Opiskelijan vaihtoraportti

Transkriptio

1 Opiskelijan vaihtoraportti Opiskelijan nimi: Tarja Lampinen Koulutusala: Sosiaali- ja terveysala Opintolinja: Lähihoitaja/Sairaanhoito ja huolenpito Vuosikurssi: 2010 Kohdemaa/-paikkakunta: Ruotsi, Tukholma Vaihdon pituus viikkoina: 4 viikkoa Vaihdon ajankohta: KANSAINVÄLISEN VAIHDON TAVOITTEET JA TOTEUTUMINEN - katso tavoitteet Placement Agreement Form lomakkeesta; kuinka tavoitteet toteutuivat - mitä yhtäläisyyksiä ja eroja havaitsit opiskelussa/työskentelyssä - mitä opit ammatillisesti - mitä opit paikallisesta elämänmenosta - mitä opit itsestäsi vaihdon aikana - mielenkiintoisinta vaihdossa oli - Tavoitteena oli apuvälineisiin tutustuminen ja oman työtavan omaksuminen, jotka toteutuivat melko hyvin. Pääsin tutustumaan erilaisiin apuvälineisiin ja käyttämään niitä asukkaita avustettaessa, joten se omalta osalta toteutui kiitettävästi. Työtavan omaksumista ei vielä tapahtunut siinä ajassa. - Yhtäläisyyksiä: Hoitotyöhön liittyvät välineet olivat aika lailla samat kuin Suomessa. Hoitajilla oli samat hoitotyön säännökset ja ohjeet, esim. hygienia/estetiikka, työturvallisuus henkilökuntaa koskien. Heillä oli raportteja aamuisin ja päivisin vuoroon tulleiden hoitajien ajan tasalla pitämiseksi asukkaiden tilanteesta. Työajat ovat samankaltaiset kuin Suomessa eli aamuvuoro alkaa klo 7/8-16, iltavuoro klo 12 20/21. Hoitajat ovat jakaneet omat vastuu-alueet työpaikalla. - Eroja: Yövuoroissa on omat hoitajat erikseen. Toimintamallit olivat erilaisia kuin Suomessa eli työskentely kyseisessä paikassa ei tuntunut ns. liukuhihnatyöltä. Siellä jokainen asukas kohdattiin rauhallisesti ja kiireettömästi. Siellä ei tullut riittämättömyyden tunnetta. Asukkaille itsemääräämisoikeus oli tärkeä asia, jota myös hoitajat huomioivat hyvin arkipäivän askareissa. Hoitajat tekivät heidän kanssa osan päiväohjelmista yhdessä. Apuvälineitä oli paljon ja ne olivat laadukkaat.

