LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO NATURHISTORISKA CENTRALMUSEET FINNISH MUSEUM OF NATURAL HISTORY LUOMUS SAHLBERGIA VUOSIKERTA 21 (2015), NUMERO 1

Transkriptio

1 LUOMUS LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO NATURHISTORISKA CENTRALMUSEET FINNISH MUSEUM OF NATURAL HISTORY SAHLBERGIA VUOSIKERTA 21 (2015), NUMERO 1

2

3 Sahlbergia 21.1 (2015) cd Päätoimittajien puheenvuoro Tämä on ensimmäinen numero uudistunutta Sahlbergiaa. Lehti ilmestyy tästä lähtien sähköisenä ja avoimena, kaikkien maksutta luettavana netissä. Sahlbergian tavoitteena on edelleen olla matalan kynnyksen julkaisukanava hyönteisiä ja muita selkärangattomia koskeville tutkimuksille, raporteille, havainnoille ja mielipiteille. Uuden julkaisutavan myötä Sahlbergian artikkelit tavoittavat paljon aikaisempaa suuremman joukon ihmisiä. Lehti on löydettävissä osoitteesta sahlbergia - tai yksinkertaisemmin googlaamalla. Sahlbergia säilyy pitkälti entisen kaltaisena, paitsi että ulkokansi on muutettu yhdenmukaiseksi Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen muun julkisivun kanssa. Julkaisutavan vaihdon myötä tilausmaksuista ja kirjoittajilta perityistä maksuista (värikuvien julkaisukorvaus) voidaan luopua. Tämä numero jää kymmenen vuotta lehteä päätoimittaneen Lauri Kailan viimeiseksi, hänen siirryttyään uusien aikaa vievien haasteiden pariin, mm. toimittamaan Zootaxa-lehteä. Lauri haluaa kiittää kaikkia teitä yhteisistä vuosista! Seuraavasta numerosta alkaen lehden päätoimittajana toimii toinen Luomuslainen, digitointikoordinaattori Jere Kahanpää. Hyviä havaintoja toivottaen, Lauri Kaila & Jere Kahanpää Sisällys Suomelle uusi kovakuoriaislaji Ptenidium intermedium Wankowicz, 1896 (Coleoptera, Ptilidae) sekä uusia havaintoja lajista Atomaria atra (Herbst, 1793) (Coleoptera, Cryptophagidae): Kuntsi, S. & Norrdahl, K....2 Beetle (Coleoptera) species new for Estonia found in Saaremaa island 2: Siitonen, J. & Salokannel, J....6 Suomen hyppykiilupistiäiset (Hymenoptera, Chalcidoidea, Encyrtidae): Koponen, M. & Vikberg, V Kansi: Agrilus olivicolor Kiesenwetter, 1857 Taitto: Heidi Viljanen

4 2 Sahlbergia 21.1 (2015), 2-5 Suomelle uusi kovakuoriaislaji Ptenidium intermedium Wankowicz, 1896 (Coleoptera, Ptiliidae) sekä uusia havaintoja lajista Atomaria atra (Herbst, 1793) (Coleoptera, Cryptophagidae) Satu Kuntsi & Kai Norrdahl Kuntsi, S. & Norrdahl, K. 2015: Suomelle uusi kovakuoriaislaji Ptenidium intermedium Wankowicz, 1896 (Coleoptera, Ptiliidae) sekä uusia havaintoja lajista Atomaria atra (Herbst, 1793) (Coleoptera, Cryptophagidae). Sahlbergia 21(1), 2-5 [Ptenidium intermedium Wankowicz, 1896 (Coleoptera, Ptiliidae) found in Finland with new Finnish records of Atomaria atra (Herbst, 1793) (Coleoptera, Cryptophagidae)] The Feather-wing beetle species Ptenidium intermedium Wankowicz, 1896 is reported from Finland for the first time. In addition, new Finnish records of the silken fungus beetle species Atomaria atra (Herbst, 1793) are presented. Both species were recorded in a study comparing arthropod communities between shrub stands dominated by native vs. non-native shrubs from the plant family Rosaceae. One female of P. intermedium was caught in a pitfall trap in in Ab: Turku, Urusvuori, and several specimens of A. atra were caught by both window and pit trapping from ten separate, previously unknown locations in south-western Finland in 2011 and Main diagnostic characters of P. intermedium are described and descriptions of the collection sites of both P. intermedium and A. atra are given. Satu Kuntsi, Jyväskylä University Museum, Natural History Section, P.O.Box 35, FI University of Jyväskylä, Finland. satu.kuntsi@jyu.fi Kai Norrdahl, Section of Ecology, Department of Biology, University of Turku, FI Turku, Finland. kainor@utu.fi Turun Yliopiston tutkimushankkeessa Ekologisen ympäristön vaste ympäristönmuutokseen: onko se ennustettavissa? verrattiin niveljalkaisyhteisöjen rakennetta sellaisten pensaikkojen välillä, joiden valtalajina oli joko alkuperäisenä Suomen luontoon kuuluvia tai vieraslajeina tänne tuotuja ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluvia lajeja. Kaikki tutkimuspensaikot sijaitsivat teiden läheisyydessä Lounais-Suomessa, Raisiosta Saloon ulottuvalla linjalla. Selkärangattomia pyydystettiin vuosina ikkuna- ja kuoppapyydyksin kolmen kahden viikon mittaisen pyyntijakson ajan jokaisena tutkimuskesänä sekä kenttähaavimalla pari kertaa kesässä. Kovakuoriaisaineiston määrittämisen yhteydessä löytyi yksi yksilö maalle uutta lajia Ptenidium intermedium Wankowicz, Lisäksi aineistosta löytyi useilta paikoilta harvinaista hilvekäslajia Atomaria atra (Herbst, 1793), josta tunnetaan vain kolme esiintymää Suomessa. Ptenidium intermedium Wankowicz, 1869 Ab: Turku, Urusvuori, ETRS89 (~WGS84) N E, kuoppapyydys , 1. (kuvat 1 ja 2).

5 Observations: 3 (3 d. period) Bar height: 1 record Copyright: A. Albrecht (FMNH) / The Finnish Expert Group on Hemiptera Sahlbergia 21.1 (2015), Ptenidium intermedium Wankowicz, 1869 on kääpiökuoriaisiin (Coleoptera, Ptiliidae) kuuluva laji, joka esiintyy Suomen lähialueilla Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Latviassa ja Liettuassa (Silfverberg, 2010). Se on listattu myös eteläisestä Suomesta mahdollisesti löytyväksi (Sörensson, julkaisematon). Laji esiintyy Skandinaviassa tyypillisesti kosteassa lehtikarikkeessa varjoisilla, soisilla paikoilla, usein täysikasvuisissa tuoreissa lehtimetsissä tai hyvin kehittyneissä Salix-kasvustoissa makean veden lähistöllä (Besuchet, 1976, Sörensson, 1994). Myös tulvajätteet sekä joentörmät mainitaan tyypillisenä elinympäristönä (Darby, 2012). Lajin ensimmäinen Suomesta tavattu yksilö löytyi Turun Urusvuoren teollisuusalueen viereisessä, Tampereen valtatien (valtatie 9) ja Turun ohikulkutien eritasoliittymässä sijaitsevassa pensaikossa olleesta kuoppapyydyksestä. Kyseessä on risteysalueen teiden keskelle jäävä ala, jonka reunat ovat hoidettuja ja keskiosa hoitamatonta. Alueelle on istutettu pihlaja-angervoa (Sorbaria sorbifolia) sekä puistolehmusta (Tilia x vulgaris). Lisäksi alueella kasvaa haapaa (Populus tremula) sekä pihlajaa (Sorbus aucuparia). Aluskasvillisuus on tyypillistä tienpientareiden ja -liittymien lajistoa (esim. Festuca rubra, Calamagrostis epigeios, Taraxacum sp., Lathyrus pratensis, Tussilago farfara). Myös pyyntipaikan välitön lähiympäristö on samankaltaista tienvierusta- ja teollisuusaluetta eikä se näin ollen vaikuttaisi tyypilliseltä P. intermedium-lajin elinympäristöltä. Toisaalta tienvierustojen on todettu muodostavan korvaavia elinympäristöjä niitty- ja ketolajeille, minkä lisäksi uusilla moottoriliikenneteiden luiskilla on havaittu esiintyvän ainakin kovakuoriaisten osalta myös kosteiden ympäristöjen lajistoa, mahdollisesti ojien ja pensoittumisen vuoksi. Tiet voivat toimia myös etenkin pienten, lentokykyisten lajien leviämisreitteinä (Laurinharju ym. 2002). Kuva 1./Fig. 1. Ptenidium intermedium, Ab: Turku, Urusvuori, (Kuva: Pekka Malinen). X IX XI VIII XII VII I VI II V III IV 1 Tuntomerkit Ptenidium intermedium on kääpiökuoriaisten tapaan pieni, kooltaan mm (kuva 1). Ptenidium- suvulle tunnusomainen piirre on suurikokoinen kolmiomainen pikkukilpi, jonka tyven kuoppapisteytyksen sijainti ja pisteiden lukumäärä erottaa eri alasuvut toisistaan. Lajin P. intermedium pikkukilven tyvellä on pientä, mutta selkeää Ptenidium intermedium Kuva 2. Ptenidium intermedium, levinneisyyskartta. Fig. 2. Distribution map for P. intermedium (Kartta: Anders Albrecht).

