa 10-kierroksen asioista? Aikatauluista 10. kierroksen

Lisätiedot

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) (Erittäin) helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Ei selvää että main funktion pitikin

Lisätiedot

Virtuaalifunktiot ja polymorfismi

Virtuaalifunktiot ja polymorfismi Virtuaalifunktiot ja polymorfismi 16 Virtuaalifunktiot ja polymorfismi Polymorfismi on niin tehokas olio-ohjelmoinnin ominaisuus, että tulet varmastikin käyttämään sitä lähes kaikissa C++-ohjelmissasi.

Lisätiedot

Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet

Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet C! Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet 30.3.2017 Ohjelmassa Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Esikääntäjä Parametrilistat Funktio-osoittimet Kunniamainintoja Kuura

Lisätiedot

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. X Poikkeusten käsittelystä

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. X Poikkeusten käsittelystä 812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk X Poikkeusten käsittelystä Sisältö 1. Yleistä poikkeusten käsittelystä 2. Poikkeuskäsittelyn perusteita C++:ssa 3. Standardissa määritellyt poikkeukset 4. Poikkeusvarmuus

Lisätiedot

Vertailulauseet. Ehtolausekkeet. Vertailulauseet. Vertailulauseet. if-lauseke. if-lauseke. Javan perusteet 2004

Vertailulauseet. Ehtolausekkeet. Vertailulauseet. Vertailulauseet. if-lauseke. if-lauseke. Javan perusteet 2004 Vertailulauseet Ehtolausekkeet Ehdot, valintalausekkeet Boolean-algebra == yhtäsuuruus!= erisuuruus < pienempi suurempi >= suurempi tai yhtäsuuri Esimerkkejä: int i=7; int j=10;

Lisätiedot

5/20: Algoritmirakenteita III

5/20: Algoritmirakenteita III Ohjelmointi 1 / syksy 2007 5/20: Algoritmirakenteita III Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/17 Tämän

Lisätiedot

Sisällys. 15. Lohkot. Lohkot. Lohkot

Sisällys. 15. Lohkot. Lohkot. Lohkot Sisällys 15. Lohkot Tutustutaan lohkoihin. Muuttujien ja vakioiden näkyvyys sekä elinikä erityisesti operaation lohkossa. Nimikonfliktit. Muuttujat operaation alussa vai myöhemmin? 15.1 15.2 Lohkot Aaltosulkeet

Lisätiedot

4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1

4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1 4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1 Olion luominen luokasta Java-kielessä olio määritellään joko luokan edustajaksi tai taulukoksi. Olio on joukko keskusmuistissa olevia tietoja. Oliota käsitellään

Lisätiedot

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet

Lisätiedot

Harjoitus 2 (viikko 45)

Harjoitus 2 (viikko 45) Mikäli tehtävissä on jotain epäselvää, laita sähköpostia vastuuopettajalle (jorma.laurikkala@uta.fi). Muista lisätä static-määre operaatioidesi otsikoihin, jotta ohjelmasi kääntyvät. Muista noudattaa hyvän

Lisätiedot

T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testiraportti, vaihe T1. Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi. Testiraportti, vaihe T1

T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testiraportti, vaihe T1. Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi. Testiraportti, vaihe T1 T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tästä dokumentista ilmenee T1-vaiheessa suoritettu testaus, sen tulokset ja poikkeamat testisuunnitelmasta. Päivämäärä 1.12.2002 Projektiryhmä Keimo keimo-dev@list.hut.fi

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet String-merkkijonoluokka 1 Ohjelmointikielten merkkijonot Merkkijonot ja niiden käsittely on välttämätöntä ohjelmoinnissa Valitettavasti ohjelmointikielten tekijät eivät tätä ole ottaneet

Lisätiedot

Lohkot. if (ehto1) { if (ehto2) { lause 1;... lause n; } } else { lause 1;... lause m; } 15.3

Lohkot. if (ehto1) { if (ehto2) { lause 1;... lause n; } } else { lause 1;... lause m; } 15.3 15. Lohkot 15.1 Sisällys Tutustutaan lohkoihin. Muuttujien ja vakioiden näkyvyys sekä elinikä erityisesti operaation lohkossa. Nimikonfliktit. Muuttujat operaation alussa vai myöhemmin? 15.2 Lohkot Aaltosulkeet

