VALTUUSTON KYSELYTUNTI KLO

Transkriptio

1 ASIALISTA VALTUUSTON KOKOUS 3/2016 Kokousaika , klo Paikka Kunnantalo, valtuustosali Asiat :t 8-10 Asialista V 8 Muutostalousarvio 1/2016; investointiosa, vanhusten päivätoimintakeskus ja Koskilinna-hanke V 9 Muutostalousarvio 2/2016; investointiosa, hammashoitola V 10 Valtuustoaloite 2/2016; jatkuva kuntotutkimusohjelma kunnan kiinteistöille VALTUUSTON KYSELYTUNTI KLO Vastaus valtuutettu Kati Lahtisen tekemään valtuustokysymykseen. Kysymys on tallennettu valtuuston oheismateriaalikansioon.

2 KOKOUSPÖYTÄKIRJA s. 22 Valtuusto 3/2016 KOKOUSAIKA , klo KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, valtuustosali SAAPUVILLA OLLEET VALTUUTETUT Liitteenä olevan nimenhuutoluettelon mukaisesti. MUUT SAAPUVILLA OLLEET JA KUTSUTUT ASIANTUNTIJAT Antero Alenius Tiina Paloranta Kati Halonen Hannu Niemelä Taina Niiranen Tuomas Parmanen Erkki Jortikka kunnanjohtaja talousjohtaja sivistysjohtaja vs. tekninen johtaja sosiaalijohtaja ylilääkäri henkilöstöpäällikkö LÄSNÄOLO JA PUHEOIKEUS Simo Linnainmaa Janne Keso nuorisovaltuuston edustaja nuorisovaltuuston varaedustaja LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT :t 8-10 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Valtuusto valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Kari Isokivijärven ja Harri Isomuotian. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Kirsi Parhankangas Pöytäkirjanpitäjä Tiina Paloranta PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tarkastusaika , klo mennessä. PÖYTÄKIRJA ON KOKOUKSEN KULUN MUKAINEN Kari Isokivijärvi Harri Isomuotia PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ , klo kunnantalossa, arkistosihteerin työhuoneessa. Erja-Riitta Myllymäki

3 LÄSNÄOLO- JA NIMENHUUTOLUETTELO VALTUUSTO Liite valtuuston pöytäkirjaan Valtuutettu Alakastari Atso VAS x Autio Kauko KOK x Eloranta Pasi KESK x Evikoski Teemu KESK x Hakala Pekka KESK x Haukipää Sari VAS x Hiltunen Päivi KESK x Härkki-Santala Maria KESK x Immonen Anna-Kaisa KD x Isokivijärvi Kari PS x Isomuotia Harri KOK x Juvonen Jukka PS x Järvenpää Esa SDP x 2) Järvinen Jarmo Toivonen Ida SDP x 2) Kalliola Jarmo Jokela Tiina KESK x Kola Mari KOK x Lahtinen Kati VIHR x Lampinen Jouni PS x Lepistö Maarit SDP x Lepola Mauri SDP x Leskinen Päivi KOK x Linnainmaa Risto KESK x Mäensivu Raija KESK x Mäki Rauno PS x Nieminen Marita SDP x Nordfors Heimo KOK x Ovaska Jouni KESK x Palomäki Susanna KD x Parhankangas Kirsi KOK x Ponkiniemi Vilho VAS x Pylsy Katariina KESK x 2) Rikala Erkki PS - Soukko Tarja KOK x Vatajaniemi Juhani SDP x Westergård Raija VAS x P = paikalla kokouksessa 34 1) esteellinen 2) poissa kokouksesta P

4 23 V 8 MUUTOSTALOUSARVIO 1/2016; INVESTOINTIOSA, VANHUSTEN PÄIVÄTOI- MINTAKESKUS JA KOSKILINNA-HANKE TALOUSARVION INVESTOINTIOSA, LISÄMÄÄRÄRAHAESITYS; VANHUSTEN PÄIVÄTOI- MINTAKESKUS JA TULOARVION MUUTOS; KOSKILINNA HANKE MUUTOSTALOUSARVIO 1/2016; INVESTOINTIOSA, VANHUSTEN PÄIVÄTOIMINTAKES- KUS JA KOSKILINNA-HANKE TALOUSARVION INVESTOINTIOSA, LISÄMÄÄRÄRAHAESITYS; VANHUSTEN PÄIVÄTOI- MINTAKESKUS JA TULOARVION MUUTOS; KOSKILINNA HANKE Tekninen lautakunta , 10 Toimistopäällikkö Pirkko-Liisa Vänttinen: Vanhusten päivätoimintakeskuksen (Siljankodin alakerta) rakentamisen kustannusarvio on euroa. Vuoden 2015 talousarvion investointiosassa hankkeelle oli varattu euron määräraha, mutta rahaa käytettiin vain euroa. Loppuvuoden rahankäyttöä ei pystytty tarkkaan arvioimaan ja vuoden 2016 talousarvion investointiosaan varattiin hankkeelle euroa. *kustannusarvio *käyttö 2015 *määrärahatarve vuonna 2016 *talousarvio 2016 määräraha e e e e Lisämäärärahatarve vuodelle 2016 on euroa. Rakennuspäällikön mukaan euron kustannusarvio ei ole täysin riittävä, koska tarkoituksena oli käyttää vanhoja huonekaluja eikä investoinnissa ole varauduttu kalusteiden hankintaan. Lisäksi tilan mataluudesta johtuvia lisä- ja muutostöitä sekä niihin liittyviä suunnittelukustannuksia on arvioitua enemmän. Kustannusarvio tulee ylittymään n euroa. Koskilinna, työn rikastamo hankkeelle on varattu talousarvion investointiosassa euron määräraha ja tuloarviona on euroa ELY:ltä saatavaa avustusta.

5 24 Nyt on tullut esiin, että avustusta ei tulla saamaan arvioidun mukaisesti vaan avustusprosentiksi jää 70 % eli euroa. Esitys (tekninen johtaja Satu Hyötylä): Lautakunta esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se: - myöntää vanhusten päivätoimintakeskuksen investointihankkeelle lisämäärärahaa euroa vuodelle 2016 ja - pienentää Koskilinna työn rikastamo -hankkeen tuloarvion euroksi. Lautakunta hyväksyi esityksen. Ote: - hallitus/talousjohtaja MUUTOSTALOUSARVIO 1/2016; INVESTOINTIOSA, VANHUSTEN PÄIVÄTOIMINTAKES- KUS JA KOSKILINNA-HANKE Hallitus , 25 Hallitus on hyväksynyt päivätoimintakeskuksen hankesuunnitelman Vanhusten päivätoimintakeskukselle myönnetyt määrärahat euroa euroa yhteensä euroa. Vuoden 2016 talousarviota tehtäessä tiedettiin jo, että vuonna 2015 ei ehditä käyttää koko määrärahaa vaan se joudutaan osin myöntämään uudelleen vuodelle Siksi määrärahat yhteensä ovat enemmän kuin alkuperäinen kustannusarvio euroa oli. Kustannusarvion nousuun ei tässä vaiheessa vielä varauduttu. Vuonna 2015 hankkeesta toteutui euroa. Myönnettyä investointimäärärahaa jäi käyttämättä noin euroa. Jos alkuperäinen kustannusarvio riittäisi, vuodelle 2016 pitäisi myöntää uudelleen euron määräraha jo myönnetyn euron lisäksi. Uusi kustannusarvio on noussut euroa eli euroon

6 25 lisä- ja muutostöiden, suunnittelukustannusten ja irtaimistohankintojen vuoksi. Esitetty euron lisämäärärahatarve koostuu siten euron siirrosta vuodelle 2016 ja euron lisätarpeesta. Esitys: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE teknisen lautakunnan esityksen hyväksymistä. HALLITUS palautti asian teknisen lautakunnan valmisteluun Keskustelun kuluessa Esa Järvenpää esitti: lisämäärärahaesityksen euron osuudesta myönnetään euroa eli lisämäärärahaa myönnetään yhteensä euroa. Maarit Lepistö kannatti esitystä. Päivi Hiltunen esitti asian palauttamista valmisteluun. Maria Härkki- Santala kannatti esitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty siirtoesitys, on siitä äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestyksen suorittamista kädennostoäänestyksenä. Äänestysesitys ja -tapa hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä asian siirron puolesta annettiin 7 ääntä (JO, VP, RM, MH-S, PH, PL HN) ja asian käsittelyn jatkamisen puolesta 2 ääntä (EJ, ML). Puheenjohtaja totesi, että asia palautetaan teknisen lautakunnan valmisteluun. TALOUSARVION INVESTOINTIOSA, LISÄMÄÄRÄRAHAESITYS; VANHUSTEN PÄIVÄTOI- MINTAKESKUS JA TULOARVION MUUTOS; KOSKILINNA HANKE Tekninen lautakunta , 15 Sosiaalijohtajan ja ylilääkärin lausunto: Tekninen lautakunta on esittänyt päivätoimintakeskuksen investointiin lisämäärärahaa kokouksessaan (10 ) ja hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan (25 ). Hallitus päätti palauttaa lisämäärärahaesityksen uudelleen valmisteluun. Perusturvapalvelut on esittänyt suunnittelupalaverissa kalustomäärärahan varausta, eikä

7 26 vanhojen kalusteiden käytöstä ole ollut ainakaan yhteisissä palavereissa puhetta. Perusturvapalveluiden arvion mukaan lisämäärärahaesityksestä alle puolet menee kalusteisiin ja loppu aiheutuu lisä- ja muutostöistä sekä niihin liittyvistä suunnittelutöistä. Teknisen lautakunnan tulee arvioida esityksessään tarkemmin määrärahojen kohdentuminen. Siljankodin alakertaan suunnitellussa päivätoimintakeskuksessa tehdään hoidollisia toimenpiteitä. Tämän tyyppisessä toiminnassa kalusteisiin liittyvät vaatimukset liittyvät käytännöllisyyteen, kalusteiden tukevuuteen, paikasta riippumattomaan käyttöön soveltuvuuteen, materiaalien helppo puhdistettavuuteen ja kestävyyteen. Kalusteiden pitää olla myös turvallisia. Kalusteiden tulee olla erikokoisille, eri painoisille asukkaille turvallisia ja kestäviä. Kalusteiden tulee tukea asukkaiden sairauteen ja ikääntymiseen liittyviä ergonomisia vaatimuksia. Esimerkkinä on korotettu tuoli, joka helpottaa ikäihmisen istumaan pääsyä, liikkeelle lähtöä. Tämän tyyppisellä kalusteratkaisulla tuetaan asukkaan omaehtoista ja itsenäistä toimintaa, ehkäistään kaatumista, tuetaan ergonomiaa ja tuetaan jatkuvaa asiakaslähtöistä kuntoutusta. Päivätoimintakeskuksessa tulee huomioida myös hygienia. Monilla asiakkailla on virtsan- ja ulosteen karkailua, erittäviä haavoja jne. Tästä syystä kalusteiden tulee olla myös hygieenisiä ja materiaalien tulee olla helposti puhdistettavia, kemikaaleja ja yleistä kulutusta kestäviä. Kalusteiden tulee olla myös turvallisia sekä kestävyydeltään että muodoiltaan. Esimerkiksi asukkaat eivät saa katuessaan satuttaa itseään kalusteiden teräviin kulmiin. Päivätoiminnan kalusteiden pitää myös tukea aisteja. Materiaalien tulee koskettaessa tuntua lämpimiltä ja värityksen tulee olla sellainen, että huononäköiset pystyvät erottamaan kalusteet selkeästi ja istumaan turvallisesti. On osoitettu myös, että terapeuttisella sisustusarkkitehtuurilla voidaan vaikuttaa yleiseen viihtyvyyteen, toimivuuteen, kestävyyteen ja jopa henkilökunnan työviihtyvyyteen. Terapeuttisella arkkitehtuurilla on myös monissa paikoissa pystytty vähentämään lääkkeiden käyttöä liittyen käytöshäiriöihin ja masennukseen. Tämä tukee etenkin muistisairaiden asiakkaiden kalustevalintojen tärkeyttä. Näistä edellä kuvatuista syistä päivätoimintakeskuksen tyyppiseen toimintaa ei voi kelpuuttaa kalustevalintoja, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia.

8 27 Vanhojen kalusteiden siirtäminen Kurjenmäkikodista ei ole perusteltua, koska kalusteet tarvitaan edelleen toimintaan niissä tiloissa eikä niitä olisi myöskään riittävää määrää päivätoiminnan laajentuessa. Näkemyksemme mukaan kierrätys- tai muita käytettyjä huonekaluja ei ole edellä mainituista syistä perusteltua hankkia päivätoimintakeskukseen. Rakennuspäällikön lausunto: Esitetystä kustannusarvion ylityksestä ( e) tarvitaan e ilmanvaihdon putkikokojen muutoksiin. Muutokset johtuvat tilanahtaudesta ja rakenteellisista seikoista. Päätelaitteita joudutaan vaihtamaan, jotta tiloista saadaan käyttökelpoisemmat. Muutoksista aiheutuu suunnittelu, valvonta, työ- ja materiaalikuluja. Lisäksi päätyseinästä löytyi kosteusvaurio, joka on korjattava. Kalusteisiin arvioidaan kuluvan e, mikä ei ollut mukana kustannusarviossa. Esitys (vs tekninen johtaja Hannu Niemelä): Lautakunta esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se: - myöntää vanhusten päivätoimintakeskuksen investointihankkeelle lisämäärärahaa euroa vuodelle 2016 ja - pienentää Koskilinna työn rikastamo -hankkeen tuloarvion euroksi. Lautakunta hyväksyi esityksen. Ote: - hallitus/talousjohtaja MUUTOSTALOUSARVIO 1/2016; INVESTOINTIOSA, VANHUSTEN PÄIVÄTOIMINTAKES- KUS JA KOSKILINNA-HANKE Hallitus , 37 Esitys: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE teknisen lautakunnan esityksen hyväksymistä. HALLITUS hyväksyi esityksen.

9 28, 8 Valtuusto hyväksyi esityksen. Ote:. tekninen lautakunta. perusturvalautakunta. kirjanpito. taloussuunnittelija Rönkkö. talousjohtaja Paloranta

10 29 V 9 MUUTOSTALOUSARVIO 2/2016; INVESTOINTIOSA, HAMMASHOITOLA TALOUSARVION INVESTOINTIOSA, LISÄMÄÄRÄRAHAESITYS; HAMMASHOITOLAN VÄ- LIAIKAINEN TILARATKAISU LAUSUNTO LISÄMÄÄRÄRAHAESITYKSEEN; HAMMASHOITOLAN VÄLIAIKAINEN TILA- RATKAISU Perusturvalautakunta , 17 Johtava hoitaja Tarja Soukko, p : Kyröskosken terveysasemalla on todettu sisäilmaongelma, jonka vuoksi tilaa ei voida enää käyttää. Vuokrasopimus seurakunnan kanssa irtisanotaan alkaen ja toiminta on jo aikaisemmin siirretty hammashuollon yhtä yksikköä lukuun ottamatta toisiin tiloihin. Lähtökohtaisesti sisäilmaongelmallisesta tilasta ei voida irtaimistoa siirtää toisiin tiloihin. Irtaimisto on käyty läpi ja selvitetään yhdessä siivoustoimen kanssa voidaanko jotain puhdistaa. Uusi tilapäinen tila on kartoitettu yhdessä teknisten palveluiden kanssa ja todettu, että edullisin, toiminnaltaan ja teknisesti paras toteuttamisvaihtoehto on Hämeenkyrön hammashoitolassa. Plandentilta kutsutaan asiantuntija tekemään arvion tiloista ja siirrosta aiheutuvista kustannuksista. Tekniset palvelut tekevät kustannusarvion remonttikuluista ja esittävät lisämäärärahan myöntämistä tähän kohteeseen. Lisämäärärahan määrään huomioidaan Kyröskosken terveysaseman vuokrakuluihin varatuista määrärahoista tulevat säästöt. Siirto tapahtuu kesän aikana ja syyskuussa tarvittava tila on toimintavalmiina. Suunnittelukokouksesta laadittu muistio on oheismateriaalina. Esitys (ylilääkäri Tuomas Parmanen): Perusturvalautakunta antaa edellä olevan lausunnon teknisille palveluille lisämäärärahatarpeesta hammashoitolan väliaikaiseen tilaratkaisuun. Perusturvalautakunta hyväksyi esityksen yksimielisesti.

11 30 TALOUSARVION INVESTOINTIOSA, LISÄMÄÄRÄRAHAESITYS; HAMMASHOITOLAN VÄLIAIKAINEN TILARATKAISU Tekninen lautakunta , 16 Kiinteistöpäällikkö Taro Malinen: Hämeenkyrön hammashoitolaan saadaan järjestettyä hammaslääkärille hoitohuone yhdistämällä kaksi pienempää tilaa. Tällöin tilat puretaan runkoon asti ja tilojen väliseinä puretaan kokonaan. Väliseinän tilalle joudutaan todennäköisesti rakentamaan kantava palkki. Kyröskosken terveysasemalta siirretään Plandentin toimesta hoitotuoli. Kustannusarvio (alv 0): * purku- ja rakennustyöt e * hoitotuolin siirto e * kalusteet e e Esitys (vs tekninen johtaja Hannu Niemelä): Tekninen lautakunta esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se myöntää hammaslääkärin hoitohuoneen rakentamiseen Hämeenkyrön hammashoitolaan euron lisämäärärahan vuoden 2016 talousarvion investointiosaan. Lautakunta hyväksyi esityksen. Ote: - hallitus/talousjohtaja MUUTOSTALOUSARVIO 2/2016, INVESTOINTIOSA; HAMMASHOITOLA Hallitus , 38 Esitys: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE teknisen lautakunnan esityksen hyväksymistä. HALLITUS hyväksyi esityksen.

12 31, 9 Valtuusto hyväksyi esityksen. Ote:. tekninen lautakunta. perusturvalautakunta. kirjanpito. taloussuunnittelija Rönkkö. talousjohtaja Paloranta

13 32 V 10 VALTUUSTOALOITE 2/2016; JATKUVA KUNTOTUTKIMUSOHJELMA KUNNAN KIINTEISTÖILLE Tekninen lautakunta , 18 Kiinteistöpäällikkö Taro Malinen: Perussuomalaisten valtuustoryhmä on jättänyt aloitteen jatkuvasta kuntotutkimusohjelmasta kunnan kiinteistöille. Valtuustoaloite on kokonaisuudessaan oheismateriaalina. Tiivistelmä aloitteesta Laaditaan kuntotutkimusohjelma kaikille kunnan kiinteistöille. Sen tekee henkilö tai yritys, jolla on laaja osaaminen rakennusfysiikasta, ilmanvaihdoista sen säätämisineen, kosteusasioista, ammattitaitoinen näkemys riskirakenteista ja -paikoista kiinteistöissä. Kiinteistönhoitajan koulutus ei asiaan riitä. Aloitetaan systemaattinen katsastustoiminta laadittujen suunnitelmien perusteella. Raportoidaan katsastustulokset aina tekniselle johtohenkilöstölle, joka korjauttaa havaitut vauriot varhaisessa vaiheessa ja laaditaan vuosiraportti päättäjille korjausvelasta katsastusten perusteella Lausunto Aloite on perusidealtaan hyvä ja tätä on kiinteistötoimen puolella myöskin suunniteltu. Ammattitermein kyse on pitkän tähtäimen suunnitelmasta, myöhemmin PTS. PTS on kivijalka suunnitelmalliselle kiinteistöjen ylläpidolle. Se sisältää kiinteistön korjaustarpeet yleensä kymmeneksi vuodeksi eteenpäin kustannusarvioineen. Aloitteessa puhutaan kuntotutkimuksista, mutta tavallisesti kiinteistöille tehdään hieman kevyempänä vaihtoehtona kuntoarvio, jonka mukana saadaan kiinteistön PTS sekä tarkka selvitys kiinteistön eri rakennusosien kunnosta rakenteita rikkomatta. Nämä kuntoarviot päivitetään viiden vuoden välein siksi, että nähdään ovatko arvioidut korjaustarpeet vielä voimassa ja samalla kuntoarvion PTS päivitetään jälleen eteenpäin. Kuntoarviosta myös selviävät kiinteistöjen rakennusosat, joille on syytä teettää tarkempi kuntotutkimus, jolloin varsinaisiin tutkimuksiin käytettävät varat saadaan optimoitua. Kuntoarvioita ei tämän kokoisessa kunnassa ole järkevää, eikä oikein mahdollistakaan tehdä omin voimin. Kuntoarviot on järkevintä tilata ostopalveluna, koska asiaan perehtyneet ammattilaiset tekevät kuntoarviot kunnan kaikille kiinteistöille muutamassa kuukaudessa ja seuraavan kerran heidän palveluitaan tarvitaan vasta viiden vuoden päästä. Kunnollisten kuntoarvioiden tekeminen ei ole halpaa ja sen hinta voi isommissa kiinteistöissä nousta tuhansiin euroihin. Kaikkien

14 33 kiinteistöjen kuntoarvioiden yhteishinta voi nousta yli euroon. Viidelle vuodella jaettuna se tekisi euroa per vuosi. Tämän hetken kustannustasoa ei ole kuitenkaan vielä selvitetty, joten kustannukset voivat olla hyvinkin erinäköiset molempiin suuntiin. Hyödyt ovat kuitenkin merkittävät. Suunnitelmallinen kunnossapito vähentää yllättävinä tulevia korjauksia ja pidentää rakenteiden sekä rakennusosien käyttöikää. Sen lisäksi se vähentää kunnan työmäärää talousarvioita laadittaessa, kun kiinteistöjen korjauksien pieninvestointien runko on viideksi vuodeksi aina selvillä. Aivan kuten aloitteessa sanotaan, niin saavutettavia säästöjä on todella vaikea todentaa, mutta näillä toimenpiteillä ei tarvitse kuin yksi sisäilmaongelmainen rakennus estää, niin se maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Kiinteistötoimi on tasaisesti viimeisen kolmen vuoden aikana vienyt suunnitelmallista kiinteistöjen ylläpitoa eteenpäin. Ensimmäinen iso askel otettiin sähköisen huoltokirjajärjestelmän käyttöönotolla. Sen avulla kaikki huoltotehtävät, tarkastusraportit ja kiinteistöjen piirustukset löytyvät sekunneissa, niin huoltomiehelle, kuin työnjohdollekin. Sähköiseen huoltokirjajärjestelmään otettiin myös osaksi kiinteistöjen energiaseuranta, jota on nyt jo käytetty ongelmakohtien kartoittamiseen ja välittömien poikkeamien korjaamiseen. Sähköiseen huoltokirjaan on tarkoitus ensi vuonna täydentää huolto-ohjelmat, jotka antavat tärkeimmistä huoltotehtävistä kiinteistönhoitajalle tarkat ohjeet ja työnjohdolle työkalun seurata, että ne tulee tehtyä. Seuraava iso askel suunnitelmalliseen ylläpitoon on juuri kuntoarvioiden laadinta. Kuntoarvioiden laadinta olisi hyvä sisällyttää jo ensivuoden talousarvioon. Isossa kuvassa tämän jälkeen Hämeenkyrön kunnossapito on hyvällä tasolla. Pienempiä asioita on myös korjattu ja korjataan koko ajan, kuten ilmanvaihtojen nuohous ja säätäminen, joka tehdään jokaiselle kiinteistölle nykyisin viiden vuoden välein. Pitkässä juoksussa pienempien kehityskohteiden ratkaisemisella saamme kiinteistöjen ylläpidon tason nostettua arvosanan hyvä ylitse. Esitys (vs tekninen johtaja Hannu Niemelä): Lautakunta antaa kiinteistöpäällikön lausunnon vastauksenaan valtuustoaloitteeseen. Lautakunta hyväksyi esityksen.

15 34 Ote: - hallitus Hallitus , 42 Kuntoarvioiden laadinnan mahdollisuus otetaan käsittelyyn talousarvion 2017 laadinnan yhteydessä. Esitys: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE - teknisen lautakunnan selostuksen vastauksena valtuustoaloitteeseen - aloitteen toteamista loppuunkäsitellyksi HALLITUS hyväksyi esityksen Rauno Mäki esitti, että pysytään alkuperäisessä aloitteessa. Kukaan ei kannattanut Mäen esitystä. Puheenjohtaja totesi esityksen rauenneeksi., 10 Valtuusto hyväksyi esityksen. Ote:. aloitteen 1. allekirjoittaja. arkistosihteeri Rinne

16 Hämeenkyrön kunta Valtuusto VALITUSOSOITUS Kunnallisvalitus Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävillä Pykälät 8 ja 9 Valitusoikeusviranomainen sekä valitusajan laskeminen Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Hämeenlinnan hallinto-oikeus Osoite: Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi Puhelin: (vaihde) Telekopio: Muu valitusviranomainen; Valitusaika on 30 päivää Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Määräaika (30 pv) lasketaan siten, ettei siihen lueta nähtäväksiasettamispäivää. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Valituskirjassa on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätöksestä valitetaan ja muutosvaatimus perusteineen sekä - valittajan nimi ja kotikunta, sekä osoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valituskirjan laatijana on joku muu henkilö, on valituskirjassa ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valitusasiakirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan allekirjoitettava. Valitusasiakirjojen toimittaminen Päätöksen tiedoksianto Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä, sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on esitettävä valtakirjansa tai osoitettava oikeutensa edustukseen hallintolain 12 :n mukaisesti. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Lähetetty postitse pvm ja tiedoksiantaja Luovutettu asianosaiselle; pvm Allekirjoitus Muulla tavalla; Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (tuomioistuinmaksulaki ) nojalla muutoksenhakijalta voidaan periä hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu.

17 Valtuusto VALITUSKIELTO Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävillä Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 10