6 4 Sahlbergia 21.1 (2015), 2-5 Luihukuoriaisten heimoon (Coleoptera, Cryptophagidae) kuuluva hilvekäslaji Atomaria atra on luokiteltu tuoreimmassa Suomen lajien uhanalaisuusarviossa silmälläpidettäväksi (Hyvärinen ym. 2010). Lajin tunnettuja esiintymiä on Hankoniemellä, Oulun Hietasaaressa ja Kemiönsaaren saaristossa. Kaikki löytöpaikat ovat erityyppisiä rantahabitaatteja (Jaakko Mattila, suullinen tiedonanto). Nyt raportoitavat lajin uudet havainnot ovat peräisin Raisiosta, Turusta, Paimiosta ja Salosta ja myös niistä suurin osa on tehty rantakosteikkojen tai niihin johtavien jokien tai ojien läheisyydestä, vaikka tutkimuskohteina olleet pensaikot, joihin hyönteispyydykset oli sijoitettu, eivät tällaista elinympäristöä varsinaisesti edustakaan. Kuva 3. Ptenidium intermedium, kuvan 1 yksilön spermatheca. Fig. 3. P. intermedium, spermatheca of the specimen in fig. 1 (Kuva: Pekka Malinen). kuoppapistettä antaen sahalaitaisen vaikutelman (Besuchet, 1971, Darby 2012). Vastaava pikkukilven pisteytys on Euroopasta tavatuilla lajeilla ainoastaan samaan alasukuun Vankowizium Flach, 1889 kuuluvalla lajilla P. brenskei Flach, 1887, jota ei kuitenkaan ole tavattu Suomesta eikä lähialueilta (Silfverberg, 2010). P. intermedium-naaraan spermatheca on hyvin tunnusomainen (kuva 3) ja laji on sen perusteella helposti erotettavissa muista Ptenidiumlajeista. Lajin koirasyksilöiden aedeaguksissa ei ole havaittavissa lajityypillisiä tuntomerkkejä. Kovakuoriaisten tarkastustyöryhmä on varmistanut yksilön määrityksen. Atomaria atra (Herbst, 1793) Raision neljästä löytöpaikasta kaksi sijaitsee valtakunnalliseen lintujensuojeluohjelmaan kuuluvan Raisionlahden lähistöllä, sen eteläpuolitse kulkevan tien (Kantatie 40) varrella (Ab: Raisio, Konsa, ETRS89 (~WGS84) N, E, ikkunapyydys , 2. Ab: Raisio, Krookila, 60, N, 22, E, kuoppapyydys , 1 ). Molemmat paikat ovat tien ja puu- tai pensassaarekkeiden rajaamia heinäisiä joutomaita. Toiset kaksi löytöpaikkaa sijaitsevat Ruissalon pohjoispuolelle, Pohjoissalmeen laskevan Raisionjoen varrella (Ab: Raisio, Kuloinen, 60, N, 22, E, kuoppapyydys , 1. Ab: Raisio: Mahittulantie, 60, N, 22, E, ikkunapyydys , 1 ). Ensiksi mainittu on jätepisteen ja joen välinen joutomaa, josta tuomi/pajupensaikko on raivattu mutta rangat jätetty paikoilleen ja toinen on ajoteiden ja hoitamattoman heinikon välinen osittain kivinen tuomilaikku. Paimion kaksi löytöpaikkaa sijaitsevat valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000-verkostoon kuuluvaan Paimionlahteen laskevan Paimionjoen rantapeltojen ja niitä halkovien teiden (Valtatie 1 ja seututie 110) tuntumassa (Ab: Paimio, 60, N, 22, E, ikkunapyydys , 1, , Ab: Paimio, 60, N, 22, E, ikkunapyydys , 1 ). Ensiksi mainittu on moottoritien risteysalueen saareke,

7 Sahlbergia 21.1 (2015), jossa on pensasistutuksia sekä niittohoidettua heinikkoa ja toinen on tien vieressä sijaitseva osittain kivinen, harvapuustoinen tuomilaikku. Salon kolme löytöpaikkaa sijaitsevat valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvan Viurilanlahden ja siihen laskevan Salon- eli Uskelanjoen tuntumassa (Ab: Salo, 60, N, 23, E, ikkunapyydys , 1, 3. Ab: Salo, 60, N, 23, E, kuoppapyydys , 1. Ab: Salo, 60, N, 23, E, ikkunapyydys , 1, , 1, kuoppapyydys , 1 ). Ensiksi mainittu on liikekiinteistön sorapihan reunassa sijaitsevan ison sähköpylvään aluspensaikko, toinen tien ja jätteenkäsittelylaitoksen läjityskentän välinen hoitamaton kaista ja kolmas tien ja joen välinen hoidettu viheralue. Lisäksi yksi yksilö löytyi Turusta Topinojan jätekeskuksen lähistöltä (Ab: Turku, Topinoja, 60, N, 22, E, ikkunapyydys , 1 ). Paikka on risteysalue, jossa on istutuksia ja niittämällä hoidettu reunaosa. Kirjallisuus Besuchet, C. 1971: Ptiliidae. In: Freude, H., Harde, K.W. & Lohse, G.A. Die Käfer Mitteleuropas, Bd. 3. Krefeld (Goecke & Evers). Darby, M Ptiliidae. In: Duff, A.G. & Schmidt, U. Beetles of Britain and Ireland, vol p. A.G. Duff Publishing. Hyvärinen, E., Mannerkoski, I., Clayhills, T., Helve, E., Karjalainen, S., Laurinharju, E., Martikainen, P., Mattila, J., Muona. J., Pentinsaari, M., Rassi, P., Rutanen, I., Salokannel, J., Siitonen, J. & Silfverberg, H Kovakuoriaiset. In: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (eds.). The 2010 Red List of Finnish Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. p Laurinharju, E., Siitonen, M. & Yrjölä, R. 2002: Moottoriväylät ja luonto. Tiehallinnon selvityksiä 6/ s. Lohse, G.A Cryptophagidae. In: Freude, H.., Harde, K.W. & Lohse, G.A. Die Käfer Mitteleuropas, Bd. 7. Krefeld (Goecke & Evers). Silfverberg, H Enumeratio renovata Coleopterorum Fennoscandiae, Daniae et Baltiae. Sahlbergia 16(2): Sörensson, M New provincial records of Swedish Featherwing beetles (Coleoptera, Ptiliidae) with additional notes on rare species. Entomologisk Tidskrift 115 (4): Jaakko Mattila ja Jyrki Muona ovat varmistaneet edellä mainituista yksilöistä kolmen koiraan ja neljän naaraan määrityksen. Kiitokset Kiitos Jaakko Mattilalle lajeja koskevista havainto- ja ekologiatiedoista sekä kommenteista käsikirjoitukseen, Pekka Maliselle valokuvista, Anders Albrechtille levinneisyyskartasta ja Kovakuoriaistyöryhmälle, Jaakko Mattilalle ja Jyrki Muonalle määritysten vahvistamisesta. Kiitokset myös pyydysten kokijoille Vojtech Lantalle, Salla Härköselle, Irena Saarijärvelle ja Mikael Willbergille.

