Naisten Valmiusliitto ry 10-vuotisjuhlaseminaari Anneli Taina, maaherra Naisten Valmiusliitto ry:n puheenjohtaja
|
|
- Aili Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Naisten Valmiusliitto ry 10-vuotisjuhlaseminaari Anneli Taina, maaherra Naisten Valmiusliitto ry:n puheenjohtaja Vietämme tänä vuonna itsenäisen isänmaamme 90-vuotisjuhlaa. Suomalaisten naisten ja miesten ponnistelujen ansiosta saamme viettää juhlavuotta vapaassa, hyvinvoivassa ja vauraassa isänmaassa. Suomen erityispiirre koko itsenäisyytemme ajan on ollut se, että naiset ovat olleet aktiivisesti mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa niin rauhan kuin sotienkin aikana. Suomalaisten naisten toiminta Suomen itsenäisyyden säilyttämisessä ja Suomen rakentamisessa sodan jälkeen, on ollut hyvin vahvaa. Suomalaiset naiset eivät ole jääneet yhteiskunnassa syrjään, eivät hyvinä eivätkä huonoina aikoina. Naiset ovat halunneet kantaa vastuun isänmaasta miesten rinnalla. Suomessa naisten aktiivinen osallistuminen isänmaan asioiden hoitamiseen ja puolustuksen tukemiseen alkoi jo itsenäisyyden alkuvuosina. Sotilaskotitoiminta alkoi käytännössä jo 1918 ja liitto perustettiin Se on maamme vanhin maanpuolustusjärjestö. Lotta Svärd -toiminta vakiintui myös itsenäisen Suomen alkuvuosina. Sairaanhoitajia alettiin rekisteröidä SPR:n toimesta 1927 alkaen. Naisilla oli siis valmiit organisaatiot, joita voitiin sotatilanteessa hyödyntää. Nämä toimet varmistivat sotiemme vuosina sen, että naisilla oli halua, kykyä ja rohkeutta osallistua eri tehtäviin itsenäisyytemme ollessa uhattuna. Naisten vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt jatkavat sitä työtä, joka käynnistyi jo 90 vuotta sitten. Järjestöjen toiminta sai uuden yhteistyömuodon kylmän sodan päättymisen jälkeen.
2 2 Vuonna 1995 perustettiin maanpuolustustyötä tekevien naisten valtakunnallinen neuvottelukunta, joka rekisteröityi kaksi vuotta myöhemmin Naisten Valmiusliitto ry:ksi. Järjestön tarkoituksena on koordinoida naisten kouluttamista sekä arjen vaaratilanteita että poikkeusolojen tehtäviä varten. Järjestön perustaminen oli nopea vastaus muuttuneeseen tilanteeseen. Vapaaehtoista työtä oli vahvistettava, yhteistyötä lisättävä ja oli vastattava turvallisuusympäristön muutokseen. Reagoimisherkkyyttä tarvitaan tulevaisuudessakin maailman nopeissa muutoksissa. Tänä päivänä liittomme edustaa yhtätoista valtakunnallista naisten vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevää ja tukevaa jäsenjärjestöä, joissa toimii noin aktiivista naista. Valmiusliiton tehtävänä on lisätä suomalaisten naisten mahdollisuuksia osallistua kokonaismaanpuolustukseen sekä herättää tietoisuutta arjen turvallisuuteen liittyvän tietotaidon ja koulutuksen tarpeellisuudesta kaiken varalta kuten liittomme tunnuslause kuuluu. Naisten Valmiusliitto ry:n tavoitteena on lisätä naisten tietoisuutta arjen turvallisuuteen vaikuttavista asioista, koska joka päivä moni tarvitsee arjen turvallisuustaitoja. Turvallisuusosaamisen kautta myös yhteiskunnan kriisivalmius kehittyy. Näyttää siltä, että tulevaisuudessa tarve kansalaisten turvallisuus- ja varautumistaidoille kasvaa. Yhteiskunnan rakentuminen entistä enemmän sähköisten tietojärjestelmien varaan lisää haavoittuvuutta. Väestön ikääntyminen ja siirtyminen maalta kaupunkeihin asettaa myös uusia haasteita turvallisuuden ylläpidolle niin kaupungeissa kuin yhä harvenevan väestön alueillakin. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on saanut tuekseen uuden lain, joka astuu voimaan ensi vuoden alussa. Naisten Valmiusliitto on eri tavoin ollut vaikuttamassa lain syntyyn ja sisältöön. Voidaan sanoa, että laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta on liiton kymmenenvuotisen pitkäjänteisen työn tulos, joka tarjoaa armeijaa käymättömille naisille mahdollisuuden halutessaan sijoittua kriisitilanteiden ja poikkeusolojen tehtäviin.
