SISÄLLYS. N:o 802. Tasavallan presidentin asetus. Ahvenanmaan maakunnan merenkulkuopetuksen arvioinnista. Annettu Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2005

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2005 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 802 Tasavallan presidentin asetus Ahvenanmaan maakunnan merenkulkuopetuksen arvioinnista Tasavallan presidentin asetus eräiden terveyden- ja sairaanhoidon tehtävien hallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden kriteereistä ja painoalueista Sisäasiainministeriön asetus rakennusten poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta Valtiovarainministeriön asetus suomalaisen elokuvan juhlarahasta Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden investointeja koskevien tukien hakuajan päättymisestä Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta tuotantoeläinten lääkityksestä pidettävästä kirjanpidosta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta N:o 802 Tasavallan presidentin asetus Ahvenanmaan maakunnan merenkulkuopetuksen arvioinnista Annettu Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2005 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministerin esittelystä, säädetään 16 päivänä elokuuta 1991 annetun Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 32 :n nojalla, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1556/1994 ja 68/2004, ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen suostumuksella: 1 Merenkulkulaitos huolehtii Ahvenanmaan maakunnan merenkulkuopetuksen arvioinnista siltä osin kuin kansainvälisessä merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevassa vuoden 1978 yleissopimuksessa (SopS 22/1984) sitä edellytetään. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Leena Luhtanen

2 4014 N:o 803 Tasavallan presidentin asetus eräiden terveyden- ja sairaanhoidon tehtävien hallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa Annettu Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2005 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministerin esittelystä, säädetään 16 päivänä elokuuta 1991 annetun Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 32 :n nojalla, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1556/1994 ja 68/2004, ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen suostumuksella: 1 Ahvenanmaan maakunnan hallituksen tulee Ahvenanmaan maakunnassa huolehtia niistä terveyden- ja sairaanhoidon alaan kuuluvista tehtävistä, jotka maakunnassa voimassa olevan valtakunnan lainsäädännön mukaan kuuluvat lääninhallitukselle. Poikkeusoloihin varautumista koskevia tehtäviä Ahvenanmaan maakunnassa hoitavista viranomaisista säädetään poikkeusoloihin varautumista koskevien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annetussa tasavallan presidentin asetuksessa (900/2000). 2 Edellä 1 :n 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien kustannuksista vastaa valtakunta sen mukaan kuin sosiaali- ja terveysministeriö ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus sopivat. Kustannukset oikeuslääketieteellisistä suoritteista maksaa Ahvenanmaan lääninhallitus. 3 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Leena Luhtanen

3 4015 N:o 804 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden kriteereistä ja painoalueista Annettu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (733/1992) 19 e :n, sellaisena kuin se on laeissa 716/2002 ja 1416/2004, nojalla: 1 Soveltamisala Tätä valtioneuvoston asetusta sovelletaan myönnettäessä valtionavustusta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 3 a luvun mukaisille kehittämishankkeille. 2 Yleiset edellytykset Valtionavustusta voidaan myöntää Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisille kehittämishankkeille, Sosiaalialan kehittämishankkeen mukaisille hankkeille sekä Alkoholiohjelman toimeenpanoa toteuttaville hankkeille. Valtionavustusta voidaan myöntää edellyttäen, että kunta tai kuntayhtymä on päättänyt toteuttaa riittävät palvelujen tehostamiseen tähtäävät järjestelyt. Valtionavustuspäätöstä tehtäessä tulee ottaa huomioon seuraavat kriteerit: 1) hankkeella on kiinteä yhteys kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen; 2) hanke on vaikuttava ja laaja-alaisesti hyödynnettävä; 3) hankkeen tarkoituksena on pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen järjestämisessä tai toimintatavoissa; 4) hankkeen tarkoituksena on lähipalveluiden saatavuuden turvaaminen ja omatoimisuuden tukeminen; ja 5) hankkeen seutukunnallinen laajuus tai useiden kuntien yhteistyö. 3 Sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustus kehittämishankkeille Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää valtionavustusta tietoteknologian käytön edistämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa tukeviin kehittämishankkeisiin. Valtionavustusta voidaan myöntää myös palvelujen tuottamista nykyistä suuremmalla väestöpohjalla toteuttaviin kehittämishankkeisiin, joiden tavoitteena on palveluiden saatavuuden turvaaminen asuinpaikasta riippumatta ja hankkeen sisältönä on: 1) sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti; 2) terveyskeskustoiminnan järjestäminen seudullisina, toiminnallisina kokonaisuuksina; 3) mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä; tai 4) laboratorio- ja kuvantamispalveluiden kokoaminen nykyistä suurempiin yksiköihin. Lisäksi valtionavustusta voidaan myöntää lapsiperheiden peruspalvelujen verkostoimista ja yhteistyörakenteiden uudistamista ja kielellisten tai kulttuuristen vähemmistöjen sosiaali- ja terveyspalveluja edistäviin kehittämishankkeisiin sekä valtakunnallisesti mer-