8 6 Sahlbergia 21.1 (2015), 6-11 Beetle (Coleoptera) species new for Estonia found in Saaremaa island 2 Juha Siitonen & Juha Salokannel Siitonen, J. & Salokannel, J. 2015: Beetle (Coleoptera) species new for Estonia found in Saaremaa island 2. Sahlbergia 21(1), 6-11 Six species of Coleoptera are reported as new for Estonia. Agonum hypocrita (Apfelbeck, 1904) (Carabidae), Bledius tibialis Heer, 1839 (Staphylinidae), Agrilus olivicolor Kiesenwetter, 1857 (Buprestidae), Scymnus jakowlewi Weise, 1892 (Coccinellidae), Omophlus pubescens (Linnaeus, 1758) (Tenebrionidae) and Altica carinthiaca Weise, 1888 (Chrysomelidae) were found in Saaremaa Island, western Estonia, in summers 2012 to Tässä tiedonannossa ilmoitamme kuusi Virolle uutta kovakuoriaislajia. Kurekiitäjäislaji Agonum hypocrita (Apfelbeck, 1904) (Carabidae), pikkumerimyyriäinen Bledius tibialis Heer, 1839 (Staphylinidae), pähkinänjalosoukko Agrilus olivicolor Kiesenwetter, 1857 (Buprestidae), pikkupirkkolaji Scymnus jakowlewi Weise, 1892, pimikkökuoriaislaji Omophlus pubescens (Linnaeus, 1758) (Tenebrionidae) ja kirppalaji Altica carinthiaca Weise, 1888 (Chrysomelidae) löytyivät Saarenmaalta vuosina Juha Siitonen, Natural Resources Institute Finland, PO Box 18, FI Vantaa, Finland, juha.siitonen@luke.fi Juha Salokannel, Siikinkatu 13, FI Tampere, Finland, juha.salokannel@gmail.com In a previous note, three beetle species found in Saaremaa Island were reported as new for Estonia (Siitonen 2013). In this short communication we report further six beetle species (Coleoptera), collected in Saaremaa during 2012 to 2014, as new for Estonia. Coordinates for the records are given in the WGS84 coordinate system. Agonum hypocrita (Apfelbeck, 1904) One individual of this species was caught by pitfall trapping between a small eutrophic fen (luhtaletto in the Finnish mire type classification, Laine et al. 2012) and a marshy deciduous forest in Nasva (Saare county, Kaarma Parish, N58.231, E22.416) in 11 May 10 July, 2013 (J. Siitonen leg.). The species occurred with tens of Agonum emarginatum (Gyllenhal) individuals and about ten A. lugens (Duftschmidt) individuals. A. hypocrita is a medium-sized, black Agonum species (Fig. 1) resembling the common species Agonum viduum (Panzer). In the key by Lindroth (1986), A. viduum which has a metallic hue is coupled with an unmetallic black species called as A. moestum (Duftschmidt). However, A. moestum has later turned out to consist of three very similar species (Schmidt 1994): A. emarginatum (Gyllenhal) [= afrum (Duftschmidt)], A. hypocrita (Apfelbeck) and A. duftschmidti (Schmidt). A thorough account on the morphological differences and identification of these species was given by Ljungberg

9 Sahlbergia 21.1 (2015), (1996). A. hypocrita differs from the two closely related species by the slightly more elongated and narrow elytra, by the more rounded base of pronotum (in the two other species the base is straight in the middle), and by the shoulder angles that clearly protrude forwards. These relative characters are well illustrated in Ljungberg (1996) but, nevertheless, difficult to appreciate without having reference individuals at hand. However, as shown by Ljungberg (1996), the form of the male genital segment (the plate in which the aedeagus is attached) seems to constantly differ between the species. A. hypocrita has previously been recorded in Latvia in the Baltic countries, as well as in Finland, Sweden and Denmark (Telnov 2004, Silfverberg 2010). While A. emarginatum occurs among vegetation on muddy or clayey shores, A. hypocrita seems to prefer different types of fens (Ljungberg 1996). In southern Sweden, A. hypocrita has so far only been found in three provinces (see However, the species frequently occurs on open eutrophic fens where it can been caught in numbers by pitfall trapping (Wallin et al. 2000, Jonsell et al. 2011) Figure 1. Agonum hypocrita (Apfelbeck, 1904), 8 mm. Bledius tibialis Heer, 1839 Three individuals of this species were found in a coastal dune area in Mändjala Keskranna beach (Saare county, Kaarma Parish, N58.231, E22.309; for a photo of the habitat see Siitonen 2013) in 21st April, 2014 (J. Siitonen leg.). The individuals were caught in flight by netting. The 21st of April was one of the first summerly warm spring days, and the temperature was about 20 C degrees still at 7 PM in the evening. Thousands of Bledius fergussoni Joy individuals were swarming above the sandy shoreline and the B. tibialis individuals were found among these. B. tibialis is a relatively small, black Bledius species which can be recognized by the very fine and dense punctures on both pronotum and elytra, and by the widely rounded inner corners of the elytral suture (Fig. 2). Figure 2. Bledius tibialis Heer, 1839, 2.5 mm.

10 8 Sahlbergia 21.1 (2015), 6-11 B. tibialis has previously been recorded in Latvia in the Baltic countries, as well as in all the Nordic countries (Telnov 2004, Silfverberg 2010). In Finland, there is only one old record from Åland islands (Eckerö, Degersand), and the species was classified as regionally extinct in the latest Finnish red list (Rassi et al. 2010). In southern Sweden, there are scattered records from several counties, both from coastal areas and sandy river shores inland (Palm 1961, Berglind et al. 1997), the closest records being from the Baltic islands Gotland and Gotska Sandön (see: Agrilus olivicolor Kiesenwetter, 1857 One individual of this species was found by sweep-netting hazel bushes in a clear-cut area in Metsaküla (Saare county, Pihtla parish, N58.348, E22.794) in 7th June, 2014 (J. Siitonen leg.). Figure 3. Agrilus olivicolor Kiesenwetter, 1857, 5 mm. A. olivicolor is a rather small and slender Agrilus species, with a dark, olive green or bronze color (Fig. 3). The species can be best distinguished from other Agrilus species by the fine white pubescence on the elytra, and by having a three-pointed prosternal process (similar to A. laticornis). A. olivicolor is known from Latvia, Sweden, Norway and Russian Karelia (Silfverberg 2010). The species has a wide distribution in the western parts of southern Sweden from Skåne to Uppland (see: However, in the Baltic area, the species was only recently found in Latvia (Telnov et al. 2007). Mr. Jaakko Mattila informed us that he found one individual of A. olivicolor in Estonia, Pärnu county, Pärnu N58.369, E in 8th July, The main host species of A. olivicolor is obviously hazel (Corylus avellana) in the northern parts of its distribution area (Fennoscandia and Baltic region) though in central Europe several other host tree species are known, and hornbeam (Carpinus betulae) seems to be the preferred host (Ehnström 1999, Bílý 2002, Brechtel and Kostenbader 2002). Figure 4. Scymnus jakowlewi Weise, 1892, 2.5 mm.

11 Sahlbergia 21.1 (2015), Scymnus jakowlewi Weise, 1892 One individual of this species was caught on a sun-exposed sandy heath near the Tehumardi memorial (Saare county, Salme parish, N58.176, E22.255) by pitfall trapping in 18th May 13th June, 2012 (J. Salokannel leg.). S. jakowlewi belongs to the group of black Scymnus species with two red spots on the elytra. These spots are located on the rear part of the elytra in S. jakowlewi (Fig. 4). In the neighboring countries, S. jakowlewi is known from Latvia, Finland, Sweden and Norway (Silfverberg 2010). The species is generally rare and has a northeastern distribution in Europe (Freude et al. 1967). Omophlus pubescens (Linnaeus, 1758) Three specimens of this species were found on a sun-exposed sandy heath near the Tehumardi memorial (Saare county, Salme parish, N58.176, E22.255) (Fig. 7). Two of the specimens were caught by pitfall trapping in 18th May 13th June and one by sweep-netting 13th of June 2012 (J. Salokannel leg.). Figure 5. Omophlus pubescens (Linnaeus, 1758), 10 mm. O. pubescens (Fig. 5) is previously known from Latvia, Lithuania, Russian Karelia and Sweden (Silfverberg 2010). This characteristic species is considered rare in northern Europe. In the Latvian check-list of beetles, the species is described as being very rare and insufficiently known (Telnov et al. 2004). In Sweden, O. pubescens is only known from the Öland island, and the species is classified as endangered. The larvae live in soil feeding on dead roots. The species occurs in dry, warm places, such as edges of pine forest on sandy soils. The adult beetles can be found on vegetation, for instance on flowering pines and grasses, in June (Lundberg and Ehnström 2000). Jaakko Mattila informed us that he discovered an earlier Estonian record of the species from the collection of Zoological Museum of Helsinki: one specimen from Saaremaa, Torgu parish, Mäebe 31st of May 1990 (M. Koponen leg). Figure 6. Altica carinthiaca Weise, 1888, 3.5 mm.