3 3 Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että naisetkin voidaan kouluttaa etukäteen niihin tehtäviin, joissa heitä poikkeustilanteissa tarvitaan. Tehtävät eivät ole sotilaallisia. Naisten Valmiusliiton pitkään vaatima naisten sitoutumismahdollisuus maanpuolustustehtäviin toteutuu siis lain myötä. Tarkoituksena on tukea naisten sitoutumista harjoittelemaan vapaaehtoisesti. Laki antaa naisille osallistumismahdollisuuden myös valmius- ja virkaaputehtäviin sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen eli MPK ry:n koulutus- ja tukiyksiköiden tehtäviin. Niissä on sitoutumisen kautta naisille tarjolla varsin laaja tehtäväkenttä muonituksesta kouluttajan tehtäviin asti. Lain myötä perustetaan ensi vuoden alussa valtakunnallinen vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta ja alueelliset neuvottelukunnat. On tärkeää, että kaikilla tasoilla myös Naisten Valmiusliitto jäsenjärjestöineen on mukana neuvottelukunnissa. Näin voidaan varmistaa se, että naisten rooli vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä entisestään vakiintuu ja varmistuu. Turvallisuuskoulutukseen liittyvä keskustelu on tärkeää, koska todelliset arjen häiriötilanteet tulevat aina yllättäen. Jo pienikin opittu tai tiedostettu tapa on kullan arvoinen pääoma. Naisten Valmiusliiton organisoimissa NASTAharjoituksissa on kerran toisensa jälkeen mukana äitejä tyttärineen, jopa isoäitejä lastenlastensa kanssa. Tämä on erinomainen esimerkki turvallisuusaatteen ja maanpuolustushengen siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle. Turvallisuuskasvattajina useimmat naiset ovat avainasemassa joka päivä. Jokainen nainen on voimavara turvallisuusuhkien varalle työ- ja perheelämässään. Pienikin opittu taito edesauttaa selviytymisessä yllättävissä tilanteissa. Siksi naisten valmiuskouluttautuminen on yhteiskunnan kannalta tärkeää ja sitä kannattaa edistää. Kansalaisten turvallisuusosaaminen tukee viranomaisten toimintaa.
4 4 Viranomaisten tarpeet ovat hyvin samantyyppisiä eri turvallisuustilanteissa. Normaalioloissa korostuvat kansalaisten tiedot ja taidot ennaltaehkäistä onnettomuuksia sekä osallistua tai johtaa kykyjensä mukaan pelastustoimintaa onnettomuuksissa siihen saakka, kunnes pelastusviranomaiset ottavat johtovastuun. Vapaaehtoisilla on merkittävä osuus mm. palo- ja pelastustilanteissa, etsinnöissä ja meripelastuksessa. Normaaliolojen häiriötilanteissa kuten suuronnettomuuksissa vapaaehtoisesti kouluttautuneiden ja toimintaan harjaantuneiden henkilöiden tarve korostuu. Suuronnettomuuksien torjuntaa varten pelastustoimen johtamaa pelastuspalvelua vahvistetaan myös vapaaehtoisorganisaatioilla kuntien, virastojen ja laitosten varaamien resurssien tueksi. Vapaaehtoisia voidaan käyttää mm. palo- ja pelastustoimiin, öljyntorjuntaan, etsintään, raivaukseen ja henkiseen tukeen. Poikkeusoloissa vapaaehtoisten koulutettujen henkilöiden ja organisaatioiden merkitys korostuu erityisesti, kun viranomaisten järjestelmä ei useissa tapauksissa enää riitä. Erityisen merkittävä vapaaehtoisesti kouluttautuneiden tarve on kuntien poikkeusolojen organisaatioissa. Suomalaisiakin matkailijoita koskeneen Thaimaan tsunamionnettomuuden pelastustoimet olivat hyvä näyttö siitä, mitä ennalta harjoitteleminen merkitsee ja mitä käytännössä merkitsee se, että vapaaehtoiset ovat tarvittaessa viranomaisten tukena. Myös viranomaiset harjoittelevat varautumista ennakkoon. Lääninhallitukset järjestävät ja koordinoivat alueellaan valmiusharjoituksia. On tärkeää, että järjestöt mm. Naisten Valmiusliitto voivat olla mukana näissä harjoituksissa. Sitä kautta käytettävissä olevat voimavarat tulevat tutuiksi ja voidaan sopia toimintatavoista eri tilanteissa. Naisten Valmiusliiton toimijoista koulutetaankin jo nyt vapaaehtoisia poikkeusolojen viranomaistehtäviin. Vakavan kriisitilanteen aikana Suomessa voidaan joutua turvautumaan tieliikenteen polttonesteiden säännöstelyyn, jolloin tehtäviin tarvitaan koulutettu henkilöstö. Liikenne- ja viestintäministeriön valmiusohjeen mukaan säännöstelyorganisaatiota on mahdollista täydentää
5 5 poliisin ja verohallinnon virkailijoiden ohella Naisten Valmiusliiton koulutetuilla vapaaehtoisilla henkilöillä. Eri tehtäviin, kuten polttonesteiden ostolupahakemusten käsittelyyn valmistavia koulutustilaisuuksia on tähän mennessä järjestetty kolme. Säännöstelytehtäviin perehdyttämisen on viime vuodet hoitanut liikenne- ja viestintäministeriö, joka on siirtämässä kokonaisvastuuta Kuopion Pelastusopistolle. Vuonna 2008 järjestetään kolme koulutustapahtumaa eri puolilla Suomea. Peruskoulutukseen osallistujien tulee olla täysi-ikäisiä. Tehtävät edellyttävät paineen sietokykyä, hyvää kuntoa, ATK-taitoa, hyvää suomen kielen taitoa ja joustavuutta. Osallistujan tulee lisäksi itse varmistaa, ettei hänellä ole jo poikkeusolojen sijoitusta. Koulutettujen naisten tiedot kirjataan Naisten Valmiusliiton henkilörekisteriin ja he sitoutuvat tarvittaessa suorittamaan tehtävää. Juuri viime viikolla Kuopiossa järjestetty viimeisin liikenteen polttonesteiden säännöstelykoulutus osoitti selvän tarpeen vapaaehtoisten naisten kouluttamiselle ja toiminnalle. Tehtävät ovat mielenkiintoisia ja antoisia. Paikallistuntemuksesta on lupakäsittelyssä hyötyä. Vapaaehtoisten naisten voima piilekin juuri alueellisessa kattavuudessa: uskomme, että järjestöjemme jäseniä löytyy Suomen jokaiselta kolkalta. Ideaalinen tilanne olisi, että liikenteen polttonesteyksiköihin eli LIPO:ihin löytyisi tarpeen mukaan henkilöitä eri puolilta Suomea. Samaa tuntemusta voitaisiin hyödyntää entistä enemmän myös etenkin pienten kuntien varautumisessa. Kuntien valmiusorganisaatioihin nimettävien henkilöiden löytymisen tuska on ristiriidassa sen kanssa, että vapaaehtoisesti kouluttautuneita naisia on paljon. Osaamista löytyy niin muonituksessa, majoituksessa ja ensiavussa kuin henkisessä tuessa, etsinnässä, viestinnässä ja kuljetuksessakin. Naisia on koulutettu 90-luvun puolivälistä lähtien pääasiassa Maanpuolustuskoulutus ry:n kursseilla. Pelkästään naisten
6 6 suurharjoituksissa, nyttemmin NASTA-harjoituksissa on koulutettu yli 4000 naista kymmenen vuoden aikana. Naisten Valmiusliitto osallistuu psykologisen puolustuksen ohjelman valmisteluihin pääesikunnan kanssa. Tällä tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joiden päämääränä on oman puolustus- ja taistelutahdon säilyttäminen ja vahvistaminen sodan uhatessa tai sen aikana. Hyvin samankaltaista toimintaa on henkisen kriisinkestävyyden ylläpitäminen, joka määritellään mm. yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa yhdeksi keskeisistä toiminnoista. Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan kansakunnan kykyä kestää turvallisuustilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksilta. Kansakunnan henkistä kriisinkestävyyttä ylläpidetään sosiaalisen eheyden, viestinnän, opetuksen, kulttuuri-identiteetin ja kulttuuriomaisuuden suojelun, hengellisen toiminnan, maanpuolustustahdon sekä kriisinkestävyyttä vahvistavan kansalaistoiminnan avulla. Suuri osa järjestöjen työstä tähtää tänäkin päivänä juuri siihen, että kansalaisilla olisi kykyä kestää turvallisuustilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksilta. Maanpuolustustahdon pitämisessä korkealla tasolla on töitä meille jokaiselle. Naisten valmiusliitto toimii tällä hetkellä tiiviissä yhteistyössä puolustusministeriön, sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Naisten Valmiusliiton lähiajan tavoitteena on edelleen tiivistää yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Erityisesti kuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön tarvitaan entistä enemmän kahdentoista alueellisen toimijamme eli alueneuvottelukuntien panostusta. Myös oman organisaation kehittäminen on ympärillä tapahtuvien suurten muutosten vuoksi tullut ajankohtaiseksi. Aluejakoa ja alueneuvottelukuntien rakennetta harkitaan uudelleen.
7 7 Samoin lähiaikoina on tarkoitus arvioida liittomme valmiuspäällikön tarvetta. Valmiuspäällikön tehtävänä olisi ohjata jäsenjärjestöjä naisten sijoittamiseen ja varaamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä vastata valmiuteen liittyvästä yhteistyöstä viranomaisten entistä tarmokkaammin. Ihannetilanne olisi, jos voisimme saada rahoitusta valmiuspäällikön tehtävän hoitamiseen. On hyvä muistaa, että valmius ja varautuminen eivät koske vain vakavimpia poikkeusoloja. Tietoja ja taitoja tarvitaan myös normaaliolojen häiriötilanteissa, kuten myrskyissä, tulvissa ja onnettomuuksissa. Esimerkiksi tulipalo tai kuolema on kotinsa tai läheisensä menettäneille valtava henkilökohtainen katastrofi. Me voimme auttaa. Näin naisten osallistumisella on merkitystä koko ajan ja yhteistyö on yhä avainsana kaiken varalta. Meitä kaikkia järkyttäneet Tuusulan koulusurmat nostavat vakavasti esiin syrjäytymisen ehkäisyn tärkeyden arjen turvallisuuden kannalta. Naiset asiantuntijoina ja kasvattajina ovat tässä tehtävässä avainasemassa, mutta asia on koko yhteiskunnan vastuulla. Naisten Valmiusliitto voi osaltaan tukea ehkäisytyötä omassa turvallisuuskoulutuksessaan. Liitto toivoo, että turvallisuusasiat huomioidaan entistä paremmin koulujen opetussuunnitelmissa. Turvallisuuskoulutus kasvattaa nuoria ottamaan vastuuta itsestään ja teoistaan ja antaa kantaviin arvoihin perustuvan vaihtoehdon virtuaalimaailmalle. Hyvät kuulijat Suomen asema on tänään aivan toinen kuin se oli 60 vuotta sitten tai itsenäisyytemme alkuvuosina. Suomi on nyt vahva itsenäinen valtio tiiviissä kansainvälisessä yhteistyössä. Olemme liittyneet mukaan läntisiin rakenteisiin, kuten Euroopan unioniin, Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön ja EU:n turvallisuusyhteisöön. Suomi on ollut osa Euroopan Unionia nyt yli 10 vuotta. Näiden vuosien aikana maastamme on tullut entistä kiinteämpi osa muuttuvaa Eurooppaa ja maailmaa. Turvallisuusasiat on tämän päivän maailmassa nähtävä hyvin laajasti.
8 8 Uhkien arviointi on muuttunut maailman muuttumisen myötä ja uhat ovat entistä monimuotoisempia. Ihmisten hyvinvointia, yhteiskunnan toimintakykyä ja maan itsenäisyyttä voivat uhata hyvin monenlaiset vaarat. Teollistuminen, kaupungistuminen, tietoteknologian kehitys, liikenneyhteyksien muuttuminen, ilmaston muutos sekä globalisaation eri piirteet ovat tuoneet kaiken hyvän mukana myös suuren määrän häiriöiden mahdollisuuksia. Pieni teknologinen vika voi muuttua suureksi katastrofiksi, selkkaus öljykentillä voi aiheuttaa energiakriisin ja luonnononnettomuus maailman toisella laidalla voi satuttaa meitä kaikkia. Kahden vuosikymmenen aikana olemme kokeneet monta sellaista suuronnettomuutta ja monta sellaista aseellista selkkausta, jotka lisäävät huolta tulevaisuudenkin riskeistä ja velvoittavat varautumaan moninaisiin tilanteisiin. Kun Suomessakin 1990-luvulla havaittiin perinteisen sotilaallisen selkkauksen uhan etääntyminen ja samanaikainen monien muiden, osin epämääräisten uhkien vahvistuminen, aloitettiin uusien uhka-arvioiden laadinta ja varautumisstrategioiden suunnittelu. Tärkeitä asiakirjoja turvallisuudesta vastaaville ja siitä kiinnostuneille ovat yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko sekä ja sisäisen turvallisuuden ohjelma. Nämä kaikki ohjelmat selvittävät sitä, kuinka Suomi voisi parhaalla mahdollisella tavalla varmistaa koko yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden erilaisissa häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa. Näitä asiakirjoja päivitetään jatkuvasti ja Naisten Valmiusliitto on mukana mm. sisäisen turvallisuuden ohjelman päivitysprosessissa. Toivottavasti järjestöillä on mahdollisuus osallistua myös turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluun. Sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaan keskeisimpiä nykyhetken ja tulevaisuuden haasteita ovat sosiaalinen syrjäytyminen, arkiturvallisuuden ylläpitäminen sekä onnettomuuksien lisääntyminen. Ohjelmassa on asetettu
9 9 tavoitteeksi se, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kansalaisten turvallisuustietoisuuden vahvistumista ja turvallisuustaitojen kehittymistä, koska niin moni turvallisuuteen vaikuttava tekijä liittyy arkeen ja kotiin. Suomalainen päivittäisturvallisuus on nimittäin valitettavasti vertailussa muiden länsimaiden kanssa puutteellista, niin liikennekuolemien kuin palokuolemienkin määrässä sekä väkivaltakäyttäytymisessä ja kotitapaturmissa. Vuosittain lähes ihmistä joutuu erilaisten tapaturmien uhriksi. Joka päivä moni tarvitsee arjen turvallisuustaitoja. Järjestyksessään toinen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia käsittelee nykyhetken uhkia ja niihin vastaamista. Suomelle vakavimmat uhkatyypit ovat tämän selvityksen mukaan mm. seuraaviin asioihin liittyviä: sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen, väestön terveyden ja toimeentuloturvan vakava häiriintyminen, suuronnettomuudet ja luonnonkatastrofit, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden uhka sekä sotilaallisen voiman käyttö. Näihin kaikkiin uhkatyyppeihin on pystyttävä varautumaan yhä paremmin vaikka voimavarat ovat rajalliset. Koska uhkakuvat ovat muuttuneet, on myös varautumistoimien muututtava. Muun muassa kansalaisten valmiuksien on parannuttava. Tästä syystä naisten kouluttautuminen on yhteiskunnan kannalta tärkeää ja sitä kannattaa edistää. Koska viranomaisten voimavarat ovat materiaalisesti ja muutoinkin aina rajallisia, tarvitaan laajaa yhteistyötä julkisen vallan eri osien, elinkeinoelämän ja muun tuotannollisen toiminnan sekä kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnan välillä. Vapaaehtoistyö on siis aivan keskeinen voimavara niin arjen turvallisuuden kuin harvinaisempienkin turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Vapaaehtoistoiminnan on kehityttävä ja järjestöjen on huomioitava toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Kun näin toimitaan, on vapaaehtoisella työllä tulevaisuudessakin merkittävä rooli.
10 10 Onnettomuus-, vaara- tai muiden häiriötilanteiden ehkäisy ja oikea toiminta niiden kohdatessa vaatii ennalta harjoiteltua osaamista. Näihin tilanteisiin liittyy aina inhimillistä hätää, joka korostaa avuttomuuden, taitamattomuuden ja varovaisuuden tunteita. Siksi turvallisuuteen liittyvien tietojen ja taitojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen kannattaa panostaa. Turvallisuuden ketju ulottuu kodin, työpaikan ja liikenteen päivittäisturvallisuudesta aina maailmanlaajuisten ongelmien hallintaan sekä ihmiskunnan olemassaolon ja maapallon elinkelpoisuuden säilyttämisen turvaamiseen. Suurten ajatuksien ohella pienet teot, arjen valinnat, ovat tärkeitä. Yhteiskunnallisesti ajatellen naisten voimavarojen ja taitojen käyttäminen ja hyödyntäminen suunnitelmallisesti kaikissa turvallisuustilanteissa on järkevää. Se tukee koko yhteiskunnan valmiutta ja varautumiskykyä. Naisilla on laajaa koulutuksen ja ammatin kautta tullutta osaamista ja pätevyyttä useisiin sellaisiin tehtäviin, jotka pitää turvata myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tehtävään koulutetut ja sopivat ei-reserviläiset siis niin naiset kuin miehetkin - voivat poikkeustilanteissa hoitaa useita viranomaisia tukevia ja muita tehtäviä, joiden edellytyksenä ei ole varusmiespalveluksen suorittaminen. Tehtäviä ovat esimerkiksi väestönsuojelutehtävät, ruokahuolto, terveydenhoito, viestintä, toimistotehtävät, tiedotus ja kuljetus sekä tehtäviin liittyvät johto- ja kouluttajatehtävät. Hyvät kuulijat Naisten valmiusliitto haluaa lisätä tietoisuutta kouluttautumisen tarpeesta ja koulutuksen hyödyllisyydestä. Naiset eivät halua olla poikkeusoloissa tai kriisitilanteissa sivusta katsojia vaan aktiivisia toimijoita. Yhteiskunnan ja koko Suomen edun mukaista on, että naisten osallistuminen kriisiajan ja poikkeusolojen toimintaan ja koulutukseen on laajaa ja itsestään selvää.
11 11 Naisten Valmiusliitto vastaa vuosittain kahden valtakunnallisen NASTAharjoituksen järjestelyistä. Olemme nimenneet naisten harjoitukset NASTAharjoituksiksi kuvaamaan niiden merkittävyyttä ja luonnetta. Kuhunkin harjoitukseen osallistuu naista. Muun muassa naisten valmiuskouluttamisessa liiton jäsenjärjestöt yhdistävät voimansa ja osaamisensa ja toimivat yhdessä maanpuolustuksen hyväksi. Harjoitusten valmistelusta vastaa aina liiton alueneuvottelukunta eli liiton alueelliset toimijat yhteistyössä liiton pääsihteerin kanssa. Naisille soveltuva turvallisuus- ja varautumiskoulutus toteutetaan Maanpuolustuskoulutus ry:n kursseina, joita ollaan uudistamassa. Mm. arjen turvallisuuden ja varautumisen koulutusohjelmien luominen on aloitettu jo pari vuotta sitten. Koulutusohjelmista muodostetaan nousujohteinen, kolmitasoinen, haastava ja monipuolinen opetuskokonaisuus. Koulutukseen rekrytoinnissa Naisten Valmiusliiton alueneuvottelukunnilla ja jäsenjärjestöillä on merkittävä tehtävä. Monet haasteet ja uudistukset vapaaehtoisen maanpuolustustyön kentällä avaavat uusia ovia myös naisten toiminnalle. Yhteiskunnassa kasvava turvallisuushakuisuus, mm. turvallisuuden näkeminen laatutekijänä, edellyttää kansalaisilta olemassa olevien ja hankittavien taitojen arviointia. Yhteiskunnallisen kansalaisvastuun kasvaessa naisille on avautunut valmiuskoulutuksen kautta mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua arjen turvaamiseen Maanpuolustustyö on usein arjen isänmaallisuutta, jossa jokainen osaltaan kantaa vastuun lähiyhteisön ja isänmaan turvallisuudesta. Maanpuolustustyö harrastuksena on ihmisille palkitsevaa, mutta se on myös suomalaisen yhteiskunnan kannalta erittäin merkittävää työtä. Varautumisen ja kokonaismaanpuolustuksen työssä on järjestökentän merkitys olennaisen tärkeä. Järjestöt tuovat maanpuolustustyöhön mukaan laajat kansalaispiirit ja sieltä tulee tietoa, taitoa ja henkistä valmiutta.
12 12 Naiset tarvitsevat koulutusta arjen turvallisuuden varmistamiseksi. Valmiuskoulutus on erittäin tärkeää ja sen toivotaan yhä laajentuvan. Tietoisuus kouluttautumisen tarpeesta ja koulutuksen hyödyllisyydestä ei ole vielä riittävällä tasolla. Tähän liittyvässä herättelyssä on Naisten Valmiusliitolla jäsenjärjestöineen paljon tekemistä, sillä suomalaisilla naisilla pitää olla valmiudet toimia kotinsa, perheensä, lähiyhteisönsä ja isänmaansa hyväksi ongelmatilanteissa. Lisäksi valmiuskoulutukseen osallistuminen antaa naisille mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua jatkuvassa muutoksessa olevan ympäristön arjen turvaamiseen.
Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja
Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan
LisätiedotNaisten Valmiusliitto ry
Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää naisten maanpuolustustyötä tekevät ja tukevat järjestöt 11 jäsenjärjestöä, joissa 200 000 naisjäsentä kehittää
LisätiedotNaiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO
Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 11 naisten maanpuolustustyötä tekevää ja tukevaa järjestöä
LisätiedotNaiset turvallisuuden eturivissä
Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 10 naisten maanpuolustustyötä
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke
MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen
LisätiedotMaanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminta Lapissa Alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssi Rovaniemi 24.11.2016 Lapin KOTU -yksikön päällikkö Antti Tölli Mikä on MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys
LisätiedotMaanpuolustuskoulutusyhdistys MPK
Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotOpetustoimen varautuminen
Opetustoimen varautuminen ml. varhaiskasvatus, liikunta-, nuoriso- ja kirjastotoimi STM:n Valmiusseminaari 15.-16.5.2017 Haikon kartano Tiina Mäkitalo 16.5.2017 1 Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot YTS,
LisätiedotYHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
LisätiedotNäin Punainen Risti toimii Satakunnassa
Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa Satakunnan kuntapäivä 21.10.2014 Paula Ilén Toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti Satakunnan piiri www.punainenristi.fi Tausta SPR laki (238/2000) ja asetus (981/2005)
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotKansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen
Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema
LisätiedotPelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta
Pelastustoimi 2019 -kysely Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Perustiedot kyselystä Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston
LisätiedotYETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.
YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotValmiudessa. Valmiuden ja kotimaan avun yhteyshenkilöiden koulutus
Valmiudessa Valmiuden ja kotimaan avun yhteyshenkilöiden koulutus Iloa auttamisesta vapaaehtoisten koulutusristeily Pekka Mattila 16.10.2015 OHJELMAMME TÄNÄÄN 15:00 Tervetuloa! 15:10 Esittäytymistä 15:40
LisätiedotMARTTAJÄRJESTÖN STRATEGIA Marttaliiton vuosikokous
MARTTAJÄRJESTÖN STRATEGIA Marttaliiton vuosikokous 27.4.2019 MARTAT ON KOTITALOUSNEUVONTA- JÄRJESTÖ Edistämme kotien ja perheiden toimivaa ja kestävää arkea. Toiminnassamme löytää ja oppii yhdessä tekemällä
LisätiedotPohjois-Suomen maanpuolustuspiiri Pyhätunturi PSMPP:n apulaispiiripäällikkö Antti Tölli
Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri Pyhätunturi 31.1.2019 PSMPP:n apulaispiiripäällikkö Antti Tölli mpk.fi Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys perustettu vuonna 1993 valtakunnallinen
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen 25.5.2016 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 26.5.2016 2 Toiminta-ajatus:
LisätiedotSuomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa
Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -
LisätiedotJärjestöt viranomaisten kumppanina. Velvollisuus ja mahdollisuus kummallekkin! Pelastusylitarkastaja TOM TALLBERG
Järjestöt viranomaisten kumppanina. Velvollisuus ja mahdollisuus kummallekkin! Pelastusylitarkastaja TOM TALLBERG 19.1.2018 23.1.2018 1 MIKÄ MEITÄ OHJAA? 23.1.2018 2 Mikä se YTS on? Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa
LisätiedotVarautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,
PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi
LisätiedotSisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana
Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Ari Evwaraye Sisäministeriö Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2107) 10.11.2017 2 Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotVarautuminen sotelainsäädännössä
Varautuminen sotelainsäädännössä STM:n valmiusseminaari 24.5.2018, Tuusula 1 23.5.2018 Anne Koskela Valmiuslaki Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten
LisätiedotKansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva
Kansallinen varautuminen kriiseihin Yleissihteeri, Jari Kielenniva 24.1.2019 www.turvallisuuskomitea.fi 1 www.turvallisuuskomitea.fi UHKAMALLIT 2018 Globaali Yhteiskunta Terveysturvallisuuden häiriöt Terrorismi
LisätiedotTule mukaan NASTA-harjoitukseen oppimaan arjen turvallisuustaitoja!
Tule mukaan NASTA-harjoitukseen oppimaan arjen turvallisuustaitoja! 7. 9.9.2018, Porin prikaati, Niinisalo Harjoitus on avoin kaikille suomalaisille naisille. Siihen voi osallistua ilman ennakkotaitoja
Lisätiedot10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos
10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä
LisätiedotKAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti. Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit. Suomen Punainen Risti
KAMU -yhteistyö Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit Toiminta - alue Toiminta- alueeseen kuuluu Savo Karjalan piirin alueella 51 paikallista osastoa Kaakkois Suomen piirin alueella 22 osastoa Yhteensä
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston
LisätiedotSisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli
Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista
Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana
LisätiedotDragsvik 16. 18.5.2014
Dragsvik 16. 18.5.2014 Lehti 3 / Lauantai 17.5.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO Kyselytutkimus 3 Pääsihteeri Lotta Mertsalmen tervehdys 4 Myyntituotteet 5 Ajankohtaista Naisten Valmiusliitosta 6 Tunnelmia avajaisista
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen
LisätiedotYleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä
LisätiedotMitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014
Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen
LisätiedotVapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea
Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun
LisätiedotKeskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020
Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen
LisätiedotPunainen Risti viranomaisten tukena
Punainen Risti viranomaisten tukena Punaisen Ristin valmiustoiminnalla varaudutaan ennalta suunnitellusti oikea-aikaiseen ja tehokkaaseen toimintaan onnettomuuksien ja erityistilanteiden ennaltaehkäisemiseksi,
LisätiedotVarautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio
Varautuminen ja valmius 2020 ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio 15.11.2017 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 15.11.2017 2 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
LisätiedotVARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA
VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen
LisätiedotVapaaehtoistoimijoiden mahdollisuudet kunnan varautumisessa. Case Kempele Kuntatalo
Vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuudet kunnan varautumisessa Case Kempele Kuntatalo 28.5.2019 Vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuudet kunnan varautumisessa Case Kempele Kuntatalo 28.5.2019 Kari Ahokas; Kunnallisneuvos,
Lisätiedot/ RA
raimo.aarnio@turku.fi 050-5662555 TURVALLISUUSSUUNNITELMIEN TARKISTUSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Paikallisella tasolla on laadittava turvallisuussuunnittelun prosessikuvaus. Turvallisuussuunnitteluprosessi kokonaisuudessaan
LisätiedotSPR:n kokonaisvalmiuden koulutusohjelma osa syksy Tommi Mattila Valmiuspäällikkö Suomen Punainen Risti Hämeen piiri
SPR:n kokonaisvalmiuden koulutusohjelma 2018-2019 1. osa syksy 2018 Tommi Mattila Valmiuspäällikkö Suomen Punainen Risti Hämeen piiri Illan ohjelma 1. Tunti Koulutusohjelman esittely ja tavoite Tämän illan
LisätiedotELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit
ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta
LisätiedotPelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys
Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön
LisätiedotPelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys
Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön
LisätiedotKuntien ja kolmannen sektorin yhteistyö varautumisessa ja arjen turvallisuudessa
v v Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyö varautumisessa ja arjen turvallisuudessa Turvallinen ja kriisinkestävä kunta verkoston miniseminaari 28.5.2019 Kuntatalo, Helsinki www.mpk.fi vv MPK:n julkiset
LisätiedotKAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit
KAMU -yhteistyö Suomen Punainen Risti Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit Toiminta - alue Toiminta- alueeseen kuuluu Savo Karjalan piirin alueella 51 paikallista osastoa Kaakkois Suomen piirin alueella
LisätiedotYhteinen varautuminen alueella
Yhteinen varautuminen alueella Maakuntahallitus 23.11.2018 Jarkko Jäntti Varautumisen valmistelija Uusi tehtävä HE 15/2017vp 142 Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Maakunnan on huolehdittava seuraavista
LisätiedotKOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ
KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.
LisätiedotPALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT
PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT Tästä esitteestä löydät Suomen Palopäällystöliiton laadukkaat ja tehokkaat turvallisuusaineistot koulutuskäyttöön ja
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen TURVAA JA SUOJAA
Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen Punainen Risti turvapaikka- ja kotoutumistyössä Vastaanottoyksiköitä 79, yli 14 000 asukasta 1200 työntekijää, 10 000 vapaaehtoista Neuvotteluissa
LisätiedotVapaaehtoinen säteilymittausjoukkue
Vapaaehtoinen säteilymittausjoukkue Suomen Atomiteknillisen Seuran kevätkokous 26.3.2018, Helsinki Jukka Sovijärvi STUKin strategien tavoite: Yhteiskunta kestää häiriöt Yhteiskunnan toimintaedellytykset
LisätiedotSivistystoimen johdon varautumisja valmiuspäivä Puolen Suomen vapaaehtoiskouluttaja.
Sivistystoimen johdon varautumisja valmiuspäivä 9.11.2017 Puolen Suomen vapaaehtoiskouluttaja 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) tehtävät Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta
LisätiedotPelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma
Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma Turvallinen Suomi 26.3.2019 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka Pelastustoimen ja siviilivalmiuden tavoitteet lainsäädännöstä
LisätiedotTurvallisempi huominen
lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen
LisätiedotTulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys
LisätiedotNäkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa
Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen
LisätiedotTULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET
TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS Maakuntauudistuksen johtoryhmä 21.12.2017 Valmiuspäällikkö Tapani Rossi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus MAAKUNTALAKILUONNOS HE 15/2017,
LisätiedotSisäisen turvallisuuden strategia ohjaa myös pelastustoimea. Rehtori Kimmo Himberg Poliisiammattikorkeakoulu
Sisäisen turvallisuuden strategia ohjaa myös pelastustoimea Rehtori Kimmo Himberg Poliisiammattikorkeakoulu Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän
LisätiedotVeli-Matti Ahtiainen järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri. Lapissa
Veli-Matti Ahtiainen järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Lapissa PÄRJÄTÄÄN YHDESSÄ 2016-2018 Pärjätään Yhdessä Perusajatus Pärjätään yhdessä -hanke aktivoi ihmisiä oman lähiyhteisönsä hyvinvoinnin
LisätiedotMPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet
MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä
LisätiedotYHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO
YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I 19.10.2011 1 PUHEENVUORON SISÄLTÖ Miksi
LisätiedotArjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat
Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja
LisätiedotMIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN
MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT
LisätiedotUlos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen
Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot
LisätiedotSPR:n kokonaisvalmiuden koulutusohjelma osa kevät Tommi Mattila Valmiuspäällikkö Suomen Punainen Risti Hämeen piiri
SPR:n kokonaisvalmiuden koulutusohjelma 2018-2019 3. osa kevät 2019 Tommi Mattila Valmiuspäällikkö Suomen Punainen Risti Hämeen piiri Illan ohjelma Keitä tänään on paikalla? 1. Tunti Kertaus: SPR:n kokonaisvalmiuden
LisätiedotTEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT VAHVUUTEMME.
KUNTIEN JA 3. SEKTORIN YHTEISTYÖ VARAUTUMISESSA JA ARJEN TURVALLISUUDESSA, HELSINKI 28.6.2019 JOENSUUN KONSERNISTRATEGIA: ROHKEASTI UUDISTUVA TEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus
LisätiedotMAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ
MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKKO on puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluva joukko. ESIMERKIKSI vartiokomppania sissikomppania sotilaspoliisikomppania Ilmavalvontakomppania Ilma-/merivoimien
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotKyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen
20.4.2016 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 1.4.2015 31.7.2016 Omatoiminen varautuminen nouseva
LisätiedotKolmannen sektorin turvallisuusyhteistyö. Pohjois-Savossa. SPR Savo-Karjalan piiri Mika Korppinen ILOA AUTTAMISESTA. Savo-Karjalan piiri
Kolmannen sektorin turvallisuusyhteistyö Pohjois-Savossa SPR Mika Korppinen 1.6.2018 Taustaa SPR:llä lakiin (238/2000) ja Tasavallan presidentin asetukseen (827/2017) perustuvia tehtäviä suuronnettomuuksien
LisätiedotMaakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina
Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakunnat varautumisen toimijoina -seminaari 26.9.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Maakuntauudistuksen valmius- ja varautumistehtävien
LisätiedotLiiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana
16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan
LisätiedotKansalaisyhteiskunta ja kokonaisturvallisuus - Omatoiminen varautuminen ja järjestöt. Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Kansalaisyhteiskunta ja kokonaisturvallisuus - Omatoiminen varautuminen ja järjestöt Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Valtakunnallinen pelastus-
LisätiedotEv.lut. kirkon varautuminen kriiseihin 25.3.2009. Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 30.3.2009
30.3.2009 Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 25.3.2009 VARAUTUMISEN LÄHTÖKOHDAT Kirkon perustehtävän toteuttamien kaikissa olosuhteissa Varmistetaan valmiussuunnitelmissa.
LisätiedotKirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia
Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille
LisätiedotMaanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain
Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9
LisätiedotRyhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön
Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen
LisätiedotTorju arjen vaaratilanteet
Koti- ja vapaa-ajan tapaturma sattuu vuosittain noin 700 000 suomalaiselle. Kuolemaan näistä johtaa vuosittain noin 2 700. Torju arjen vaaratilanteet Tavallinen arkipäivä sisältää monia vaaratilanteita.
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2019-2023 Hallitusohjelmaan esitetään, että otetaan tasa-arvoinen turvallinen asuminen kaikille hallituksen kärkihankkeeksi.
LisätiedotTurvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai
Lisätiedot2. Varautuminen Punaisessa Ristissä ja valmiuden ylläpito
2. Varautuminen Punaisessa Ristissä ja valmiuden ylläpito Punaisen Ristin varautuminen Uhat, riskit ja haavoittuvaisuus Perusteet varautumiselle Punaisessa Ristissä Ohjaavat asiakirjat ja sopimukset Tehtävät
LisätiedotVapaaehtoista maanpuolustusta koskeva lainsäädäntöhanke. Kuulemistilaisuus Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström
koskeva lainsäädäntöhanke Kuulemistilaisuus 13.6.2018 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström Työryhmä asetettu 13.4.2018 Määräaika 29.6.2018 Voimassa oleva laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta vuodelta
Lisätiedotwww.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA
www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut
LisätiedotOnko harvaan asuttu maaseutu turvassa?
8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla
LisätiedotAluehallintovirastot ja kuntien varautuminen
Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset
LisätiedotVammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus
Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus 16.5.2018 Pikkuparlamentti erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen 18.5.2018 1 Pelastuslaki 9 Rakennusten palo-
Lisätiedot- Pohjois-Lapin kunnat
Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja koskeva neuvottelu Saariselkä 4.9.2013 - Pohjois-Lapin kunnat Lapin aluehallintovirasto Laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuuskäsitys / Arjen turva TOIMEENTULO
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia
Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä
LisätiedotLuonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta Johdanto Kommentit ja huomiot - Johdanto Tiivistäisin alkuun jatkuvuuden määritelmän esim. seuraavasti:
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA
LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles
LisätiedotPELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA
PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ
LisätiedotKOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta
KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN TULEVAISUUDESSA
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN TULEVAISUUDESSA 29.10.2018 Lasse Ilkka Erityisasiantuntija Hyvinvointi ja palvelut Valmiusyksikkö SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN
Lisätiedot