SISÄLLYS. N:o 511. Valtioneuvoston asetus. vuodelta 2007 maksettavasta luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2007 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 511 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2007 maksettavasta luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta Valtioneuvoston asetus vuodelta 2006 maksettavasta eräiden peltokasvien ja nautojen tuotantopalkkiosta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus liikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus Vakuutusvalvontavirastosta annetun asetuksen muuttamisesta Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus eräiden torjunta-aineiden enimmäismääristä hedelmissä ja vihanneksissa sekä viljoissa, munissa ja munavalmisteissa Sisäasiainministeriön päätös kuntajaon muuttamisesta Ylihärmän ja Ylistaron kuntien välillä Maa- ja metsätalousministeriön asetus vuoden 2007 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hakuajoista ja hakemisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta N:o 511 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2007 maksettavasta luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 4 :n 2 momentin, 7 :n 1 ja 2 momentin sekä 10 a :n 4 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä on 10 a :n 4 momentti laissa 1446/2006: 1 Soveltamisala Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 :n 3 kohdassa tarkoitettuna lisäosana maksetaan Manner-Suomessa maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 2007 luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa, jäljempänä LFA-lisäosa, siten kuin tässä asetuksessa säädetään. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) tukikertoimella sitä osuutta tukihakemuksen kohteena olevasta tukeen oikeuttavasta LFA-lisäosan määrästä, jolle tuki maksetaan; 2) luonnonhaittakorvaussitoumuksella luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (644/2000) tai luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina annetussa valtioneuvoston asetuksessa (366/2007) tarkoitettua luonnonhaittakorvausta koskevaa viisivuotista sitoumusta; 3) luonnonhaittakorvauksella luonnonhaittakorvaussitoumuksen perusteella myönnettävää tukea; 4) tukivuodella sitä kalenterivuotta, jolloin tässä asetuksessa säädettyä tukea kulloinkin haetaan;

2 1620 N:o 511 5) tukikelpoisella peltoalalla sitä peltoalaa, joka on tukivuonna hyväksytty luonnonhaittakorvaussitoumuksen tukikelpoiseksi peltoalaksi; 6) tukeen oikeuttavalla peltoalalla sitä peltoalaa, jonka perusteella on tukivuonna myönnetty luonnonhaittakorvausta; 7) kotieläintalouden kansallisella tuella vuodelta 2006 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (28/2006) ja vuodelta 2006 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (29/2006) säädettyä kotieläintalouden tukea; sekä 8) sukupolvenvaihdoksella tilan hallinnan siirtymistä tuotantoa jatkavalle perintökaaren (40/1965) 2 luvun 1 3 :ssä tarkoitetulle henkilölle. 3 LFA-lisäosan myöntämisen perusteet LFA-lisäosa maksetaan liitteessä 1 olevan tukialuejaon mukaisesti. LFA-lisäosa voidaan myöntää enintään tukikertoimella kerrotulle osuudelle muutoin myönnettäväksi tulevasta LFA-lisäosan määrästä. Tukikerroin on 1,00. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella myönnettävän LFA-lisäosan ja 2 :n 2 kohdassa tarkoitettujen sitoumusten perusteella maksuun tulevan luonnonhaittakorvauksen yhteismäärä Manner-Suomessa on keskimäärin yli 250 euroa hehtaarilta, tukikerrointa muutetaan. LFA-lisäosa voidaan muiden ehtojen täyttyessä maksaa enintään samalle pinta-alalle kuin luonnonhaittakorvausta ja vastaavasta sitoumuskaudesta. 4 LFA-lisäosan määräytyminen ja maksatuksen hakeminen LFA-lisäosan myöntämisen edellytyksenä Manner-Suomessa on, että lisäosaa hakeva viljelijä on vuonna 2003, 2004, 2005 tai 2006 antanut tai antaa vuonna 2007 luonnonhaittakorvaussitoumuksen sekä 6 :ssä säädetyn luonnonhaittakorvauksen lisäosasitoumuksen, jäljempänä LFA-lisäosasitoumus, ja noudattaa sitoumuksen kohteena olevan pintaalan käytössä luonnonhaittakorvauksesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (645/2000) tai vuonna 2007 annetun uuden sitoumuksen osalta luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädettyjä sitoumusehtoja sellaisina kuin ne ovat mainitussa sitoumuksessa. LFA-lisäosan maksamisen ehtona on, että viljelijä hakee LFA-lisäosan maksatusta. Vuodelta 2007 maksettavan lisäosan maksamista on haettava maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuslomakeella numero 101B vuodelle LFA-lisäosan määrä Tässä asetuksessa säädettyä LFA-lisäosaa myönnetään tukialueittain ja tilan tuotantosuunnan mukaan eriytettynä euroina hehtaarilta enintään seuraavasti: Tukialueet Tukialueet A, B ja C1 C2 C4 Perusosa Kotieläintilan korotus Perusosa myönnetään tukeen oikeuttavasta peltoalasta. Kotieläintilan korotus myönnetään kotieläintilojen tukeen oikeuttavasta peltoalasta. 6 LFA-lisäosasitoumus LFA-lisäosasitoumus on tehtävä samanaikaisesti ja samaksi ajanjaksoksi kuin luonnonhaittakorvaussitoumus. Aiemmin LFA-lisäosasitoumuksen jo tehnyt viljelijä voi vuonna 2007 tehdä uuden LFA-lisäosasitoumuksen samanaikaisesti ja samaksi ajanjaksoksi kuin uuden luonnonhaittakorvaussitoumuksen.