12 10 Sahlbergia 21.1 (2015), 6-11 Figure 7. Dry, sandy heathland close to Tehumardi memorial in Salme parish, the habitat where Omophlus pubescens and Scymnus jakowlewi were found. Altica carinthiaca Weise, 1888 One female specimen (Fig. 6) was found in Pilguse (Saare county, Lümanda parish, N58.265, E21.974) on a road embankment in the middle of an alvar habitat. The specimen was caught by pitfall trapping in 17th May 11th June, 2012 (J. Salokannel leg.), together with e.g. Brachinus crepitans (Linnaeus, 1758). In general, the identification of females of the flea beetle genus Altica is difficult. However, as shown by Kangas and Rutanen (1993), the identification of females is possible and should be based on both external characteristics and on the secondary genitalia, styles and spiculum ventrale. Kangas and Rutanen (1993) give an identification key for the 12 Altica species found in Finland (including A. carinthiaca) and illustrate their secondary genitalia. Photos of the styles of the 14 Altica species occurring in Latvia (including A. carinthiaca) can be found in Bukejs (2011). Good photos of the habitus and male genitalia of A. carinthiaca can be found in Borowiec and Ścibior (2008). A. carinthiaca is previously known from Latvia, Finland and Norway (Silfverberg 2010). In both southwestern Finland and Latvia, the species is widely distributed, and the main host plant is Lathyrus pratensis (Kangas & Rutanen 1993, Bukejs 2011). Acknowledgements We thank Ilpo Rutanen for identifying both Altica carinthiaca and Scymnus jakowlewii. The identifications of all the six species reported here were checked by the Rarity Committee of the Finnish Expert Group on Beetles (Eero Helve, Ilpo Mannerkoski, Jaakko Mattila, Jyrki Muona and Hans Silfverberg, kovakuoriaistyöryhmän tarkastustyöryhmä). Jaakko Mattila kindly provided us additional information about Agrilus olivicolor and Omophlus pubescens, and Martti Koponen gave us a permission to publish his record of O. pubescens. The photos of the species were taken by Pekka Malinen, and the habitat photo by Keijo Mattila.

13 Sahlbergia 21.1 (2015), References Berglind, S.-Å., Ehnström, B. & Ljungeberg, H. 1997: Strandskalbaggar, biologisk mångfald och reglering av små vattendrag exemplen Svartån och Mjällan. Entomologisk Tidskrift 118: Bílý, S. 2002: Summary of the bionomy of the Buprestid beetles of Central Europe (Coleoptera: Buprestidae). Acta Entomologica Musei Nationalis Pragae, Supplementum 10, 104 p. Borowiec, L. & Ścibior, R. 2008: Altica carinthiaca (Weise, 1888) (Coleoptera, Chrysomelidae) species new to the Polish fauna. Polish Journal of Entomology 77: Brechtel, F. & Kostenbader, H. 2002: Die Pracht- und Hirschkäfer Baden-Württenbergs. Verlag Eugen Ulmer, Stuttgart, 632 p. Bukejs, A. 2011: To the knowledge of flea beetles (Coleoptera: Chrysomelidae: Alticinae) of the Latvian fauna. 7. Genus Altica Geoffroy, Acta Zoologica Lituanica 21: Ehnström, B. 1999: Agrilus olivicolor olivgrön smalpraktbagge. Artdatabanken, SLU. Available at: Freude, H., Harde K., Lohse, G. 1967: Die Käfer Mitteleuropas. Band 7. Clavicornia. Goecke und Evers, Krefeld, 310 p. Jonsell, M., Ljungberg. H. & Hansson, J. 2011: Inventering av spindlar och skalbaggar i 11 rikkärr i Uppsala län. Länstyrelsens Meddelandeserie 2011: 01. Länstyrelsen i Uppsala län, Uppsala, 36 p. Kangas, E. & Rutanen, I. 1993:. Identification of females of the Finnish species of Altica Müller (Coleoptera, Chrysomelidae). Entomologica Fennica 4: Laine, J., Vasander, H., Hotanen, J.-P., Nousiainen, H., Saarinen, M. & Penttilä, T. 2012: Suotyypit ja turvekankaat opas kasvupaikkojen tunnistamiseen. Metsäkustannus, Helsinki, 159 s. Lindroth, C. H. 1986: The Carabidae (Coleoptera) of Fennoscandia and Denmark. Fauna Entomologica Scandinavica 15, part 2. E. J. Brill/Scandinavian Science Press Ltd., Leiden-Copenhagen, 497 p. Ljungberg, H. 1996: De svenska jordlöparna i Agonum viduum-gruppen (Coleoptera: Carabidae) nytillskott och namnändringar. Entomologisk Tidskrift 117: Lundberg, S. & Ehnström, B. 2000: Omophlus pubescens öländsk kamklobagge. Artdatabanken, SLU. Available at: centrumbildningar-ocj-projekt/artdatabanken/ rodlistan/ Palm, T. 1961: Skalbaggar. Coleoptera. Kortvingar: Fam. Staphylinidae. Underfam. Oxytelinae, Oxyporinae, Steninae, Euastethinae. Häfte 2, 126 p. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki, 685 s. Schmidt, J. 1994: Revision der mit Agonum (s. str.) viduum (Panzer, 1797) verwandten Arten (Coleoptera, Carabidae). Beiträge zur Entomologie. 44: Silfverberg, H. 2010: Enumeratio renovata Coleopterorum Fennoscandiae, Daniae et Baltiae. Sahlbergia 16(2): Telnov, D. 2004: Check-list of Latvian beetles (Insecta: Coleoptera). Second Edition. Entomological Society of Latvia, Riga, 140 pp. Available at: Telnov, D., Bukejs, A., Gailis, J., Kalniņš, M., Napolov, A. & Sörensson, M. 2007: Contributions to the knowledge of Latvian Coleoptera. 6. Latvijas entomologs 44: Wallin, H., Lindelöw, Å. & Nylander, U. 2000: Träsksammetslöparen (Chlaenius sulcicolis (Paykull)) (Coleoptera: Carabidae) i södra Gästrikland aktivitet, käkslitage och ålder. Entomologisk Tidskrift 121:

14 12 Sahlbergia 21.1 (2015), Suomen hyppykiilupistiäiset (Hymenoptera, Chalcidoidea, Encyrtidae) Martti Koponen ja Veli Vikberg Koponen, M. and Vikberg, V. 2015: Suomen hyppykiilupistiäiset [Check list of the species of Encyrtidae in Finland] (Hymenoptera, Chalcidoidea, Encyrtidae). Sahlbergia 21(1): species of Encyrtidae are listed from Finland. Of them 57 are recorded as new to Finnish fauna. Anagyrus matritensis (Mercet, 1921) was reared from Spinococcus calluneti (Lindinger, 1912) (Pseudococcidae) on crowberry (Empetrum nigrum) (new host). Ageniaspis longicornis Trjapitzin, 1968, Brachyencyrtus araneoides (Hoffer, 1957), Copidosoma cuproviridis Springate & Noyes, 1990, Ericydnus pilosulus Graham, 1991, Ericydnus strigosus (Nees, 1834), Microterys cneus Trjapitzin & Sugonjaev, 1976 and Subprionomitus festucae (Mayr, 1876) are also recorded from Estonia. Microterys cneus Trjapitzin & Sugonjaev, 1976 and Microterys herbaceus Sugonjaev, 1962 are also reported from Norway. Martti Koponen, Tuoppitie 5 C, FI Mikkeli, Finland; mar.koponen@surffi.fi Veli Vikberg, Liinalammintie 11 as. 6, FI Turenki, Finland; veli.vikberg@ pp.inet.fi Johdanto Hyppykiilupistiäisiä (Encyrtidae) on tässä julkaistavan selvityksemme perusteella todettu Suomesta 224 lajia, jotka luetaan 78 sukuun. Niistä 57 ilmoitetaan tässä Suomelle uusiksi lajeiksi. Vertailuksi voi mainita että läntisestä naapurimaastamme Ruotsista on ilmoitettu yhteensä 179 lajia (Hansson 1991 ja Hedqvist 2003) ja Leningradin alueelta Venäjältä 134 lajia (Trjapitzin 1994). Maapallolla on noin 460 sukua ja 3735 lajia (Noyes 2014; heimon lukumäärät vuodelta 2004). Näitä pistiäisiä on runsaasti kuivilla kedoilla. Pistiäisiä olemme keränneet etupäässä haavilla ja imurilla. Kuva 1. Vladimir Trjapitzin Nurmijärvellä kesäkuussa1988 (kuva M. Koponen). Photo 1. Vladimir Trjapitzin in Nurmijärvi in June 1988 (photo M. Koponen). Tämän heimon lajit on suhteellisen helppo erottaa muista kiilupistiäisistä seuraavien tuntomerkkien perusteella: keskiselkä on pituuttaan leveämpi ja notaulit puuttuvat tai ne ovat hyvin pinnalliset ja lähestyvät toisiaan tai yhtyvät takana, etusiivessä on selvä sukaseton alue (linea calva), marginaalisuoni on yleensä

