HENNAN ASEMAN MATKUSTAJAPOTENTIAALI ORIMATTILA 2015

Transkriptio

1 HENNAN ASEMAN MATKUSTAJAPOTENTIAALI ORIMATTILA 2015

2 Vastaanottaja Jouko Kunnas, Orimattilan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä HENNAN ASEMAN MATKUSTAJAPOTENTIAALI ORIMATTILA 2015

3 2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Tarkastelualue, tiedonkeruu ja menetelmät Aineisto ja menetelmät 4 3. Henkilöliikenteen kehittämisen lähtökohdat Nykyinen väestöpohja Hennan kaupunginosan tavoitetila Saavutettavuus ja matka-aika Työssäkäynti- ja opiskeluliikenne 6 4. Asukaskysely Vastaajien taustatiedot Lahden ja Mäntsälän asemien kautta pääkaupunkiseudulle suuntautuvat matkat Arvio lähivaikutusalueelta pääkaupunkiseudulle suuntautuvien matkojen määrästä Hennan aseman avaamisen vaikutukset matkoihin Matkustajapotentiaalin arvioiminen Lahti-Helsinki oikoradan juna-asemien vaikutusalueiden muutos Matkustajapotentiaali nykyisellä väestöpohjalla Yhteenveto matkustajapotentiaalista Hennan aseman avaamisen vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset väestönkehitykseen, asumiseen ja työssäkäyntiin Liityntäpysäköinnin ja liityntäbussin tarve 21 Kuva 1. Hennan aseman lähivaikutusalue sekä toissijainen vaikutusalue... 4 Kuva 2. Väestön sijoittuminen lähivaikutusalueella... 5 Kuva 4 Työpaikkojen sijoittuminen lähivaikutusalueella... 1 LIITTEET Liite 1 Työpaikkojen sijoittuminen alueella (v. 2013)

4 3 1. JOHDANTO Orimattilan kaupunkiin suunniteltu Hennan alue on asumisen ja työpaikkojen keskittymä hyvien liikenneyhteyksien äärellä, Helsinki Lahti-oikoradan varrella. Orimattilan kaupunginvaltuusto hyväksyi Hennan ensimmäisen asemakaavan vuonna Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa Hennan juna-aseman, asuin- ja liikerakennusten, koulun ja päiväkodin sekä katujen rakentamisen aloittaminen. Keskeinen edellytys Hennan kokonaishankkeen etenemiselle on päätös aseman rakentamisen aloittamisesta. Tavoitteena on, että Hennan uusi henkilöliikenteen asema avataan liikenteelle vuoden 2016 loppupuolella. Aseman avaamisen myötä orimattilalaisten ja muiden lähivaikutusalueen asukkaiden liikkumismahdollisuudet paranevat erityisesti pääkaupunkiseudun suuntaan. Sen lisäksi, että aseman rakentaminen parantaa vaikutusalueen nykyisten asukkaiden liikkumismahdollisuuksia, tuo se Orimattilan osaksi pääkaupunkiseudun intensiivistä työssäkäyntialuetta, ja tekee alueesta houkuttelevan asuinalueen pääkaupunkiseudulla työskenteleville. Tässä työssä arvioidaan Hennaan avattavan uuden henkilöliikenteen rautatieaseman matkustajapotentiaalia. Matkustajapotentiaalia arvioidaan Hennan aseman vaikutusalueen asukkaiden liikkumistottumusten avulla. Nykyisten asukkaiden tuottaman matkustajapotentiaalin ohella arvioidaan junaliikenteen matkatuotos tavoitetilanteessa, jossa alueelle sijoittuu noin asukasta sekä 5000 työpaikkaa. Junaliikenteen matkustajapotentiaalin arvioinnissa pääpaino on säännöllisessä työmatkaliikenteessä. Matkustajapotentiaalin arvioinnin yhteydessä laaditaan arvio Hennan aseman yhteyteen tarvittavista liityntäpysäköintipaikoista sekä Orimattilan keskustan ja aseman välisen liityntäbussin tarpeesta. Selvitys perustuu laajaan asukaskyselyyn sekä aluetta koskeviin pendelöintitietoihin. Lisäksi selvityksessä on hyödynnetty olemassa olevia tutkimuksia ja selvityksiä, joista esimerkkinä Lahden oikoradan vaikutusselvitykset (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 34/2011 ja 24/2012). 2. TARKASTELUALUE, TIEDONKERUU JA MENETELMÄT Hennan alue sijaitsee Orimattilassa, Kerava Lahti-oikoradan ja vanhan Helsingintien välissä noin 15 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Hennasta on matkaa Lahteen noin 20 kilometriä ja Helsinkiin 80 kilometriä. Henna liittyy osaksi olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta moottoritien (vt 4), seututien (mt 140) sekä yhdystien (Huhdanojantie) kautta. Tutkimusalue on jaettu lähivaikutusalueeseen sekä toissijaiseen vaikutusalueeseen. Lähivaikutusalue muodostuu seitsemästä Orimattilan, Mäntsälän, Kärkölän ja Hollolan postinumeroalueesta (16300 Orimattila, Virenoja, Pennala, Luhtikylä, Levanto, Mertie, Herrala). Lähivaikutusalue koostuu niistä postinumeroalueista, joilla Hennan aseman avaaminen parantaisi asukkaiden edellytyksiä junan käyttöön aikaisempaa lyhyempien liityntämatkojen vuoksi. Hennan aseman avaamisen arvioidaan vaikuttavan asukkaiden liikkumistottumuksiin voimakkaimmin tällä ensisijaisella vaikutusalueella.

5 4 Toissijainen vaikutusalue muodostuu koko Lahti Helsinki-oikoradan vaikutusalueesta. Toissijaisella vaikutusalueella muutosten vaikuttavuus jää lähivaikutusaluetta vähäisemmäksi tai ne tapahtuvat hiljalleen pidemmällä aikavälillä. Toissijaisella vaikutusalueella lyhyen aikavälin muutoksena voi näkyä esimerkiksi Lahden ja Mäntsälän asemille suuntautuvan liityntäliikenteen väheneminen. Pitkän aikavälin muutoksesta esimerkkinä on Hennan aseman vaikutusalueelle suuntautuvan pendelöinnin lisääntyminen Lahti-Helsinki-oikoradan vaikutusalueelta. Lähivaikutusalue Toissijainen vaikutusalue Kuva 1. Hennan aseman lähivaikutusalue sekä toissijainen vaikutusalue (taustakartta MML/Logica 2015) 2.1 Aineisto ja menetelmät Kyselytutkimus Hennan aseman matkustajapotentiaalin selvittämiseksi laadittiin keväällä 2015 asukaskysely, joka jaettiin postitse Hennan aseman lähivaikutusalueen kotitalouksiin. Kyselyssä kartoitettiin tietoja koko kotitalouden liikkumistottumuksista, erityisesti pääkaupunkiseudulle suuntautuvista matkoista. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin vastaajien näkemyksiä Hennan juna-aseman avaamisen vaikutuksista heidän liikkumistottumuksiinsa. Kysely toimitettiin kotitalouksiin lauantaina ja siihen oli mahdollista vastata perjantaihin saakka. Kotitaloudet pystyivät vastaamaan kyselyyn joko sähköisesti tai postitse. Postitse vastaaminen mahdollistettiin Postin vastauslähetyssopimuksen avulla (postimaksu maksettu etukäteen). Kyselyn painamisen ja jakelun toteutti Suomen Suoramainonta Oy. Tutkimusalueella oli tutkimuksen tekohetkellä 6582 kotitaloutta. Vastauksia saatiin kaikkiaan 653 kappaletta. Asukaskyselyn postinumeroalueet, otoskoko ja vastausmäärät on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Asukaskyselyn jakelualueet, otoskoko ja vastausmäärät eri alueilla. Asuinalue (kunta) Postinumero Otoskoko (kotitalous, kpl) Vastausmäärä (kpl) Vastausprosentti (%) Orimattila % Virenoja (Orimattila) % Pennala (Orimattila) % Luhtikylä (Orimattila) % Levanto (Mäntsälä) % Herrala (Hollola) % Mertie (Kärkölä) % Yhteensä * 10 % * lisäksi 4 vastaajaa joiden postinumeroaluetta ei ollut merkitty

6 5 3. HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Nykyinen väestöpohja Kuva 2. Väestön sijoittuminen lähivaikutusalueella (Tilastokeskuksen ruututietokanta 2013, taustakartta MML/Logica) Hennan aseman lähivaikutusalueella asui vuonna 2013 yhteensä noin asukasta. Väestöstä 75 % asui postinumeroalueella (Orimattila). Vuoden 2013 lopussa Hennan aseman välittömässä läheisyydessä ei käytännössä ollut asutusta. Kolmen kilometrin etäisyydellä asemasta väestömäärä oli yhteensä alle 100 henkilöä ja 5 km etäisyysvyöhykkeellä noin 250 henkilöä (Tilastokeskus, Ruututietokanta 2013). Työpaikkoja Hennan aseman lähivaikutusalueella sijaitsi vuonna 2013 yhteensä lähes Työpaikoista 80 % sijaitsi postinumeroalueella Työpaikkojen sijoittuminen on esitetty liitteessä 1. Taulukko 2. Vuoden 2013 asukasmäärät ja työpaikat (Ruututietokanta 2013) Alue Asukasmäärä 2013 Työpaikat Orimattila Virenoja (Orimattila) Pennala (Orimattila) Luhtikylä (Orimattila) Levanto (Mäntsälä) Herrala (Hollola) Mertie (Kärkölä) Lähivaikutusalue yhteensä km etäisyys asemasta* km etäisyys asemasta km etäisyys asemasta km etäisyys asemasta *etäisyydet tieverkkoa pitkin

7 6 3.2 Hennan kaupunginosan tavoitetila Tavoitteena on, että Hennasta tulee pitkällä aikavälillä noin asukkaan kaupunginosa. Uusi asutus tulee sijoittumaan alle kilometrin säteelle juna-asemasta. Suunnitelmien mukaan vuodesta 2016 alkaen rakennetaan asuntoja noin asukkaalle vuosittain. Hennan keskustan pohjoispuolelle on kaavoituksella osoitettu uusia teollisuus- ja varastoalueita sekä työpaikka-alueita hyvien liikenneyhteyksien varrella. Myös keskustaan soveltuvalle elinkeinotoiminnalle on osoitettu riittävästi sijoittumismahdollisuuksia. Aluekokonaisuuden toteutumisen myötä Orimattilaan tulisi runsaasti uusia työpaikkoja ja tiloja yritystoiminnalle. 3.3 Saavutettavuus ja matka-aika Henkilöauton laskennallinen matka-aika Orimattilasta Helsinkiin on reilun tunnin. Todellinen matka-aika vaihtelee kuitenkin huomattavasti muun muassa vuorokaudenajasta ja vuodenajasta riippuen. Tyypillisenä henkilöauton matka-ajan vaihteluvälinä voidaan pitää 1 1,5 tuntia. Linja-autolla matka-aika on noin 1 h 40 min. Linja-autoliikenteen vuorotarjonta on vähäistä, mutta mahdollistaa työssäkäynnin pääkaupunkiseudulla. Lahteen vastaavat matka-ajat ovat henkilöautolla noin puoli tuntia ja linja-autolla minuuttia. Orimattila Lahti välillä liikennöi runsaasti Lahden paikallisliikennettä. Linjaautoliikenteen vuoroväli on arkisin noin puolituntia ja viikonloppuisin noin 60 minuuttia. Junalla matka-aika Helsinkiin on Mäntsälästä 40 minuuttia ja Lahden asemalta minuuttia. Ottaen huomioon liityntäyhteydet Mäntsälän tai Lahden asemille, on Orimattilasta Helsinkiin tehtävän junamatkan todellinen kesto noin 1 h 10 min 1 h 40 min (liityntäyhteys autolla). Kun tunnin välein liikennöivä Z-juna alkaa liikennöidä Hennassa vuoden 2016 lopulla pääsee junalla Tikkurilaan 38 minuutissa, Pasilaan 47 minuutissa ja Helsinkiin 53 minuutissa. Lahteen matka kestään noin 13 minuuttia. Asema tehdään helposti saavutettavaksi kävellen ja pyöräillen ja sen edellyttämät liikenneyhteydet toteutetaan toimiviksi ja junan sekä liityntäbussiliikenteen käyttöön houkutteleviksi. 3.4 Työssäkäynti- ja opiskeluliikenne Työmatkapendelöinti Vuonna 2012 Orimattilassa asui 6791 työllistä, joista 3435 eli 50,6 % työskenteli Orimattilassa. Pendelöijien osuus oli siis vajaa puolet työllisistä. Muualla työskentelevistä orimattilalaisista noin puolet pendelöi Lahteen. Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) on Lahden jälkeen merkittävin pendelöinnin kohde. Pääkaupunkiseudulle pendelöivien määrä oli vuonna 2012 noin 500, eli noin 15 % muualla työskentelevistä orimattilalaisista. Muualta Orimattilaan pendelöiviä oli vuonna 2012 noin Lähes puolet heistä asui Lahdessa. Pääkaupunkiseudulta Orimattilaan pendelöi noin 90 työntekijää. Taulukko 3. Orimattilan pendelöinti vuonna 2012 (Päijät-Hämeen verkkotietokeskus, Tilastokeskus) Pendelöinti Orimattilasta muualle Pendelöinti muualta Orimattilaan Lahti 1708 Lahti 772 Helsinki 288 Hollola 145 Nastola 187 Nastola 120 Mäntsälä 160 Myrskylä 53 Vantaa 151 Helsinki 47 Hollola 141 Mäntsälä 45 Espoo 62 Pukkila 34 Porvoo 55 Iitti 27 Järvenpää 51 Kouvola 27 Heinola 45 Heinola 24 Tuusula 44 Kärkölä 22 Kouvola 36 Espoo 22 Myrskylä 36 Vantaa 21 Kärkölä 29 Asikkala 16 Asikkala 15 Lapinjärvi 15 Hämeenkoski 6 Hämeenlinna 14

8 7 Kuva 3. Työssäkävijämäärät junaliikenteen kehittämisen kannalta merkittävimmillä pendelöintisuunnilla Hennan asema tulee palvelemaan erityisesti pääkaupunkiseudulla työskenteleviä orimattilalaisia. Pääkaupunkiseudulta Orimattilaan pendelöivien määrä oli hyvin vähäinen. Hennan alueen kehittymisen myötä uudet työpaikat tulevat lisäämään Oikoradan suuntaista pendelöintiä niin Orimattilasta muualle kuin myös muualta Orimattilaan Opiskeluliikenne Hennan lähivaikutusalueelta opiskeluliikenne suuntautuu voimakkaasti Lahteen. Pääkaupunkiseudun tarjoamat kattavat opiskelumahdollisuudet ohjaavat liikennettä kuitenkin myös pääkaupunkiseudulle. Opiskelijat ovat yleisesti suuri joukkoliikenteen käyttäjäryhmä, mutta opiskelumatkojen määrää on nykyisillä tiedoilla lähes mahdoton arvioida. Suorat linja-autoyhteydet pääkaupunkiseudulle ovat vähäisiä, joten päivittäisten opiskelumatkojen tekemiseen käytetään myös nykyisellään junaliikennettä. Opiskelijoiden kannalta liityntäyhteyksien toimivuus on hyvin merkittävässä roolissa, jotta rautatieasemalle pääseminen onnistuu ilman omaa autoa. Liityntäyhteyksien toimiessa Hennan asema tulee tarjoamaan opiskelijoille selvästi paremmat kulkuyhteydet pääkaupunkiseudulle ja päivittäisten opiskelumatkojen tekemisen arvioidaan lisääntyvän. Päivittäin kulkevien opiskelijoiden lisäksi opiskelijat, jotka asuvat viikonloput kotona ja opiskelevat viikot pääkaupunkiseudulla, muodostavat yhden merkittävän junaliikennettä käyttävän ryhmän.

9 8 4. ASUKASKYSELY 4.1 Vastaajien taustatiedot Asukaskyselyyn saatiin vastaukset 653 lähivaikutusalueen kotitaloudelta. Näissä kotitalouksissa asui kyselyn perusteella yhteensä 1587 henkilöä. Otos vastaa noin kymmenen prosenttia lähivaikutusalueen asukkaista. Hieman yli 70 % vastauksista saatiin Orimattilan keskustan postinumeroalueelta (475 kpl). Määrä vastaa noin 11 prosenttia ko. postinumeroalueen kotitalouksista. Muilla postinumeroalueilla kotitalouksia on muutamia satoja ( ) ja vastausmäärät vaihtelivat muutamista kotitalouksista vajaaseen viiteenkymmeneen kotitalouteen. Vastausprosentti oli korkein Luhtikylän (48 vastausta=16 %) ja Levannon (26 vastausta=15 %) alueilla. Kyselyyn vastanneista kotitalouksista kolmannes (221 kpl) kertoi, että heidän kotitaloudestaan tehdään tavallisen arkiviikon aikana vähintään yksi edestakainen matka pääkaupunkiseudulle. Yhteensä nämä vähintään kerran viikossa matkoja tekevät kotitaloudet kertoivat tekevänsä tavallisen arkiviikon aikana pääkaupunkiseudulle noin 990 matkaa viikossa. Reilu neljännes matkoista tehdään junalla. Taulukko 4. Vastanneiden kotitalouksien määrät postinumeroalueittain sekä pääkaupunkiseudulle suuntautuvien matkojen nykyinen määrä (asukaskysely 06/2015) Postinumero Vastanneet kotitaloudet (kpl) Matkoja pääkaupunkiseudulle (kpl/viikko) Junamatkoja pääkaupunkiseudulle (kpl/viikko) Junamatkojen osuus PKSmatkoista Orimattila % Virenoja % Pennala % Luhtikylä % Levanto % Herrala % Mertie % Kaikki yhteensä % * lisäksi 4 vastaajaa joiden postinumeroaluetta ei ollut merkitty

10 9 4.2 Lahden ja Mäntsälän asemien kautta pääkaupunkiseudulle suuntautuvat matkat Tutkimukseen vastanneet lähivaikutusalueen asukkaat tekevät pääkaupunkiseudulle suuntautuvat junamatkat nykyisin Lahden ja Mäntsälän asemien kautta. Muutamia matkoja ilmoitettiin tehtävän myös Herralan, Keravan ja Haaraojan asemien kautta. Lähivaikutusalueen asukkaista suurin osa tekee junamatkansa pääkaupunkiseudulle Lahden aseman kautta. Levanto on ainoa alue, jolta lähes kaikki matkat suuntautuvat Mäntsälän aseman kautta. Luhtikylästä ja Mertiestä liityntämatkat suuntautuvat melko tasaisesti molemmille asemille. Juna-aseman saavutettavuudella on suurin merkitys käytettävän juna-aseman valintaan. Valintaan vaikuttavat kuitenkin myös junayhteyksien tarjonta sekä matkan kokonaisaika. Lahden asemalla pysähtyvät lähijunan lisäksi nopeat Inter City sekä 100 % Kuva 4. Lähivaikutusalueen asukkaiden käyttämät juna-asemat pääkaupunkiseudulle suuntautuvilla matkoilla, kaikki vastaajat matkustususeudesta riippumatta (N=486) Pendolino -junat. Kattavampi vuorotarjonta sekä nopeammat matka-ajat lisäävät Lahden aseman houkuttavuutta. Jos tarkastellaan erikseen niitä kotitalouksia, jotka ilmoittivat tekevänsä junamatkoja pääkaupunkiseudulle päivittäin tai vähintään viikoittain, huomataan, että edellä esitetystä poiketen, pääosa liityntämatkoista suuntautuu Mäntsälän asemalle. Mäntsälän aseman kautta pääkaupunkiseudulle suuntautuu varsinkin niiden kotitalouksien matkat, joiden etäisyys asemalle on lyhyempi kuin Lahden asemalle. Vastaajissa on kuitenkin myös paljon sellaisia, joilla matka Lahden asemalle on lyhyempi, mutta kokonaismatka-aika ja matkan hinta (lipun hinta ja pysäköinnin maksullisuus/maksuttomuus) suuntaavat matkat kulkemaan Mäntsälän kautta. 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 30% 69% 3% 6% 97% 94% Lahden asema Jokin muu asema 95% 5% 31% 15% 52% 54% 9% 39% 50% 50% Mäntsälän asema 31% 66% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 20% 25% 55% 25% 79% 100% 100% 80% 50% 42% 21% 50% 50% 58% 39% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 6% 50% 44% 33% 50% 100% 67% 50% 62% 86% 100% 35% 14% Lahden asema Mäntsälän asema Lahden asema Mäntsälän asema Jokin muu asema Jokin muu asema Kuva 5. Lähivaikutusalueen asukkaiden käyttämät juna-asemat; Kotitaloudet, joissa matkoja tehdään junalla pääkaupunkiseudulle vähintään kerran viikossa (N=97) Kuva 6. Lähivaikutusalueen asukkaiden käyttämät juna-asemat; Kotitaloudet, joissa matkoja tehdään junalla pääkaupunkiseudulle vähintään 4 kertaa viikossa (N=34)

11 10 Liityntämatkat juna-asemille tehdään tyypillisesti henkilöautolla (73 %). Linja-autolla tehtävien liityntämatkojen osuus on 19 %. Muiden kulkumuotojen käyttö on hyvin vähäistä. Henkilöauton käyttö liityntämuotona on korkeimmillaan Mertien, Levannon ja Luhtikylän postinumeroalueilla. Linjaautolla liityntämatkoja tehdään eniten Virenojan, Orimattilan keskustan sekä Pennalan postinumeroalueilla. Linjaautolla tehtävät liityntämatkat suuntautuvat Lahden rautatieasemalle. Kävely ja pyöräily liityntämatkoilla ovat suosituimpia liikkumismuotoja Herralan asuinalueelta. Niiden osuus edellä mainitulla alueella on yhteensä jopa 20- %. Muilla asuinalueilla kävelyn ja pyöräilyn osuus jää kuitenkin huomattavasti pienemmäksi. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 23% 71% 6% 4% 24% 67% 9% 80% 7% 8% 4% 85% 88% 13% 13% 7% 67% 100% 19% 73% Auto Linja-auto Pyörä Kävely Taksi Jokin muu Kuva 7. Lähivaikutusalueen asukkaiden liityntäyhteydet nykyisille juna-asemille, kaikki vastaajat matkustususeudesta riippumatta (N=537)

12 Arvio lähivaikutusalueelta pääkaupunkiseudulle suuntautuvien matkojen määrästä Kyselyllä saatiin kerättyä tiedot 653 kotitalouden pääkaupunkiseudulle suuntautuvista matkoista. Tutkimusaineistosta voidaan muodostaa pääkaupunkiseudulle suuntautuvien matkojen toistuvuuden perusteella kolme erityyppistä matkustajaryhmää: 1. Päivittäin tai lähes päivittäin matkoja tekevät kotitaloudet o Yli 4 matkaa/viikko o N = 128 kotitaloutta, 20 % kotitalouksista o Lähivaikutusalueelta pääkaupunkiseudulle pendelöijät o Pääkaupunkiseudulla opiskelevat 2. Viikoittain matkoja tekevät kotitaloudet o 1-3 matkaa/viikko o N = 93 kotitaloutta, 14 % kotitalouksista o Toistuvat asiointi- ja ostosmatkat, harrastematkat sekä muut vapaa-ajan matkat o Liikematkat 3. Satunnaisesti matkoja tekevät kotitaloudet o alle 1 matkaa/viikko o n= 432, 66 % kotitalouksista o satunnaiset vierailu- ja lomamatkat o työasiamatkat o Satunnaisesti matkoja tekevät voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään 1 a) 1-3 kertaa kuukaudessa pääkaupunkiseudulle matkoja tekevät kotitaloudet b) Muutamia kertoja vuodessa pääkaupunkiseudulle matkoja tekevät kotitaloudet c) Harvemmin kuin kerran vuodessa pääkaupunkiseudulle matkoja tekevät kotitaloudet Taulukko 5. Kotitaloudet matkustususeuden mukaan (pääkaupunkiseudulle suuntautuvat matkat) Kotitaloudet, joista tehdään matkoja pääkaupunkiseudulle Osuus Määrä päivittäin (> 4 krt/viikko) 20 % 128 viikoittain (1-3 krt/viikko) 14 % 93 kuukausittain (1-3 krt/kk) 31 % 205 vuosittain (1-3 matkaa/vuosi) 31 % 205 ei lainkaan (harvemmin kuin vuosittain) 4 % 22 Yhteensä 100 % Päivittäin matkoja pääkaupunkisedulle tekevät kotitaloudet Niitä kotitalouksia, joista pääkaupunkiseudulle tehdään matkoja päivittäin tai lähes päivittäin (yli 4 matkaa/viikko) oli tutkimusaineistossa yhteensä 128 (20 %). Näistä kotitalouksista tehtiin pääkaupunkiseudulle yhteensä 851 edestakaista matkaa viikossa. Kotitalouksia, joissa oli useampia pääkaupunkiseudulle pendelöiviä henkilöitä, oli tutkimusaineistossa yhteensä 24 kappaletta. Kyselyn perusteella päivittäin tai lähes päivittäin pääkaupunkiseudulle matkoja tekevien kotitalouksien tekemistä matkoista neljännes (210 matkaa) tehtiin junalla. Näistä matkoista 2/3 tehtiin Mäntsälän aseman kautta ja 1/3 Lahden aseman kautta. Puolet Lahden aseman kautta kulkevista tekivät liityntämatkansa asemalle linja-autolla ja puolet henkilöautolla. Mäntsälän asemalle liityntämatkat tehtiin lähes poikkeuksetta henkilöautolla. 1 Sitä, kuinka usein satunnaiset matkustajat tekevät pääkaupunkiseudulle suuntautuvia matkoja, ei ole selvitetty tarkemmin tämän tutkimuksen yhteydessä. Oikoradan vaikutusselvityksen mukaan pääkaupunkiseutu Lahti -yhteysvälillä on kuitenkin suunnilleen saman verran 1-3 kertaa kuukaudessa matkoja tekeviä sekä muutamia matkoja vuodessa tekeviä. Harvemmin kuin kerran vuodessa matkoja tekeviä on alle 3 %. Matkojen arvioidaan jakautuvan samassa suhteessa.

13 Viikoittain matkoja pääkaupunkisedulle tekevät kotitaloudet Sellaisia kotitalouksia, joista tehdään pääkaupunkiseudulle viikoittain 1 3 matkaa, oli tutkimusaineistossa 93 kappaletta (14 %). Nämä kotitaloudet ilmoittivat tekevänsä tavallisen työviikon aikana pääkaupunkiseudulle yhteensä 141 edestakaista matkaa. Junalla näistä matkoista ilmoitettiin tehtävän lähes kolmannes (43 matkaa/viikko). Tässä ryhmässä arvioidaan olevan mm. liikematkalaisia, asiointi- ja ostosmatkalaisia, sekä harraste- ja muita vapaa-ajan matkalaisia. Lisäksi ryhmään lukeutunee opiskelijoita, jotka asuvat viikonloput kotona ja opiskelevat viikot pääkaupunkiseudulla Satunnaisesti pääkaupunkiseudulle tekevät kotitaloudet Kyselyllä saavutettiin 432 kotitaloutta (66 % kaikista kotitalouksista), jotka ilmoittivat tekevänsä pääkaupunkiseudulle matkoja harvemmin kuin kerran viikossa. Niiden vastaajien osalta, jotka kertoivat matkustavansa pääkaupunkiseudulle harvemmin kuin kerran viikossa ei kerätty tarkempia tietoja matkustususeudesta. Oikoradan vaikutusselvityksen perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että kotitaloudet jakaantuvat siten, että niitä kotitalouksia, joista pääkaupunkiseudulle tehdään matkoja muutaman kerran kuukaudessa on kutakuinkin yhtäpaljon kuin niitä, joissa matkoja tehdään vain muutaman kerran vuodessa. Niiden osuus, jotka eivät tee matkoja pääkaupunkiseudulle lainkaan, tai tekevät matkoja harvemmin kuin kerran vuodessa, arvioidaan olevan noin 2-5 prosenttia kotitalouksista. Pääkaupunkiseudulle harvoin matkoja tekevät poikkesivat selvästi edellisistä ryhmistä nykyisin käytettävän liityntäaseman osalta lähes neljä viidestä kotitaloudesta teki matkansa Lahden aseman kautta, Mäntsälän aseman kautta matkansa teki vain 1/5 kotitalouksista Lahteen suuntautuvat matkat Lahden seudun liikennetutkimuksen (2010) perusteella Orimattilasta tehdään Lahteen noin 9800 matkaa arkivuorokaudessa. Näistä noin kolmannes on työmatkoja. Sekä Hollolaan että Nastolaan tehdään reilu tuhat matkaa arkivuorokaudessa. Valtaosa Orimattilasta muualle Lahden seudulle suuntautuvista matkoista tehdään henkilöautolla. Henkilöauton osuus orimattilalaisten seudun sisäisistä matkoista syntyvästä kilometrisuoritteesta on yli 85 prosenttia. Linja-auton osuus muualle Lahden seudulle suuntautuvien matkojen kilometrisuoritteesta on noin 6 prosenttia. Hennan aseman avaaminen ei tuo suurta muutosta nykyisen väestön kulkumuotojakaumaan Lahteen suuntautuvilla matkoilla, sillä väestön painopiste on alueella, jolta matkat Lahteen on sujuvampaa tehdä jatkossakin henkilöautolla tai linja-autolla. Hennan aseman läheisyydessä väestöpohja on nykyisin vähäinen ja Lahteen pendelöiviä on muutamien kilometrien etäisyydellä asemasta vain jokunen.

14 Hennan aseman avaamisen vaikutukset matkoihin Asukaskyselyllä kartoitettiin vastaajien nykyisten liikkumistottumusten ohella näkemyksiä siitä, kuinka Hennan aseman avaamisen arvioidaan vaikuttavan junalla pääkaupunkiseudulle tehtävien matkojen määrään. Vastaajista viidennes (19 %, n=126) arvioi kotitaloutensa junamatkojen lisääntyvän pääkaupunkiseudulle vähintään 1 viikoittaisen matkan verran. Useimmiten junalla tehtävien matkojen määrän arvioi lisääntyvän ne kotitaloudet, joissa tehdään jo nykyisin päivittäin tai lähes päivittäin matkoja pääkaupunkiseudulle (50 %). Viikoittain matkoja tekevistä kotitalouksista reilu kolmannes (35 %) arvioi junalla tehtävien matkojen määrän lisääntyvän. Satunnaisesti pääkaupunkiseudulle tekevistä kotitalouksista vain 7 % arvioi junamatkojensa määrän kasvavan Hennan aseman rakentamisen myötä. 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 18% 8% 40% 35% 33% 28% 19% 5% Kun näkemyksiä Hennan aseman avaamisen vaikutuksista junamatkustamiseen arvioidaan postinumeroittain, niin huomataan merkittäviä alueellisia eroja. Luhtikylässä, Levannossa, Herralassa ja Mertiessä aseman Kuva 8. Vastaajat, jotka arvioivat Hennan aseman lisäävän junamatkustamista (osuus kaikista postinumeroalueen vastaajista) rakentamisen arvioitiin lisäävän junamatkustusta selvästi muita alueita useammin (28 40 % postinumeroalueen vastaajista). Orimattilan keskustan postinumeroalueella (16300) asuvista hieman alle viidennes arvioi matkojensa lisääntyvän. Pennalan ja Virenojan asukkaissa oli vain vähän sellaisia, jotka arvioivat Hennan aseman avaamisen vaikuttavan heidän matkoihinsa, sillä pääosa ko. postinumeroalueiden asukkaista sijoittuu lähemmäs Lahden asemaa. Asukaskyselyyn vastanneet kotitaloudet ilmoittivat tekevänsä nykyään pääkaupunkiseudulle yhteensä 255 junamatkaa viikossa. Hennan aseman rakentamisen myötä matkamääräksi arvioitiin yhteensä 734 matkaa, eli junamatkojen määrän arvioitiin kyselyyn vastanneiden asukkaiden keskuudessa kokonaisuudessaan lähes kolminkertaistuvan. Liityntäyhteydet Hennan asemalle arvioitiin tehtävän tyypillisimmin henkilöautolla. Kyselyyn vastanneet ilmoittivat tarvitsevansa liityntäpysäköintipaikkaa pääkaupunkiseudulle suuntautuvilla matkoilla noin 80 %:lla matkoista. Orimattilan keskustan ja Hennan välillä liikennöivälle liityntäbussille nähtiin selvä tarve, mutta sen käyttöä ei oikein osattu etukäteen arvioida (aikataulujen ja reittien sopivuus omalle kotitaloudelle). Lähes puolet vastaajista kuitenkin ilmoitti liityntäbussin mahdolliseksi liityntäkulkumuodoksi Hennan asemalle. Kävellen tai pyöräillen liityntämatkoja ilmoitettiin tehtävän Hennan asemalle lähinnä Levannon ja Luhtikylän alueilta. Hennan aseman yhteyteen tarvittavien liityntäpysäköintipaikkojen määrää on arvioitu tarkemmin kappaleessa 6.

15 14 5. MATKUSTAJAPOTENTIAALIN ARVIOIMINEN 5.1 Lahti-Helsinki oikoradan juna-asemien vaikutusalueiden muutos Hennan aseman rakentaminen muuttaa nykyisten oikoradan varren juna-asemien vaikutusalueita. Tutkimusalueen liityntämatkat suuntautuvat nykyisin sekä Lahden että Mäntsälän asemille. Kattavampi vuorotarjonta sekä nopeammat matka-ajat lisäävät Lahden aseman houkuttavuutta, mutta toisaalta liityntäpysäköinnin maksuttomuus suuntaa varsinkin päivittäin pendelöivien kotitalouksien liityntämatkoja Mäntsälän asemalle. Hennan asema muodostuu sen rakentamisen jälkeen lähiasemaksi yli asukkaalle ja vähentää sekä Mäntsälän että Lahden asemille suuntautuvaa liityntäliikennettä. Tässä selvityksessä tutkittu lähivaikutusalue sijoittuu lähes kokonaan Hennan aseman vaikutusalueeseen, joten sen alueelta pääkaupunkiseudulle tehtävien matkojen on arvioitu tässä yhteydessä suuntautuvan jatkossa Hennan aseman kautta. Koska väestön nykyinen painopiste on Hennan aseman vaikutusalueella selvästi etäämpänä kuin Lahden ja Mäntsälän asemien vaikutusalueella, nousee liityntäyhteyksien merkitys kuitenkin suureksi. Ilmaisten liityntäpysäköintipaikkojen riittävä mitoitus sekä Orimattilan keskustan ja Hennan välinen liityntäbussi ovatkin seuraavassa kappaleissa esitettyjen matkustajamääräarvioiden realisoitumisen edellytys. Kuva 9. Juna-asemien vaikutusalueiden muutos (Väestöaineisto: Tilastokeskuksen ruututietokanta 2013)

16 Matkustajapotentiaalin arvioiminen Juna-asemien matkustajapotentiaalia voidaan arvioida useiden eri menetelmien avulla. Tyypillisimpiä tapoja matkustajapotentiaalin arvioimiseen ovat: a) Kysely-/liikennetutkimukseen perustuvat arviot b) Pendelöintitietoihin perustuvat arviot c) Matkatuotoskertoimiin perustuvat arviot Erityyppisissä arviointimenetelmissä painottuvat eri tekijät. Kyselytutkimuksissa on tyypillistä, että kyselyyn vastaavat aktiivisimmin ne, jotka kokevat asian tärkeimmäksi ja toisaalta ne ketkä vastustavat hanketta eniten. Asukaskyselyn avoimen palautteen perusteella myös tämän tutkimuksen yhteydessä kyselyssä painottuvat nämä vastakkaiset ääripäät, eli otos ei välttämättä edusta riittävän tasapuolisesti joukkoa, jonka liikkumistottumuksia pyritään hahmottamaan. Pendelöintitietoihin perustuvien matkustuspotentiaaliarvioiden etuna on se, että niissä keskitytään arvioimaan potentiaalia nykyisten todellisten liikkumistarpeiden pohjalta ja matkojen suuntautuminen on hyvin tiedossa. Toisaalta pendelöintitietoihin perustuva tarkastelu jättää huomiotta muut matkat kuten opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkat. Lahden moottoritien ja Kerava-Lahti oikoradan jälkeen vaiheen tutkimuksen perusteella työja liikematkoja on noin % Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä tehtävistä matkoista. Kolmas tyypillinen tapa laatia arvioita asemien matkustajapotentiaalista on erilaisten matkatuotoskertoimien hyödyntäminen. Tutkimuksista ja kokemusperäisesti tunnetaan että joukkoliikenteen palvelualueella sijaitsevat toiminnot synnyttävät olosuhteista riippuen tietyn määrän matkoja päivässä. Matkatuotoskertoimilla laadittuihin asemakohtaisiin arvioihin vaikuttaa voimakkaimmin aseman läheisyyden maankäytön määrä ja laatu sekä joukkoliikenteen palvelutaso. Sen sijaan pendelöinnin suuntautumista ja kauempaa saapuvan liityntäliikenteen merkitystä pelkkien matkatuotoskertoimien avulla on vaikea hahmottaa. Tässä yhteydessä Hennan aseman matkustajapotentiaali on arvioitu kaikkien näiden kolmen menetelmän avulla. Eri menetelmien antamat matkustajamääräarviot on esitetty kootusti kappaleessa Kysely-/liikennetutkimukseen perustuvat arviot Kyselytutkimuksella saavutettiin 653 kotitaloutta eli noin 10 % vaikutusalueen väestöstä. Jotta saadaan selville koko väestön luoma matkustajapotentiaali, on kyselyn tulokset yleistettävä koskemaan koko alueen kotitalouksia. Tässä yhteydessä laajentaminen on tehty sen oletuksen pohjalta, että kaikki lähivaikutusalueen kotitaloudet jakautuvat matkustususeuden suhteen samoin kuin kyselyyn vastanneet kotitaloudet, eli kyselyn oletetaan edustavan tasaisesti koko vaikutusalueen kotitalouksia. Todellisuudessa kyselyssä voidaan vastausten perusteella arvioida painottuvan jonkin verran molempien ääripäiden vastaukset, eli niiden, jotka suhtautuvat aseman rakentamiseen kriittisimmin (paljon esim. kahden henkilön eläkeläiskotitalouksia, jotka toivoisivat kunnan rahojen käyttöä muihin tarkoituksiin) sekä ns. pendelikotitalouksien, joista pendelöidään jo nykyisin paljon pääkaupunkiseudulle, ja jotka toivovat juna-aseman avaamisen helpottavan työssäkäyntiä pääkaupunkiseudulla. Junan kulkumuoto-osuudeksi pääkaupunkiseudulle suuntautuvilla matkoilla arvioidaan kyselyn perusteella %.

17 16 Taulukko 6. Kyselytutkimukseen perustuva arvio pääkaupunkiseudulle suuntautuvien matkojen määrästä Matkaryhmät Otos Osuus % PKS-matkaa/ kotitalous/vrk Perusjoukko Kotitalouksien PKS-matkat/vrk yhteensä Kotitalouksien edestakaiset PKSjunamatkat/vrk (20 25 %) Päivittäin matkoja tekevät % 0, , Viikoittain matkoja tekevät % 0, , Satunnaisesti 1-3 krt/kk % 0, , Satunnaisesti 1-3 krt/vuosi % 0, , Ei lainkaan 22 4 % Yhteensä % , Ylläesitettyjen lähtöoletuksien perusteella Hennan rautatieasemalta nousisi junaan noin pääkaupunkiseudulle matkansa suuntaavaa matkustajaa päivässä. Lahden suuntaan matkustavien nousijoiden määräksi voidaan nykyisellä väestöpohjalla arvioida enintään vain muutamia kymmeniä henkilöitä. Koska henkilöliikennepaikkojen matkustajamääriin lasketaan mukaan sekä asemalla nousevat että poistuvat matkustajat saadaan Hennan aseman matkustajamääräarvioksi nykyisellä väestöpohjalla noin henkilöä vuorokaudessa. Hennan aseman matkustajapotentiaali muuttuu merkittävästi Hennan aluekokonaisuuden rakentumisen myötä 2. Hennan uusien asukkaiden luomaa matkustajapotentiaalia voidaan arvioida kahden eri väestöskenaarion pohjalta. Kolmensadan asukkaan vuosikasvuun perustuvan skenaarion mukaan Hennassa asuu vuonna 2030 yhteensä 4100 asukasta ( kotitaloutta). Hitaan kasvun skenaarion (+150 asukasta/vuosi) mukainen ennuste vuodelle 2030 noin 2050 asukasta ( kotitaloutta). Mikäli näiden kotitalouksien matkustususeus ja junan kulkumuoto-osuus pääkaupunkiseudulle tehtävissä matkoissa vastaisi muita lähivaikutusalueen asukkaita, olisi lisäys nykyisen väestöpohjan perusteella tehtyyn matkustajamääräarvioon noin henkilöä ( edestakaista matkaa/vrk). Kun laskelmissa huomioidaan, se että alue houkuttelee juuri pääkaupunkiseudulle pendelöiviä kotitalouksia (tiheämpi matkustususeus ja korkeampi junan kulkumuoto-osuus) matkustajamääräarvion arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan noin henkilöllä. Uuden asutuksen lisäksi Hennan aseman matkustajapotentiaalia kasvattavat uudet työpaikat. Vuonna 2030 työpaikkoja arvioidaan olevan Hennan alueella noin (hitaan kasvun skenaario työpaikkaa/vuosi ja perusskenaario työpaikkaa/vuosi). Uusien työpaikka-alueiden rakentumisen arvioidaan synnyttävän työssäkäyntiliikennettä sekä lähivaikutusalueen sisällä, että sen ulkopuolelta oikoradan molemmista suunnista. Ilman tarkempaa tietoa alueen toimialarakenteesta ja alueelle sijoittuvista yrityksistä, on näiden työpaikkojen synnyttämiä pendelöintivirtoja ja junan kulkumuoto-osuutta työmatkoilla lähes mahdotonta arvioida. Työpaikkojen synnyttämä junan matkustajamäärälisäys vuoteen 2030 mennessä on kuitenkin luultavasti lähempänä muutamia kymmeniä henkilöitä kuin muutamia satoja. 2 Kaikki asutus on suunniteltu rakennettavan alle kilometrin etäisyydelle juna-asemasta ja asema tehdään helposti saavutettavaksi kävellen ja pyöräillen. Hennan kaupunginosa tulee todennäköisesti houkuttelemaan alueelleen paljon pääkaupunkiseudulla työskenteleviä perheitä, joille aseman läheisyys on avainasemassa uutta asuinpaikkaa etsittäessä. Lähtökohtaisesti voidaan arvioida, että junan kulkumuoto-osuus nouseekin Hennan asukkaiden keskuudessa selvästi ympäröivää aluetta korkeammaksi. Kotitaloudet eroavat todennäköisesti muista lähivaikutusalueen kotitalouksista myös pääkaupunkiseudulle tehtävien matkojen toistuvuuden osalta.

18 Pendelöintitietoihin perustuvat arviot Lähivaikutusalueelta etelän suuntaan pendelöi yhteensä noin 700 työssäkävijää. Näistä noin 500 käy töissä pääkaupunkiseudulla, noin 40 Tuusulassa ja 160 Mäntsälässä (v. 2012). Kyselyllä tavoitettiin n. 20 % lähivaikutusalueen pendelöijistä. Vastausten perusteella noin neljännes pääkaupunkiseudulle suuntautuvista matkoista tehdään nykyisin junalla. Jos oletetaan, että kulkumuoto-osuus on sama kaikkien vaikutusalueelta pääkaupunkiseudulle pendelöivien keskuudessa, voidaan arvioida että nykyisen kaltainen pääkaupunkiseudulle suuntautuva pendelöinti synnyttää noin 125 edestakaista junamatkaa vuorokaudessa (matkustajamääräarvio 2x125=250). Jos junan kulkumuoto-osuus nousee PKS-matkoilla uuden lähiaseman myötä 25 prosentista 30 prosenttiin, niin tämä merkitsee noin 25 edestakaisen matkan lisäystä (matkustajamääräarvio +50). Lähivaikutusalueelle pendelöi pääkaupunkiseudulta vajaat sata työssäkävijää. Jos oletetaan että junan kulkumuoto-osuus vastaa näillä matkoilla kyselyn mukaista osuutta (25 %) niin edestakaisten matkojen määräksi saadaan matkaa/vrk. Nykyisten asemien sijainti ei tue junan käyttöä lähivaikutusalueelta Mäntsälään ja Tuusulaan suuntautuvilla työmatkoilla, mutta Hennan aseman rakentamisen myötä myös osa näille alueille suuntautuvista matkoista tehtäneen junalla ( edestakaista matkaa/vrk). Orimattilan tärkein pendelöintisuunta on Lahti. Hennan aseman läheisyydestä pendelöinti Lahden suuntaan on kuitenkin vähäistä eikä sen katsota synnyttävän nykyisellään merkittävää matkustajapotentiaalia. Pendelöintitietojen perusteella Hennan aseman matkustajamääräarvio on yhteensä henkilöä/vrk. Tähän arvioon ei kuitenkaan sisälly muut matkat kuten opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkat. Taulukko 7. Pendelöintitietoihin perustuva arvio pääkaupunkiseudulle suuntautuvien junamatkojen määrästä Pendelöinti Pääkaupunkiseudulle suuntautuvat työmatkat Lähivaikutusalueelle pääkaupunkiseudulta suuntautuvat työmatkat Muu pendelöinti (Mäntsälä, Tuusula, Lahti) työssäkävijää junan kulkumuoto-osuus edestakaisten junamatkojen määrä matkustajamääräarvio % % Yhteensä

19 Matkatuotoskertoimiin perustuvat arviot Matkatuotosarviot on laskettu tässä yhteydessä Hennan, Mäntsälän ja Haarajoen asemille, jotta nähdään miten Hennan asema suhteutuu muihin lähialueen asemiin. Matkustajaennuste on laskettu matkatuotoskertoimien avulla. Arviossa on laskettu asukas- ja työpaikkamäärät asemien vaikutusalueella etäisyyksillä 0-1 km ja 1-2,5 km. Matkatuotoskertoimina on käytetty alle kilometrin etäisyydellä 0,3 junamatkaa/asukas/vrk ja 1-2,5 km etäisyydellä 0,05 junamatkaa/asukas/vrk. Matkatuotoskertoimet perustuvat aikaisempien selvitysten yhteydessä laadittuihin arvioihin matkustuskäyttäytymisestä juna-asemien ympäristössä. Matkatuotoskertoimet vaihtelevat merkittävästi alueesta ja olosuhteista riippuen. Yleisesti matkatuotoskertoimina pidetään lyhyillä etäisyyksillä (alle 1 km) 0,03 ja laajemmalla etäisyysvyöhykkeellä (1-2,5 km) 0,01. Pääkaupunkiseudun läheisyydessä matkatuotoksien on kuitenkin tutkittu olevan tavallisesti noin 10-kertaiset muuhun maahan verrattuna. Verrattaessa näillä matkatuotoskertoimilla saatuja matkustajamääräarvioita todellisiin matkustajamääriin, huomataan, että tulos vastaa erittäin hyvin Mäntsälän todellista matkustajamäärää (v n matkaa/vrk). Koska matkatuotoskertoimilla laadittu matkustajamääräarvio perustuu lähietäisyyden maankäytön tehokkuuteen, saadaan Hennan aseman matkustajapotentiaaliksi nykyisellä maankäytöllä vain 10 matkustajaa/vrk. Mikäli Hennan alueen kehittyminen toteutuu vuoteen 2030 mennessä minimiskenaarion mukaisesti (+ 150 asukasta/vuosi ja + 50 työpaikkaa/vuosi) niin matkustajamääräarvioksi saadaan 830 matkaa/vrk. Kuva 10. Väestön sijoittuminen asemien läheisyydessä (Ruututietokanta 2013) Taulukko 8. Matkatuotoskertoimiin perustuva arvio asemien matkustajamääristä vaikutusalue 0-1 km vaikutusalue 1-2,5 km Yhteensä asukkaat työpaikat kerroin asukkaat työpaikat kerroin < 2,5 km Henna, nykytila , ,05 10 Henna, tavoite , , Mäntsälä , , Haarajoki , , Matkatuotoskertoimilla saatu Hennan aseman matkustajamääräarvio nykyisellä väestöpohjalla on niin pieni, ettei sitä voida pitää todenmukaisena. Jo nykyisin alueelta tehdään merkittävä määrä junamatkoja pääkaupunkiseudulle Lahden ja Mäntsälän asemien kautta. Vähintäänkin näiden voidaan arvioida jatkossa suuntautuvan Hennan aseman kautta. Matkatuotoskertoimiin perustuvien laskemien heikkoutena onkin nimenomaan se, ettei niillä saada hahmotettua aseman lähialueen ulkopuolelta saapuvaan liityntäliikenteen merkittävyyttä.

20 Yhteenveto matkustajapotentiaalista Matkustajapotentiaalia on edellä arvioitu kolmella vaihtoehtoisella tavalla. Nykyisen väestön luoma matkustajapotentiaali on arvioitu korkeimmaksi kyselytutkimuksen perusteella ja heikoimmaksi matkatuotoskertoimiin perustuvalla arviolla. Pendelöintitietoihin perustuva arvio sijoittuu näiden välille, toisaalta ko. arviossa on mukana kuitenkin vain työmatkojen synnyttämä matkustajapotentiaali. Taulukko 9. Yhteenveto eri arviointimenetelmien antamista matkustajamääräarvioista Arvio nykyisellä väestöpohjalla Tavoitetilanne 2030 Kyselytutkimukseen perustuvat arviot Pendelöintitietoihin perustuvat arviot Matkatuotoskertoimiin perustuvat arviot Vaihteluväli (10-) * Matkustajamäärä= asemalla tapahtuvat nousut ja poistumiset Matkustajamääräarvioltaan Hennan aseman arvioidaan olevan nykyisellä väestöpohjalla samalla tasolla kuin Haarajoen aseman, mutta matkustajamäärä jää kuitenkin selvästi vähäisemmäksi kuin Mäntsälän asemalla. Kohtuullisen korkeasta laskennallisesta matkustuspotentiaalista huolimatta Hennan asema poikkeaa nykytilanteessa toimintaedellytyksiltään selvästi Haarajoen ja Mäntsälän asemista, sillä väestön painopiste sijoittuu kauas asemasta. Nykyisen väestöpohjan luoman matkustajapotentiaalin realisoitumisen edellytyksenä onkin se, että asemalle voidaan järjestää sujuvat liityntäyhteydet (liityntäbussi ja riittävä ilmainen pysäköintitila). Myös Hennan aluekokonaisuuden rakentamisen käynnistyminen on matkustajamäärien kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

21 20 6. HENNAN ASEMAN AVAAMISEN VAIKUTUKSET Kerava-Lahti oikoradan rakentaminen ja tiheän lähijunaliikenteen käynnistäminen on kaikkien tehtyjen selvitysten perusteella lisännyt merkittävästi ihmisten liikkuvuutta Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä sekä kasvattanut junan kulkumuoto-osuutta oikoradan suunnassa tapahtuvilla matkoilla. Junalla matkustaminen on lisääntynyt jopa enemmän kuin ennen oikoradan valmistumista arvioitiin. Erityisen suuri vaikutus oikoradan valmistumisella on ollut asemapaikkakunnille Lahdelle ja Mäntsälälle, joissa sujuvat junayhteydet pääkaupunkiseudulle ovat nousseet jopa merkittäväksi asuin- ja työpaikkojen valintakriteereiksi. Orimattilalaistenkin junamatkustamista oikoradan rakentaminen on lisännyt, mutta vaikutukset ovat jääneet selvästi asemapaikkakuntia vähäisemmiksi. Hennan juna-aseman rakentaminen ja henkilöjunaliikenteen aloittaminen liittäisi myös Orimattilan alueen osaksi pääkaupunkiseudun intensiivistä työssäkäyntialuetta ja näin ollen sillä olisi merkittävät vaikutukset sekä nykyisten asukkaiden liikkumistottumuksiin että metropolialueelle kohdistuvan muuttoliikkeen suuntautumiseen. 6.1 Liikenteelliset vaikutukset Asukaskyselyn perusteella Orimattilasta pääkaupunkiseudulle suuntautuvista päivittäisistä matkoista junalla tehdään jo nykyisin noin neljännes. Syynä junan suhteellisen korkeaan kulkumuoto-osuuteen pidettiin sekä pääkaupunkiseudun pysäköintiongelmia ja moottoritien ruuhkaisuutta että junamatkustamisen helppoutta, taloudellisuutta ja sujuvuutta. Junamatkustamisen houkuttelevuutta heikentävinä tekijöinä esiin nousivat voimakkaimmin Lahden ja Mäntsälän liityntäpysäköintitilojen riittämättömyys, pitkät etäisyydet asemille sekä varsinkin Mäntsälän aseman saavutettavuus (ei suoraa yhteyttä moottoritieltä). Hennan aseman avaaminen vähentäisi edellä mainittuja junan käyttöön liittyviä haasteita ja edistäisi merkittävästi junan kulkumuoto-osuuden kasvua pääkaupunkiseudulle suuntautuvilla matkoilla. Lisäksi junamatkojen määrän arvioidaan kasvavan merkittävästi infrastrutuurin tuoman muuttoliikenteen myötä. Oikoradan rakentamisen on todettu aiheuttaneen siirtymiä pääkaupunkiseudulle suuntautuvasta linja-autoliikenteestä junaliikenteeseen. Orimattilasta pääkaupunkiseudulle suuntautuvilla matkoilla linja-auton kulkumuoto-osuus on heikosta palvelutasosta johtuen jo nykyisin niin vähäinen, ettei Hennan aseman rakentaminen luo siihen suurta muutosta. Siirtymät junaliikenteeseen tapahtuvat pääosin henkilöautoliikenteestä. Henkilöautoliikenteen kulkumuoto-osuus Orimattilasta pääkaupunkiseudulle suuntautuvilla matkoilla tulee Hennan aseman myötä vähenemään. Hennan aseman avaamisen myötä tapahtuva henkilöautoliikenteen määrän vähenemä on suhteessa moottoritien liikennemääriin (Orimattila-Järvenpää n ajoneuvoa/vrk v. 2013) kuitenkin niin vähäinen, että sen vaikutukset moottoritien ruuhkaisuuteen jäävät pieniksi. Hennan aseman avaamisen myötä henkilöautosta junaan tapahtuvien siirtymien vaikutukset näkyvätkin konkreettisimmin niiden ongelmien helpottumisessa, joita asukaskyselyyn vastanneet pääkaupunkiseudulla pendelöivät kotitaloudet nostivat esille; pääkaupunkiseudun pysäköintiongelmat, Mäntsälän ja Lahden asemien liityntäpaikkojen riittämättömyys sekä liikkumisen hitaus ja hankaluus. Hennan aseman avaaminen vähentää Mäntsälän ja Lahden asemille suuntautuvaa liityntäliikennettä. Koska päivittäin matkoja tekevistä kotitalouksista suurin osa tekee matkansa Mäntsälän kautta, näkyvät Hennan avaamisen vaikutukset erityisesti Mäntsälään suuntautuvan liityntäliikenteen vähenemisenä. Liityntäliikenteen voidaan arvioida vähenevän siinä määrin, että se helpottaa Mäntsälän aseman liityntäpaikkojen ruuhkaisuutta.

22 Vaikutukset väestönkehitykseen, asumiseen ja työssäkäyntiin Oikoradan valmistumisen vaikutukset asutuksen sijoittumiseen ovat näkyneet viime vuosikymmenen aikana selvimmin asemien läheisyydessä Mäntsälässä ja Lahdessa. Asemien lähialueet ovat houkutelleet sekä asunto- että toimitilarakentamista. Mäntsälässä oikorataan liittyvä muuttoliike ja asuntojen kysyntä alkoi jo oikoradan rakentamispäätöksen jälkeen ennen radan valmistumista. Vetovoimatekijöinä ovat olleet uuden aseman läheisyys, mahdollisuus pientalomaiseen asutukseen sekä tonttien edullinen hintataso pääkaupunkiseutuun nähden. Hennan aseman avaamisen ja alueen saavutettavuuden parantumisen myötä samantyyppisen positiivisen kehityksen käynnistyminen on todennäköistä myös Orimattilassa. Uuden asutuksen ja toimipaikkojen syntymisen ohella Hennan aseman avaaminen lisää alueen nykyisen väestön mahdollisuuksia työllistymiseen, kun sujuvat yhteydet mahdollistavat työpaikan valinnan tai vastaanottamisen pidemmältä etäisyydeltä asuinpaikkaa vaihtamatta. Asukaskyselyssä nousi esille useita kotitalouksia, joista on pendelöity aikaisemmin pääkaupunkiseudulle, mutta hankalien ja hitaiden yhteyksien vuoksi työpaikkaa on vaihdettu lähemmäs. Myös niitä kotitalouksia nousi kyselyssä esille, jotka olivat kieltäytyneet työpaikan vastaanottamisesta pääkaupunkiseudulta, sillä kulkeminen sinne on koettu liian vaikeaksi. Hennan aseman avaamisella voidaankin arvioida olevan merkittävä positiivinen vaikutus kunnan työllisyystilanteeseen. Työllisyystilanteen paranemisen ohella myös opiskelumahdollisuuksien voidaan katsoa lisääntyvän merkittävästi. Sujuvat joukkoliikenneyhteydet ovat avainasemassa opiskelu- ja asuinpaikkaa valitsevien opiskelijoiden keskuudessa, sillä pääosalla opiskeluitaan aloittavista nuorista ei ole mahdollisuutta oman auton käyttöön. Hennan aseman avaamisella voidaan arvioida olevan vaikutusta myös palveluiden käyttöön. Osa asukaskyselyyn vastanneista kertoi hoitavansa nykyisin esimerkiksi päivittäistavaraostokset Mäntsälässä liityntämatkojen yhteydessä. Hennan aseman avaamisen myötä Mäntsälän palveluiden sijaan käytettäisiinkin enemmän oman kunnan palveluita. 6.3 Liityntäpysäköinnin ja liityntäbussin tarve Hennan aseman liityntäpysäköinnin tarve on määritelty edellä esitetyn matkustajamääräarvioiden perusteella. Lisäksi on selvitetty kokemuksia muiden Lahti-Helsinki-oikoradan asemien pysäköintipaikkojen määristä ja niiden riittävyydestä. Taulukko 10. Liityntäpysäköinnin nykytila oikoradan asemilla Asema Pyöräpysäköinti Ilmainen pysäköinti Lahti Aseman sisäpihalla n. 100 paikkaa + kadun varrella 36 paikkaa Mäntsälä Haarajoki 400 pyöräpaikkaa (runkolukitus) 300 pyöräpaikkaa (runkolukitus) Noin 80 autopaikkaa metrin päässä asemalta 220 autopaikkaa (8550 m 2 ) 90 autopaikkaa Maksullinen pysäköinti Radanpään pysäköintialue n. 140 paikkaa, VR:n pysäköintialueet Jaksonkadun alueella, Kaupungin pysäköinti aseman eteläpuolella n. 100 paikkaa, Lämpötolppapaikkoja 34 kpl Helsinki Lahti-oikoradan asemien liityntäpysäköinnin käyttöasteet ovat korkeita. Yleisesti parkkipaikat ovat ruuhkaisia ja pysäköintipaikkojen määrä on riittämätön. Lahden asemalla suurin osa pysäköintipaikoista on maksullisia. Ilmaisia pysäköintipaikkoja löytyy 80 kappaletta reilun 300 metrin päässä asemalta. Maksullisista pysäköintialueista osa

23 22 on kaupungin ja osa VR:n omistamia. Lämpötolppapaikkoja on 34 kappaletta ja niiden käyttöaste on suuri. Erityisesti Lahden asemalla liityntäpysäköintipaikkojen riittävyys on ongelma, eikä alueella ole mahdollisuutta maantasopaikkojen tarpeelliselle lisäämiselle. Mäntsälässä liityntäpysäköintipaikkoja on vuonna 2008 toteutetun laajennuksen jälkeen 220. Laajennuksen jälkeenkin parkkialueen täyttöaste on korkea ja erityisesti talvella, kun autojen välit kasvavat, pysäköintipaikkoja ei tahdo olla riittävästi. Haarajoen aseman liityntäpysäköintialueella on 90 autopaikkaa, joilla pysäköinti on ilmaista. Myös Haarajoen asemalla liityntäpysäköintipaikkojen määrä koetaan riittämättömäksi. Matkustajamääräarvioltaan Hennan asema sijoittuu Haarajoen ja Mäntsälän asemien välimaastoon. Lyhyellä aikavälillä Hennan aseman liityntäpysäköintipaikkojen tarpeen arvioidaan olevan vähäisempi kuin Mäntsälän asemalla nykyisin, mutta Hennan aluekokonaisuuden kehittyessä asemalla arvioidaan tarvittavan tässä selvityksessä esitetyn matkustajamääräarvion perusteella noin paikkaa. Hennan rakentamisen myötä erityisesti Mäntsälän asemalle suuntautuva liityntäliikenne vähenee ja näin ollen se voi helpottaa paineita Mäntsälän paikoitusalueiden laajentamiseen. Riittävien liityntäpysäköintitilojen järjestämisen ohella edellytyksenä aseman matkustajamäärien kehittymiselle on sujuva ja säännöllinen liityntäbussiliikenne Orimattilan keskustasta. Kyselyyn vastanneista lähivaikutusalueen asukkaista lähes puolet katsoi hyödyntävänsä liityntäbussia ainakin osalla matkoistaan, jos se olisi mahdollista. Yhteensä ne kotitaloudet, jotka ilmoittivat jatkossa käyttävänsä Hennan asemaa vähintään viikoittain, ilmoittivat tekevänsä yhteensä reilut 300 edestakaista liityntäbussimatkaa Hennaan viikossa (n. 60 matkaa/vrk). Tätä tulosta ei voida kuitenkaan luotettavasti yleistää koko väestöön. Yleisesti voidaan todeta, että liityntäbussimatkat painottuvat hyvin voimakkaasti työssäkäyntiaikoihin (6 8 ja 16 18) ja muina aikoina matkustajamäärien voidaan arvioida jäävän vähäisiksi. Tasaisella tunnin vuorovälillä, läpi päivän jatkuva, junan liikennöintiaikoihin sovitettu liityntäliikenne on kuitenkin tärkeä matkustajanäkökulmasta puutteelliset yhteydet asemalle eivät saa olla este junan käytölle hiljaisempina vuorokaudenaikoinakaan.