Lisätiedot

Luokat ja oliot. Ville Sundberg

Luokat ja oliot. Ville Sundberg Luokat ja oliot Ville Sundberg 12.9.2007 Maailma on täynnä olioita Myös tietokoneohjelmat koostuvat olioista Σ Ο ω Μ ς υ φ Ϊ Φ Θ ψ Љ Є Ύ χ Й Mikä on olio? Tietokoneohjelman rakennuspalikka Oliolla on kaksi

Lisätiedot

Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3

Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3 Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3 Välikoe / 26.3 Vastaa neljään (4) tehtävään ja halutessa bonustehtäviin B1 ja/tai B2, (tuovat lisäpisteitä). Bonustehtävät saa tehdä vaikkei olisi tehnyt siihen tehtävään

Lisätiedot

tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi

tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi ero taulukkoon taulukossa alkiot samantyyppisiä tietueessa alkiot voivat olla erityyppisiä tiedot kuitenkin yhteen kuuluvia ohjelmoinnin perusteet,

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op), arvosteluraportti

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op), arvosteluraportti ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op), arvosteluraportti Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 20. toukokuuta 2016 Yleistä Tentti 1 oli pistekeskiarvon (11.6) perusteella vaikea. Omasta tehtäväpaperista saa kopion Antti-Jussilta,

Lisätiedot

20. Javan omat luokat 20.1

20. Javan omat luokat 20.1 20. Javan omat luokat 20.1 Sisällys Application Programming Interface (API). Pakkaukset. Merkkijonoluokka String. Math-luokka. Kääreluokat. 20.2 Java API Java-kielen Application Programming Interface (API)

Lisätiedot

Harjoitus 3: Flash-komponenttiarkkitehtuuri (18.3.2016)

Harjoitus 3: Flash-komponenttiarkkitehtuuri (18.3.2016) Harjoitus 3: Flash-komponenttiarkkitehtuuri (18.3.2016) Tietokoneavusteinen opetus -kurssilla opetetaan Adobe Flash CS6:n käyttämistä neljänä kertana: 11.3.2016, 15.3.2016, 18.3.2016 ja 1.4.2016. Harjoituskerroilla

Lisätiedot

Sisällys. 20. Javan omat luokat. Java API. Pakkaukset. java\lang

Sisällys. 20. Javan omat luokat. Java API. Pakkaukset. java\lang Sisällys 20. Javan omat luokat Application Programming Interface (API). Pakkaukset. Merkkijonoluokka String. Math-luokka. Kääreluokat. 20.1 20.2 Java API Java-kielen Application Programming Interface (API)

Lisätiedot

16. Javan omat luokat 16.1

16. Javan omat luokat 16.1 16. Javan omat luokat 16.1 Sisällys Johdanto. Object-luokka: tostring-, equals-, clone- ja getclass-metodit. Comparable-rajapinta: compareto-metodi. Vector- ja ArrayList-luokat. 16.2 Javan omat luokat

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 20.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 20.1.2010 1 / 40 Arvon pyytäminen käyttäjältä Käyttäjän antaman arvon voi lukea raw_input-käskyllä. Käskyn sulkujen

Lisätiedot

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 2. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.1 2.2 Yleistä

Lisätiedot

D-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen

D-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen D-OHJELMOINTIKIELI AA-kerho, 33 Antti Uusimäki Arto Savolainen 2 D-OHJELMOINTIKIELI D-kielen historia alkaa vuodesta 1999, kun Walter Bright aloitti uuden ohjelmointikielen kehittämisen. Ensimmäinen versio

Lisätiedot

T Olio-ohjelmointi Osa 3: Luokka, muodostin ja hajotin, this-osoitin Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010

T Olio-ohjelmointi Osa 3: Luokka, muodostin ja hajotin, this-osoitin Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010 11. Luokka Opetellaan seuraavaksi, miten omia luokkia kirjoitetaan. Aikaisemmin olikin jo esillä, että luokka on tietorakenne, joka sisältää sekä tiedot (attribuutit) että niitä käsittelevät aliohjelmat

Lisätiedot

17. Javan omat luokat 17.1

17. Javan omat luokat 17.1 17. Javan omat luokat 17.1 Sisällys Application Programming Interface (API). Pakkaukset. Merkkijonoluokka String. Math-luokka. Kääreluokat. 17.2 Java API Java-kielen Application Programming Interface (API)

Lisätiedot