2 - Opin ammatillisesti uusia ja erilaisia apuvälineitä, palvelutalon toimintatapoja ja siihen liittyviä asioita, koska en ole aiemmin palvelutalossa työskennellyt. Opin myös työvuorojen aikana tapahtuvia aamu-, päivä-, ilta- ja yörutiineja. Opin kohtaamaan erilaisia ikääntyneitä heille sopivalla tavalla. Lääkehoidossa havaitsin esim. lääkeannospussit, mitä en ole tiennytkään aikaisemmin. Asennonvaihto sänkypotilaille oli tärkeää, painehaavojen ehkäisemiseksi. Omaksuin ergonomisen työskentelytavan käyttämällä monipuolisesti sairaalasänkyjä omaan työskentelyyn sopivaksi, jolla yritin välttää liiallisen rasituksen kehoon. - Paikallinen elämänmeno oli varsin kiireistä. Ihmiset vaikuttivat jonkin verran urakeskeisiltä, jotka tykkäsivät kuunnella musiikkia kuulokkeilla vapaa-aikana. Kaduilla ja metroissa saattoi huomata kerjäläisiä, katusoittajia tai jonkin tietyn yrityksen mainostajia, kyltti selkään kiinnitettynä. Ihmiset käyttivät paljon julkisia kulkuyhteyksiä. Miehet sekä naiset olivat suurimmaksi osaksi hyvin pukeutuneita ja siististi laittautuneita. Ruotsalaiset tuntuivat arvostavan terveellisiä ja hyviä elämäntapoja käymällä mm. kahviloissa, ravintoloissa, elokuvateattereissa, jotka olivat tupaten täynnä asiakkaita katujen varsilla. Viikonloppuisin tuntui siltä, että kaupunki heräisi eloon, koska kadut olivat varsin vilkkaita ihmisistä. - Minusta tuntuu siltä, että olen nykyään rohkeampi erilaisten ihmisten kanssa. Olen itsevarmempi ihminen, mikä saattaa ilmetä monella tavalla. Ruotsin tai englannin kielen käyttö ei tunnu olevan enää ongelma minulle, häpeämättä itseään. Alussa ajattelin, että miten uskallan puhua eri kieltä kuin äidinkieltä. Mutta ajan kuluessa, aloin tulemaan itsevarmemmaksi kielten käytössä ja uskalsin puhua vapaa-aikana eri kielillä vaihdon aikana. Koska suomea ei ollut aina mahdollista puhua, niin vaihtoehtoja ei paljon ollut millä kielellä puhuisi. Myös matkustaminen Ruotsin paikallis- ja kaukoliikenteessä (maiden välistä lento- ja bussiliikennettä) toi enemmän rohkeutta ja itsevarmuutta liikkua jatkossakin ulkomaille tai Suomen rajojen sisäpuolella. Minusta tuntuu vaihdon jälkeen siltä, että maailmalla olisi paljon tarjottavaa ja koettavaa minulle, mistä tulisi ottaa kaikki irti. Että minusta voisi olla melkeinpä mihin vain ja voisin tehdä mitä vain, mistä en ole osannut edes haaveilla. - Mielenkiintoisinta oli ajatus ennen vaihtoa ja vaihdon aikana, kuinka tulisin pärjäämään erossa kaikesta tutusta ja turvallisesta, asuinpaikasta, ystävistä ja perheestä menemällä kuukaudeksi lähes tuntemattomaan paikkaan. Tuntui, että se olisi täysin mukavuusalueeni ulkopuolella, koska olen elänyt pikkukaupungissa koko ikäni ystävieni ja perheeni ympäröimänä. Kuinka jakaisin tuntemattoman toisen lähihoitaja-opiskelijan kanssa yhteisen asunnon, koska minulla ei ole ollut kämppäkaveria ennen. Miten pärjäisin vaihtelevalla kielitaidolla suurkaupungissa, jonka paikallisliikenne ja elämänmeno ovat minulle täysin tuntemattomia. Ajan kuluessa aloin tottua suurkaupungin elämään, mikä ei tuntunut enää niin suurelta ja tuntemattomalta. Oli positiivinen yllätys, miten käsitykseni Tukholmaa ja ruotsalaisia kohtaan muuttui kuukauden aikana, vaikka en ole kovin ennakkoluuloinen ollutkaan ennen sinne menoa. Havahduin ennen kotiinpaluuta, etten ole ikävöinyt kotia, perhettä tai ystäviäni, koska nautin Tukholmassa olosta. Aikani ei siis käynyt pitkäksi, siellä oli niin paljon nähtävää ja koettavaa. Tuntui, että vielä olisi pitänyt jotain tehdä, mutta aikani loppuikin jo ja kotiinpaluu olisi enää edessä.