4 4016 N:o 804 kittäviin ehkäisevän työn kehittämishankkeisiin. 4 Lääninhallituksen valtionavustus Sosiaalialan kehittämishankkeen mukaisille hankkeille Lääninhallitus voi myöntää valtionavustusta sellaisille Sosiaalialan kehittämishankkeen mukaisille hankkeille, joiden sisältönä on: 1) vanhusten palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen; 2) varhaisen puuttumisen -työmenetelmien käyttöönotto; 3) lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen; 4) palveluohjausmenettelyn käytön laajentaminen; 5) vammaispalvelujen saatavuuden ja erityisosaamisen parantaminen; tai 6) sosiaalihuollon henkilöstön tehtävärakenteen ja työolojen kehittäminen. 5 Lääninhallituksen valtionavustus Alkoholiohjelman toimeenpanoa toteuttaville hankkeille Lääninhallitus voi myöntää valtionavustusta sellaisille Alkoholiohjelman toimeenpanoa toteuttaville hankkeille, joiden sisältönä on: 1) viranomaisten, järjestöjen, kuntalaisten ja elinkeinoelämän yhteistyön parantaminen alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä paikallistasolla tai seudullisesti; 2) nuorten alkoholin käytön ehkäisy ja alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukeminen ja hoito erityisesti lasten hyvinvoinnin näkökulmasta; 3) alkoholin riskikulutuksen aiheuttamien haittojen vähentäminen varhaisvaiheen tukitoimin; tai 4) päihdepalvelujen laatusuositusten toimeenpano. 6 Lääninhallituksen valtionavustus Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisille kehittämishankkeille Lääninhallitus voi myöntää valtionavustusta sellaisille Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisille kehittämishankkeille, joiden sisältönä on: 1) hoitoon pääsyn turvaaminen; 2) terveyskeskusten toimivuuden varmistaminen ja ennalta ehkäisevä työ; 3) terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen ja palvelujen tehostamiseen liittyvät järjestelyt; tai 4) henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2005 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä Osastopäällikkö Kimmo Leppo

5 4017 N:o 805 Sisäasiainministeriön asetus rakennusten poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2005 Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä kesäkuuta 2003 annetun pelastuslain (468/2003) 22 :n 2 momentin ja 32 :n 3 momentin sekä pelastustoimen laitteiden teknisistä vaatimuksista ja tuotteiden paloturvallisuudesta 30 päivänä huhtikuuta 1999 annetun lain (562/1999) 2 :n ja 3 :n 1 momentin nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään pelastuslain (468/2003) 22 :n 1 momentissa tarkoitettujen poistumisreittien opasteiden ja turvamerkintöjen toimintakunnossa pitämiseen liittyvistä teknisistä yksityiskohdista ja menettelytavoista sekä 32 :n 3 momentissa tarkoitettujen uloskäytävien ja niille johtavien kulkureittien asianmukaisesta merkitsemisestä ja valaisemisesta. Tässä asetuksessa säädetään lisäksi pelastustoimen laitteiden teknisistä vaatimuksista ja tuotteiden paloturvallisuudesta annetun lain (562/1999) 2 :ssä tarkoitettujen poistumisreittien merkitsemiseen ja valaisemiseen käytettävien tuotteiden teknisistä ominaisuuksista ja tuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) poistumisreitillä rakennuksen kustakin kohdasta ulos maan pinnalle tai muulle turvalliselle paikalle johtavaa poistumiseen tarkoitettua reittiä; 2) poistumisopasteella erityistä kilpeä, jota käytetään uloskäytävän sijainnin ja poistumiseen käytettävän kulkureitin osoittamiseen; 3) hoitolaitoksella pelastustoimesta annetun valtioneuvoston asetuksen (787/2003) 9 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja tiloja. 3 Poistumisreittien merkitseminen Poistumisreitit merkitään poistumisopasteilla: 1) majoitustiloissa; 2) hoitolaitoksissa; 3) kokoontumis- ja liiketiloissa; 4) työpaikkatiloissa; 5) tuotantotiloissa; 6) varastotiloissa, joissa työskennellään; sekä 7) sellaisissa muissa tiloissa, joista poistuminen on vaikeaa tai joissa poistumisjärjestelyt ovat tavanomaisesta poikkeavat. Poistumisopasteet on sijoitettava havaitsemisen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ja niin, että ne selvästi osoittavat uloskäytävien sijainnin ja poistumiseen käytettävän kulkureitin. Poistumisopasteiden näkyvyys on varmistettava riittävällä valaistuksella. 4 Poistumisopasteet Poistumisopasteiden on oltava selkeitä. Opasteet on pystyttävä havaitsemaan ja niiden merkitys on kyettävä tunnistamaan ja ymmärtämään vaivatta.

