Nro 3/2010 syyskuu. syyskuu syyskuu

Transkriptio

1 1886 perustettu 1886 imme retken Pyhän Olavin kirkkoon. Nähtävänä oli mm. taidetta; kuvassa -Hellman Keväällä ihailee taiteilija, teimme retken KTM, Pyhän mv, Osmo Olavin Rauhalan kirkkoon. maalausta. Nähtävänä Lue. oli s. mm. 16. taidetta; kuvassa Annele Kekki-Hellman ihailee taiteilija, KTM, mv, Osmo Rauhalan maalausta. Lue. s. 16. Keväällä teimme Vuorineuvos retken Pyhän Paavo Olavin V. Suominen kirkkoon. täytti Nähtävänä oli 95 mm. vuotta. taidetta; kuvassa Kauppaseuran Annele Kekki-Hellman puolesta häntä ihailee onnittelemassa taiteilija, KTM, Simo mv, Hirvonen Osmo Rauhalan ja Veikko maalausta. Sirén. Lue artikkeli Lue. s. 16. s. 6. Nro 3/2010 syyskuu Nro 3/2010 2/2015 Nro huhtikuu 3/2010 syyskuu syyskuu 1

2 2

3 KAUPPASEURAN TOIMIELIMET Johtokunta Puheenjohtaja: Teuvo Vastamäki Jäsenet: Simo Hirvonen Harri Jaskari Kari Koskinen vpj Markus Mattsson Erkki Solja Antti-Jussi Tähtinen Jäsenlautakunta Johtokunnan lisäksi: Jari Alanen Petri Autio Asko Brax Antti Eskelinen Jussi Eskelinen Harri Jaakkola Pekka Koiso Jorma Leppikorpi Pekka Pohjoismäki Hannu Rosenqvist Samu Saarikoski Jani Vilpponen Talous- ja hallintotoimikunta Simo Hirvonen pj Markus Mattsson Markku Sinivaara Veikko Sirén Erkki Solja Teuvo Vastamäki Ohjelma- ja kulttuuritoimikunta Markku Hellman pj Petri Autio Antti Eskelinen Pekka Koiso Pekka Nikkilä Samu Saarikoski Veikko Sirén Sijoitustoimikunta Mikko Lahtinen, pj Harri Luuppala Matti Kerppola Harrastuskerhot Biljardi Ari Koski pj Petri Autio Marko Jarva Heikki Karintaus Mika Lehtimäki Mikko Palmroth Timo Tanhuanpää Ilkka Teräs Tuomas Vuorikoski Golf Jussi Avellan pj Reijo Hakanen Pasi Rouhiainen Erkka Vuorinen Jorma Törmä Bridge Jorma Artama pj Kalle Paasikoski Keilailu Urpo Versta Tennis Jorma Heljopuro pj Pasi Ikkala Jani Jokinen Matti Piiroinen Kauppaseuran Seniorit Asko Brax Matti Koli Pekka Nikkilä Kauppaseuran Pojat Samu Saarikoski, pj Hannu Rosenqvist Juha Turunen Old Gentlemen Band Raimo Hildén, kapellimestari Risto Aarni Markku Aartio Seppo Hietala Jari Huhtala Lasse Kylätasku Olof Lehtonen Juhani Mustakangas Reijo Rantanen Heikki Taina Erik Wikström Kauppaseuran Kvartetti Markku Hellman, kvartetin virittäjä Martti Anttila KooPee Hiltunen Jari Huhtala Heikki Lehtinen Kalevi Moksén Tomi Muotiala Erkki Niininen Ile Niininen Matti Oja Matti Pajala Vesa Penttilä Akira Ropo Pekka Rysä Petri Räsänen Juha Tanner Antti Torpo Tanu-Matti Tuominen Seppo Viitanen Toimihenkilöt Toiminnanjohtaja ja johtokunnan sihteeri Veikko Sirén p Klubimestari Petri Autio p Jäsenlehden toimittaja Risto Arvola p KAUPPASEURAN JÄSENLEHTI Toimittaja: Risto Arvola Työryhmä Teuvo Vastamäki, pj Markku Airaniemi Risto Arvola Petri Autio Kirmo Bergius Markku Hellman Ari Koski Veikko Sirén Yrjö J. Perä-Rouhu Taitto, sivunvalmistus: Risto Arvola p s-posti: Tampereen Kauppaseura ry Aleksis Kiven katu 15, Tampere Lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa, tammikuun, huhtikuun ja syyskuun alussa. Aineisto edellisen kuun 5. päivään mennessä. Seuraava lehti ilmestyy syyskuun alussa, aineisto 5.8. mennessä. 3 Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 400, takasivu 500 1/ / /8 50 rivi-ilmoitus max. 5 riviä 20, lisärivi 5 Painopaikka: Hämeen Offset-Tiimi Oy Tämän lehden artikkeleita ei saa julkaista ilman asianomaista lupaa.

4 Elämän tarkoitus? Kysymys elämän tarkoituksesta on luonteeltaan käytännöllinen ja välitön. Tällaisena se muistuttaa läheisesti kysymyksiä: Miten minun tulee toimia? ja Mitä voin tehdä? Hetkellisten ratkaisujen sijasta pohdintani kohteena on tarkoitus kohdata kuitenkin koko olemassaoloni, jokainen tekoni, kokemukseni, kykyni ja mahdollisuuteni, jokainen tavoittelemani arvo ja päämäärä ja kaikki voimavarani. Sen sijaan voin kysyä, millaisen kudoksen tahdon ja rohkenen elämästäni muodostaa. Kuka olen ja keneksi tahdon tulla? Niinpä kysymys minun elämästäni koskee myös ihmisyyttä, ympäröivää luontoa ja kulttuuria sekä sitä maailmaa johon olen syntynyt. Mitä aion ja voin tälle tehdä? Mutta vaikka elämämme tarkoitus olisikin kuolema ja sen väistämättömyyden hyväksyminen, tämä ei tarkoita että elämämme olisi surujen ja kärsimysten vaellus, Via Dolorosa. Päinvastoin. Elämän rikkaus syntyy vastakohtien ja ristiriitojen jännitteistä. Kaikki elollinen pitää sisällään vastakkaisia voimia. Sisäiset ristiriidat, vastakohdat ja ambivalenssi, kaksijakoisuus, kuuluvat olemassaolon perusominaisuuksiin. Hyvä ja paha Jumala ja Paholainen, pyhyys ja saastaisuus, valo ja pimeys, rakkaus ja viha nämä ovat elämän vastakohtia ja muodostavat kokemusten ja tunteiden rikkaan kirjon. Miten voimme kokea onnea ja iloa, jos emme olisi kokeneet surua ja synkkyyttä? Eikö rakkauteen ja kiintymykseen aina liity menettämisen uhka ja tuhon varjo? Onko kauneutta olemassa ilman sen vastakohtaa? Ajattele, nyt kun kevät ja valo saapuvat maahamme, voisimmeko iloita ilman että olemme ensin eläneet läpi ankean syksyn ja talven kylmyyden ja pimeyden? Ei onnellinen ihminen kysele onnen perään. Silloin me vain olemme ja elämme sen enempää ihmettelemättä mitä tämä kaikki tarkoittaa. Toisin on silloin kun elämä koettelee ja ahdistaa meitä, kun läheinen ihminen kärsii, kun sairastumme tai joudumme vaikeaan konfliktiin tai kriisin puristukseen. Silloin joudumme kysymään: Miksi juuri minä? Onko tällä kivulla ja kärsimyksellä joku tarkoitus? Mistä haavoista minut on tehty? Se mikä ei tapa parantaa, on tapana sanoa. Olen asiasta eri mieltä. Se mikä ei tapa kuitenkin useimmiten vahingoittaa ja katkeroittaa meitä. Kyky toivoa on mielestäni elämän merkittävimpiä asioita. Se antaa ihmiselle määrätietoisuutta ja tarmoa uuden aloittamiseen. Jokainen elämä on yhtä pitkä, kestää syntymästä kuolemaan. En näe siinä muuta tarkoitusta kuin kaiken sen kohtaamisen mitä vastaamme tulee. Tarkoitus on iloita, nauttia, rakastaa, tehdä työtä, kohdella muita ihmisiä yhtä hyvin kuin itseämme, ja hyväksyä ikääntymiseen liittyvä luopuminen. Ja muistaa iloita lapsista ja heidän lapsistaan ja sitten tyynesti kuolla kun sen aika on. Ajatus on lohdullinen. Runossaan Ikävyys Aleksis Kivi toivoo, ettei hänen hautaansa merkitä ollenkaan, vaan sen päälle kasvaa niitty, eikä kukaan käy haudalla suremassa. Luonnonlaeista on turha hakea ja etsiä elämän tarkoi- 4

5 tusta. Niiden kuvaamassa maailmassa epäjärjestys, kaaos, kasvaa alati pyyhkien lopulta kaiken, niin ihmisen, elämän ja maan kuin tähdetkin. Mutta evoluutiolla ei myöskään ole tarkoitusta. Kaikki nykyiset elämän muodot, ihminen mukaan lukien, ovat kehittyneet lukemattomien sattumien kautta. Vai oletko samaa mieltä kanssani? Meteoriitti, joka iski pallollemme ja loi nisäkkäille elintilan, olisi voinut olla osumatta tai olla vielä suurempi ja pyyhkiä kaiken pois. Älyllinen elämä, joka kykenee tajuamaan oman merkityksettömyytensä, saattaa olla syntynyt vain täällä ja kukoistaa mitättömän hetken kosmisen ajan mittakaavassa. Tämä tieteen sanoma tuntuu monista kylmältä ja lohduttamattomalta. Sen tilalle on kautta aikain tarjottu uskomuksia, jotka etsivät merkitystä ja toivoa luonnon ulkopuolisista voimista. Mutta miksi vain yliluonnollinen voisi antaa elämälle viime kädessä tarkoituksen? Eikö se, että tieteen avulla ihminen on oppinut ymmärtämään luonnonilmiöitä ja taiteen kautta sitä mikä on inhimillistä, tarjoa kypsemmän ja kestävämmän lähtökohdan. Se, että tajuamme olemassaolomme ainutkertaisuuden, tarjoaa myös syyn pyrkiä säilyttämään sen edellytykset. Se voisi kannustaa meitä huolehtimaan lähimmäisistämme, suojelemaan luontoa, vaalimaan tieteitä ja taiteita ja toimimaan oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta. Kun lapsena opimme iltarukouksen ja liitimme kätemme yhteen: Levolle laske Luojani, Armias ole suojani jos sijaltani en nousisi, Taivaaseen ota luoksesi. Elämän tarkoitus on omissa käsissämme. Kirmo Bergius SISÄLLYSLUETTELO Kansi: Onnittelut Paavo V. Suomiselle 95-vuotispäivän johdosta. Kuva: Matti Suominen 1 Toimielimet 3 Kirmo Bergius: Elämän tarkoitus 4 Sisällysluettelo 5 Jäsentemme merkkipäiviä Paavo V. Suominen 95 vuotta 6 jäsentemme merkkipäiviä 7 Edesmenneitä jäseniämme 7 Markku Hellmanin läksiäiset 7 Puheenjohtajan mietteitä 8 Uudet jäsenet 9 Kauppaseuran huoneisto avoinna 9 Toiminnanjohtajan palsta 10 expert ASA 11 Helmikuun kokous 12 Harri Jaskari: Työ tekijäänsä kiittää - eläkkeelläkin 13 Kysymyksiä 13 Tampereen Komediateatterin kehitys 14 Timo Hanhilahti: Suomi-koneeseen virtaa ja polttoainetta 15 Kauppaseuran Pojat 16 Miniatyyriaggregaatti 17 Jukka Sirén: Maanomistussuhteita Tampereella luvuilla 18 Olli-Poika Parviainen: Elinkeinopolitiikka määrittää Suomen suunnan 23 Roope Siiroinen esitelmöi kaupunkivalaistuksesta 24 M Files, Tampereelta maailmalle 26 Kimmo Sasi: Uusi alku sotelle pelastaa terveyspalvelut 27 Vierailimme Helsingin Suomalaisella Klubilla 28 Pääministeri Alexander Stubb vieraili Kauppaseurassa 30 Rotor Form Oy 31 Vastaukset kysymyksiin 31 Kauppaseuran lehti v. 1970, Kauppaseura valmistautuu järjestämään biljardin SM-kisat 32 Vaalipaneeli 34 Jäsenten esittäytymismahdollisuus 37 Kevätkauden päättäjäisistä ilmoitus 37 Lounaslista 37 Puttikisa 38 YT-joukkue-SM Kemissä 39 Tuuren Tuoppi 39 Kolmen klubin kisa 40 Bridge 40 Klubimestarin palsta 41 Tapahtumakalenteri 41 Kuvia 43 *** 5

6 JÄSENTEMME MERKKIPÄIVIÄ Paavo V. Suominen 95 v kuva: Matti Suominen Seuramme jäsen Suomen kylmätekniikan uranuurtaja, vuorineuvos, tekniikan tohtori h.c., Paavo V. Suominen täytti 95 vuotta Hän liittyi Tampereen Kauppaseuran jäseneksi vuonna Paavo Viljo Mikael Suominen syntyi Hangossa, jonne hänen vanhempansa olivat muuttaneet Somerolta Perheessä oli kahdeksan lasta, joista Paavo syntyi toiseksi nuorimpana. Perheen isä menehtyi vuonna 1923 pojan ollessa kolmevuotias. Äiti elätti perhettään torikaupalla ja talosta saaduilla vuokratuloilla. Paavo sairasti lapsena selkärankatuberkuloosia ja joutui olemaan sairaalassa vuoteeseen sidottuna neljän vuoden ajan. Suomisen koulunkäynti jäi kansakouluun, mutta Hangossa asuneena hän oppi myöhemmin tärkeän ruotsin kielen. Helsingissä kylmäkoneasentajana toimineelta vanhemmalta Väinö-veljeltään Paavo V. sai kuulla, että kylmätekniikka on tulevaisuuden ala eli kun elintaso paranee prosentilla, kasvaa kylmän tarve kuudella prosentilla. Nuorena miehenä 1938 Suominen lähti Helsinkiin kylmäkoneasentajan oppiin. Alan työtä ei silloin vielä ollut paljon tarjolla ja hän päätyi Helsingin Takomoon hissien kaideviilariksi. Tammikuussa 1939 hän viimein pääsi jäähdytyskonealalle saksalaisen insinöörin oppiin ja sai syksyllä 1939 työpaikan Hankkijan jäähdytyskoneiden matka-asentajana. Iltaoppikoulun hän suoritti työn ohella vuonna Paavo V. haki Tampereen Teknilliseen oppilaitokseen, josta valmistui koneteknikoksi joulukuussa Opiskelu edellytti rahoitusta ja lainoitusta ei ollut helposti saatavilla. Sanomalehti-ilmoitukset jäähdytyskonekorjaajasta tuottivatkin tuloksia. Tuottoisin oli kuitenkin idea hetekojen kiristämisestä, josta sai kohtuullisen toimeentulon kylmälaitteiden huollon ohella. Sodan jälkeen Paavo V. perusti oman jäähdytyskoneiden huoltoliikkeensä T:mi Huurteen, jota hoiti aluksi sivutoimisesti. Vuonna 1948 T:mi Huurre alkoi valmistaa myös jäähdytyskalusteita eli kylmätiskejä ja maidon jäähdytyslaitteita myymälöitä varten Sammonkadun kiinteistössä luvun alussa Paavo V. siirtyi Ruotsiin opiskelemaan kylmäteknistä alaa, jota Suomessa ei ollut mahdollista opiskella. Hän opiskeli jäähdytyskoneinsinööriksi vuosina Stockholms Tekniska Institutissa Suominen opiskeli jäähdytystekniikkaa Yhdysvalloissa ASLA-stipendiaattina, mikä vaikutti merkittävästi hänen myöhempään menestymiseensä. Kylmäala ja Huurre Oy:n liikevaihto kasvoivat nopeasti, kun kylmälaitteiden kysyntä kasvoi kotimaassa luvun alussa toimitettiin myös ensimmäiset kylmäkalusteet muihin pohjoismaihin ja vuonna 1966 kiinteät vientiyhteydet oli jo 14 maahan. Kasvun myötä yritys siirtyi Ylöjärvelle, jonne rakennettiin uudet tehtaat. Yritys keskittyi elementtirakenteisten kylmä- ja pakastehuoneiden sekä -ovien valmistamiseen ja 1980-luvuilla Huurre Oy kehittyi Suomen ja pohjoismaiden johtavaksi kylmätekniikan yritykseksi. Yrityksellä oli vahva asema myös Neuvostoliitossa, jossa Kylmä Paavosta eli Holotna Pavelista tuli kylmätekniikan ikoni. Paavo V. Suominen sai teollisuusneuvoksen arvonimen vuonna Vuonna 1975 Tampereen teknilliseen korkeakouluun perustettiin Paavo V. Suomisen aloitteesta jäähdytystekniikan professuuri ja vuonna 1976 hän perusti korkeakouluun rahaston jäähdytystekniikan tutkimusta ja koulutusta varten. Paavo V. Suominen vihittiin TTKK:ssa tekniikan tohtoriksi h.c. vuonna 1982 ja vuonna 1984 hänelle myönnettiin vuorineuvoksen arvonimi Suominen perusti Ylöjärven Antaverkkaan Suomen Jäähdytysalan museon, jossa esitellään alan teknistä kehitystä ainoana Euroopassa. Paavo V:n usko itsensä ja henkilöstönsä kehittämiseen on ollut vankka. Yhtiössä hankittu korkea ammattitaito on rohkaissut yli 80 yrittäjää perustamaan oman yrityksen, mainittavimpina Norpe Oy, Halton Oy sekä Porkka Oy luvulla Huurre Oy oli Euroopan johtava kylmätekniikan yritys, liikevaihto oli yli 600 miljoonaa markkaa ja henkilöstöä viidessä eri maassa yli 800. Paavo V. jäi eläkkeelle Ennen eläkkeelle jäämistään hän ehdotti Suomen kylmäkalustealan kokoamista yhteisyritykseksi luvun murros iski vakavasti myös suomalaiseen yritystoimintaan. Vaikeuksissa ollut Kansallis-Osake-Pankki päätti muodostaa kylmäalan eri yrityksistä Suomen> 6

7 JÄSENTEMME MERKKIPÄIVIÄ v Kahila Erkki Räisänen Pentti v Paunu Pentti Wikström Erik Laranne Jukka Wigren Ilmari v Loponen Pertti Tähtinen Antti v Silfsten Tapio Rantanen Reijo Vuorikoski Timo Pirhonen Jalo Salonpää Harri Ansakorpi Pertti Helminen Martti Jokinen Risto Kaakkolammi Reijo Kortesniemi Heimo Lahdelma Seppo Oksanen Kari Anttila Einari Nieminen Pekka Wiss Hannu v Määttänen Markku Rajala Hannu Helenius Kari Järvinen Pentti Lähdeaho Pertti Ojanen Arto Jokinen Timo O Kopra Pertti Leinonen Mikko Pukka Matti Semberg Markku Vairema Jukka Mäkinen Harri Nieminen Heikki Sunila Jukka Kaikkonen Hannu v Jokisalo Tatu Suokko Iiro Voitila Juha Keski-Orvola Pekka Lähteenkorva Kimmo Reinikka Mikko Aitio Marko Oesch Harri Pirhonen Jussi Lairikko Petri Jaakkola Harri Käkönen Heikki EDESMENNNEITÄ JÄSENIÄMME Ulf Andrésen liitt Simo Kaskimies 1967 Pekka Puolakka 2010 Kylmäteollisuus Oy:n, johon yritysten aiemmat omistajat jäivät vähemmistöosakkaiksi. Vuonna 1998 Huurre Group myytiin englantilaisen pääomasijoittajan omistukseen Huurre Group on edelleen Euroopan johtava kylmätekniikan yritys. Se toimii viidessä maassa 700 hengen voimin ja sen liikevaihto oli 160 miljoonaa euroa (2013). Paavo V. Suomisen tunnuslause: Kun oikein unelmoi, toivoo 7 MARKKU HELLMANIN LÄKSIÄISIÄ toiminnanjohtajan tehtävästä vietettiin johtokunnan kanssa viime tammikuussa. Kuvassa oikealla helpottuneen (?) oloinen Markku vierellään puheenjohtaja Teuvo Vastamäki ja uusi toiminnanjohtaja Veikko Sirén. Markku Hellman on ollut seuramme ensimmäinen toiminnanjohtaja vuoden 2005 alusta lähtien. Parhaat kiitokset! Ottanet kuitenkin edelleen aktiivisesti osaa Kauppaseuran toimintaan. ja tahtoo, niin kaikki toivomukset toteutuvat, jos eivät tänään, niin ehkä huomenna tai sitten myöhemmin tulevaisuudessa Simo Hirvonen

8 PUHEENJOHTAJAN MIETTEITÄ Hyvät herrat Tampereen Kauppaseuralla on perinteikäs ja pitkä historia, kuten kaikki hyvin tiedämme. Lähes 130 vuoden ajalta on kuitenkin paljon asioita ja tapahtumia, joita emme muista tai tiedä. Historiastamme on kirjoitettu kolme historiikkia, joihin jäsenten kannattaa tutustua. Niistä löytyy mielenkiintoista tietoa menneiltä ajoilta siitä, miten Kauppaseuran herrat ovat aikoinaan vaikuttaneet merkittävästi kaupan ja teollisuuden kehittymiseen Tampereella sekä myös yhteiskunnallisiin asioihin. Unohtamatta virkistäviä huvituksia, kuten seuramme huoneen tauluun oli aikoinaan kirjoitettu. Kuuntelin viime helmikuun sääntömääräisen kokouksemme jälkeen nautitulla illallisella palvelleen puheenjohtajan Antti Tähtisen muisteluja hänen toimikaudeltaan. Ne olivat kertomuksia silloisesta klubielämästä, arjen vaikeuksista ja hauskoista kommelluksista. Osa niistä on merkittävää ja mielenkiintoista Tampereeseen liittyvää historiaa. Antilta löytyy tietoa mm. Tampereella pidettyjen vuoden 1965 jääkiekon MM-kisojen ja Kauppaseuran yhteyksistä sekä tietysti 50 vuotta täyttävästä Hakametsän jäähallista. Tästä syntyi ajatus näiden tarinoiden tallentamisesta jälkipolville. Mielenkiintoisia tarinoita löytyy varmasti monilta muiltakin pitkään mukana olleilta Kauppaseuran jäseniltä. Nämä tarinat ovat merkittävä osa Kauppaseuran historiaa, jonka soisi jäävän myös jälkipolvien tietoon. Tähän mennessä kirjoitetut historiikit kertovat ansiokkaasti ja tarkasti menneistä ajoista, mutta eivät ehkä niinkään eletystä arkisesta elämästä. Aktiiviset uudet jäsenet voisivat ottaa kopin tarinoiden keräämisestä ja tallentamisesta vanhemmilta jäseniltä. Näin tarinat siirtyisivät luontevasti nuorille ja samalla eri ikäryhmät tutustuvat toisiinsa. Kuvaavana työnimenä tulevasta teoksesta voisi käyttää Klubielämää Kauppaseurassa. Kaikki asiasta kiinnostuneet ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen, saamme tämän mielestäni tärkeän projektin käyntiin. Kaikki säilyneet valokuvat menneiltä ajoilla ovat tervetulleita kuvittamaan syntyvää julkaisua. Lopuksi vielä suurkiitos kaikille Mikko Lahtisen johdolla seuran uuden matrikkelin laatimiseen osallistuneille. Tämä sähköinen, ajan tasalla pysyvä matrikkeli tulee palvelemaan Kauppaseuran jäseniä monin tavoin tulevaisuudessa. Matrikkeliin saimme jo ensi kosketuksen helmikuun kokouksessa pidetyssä lyhyessä esittelyssä. Hyvät herrat, toivotan kaikille antoisaa kesää harrastustenne pariin. Teuvo Vastamäki 8

9 UUDET JÄSENET hyväksytty Aro Matti konttorinjohtaja KTM Oma Säästöpankki Oy Bjurstöm Rikard toimitusjohtaja Neb-Sails Ky Haavisto Jussi toimitusjohtaja Maanrakennus T. Haavisto Oy Hautamäki Jarmo yrittäjä, palkintospesialisti Palkintotehdas - Trendexport Ky Hietala Miikka KHT-tilintarkastaja, Senior Manager Ernst & Young Oy Hirvonen Jari talous- ja hallintojohtaja Solita Oy Ketola Ville puhelinspesialisti Expert ASA Oy Kiiskinen Sauli eläkeläinen SOK Kärkimaa Juha rak.ins., tekninen isännöitsijä Ins Tsto Kärkimaa Oy Laukkanen Seppo TkL, KTM Altum Business Consulting Oy Mäkinen Ville johtaja Hämeen TavaraTaxi Oy Mönkkönen Janne hotelli- ja ravintolatoimen päällikkö Sokotel Oy Salonen Juhani hall. puh.joht. Mainoskenttä-Yhtiöt Oy Kauppaseuran huoneisto on AVOINNA kaikkina viikon päivinä jäsenille ja heidän vierailleen osoite: sähköposti: kotisivu: Aleksis Kiven katu 15, Tampere (03) toiminnanmjohtaja klubimestari info@tampereenkauppaseura.fi Lounas maanantaista perjantaihin seuran tiloissa klo Mestari-kabinetin tilaukset toiminnanjohtajalta, vuokra jäseniltä 0, muilta 85 9

10 TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA Tätä kirjoitettaessa elimme parasta talviaikaa vaikka ei se siltä tälläkään kertaa tuntunut. Oli kuitenkin pohjoismaisten talvilajien MM -kilpailujen aika. Ennakolta niistä saattoi odottaa avoimia Norjan mestaruuskilpailuja vaikka pitopaikkana olikin Ruotsin Falun. Lopullinen mitalitilasto osoitti muidenkin maiden saaneen rippeitä. Suomikin sai yhden pronssin mukanaan. Olemme saaneet lukea lehdessämme säännöllisesti toiminnanjohtajan kirjoituksia. Kisojen lomassa tartuinkin ns. kynään. Asetin sormeni tietokoneen näppäimistölle tai mitä tässä nyt liioittelemaan. Molemmat etusormet siinä vain töitä tekivät. Vilkaisu vanhoihin lehtiin antoi viitteitä siitä mitä Markku palstalla on kirjoittanut. Hän vaikuttaakin aika kynämieheltä. Minulla taas jo kouluaikaiset ainekirjoitukset antoivat ymmärtää muuta. En pärjännyt kyllä näyttämötaiteen puolellakaan sen paremmin. Kerran koulun kevätjuhlassa sain esittää marjapensasta ja siinä kaikki. No, härkää sarvista. Aloitan ensimmäisten kuukausien kokemuksistani. Vaikka Kauppaseura on minulle 26 vuoden kokemuksella melko tuttu, niin sen toiminnan pyörittämiseen osallistuminen on antanut entistä paljon laajemman kuvan kaikesta. Ainakin osaan arvostaa ja nostaa hattua kattoon asti heille, jotka ovat palvelleet tätä seuraa sen olemassaolon aikana. Niin puheenjohtajat, klubimestarit ja toiminnanjohtaja kuin muutkin ahkerat seuran johtokuntaan ja eri toimikuntiin osallistuneet jäsenet ovat tehneet arvokasta työtä. Kiitos kuuluu myös muulle jäsenistölle. Hienoja ihmisiä ovat kaikki. Kanniskelen nyt omaa korttani kekoon tukenani joukko aktiivisia jäseniä. Olemme selvinneet kaksista sääntömääräisistä kokouksista ainakin melkein kunnialla. Siinä välissä oli lehtemme väliin saatu jälleen painettua toimintakalenteri. Arkistoja on järjestelty, asuntoja remontoitu, vuokralaisia etsitty ja löydetty. Kärri-isäntien kanssa on soviteltu päivämääriä. Iso asia oli pitkään suunniteltu taloushallinnon ohjelmistouudistus. Sen käyttöönotto alkoi viime vuonna. Järjestelmien muutos kesken tilikauden sujui suuremmitta ongelmitta. Verkossa toimiva ratkaisu on osoittautunut hyväksi. Kevään aikana monet käytännön asiat kulkevat vanhoja latujaan. Tiistai-kärrit ovat suosittuja. Kuukausiesitelmät saavat Mestarikabinetin täyteen kerrasta toiseen. Olemme juuri kuulleet puheenjohtajamme osallistumisesta vaativaan purjehduskilpailuun. Purjehduksesta puheen ollen saimme helmikuussa jäseneksemme maailman luokan purjehtijan. Toivottavasti Rikard Bjurström kertoo meille myöhemmin yrityksestäänkin kärri-illan isännän ominaisuudessa. Eduskuntavaalit toivat omat tapahtumansa. Jäsenemme eduskuntavaaliehdokas Timo Hanhilahti valotti meille Suomi kuntoon -teemoja 4.3. Pääministeri Alexander Stubb vieraili Kauppaseurassa 16. maaliskuuta ja tapasi jäsenistöämme. Pidimme myös vaalitentin, kysyimme ja saimme viisaita vastauksia jäseniltämme, jotka ovat ehdolla vaaleissa. Äänestät ketä tahansa heistä, niin äänesi hän on ansainnut. Näistä aiheista saat lukea toisaalla lehdessämme. Ennen seuraavan lehtemme ilmestymistä meillä on tapahtumia edessä. Hyväntekeväisyyssoutu on vuorossa 6. kesäkuuta. Kirkkoveneet starttaavat kesäkuun 6. päivä Paarlahden perältä ja päätyvät Mustaanlahteen. Taukojakin pidetään. Tarkemmat aikataulut ja muut tiedot saatte jäsenkirjeissä ja seuran ilmoitustaululta lähempänä tilaisuutta. AVEC -kesäretkemme on torstaina 11. kesäkuuta. Tutustumme Hopealinjan uuteen Silver Sky -laivaan risteilemällä sillä päätyen Viikinsaareen illalliselle. Yhdessä oloa ja ohjelmaa on tiedossa. Seuraa tästäkin tarkempia ohjeita jäsenkirjeissä. Käy myös Kauppaseuran lounailla. Siellä kuulee kaikesta ajankohtaisesta. Kesän kuumimpaan 10 aikaan seuralla on hiljaisempaa vaikka toimintaakin on. Perinteisesti pelataan biljardin kesäkilpailuja. Lounasemäntämme Pirjo pitää lomaa juhannuksesta alkaen. Saamme ruokaa ennen lomaa viimeisen kerran torstaina 18. kesäkuuta ja hellat ovat kuumana taas maanantaina 3.elokuuta. Kolmen liittymiserän osalta olen saanut tutustua uusiin jäseniimme heti jäseneksi hyväksymisestä alkaen. Monet Teistä eivät ole vielä saneet seuramme TKS-merkkiä. Poiketkaapa vaikka edullista lounastamme nauttimaan ja samalla noutamaan merkkinne. Tällöin voitte myös antaa ovikoneellemme sormitunnisteenne. Jos lounasaika ei sovi, niin tiistaisin olen paikalla usein kello saakka. Samalla Sinulla on myös mahdollisuus jäädä kuulemaan yritysesittely ja osallistua kärriin. Vanhempia jäseniämme muistuttaisin päivittämään puhelinnumeronsa, sähköposti- sekä tavallisen postiosoitteensa aina niiden muuttuessa. Hyvät Kauppaseuran jäsenet, olin kyllä jo päättänyt lopettaa työt kokonaan, kun olin poltellut kynttilääni molemmista päistä 23 ikäisestä alkaen. Vuoden ajan siinä onnistuinkin. Kauppaseurassa oli kuitenkin katseltu joutenoloani sillä silmällä, että se saisi jo riittää. Niinpä sitten käärin hihani. Kun kerran miestä tarvittiin, niin toimeen tartuttiin. Eläkkeelle siirtymiseni saa nyt odottaa vielä pari kolme vuotta. Hyvää kesää kaikille! Veikko Sirén

11 expert ASA Yritysillan isänniksi tammikuiseen talvi-iltaan olivat saapuneet vanhempi kiireapulainen Rouhiaisen Pasi sekä puhelinspesialisti Ketolan Ville Lielahden Expertiltä. Yrityksen toiminnasta Pasi kertoilee, että Expert-myymälöitä on Pohjoismaissa 500 kpl, joista Suomessa 50 kpl, ja joista 38 on Expert ASA Oy:n omia myymälöitä. Työntekijöitä on Suomessa kaikkiaan n. 500 ja liikevaihtoa kertyy hieman yli 200 milj. euroa. Expert ASA on osa suurta norjalaista konsernia, jolla on toimintaa mm. kiinteistökehittämisen ja öljynporauksen aloilla sekä tunnetuimpana meille suomalaisille maailman toiseksi suurin ( hengen matkustajakapasiteetiltaan) risteilyvarustamo Royal Caribbean. Konsernin pääomistajat ovat norjalaiset Awilhelmson AS ja Dolphin Invest AS. Expert ASA on ollut Suomen nopeimmin kasvavien vähittäiskauppayritysten kärjessä viime vuosina ja panostus uusiin myymälöihin on vahvaa. Kevään-kesän korvalla avataan Lielahteen uusi 2200 m2:n myymälä. yllä: Ville Ketola vasemmalla: Pasi Rouhiainen Haluamme tarjota Kauppaseuran jäsenille henkilökohtaista ja tavanomaista parempaa palvelua, lupaa Pasi. Ostaessasi puhelimen ja liittymän meiltä Lielahdesta saat siihen veloituksetta avaimet käteen-palvelun asennuksineen ja opastuksineen. Myös myöhemmin voi puoleemme kääntyä, mikäli kysymyksiä ilmenee, jatkaa Ville. Puhelimen tai kuvaavammin ehkä käsitietokoneiden ja liittymien yhä monipuolistuvassa maailmassa etu on varsin merkittävä. Kuinkahan monelta Kauppaseuran jäseneltä onnistuisi vaikkapa sähköpostiasetusten tekeminen puhelimeen ilman asiantuntevaa apua? MA *** Kevään - kesän korvalla avataan Lielahteen uusi 2200 m2:n myymälä. Minä, biljardin vihollinen numero yksi, katson, kun te pelaatte kärriä... Jaa, taitaa olla minun vuoroni 11

12 Sääntömääräinen HELMIKUUN KOKOUS Tampereen Kauppaseuran sääntömääräinen helmikuun kokous pidettiin 19. helmikuuta ravintola Bravo Plazassa. Tilaisuuden avauspuheen piti puheenjohtajamme Teuvo Vastamäki. Kiitettyään Old Gentlemen Bandia sisääntulomusiikista hän kertoi purjehdusharrastuksestaan ja optimistina odotti veneiden vesille laskun tapahtuvan jo kuukauden kuluttua. Hän kosketteli myös tulevia vaaleja ja totesi, että olemme käyneet politiikan korkeakoulua nyt neljä vuotta; toivottavasti tuleva hallitus vie maatamme oikeaan suuntaan. Hän muistutti, että seuramme jäsenten joukossa on viisi kansanedustajaehdokasta, jotka ovat läsnä, kun Kauppaseurassa pidetään vaalitentti maaliskuun lopulla. Täytyy löytää rohkeutta tehdä päätöksiä ja viedä Suomea eteenpäin, hän peräänkuulutti. Poliitikkojen lisäksi tässä työssä tarvitaan meitä kaikkia, henkilöitä, yrityksiä jne. Seuraavaksi hän tiedotti, että johtokunta on valinnut varapuheenjohtajaksi Kari Koskisen ja Veikko Sirénin pesti toiminnanjohtajana on nyt virallistettu. Hän mainitsi myös, että Old Gentlemen Bandin johdossa uutena kapellimestarina toimii Raimo Hildén. Sääntömääräisen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Antti Tähtinen ja sihteeriksi Veikko Sirén. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus todettiin ja työjärjestys hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat, jotka toimivat myös äänten laskijoina, valittiin. Sihteeri esitteli vuosikertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen vuodelta Vuosikertomuksesta kävi selville mm., että seuramme jäsenmäärä vuoden vaihteessa oli Talouskatsauksesta ilmeni, että taseen loppusumma on 1,82 milj. euroa ja että tilinpäätös osoittaa ,41 euron alijäämää. Tase on kuitenkin terve, pitkäaikaisia lainoja ei ole. Alijäämää selittää se, että ravintolatilat olivat jonkin aikaa tyhjäkäynnillä, mistä johtuen vuokratulot Old Gentlemen Bandiä johtaa uusi kapellimestari Raimo Hildén jäivät alle arvion. Vuoden lopussa kuitenkin kaikki vuokrattavat tilat olivat käytössä. Investointeihin oli viime vuonna käytetty euroa. Kun tili- ja vastuuvapaudet oli myönnetty, puheenjohtaja kiitti kokousta ja johtokuntaa sekä päätti illan kokouksen virallisen osan. Seurasi joukko ilmoitusasioita. Aluksi Mikko Lahtinen kertoi tekeillä olevasta matrikkelista, josta myös Mikko Heikkilä puhui ja antoi ohjeita siihen liittymiseksi. Myös sijoitustoimikunnan asioista Mikko Lahtinen mainitsi ja lupasi lisää infoa myöhemmin keväällä. Hän totesi, että 75% jäsenistä on nyt sähköpostiyhteyden piirissä Kauppaseuraan. Klubimestari Petri Autio kutsui uudet jäsenet esittäytymään. Heitä oli paikalla yhdeksän kolmestatoista jäsenlautakunnan hyväksymästä ehdokkaasta. Esittelyn yhteydessä kevennyksenä kysyttiin heidän suosikkijoukkuettaan jääkiekossa. Ylivoimainen suosikki oli Tappara saaden 4½ ääntä, Ilves sai 1½ ääntä, yhden äänen saivat Lukko, Kalpa ja Ässät. Ennen kuin ryhdyimme aterioi- 12 maan kokki esitteli antimet ja kertoi myös tämän kokouksen pitopaikasta Bravo Plazasta. Ruokailun ja vapaan seurustelun jälkeen osa jäsenistä siirtyi Kauppaseuraan pelaamaan perinteistä juhlakärriä ja viettämään iltaa. Juhlakärrin voittivat Janne Ruohonen ja Pekka Leikas. RA Klubimestari Petri Aution syleilyssä juhlakärrin voittajat Janne Ruohonen ja Pekka Leikas (oik.)

13 TYÖ TEKIJÄÄNSÄ KIITTÄÄ ELÄKKEELLÄKIN? 13 Syksystä 2008 lähtien Suomen taloudessa ja työllisyydessä on kuultu pääosin mollisävytteisiä uutisia. Viisi ensimmäistä lamavuotta valtakunnan politiikassa uskottiin, että kyllä se talous kääntyy. Halusimme välttää 1990-luvun alun avoimen työttömyyden ja surulliset yrittäjätarinat konkursseineen. Tuloksena on se, että valtion velka on kaksinkertaistunut 100 miljardiin euroon. Kolme vuotta sitten viimein tajuttiin, että tämähän saattaakin olla todellinen rakennemuutos ei ainoastaan pitkä suhdannetaantuma. Silloinkin tuloksena oli nahkapäätös. Poliittinen sekasikiöhallitus päätti, että valtiontalous tasapainotetaan 50% leikkaamalla ja 50% korottamalla veroja. Tuloksena oli se, että korkea verotus tappoi kasvuhalun ja juustohöylä passivoi julkisen sektorin siilipuolustukseen. Budjettivaje ei kovinkaan paljon supistunut, koska verotulot hupenivat. Nyt ollaan vaiheessa kolme. Suuntia on kaksi, joko painaa paniikkinappulaa tai aidosti tehdä sellainen strategia, joka johtaa Suomen uudelleen kasvun tielle. Paniikkinappula näyttää olevan tällä hetkellä lähempänä. Kun muutamat meikäläisistä ovat halunneet nostaa keskustelua aidoista rakenteellisista muutoksista, vastustus on ollut aivan käsin kosketeltavaa. Nyt poliittisessa johdossa kuitenkin tarvitaan luonnetta ja sellaista johtajuutta, jossa ei pelästytä heti ensimmäisenä, kun rapa roiskuu. Pakon edessä Kokoomuksessakin on nyt jouduttu jyrkentämään kannanottoja - onneksi. Valitettavasti kaikkia miellyttämällä tämä ruosteinen laiva ei käänny. Ehdotamme tosimaltillisia palkkaratkaisuja, jossa ostovoimaa lisättäisiin palkankorotusten sijasta työn verotuksen alennuksella. Uuden työntekijän koeaikaan esitämme pidennyksiä, jotta työllistäminen on helpompaa. Ehdotamme saksalaista koulutussopimusta (ei tarvitse tehdä heti työsopimusta) ja haluamme, että työehdoista sovitaan ensisijaisesti työpaikoilla. Vastauksena muilta puolueilta on ollut se, että tarjoamme kylmää kyytiä. Isäntävalta kukoistaisi. Veronkevennyksille kuulemma taputtavat suurituloiset! No, mielestäni parempi taputtaa kuin muuttaa maasta. Koska me tajutaan, että porukat istuvat samalla puolen pöytää ja että nyt joustot on jouduttu tekemään työttömyyden kustannuksella! Ymmärrän, että nyt kaikkien pitää kiristää vyötä ja tehdä asiat paremmin ja tuottavammin. Yksi ryhmä, jossa vielä mietin ylimääräisiä leikkauksia, ovat jo työnsä tehneet eläkeläiset. Työikäiset voivat vaihtaa työpaikkaa, mikäli palkka ei tyydytä. Eläkeläiset eivät voi vaihtaa toiseen eläkkeeseen. He ovat aika paljon meidän työikäisten armoilla, mikäli omia säästöjä ei ole riittävästi. Työtuloindeksi kasvoi vuosikausia elinkustannusindeksiä nopeammin ja ero palkansaajien ja eläkeläisten välillä tuloissa on kasvanut. Nyt sitten pari vuotta työtulot ovat kasvaneet hyvin vähän ja elinkustannusindeksi on itse asiassa parempi. Tulen jotenkin johtopäätökseen, että nyt ei ole syytä muuttaa eläketulon maksuperusteita. Samoin kuuden prosenttiyksikön raippavero on syytä poistaa. Eläkeläisille lupasimme, että heidän ei tarvitse maksaa enemmän veroja tulostaan kuin palkansaajien. Lisäksi kukaan ei ole oikein analysoinut sitä, että pääosa eläketulosta menee kulutukseen. Kyllähän tämäkin kulutus taas työllistää - ja paljon. Harri Jaskari kansanedustaja Pirkanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Kysymyksiä 1- Kuka on Suomen paras ampumahiihtäjä? 2. Onko Islanti EU:n jäsen? 3. Koska ja missä laulaja ja urheilija Tapio Rautavaara syntyi? 4. Kuka voitti keihäänheiton kultamitalin Lontoon olympialaisissa vuonna 1948? 5. Koska ja missä syntyi taiteilija, laulaja Olavi Virta? 6. Missä Tampereella on Olavi Virran muistomerkki? 7. Kuinka suuri on Norja pinta-alaltaan? 8. Mikä on Norjan kolmanneksi suurin kaupunki? 9. Mikä on Britannian virallinen nimi? 10. Mistä aineesta oli rakennettu Pyynikin aikaisempi näkötorni? 11. Kuka Kauppaseuran jäsen täytti 95 vuotta viime helmikuussa? vastaukset sivulla 31

14 Tampereen Komediateatterin kehitys nyrkkipajasta suursuosioon Tampereen Komediateatterin johtaja Panu Raipia aloitti esitelmänsä kertomalla ylpeästi olleensa Kauppaseuran jäsenenä jo 15 vuotta. Panun isä Esko Raipia perusti yhdessä Tapio Parkkisen kanssa Tampereen Komediateatterin syksyllä Teatterin esitystoiminta aloitettiin kesällä 1992 isänmaallishenkisellä Jääkärin morsian -näytelmällä. Yleisö löysi uuden teatterin heti, alusta alkaen olivat katsomot lähes täynnä. Tuolloin Frenckell toimi kesänäyttämönä ja talvella käytettiin yliopiston 600-paikkaista juhlasalia. Kun aikoinaan siellä esitettiin Komediateatterin toinen näytelmä Vaahteramäen Eemeli, viimeisessä esityksessä oli 1100 katsojaa. Kun oli kyseessä näytelmän viimeinen näytös, niin kaikille lippu myytiin keitä jonossa oli, ja niin tehtiinkin yhden sortin ennätys Tampereen Komediateatterin historiassa. Seuraavassa vaiheessa vuonna 1993 Komediateatteri oli perustamassa Naantaliin Muumimaailmaa ja pari ensimmäistä vuotta teki siellä kaiken esitystoiminnan viidelle näyttämölle. Molempina kesinä Naantalissa kävi yli katsojaa. Tampereen Komediateatterin tulevaisuuden kannalta ratkaiseva oli muutto Tampellan Juhlataloon, missä se alkuun oli vuokralla omaisuudenhoitopankki Osuuspankki Realumilla. Tuolloin talo oli tietenkin myynnissä ja melkein viikoittain uusia omistajaehdokkaita kierrätettiin talossa. Koska kiinteistö oli myynnissä, tehtiin vuokrasopimukset sen mukaisesti aina pieniksi pätkiksi, 3-6 kk kerrallaan. Tämä hankaloitti teatterin toiminnan kehittämistä pitkällä tähtäimellä. Kun Komediateatteri aloitti Juhlatalossa, näytösten määrä ei riittänyt ison juhlatalon vuokrakustannusten kattamiseen, ja toiminnan sekä liikevaihdon kehittämiseksi perustettiin Tampereen Komediateatterin oppilaskoulu. Vuonna 1998 perheyhtiö osti kiinteistön tontteineen, jolloin taloa alettiin vähitellen saneerata toimintaan sopivammaksi. Kun yhtiö joidenkin vuosien jälkeen pääsi eroon kiinteistön hankinnasta seuranneesta velkarasitteesta, alettiin toteuttaa suurehkoa päänäyttämön remonttia. Syyskuun 15. päivä vuonna 2006 komediateatteri avasi uudistuneen päänäyttämön talon alapuolella. Kaksi vuotta kestänyt remontti Juhlataloon tehtiin vanhaa kunnioittaen. Teatterin nykyinen sisäpihan kesäteatteri on jo kolmas lajiaan. Myös tenorina tunnettu arkkitehti Tero Harjunniemi suunnitteli katsomon, johon mahtuu peräti 818 katsojaa, sillä vanha 500- paikkainen katsomo ei enää riittänyt positiivisen toiminnan tekemiseksi. Kilpailukyvyn parantamiseksi on yksinkertaisesti tarvinnut saada kuluja alas, mikä tarkoittaa vähemmän näytöksiä ja enemmän katsojia. Kesäteatterissa on hieno uusi ravintola ja saniteettitilat, ja katsomo on täysin katettu, ettei tarvitse pelätä huonoa säätä. Nykyään Tampereen Komediateatteri on Suomen seitsemänneksi suurin katsojalla hieman kaudesta riippuen, samaa luokkaa kuin Tampereen Teatteri. Yhteistyö Tampereen kolmen suuren teatterin kesken toimii hyvin ja lisääntyy koko ajan. Teattereiden ohjelmat suunnitellaan etukäteen vuosiksi eteenpäin. Yhteistyöllä vältetään se tilanne, että kahdessa teatterissa olisi samanaikaisesti sama näytelmä. Nykyään samaa näytelmää esitetään kertaa, parhaimmillaan viisi kertaa päivässä. Juhlatalossa näytellään talviaikaan päänäyttämöllä, missä on 260 paikkaa, sekä Juhlasalissa, joka aikoinaan toimi päänäyttämönä ja nykyisin ravintolateatterina. Lauantaisin voi molemmissa olla kaksi esitystä ja lisäksi kesäaikaan vielä kesäteatterin esitykset. Kesäteatterin käyttöä on lisätty ja tullaan vielä lisäämään erilaisilla > (jatkoa ed. sivulta) konserteilla. Raipiakiinteistöt hankki tammikuussa 2014 vanhan Pirkanhovin kiinteistön teatteriopiston opetustiloiksi. Koko kevät ja kesä tiloja saneerattiin ja 1.9., kun lukukausi alkoi, olivat tilat valmiina. Pirkanhovia eli nykyistä Hovia voi vuokrata perhejuhliin tai muihin tilaisuuksiin. AK 14

15 Timo Hanhilahti Suomi-koneeseen virtaa ja polttoainetta Eduskuntavaalien läheisyydessä esitellään erilaisia ohjelmia, säästö- ja leikkauslistoja sekä houkutustuotteita. Näin oli myös edellisten vaalien alla. Viisauden esittely on jonkin verran toinen asia kuin uusien asioiden täytäntöönpano. Tämän on saanut kokea katkerasti myös työnsä päättänyt hallitus. Asiat eivät menneet kuin Strömsössä. Voiko samat toimijat olla uskottavia päättäjiä seuraavalla kaudella. Entä jos toimeen valitaan uusia henkilöitä, löytyykö heiltä uskottavuutta tai näyttöä siitä, että päästään eteenpäin ja päätöksiä syntyy. Sen valitsee jokainen äänestäjä itse. Suomi-niminen kone yskii ja savuttaa nyt pahan kerran. Julkinen talous on ongelmissa. Tuonti ylittää viennin parilla miljardilla. Työllisyys on historiallisen heikossa tilanteessa, esim Tampereella on yli työtöntä. Nuorisotakuu oli hallituksen keskeinen ohjelmakohta. Syystä tai toisesta positiivisen kehityksen alkuunkaan ei ole päästy. Toisaalta on myös paljon yrityksiä, joiden toiminta on kannattavaa ja vakaata. Yksityistalouksilla, eläkeläisillä ja yrityksillä on pääomia, jotka odottavat, mihin suuntaan ovat menossa. Luottamuksen aikaansaaminen on keskeistä, jotta ihmiset nousevat kuopastaan ja ryhtyvät elämään. Kuluttamista ohjattiin esim 70-luvulla ostamaan suomalaista. Asia ei ole vanhentunut. Jos yksityistaloudet vaihtaisivat joka kymmenennen tuontitavaraan menevän euron kotimaiseen kulutukseen, tulos olisi useita kymmeniä tuhansia työpaikkoja Suomeen. Toinen esimerkki polttoaineesta Suomi-koneeseen on pankkienkin yhteisvastuullisena asiana käyttöön ottama asuntolainojen lyhennysten siirto. Asuntolainojen lyhennykset ovat yhteensä n 12 mrd /v. Viidesosa tästä toisi kansantalouteen merkittä- 15 vän ruiskeen. Kuntien rooli kuuluu eduskuntavaaleihin lähinnä välillisesti. Samoista kansantalouden palasista on kuitenkin kyse. Verojen korotukset kaikilla tasoilla on kielteisintä kehitystä. Kunnilla on mahdollisuus saada myönteistä pöhinää monilla keinoilla, jos halua riittää. Esimerkiksi Tampereen kokoisessa kaupungissa voidaan tarvittaessa rakentamis-ja tonttipolitiikalla saada vuositasolla 40 M lisätulot ja samalla satojen miljoonien aktivoinnin yksityiselle rakentamissektorille. Tärkeintä kuntapuolella on kuitenkin luoda infralla ja palveluilla houkuttelevat ja toimivat toimintaympäristöt yrityksille. Paikallisessa Tampereen tapauksessa voidaan kysyä, kumpi aktivoi alueellista talouselämää enemmän, katuraitiotie vai logistisen keskuksen, kuivanmaan sataman, rakentaminen samaisella 200 M :lla. Valtion toimissa yhtenä päätavoitteena on keventää julkista sektoria. Tällä hetkellä työtä tehdään kunnianhimoisesti juustohöylämenetelmällä. Tuloksia syntyy vuodesta 2016 alkaen. Voidaan sanoa, että nykymenetelmä ottaa tehoja selkänahasta. Jos julkisella sektorilla halutaan pysyvää kevennystä, on myös tehtäviä karsittava, lainsäädäntöä uudistettava sekä rakenteet ja prosessit laitettava kuntoon. Jostain syystä päättyneellä hallituskaudella ei vielä ryhdytty näihin välttämättömiin toimiin. Valtion omassa päätöksenteossa on kiireesti saatava virta veroparatiiseihin tukittua, kuten entinen pääministerikin on todennut. Samaan aikaan on lähes suomalaisyritystä siirtänyt kirjansa Viroon lähinnä verotuksellisista syistä. Yritysten virta ulos saattaa räjähtää käsiin, mikäli ei toimita pikaisesti. Virosta voi osin ottaa mallia myös siinä, miten saadaan yritysten tulos ohjattua uusiin investointeihin ja uuteen kasvuun. Yritysten elämän helpottaminen on ollut kestopuheenaihe jo pitkään. Valitettavasti parannusta on jouduttu odottamaan. Työ tulisi aloittaa mikroyrityksistä, joiden merkitys kansantaloudessa kasvaa. Mahdollinen siirtyminen perintöverosta myyntivoittoveroon loisi kotimaisille vahvoille perheyrityksille tarvittavaa kasvun pääomaa. Asia kannattaa selvittää, vaikka kaikkia vaikutuksia ei olekaan vielä tutkittu. Julkisen vallan tehtävänä on enemmänkin edistää yksityisten investointien syntymistä kuin ryhtyä itse investoimaan. Äärimmäisenä esimerkkinä on Pisara-rata, joka saa varsin vähän ymmärrystä nurkkaan itsensä maalanneen Helsingin ulkopuolella. Toisaalta valtio voisi puuttua tuetun asuntotuotannon määräaikoihin. Vapauttaa osa asunnoista vapaille markkinoille kun kotiutuvat varat käytetään uuteen asuntotuotantoon. Leikkauslistojen esittäjillä on vakava tarkoitus auttaa yhteiskuntaa. Leikkauksiakin varmasti tarvitaan, mutta keinovalikoima, jolla edetään, on oltava paljon laajempi ja vaikuttavampi. Toukokuussa tiedämme, millaisilla voimilla Suomi-konetta viedään eteenpäin. ***

16 Kauppaseuran Pojat HYVÄT HERRAT 20 vuotta sitten minut valittiin jäseneksi Kauppaseuraan. Kipinän nuoreen mieheen iski Teräksen Ilkka. Seuran toiminta oli vilkasta ja tempaisi minut mukaansa kerrasta. Kävin seurassa useita kertoja viikolla ja lähes joka viikonloppu. Tunsin vahvasti kuuluvani joukkoon, vaikka olin seuran kiistaton kuopus ja jäsenten keski-ikään oli matkaa lähes puoli vuosisataa. Toki hyväntahtoista pojittelua sain kuulla päivittäin, erityisesti silloisen klubimestarimme Pekka Törmän kuuluvalla äänellä. Hienoja aikoja ja hienoja miehiä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana jäseniksemme hakeutui harvakseltaan nuorempaa polvea, seura oli voimissaan mutta ikääntyminen jatkui edelleen. Hiljalleen kabinettien syövereissä syntyi ajatus tulevaisuusryhmästä jonka myötä Kauppaseura saisi riveihinsä kyvykkäitä nuoria miehiä ennen kuin heidät keksitään ja viedään muualle. Heille pitäisi myös viestittää että Kauppaseurassa tehdään paljon muutakin kuin pelataan biljardia ja lounastetaan. Vuonna 2005 tähän tarpeeseen perustettiin Kauppaseuran Pojat, työryhmänä Antti Eskelinen, Pekka Koiso ja allekirjoittanut. Toiminta lähti hyvin käyntiin, seura sai uutta verta ja tapahtumia sopivassa määrin. Käytiin eduskunnassa, Ylessä, Iskussa, Tallinnassa jne ja syötiin pitkään lounaita. Osallistujia oli kaikista ikäluokista, sillä Pojissa ei ole kyse iästä vaan asenteesta. Hienoja aikoja, hienoja miehiä. Viime vuosina toiminta ja miehet alkoivat kuitenkin hiljalleen hiipua. Osaltaan tähän vaikutti myös seuran taloudelliset seikat. Erityisesti tänä vuonna olen saanut lukuisia kyselyitä Poikien toiminnasta, tai paremminkin toiminnan puutteesta. Hetken pohdinnan jälkeen päätimme että vielä kun poikuus on tallella ja miehissä intoa riittää niin laitetaan Rosenqvistin Hanskin ja Turusen Juhan kanssa Poikien hommat jiiriin. Helmikuussa esitimmekin alkuperäisen ajatuksen hengessä olevan Kauppaseuran Poikien toiminta-ajatuksen sekä ehdotuksen budjetista (esim. yhteiskuljetukset) johtokunnalle ja sain puheenjohtajalta tiedon että ehdotuksemme käsitellään vuoden 2016 budjettia valmisteltaessa. Aloitimme kuitenkin Poikien toiminnan suunnittelun välittömästi, joten myös tälle vuodelle on luvassa ennakkoluulottomia, hengeltään poikamaisia tapahtumia. Tiedotus hoituu tuttuun tapaan Kauppaseuran Poikien suljetuilla Facebooksivuilla, klikkaa itsesi mukaan! Hienoja aikoja toivottaen Samu Saarikoski Kauppaseuran Pojat KAUPPASEURAN POIKIEN TOIMINTA-AJATUS - Ajan hengessä, perinteitä kunnioittaen- Tarkoituksena on aktivoida erityisesti nuorempaa jäsenistöä Kauppaseuran toimintaan: 1. Järjestämällä kohderyhmälle suunnattuja tapahtumia, jotka ovat kaikille jäsenille avoimia. 2. Markkinoimalla aktiivisesti seuran tilaisuuksia omalle kohderyhmälleen. Lisäksi Poikien tehtävänä on turvata omalta osaltaan seuran jatkuvuus: 1. Hankkimalla kyvykkäitä uusia jäseniä seuralle. 2. Olemalla esimerkkinä kauppaseuralaisuudesta ja sen hengestä. RETROSAUNA Tarkkana miehenä puheenjohtaja Teuvo Vastamäki löysi kellarikerroksesta Kauppaseuralle kuuluvan saunatilan. Olemme alustavasti sopineet että Pojat laativat suunnitelman saunan saneerauksesta ja käyttöönotosta sekä esittelee sen johtokunnalle. Mikäli haluat sponsoroida projektia työpanoksella, raaka-aineilla, kalusteilla jne. niin ota yhteyttä samu@avacap.fi tai Projekti on työnimeltään RetroSauna ja tulen kertomaan sen edistymisestä seuraavissa lehdissä sekä sähköisessä mediassa. Samu Vuoden Tulokas v

17 Suuri innovaatio, miniatyyriaggregaatti Seuramme jäsen Tommi Vahtera sekä yhtiökumppanit Pasi Ylirisku ja Juho Kalliala kertoivat aluksi hieman taustojaan ja kuinka olivat päätyneet yhteen. Kun herrat olivat esitelleet itsensä, Juho Kalliala avasi esityksen pienellä haasteella. Hän kertoi heillä olevan suuria kysymyksiä yrityksen kehittämisen kannalta, kuten kuinka järjestää yrityksen tuotanto, mitä halutaan tehdä Suomessa ja suomalaisille. Lisäksi myös haasteena ovat jakelukanavat ja rahoitus. Nämä kysymykset esitettiin alkuun, jos jollain olisi näihin apua tai joku tuntee jonkun, haluaisivat he yhteydenottoja. Hawuteltan tuotekehityksestä, mikä oli alkanut jo 1992 vuonna, kun Pasi oli sissikomppaniassa: Tuolloin hän oli miettinyt, että kyllä silloisen teltan pystytys, lämmitys ja kuljetus voisi olla hieman helpompaa ja tehokkaampaakin. Tämän jälkeen meille esitettiin pari videopätkää Hawuteltan pystytyksestä ja erilaisista kombinaatioista. Näitä ja muita videoita tuotteesta löytyy osoitteesta www. hawuteltta.fi. Nykymuodossaan Hawuteltta on yhden ihmisen pystytettävissä ja on myös säänkestävä. Teltta on kevyt kantaa ja toimii kokonaan ilman telttakeppejä. Yrityksen toinen innovaatio, mikä liittyy myös sissitelttailuun, on biomassapoltin. Polttimella voidaan tuottaa sähköä, millä voidaan ladata akkuja ja paristoja. Suomessa on kehittymässä sama ilmiö, mikä on tapahtunut jo Amerikassa: Kun jenkkisotilas lähtee tukikohdasta kolmen päivän missiolle, hän joutuu ottamaan mukaansa 70 paristoa, mikä tarkoittaa 6 kg pattereita. Paristot ovat armeijan toiseksi suurin kustannuserä ammusten jälkeen. Sotilaat kantavat useita erilaisia sähköisiä välineitä mukanaan, mikä tarkoittaa, että kun paristojen varaukset loppuvat, laitteiden toiminta lakkaa ja sotilaan toiminta rajoittuu. Biomassapolttimen yksinkertainen perusajatus on, että tehdään sähköä siellä missä sitä käytetään, näin vältytään varaparistojen kantamiselta. Tämä myös lisää toiminta-aluetta, kunhan polttoainetta on saatavilla. Tommi Vahtera on pitkälle vastannut Hawu Oy:n biomassapolttimen tuotekehityksestä. Tommi kertoi myös, että PRH:een on juuri jätetty PCT-hakemus, millä on saatu 46 maahan 30 kk aikaa patentoida innovaatio maakohtaisesti. Tänä aikana on tarkoitus saada tuotanto pystyyn sekä myös patentit ainakin joihinkin maihin. Laite on yksinkertainen ja hyvin pieni, esimerkiksi 4 cm x 8 cm, missä poltetaan bioenergiaa, esimerkiksi pellettiä, n asteessa. Yksi litra pellettiä palaa n. kaksi tuntia. Esitellyllä pienellä laitteella saadaan sähköä 22 V 4 A, millä pystyy lataamaan mm. auton akkuja. Laitteesta on myös toinen versio, missä ei ole sähkön tuotantoa; tällä saadaan esimerkiksi sissi- tai siviilitelttaan tasaisesti koko yöksi 15 astetta lämmintä. Herrat kertoivat olleensa kiinnostuneita yhteydenotoista liittyen mainittuihin asioihin. AK Hawuteltta: 17

18 Jukka Sirén MAANOMISTUSSUHTEITA TAMPEREEN SEUDULLA LUVUILLA Tammerkosken rantamilla on jo v. 600 tienoilla ollut pysyvä suomalainen asutus. Historiallisten asiakirjojen mukaan Häme, ruotsiksi Tavastland, latinaksi Tavastiaksi kutsuttu suurmaakunta on vielä keskiajalla ylettynyt Pohjanlahteen saakka. Tähän Suur Hämeeseen ovat Tampereenkin alueet kuuluneet. Tämä ilmenee mm. muinaisessa kansanrunossa, missä piispa Henrikkiä kutsutaan Hämeen herra Henrikiksi. Sitten, kun hämäläinen heimoalue oli joutunut Ruotsin vallan alle, ja kun 1300-luvun alussa muodostettiin suuri Kokemäenkartanon linnalääni, läntiset hämäläiset alueet liitettiin siihen. Lukuisat Häme-liitteiset paikannimet Hämeen ja Satakunnan rajan länsipuolellakin, kuten Hämeenkyrö ja Hämeenkangas, todistavat kuitenkin laajasta Hämeestä, kun vielä mainitaan, että Häme pohjoisessa jatkui Jämsään asti, ja idässä laaja Hartolan pitäjä sekä etelässä vielä Hyvinkääkin laskettiin Hämeeseen kuuluviksi. Pirkkalan ja Messukylän välillä pidettiin Tammerkoskea rajana, mutta aiemmin vielä Pirkkalaan kuuluvaksi laskettiin Hataanpään ja Härmälän rusthollit. Myös kannattaa mainita, että Tammerkosken kartanon tiluskartassa v Pispalan ja Hyhkyn kylät omistivat myllyjä Tammerkosken yläputouksessa. Tammerkosken seutu Tammerkosken rannalla oli ainakin 1400-luvun lopulta lähtien myllyjä, mahdollisesti jo aiemminkin. Myllyistä nimeltä tunnetaan ainakin seuraavat: V omisti Takahuhdin kylä Tammerkosken Uudenmyllyn eli Nykvarnin sekä Tykinmyllyn. Messukylän talot omistivat kaksi osaa Vahteren myllystä ja Tammerkosken kylä siitä kolmannen osan. Vahteren mylly, josta myöhemmin käytettiin nimeä Maavachterus, on sijainnut Tammerkosken vanhalla varsinaisella myllypaikalla, Myllyniemellä, johon tuli myöhemmin kaupungin sähkölaitos. Pispalan ja Hyhkyn myllyt sijaitsivat Tammerkosken kartanokartan mukaan länsirannalla. Itärannalla sijaitsivat vielä pari suurempaa Tammerkosken ja Messukylän kylille kuulunutta myllyä. Niin sanotun Tykin myllyn paikasta ei ole varmaa tietoa. Jaakko Teitti kirjoitti näistä myllyistä v. 1551, että Tammerkoskella on Satakunnan kauneimmat myllyt. Suurimman myllyistä, joka oli kaksiparinen, omistaja oli luultavasti nimismies Johan eli Juho Vaininen. Myllyjen omistamisesta käytiin sittemmin riitoja. Tampereen ensimmäisten maakirjojen mukaan vuonna 1540 Tammerkoskella oli viisi taloa: kaksi Vainista, kaksi Kurista eli Kurilaa ja Kuotti. Tammerkosken Jakokuntaan kuuluivat: Koski, Hatanpää, Härmälä, siihen luettiin myös osakylinä Laiskola, Pyynikki, Kyttälä ja Siukola. Tammerkoskella on silta ollut olemassa jo nähtävästi keskiajalta lähtien. Sillan ylläpitämisestä ja kunnostuksesta käytiin alituisesti riitoja. Jonkinlainen siltapehtoori näyttää ainakin olleen Jakob Mattsson Skyttä eli Kyttälä 1600-luvulla. Vuonna 1667 silta-asiakirjassa mainitulla Tammerkosken poikkisillalla (Twär brooen) tarkoitetaan Tammerkosken kartanosta laaditusta kartasta näkyvää sillanhaarausta, joka johti maantien Tammerkosken kartanon ohi. Vuonna 1405 oli Pirkkalan, Kyrön ja Kangasalan yhteisten oikaisukäräjien lautakunnassa eräs Matts af Koskis eli Koskis Matti, jota voidaan pitää varhaisimpana nimeltä mainittuna Tammerkosken asukkaana, ja vasta v oli Pirkkalan Vesilahden käräjillä lautamiehenä Pedher Koskilda. Tässä ovat vanhimmat tunnetut nimet. Kosken nimenä on v ollut Tamberkoski ja tämän jälkeen sekaisin Tamberforss, Tammerkoski v Vielä v käytettiin muotoa Tamber, tämä nimi johtuu ruotsin 18 Jukka Sirén on Pispalasta kotoisin. Hänen isänsä piti siellä saunaa ja yritystä nimeltä Kumitarvike. Jukka on toiminut vientipäällikkönä eri työnantajilla, erityisesti Ranskan, Norjan ja Australian markkinat ovat tulleet hänelle tutuiksi. Myös Finnairin palveluksessa hän on ollut ja harrastanut itsekin lentämistä. Kauppaseuran jäseneksi hän liittyi vuonna Jukka Sirén harrastaa sukututkimusta, erityisesti omaa sukuaan aina 1200-luvulta lähtien. Hänen mielestään sukututkimus on jännittävää hommaa ja sen tiimoilta löytyy kaikenlaista jopa ulkomaita myöten. Jukka Sirén piti oheen kirjoitetusta aiheesta esitelmän Kauppaseurassa loppuvuonna. Siinä käsitellään sukututkimuksen näkökulmasta Tampereen alueiden ja talojen omistussuhteita luvuilla.

19 sanasta damber eli myllypato. Tammerkosken länsipuolen taloista suurin oli Vainisen nimismiessuvun talo, joka sittemmin kehittyi Tammerkosken kartanoksi. Vainisen isännät olivat kylän huomattavimmat. Monessa sukupolvessa he olivat nimismiehiä. Vuonna 1540 mainitaan nimismies Olof, jota seurasi poika Jons Olofsson Vaininen. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Vainisen karjavarallisuus oli Pirkkalan suurin: 5 hevosta, 3 härkäparia, lehmiä 18 ja vasikoita 24. Lampaita oli 22, vuohia 8 ja sikoja 6. Olofin veli Morthen oli myös varakas talollinen. Jons Vainisella oli hyvät suhteet valtiovaltaan. Muun muassa Juhana Herttua, eli myöhempi kuningas, majaili Vainisella v Myöskin muistettakoon, että Juhana Herttuan entinen lemmitty Kaarina Hannuntytär asui n lähtien Nokian Penttilässä ja sittemmin Kangasalan Vääksyssä. Hänen toinen miehensä Lars Henriksson Hordeel oli Jonas Vainisen lähin esimies. Hordeel toimi Ylä-Satakunnan voutina ja edelleen 1580-luvulla Turun linnan päällikkönä. Vuoden 1595 juhannuksesta lähtien edellisen poika Erik Jonsson on toiminut uutena nimismiehenä. Hänen ajalleen sattui vaikea Nuijasota. Itse Nuijasodassa Tammerkosken seutu selvisi kuin koira veräjästä, sillä maakunnassa riehuneet nuijamiehet eivät täällä tehneet muuta pahaa kuin polttivat kirkon omistaman myllyn Tammerkoskella. Yksi syy saattoi olla se, että kartano oli ottanut tammikuussa majoitukseensa itsensä marski Klaus Flemingin ja joukon hänen miehiään. Näyttää siltä, että Nuijasodassa Tampereen tienoo jäi rintamalinjojen väliin. Nuijamiehet liikkuivat toisaalla Nokialla ja Ylöjärvellä ja toisaalla Kangasalan suunnalla. Erik Jonssonin poika Josef Eriksson isännöi Tammerkoskella Josefin kuoltua leski Brita otti miehekseen kirjoitustaitoisen miehen Johan Erikssonin, joka sittemmin nimitettiin Pirkkalan pitäjänkirjuriksi. Hän toimi myöhemmin veronkantajana ja joutui kruunulle 317 kuparitaalarin rästiin, joka velka oli edelleen maksamatta hänen kuollessaan v Johanin uusi vaimo Anna Eriksdotter nai renkinsä Sigfrid Olofssonin, jonka nimissä talo oli Vuosina isännäksi oli merkitty Johanin ja Annan täysi-ikäinen poika Josef Johansson. Perikunta ei pystynyt 300 kuparitaalarin velkaa maksamaan ja Vainisten aika tilalla päättyi. Sitä yritti viljellä Laiskolan, sittemmin Kurilan renki Anders Eskilsson, mutta vuonna 1649 hänen kerrotaan lähteneen talosta. Aikoinaan niin mahtava Tammerkosken nimismiestalo kirjoitettiin autiotaloluetteloon. Jonkin ajan kuluttua kruunu lahjoitti sen maaherra Ernst Johan Creuzille. Uusi luku Tampereen historiassa alkoi. Johan Lilliestedt mainitsee Magnus Principatus Finlandia-teoksessaan v. 1678: Vaan älä luule nyt erakoita ja moukkia yksin, lannanluojiakaan tahi halpoja sieluja orjain tuottavan Finnonian. Tämä maa on mahtava äiti muinaisten kungingasten ja sankarien sukukunnan. Kenelle tuntematon maan kamaralla on Wirtenberg jalo, Kurjet nuo, tekijät urotöiden, Hornit, taistelijat ja mahtajat, sankarimielet Flemingit tahi myös Creuzit korkeudessaan. Heitähän vaalinut on tämä Finnonian pyhä tanner. - Eli siinä lueteltiin Suomen korkeimpia aatelissukuja. Ernst Johan ja hänen vanhempi veljensä Lorentz Creuz eivät olleet ainoastaan Suomen vaan myös koko Ruotsin huipulla ja miltei kuninkaan ja De la Gardien jälkeen koko maan huomattavin suku. Creuzin veljekset hallitsivat useita kartanoita ja tiloja. Asunkartanoinaan heillä oli Pernajassa Malmgård ja Sarvilax. Varsinaisia sotilaita he eivät olleet, vaan olivat valtion korkeita virkamiehiä. Lorentz nimitettiin lopulta amiraalisi, minkä tehtävän otti innokkaasti vastaan. Merisotakäynnin johtaminen vaatii kokemusta ja sitä ei Lorentzilla kuitenkaan ollut. Merisodassa tanskalaisia vastaan v.1676 hänen johtoaluksensa Kronan kallistui kovassa tuulessa Olannin edustalla, vesi syöksyi sisään tykinaukoista ja samalla kipinä ruutivarastossa räjäytti koko laivan ja vei Itämeren aaltoihin miltei koko miehistön mukanaan myös amiraali Lorentz Creuzin. 19 Ernst Johan Creuz oli perinnönjaossa saanut Malmgårdin kartanon Pernajassa. Molemmat pojat sekä Lorentz että Ernst kirjoittautuivat v Gröningenin ja 1637 Leidenin yliopistoihin Hollannissa. Kumpikin yliopisto oli pohjoismaisten oppilaiden suosiossa. Sieltä Ernst matkusti Pariisiin. Ranska oli kasvamassa aateliskulttuurin ja hovielämän etuvartioksi. Keväällä v Ernst lähti pariisista Roomaan. Muutaman kuukauden kuluttua hän jatkoi matkaansa Baseliin ja takaisin Ranskan Strassburgiin, minne hän kirjoittautui lukemaan oikeustiedettä. Sieltä hän palasi viimeistään v lopussa Pariisiin. Creuzin sanotaan liikkuneen todellakin Euroopan arvotetuimmissa oppineissa piireissä. Vähemmän oppinutta, mutta tärkeätä maallisen elämän ns. opiskelua hän harrasti hyvien opiskelijaystäviensä Carl Lilliecronan, Erik Flemingin ja Lars Kruusin seurassa. Ernst palasi Ruotsiin viimeistään v ja kreivi Per Brahe esitteli hänet Svean hovioikeudessa ja hänet nimitettiin asessoriksi jo ennen 25-vuotissyntymäpäiväänsä. Ernst osallistui valtiopäiville samana vuonna. Ruotsin 1600-luvun historian esityksessä Ernst Johan Creuz mainitaan kuningatar Kristiinan ajan suurten oppineiden joukossa. Hänen edellään luettelossa on maailmaa nähnyt ja seitsemää kieltä puhuva Bengt Oxenstierna sekä matemaatikko ja astronomi suomalainen Sigfrid Aronius Forsius. Ernst Johan Creuz oli ylpeä, määrätietoinen, ajoi äänekkäästi asioitaan eikä toisinaan pystynyt hillitsemään itseään. Hän menetti usein malttinsa ja oli korskea, mutta tunsi juridiikan sekä oli kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Vuonna vuotias Ernst juhli häitään Tukholman linnassa, morsian oli 20-vuotias Anna Silfversparre, joka oli keskiaikaista ruotsalaista alempaa aatelia. Vuoden kuluttua kastettiin Tukholmassa poikavauva, ensimmäinen pariskunnan 11 lapsesta. Erään maakauppariidan yhteydessä Ernst Johan oli kiivastuksissaan lyönyt Anna Sabelin poikaa Johan Svinhufvudia niin, että poika kuoli. Tässä kannattaa mainita, että v. 1635

20 kaksi Tammerkosken taloa, nimittäin Kurinen ja Kuotti, oli annettu majuri Jöran Johansson Svinhufvudille. Oikeudenkäynti tässä asiassa oli juuri ohi ja alkuvuodesta 1652 Ernst menetti paikkansa Svean Hovioikeudessa, mutta häntä ei virallisesti erotettu. Jo vuonna 1649 hänestä oli tullut Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra. Hän asettui asumaan Tammerkosken kartanoon. Ernst alkoi kaikin tavoin lisätä uutta läänitystänsa. Kaksi Laiskolan, yhden Hatanpään ja kaksi Erkkilän taloa hän sai ostaa kruunulta rälssiksi v Kyttälän kaksi taloa ja Viinikka oli insinööri Henrik Muhlman-Zeulenberg saanut v lahjoitusmaana Norrköpingin päätöksen ehdoilla. Insinööri kuitenkin myi pian nämä tilukset toiselle muukalaiselle skotlantilaiselle Patrick Ogilville ja tämä vuorostaan Creuzille v Kapteeni Franz Pfaler oli saanut kaksi Siukolan taloa v Norrköpingin päätöksen ehdoilla, mutta hän myi talot v Creuzille. Kokonaisuudesta puuttui vielä kaksi Tammerkosken taloa, joita hallitus oli viimeiseen asti säästellyt, koska ne olivat ratsutiloja, joita pidettiin luovuttamattomina, mutta v onnistui Creuzin saada ne haltuunsa vaihdolla siten, että antoi kaksi taloa Vehmaisista niiden sijaan. Näin oli koko Tammerkosken kylä ynnä Viinikka joutunut yhden ainoan herran haltuun. Näille alueille syntyi myöhemmin Tampereen kaupunki ja ne alueet eivät koskaan palautuneet talonpojille takaisin. Vielä Creuzille tuli kuitenkin huolia. Nimittäin kuninkaalta tuli Tammerkosken kartano v Olof Mörthin kartan mukaan. 1. miespiha, 2. karjapiha, jota ympäröivät karjahuoneet, 3. humalatarha, 4. kaalimaa, 5. pohjoiset pellot hyvää savimultamaata, 6. heikosti kasvava hiesusavimaa, 7. hietamultamaata, 8. ohutta hietamaata, 9. heinämaata, 10. heinämaakappaleita, 11. savimaata, 12. liejusavimaa, 13. savi- ja hiekkamaata, 14. hiekkamaata, 15. kovamaisia niittyjä, 16. jauhomylly, 17. sahamylly, 18. syöttöhaka, ulkoniittyjä, 25. autioksi jäänyt mylly. mahtikäsky, joka rikkoi ja peruutti vanhat lahjakirjat ja yhdellä käskyllä palautti lahjoitusmat ja läänitykset kruunulle, tuli iso reduktio. Mutta Creuzilla oli vielä varoja ja hän kykeni pelastamaan itselleen melkoisia alueita Tammerkoskella. Viipymättä hän pyysi saada vaihtaa Tammerkosken viisi taloa, 3 2/3 manttaalia. Tähän kuningas suostuikin ja vaihto toteutettiin v Ernst Johan Creuzia pidetään varsinaisen Tammerkosken kartanon todellisena luojana. Jotkut kylän taloista vapautuivat kuitenkin reduktiossa aatelisesta isäntävallasta, kuitenkin enimmät niistä muodostuivat kruununtaloiksi niin kuin ennen reduktiota olivat olleet. Kartanon velvollisuudeksi jäi edelleenkin varustaa kaksi rakuunaa kruunun palvelukseen. Näin tuli Tammerkosken entisestä kylästä rälssisäteri ja lisäksi kaksinkertainen rustholli, jollaisena se pysyikin. Kosken seutu näkyy miellyttäneen Creuzia. Kartan mukaan kartanon kotitilukset käsittivät länsirannalla olevan alueen nykyistä Puutarhakatua myöten pohjoisessa ja Esplanadia myöten lännessä. Kartanon rakennukset ja pihat olivat aivan kosken törmällä ulottuen kapeana suorakaiteen muotoisena kartanomaana pohjoisesta etelään nykyisen Keskustorin kohdilta Kehräsaaren vaiheille. Alue peltoineen on selvästi todettavissa Olof Mörthin sen aikaisesta kartasta. Kyseisen kartan mukaan ei Tammerkosken kartano ollut mikään erinomainen viljelystila. Rautaharkon, Kanniston, Vihipään, Toivaron, Korvensuon ja Kärppälän niityistä kartanon sanotaan saaneen 27 paarmasta heinää. Kartanon varsinainen laidun oli kosken toisella puolella yhteinen Viinikan, Otavalan, Tauskon, Hatanpään ja Nekalan kanssa. Yhteistä maata oli Pispalan, Hyhkyn, Kyttälän ja Tahlon kylien kanssa. Myös yhteistä metsää oli Hyhkyn ja Pispalan talojen kanssa, niistä saatiin aidaksia ja polttopuita, mutta ei hirsiä. Vankat hirsimetsät sijaitsivat Kyttälän ja Tahlon talojen tapaan 30 penikulman päässä Näsijärven takana. Kalastus ei ollut paljonkaan 20