Kuntarekry Oy:n syysseminaari. Neuvottelupäällikkö Sari Ojanen Helsinki

Transkriptio

1 Kuntarekry Oy:n syysseminaari Neuvottelupäällikkö Sari Ojanen Helsinki

2 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen esittely Neuvottelupäällikkö Sari Ojanen Helsinki

3 Kunnallinen työmarkkinalaitos => KT Kuntayönantajat Kunnallisen työmarkkinalaitoksen asema perustuu lakiin. Siinä on määritelty mm. KT:n perustehtävät, valtuuskunnan asettaminen ja toiminnan rahoitus. Keskitetty työnantajaedunvalvonta ja sopimustoiminta alkoi , jolloin laki kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta (ksv) astui voimaan. Lakia uudistettiin vuonna 1987, kun kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta tuli Kunnallinen työmarkkinalaitos. Lakiuudistuksessa vuonna 1993 Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta tuli osa Suomen Kuntaliittoa. KT täytti 40 vuotta ja käyttää viestinnässään nimeä KT Kuntatyönantajat

4 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tehtävät Kunnallinen työmarkkinalaitos KT on kuntatyönantajien etujärjestö työmarkkina-asioissa. KT edustaa Suomen 336 kuntaa ja 136 kuntayhtymää, joissa työskentelee viranhaltijaa ja työntekijää. Kunnallinen työmarkkinalaitos eli KT on työnantajajärjestö, jossa liitto- ja keskusjärjestötaso toimivat yhdessä ja KT neuvottelee ja sopii niiden puolesta kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palvelussuhteen ehdoista antaa suosituksia yleisistä palvelussuhdetta koskevista asioista, palvelutuotannon tuloksellisuudesta ja työelämän laadusta hoitaa muut lain edellyttämät tehtävät.

5 Valtuuskunta Kunnallinen työmarkkinalaitos Markku Jalonen Esikunta Viestintä Yleiset, teknisten ja tuntipalkkaisten palvelussuhdeasiat Opetus- ja sivistystoimen palvelussuhdeasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelussuhdeasiat Työmarkkinatutkimus ja työsuojelu Henkilöstövoimavarojen kehittäminen Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry (PTY)

6

7 Kunta-alan neuvotteluosapuolet Kunnallinen työmarkkinalaitos edustaa työmarkkinoilla 336 kuntaa ja 136 kuntayhtymää Kunta-alan unioni Tekniikka ja Terveys KTN Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ *) Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO JHL JYTY Mm. Suomen Palomiesliitto Suomen Terveydenhoitajaliitto KTK Tekniikan Asiantuntijat SuPer ry Mm. Opetusalan ammattijärjestö Lääkäriliitto, Eläinlääkäriliitto Hammaslääkäriliitto Talentia Akavan Erityisalat. Henkilöstö ( ) pääsopijajärjestöittäin: Kunta-alan unioni 32 %, JUKO 26 %, TNJ 10 % ja KTN 5 %. *) Tehy (17 %) on irtisanoutunut TNJ:n jäsenyydestä 10/2007 Lisäksi järjestäytymättömät 10 %

8 Sopimusjärjestelmä Kunta-alan sopimusjärjestelmän piiriin kuuluvat kaikki Suomen kunnat ja kuntayhtymät ja niiden palveluksessa olevat palkansaajat. Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista, työajoista ja muista palvelussuhteen ehdoista. Kunta-alan kuukausipalkkaisiin sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES), teknisen henkilöstön virka ja työehtosopimusta (TS), opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta (OVTES) ja lääkärien virkaehtosopimusta (LS). Tuntipalkkaisilla on oma tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). Lisäksi erillissopimuksia ovat kunnallisia muusikkoja ja näyttelijöitä sekä satamajäänmurtajien henkilöstöä koskevat työ- ja virkaehtosopimukset

9 KT:n tehtävät ja palvelut Virka- ja työehtosopimukset Suositukset ja sopimukset yleisistä palvelussuhdeasioista, tuloksellisuudesta ja työelämän laadusta Yhteistoiminta-asiat Työsuojeluasiat Työelämän kehittäminen Vaikuttaminen työelämää koskevaan lainvalmisteluun Osallistuminen kolmikantayhteistyöhön Kuntatyönantajien edunvalvonta EU:ssa Keskusneuvottelut Työtuomioistuinasiat Työvoimakustannusten seuranta Virka- ja työsuhdeneuvonta Lausunnot, koulutus ja lainopillinen neuvonta Kuntatyönantaja-lehti -verkkopalvelut Julkaisut