6 4018 N:o 805 Poistumisopasteiden on ulkonäöltään ja yleisiltä ominaisuuksiltaan oltava työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä annetun valtioneuvoston päätöksen (976/1994) mukaisia. Poistumisopasteiden on lisäksi täytettävä turvavalaistusta koskevassa standardissa SFS-EN 1838 turvallisuuskilville määritetyt vaatimukset. Poistumisopasteen on oltava vähintään 100 mm korkea ja leveä. Riittävä opasteen koko määritetään standardin SFS-EN 1838 mukaisesti katseluetäisyyden perusteella. 5 Poistumisreittien valaiseminen Poistumisreitit valaistaan tavalla, joka mahdollistaa niiden turvallisen käytön. Poistumisreittien valaistusta suunniteltaessa on otettava huomioon erityisesti rakennuksen ja sen tilojen käyttötapa, koko ja muoto sekä se, miten rakennuksesta poistuminen on järjestetty. Valaistuksen suunnittelussa noudatetaan soveltuvin osin standardissa SFS-EN 1838 poistumisreittivalaistukselle määritettyjä vaatimuksia. Poistumisopasteiden on oltava aina valaistuja. Poistumisreitin muun valaistuksen on käynnistyttävä, kun tavallinen valaistus joutuu epäkuntoon. Valaistuksen on toimittava turvalliseen poistumiseen ja evakuointiin vaadittavan ajan. Valaistuksella on oltava tavallisen valaistuksen sähkönsyötöstä riippumaton virransyöttö, jolla turvataan valaistuksen toiminta vähintään yhden tunnin ajaksi. 6 Tuotteiden tekniset vaatimukset Poistumisreittien merkitsemiseen tai valaisemiseen tarkoitettujen tuotteiden on oltava niiden toimivuuteen, kestävyyteen ja turvallisuuteen vaikuttavilta ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne soveltuvat tarkoitettuun käyttöön. Yhdenmukaistetun eurooppalaisen standardin mukaiset tuotteet katsotaan asianmukaisiksi. Valaisimien on oltava standardin SFS-EN mukaisia. Valaistuksen ohjaukseen käytettävän keskusyksikön on oltava keskitetyn tehonsyötön järjestelmiä koskevan standardin SFS-EN mukainen. Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen mukaisesti eurooppalaisten standardien sijasta voidaan käyttää muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa tai Turkissa voimassa olevaa standardia tai muuta teknistä eritelmää, jolla taataan vastaava turvallisuustaso. 7 Tuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Edellä 6 :ssä tarkoitettujen tuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi on valmistajan tai maahantuojan laadittava kirjallinen vaatimustenmukaisuusvakuutus. Vaatimustenmukaisuusvakuutuksen on perustuttava tuotteen ominaisuuksien edellyttämällä tavalla teknisiin asiakirjoihin ja selvityksiin sekä mahdollisiin kolmannen osapuolen tekemiin testeihin tai tarkastuksiin. Vaatimustenmukaisuusvakuutukseen on sisällyttävä: 1) yleisluontoinen kuvaus tuotteesta, jota vakuutus koskee; 2) viittaukset niihin standardeihin tai muihin teknisiin eritelmiin, joita on sovellettu joko kokonaan tai osittain. Valmistajan tai maahantuojan on pyydettäessä voitava esittää vaatimustenmukaisuusvakuutus ja muut asiakirjat tuotteiden markkinavalvonnasta vastaavalle turvatekniikan keskukselle. 8 Tuotteiden käyttöohjeet Valmistajan tai maahantuojan on toimitettava 6 :ssä tarkoitettujen tuotteiden mukana kirjalliset suomen- ja ruotsinkieliset asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Tuotteen mukana tulevien ohjeiden on oltava riittävän yksityiskohtaiset, jotta niiden noudattaminen mahdollistaa tuotteen toimimisen vaatimusten mukaisesti. Ohjeissa on oltava:

7 N:o ) tuotteen käyttötarkoitus; 2) tuotteen asentamisen, käyttämisen ja huollon kannalta tarpeelliset tiedot; 3) tiedot tuotteen olennaisista ominaisuuksista. 9 Kunnossapito Poistumisreittien merkintöjen ja valaistuksen toimintakunnossa pysyminen on varmistettava säännöllisellä kunnossapidolla. Kunnossapidosta huolehtimisesta vastaavat pelastuslain 22 :n 1 momentin nojalla rakennuksen omistaja ja haltija yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltija hallinnassaan olevien tilojen osalta. Kunnossapitoa varten on laadittava kunnossapito-ohjelma, jossa selostetaan tarvittavat huoltotoimenpiteet. Tehdyt toimenpiteet merkitään joko kunnossapito-ohjelmaan tai erilliseen päiväkirjaan. Kunnossapito-ohjelma ja -päiväkirja on pyydettäessä esitettävä alueen pelastusviranomaiselle valvontaa varten. 10 Voimaantulosäännökset Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Asetuksen 3 5 :ä sovelletaan niihin hankkeisiin, joihin haetaan rakennuslupaa tai muuta viranomaishyväksyntää tämän asetuksen voimaantulon jälkeen. Asetuksen 9 :n 2 momentissa tarkoitettu kunnossapito-ohjelma on oltava laadittuna vuoden 2006 loppuun mennessä. Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2005 Sisäasiainministeri Kari Rajamäki Yli-insinööri Kirsi Rajaniemi

8 4020 N:o 806 Valtiovarainministeriön asetus suomalaisen elokuvan juhlarahasta Annettu Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2005 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään metallirahasta 27 päivänä maaliskuuta 1998 annetun lain (216/1998) 1 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 378/2002: 1 Tuntematon sotilas elokuvan juhlavuoden johdosta lyödään suomalaisen elokuvan 10 euron juhlaraha. 2 Juhlaraha on hopeaseosta, jonka painosta 925 promillea on hopeaa ja 75 promillea kuparia. Pitoisuudet saavat vaihdella enintään ± 10 promilleyksikköä. 3 Juhlarahan halkaisija on 38,6 ± 0,1 millimetriä ja paino 25,5 ± 0,5 grammaa. Enintään 5 prosenttia rahoista saa poiketa halkaisijastaan enemmän kuin ± 0,1 millimetriä. 4 Juhlarahat ovat ympyrän muotoisia. Kuvat ja kirjoitukset laakapinnoilla on sijoitettu siten, että rahoja kirjan lehden tavoin käännettäessä kumpikin puoli on oikein päin. Rahassa on sen suunnitelleen taiteilijan ja Rahapaja Oy:n johtajan sukunimien alkukirjaimet P ja M. 5 Juhlarahat ovat seuraavan selitelmän ja kuvan mukaiset. Rahan tunnuspuolella on keskellä syvennyskuvio, joka kuvaa juoksuhautaa ja kypäräpäisen sotilaan kasvojen profiilia. Rahan vasemmassa reunassa on syvennyksenä ylhäältä alas kaaren muotoinen teksti TUNTE- MATON ja alhaalla syvennyksenä kaaren muotoinen teksti SOTILAS. Rahan oikeassa reunassa on vaakasuoraan kohokuviona vuosiluku Rahan arvopuolella on vaakasuoraan filmiä kuvaava plastinen kohokuvio, jonka yläosassa on vaakasuoraan syvennyksenä teksti SUOMI FINLAND SUO ja alaosassa syvennyksenä arvomerkintä 10 EURO 10 EURO 1. Osittain kohokuvion päällä ja osittain pohjatasolla on kohokuviona sotilaan kypäräpäinen hahmo sekä kohokuviona yhdeksän ja syvennyksenä kolme eurotähteä.

9 N:o Osa 10 euron juhlarahoista lyödään erikoislyöntinä, jolloin rahoissa on peilikiiltoinen pohja ja mattapintainen kuvio. 7 Juhlarahojen tarkemmat yksityiskohdat ilmenevät Rahapaja Oy:n hallussa olevista perusmalleista ja -työkaluista. 8 Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä lokakuuta Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2005 Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma Hallitusneuvos Raine Vairimaa /133

10 4022 N:o 807 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden investointeja koskevien tukien hakuajan päättymisestä Annettu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 64 :n 3 momentin, sellaisena kuin se on laissa 44/2000, nojalla: 1 Maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 10 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun salaojituksen investointituen hakuaika päättyy 14 päivänä lokakuuta Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä lokakuuta Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Esko Leinonen

11 4023 N:o 808 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta tuotantoeläinten lääkityksestä pidettävästä kirjanpidosta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: Asetuksen nimike n:o antopäivä voimaantulopäivä MMM:n asetus tuotantoeläinten lääkityksestä pidettävästä kirjanpidosta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta... 4/EEO/ Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöä koskevassa määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosastosta, osoite Mariankatu 23, Helsinki, puhelin (09) Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2005 Osastopäällikkö Matti Aho Vanhempi hallitussihteeri Ritva Ruuskanen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/28/EY (32004L0028); EYVL N:o L 136, , s. 58

12 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 1 1 /2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2005 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN