Abdirahim Hussein (Kanava Nuoriso ry) TYÖPAJA HYVIEN ETNISTEN SUHTEIDEN EDISTÄMISESTÄ Raportti työpajan tuloksista

Transkriptio

1 Abdirahim Hussein (Kanava Nuoriso ry) TYÖPAJA HYVIEN ETNISTEN SUHTEIDEN EDISTÄMISESTÄ Raportti työpajan tuloksista Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin ohjelmasta Fundamental Rights and Citizenship

2 Tämä raportti on tuotettu osana Good Relations -hanketta ( ), joka saa rahoitusta Euroopan unionin ohjelmasta Fundamental Rights and Citizenship. Raportin sisältö ei välttämättä edusta Euroopan komission kantoja tai näkemyksiä. Raportissa ilmaistut näkemykset ovat kirjoittajan omia, eikä Euroopan komissio vastaa raportin sisällön käytöstä. 2

3 Sisällys JOHDANTO... 4 TYÖPAJAN KULKU Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen ja vaikuttaminen...13 LOPUKSI...15 SUMMARY IN ENGLISH...16 LIITTEET...17 LIITE 1: Työpajan kutsu...17 LIITE 2: Työpajan ohjelma...18 LIITE 3: Työpajan osallistujat

4 JOHDANTO Kanava Nuoriso ry järjesti sisäasiainministeriön toimeksiannosta Good Relations - hankkeeseen sisältyvän työpajan, jonka tarkoituksena oli keskustella hyvien etnisten suhteiden määritelmästä suomalaisessa kontekstissa, kerätä tietoa siitä, mitä hyvien suhteiden edistämiseksi on Suomessa jo tehty ja millaisia tuloksia näillä toimenpiteillä on saavutettu. Työpajan kutsu on raportin liitteessä 1 ja työpajan ohjelma liitteessä 2. Työpajaan osallistui 16 henkilöä yhdestätoista eri maasta. Kanava ry:n järjestäjien kannalta oli tärkeää saada mukaan osallistujia useista lähtömaista samoin kuin erilaisilla statuksilla Suomeen tulleita ihmisiä, koska tavoitteena oli kerätä erilaisten maahanmuuttajien keskuudessa olevia kokemuksia ja näkemyksiä hyvistä etnisistä suhteista. Paikalla oli jo pidempään Suomessa asuneiden lisäksi myös vähemmän aikaa maassa olleita opiskelijoita. Työpaja pidettiin englanniksi. Osallistujien lähtömaat olivat seuraavat: Nigeria, Chile, Sambia, Kamerun, Kurdistan, Pakistan, Kongo, Saksa, Thaimaa, Somalia ja Suomi. Osallistujien edustamat organisaatiot on esitetty liitteessä 3. Aloitus TYÖPAJAN KULKU Kanava ry:n edustaja Abdirahim Hussein Mohammed avasi tilaisuuden ja toivotti kaikki tervetulleiksi Kanava ry:n järjestämään työpajaan. Hankepäällikkö Liisa Männistö sisäasiainministeriöstä jatkoi alustamalla Good relations -hankkeesta. Hänen mukaansa työpajan keskeisiä tavoitteita oli selvittää hyvien suhteiden merkitystä Suomessa sekä sitä, mitä hyvien suhteiden edistämiseksi Suomessa tähän mennessä on jo tehty. Lisäkysymys on, toimivatko jo tehdyt toimenpiteet. Tilaisuuden fasilitaattori Hanna Laitinen kuvasi oman roolinsa olevan herättää keskustelua ja tukea kaikkien osallistumista uusien näkökulmien esiin tuomiseen. Rennon ilmapiirin luomiseksi hän 4