3 N:o LFA-lisäosan saadakseen uuden luonnonhaittakorvaussitoumuksen yhteydessä viljelijän tulee antaa maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 176 tehty LFA-lisäosasitoumus. LFA-lisäosasitoumuksessa viljelijän on sitouduttava pitämään luonnonhaittakorvaussitoumuksensa voimassa kyseisen sitoumuskauden loppuun. 7 Kotieläintila LFA-lisäosasitoumuksen antamisen yhteydessä tila ilmoittautuu joko kotieläintilaksi tai kasvinviljelytilaksi. Ensimmäisen sitoumusvuoden jälkeen tila voi muuttua kotieläintilaksi vain 10 :ssä mainituissa tapauksissa. Kotieläintilalla tarkoitetaan tässä asetuksessa tilaa, jonka 1) eläintiheys on vähintään 0,4 eläinyksikköä luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoista hehtaaria kohti tai 2) tilalla on vähintään 10 eläinyksikköä koko sitoumuskauden ajan ja eläintiheys on vähintään 0,2 eläinyksikköä luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoista hehtaaria kohti. Kasvinviljelytilalla tarkoitetaan tässä asetuksessa tilaa, joka ei täytä 2 momentissa säädettyä määritelmää. Eläinyksiköiden määränä 1 momentissa tarkoitettua tilan tuotantosuuntaa määritettäessä käytetään ensimmäistä LFA-lisäosasitoumusvuotta edeltävän vuoden eläinyksikkömäärää, jos kotieläintuotanto jatkuu ensimmäisenä sitoumusvuonna. Nautojen, jotka ovat vähintään kuuden kuukauden ikäisiä, eläinyksikkömäärä saadaan nautaeläinrekisteristä vuosikeskiarvona. Muiden eläinten eläinyksikkömääränä käytetään vuoden 2006 kotieläintalouden kansalliseen tukeen oikeutettua eläinyksikkömäärää tai viljelijän vaatimuksesta valvonnassa todettua eläinmäärää. Eläinyksikkömäärän laskennassa käytetään liitteessä 2 mainittuja eläinyksikkökertoimia. Jos 6 :ssä tarkoitettua lisäosasitoumusta annettaessa tilan eläinyksikkömäärä on vuonna 2006 käynnissä olleesta kotieläintalouden investoinnista tai viljelijästä riippumattomasta syystä johtuen ollut vuonna 2006 vähintään kolmanneksen alempi kuin tilan vakiintunut eläinmäärä, voidaan viljelijän hakemuksesta käyttää vuoden 2003, 2004 tai 2005 eläinmäärää viljelijän valinnan mukaan. LFA-lisäosan kotieläintilan korotusta ei myönnetä vuodelta 2007, jos tila ei 30 päivänä huhtikuuta 2007 harjoita kotieläintaloutta ellei kyse ole jäljempänä 9 :n 6 momentissa tarkoitetusta lyhytaikaisesta tuotantotauosta. 8 Yhteisömuotoinen yritys Tilan tuotantosuuntaa 7 :n 2 momentin mukaan määritettäessä tai sitoumuskaudella tilan säilymistä kotieläintilana arvioitaessa voidaan viljelijän vaatimuksesta yhteisömuotoisen yrityksen, jolla ei ole LFA-lisäosasitoumusta, eläinmäärä ottaa mukaan LFA-lisäosasitoumuksen antaneen tilan eläinmäärään, jos yhteisömuotoisen yrityksen määräysvalta on perheyrityksen jäsenten hallinnassa siten että: 1) määräysvalta avoimessa yhtiössä tai kommandiittiyhtiössä on yhtiösopimuksen mukaan yhdellä tai useammalla sellaisella yhtiömiehellä, joka on tehnyt tässä momentissa tarkoitettua tilaa koskevan LFA-lisäosasitoumuksen ja täyttää LFA-lisäosan myöntämisen muut edellytykset; tai 2) määräysvalta osakeyhtiössä on yhdellä tai useammalla sellaisella osakkaalla, joka on tehnyt tässä momentissa tarkoitettua tilaa koskevan LFA-lisäosasitoumuksen ja täyttää LFA-lisäosan myöntämisen muut edellytykset. Määräysvallalla osakeyhtiössä tarkoitetaan tässä asetuksessa osakeomistusosuutta, joka viljelijän tai yhdessä hänen perheyrityksensä jäsenten kanssa tuottaa suoraan yli puolet yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Määräysvallan on oltava yhteisömuotoisessa yrityksessä viljelijän tai tämän perheyrityksen jäsenten hallussa viimeistään 29 päivänä huhtikuuta 2006 alkaen. Määräysvallan muutoksesta siten, että edellä 1 momentissa säädetty yhteisömuotoisen yrityksen määräysvaltaa koskeva säännös ei enää täyty, on ilmoitettava kunnan maaseu-