3 2. VINKKEJÄ, HUOMIOITA JA EHDOTUKSIA KV-VAIHTOON LÄHTEVILLE OPISKELIJOILLE - kohdemaahan, jossa olit vaihdossa - yleisesti Suosittelisin, että vaihtoon lähtevä opiskelija aloittaa lähtövalmistelut mahdollisimman varhain ennen vaihtoa, jotta paniikilta ja viime hetken kiireeltä vältyttäisiin. Itse aloitin niin pian kuin mahdollista, että saisi valmistautua kunnolla ja huolella. Kannattaa katsoa lentokentän omilta sivuilta, mitä matkatavaroita saisi kuljettaa ruumaan menevässä matkalaukussa sekä käsimatkatavaroissa ja minkä verran. Selvitä kotiinpaluun bussi- tai junaliikenteen aikataulut valmiiksi, että tiedät etukäteen, mihin siirtyä lentokentältä. Tulosta aikataulun tiedot kotoa lähdettyäsi jos tuntuu siltä, ettet välttämättä muista niitä kotiin tullessa. Kannattaa ottaa kohdemaan paikallisliikenteen kuukausikortti käyttöön, jos se on mahdollista ottaa. Se tulee suhteessa halvemmaksi, kuin maksaa yhdensuunnan lipuista erikseen. Matkalaukkuun kannattaa kiinnittää huomiota herättävä merkki, esim. matkalaukkuvyö, mikä menee laukun yli. Ja jos haluaa pelata varman päälle, niin kiinnittää laukun sisäpuolelle omasta passista otetun kopion+ omat yhteystiedot, jotta vältyttäisiin mahdollisilta varkauksilta tai epäselvyyksiltä. Vaihda rahaa mahdollisimman paljon kerralla, ettei tarvitsisi ylimääräisiä rahanvaihtopantteja maksella. Kannattaa kierrellä, katsella, ihmetellä, haistella ja maistella kohdemaahan liittyviä asioita. Ota kaikki ilo irti siitä, tutustumalla maahan, sen paikkoihin ja asioihin ennakkoluulottomasti. VASTAANOTTAVA TYÖPAIKKA Nimi: Suomikoti/Finskt äldrecentrum Yhteyshenkilön nimi: Katriina Åberg Katuosoite: Ramviksvägen 213, Enskede Kaupunki: Tukholma Postinumero: Puh: / Sähköposti: - Työpaikkani oli suomalainen palvelutalo, missä hoitajat ja asukkaat puhuivat enimmäkseen suomea. Osa hoitajista oli suomenruotsalaisia, tai heidän äidinkielenä oli ruotsi. Talossa oli kolme kerrosta, joissa oli kolme eri osastoa. Jokaisella osastolla oli 18 asukasta. Dementiaosastolla 19, koska eräs pariskunta asui yhdessä. Alimmassa oli kaikista virkeimmät, jossa oli paljon apuvälineitä, asukkaat fyysisesti ja psyykkisesti vaihtelevan kuntoisia, erilaisine sairauksineen. Toisessa kerroksessa oli dementiaosasto. Ja kolmas oli sairasosasto, missä oli dementiaa sairastavia, pitkäaikaissairauksista kärsiviä sekä enemmän hoitajien autettavia, pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuvia asukkaita. Talon kaikilla osastoilla oli sininen ja punainen puoli, joihin oli jaoteltu puoliksi asukkaat terveydentilan perusteella hoitajien autettavien tai enemmän itsenäisesti asuviin asukkaisiin. Jokaisella osastolla oli pyykkitupa, keittiö, liinavaatevarasto, roskien keräyshuone, kopiohuone, henkilökunnan wc sekä asukkaiden yhteistila, mikä toimii mm. ruokailutilana ja viriketuokioiden pitopaikkana. Hoitajia oli aamuvuorossa, riippuen millä osastolla on töissä, 2-3 hoitajaa/ osastonpuolikas. Iltavuorossa sama. Sairaanhoitajia on aamu- ja iltavuorossa 1-2 koko talossa. Yöhoitajia on 1-2/kerrososasto.

4 Aamu- ja päiväraportilla hoitajat jakavat päivän työtehtävät keskenään, joissa on asukkaiden suihkutukset, keittiön siivous ja pyykkituvan pyykeistä huolehtiminen. Joku hoitajista on kanslisti, joka huolehtii yhteisistä sovituista asioista kirjaamisen paperille ja ottaa osaston puhelimen itselleen päiväksi. Jos siihen joku soittaa, kanslistin tulisi vastata siihen.

5