5 pyysi kaikkia ensin osallistumaan leikkimieliseen tutustumisharjoitteeseen. Näin myös tehtiin, minkä jälkeen osallistujat olivat vireitä ja valmiita yhteiseen työskentelyyn. Työskentely alkoi ryhmätyöskentelyllä neljässä ryhmässä, joista kolme oli englanninkielisiä ja yksi suomenkielinen. Kaikki ryhmät kiersivät ensin neljässä teemakohtaisessa pisteessä tuoden esiin ajatuksiaan siitä, mitä ryhmän teema tarkoittaa hyvien etnisten suhteiden näkökulmasta ja millaisia kysymyksiä tai näkökulmia asiasta keskusteltaessa on syytä ottaa huomioon. Tämän jälkeen kukin ryhmä pysähtyi työskentelemään oman teemansa kanssa pidemmäksi aikaa pohtien, mitä asian edistämiseksi on jo tehty ja mitä niillä saatu aikaan sekä miten ylipäänsä etnisiä suhteita voitaisiin oman teeman näkökulmasta parantaa. Työryhmien teemat olivat seuraavat: 1) asenteet 2) (henkilökohtainen) turvallisuus 3) vuorovaikutus 4) osallistuminen ja vaikuttaminen Fasilitaattori muistutti vielä, että tarkoituksena on käsitellä hyviä suhteita kaikilla elämän osaalueilla kuten työ, työllisyys, vapaa-aika, koti, perhe, koulutus, lait, terveys, hyvinvointi, naiset, miehet, nuoret, vanhat... Osallistujien työskentely ryhmissä tuotti hyvin monenlaisia määrittelyjä ja näkökulmia kuhunkin teemaan. Fasilitaattorin näkökulmasta asenteita käsittelevä ryhmä oli haastavin erittäin laajan ja jo paljon käsitellyn aihepiirinsä vuoksi. Asenteet ovat taustalla monissa muidenkin teemojen haasteissa eli tulevat näkyviin turvallisuudessa, vuorovaikutuksessa sekä osallistumisen ja vaikuttamisen kysymyksissä. Lisäksi erilaisia asennekampanjoita on tehty niin paljon, ettei niiden luetteleminen saati arviointi tuntunut tällaisessa tilanteessa mielekkäältä. Ryhmien tuotokset kuvataan raportissa sellaisenaan, jotta Sisäasiainministeriön projekti saa mahdollisimman autenttisen kuvan työpajan osallistujien tuottamista näkökulmista. Ice breaker 5

6 Asenteet Päähuomiot: Ryhmässä koettiin että suomalaisessa politiikassa tarvitaan lisää maahanmuuttajataustaisia. Näiden koettiin voivan parantaa nykyistä poliittista ilmapiiriä, jonka koetaan olevan xenofobinen ja rasistinen. Toisaalta huomautettiin, että puolueet ottavat ketä tahansa maahanmuuttajia ehdokkaiksi haaliakseen mahdollisimman monta ääntä tämän kautta, mutta itse henkilö ei hyödy. Koettiin, että politiikassa kovat arvot vaikuttavat asioihin paljon. Olennaista olisi edistää suvaitsevaisuutta ja hyväksyntää. Suomalaisen yhteiskunnan asenteet maahanmuuttajia kohtaan näkyvät siinä, että työllisyys on iso ongelma - miten mahdollistaa maahanmuuttajien pääsy työmarkkinoille - yksinkertaiset asiat, kuten lasten pääseminen lastentarhaan, jotta vanhempi voi mennä töihin Tarvitaan lisää maahanmuuttajataustaisia politiikkaan Nykyinen poliittinen ilmapiiri on xenofobinen ja rasistinen - kuka vain voi osallistua politiikkaan - kovat arvot vaikuttavat politiikassa paljon - yhteiskunta kasvattaa lapsia kyseenalaiseen ilmapiiriin Sosiaalisessa mediassa on paljon rasismia. Nykyisessä sosiaalisessa mediassa koettiin esiintyvän paljon rasismia, joka näyttää olevan trendi ja jonka avulla monet ääripäitä edustavat ehdokkaat ovat päässeet jopa kansanedustajiksi. Suomenkielinen Asenne-työryhmä 6

7 Yksilön asenteet myös oleellisia, ei vain yhteiskunnan tasolla vaikuttavat. Yksilöiden asenteet muodostuvat ennakkoluuloista ja stereotypioista, joihin voidaan vaikuttaa yksilötasolla. - stereotypiat tulevat mediasta (sosiaalisesta mediasta, ei perusmediasta niinkään) - ei usein perustu muuhun - toisaalta nykyajan ihmisten pitäisi osata tulkita mediaa kriittisesti, joten monet stereotypiat tulevat ihmisestä itsestään ei vain mediasta (ihmiset tulkitsevat median kirjoituksia omien stereotypioidensa perusteella) Pieniin ennakkoluuloihin (pehmeisiin) on helppo vaikuttaa. Kovia arvoja ja tiukkoja asenteita on vaikeampi saada muuttumaan. Kyse ei ole vain valtaväestön ja vähemmistöjen välisistä suhteista vaan myös maahanmuuttajaryhmillä on stereotypioita ja ennakkoluuloja muita ryhmiä kohtaan. - esimerkiksi maahanmuuttajaopiskelijat tunnistivat ennakkoluuloja tiettyjä maahanmuuttajaryhmiä kohtaan, jotka eivät tee työtä. Poliittisella tasolla lait vaikuttavat: - maahanmuuttolaki (ulkomaalaislaki) joka vaikuttaa maahantulijoiden tilanteeseen. - tasa-arvolaki (yhdenvertaisuuslaki), joka vaikuttaa sukupuolten tasa-arvoon - kotoutumislaki joka vaikuttaa uuden tulijan ensimmäisiin vuosiin Suomessa. - suojelevat ja mahdollistavat osallistumista MUTTA kielikurssit ja kotoutumisohjelmat eivät kuitenkaan onnistu edistämään kaikkien tasa-arvoista mahdollisuutta osallistua - toisaalta tiedetään minne mennä ja kuka auttaa jos esim. kokee syrjintää Asenteista ja suvaitsevaisuudesta on tehty paljon tutkimuksia ja projekteja mm: - Pakolaisapu, Kotilo: Ruohonjuuritaso, naapurustoon liittyvien ongelmien ratkaiseminen - Punainen Risti - Moniheli - NON-fighting generation - Muita maahanmuuttajajärjestöjä ja kattojärjestöjä 7

8 - Olennaista kohdistaa työ eri ihmisryhmille: lapset, työikäiset, ikäihmiset Olennaista on myös vähemmistöjen jäsenten oma asenne itseään kohtaan. On tärkeää vahvistaa asennetta minä pärjään, minulla on väliä. Suomessa on paljon organisaatioita, joista saa tietoa, mutta jos ei ole aktiivinen, etsi itse apua ja osallistu, mitään ei tapahdu Työpajassa todettiin että on monia tahoja jotka antavat ohjeita ja opastusta, mutta monesti näistä tahoista ei löydy maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ja tästä syystä ei avaudu mahdollisuuksia tasa-arvoiselle osallistumiselle. Turvallisuus Päähuomiot: Päällimmäisenä asiana turvallisuutta käsitelleessä työryhmässä tuli esiin se, kuinka tärkeä on kokea turvallisuutta omassa yhteisössä. Monella työpajaan osallistuneella on ollut huonot kokemukset sekä kotimaassaan että uudessa kotimaassa Suomessa. Turvattomuutta koetaan muun muassa seuraavista syistä: - Väärät käsitykset luovat turvattomuutta ja pelkoa. - Pelkoa on usein uutta ja tuntematonta kohtaan. - Uuden asian kohtaamiseen on kahta eri tapaa: uutta joko pelätään (pidetään vaarallisena) tai se herättää uteliaisuutta (pidetään mielenkiintoisena). - Rasismi on uuden pelkoa, perustuu stereotypioille. - Ennakkoluulot ovat molemminpuolisia (maahanmuuttajat sekä kantasuomalaiset). Hyvien suhteiden edistämiseksi turvallisuuden näkökulmasta tarvitaan: - Mahdollisuuksia, (tavata esim. muunmaalaisia sekä kantaväestöä) - Tietoisuutta (omalla kielellä ja lähellä kotia) - Verkostoitumista (lisää keskenään tekemistä, sekä maahanmuuttajat että kantaväestö) - Sananvapautta ( joka ei ole ollut monelle maahanmuuttajille itsestäänselvää) - Yhteenkuuluvuuden tunnetta ( Tunne että uusi kotimaa ja sen ihmiset hyväksyvät uudet tulijat) - Maahanmuuttajien voimaannuttamista affirmative action -toimenpiteiden kautta (vrt. USA) - Vähemmistöille tulisi antaa mahdollisuus auktoriteettia sisältäviin työtehtäviin (esim. poliisi, raja vartio) 8