4 1622 N:o 511 tuelinkeinoviranomaiselle tukilain 16 a :ssä säädetyllä tavalla muutoksesta. Määräysvaltaa koskevan muutoksen jälkeen kertyviä eläinyksiköitä ei oteta laskennassa huomioon LFA-lisäosasitoumuksen antaneen tilan eläinmäärässä. Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet voidaan lukea vain yhden LFA-lisäosasitoumuksen tehneen tilan hyväksi, joka on kokonaan perheyrityksen jäsenten hallinnassa koko LFA-lisäosasitoumuskauden aikana. 9 Tilan tuotantosuunnan muutokset Tilan tuotantosuuntaa seurataan sitoumuskaudella vuosittain. Vuonna 2007 tilan tuotantosuuntaa arvioitaessa käytetään edellä 7 :n 5 momentissa tarkoitettua eläinyksikkömäärää ja tukivuoden luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoista peltoalaa. Kotieläintilan korotuksen saadakseen tilan tulee täyttää 7 :n 2 momentin vaatimukset ja harjoittaa kotieläintaloutta 30 päivään huhtikuuta 2007 saakka, mainittu päivä mukaan lukien. Jos tila täyttää 7 :n 2 momentin edellytykset, mutta on lopettanut kotieläintalouden ennen 1 päivää toukokuuta 2007, LFA-lisäosa maksetaan tällöin kasvinviljelytilan mukaisesti. Jos kotieläintila lopettaa tuotannon 1 päivän toukokuuta ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, tila muuttuu seuraavan tukivuoden 1 päivästä tammikuuta alkaen LFA-lisäosasitoumuskauden jäljellä olevaksi ajaksi kasvinviljelytilaksi ja LFA-lisäosa myönnetään kasvinviljelytilan tukitason mukaisesti. Tilan muuttumisesta kotieläintilasta kasvinviljelytilaksi 7 :n 2 momentissa säädettyjen ehtojen perusteella on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle kirjallisesti viipymättä ja viimeistään kymmenen työpäivän kuluessa muutoksesta. Tilan tuotantosuunnan muutoksen ei katsota olevan kyseessä, jos syynä on tiettyjen tuotantotapojen edellyttämä tai kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta, laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta tai ylivoimaisesta esteestä aiheutuva lyhytaikainen tuotantotauko. Jos 5 momentissa tarkoitettua ilmoitusta ei ole tehty asianmukaisesti, lasketaan LFA-lisäosan määrä kasvinviljelytilan tukitason mukaisesti ja muutoin myönnettäväksi tulevan kasvinviljelytilan LFA-lisäosan määrää alennetaan kymmenellä prosentilla kyseisenä tukivuonna. Kasvinviljelytilaksi muuttunut tila ei voi palata kotieläintilaksi sitoumuskauden aikana. LFA-lisäosasitoumus voidaan siirtää luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (644/2000) 50 :n 1 momentissa tai uuden sitoumuksen osalta luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista annetun lain (1440/2006) 9 :ssä ja luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina annetun valtioneuvoston asetuksen (366/2007) 11 :ssä säädetyllä tavalla. Lisäosasitoumuksen siirron yhteydessä tilan tuotantosuunta voidaan muuttaa kotieläintilaksi, jos tila täyttää 7 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset. Kotieläintilan korotus voidaan myöntää aikaisintaan lisäosasitoumuksen siirtovuotta seuraavana tukivuonna. 10 Sukupolvenvaihdos tai koko tilan hankinta Sukupolvenvaihdostilanteessa tilaa jatkava viljelijä voi muuttaa tilan tuotantosuunnan kotieläintilaksi, jos tila täyttää 7 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset. Eläinyksikkömäärää laskettaessa otetaan huomioon vain jatkavan viljelijän hallinnassa sukupolvenvaihdospäivämäärästä alkaen olleet eläimet kansallisen kotieläintalouden tuen laskentasääntöjen mukaisesti. Kotieläintilan korotus voidaan myöntää aikaisintaan sukupolvenvaihdosvuotta seuraavana tukivuonna. Sukupolvenvaihdoksena voidaan ottaa huomioon vain sitoumuksenantovuoden 1 päivänä tammikuuta tai sen jälkeen tapahtuneet sukupolvenvaihdokset. Jos kotieläintilalla tehdään sukupolvenvaihdos tai tila siirtyy koko tilan hallinnan siirtona, säilyy tila 7 :ssä tarkoitettuna kotieläintilana niin kauan kuin tila täyttää 7 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset.