15 Sahlbergia 21.1 (2015), hyvin lyhyt, keskikylki (mesopleuron) on hyvin iso ja käsittää sivulta katsoen keskiruumiin kyljestä usein yli puolet, keskilonkat ulottuvat edessä keskikyljen keskikohtaan ja keskisäärissä on yleensä pitkät ja paksut kannukset. Otukset ovatkin hyviä pomppimaan, ja eräillä lajeilla siivet ovat surkastuneet. Aikuisten koko on yleensä 1,0 2,0 mm, eräät lajit ovat hyvin pieniä (0,25 mm), jotkut lajit suurempia (jopa 4,0 mm). Tärkein opettajamme hyppykiilupistiäisten tunnistamisessa on ollut Vladimir Trjapitzin Leninradista (kuvat 1 ja 2). Tanskalainen Peter Bonde Jensen ja John S. Noyes Lontoosta ovat myös määrittäneet huomattavan määrän mm. Helsingin Eläinmuseon aineistoa. Isäntiä on yhdeksässä hyönteislahkossa. Noin kolmasosa on tavattu Pseudococcidae- heimon ja toinen kolmasosa Coccidae- heimon kilpikirvoilla. Loput lajeista elävät Homoptera- lahkon muiden heimojen lajeilla, verkkosiipisillä (Neuroptera), kovakuoriaisilla (Coleoptera), perhosilla (Lepidoptera), suorasiipisillä (Orthoptera) ja kaksisiipisillä (Diptera) sekä jotkut puutiaisilla (Acarina, Ixodidae). Monet lajit ovat hyperparasitoideja muiden pistiäisten, mm. Encyrtidae, Aphelinidae, Pteromalidae, Braconidae, Dryinidae ja Ichneumonidae heimojen lajien kautta. Toukat ovat yleensä sisäloisia. Joidenkin lajien (mm. Copidosoma spp.) erikoisominaisuus on polyembryonia, jossa yksi muna Kuva 2. Vladimir Trjapitzin Leningradissa lokakuussa 1992 (kuva M. Koponen). Photo 2. Vladimir Trjapitzin in Leningrad in October 1992 (photo M. Koponen). jakautuu kloonautuen perhostoukassa ja tuottaa suuren määrän (jopa yli 2000) identtisiä aikuisia pistiäisiä. Suomelle uudet lajit esitellään aakkosjärjestyksessä. Suomen lajien luettelossa suvut ovat aakkosjärjestyksessä alaheimoittain. Nimistö pyrkii noudattamaan maailman lajien luetteloa (Noyes 2014). Suomelle uusia lajeja/new species to Finland * Ageniaspis longicornis Trjapitzin, 1968 Ab: Uusikaupunki (Nystad, 676:319), , 1, W. Hellén (det. P. B. Jensen). Oa: Ilmajoki (Hiidenhaudanmaa, 6970:3263), , 1, vanha sorakuoppa, M. Koponen. Levinneisyys: Armenia (Ertevtsjan 1986), Ruotsi ja Viro (uusi havanto: Läänemaa: Vormsi: Borby, , 1, M. Koponen.) Anagyrus bohemanni (Westwood, 1837) Ab: Kustavi (Auvainen, 6730:3185), , 1, M. Koponen. Ta: Janakkala (675:337), 1979, V. Vikberg.

16 14 Sahlbergia 21.1 (2015), Tavattu Suomea lähinnä Ruotsista (Hedqvist 2003). Anagyrus- suvun lajit ovat Pseudococcidae ja Eriococcidae- kilpikirvojen loisia. A. bohemanni on kasvatettu useasta Pseudococcidae- lajista. Anagyrus bouceki Hoffer, 1953 Al: Lemland (Flaka, 6675:3120), , 1 ; N: Nurmijärvi (Kalatiensuo, 6715:3375), , 3 ; Ta: Janakkala (Suurisuo, 6766:3381), , 1 ; Sa: Ristiina (6826:3501), , 1 ; Ok: Kuhmo (Ulvinsalo, 710:366), , 1, M. Koponen. Levinneisyys ulottuu Brittein saarilta Venäjän Kauko-Itään, mutta pohjoismaissa tavattu vain Ruotsista (Hedqvist 2003). Isäntä Pseudococcidae (Bouček 1977). Anagyrus coccurae Sugonjaev, 1962 Ta: Janakkala, Suurisuo (6766:3381), haavimalla mäntyrämeellä muurainta (Rubus chamaemorus),, V. Vikberg. Joitakin yksilöitä myös kasvatettu Suurisuolta kilpikirvasta Coccura comari (Künow, 1880) (Pseudococcidae) muuraimen maanalaisesta varresta. Laji on kuvattu Leningradin alueelta Venäjältä, jolloin kasvatettu samasta kilpikirvasta. Anagyrus longiventris (Erdös, 1957) Sa: Mikkeli (Tuukkala, 6837:3514), , 1, M. Koponen (det. M. Koponen 2010). Kuvattu Unkarista. Anagyrus matritensis (Mercet, 1921) Oba: Siikajoki, Tauvo (719:338), kasvatettu kilpikirvasta Spinococcus calluneti (Lindinger, 1912) (Pseudococcidae) variksenmarjalta (Empetrum nigrum), V. Vikberg. Tämä on uusi isäntä lajille. Laji on Pohjois-Euroopalle uusi. Sillä on laaja levinneisyysalue Etelä- ja Keski-Euroopassa ja Aasiassa. Todettu myös Kanarian saarilta (Koponen & Askew 2002). Anagyrus szodensis Erdös, 1957 Ta: Janakkala (Kalpalinna, Jaskanrinne, 6760:3370), V. Vikberg. Ok: Vaala (Jaalanka, asema, 7162:3507), , 1, M. Koponen. Levinneisyys: Ranska, Unkari ja Krimin niemimaa. Anagyrus zygia (Trjapitzin, 1966) Ta: Janakkala (Suurisuo, 6766:3381), , 1, V. Vikberg. Om: Lappajärvi (Peuranneva, 7008:3322), , 1 ; Lkoc: Kolari (Ylläs, Varkaankuru, 7502:3381), , 1 ; Lkor: Sodankylä (Kakslauttanen, 7582:3516), , 2 ; Li: Inari (758:349), , 1, (Sotajoki, 7589:3498), , 1, M. Koponen. (MK: Tiedonanto Suomen Hyönteistieteellisen Seuran kokouksessa ). Levinneisyys: Venäjä (Karjala, Murmansk, Irkutsk). Anusia nasicornis Förster, 1860 (kuva 3) Ab (Paimio), N (Nurmijärvi), Ka (Ylämaa), Ta (Janakkala), Sa (Mikkeli, Savitaipale, Savonlinna), Sb (Nilsiä), Ok (Paltamo, Sotkamo). Tavattu Suomea lähinnä Ruotsista (Hansson 1991). Isäntä Pseudococcidae heinillä (Poaceae) (Bouček 1977).

17 Sahlbergia 21.1 (2015), Aphycoides niger (Hoffer, 1957) Li: Utsjoki (Karigasniemi, 770:345), , 1 ; (kirkonkylä, 775:350), , 1, V. Vikberg. Kuvattu Tsekin tasavallasta. Suvun lajit ovat Coccidae- kilpikirvoilla. Aquaencyrtus bohemicus Hoffer, 1953 (kuva 4) Ta: Janakkala (Leppälammi, 6766:3379), , 1, V. Vikberg (det. V. Vikberg 2010). Janakkala, (Turenki, Suokulma 6759:3371), joitakin yksilöita kasvatettu Pseudococcidae- heimon kilpikirvasta korpikastikalta (Calamagrostis purpurea), V.Vikberg. Sa: Taipalsaari (Saikkola, 678:355), , 1, W. Hellén. Kl: Parikkala (Siikalahti, 683:363), , 1, W. Hellén. Kuvattu Tsekin tasavallasta. Arrhenophagus chionaspidis Aurivillius, 1888 N: Hyvinkää (Kurkisuo 6718:3372), , 1, M. Koponen. Nurmijärvi (Murhamäki, 6710:3381), , 1, M. Koponen. Ta: Janakkala (Turenki, Rälssitien puisto, 6758:3373), , 1, V. Vikberg (det. V. Vikberg 2010). Tavattu Suomea lähinnä Ruotsista ja Venäjän Leningradin alueelta. Elää Diaspididae- kilpikirvoilla. Bothriothorax aralius (Walker, 1837) Ab (Nauvo), N (Espoo, Helsinki, Nurmijärvi, Sipoo, Siuntio), St (Mouhijärvi), Ta (Hattula), Sa (Mikkeli), Tb (Keuruu). Tavattu Suomea lähinnä Ruotsista (Hansson 1991). Suvun isäntiä ovat Syrphidae ja Lonchaeidae kärpäset. Bothriothorax ghesquieri Ferrière, 1956 Ab: Lohja (Lojo, Mynderlä, 669: 334), , 1 (4273), W. Hellén. Ta: Hauho (Miehoila, 679:336), , 1 (527), W. Hellén. Hämeenlinna (677:336), , 1, E. Valkeila. Sysmä (Hovila, 682: 342), , 1 (262), W. Hellén. Sa: Mikkeli (Hietala, 6830:3501), , 2, M. Koponen (det. M. Koponen 1912). Tavattu Suomea lähinnä Venäjän Leningradin alueelta. Bothriothorax paradoxus (Dalman, 1820) (kuva 5) Al (Eckerö), N (Helsinki, Nurmijärvi, Sipoo), Ta (Hattula, Janakkala), Sa (Mikkeli), Kl (Parikkala), Sb (Maaninka), Om (Lappajärvi), Ok (Ristijärvi). Tavattu Suomea lähinnä Ruotsista ja Venäjän Leningradin alueelta. Bothriothorax trichops Thomson, 1876 Al: Lemland (Järsö, 6676:3109), , 1, M. Koponen. N: Kauniainen (Esbo, Grankulla, 668:337), , 1 (795), W. Hellén. Hyvinkää (6714:3372), , 1, M. Koponen. Tavattu Suomea lähinnä Ruotsista (Hedqvist 2003). Bothriothorax wichmani Ferrière, 1956 (kuva 6) Ab (Lohja, Perniö, Vehmaa, Västanfjärd), Ta (Hämeenlinna, Janakkala), Sa (Pertunmaa, Ristiina), Om (Haapavesi), Ok (Vaala), Oba (Utajärvi). Tavattu Suomea lähinnä Ruotsista (Hedqvist 2003) ja Venäjän Kaliningradista.

18 16 Sahlbergia 21.1 (2015), Kuva 3. Anusia nasicornis Förster naaras päältä (kuva P. Malinen). Photo 3. Anusia nasicornis Förster female dorsal view (photo P. Malinen). Kuva 4. Aquencyrtus bohemicus Hoffer naaras päältä (kuva P. Malinen). Photo 4. Aquencyrtus bohemicus Hoffer female dorsal view (photo P. Malinen). Kuva 5. Bothriothorax paradoxus (Dalman) koiras sivulta (kuva P. Malinen). Photo 5. Bothriothorax paradoxus (Dalman) male lateral view (photo P. Malinen). Kuva 6. Bothriothorax wichmani Ferrière koiras sivulta (kuva P. Malinen). Photo 6. Bothriothorax wichmani Ferrière male lateral view (photo P. Malinen).

19 Sahlbergia 21.1 (2015), Brachyencyrtus araneoides (Hoffer, 1957) (kuva 7) Ab (Vihti), N (Helsinki, Inkoo, Nurmijärvi, Sipoo, Tammisaari), Ta (Hattula, Janakkala), Sa (Mikkeli, Mäntyharju, Ristiina), Ok (Sotkamo). Tavattu Suomea lähinnä Ruotsista (Hedqvist 2003) ja Venäjän Leningradin alueelta. Virolle uusi: Harjumaa: Lahemaa NR, Muuksi, , 3, M. Koponen. Copidosoma aithyia (Walker, 1837) Al: Jomala (Espholmen, 668: 310), , 1 (2316), W. Hellén. N: Helsinki (Fredriksb. 667: 338), , 1, W. Hellén (det. P. B. Jensen). Raasepori (linnoitus, 6658:3313), , 1 2, M. Koponen (det. M. Koponen 2012). Sa: Joutseno, , 8, ex larva Depressaria flavella, L. Tiensuu. Mikkeli (Otava, 6835:3503), , 2, , 1, (Tusku, 6843:3512), , 1, M. Koponen. Savonlinna (Laitaatsilta, 6864:3596), , 1, M. Koponen (det. M. Koponen 2013). Taipalsaari (Taipale, 678: 355), , 1 (2171), W. Hellén. Tavattu Suomea lähinnä Ruotsista (Hedqvist 2003). Suvun lajien isäntiä ovat perhoset (Lepidoptera). Copidosoma ancharus (Walker, 1837) Ab: Turku (Runsala, 671:323), , 1 (780), 1, W. Hellén. Uusikaupunki (Nystad, 676:319), , 1, W. Hellén. Sa: Mikkeli (Mikkelin mlk. 6830:3501), , 1, M. Koponen. Ristiina (Kuomiokoski, 6815:3506), , 1, M. Koponen. Om: Haapavesi (7123:3407), , 1, M. Koponen. Tavattu Suomea lähinnä Ruotsista (Hedqvist 2003). Copidosoma boreale Hoffer, 1970 Sa: Mikkeli (Hietala, 6830:3501), , 1, M. Koponen (det. M. Koponen 1912). Levinneisyys: Englanti ja Tsekin tasavalta (Guerrieri & Noyes 2005). Copidosoma cuproviridis Springate & Noyes, 1990 Ab (Västanfjärd), N (Helsinki, Nurmijärvi, Porvoon mlk. Sipoo, Vantaa), Ka (Virolahti), Ta (Janakkala), Sa (Mikkeli, Ristiina). Tavattu Suomea lähinnä Ruotsista (Guerrieri & Noyes 2005) ja Norjasta (Japoshvili & Hansen 2014). Copidosoma subalbicorne (Hoffer, 1960) (kuva 8) N: Nurmijärvi (6707:3381), , 2, Sipoo (Östersundom, 6684:3400), , 1, M. Koponen, Ta: Janakkala, V. Vikberg. Tavattu Suomea lähinnä Ruotsista (Guerrieri & Noyes 2005). Ericydnus pilosulus Graham, 1991 Al (Eckerö, Hammarland, Lemland, Vårdö), N (Nurmijärvi), Ka (Ylämaa), Ta (Heinola, Jämsä, Loppi, Pälkäne), Sa (Lappeenranta), Kl (Parikkala, Rautjärvi), Kb (Kitee), Ok (Ristijärvi). Levinneisyys: Ranska ja Kanarian saaret (Koponen & Askew 2002). Virolle uusi: Saaremaa: Lihu linnamägi, , 2, M. Koponen. Suvun lajien isäntiä ovat Pseudococcidae- kilpikirvat.