9 samalla periaatteella kuin miehiä tulisi olla enemmän opettajina, jotta pojilla olisi roolimalleja, tulisi maahanmuuttajia olla enemmän auktoriteettia sisältävissä töissä. - Maahanmuuttajille tulisi antaa voimaa ja valtaa - tällä hetkellä hyvin vähäistä (maahanmuuttajat kouluihin helpommin -projekti ) - Suomalaisten tulee haluta kuulla maahanmuuttajia, mutta yhtälailla maahanmuuttajien tulee haluta kuulla suomalaisia. - Maahanmuuttajien identiteettiä (tausta, kulttuuri...) ei hyödynnetä työelämässä ja luottamustehtävissä - Riskinä on, että maahanmuuttaja menettää identiteettinsä eikä koe, että häntä arvostetaan - Kaikilla tulisi olla yhteenkuuluvuuden tunne Mitä tulisi/voisi tehdä käytännössä Työpajan osallistujat kokivat että jotta hyviä suhteita voitaisiin edistää, pitää alkaa järjestämään enemmän yhteistä toimintaa erikulttuurisille/eritaustaisille ihmisille. Tämä lisäisi turvallisuuden tunnetta erilaisten ihmisten kesken. Enemmän tämänkaltaisia maahanmuuttaja-työpajoja - ajankohta viikonloppuisin tai työajan ulkopuolella - kaivataan yhteisiä työpajoja - toisaalta kaivataan myös ryhmille (aasialaiset, afrikkalaiset yms.) omia työpajoja, koska mm. ongelmat eri kulttuuriryhmillä ovat erilaisia - voisi olla yhteisiä työpajoja jossa jakauduttaisiin välillä omiin ryhmiin? - työpajoihin kaivattaisiin myös enemmän suomalaisia, edustavat myös kulttuuria - Moniheli olisi mahdollisesti valmis järjestämään lisää työpajoja tulevaisuudessa - Maahanmuuttajajärjestöistä (etenkin rekisteröidyistä) tulisi olla enemmän tietoa viranomaisille ja päättäjille - Selkeitä listoja/ yhteystietoja/informaatiota - Missä, paljonko, mitä tekevät, tietoa kyseisestä ryhmästä tai esim. kulttuurista, mitä edustavat... - yhteistyö ja verkostoituminen helpottuisi - tiedonsiirto paranisi 9

10 Maahanmuuttajajärjestöjä pitäisi auttaa hallinnollisissa asioissa - käytännöllisesti - mentorointipalveluita antamalla - tukea järjestön ensimmäiselle (2v) vuosille - kirjanpito - tilintarkastus - toiminnantarkastus - yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset (kevät- ja/tai syyskokous) Työllisyys - maahanmuuttajilla ongelmia työnhaussa - suomalaisten työllistäminen on helpompaa (vähemmän riskejä) - erityisesti korkeasti koulutetut maahanmuuttajat tulisi saada työelämään - heitä ei hyväksytä työmarkkinoille vaikka olisivat kuinka hyvin koulutettuja ja taitavia - eivät tunne kuuluvansa joukkoon - luo edelleen turvattomuutta - tulisi aloittaa tehokas projekti, jonka tarkoituksena olisi saada 50% maahanmuuttajista, joilla maisterin tutkinto työelämään Tarvitaan enemmän käytännönläheisiä projekteja hyvien suhteiden edistämiseksi. Turvallisuus-työryhmä 10

11 Vuorovaikutus Päähuomiot: Vuorovaikutusta käsitelleessä ryhmässä koettiin tärkeänä, että maahanmuuttajien välisen kanssakäymisen lisäksi pitää myös ottaa kantaväestöön kuuluvat ihmiset mukaan keskusteluihin. Esim. tämän hyviä suhteita edistävän työpajan kaltaisia tilaisuuksia pitää olla enemmän, mutta osallistujien joukossa on oltava yhtälailla kantaväestön väki. Everything is two way traffic Ymmärryksen pitäisi olla molemminpuolista Toista osapuolta on aina helppo syyttää Molempia puolia kuitenkin tarvitaan, molemmat tarvitsevat toisiaan Ryhmittyminen on luonnollista - usein samaa taustaa, kulttuuria ym. omaavat ryhmittyvät keskenään helpommin ja maahanmuuttajat keskenään - ryhmien sekoittuminen olisi myös tärkeää Tarvitaan - tietämystä - informaatiota - kunnioitusta - suvaitsevaisuutta - ymmärrystä Kaikkea ei voi muuttaa, joitakin asioita on pakko kestää, kunnioittaa, ymmärtää - joidenkin asioiden kanssa on vain pakko elää - asenne vaikuttaa Keinoja vuorovaikutukseen suomalaisten kanssa: Suomalaiset eivät yleensä lähesty, ota kontaktia ensimmäisenä - älä jää odottamaan - tee aloite itse - Kieli 11

12 - jokaisen tulisi osata ainakin englantia Kulttuurienväliset tavat - käytöstavat - Muiden huomioon ottaminen Yhteisten sosiaalisten tilojen käyttäminen, yhteisten intressien perusteella - harrastukset, urheilu, sosiaalinen media, koulu, työ, tapahtumat... - tarvitaan paikkoja missä harjoitella yhteisiä käytöstapoja - ryhmät tarvitsevat helppoa kontaktia toisiinsa - informaatiota pitää olla monilla kielillä - asenteiden on parannuttava (mm. tiedon lisäämisen kautta) - tarvitaan kestävää/pitkäkestoista toimintaa eli vähemmän projektimuotoista toimintaa - tarvitaan sekä kilpailua että yhteistyötä - Asian edistämiseksi on kampanjoita, projekteja, järjestöjä, kattojärjestöjä, konferensseja - on kuitenkin vaikea määritellä ovatko ne onnistuneet - tähänkään työpajaan ei luonnollisesti saatu edustajia jokaisesta vähemmistöstä - mittaaminen on vaikeaa ja vaikutukset näkyvät vasta pitkän ajan päästä - tämä työpaja on vasta alkua, emme tiedä mitä tapahtuu tämän jälkeen, milloin vaikutukset alkavat... Vuorovaikutus-työryhmä 12

13 Osallistuminen ja vaikuttaminen Päähuomiot: Osallistumista ja vaikuttamista käsitellyt ryhmä totesi, että jotta uudet tulijat saadaan mukaan osallistumaan yhteiskunnan asioihin, he tarvitsevat rohkaisua ja motivaatiota. On tärkeä olla osa yhteiskuntaa, mutta siihen pitää myös antaa mahdollisuus. Lisäksi ryhmässä koettiin, että on tärkeä antaa valmiudet osallistua ja vaikuttaa asioihin. Ryhmäläisten keskuudessa koettiin tärkeänä että politiikka ei ole ainoa väylä jonka kautta voi vaikuttaa. Suomessa on tärkeää kunnioittaa jokaisen yksityisyyttä. Mitkä asiat vaikuttavat yksilön (maahanmuuttajan) osallistumiseen ja vaikuttamiseen Suomessa? Yksilötasolla: - miten saada motivaatiota? - oleellista ihmisen voimaannuttaminen - aiempi kokemus ja oma asenne osallistumisesta vaikuttaa - kielimuuri - sosioekonominen tausta - yksilön aktiivisuus on olennaisessa osassa - jos henkilökohtaiset asiat eivät ole kunnossa ei riitä energiaa osallistua mihinkään ylimääräiseen Yhteisötasolla: - työllisyystilanne - tieto mistä aloittaa, missä voi osallistua ja vaikuttaa - kieli - sosiaalinen verkosto - sosiaalinen media auttaa osallistumisessa (esimerkiksi Facebookissa tapahtumat usein myös englanniksi, toisin kuin monissa muissa foorumeissa)! - verkostot Mitä tehty tähän mennessä maahanmuuttajien osallistumisen ja vaikuttamisen edistämiseksi Suomessa? Positiivinen syrjintä (positiivinen erityiskohtelu) 13

14 - maahanmuuttajan työhonottamista edistetään suomalaisen sijaan - luo epävarmuutta, miksi työpaikka on annettu Nimetön työnhaku - sähköposti ja kielitaito kuitenkin paljastaa Työharjoittelumahdollisuudet (työllisyystuki?) - maahanmuuttajille, kielitaidottomille tai heikosti kieltä osaaville - hyvä keino edistää työllistymistä ja oppia kieltä! Tapahtumat ja aktiviteetit - melko paljon - esittelevät eri kulttuureita - esim. Kulttuurikeskus Caisa ja Maailma kylässä - usein erikseen eri kulttuuria edustaville - usein vain sitä kulttuuria edustavat osallistuvat - tapahtumat ovat usein myös suomalaisille ihmettelyä varten, ei välttämättä yhdistä eri kulttuureja ja tuo kaikkia suomalaisuuden alle - ei yhteistä paikkaa yhteiselle toiminnalle - toisaalta jonkun mielestä taas ei tule yhdistää toimintaa liikaa, eri kulttuureilla pitää olla omia tapahtumiaan - common platform, josta eri tahot voisivat myös hakea tietoa eri kulttuureista/ryhmistä ym. Mitä tulisi tehdä? - enemmän mahdollisuuksia suomen kielen ja kulttuurin opiskeluun - enemmän paikkoja missä harjoittaa kieltä ja kulttuuria tosielämässä, kulttuurienvälisiä tapaamispaikkoja - yksilön motivaatiota edistäviä asioita, esim. tulevaisuuden työ ja ura eteneminen mahdollisuus - miten saada maahanmuuttaja voimaantumaan omista taidoistaan ja hyvistä puolistaan ja saada uskaltamaan heidät osallistumaan ja tuomaan itseään esille 14

15 LOPUKSI Työpajan kutsuja Abdirahim Hussein Mohamed veti yhteen kuusi työryhmistä noussutta kohtaa. Olennainen asia, joka tuli esille työpajassa oli että maahanmuuttajien keskuudessa ei ole monia hyviä suhteita edistäviä ohjelmia ja että kaikilta maahanmuuttajilta odotetaan, että he kotoutuvat Suomeen ja suomalaisuuteen. Työpajaan osallistuneet kokivat että pitää järjestää tämän kaltaisia tapaamisia maahanmuuttajien kesken, mutta myös kantaväestön kanssa. maahanmuuttajien välistä yhteistyötä/tapahtumia/työpajoja tulisi olla enemmän informaation lisääminen, suomen kieli ja sen oppiminen tuli esiin monessa ryhmässä ja sitä pidettiin hyvin tärkeänä Suomessa otetaan liikaa mallia mitä Ruotsissa tehdään ja peilataan siihen. Työpajalaisten mielestä, meidän pitää luoda omia hyviä etnisiä suhteita edistäviä malleja. Ryhmässä koettiin että pitää tehdä omia onnistumisia ja epäonnistumisia jotta voimme oppia omista virheistä. miksi integraatio ei onnistu Suomessa, kun taas esimerkiksi joissain Afrikan maissa valkoisen on hyvin helppo integroitua? Hyvien suhteiden edistäminen tulee aloittaa yksinkertaisella ja ilmaisilla aktiviteeteilla. Tulosta syntyy hitaasti. tulisi olla selkeästi sellaisia foorumi (lista), josta voisi saada monella kielellä tietoa mitä kaikkea Suomessa tapahtuu ja minkälaisiin tapahtumiin voi osallistua, näin kenenkään ei tarvitsisi tiedon puutteen vuoksi jäädä kotiin istumaan vaan voisi osallistua 15

16 SUMMARY IN ENGLISH This workshop was organised on 18 May 2013 in Helsinki as part of the Good Relations Project, coordinated by the Ministry of the Interior of Finland and co-funded by the European Union Fundamental Rights and Citizenship Programme ( ). The workshop was one of the three national development tasks in Finland, which aimed at gathering information on existing practices to promote good ethnic relations and to combat racism, xenophobia and other forms of intolerance at local level. The workshop was organised by a non-governmental organisation called Kanava Nuoriso ry, assigned by the Ministry of the Interior. The aim of the workshop was to discuss the concept of good relations in Finnish context, and to gather information on existing tools and methods to promote good ethnic relations in Finland. Another objective was to assess the overall impact of these activities. Activities to promote good relations were explored from the following four perspectives: attitudes, (personal) security, interaction with others, and participation and influence. The workshop was targeted at different actors, e.g. NGOs and other 3 rd sector actors, authorities, and local communities. Altogether 16 participants from 11 different nationalities attended the workshop. The main outcomes of the four working groups were the following: 1. Attitudes: Immigrants should be more actively involved in politics to improve the political atmosphere, which is felt to be xenophobic and racist at the moment. 2. Security: The most important aspect is the feeling of security in one's own community; many participants had negative experience both in their native country and in Finland. 3. Interaction with others: In addition to interaction within and between immigrant communities, interaction between native Finns and immigrants should be enhanced, and native Finns should be involved in dialogue with immigrant communities. 4. Participation and influence: Immigrants should be motivated and encouraged to engage with society, and tools to participate and influence should be given to everyone. To sum up the discussions, the workshop host, Mr Abdirahim Hussein, highlighted the following points: more activities to promote good relations are needed; e.g. both workshops for immigrants only and joint events for immigrants and native Finns; information on events and activities should be shared in many different languages and through a variety of channels in order for immigrants to be able to participate more actively; on the other hand, opportunities to learn Finnish language should be increased so that integration would be facilitated; the participants demanded creation of national models to promote good relations; tools and models should not only be copied from other countries, e.g. Sweden; instead, we should discover our own failures and successes in order to learn from our own mistakes; we could start from simple and inexpensive activities to promote good relations; results can be expected in the long run 16

17 LIITTEET LIITE 1: Työpajan kutsu KUTSU Tervetuloa Kanava ry:n & Sisäasiainministeriön Good Relations -hankkeen työpajaan lauantaina kello Paikka: Kanava ry:n toimitilat, Kumpulantie 7, 3 krs, Helsinki Työpajan tarkoituksena on keskustella hyvien etnisten suhteiden määritelmästä suomalaisessa kontekstissa, kerätä tietoa siitä, mitä hyvien suhteiden edistämiseksi on Suomessa jo tehty ja millaisia tuloksia näillä toimenpiteillä on saavutettu. Työpajaan osallistuu osallistujaa, jotka edustavat sekä virkamiehiä että kansalaisjärjestöjä ja muita paikallisyhteisöjä. Työpajan osallistujajoukkoon kuuluu ihmisiä erilaisista etnisistä ryhmistä. Työpajan fasilitaattorina toimii Lehtori Hanna Laitinen Humanistisesta ammattikorkeakoulusta (Humak). Lainsäädännössä ja politiikka-asiakirjoissa esiintyvä termi "hyvät etniset suhteet" on selvitysten mukaan suurelta osin jäänyt vaille konkreettisia sisältöjä. Esimerkiksi kunnille tehtyjen kyselyiden perusteella hyvien etnisten suhteiden edistämiseksi tehdyt toimenpiteet ovat määrällisesti vähäisiä ja tavoiteasettelultaan vaihtelevia. Eri väestöryhmien välisellä vuorovaikutuksella ja myönteisellä kanssakäymisellä on kuitenkin suuri merkitys esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutumiseen, romaniväestöön kohdistuviin ennakkoluuloihin ja koko väestön yhteenkuuluvuuden sekä keskinäisen solidaarisuuden ilmenemiseen yhteiskunnassa. Project supported by the Fundamental Rights and Citizenship Programme Lisätietoja Abdirahim Hussein abdirahim@kanavary.com Puh

18 LIITE 2: Työpajan ohjelma GOOD RELATIONS -työpaja Päivän työskentelykieli on englanti. (Workshop will be in English language) AIHE: ETNISTEN RYHMIEN VÄLISET SUHTEET - mistä on kyse ja miten suhteita voidaan parantaa? Paikka: Kanava nuoriso ry, Kumpulantie 7, 3 krs, Helsinki Aika: Lauantai kello Osallistujamäärä: henkeä Alustava ohjelma: Aloituskahvit Esittäytyminen ja Good Relations -hankkeen esittely Pj. Abdirahim Hussein ja Liisa Männistö Ice breaker (Hanna Laitinen) Millaiset asiat aiheuttavat ongelmia etnisten ryhmien välisissä suhteissa? (Hanna Laitinen) Asenteet Vuorovaikutus muiden kanssa Turvallisuus Osallistuminen ja vaikuttaminen Millaisia ratkaisuja ongelmiin on olemassa? Mitä on jo tehty / Mitä voisi tehdä toisin /vielä? (Hanna Laitinen) LOUNAS Ryhmien purku, täydentäminen ja keskustelu (Hanna Laitinen) KAHVI Vapaa keskustelu ja yhteenveto (Abdirahim Hussein) Päivän arviointi Päivän lopetus Project supported by the Fundamental Rights and Citizenship Programme Lisätietoja Abdirahim Hussein abdirahim@kanavary.com Puh

19 LIITE 3: Työpajan osallistujat Osallistujat edustivat seuraavia organisaatioita: Suomi-Nigeria -seura Suomi-Sambia -yhdistys Sisäasiainministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Afaes, African and African European association Humak Humanistinen amk Kumba Union (Kameruun) Ashty Yhdistys Kurdistan Nuorten Liitto Suomi-Pakistan -ystävyysseura (FPFO) Liikkukaa ry Suomi-Thai -yhdistys Kanava Nuoriso ry Lieksan Somaliyhdistys Suomi-Kongo -yhdistys 19