5 N:o Jos LFA-lisäosasitoumuksen aiemmin tehnyt viljelijä saa sukupolvenvaihdoksen tai koko tilan hallinnan siirron johdosta haltuunsa 7 :n 2 momentissa tarkoitetut edellytykset täyttävän tilan, jonka entinen haltija on tehnyt LFA-lisäosasitoumuksen, voidaan jatkava tilakokonaisuus katsoa kotieläintilaksi, jos 7 :n 2 momentin edellytykset täyttyvät tilojen yhteenlaskettujen pinta-alojen ja eläinyksikkömäärien perusteella. Kotieläintilan korotus voidaan myöntää tukivuonna, jos sukupolvenvaihdos tai koko tilan hallinnan siirto tapahtuu viimeistään 30 päivänä huhtikuuta vuonna Kotieläintilan korotus voidaan myöntää aikaisintaan seuraavana tukivuonna, jos sukupolvenvaihdos tai koko tilan hallinnan siirto tapahtuu 1 päivän toukokuuta ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien. 11 Luonnonhaittakorvaussitoumuksesta luopumisen tai sen raukeamisen vaikutus Jos viljelijä luopuu luonnonhaittakorvaussitoumuksesta ylivoimaisen esteen vuoksi, LFA-lisäosaa ei peritä takaisin. Ylivoimaiseksi esteeksi katsotaan ne seikat, joista on säädetty luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (644/2000) tai vuonna 2007 annetun uuden sitoumuksen osalta luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista annetun lain (1440/2006) 9 :ssä tai luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina annetun valtioneuvoston asetuksen (366/2007) 72 :ssä. Jos viljelijä luopuu lisäosan maksun perusteena olevasta luonnonhaittakorvaussitoumuksesta ennen sitoumuskauden päättymistä, maksettu LFA-lisäosa peritään takaisin. Jos viljelijän luonnonhaittakorvaussitoumus on kuitenkin ollut voimassa kolme vuotta ja viljelijä luopuu koko tilan myynnin kautta tai muutoin kokonaan maatalouden harjoittamisesta, LFA-lisäosaa ei peritä takaisin. Luonnonhaittakorvaussitoumuksesta luopumisella tarkoitetaan myös tilannetta, jossa sitoutunut viljelijä ilman 1 momentissa tarkoitettua perustetta ei hae vuosittaista maksatusta. Viljelijää on kuultava ennen mahdollista LFAlisäosan takaisinperintää koskevan päätöksen tekemistä. Edellä 6 :n 1 momentissa säädettyä vuonna 2007 annettavaa uutta sitoumusta koskevaa menettelyä ei katsota sitoumuksesta luopumiseksi. Viljelijän on tukilain 16 a :ssä säädetyllä tavalla ilmoitettava tässä asetuksessa säädetyn LFA-lisäosasitoumuksen osalta edellä mainituista seikoista. LFA-lisäosasitoumuksen osalta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on viljelijän vapauttamiseksi sitoumuksen noudattamisesta tehtävässä päätöksessä todettava LFA-lisäosan maksamisen lakkauttaminen ja mahdollinen takaisinperintä. Jos luonnonhaittakorvaussitoumus raukeaa luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (644/2000) 45 :ssä tai vuonna 2007 annetun uuden sitoumuksen osalta luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista annetun lain (1440/2006) 9 :ssä säädetyllä tavalla ei maksettua LFA-lisäosaa peritä takaisin. 12 Muutoksista ilmoittaminen ja asiakirjojen säilyttäminen Uusien alueiden ottaminen luonnonhaittakorvaussitoumukseen, luonnonhaittakorvaussitoumuksen siirrot tai muut vastaavat muutokset luonnonhaittakorvaussitoumuksen alaisissa pinta-aloissa oikeuttavat LFA-lisäosaan siltä osin kuin muutokset oikeuttavat luonnonhaittakorvaukseen. Jos muutokset aiheuttavat luonnonhaittakorvaussitoumuksesta luopumisen tai sen raukeamisen, sovelletaan mitä 11 :ssä on säädetty. LFA-lisäosan ehtoihin liittyvät asiakirjat, muistiinpanot ja todistukset on säilytettävä tilalla koko sitoumuskauden ajan sekä kolme vuotta sen jälkeen.