10 Työnantajaedustajat kunnissa ja kuntayhtymissä Päättäjät työnantajan edustajina Kunta-alalla työnantajan edustajia ovat virkamiesjohdon ja esimiesten rinnalla kunnanvaltuustoissa ja -hallituksissa toimivat luottamushenkilöt. He vaikuttavat päätöksillään siihen, minkälaista työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaa kunnassa harjoitetaan. Palkka-asiamiehet KT:n yhteyshenkilöitä kunnissa ja kuntayhtymissä ovat palkkaasiamiehet, jotka koordinoivat henkilöstöasioita ja huolehtivat virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanosta ja yhtenäisen linjan noudattamisesta sekä yhteydenpidosta Kunnalliseen työmarkkinalaitokseen. Esimiehet Kuntaorganisaatiossa toimii eritasoisilla toimivaltuuksilla toimivia esimiehiä.

11 KT:n viestintäpalvelut Viestinnän kohteena esimiehet - Suomessa 336 kuntaa, joista 320 KT:n jäseninä (16 Ahvenanmaan kuntaa ei) kuntayhtymää Internet-sivut Ekstranet Eksaitti (edellyttää kirjautumista) Kuntatyönantaja-lehti Julkaisut Yleiskirjeet - fyysinen kirje, joka löytyy liitteineen vuodesta 1999 KT:n nettisivuilta osoitteesta Palkka-asiamiestiedotteet - jakelu sähköpostitse + Eksaittiin Puhelin ja sähköposti

12 Palvelussuhdeasiat osana henkilöstöstrategiaa, henkilöstöhallintoa ja esimiehen tehtäviä Neuvottelupäällikkö Sari Ojanen Helsinki

13 Kunnallinen palvelutuotanto on tulevaisuuden ala Työvoimaa tarvitaan rakenneuudistusten ja taantuman jälkeenkin Kuntakonsernit suuria työllistäjiä, kuntasektorin yhtiöiden lukumäärä kasvaa Kunta-alan työnantajakuvaa ja imagoa kirkastettava, kilpailukykyä vahvistettava Rekrytointiosaamista vahvistettava Henkilöstöjohtamista kehitettävä Myös palkansaajajärjestöjen on tuettava kunta-alan hyvää työnantajakuvaa; uutisoinnin sävyä muutettava

14 KUNTA-brändi suuri, kotimainen työnantaja työtä tarjolla kaikkialla maassa toiminnan perustana yhteiskuntavastuu uudistuvat työnantaja- ja palvelurakenteet päätuote hyvinvointipalvelut mahdollisuus kehittää osaamista, edetä uralla vankka palvelussuhdeturva moderni palkkausjärjestelmä joustavat palvelussuhteen ehdot monipuolisuus, n ammattinimikettä työn sisältö palkitsevaa 3 neljästä suosittelisi omaa työpaikkaansa

15 Kunta-alan eläkepoistuma Kevan ennuste (vuodelta 2009) yhteensä henkilöä, keskimäärin / vuosi 63 % kunta-alan vuonna 2009 palveluksessa olevasta henkilöstöstä Ennusteessa mukana vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeille siirtyvät Vuosina toteutunut eläkepoistuma jäi yhteensä henkilöä pienemmäksi kuin oli ennustettu -> vanhuuseläkkeelle lähtöä myöhennetty -> työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskenut

16 Ketkä ovat lähdössä jo ? Esimerkkejä ammattiryhmistä Kevan ennusteesta Johtoporras on ikääntynyttä: Kunnanjohtajat 56 % Talous-, toimintayksikkö-, linja- ja muut johtajat 50 % - 58 % Henkilöstöjohtajat 53 % Terveydenhoitoala: Osastonhoitajat 46 %, ylihoitajat 51 % Sairaala- ja hoitoapulaiset 53 %, välinehuoltajat 49 % Sosiaaliala: Kodinhoitajat 53 %, perhepäivähoitajat 48 % Toimistoala: Toimistonhoitajat, kirjanpitäjät, palkanlaskijat ja puhelinvaihteenhoitajat 49 % - 53 %

17 Kunta-alan tulevaisuus työnantajana? Työn yhteiskunnallinen ja sisällöllinen merkityksellisyys (vrt. yritysten yhteiskuntavastuu) Monipuolisuus Varmuus ja luotettavuus, palvelussuhdeturva Avoimuus, läpinäkyvyys, oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus, tasa-arvoisuus Myös palkkataso on suhteutettava yleisten työmarkkinoiden muihin palvelussuhteen ehtoihin (esim. työaika on keskimäärin 5 % lyhyempi, lisäksi mm. erittäin hyvät sairausajan ja perhevapaiden palkkaedut)