20 18 Sahlbergia 21.1 (2015), Ericydnus strigosus (Nees, 1834) Al (Eckerö, Finström, Hammarland, Lemland, Sund), Ab (Karjalohja, Lohjan kunta, Perniö, Rymättylä, Uusikaupunki, Vihti, Västanfjärd), N (Elimäki, Hanko, Helsinki, Nurmijärvi, Sipoo), Ka (Ylämaa), St (Yläne), Hattula, Heinola, Hämeenlinna, Janakkala, Jämsä, Kuhmoinen, Kärkölä, Loppi, Pälkäne), Sa (Lappenranta, Mikkeli, Pertunmaa, Ristiina, Taipalsaari), Kl (Parikkala, Rautjärvi), Oa (Ylistaro), Tb (Rautalampi, Vesanto, Viitasaari), Sb (Joroinen, Pieksämäki, Varpaisjärvi), Kb (Kitee, Tohmajärvi), Om (Alahärmä, Alajärvi, Himanka, Kokkola, Pyhäjoki, Pyhäntä), Ok (Paltamo, Vaala), Oba (Ii, Vaala), Ks (Kuusamo), Lkor (Savukoski), Le (Enontekiö). Tavattu Suomea lähinnä Ruotsista (Hedqvist 2003) ja Virosta (useita omia havaintoja). Ginsiana obscura Erdös & Novicky, 1955 N: Helsinki (Degerö, 667:339), , 1 (3960), W. Hellén. Nurmijärvi (Hindrikanpolku, 6708:3380), , 2 ; (Kiljava, 6712:3373), , 1, M. Koponen. Vantaa (Tikkurila 6688:3392), , 1, M. Koponen. Oba: Utajärvi (asema, 7184:3472), , 1, M. Koponen. Tavattu Suomea lähinnä Ruotsista (Hedqvist 2003) ja Venäjän Leningradin alueelta sekä Liettuasta. Helegonatopus formosus (Mercet, 1919) Sa: Taipalsaari (Saikkola, 678:355), , 1 (1276), , 2 (1569, 1574), W. Hellén (det. P. B. Jensen 1983). Levinneisyys: Espanja, Slovakia, Tsekin tasavalta ja Unkari. Suvun isäntiä ovat kaskailla loisivat Dryinidae- heimon pistiäiset. Helegonatopus rasnitzyni (Trjapitzin, 1964) Ka: Ylämaa (Ylijärvi, 6740:3550), , 1, M. Koponen (det. V. Trjapitzin 1991). Ta: Loppi (Räyskälä, 6740:3343), , 1, lentokenttä, M. Koponen. Sa: Lappeenranta (lentokenttä, 6770:3562), , 1, M. Koponen. Savitaipale (Kärnäkoski, 6795:3538), , 1, M. Koponen. Levinneisyys: Kazakhstan, Mongolia, Turkmenistan, Ukraina ja Venäjä (Kaluga oblast, Buryatskaya Republika). Heterococccidoxenus schlechtendali (Mayr, 1876) (kuva 9) N: Helsinki (Sibeliuspuisto, 6676:3384), 1979, 1, Scolytus ratzeburgi -kasvatus, M. Ropo. Levinneisyys: Brittein saaret ja Saksa. Kaarnakuoriaisten (Curculionidae, Scolytinae) loinen (Bouček 1977). Homalotyloidea erginus (Walker, 1837) Sa: Taipalsaari (Saikkola, 678: 355), , 1 (1266), , 1 (1945), W. Hellén. Tavattu Suomea lähinnä Ruotsista (Hedqvist 2003) ja Norjasta (Hansen & Japoshvili 2013). Isäntä leppäpirkon (Coccinellidae) toukka. Isodromus flaviscutum Hoffer & Trjapitzin, 1978 Ta: Janakkala (Kalpalinna, 6759:3369), , 1, V. Vikberg (det. M. Koponen 2010).

21 Sahlbergia 21.1 (2015), Kuva 7. Brachyencyrtus araneoides (Hoffer) naaras sivulta (kuva P. Malinen). Photo 7. Brachyencyrtus araneoides (Hoffer) female lateral view (photo P. Malinen). Kuva 8. Copidosoma subalbicorne (Hoffer) naaras sivulta (kuva P. Malinen). Photo 8. Copidosoma subalbicorne (Hoffer) female lateral view (photo P. Malinen). Kuva 9. Heterococcidoxenus schlechtendali (Mayr) naaras sivulta (kuva P. Malinen). Photo 9. Heterococcidoxenus schlechtendali (Mayr) female lateral view (photo P. Malinen).

22 20 Sahlbergia 21.1 (2015), Levinneisyys: Bulgaria, Espanja, Jugoslavia, Tsekkoslovakia, Unkari, Venäjä, Turkmenistan ja Uzbekistan. Isäntiä harsokorennot (Chrysopidae). Ixodiphagus hookeri (Howard, 1908) (kuva 10) Ab: Lohja (Lojo, Lylyinen, 668:333), , 1 (2544), pähkinälehto, W. Hellén (det. P. B. Jensen). (MK: Tiedonanto Suomen Hyönteistieteellisen Seuran kokouksessa ). Levinneisyys: Britannia, Espanja, Kazakhstan, Madeira, Moldavia, Ranska, Saksa, Slovakia, Tsekin tasavalta, Ukraina, Unkari, Venäjä. Puutiaisen (Ixodes) loinen. Mayridia hyalipennis Trjapitzin, 1968 Al (Saltvik, Vårdö), N (Nurmijärvi), Ta (Hämeenlinna, Somero), Sa (Savitaipale), Ok (Paltamo). Armenia (Ertevtsjan 1986), Azerbaizan, Ukraina, Venäjä (Dagestan). Suvun isäntiä Pseudococcidae- kilpikirvat. Mayridia myrlea (Walker, 1838) (kuva 11) Al (Hammarland, Saltvik, Sund), Ab (Rymättylä), N (Elimäki, Hanko, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula), Ka (Ylämaa), St (Huittinen), Ta (Heinolan mlk., Koski, Hl., Janakkala), Sa (Lappeenranta, Ristiina), Kl (Parikkala), Obb (Kemi), Ks (Kuusamo), Lkoc (Kittilä), Lkor (Savukoski, Sodankylä), Le (Enontekiö), Li (Inari). Tavattu lähinnä Suomea Ruotsista (Hedqvist 2003). Mayridia pulchra Mercet, 1921 N: Nurmijärvi (Kiljava, 6712:3373), , 1, M. Koponen. Tavattu Suomea lähinnä Ruotsista (Hedqvist 2003) ja Venäjän Leningradin alueelta ja Karjalasta. Microterys bellae Trjapitzin, 1968 Ab: Lohja, 1, W. Hellén. N: Nurmijärvi (6706:3381), , 1, (Kiljava, 6712:3373), , 1, M. Koponen. Levinneisyys Kazakstan, Kiina, Kirgisia, Turkki, Venäjä (Kabardino-Balkars Euroopan puoleisella alueella ja laajalti Aasiassa Sakhalinin saarelle asti). Isäntinä useita Eulecanium ja Rhodococcus -lajeja (Coccidae). Microterys cneus Trjapitzin & Sugonjaev, 1976 (kuva 12) N (Helsinki, Nurmijärvi), Ta (Janakkala, Loppi, Pälkäne), Kl (Parikkala), Tb (Keuruu), Sb (Nilsiä), Kb (Eno), Obb (Rovaniemen mlk.), Ks (Kuusamo), Lkoc (Kittilä), Le (Enontekiö), Li (Inari, Utsjoki). Levinneisyys: Venäjä (Karjala). Uusia havaintoja Norja (Karasjokk, , 1, W. Hellén.) ja Viro (Läänemaa: Vatla, , 1, M. Koponen). Isäntä Pulvinaria betulae (Linnaeus, 1758) kilpikirva (Coccidae) vaivaiskoivulla (Betula nana). Microterys herbaceus Sugonjaev, 1962 N: Helsinki (H:fors), 1, W. Hellén. Sb: Nilsiä (701:355), , 1, W. Hellén. Le: Enontekiö (Karesuvanto, 760:331), , 1, W. Hellén. Li: Utsjoki (Outakoski,

23 Sahlbergia 21.1 (2015), Kuva 10. Ixodiphagus hookeri (Howard) naaras päältä (kuva P. Malinen). Photo 10. Ixodiphagus hookeri (Howard) female dorsal view (photo P. Malinen). Kuva 11. Mayridia myrlea (Walker) koiras päältä (kuva P. Malinen). Photo 11. Mayridia myrlea (Walker) male dorsal view (photo P. Malinen). Kuva 12. Microterys cneus Trjapitzin & Sugonjaev naaras päältä (kuva P. Malinen). Kuva 12. Microterys cneus Trjapitzin & Sugonjaev female dorsal view (photo P. Malinen). Kuva 13. Pseudococcobius obenbergeri (Novicky) naaras päältä (kuva P. Malinen). Photo 13. Pseudococcobius obenbergeri (Novicky) female dorsal view (photo P. Malinen).

24 22 Sahlbergia 21.1 (2015), :346), , 1, W. Hellén. Levinneisyys: Slovakia, Tsekin tasavalta ja Venäjä (Leningradin alue ja Karjala). Uusi havainto Norja (Fi: Karasjokk, , 1, W. Hellén). Isäntä kastikkakilpikkä (Eriopeltis lichtensteini Signoret, 1877) (Coccidae) metsäkastikalla (Calamagrostis arundinacea). Negeniaspidius nobilis (Nees, 1834) Al: Hammarland (6705:3097), , 1, M. Koponen. Om: Vimpeli (7010:3352), , 1, M. Koponen. MK:n tiedonanto Suomen Hyönteistieteellisen Seuran kokouksessa Tavattu Suomea lähinnä Ruotsista (Hedqvist 2003) ja Liettuasta. Ooencyrtus obscurus (Mercet, 1921) Al: Hammarland (Bovik, 6705:3097), , 1, M. Koponen (det. P. B. Jensen). Ta: Janakkala (Kiianlinna, 6760:3369), , 1, V. Vikberg (det. M. Koponen 2010). Tavattu Suomea lähinnä Ruotsista (Hedqvist 2003) ja Tanskasta. Suvun lajit ovat munaloisia. Tämän lajin isäntä on mm. mäntykehrääjä (Dendrolimus pini). Ooencyrtus telenomicida (Vassiliev, 1904) Al (Eckerö, Hammarland, Jomala, Saltvik, Sund), Ab (Halikko, Karjalohja, Paimio, Perniö, Raasepori, Rymättylä, Uusikaupunki, Vihti), N (Helsinki, Hyvinkää, Nurmijärvi, Raasepori), Ka (Miehikkälä, Ylämaa), St (Huittinen, Vammala), Ta (Forssa, Hattula, Janakkala, Loppi), Sa (Lappenranta, Mikkeli, Ristiina, Taipalsaari), Kl Parikkala), Om (Lappajärvi), Ok (Paltamo). Tavattu Suomea lähinnä Ruotsista (Hedqvist 2003). Hyperparasiitti typpyluteiden (Pentatomidae) munissa. Ooencyrtus vinulae (Masi, 1909) Ta: Janakkala, Kalpalinna (6760:3369), kasvatettu isohangokkaan (Cerura vinula) munista haavan (Populus tremula) lehtien yläpinnalla, V. Vikberg. Levinneisyys: Azerbaitzan, Espanja, Italia, Saksa, Ukraina. Pohjois-Euroopalle uusi. Parablastothrix montana Erdös, 1955 Ab: Tammisaari (Bromarv, Rilax, 665:328), , 1, tammimetsä, W. Hellén. N: Helsinki, >1938, 1, ex Nepticula obliquella, Jäppinen. Ta: Hattula (676:334), , 1, M. Nuorteva. Sa Ristiina (6826:3502), , 1, M. Koponen. Tavattu Suomea lähinnä Ruotsista (Hedqvist 2003) ja Venäjän Leningradin alueelta ja Karjalasta. Parablatticida citri (Mercet, 1921) N: Helsinki (Kannelmäki 6682:3383), , 1 ; (Viikki 6680:3390), , 1 ; Sipoo (Östersundom 6684: 3400), , 1, M. Koponen. Ta: Janakkala, V. Vikberg. Sa: Mikkeli (Hietala, 6830:3501), , 2, , 2, M. Koponen. Kb: Liperi (Pärnävaara 6951:3630), , 1, M. Koponen. Tavattu Suomea lähinnä Tanskasta ja Venäjän Leningradin alueelta. Plagiomerus diaspidis Crawford, 1910 Sa: Mikkeli (Tuoppitie/Patapolku, 6840:3514), , 1, M. Koponen (det. M. Koponen 2013).

25 Sahlbergia 21.1 (2015), Tavattu Euroopassa Italiasta ja Ranskasta sekä Madeiralta ja Kanarian saarilta (Koponen & Askew 2002). Isäntiä Diaspididae- kilpikirvat. Protyndarichoides aligarhensis (Fatma & Shafee, 1985) Ab: Lohja (Lojo, Lylyinen, 668:333), , 1 (922), W. Hellén. N: Espoo (Suvisaaristo, 6669:3373), , 1 ; Nurmijärvi (Rajamäki, 6715:3376), , 1, M. Koponen. Ta: Janakkala, Turenki, V. Vikberg. Sa: Mikkeli (Mikkelin mlk. 6830:3501), , 1, , 1, , 2, (Otava 6835:3503), , 3 64, , 5, puuliiterin ikkuna, , 1 ; (Kivilahti 6839:3506), , 1 ; Ristiina (Ylölänkylä, Alatalo, 6826:3502), , 1, M. Koponen. Tb: Viitasaari (Keitelepohja, 7010: 3427), , 1, asema, M. Koponen. Kb: Tohmajärvi (Vinska, Anttila 6908:3660), , 1 3, , 1 4, ikkunoilta, M. Koponen. (MK:n tiedonanto Suomen Hyönteistieteellisen Seuran kokouksessa ). Laji kuvattu Intiasta. Euroopassa tavattu ainakin Britanniassa ja Ranskassa. Isäntiä kempit (Psylloidea). Pseudococcobius obenbergeri (Novicky, 1926) (kuva 13) Ta: Janakkala (Suurisuo, 676:338), V. Vikberg. Kb: Liperi (Myllyoja, 6950:3625), , 1, M. Koponen. Om: Alajärvi (6995:3346), , 1, M. Koponen. Tavattu Suomea lähinnä Tanskasta ja Venäjältä. Isäntä ainakin kilpikirva Trionymus perrisii (Signoret, 1875) (Pseudococcidae) punanadalla (Festuca rubra). Rhopus budensis Erdös, 1957 N: Nurmijärvi (Kiljava, 6712:3373), , 1, , 1 ; Sa: Mikkeli (Mikkelin mlk. 6831:3500), , 4, (Otava, 6835:3503), , 1 1 ; Sb: Pieksämäki (Pieksämäen mlk. 6924:3487), , 1, M. Koponen. Levinneisyys: Slovakia, Unkari ja Kreikka (Samos, , 1, M. Koponen.). Isäntä Pseudococcidae- kilpikirva. Subprionomitus festucae (Mayr, 1876) Al (Vårdö), Ab (Vihti), N (Elimäki, Nurmijärvi, Sipoo, Tammisaari), St (Rauman mlk.), Ta (Janakkala: kasvatettu Eriopeltis- suvun kilpikirvasta, Ruovesi), Sa (Lappeenranta, Mikkeli), Kl (Parikkala). Tavattu Suomea lähinnä Venäjän Leningradin alueelta ja uutena havaintona Virosta Läänemaa (Haapsalu): Vatla, , 2 1 ; Pärnumaa: Orajõe, , 1, M. Koponen. Isäntä ainakin Eriopeltis festucae (Boyer de Fonscolombe, 1834) (Coccidae). Syrphophagus annulipes (Thomson, 1876) Al (Föglö), Ab (Perniö, Taivassalo, Turku, Vehmaa), N (Helsinki, Hyvinkää, Kirkkonummi, Nurmijärvi), Ka (Hamina), St (Kokemäki), Ta (Loppi), Sa (Mikkeli, Ristiina), Lkor (Pelkosenniemi). Tavattu Suomea lähinnä Ruotsista (Hedqvist 2003) ja Norjasta (Japoshvili & Hansen 2013). Isäntiä kirvat. Syrphophagus arundinicola Hoffer, 1965 Ab: Lohja (Lojo, Lylyinen, 668:333), , 1, W. Hellén. Sa: Ristiina (Lehmisuo, 6824:3503), , 1, Betula nana ojitetulla suolla, M. Koponen (det. P. Bonde Jen-