6 1624 N:o Euroopan yhteisön komission päätöksen huomioonottaminen LFA-lisäosaa myönnetään siten kuin tässä asetuksessa säädetään ellei Euroopan yhteisön komission tätä tukea koskevasta päätöksestä muuta johdu. Tässä asetuksessa säädettyjen tukien maksaminen edellyttää, että Euroopan yhteisön komissio ei kiistä niitä koskevaa valtiontukipäätöstä. 14 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä toukokuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Ylitarkastaja Juha Vanhatalo

7 N:o Liite 1 TUKIALUEJAKO Alue A Alastaro, Askola, Aura, Elimäki, Espoo, Helsinki, Järvenpää, Karjaa, Kauniainen, Kemiö, Kerava, Kiikala, Kirkkonummi, Koski, Kouvola, Kuusjoki, Lapinjärvi, Lieto, Liljendal, Lohja, Loimaa, Loviisa, Marttila, Masku, Mellilä, Muurla, Mynämäen kunnasta entisen Mietoisten kunnan alue, Myrskylä, Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Perniö, Pertteli, Pohja, Pornainen, Pukkila, Pöytyä, Raisio, Ruotsinpyhtää, Rusko, Salo, Sipoo, Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Tuusula, Vantaa, Vihti ja Västanfjärd sekä saaristo-osia lukuun ottamatta Dragsfjärd, Halikko, Inkoo, Kaarina, Lemu, Naantali, Parainen, Pernaja, Piikkiö, Porvoo, Sauvo, Särkisalo ja Turku. Alue B Ahvenanmaan maakuntaa lukuunottamatta Akaa, Anjalankoski, Artjärvi, Asikkala, Askainen, Eura, Eurajoki, Forssa, Hamina, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hauho, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Houtskari, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Imatra, Iniö, Jaala, Janakkala, Jokioinen, Joutseno, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä sen alueeseen C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Kalvola, Kangasala, Kankaanpää, Karjalohja, Karkkila, Kiikoinen, Kisko, Kiukainen, Kokemäki, Korppoo, Kotka, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kustavi, Kuusankoski, Kylmäkoski, Kärkölä, Köyliö, Lahti, Laitila, Lammi, Lappeenranta, Lappi, Lavia, Lemi, Lempäälä, Loppi, Luumäki, Luvia, Merimasku, Miehikkälä, Mouhijärvi, Mynämäki sen alueeseen A kuuluvia osia lukuun ottamatta, Mäntsälä, Mäntyharju, Nakkila, Nastola, Nauvo, Nokia, Noormarkku, Nousiainen, Nummi-Pusula, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Pyhtää, Pyhäranta, Pälkäne, Rauma, Renko, Riihimäki, Rymättylä, Sammatti, Suomusjärvi, Sysmä, Säkylä, Taivassalo, Tammela, Tammisaari, Tampere, Tuulos, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Vahto, Valkeakoski, Valkeala, Vammala, Vampula, Vehmaa, Velkua, Vesilahti, Virolahti, Ylämaa, Yläne, Ylöjärvi, Ypäjä ja Äetsä sekä Dragsfjärdin, Halikon, Inkoon, Kaarinan, Lemun, Naantalin, Paraisten, Pernajan, Piikkiön, Porvoon, Sauvon, Särkisalon ja Turun saaristo-osat. Alue C1 Alahärmä, Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Joensuu sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Joroinen, Jurva, Juva, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämsän kunnasta entisen Kuoreveden kunnan alue, Jämsänkoski, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Korpilahti, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuopio, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Laukaa, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Maaninka, Mikkeli, Mustasaari sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Muurame, Mänttä, Nurmo, Närpiö, Oravainen, Outokumpu, Parikkala, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Rautjärvi, Ristiina, Ruokolahti, Ruovesi, Rääkkylä, Savitaipale, Savonlinna, Savonranta, Seinäjoki sen alueeseen C2 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Siilinjärvi, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari, Teuva, Tuusniemi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Varkaus, Vilppula, Vähäkyrö, Vöyri-Maksamaa sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Ylihärmä ja Ylistaro. Alue C2 Alajärvi, Alavieska, Alavus, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Halsua, Himanka, Hirvensalmi, Honkajoki, Iisalmi, Isojoki, Joutsa, Juankoski, Kaavi, Kalajoki, Kangasniemi, Kannonkoski, Kannus, Karijoki, Karstula, Karttula, Karvia, Kaustinen, Keitele, Kempele, Kestilä, Keuruu, Kihniö, Kinnula, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokkola, Konnevesi, Kontiolahti, Kortesjärvi, Kruunupyy, Kuru, Kyyjärvi, Kälviä, Kärsämäki, Lapinlahti, Lappajärvi, Lehtimäki, Leivonmäki, Lestijärvi, Liminka, Lohtaja, Luhanka, Lumijoki, Luoto, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Multia, Nilsiä, Nivala, Oulainen, Oulunsalo sen alueeseen C3 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Parkano, Pedersöre, Perho, Pertunmaa, Petäjävesi, Pie-

8 1626 N:o 511 lavesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Piippola, Polvijärvi, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Pyhäselkä, Pylkönmäki, Raahe, Rantsila, Rautalampi, Reisjärvi, Saarijärvi, Seinäjoen kaupungista entisen Peräseinäjoen kunnan alue, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Soini, Sonkajärvi, Tervo, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Tyrnävä, Töysä, Ullava, Uurainen, Varpaisjärvi, Vesanto, Veteli, Vieremä, Vihanti, Viitasaari, Vimpeli, Virrat, Ylivieska, Ähtäri ja Äänekoski. Alue C2 pohjoinen Eno, Ilomantsi, Joensuun kaupungista entisen Kiihtelysvaaran kunnan alue ja entisen Tuupovaaran kunnan alue, Juuka, Kajaani, Lieksa, Nurmes, Paltamo, Rautavaara, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala ja Valtimo sekä Mustasaaren kunnasta Björköby ja Raippaluoto sekä Vöyri-Maksamaan kunnasta mantereen ulkopuoliset alueet. Alue C3 P1 Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Utajärvi ja Ylikiiminki sekä Oulunsalon kunnasta ne osat, jotka ovat Ylikiimingin kunnan sisäpuolella. P2 Hailuoto, Hyrynsalmi, Ii, Kemi, Keminmaa, Kuhmo, Simo, Tervola, Tornio ja Yli-Ii. P3 Kemijärvi, Pello, Pudasjärvi, Puolanka, Ranua, Rovaniemi, Suomussalmi, Taivalkoski ja Ylitornio. P4 Kuusamo ja Posio. Alue C4 P4 Kolari, Pelkosenniemi, Salla ja Savukoski sekä Kittilä ja Sodankylä niiden alueeseen P5 kuuluvia osia lukuun ottamatta. P5 Enontekiö, Inari, Muonio ja Utsjoki sekä Kittilän ja Sodankylän kunnista vastaavat alueet, jotka on hyväksytty P5 alueeseen kuuluviksi Kittilän osalta maa- ja metsätalousministeriön 10 päivänä heinäkuuta 1996 antamassa päätöksessä nro 3733/514/96 ja Sodankylän osalta maa- ja metsätalousministeriön 9 päivänä elokuuta 1995 antamassa päätöksessä nro 3039/514/95.