18 Henkilöstöstrategia = muuttaa kunnan palvelutuotannon strategian henkilöstöä koskeviksi käytännön tavoitteiksi ja toimenpiteiksi johtamisen ja kehittämisen apuväline määrittelee mm. henkilöstöä koskevat määrälliset ja rakenteelliset sekä osaamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät tavoitteet henkilöstöstrategiaa toteutetaan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön avulla

19 Henkilöstöstrategian haasteet Käyttövoimaksi strateginen henkilöstöjohtaminen Isoissa yksiköissä työnjako operatiivisen henkilöstöjohtamisen välillä Työnjako kunnan poliittisen johdon kanssa Lainsäädäntö, normiviidakko, julkisuus Kunnallisen työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän haastava kokonaisuus taustalla Sujuvat esimiehiä ja palvelutuotantoa tukevat henkilöstöhallinnon prosessit Esimiehen työnantajarooli työyhteisössä vastuut ja valta Mistä tukea työnantajana/esimiehenä toimimiseen?

20 Henkilöstöpolitiikka ilmaisee ne arvot ja periaatteet, joiden mukaisesti henkilöstöhallintoa työpaikoilla hoidetaan yhdenmukaistaa henkilöstöhallinnollisia päätöksiä henkilöstön yhdenvertainen kohtelu (yksi kunta/kuntayhtymä on yksi työnantaja!) Slogan: TASAPUOLISUUS JA OIKEUDENMUKAISUUS

21 Henkilöstötyö, HR Henkilöstöhallinnon rakenne: kuka hoitaa HR:ää esimies vai HR-ammattilainen? Esimiesten toimivalta eri tasoilla Esimiesten osaaminen, koulutustarpeet Suurempien yksiköiden myötä myös henkilöstöhallinto ammattimaistuu HR-ammattilaisten tuki esimiehille Henkilöstöhallinnon prosessit, tietojärjestelmät Palkanlaskennan asema ja tehtävät

22 Työnantajapolitiikka ja yhteistyö LÖYTYYKÖ YHTEINEN TAHTO JA PITÄÄKÖ LINJA? Poliittinen johto Ylin virkamiesjohto Henkilöstöjohto Esimiehet Ammattijärjestöt

23 Esimiehen työnantajarooli Roolin tiedostaminen Strategian mukainen toiminta esimiehenä Uskallus toimia työnantajan edustajana Rohkeus

24 Työnantajarooli Esimies aina asemansa puolesta osa virallista organisaatiota Tehtävä sisältää aina muodollista valtaa Kun hyväksyy esimiesaseman itselleen, hyväksyy myös siihen liittyvän vastuun ja lojaalisuuden Vastuu sekä asioista että ihmisistä Tulokset Johtamiskäyttäytyminen

25 Työnantajarooli työyhteisössä Henkilöstöjohtaminen tärkeä osa esimiestyötä esimies on aina työnantajan edustaja Työnantajavastuu eri tasoilla tehtävän määrittely palkan määrittely sopimusten noudattaminen pelisääntöjen valvominen oikea-aikaisuudesta ja oikeellisuudesta vastaaminen työsuorituksen arviointi Tietojen syöttäminen Oikeellisuus, virhetilanteet

26 Esimiesten oma tietotaito ja osaaminen Koulutus ja perehdyttäminen kunta-alan vaativiin henkilöstöhallinnollisiin asioihin Sopimukset, lainsäädäntö Paikalliset sovellutukset Sisäiset ohjeet Koulutus ja perehdytys johtamisen kokonaisuuteen Management Leadership

27 Esimiesten keskinäinen solidaarisuus, tietojen vaihto, yhteinen linja Henkilöstön tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu

28 Esimiesten asenne ja suhtautuminen Henkilöstöhallinnolliset asiat myös tärkeä osa esimiestyötä vastuu esimiehellä Strategioiden jalkauttamiseen tarvitaan ennen kaikkea ihmisten johtamista MUTTA: tukea ja sujuvia prosesseja on oltava aina tarjolla!

29 Mistä esimiehelle tukea työnantajana toimimiseen? Henkilöstöjohto Strategia Linjaukset, sisäiset käytännöt, prosessien toimivuus, tietojärjestelmät Tieto ja koulutus Valmennus ja tsemppaus Linjajohto Tiedon jakaminen, viestintä Linjaukset toimialalla Henkinen tuki ja kannustus Esimiesverkostot sisällä ja ulkona Keskustelufoorumi Kannustus Työnohjaus Mentorointi

30 Esimiehen rooli kuntatyönantajan edustajana Neuvottelupäällikkö Sari Ojanen Helsinki

31 TYÖNANTAJA Kunta, kuntayhtymä DIREKTIO KUULIAISUUS VASTUU ESIMIES = TYÖNANTAJAN EDUSTAJA DIREKTIO KUULIAISUUS VASTUU TYÖNTEKIJÄ VIRANHALTIAJA

32 Esimies työnantajan edustajana TSL 1:9 Työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan johtamaan ja valvomaan työtä

33 Työsopimuksen - työsuhteen tunnusmerkkejä Sopimus jossa työntekijä sitoutuu työn tekemiseen henkilökohtaisesti, työnantajan lukuun työnantajan johdon ja valvonnan alaisena, palkkaa tai muuta vastiketta vastaan

34 Työnantajan työnjohto- ja valvontavalta eli direktio-oikeus TSL 1:9 ja 3:1, KVTES 1: 5 Työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena: Työnantaja määrää Mitä Missä Milloin Miten työ tehdään Työnjohto- ja valvontaoikeus lain tes:n työsopimuksen puitteissa

35 Työnjohto-oikeus Työnantajan tulkintaetuoikeus: Ristiriitatilanteessa esimies päättää kuinka toimitaan. (Sopia, pyytää, määrätä, käskeä?) Esimies valvoo työn tekemistä, lopputuloksen laatua ja määrittää laatutason.

36 Esimies jakaa töitä antaa ohjeita kuinka tehtävät tulee tehdä päättää työskentelemisen tavasta päättää millaisia työtapoja ja välineitä käytetään päättää miten työtehtävät yksikössä organisoidaan. määrää työajat, ruokatunnin pitoajankohdan

37 ... jatkuu määrää vuosiloman pitoajankohdan. päättää myönnetäänkö työlomaa tai virkavapaata päättää onko henkilön mahdollista jäädä osa-aikaeläkkeelle. kuuntelee henkilökuntaa, mutta lopulta päättää asioista oman harkintansa mukaan. huom: tarkistettava toimivalta.

38 Työsopimus/ työsuhteen keskeiset ehdot (TSL 2:4 ): Selvityksestä käytävä ilmi ainakin: 1) työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka 2) työnteon alkamisajankohta 3) määräaikaisen työsopimuksen kestoaika ja määräaikaisuuden peruste 4) koeaika 5) työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työpaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissaan

39 Jatkuu 6) työntekijän pääasialliset työtehtävät 7) työhön sovellettava työehtosopimus 8) palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi 9) säännöllinen työaika 10) vuosiloman määräytyminen 11) irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste 12) vähintään kuukauden kestävässä ulkomaan työssä työn kestoaika, valuutta jne.

40 Työntekijän yleiset velvollisuudet TSL 3:1 Kuuliaisuusvelvoite Työntekijän tehtävä työnsä huolellisesti työnantajan toimivaltansa puitteissa antamia määräyksiä noudattaen, toiminnassaan vältettävä kaikkea, joka on ristiriidassa hänen asemassaan kohtuudella vaadittavan menettelyn kanssa.

41 Viranhaltijan yleiset velvollisuudet KVhL 17 Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä, noudattaen työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä toimittava tehtävässään tasapuolisesti.

42 Myös työturvallisuus kilpaileva toiminta/ sivutoimi liike- ja ammattisalaisuudet terveystietojen antaminen

43 Työsuhde/ virkasuhde Tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa Eroavuudet: Seuraamus, jos perusteetta määräaikainen palvelussuhde Seuraamus perusteettomasta irtisanomisesta Yksittäisen vh/tt sopimusoikeus palvelussuhteen ehdoista Koeajan pituus Siirtäminen toiseen virkaan/tehtävään: Muun työn tekeminen: Hiljainen pidennys: Suojelutyön tekemisvelvollisuus Velvollisuus lisä-, ylityö- ja varallaoloon

44 Työnantajanäkemys Vastuu toiminnasta taloudesta laillisuudesta tosiseikoista kokonaisuudesta Paineensietokyky

45 Velvoitteiden laiminlyönti tai rikkominen selkeät ohjeet valvonta jos puutteita, epätyydyttävä työsuoritus tms. varoitus kohtuullinen aika työsuorituksen kohentamiseen

46 Lisää tietoa: Yleiskirjeet Kuntatyönantaja- lehti Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas- 2008