9 N:o Liite 2 ELÄINYKSIKKÖKERTOIMET Eläinyksikkö = ey ey Urospuoliset nautaeläimet ja hiehot (6 24 kk)...0,6 Urospuoliset nautaeläimet ja hiehot (yli 24 kk), emolehmät ja lypsylehmät...1,0 Uuhet...0,15 Kutut...0,48 Emakot, karjut...0,7 Kanat (mukaan lukien emokanat)...0,013 Broilerit...0,0053 Broileriemot...0,025 Hanhi-, ankka- ja kalkkunaemot...0,026 Sorsa- ja fasaaniemot, tarhatut...0,013 Hevoset - siitostammat (hevoset ja ponit)...1,0 - suomenhevoset, vähintään 1 vuotta...0, vuotiaat muut hevoset ja ponit...0,6 Teurastetut eläimet ja siitoseläimet: 13 teurastettua lihasikaa siitokseen myytyä nuorta emakkoa tai karjua teurastettua ankkaa teurastettua hanhea teurastettua kalkkunaa teurastettua fasaania teurastettua sorsaa /75

10 1628 N:o 512 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2006 maksettavasta eräiden peltokasvien ja nautojen tuotantopalkkiosta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan vuodelta 2006 maksettavasta eräiden peltokasvien ja nautojen tuotantopalkkiosta 8 päivänä joulukuuta 2005 annetun valtioneuvoston asetuksen (975/2005) 7 seuraavasti: 7 Tuotantopalkkion määrä Emolehmien tuotantopalkkiota voidaan myöntää emolehmille ja hiehoille enintään 125 euroa tukikelpoista eläintä kohden vuodessa. Urospuolisten teurasnautojen ja teurashiehojen tuotantopalkkiota voidaan myöntää enintään 34 euroa teurastettua eläintä kohden. Emolehmien tuotantopalkkiota voidaan myöntää enintään 7,0 miljoonaa euroa ja urospuolisten teurasnautojen ja teurashiehojen tuotantopalkkiota voidaan myöntää enintään 3,118 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuotantopalkkion määrä ylittää edellä mainitun enimmäismäärän, tuotantopalkkiota alennetaan suhteessa ylittymiseen. Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä toukokuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Ylitarkastaja Juha Vanhatalo Neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003 (32003R1782); EUVL N:o L 270, , s. 1 Komission asetus (EY) N:o 1156/2006 (32006R1156); EUVL N:o L 208, , s. 3

11 1629 N:o 513 Valtioneuvoston asetus liikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, muutetaan liikenne- ja viestintäministeriöstä 22 päivänä toukokuuta 2003 annetun valtioneuvoston asetuksen (405/2003) 3 seuraavasti: 3 Ministeriön organisaatio Ministeriössä on: 1) yleinen osasto; 2) liikennepolitiikan osasto; ja 3) viestintäpolitiikan osasto. Ministeriössä on lisäksi kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa ministeriön viestintä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2007 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Kansliapäällikkö Harri Pursiainen

12 1630 N:o 514 Valtioneuvoston asetus Vakuutusvalvontavirastosta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, kumotaan Vakuutusvalvontavirastosta 29 päivänä tammikuuta 1999 annetun asetuksen (102/1999) 2, 3 :n 1, 4, 7 ja 10 kohta, 6 ja7 :n1momentti, sellaisena kuin niistä on 7 :n 1 momentti asetuksessa 704/2001, sekä muutetaan 3 :n 9 kohta ja 7 :n 2 momentti seuraavasti: 3 Johtokunnan tehtävänä on ohjata ja valvoa Vakuutusvalvontaviraston toimintaa sekä siinä tarkoituksessa: 9) päättää Vakuutusvalvontaviraston muun virkamiehen kuin ylijohtajan osalta virantoimituksesta pidättämisestä ja kurinpitoa koskevista asioista. 7 Ylijohtaja nimittää ja ottaa johtajia lukuun ottamatta muun henkilöstön, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä toukokuuta Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2007 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Apulaisosastopäällikkö Katriina Lehtipuro

13 1631 N:o 515 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus eräiden torjunta-aineiden enimmäismääristä hedelmissä ja vihanneksissa sekä viljoissa, munissa ja munavalmisteissa Annettu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2007 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 7 :n nojalla: 1 Asetuksen tarkoitus Tällä asetuksella pannaan täytäntöön neuvoston direktiivien 76/895/ETY, 86/362/ETY ja 90/642/ETY liitteiden muuttamisesta kaptaanin, diklorvossin, etionin ja folpetin jäämien enimmäismäärien osalta 9 päivänä marraskuuta 2006 annettu komission direktiivi 2006/92/EY. 2 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä toukokuuta Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2007 Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen Ylitarkastaja Vesa Tuomaala Komission direktiivi 2006/92/EY (32006L0092); EUVL N:o L 311; , s. 31

14 1632 N:o 516 Sisäasiainministeriön päätös kuntajaon muuttamisesta Ylihärmän ja Ylistaron kuntien välillä Annettu Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2007 Sisäasiainministeriö on 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun kuntajakolain (1196/1997) 11 :n 2 momentin ja 6 päivänä kesäkuuta 2003 annetun kielilain (423/2003) 5 :n nojalla päättänyt: Kuntajaon muutos Ylihärmän kunnasta siirretään Ylistaron kuntaan kameraalisesti kuuluvasta Heikkolan kylän tilasta Kamppisaari 8:127 se alue, jonka yksikkö on saanut kiinteistörekisteriin merkityssä Heikkolan uusjakotoimituksen jakosuunnitelmassa, Tno Vaikutukset kielelliseen jaotukseen Siirto ei aiheuta muutosta kuntien kielelliseen jaotukseen. Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Päätöksen tiedoksi saattaminen Päätös on ilmoitettava asianomaisissa kunnissa niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Päätös ja sen perustelut tulee pitää kunnan ilmoitustaululla, kunnes päätös on saanut lainvoiman. Päätöksen tiedoksi saattamisesta muutoin vastaa sisäasiainministeriö. Valitusosoitus Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla asianomainen kunta ja sen jäsen. Muutosta haetaan korkeimmalle hallintooikeudelle osoitettavalla ja toimitettavalla valituskirjelmällä. Valituskirjelmän on oltava korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamossa, Unioninkatu 16, Helsinki, 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on julkaistu säädöskokoelmassa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yhteystiedot sekä valituksen kohteena oleva päätös, päätökseen haettava muutos ja haettavan muutoksen perusteet. Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2007 Ministeri Mari Kiviniemi Ylitarkastaja Suvi Savolainen

15 N:o 517 Maa- ja metsätalousministeriön asetus vuoden 2007 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hakuajoista ja hakemisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 4 päivänä toukokuuta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan vuoden 2007 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hakuajoista ja hakemisesta 19 päivänä tammikuuta 2007 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (35/2007) 1 ja 4 :n 1 momentti seuraavasti: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee seuraavissa valtioneuvoston asetuksissa säädettyjen maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hakuaikoja, kotieläintukien ennakoiden hakuaikaa, hakemusten toimittamista sekä hakemuslomakkeita ja kotieläinten laskentapäiviä ja ajankohtia: 1) vuodelta 2007 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (27/2007), jäljempänä Etelä- Suomen kansallinen tukiasetus; 2) vuodelta 2007 maksettavasta pohjoisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (32/2007), jäljempänä pohjoinen tukiasetus; 3) vuodelta 2007 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (33/2007); 4) vuodelta 2007 maksettavasta ympäristötuen kansallisesta lisäosasta annettu valtioneuvoston asetus (28/2007); 5) vuodelta 2007 maksettavasta sokerijuurikkaan kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (29/2007); 6) vuodelta 2007 maksettavasta luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta annettu valtioneuvoston asetus (511/2007) sekä 7) vuodelta 2007 maksettavasta Etelä-Suomen kasvintuotannon tuesta annettu valtioneuvoston asetus (295/2007). 4 Hakemusten toimittaminen Kasvintuotannon tukien, ympäristötuen kansallisen lisäosan, luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan sekä kotieläintukien hakemukset, osallistumisilmoitukset ja kotieläintukien ennakkoa koskevat hakemukset toimitetaan sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, hakemus toimitetaan sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella pääosa maatilan pelloista sijaitsee. Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä toukokuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Ylitarkastaja Suvi Ruuska

16 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2007 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN